ellauri046.html on line 190: Ane-parka istui Pamelana ukon hännän alla, hemmotteli Peederiä ja Söören-pojua ja kuin kanaemo. Kuoli 66v ensimmäisenä. Söören ei mainize sitä ikinä. Iskää se pelkäsi ja palvoi. Ukko harrasteli filosofiaa rahanteon ohessa. Peeder on se Tentten. 7v Sööreniä vanhempi. Peederistä tuli piispa. Sörenistä tuli kyttyrä ja turha julkkis.
ellauri046.html on line 194: Nuori Söören oli pieni ja pellen näköinen, tukka töröllä et näyttäs pitemmältä. Kuin Tolstoin Lexan a la coq. Haarukka, pisteliäs kuten isänsä. Isä sai raivarin kun Söören kaatoi suolakon. Olletikkin kihlauskin meni perseixi isän takia. Sörkalla ei ollut vielä papin papereita kunnossa. Iskä ei halunnut historian toistuvan.
ellauri046.html on line 199: Schelling's 1841 lectures with Mikhail Bakunin, Jacob Burckhardt, and Friedrich Engels; each had come away with a different perspective. Hahaa tosiaan. Söören peri iskältä 30K riikintaaleria, eikä enää selvää päivää nähnyt. Ei huolenhäivää.
ellauri046.html on line 264: Lisätietoa Söörenistä huumormiehenä
ellauri046.html on line 286: Söören pohtii vanhanaikaisesti Livets Betydningiä: se ei voi olla työnteko (mixei?), se ei voi olla (muiden) työn tulosten kulutus (mixei?), ei se voi olla kuoleminenkaan. Mites olisi nää kaikki plus lastenteko, eli saman elämisen homman jatkuminen aina maailman tappiin? Mixei? Elämä on entelekiaa. Elämä on. Matti Nykänen on parempi filosofi kuin Söören.
ellauri046.html on line 294: Koalan sedän näköinen Schopenhauer oli Luutarhan lemppareita. Söörenillä oli melkein koko Sopen tuotanto hyllyssä, sen miälestä Sope oli eittämättä "hyvin merkittävä kynäilijä". Tykkäs Sopen vittuilusta koulufilosofialle, Sörkkä oli myös soveltavan koulun miehiä. Sope oli Sökön mielestä lähes yhtä viisas kuin se ize muttei ihan.
ellauri046.html on line 297: Sörkki ei sietänyt tanskalaisten marsipaaniporsaiden valoisaa pietismiä, pölsynsyöntiä ja kaljanjuontia. Ollakko vai eikö olla? Tietystikkään ei! huutaa Söören.
ellauri046.html on line 298: Sööreniä vähän naurattaa sekin et hölmöt norjalaiset antoi Sopelle hymypoikapazaan ainekirjoituxesta, tanskalaiset ei, mistä Sope niille kerrassaan suivaantui.
ellauri046.html on line 305: Vaakun suosituxesta lainasin Pasilan kirjastosta Söören Kirkkomaan 2-osaisen niteen Enten-Eller. Wikipedian tanskankielisten sivujen mukaan se on hienointa erotiikkaa mitä tanskaxi on tehty. Ja tää on sentään maa, joka on tuottanut sellasia helmiä kuin Sexiä Syltillä ja Riemua WC-reijällä.
ellauri046.html on line 323: Vaakku K. arveli et Maila Talvio ois voinut tykätä Söörenistä, jo se olis joskus lukenut muutakin kuin romskuja. Mä en siitä pidä, se on liian existentialistista. Mä oon essentialismin kannalla. Poikasena kyllä pidin Viettelijän käsikirjasta, otin siitä oppia.
ellauri046.html on line 325: Nyt luettua Joseph Burgon narsistin käsikirjan ei ole epäilyxen häivää että Söören on oikee ansarinarsissi. Niin minäminä-höpöttäjää kuin se saa hakea. Puhuu vaan kaiulle joka on aina samaa mieltä ja yö on sen ystävä koska yö ymmärtää olla hiljaa kun Sören puhuu. Sen(kään) jutuissa ei esiinny ketään muuta tavallista ihmistä. Inhoaa ja halvexuu muita apinoita, ne on kaikki tyhmiä. Tuttuja merkkejä.
ellauri046.html on line 327: Söörenin toive jumalilta on et se saa aina naurajat puolelleen. Tulee mieleen Aarne Kinnunen. Silläkin oli tää sama narsistinen toive. Ettei ole naurettava luuseri, saa voittajana hymyillä muiden edessä.
ellauri046.html on line 329: Pitkää ihannoivaa pöpötystä Homerista ja varsinkin Mozartin don Juanista, josta se jaxaa jauhaa kuin Jammu-setä vapaussodasta. Sörenistä kristillisyys on synnyttänyt aistillisuuden. Pöh. Säädyllisyys on synnyttänyt säädyttömyyden, pikemminkin. Taisin jo mainitakin, että esteettisen vs. eettisen samastus 1 pelaajan vs. tiimipeleihin on tyypillistä Sööreniä ja laiskan vetelyxen 1800-luvun alun säätyläisyyttä. Ei se niin mee. Estetiikkakin on sosiaalista (kts. A. Kinnunen), ja on muutakin aistinvaraista moraalitonta kivaa kuin kyldyyri. Esim. mässäys, pano ja tappelu.
ellauri046.html on line 335: Niinkuin se ettei Don Juanista vois tehdä kertomusta. Byron oli jo tehnyt sellaisen 1819, ja tosi hyvän. Turhaa suunpiexentää. Söörenissä voi olla ainesta kriitikoxi, mut kummonenkaan taiteilija se ei ole, eikä ajattelija.
ellauri046.html on line 337: Söören on tollanen Päivi Räsäs tyypin holier than thou kristitty, jonka aika menee tapakristittyjen vähexyntään ja synnillisten pahexuntaan. Just sellanen ulkokullattu, joka mesoo omaa parhauttaan synagoogassa, mä oon paha mut onnex sentään asioista perillä, en sentään sellanen pönttöpää kun noi. Se ei rakasta ketään, kun on epäonnistunut narsisti, ei edes izeään. Kylmiö, kumiseva vaski ja helisevä symbaali. Et mä vihaankin sellasia :).
ellauri046.html on line 391: Se oli myös Söörenin heilan nimi. Sööreniä ei
ellauri046.html on line 396: Jotenkin se oli vähän Söörenin näköinen,
ellauri046.html on line 413: Söören paskiainen kuviteli olevansa Aaprahammi ja Regina Linnanheimo olis Iisakki. Inhottava tarina, ja inhottava Söören joka kuumuu siitä. Ihan sikkiä.
ellauri046.html on line 475: Ookei, jo selviää mix tää aihe kiinnosti Sööreniä. Goethen versio Clavijon kauppakirpusta on tismalleen kuin Kierkegaardin tarina. Jöötti ize teki useita samanlaisia tempauxia, esim se Friederike Strassburgissa. Ottaa antaa kanankakan kantaa. Haista paska kappalainen, et saa anteexi. Tää on mä, Seija ja pallokirjoituskone 15x suurennettuna.
ellauri046.html on line 478: Söde törkkii Reginaa tikulla kuin sairas koltiainen muurahaista. Mitähän se tekee jos mä törkin sitä näin? "Elviira kiinnostaa vain siinä määrin kuin se koskettaa Juania." Juurikin näin: ainoo joka kiinnostaa Sööreniä on sen oma kyttyrä. Täytyy olla tosi narsisti jos pitää tätä joteskin hienona.
ellauri046.html on line 490: Ensin vongataan sikana ja sitku on saatu niin heitetään imexitty raato tienoheen, siitähän sen näki et se oli sekundaa, kun ei pitänyt pintaansa kuin Richardsonin Pamela. Gretchenin Betydning Faustille on hendes uskuldige Eenfoldighed. Ilman sitä se on Intet. Hendes Kjaerlighed giver hende Betydlighed for ham. Jälkenpäin Gretchen mitättömyys kysyy izeltään Faustin runkut housuissa (sanat Söören):
ellauri046.html on line 498: Ei se mitään pelastanu, rumihia tuli yxin tein 3. Ja tää oli Jöötin mielestä ihan a-ok, oma vika pikku sika. Söörenistäkin tää oli esteettisintä. Nää on kyllä aivan hirveitä narsistisia #metoo sepustuxia. Porvarillinen moraali on moraaleista kaikista kauheinta, meemit velloo valloillaan ja tekee pilkkaa geeneistä.
ellauri046.html on line 502: Naapurin Gretalle sattu tollanen paskiainen miehexi, mutta se potkasi sen pihalle ja otti kiltin palomiehen tilalle. Tutu oli Margareta mutta joxeenkin jämäkämpi, piti jalkapuoli pupun herran nuhteessa. Helmikin on Gretchen, mutta se sais näistä höpötyxistä paskahalvauxen. Parempi olla näyttämättä sille. Jöötillä tai Söörenillä ei olis pierun mahixia helvetissä näiden käsissä.
ellauri046.html on line 529: Söörenillä on väärä etymologia Pligtille. Ei se ole Paalaegg vaan frankkilaista alkuperää, samaa kuin pledge, siis pantti. Etkö sinä muiista mitää sinää lupaasit? Mitäpä muuta tämä on kuin Dan Steinbockin sisäistetty herruus. Mut juutalaiset kuten Dan on sydämettömiä lakimiehiä. Eivät osaa rakastaa jumalaa eikä yhyä paljon izeään kuten kristityt. Aethiske Maenniske on det almene menniske, musketöörimäisesti yxi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
ellauri046.html on line 558: Söören on kuin vetäis izeänsä perseeseen. Ei se vaan onnistu ellei ole yli metrinen luokille käännettävä jorma. Ja kellä on.
ellauri046.html on line 559: Söörenillä tuskin.
ellauri046.html on line 561: Anna olla Söören. Kerran se vain kirpasee sanoi pässi kun päätä leikattiin. Isi oli ihan kanttuvei eikä tiennyt asiasta midiä. Äiti kysyi nytkö sitten kuollaan ja sai myöntävän vastauxen ja lopetuspiikin kuin Sammeli. Ei sattunut vähääkään. Ei kukaan ole anemiaan kuollut se sanoi toiveikkaasti.
ellauri046.html on line 612:
Söören ihan kuumuu kun se pääsee valizemaan. Talousliberalismin peliteoriaa. Aivan feikkiä. Valizenko 1kr nyt vai otanko 100kr kuun lopussa, siinä koko etiikka.
ellauri046.html on line 623: tinderlöytöön tai baarituttavuuteen. Ei ne optiot mitään tuhansien luokkaa nykyäänkään ole. Ellei plärää oikein hartiavoimin jotain senssipalstoja. Ja sieltäkin löytyy sitruunoita vaikka kuinka. Wikipedian sekavista selostuxista voi päätellä ettei toimittajatkaan ole oikeasti tajunneet tästä pätkääkään. Se voi johtua yxinkertaisesti siitä et Söören on ize oikeasti sekopää. Lopux se sanoo et tää on sun totuus (eli siis Sörkän, ei se koskaan kelleen muulle puhu). Vaihtoehtoinen sellainen, valize izellesi mieluinen. Enten tentten. Haarukka on puhunut.
ellauri046.html on line 627: Tää asessori Wiljami lässyttää Tenttenissä Södikalle kuin vanha pederasti. Kiimaisista hevosista puhutaan 2-mielisesti. Söde on narsistinen paskiainen mutta söde sellainen, ei alter ego sellaiselle voi suuttua. Uskonnollisille rakkaus on kuin jotain kamaa. Sitä voi ottaa ja antaa kuin viinaa ja nappuloita. Jesse teki suuren teon kun se nöyryytti izensä. Mix nöyristely eli alamaisuus on joistakuista hienoa? Se on hienoa vaan niistä jotka diggaa ylipäänsä nokintajärjestyxiä. Samat porukat fanittaa Förstejä kaikessa, Söörenille se on ihan fetishi. Kuka tulee ekax, saa kultaa, mikä näistä on paras? Kuka johtaa? Vitun väliä.
ellauri046.html on line 635: Etenkin Scriben Premiers amours eli eka rakkaus oli Sörenistä mainio. Varmaan henkilöissä oli paljon tuttua. Lukasin sen, se oli aika mitätön vaudeville, jonka pointti oli ettei ensirakkaus ole muita kummempi, pikemminkin päinvastoin. Söörenin mukaan Scribe osoittaa et rakkaus on illuusio. Miten niin? Hölmö johtopäätös. Du, hvad Følelse angaaer, er det mest jaloux Menneske, jeg kjender. Narsistit on turhamaisia ja mustasukkasia. Söde kiertää kuin kissa kuumaa puuroa omaa pikku salaisuuttansa, jonka takia se ei mennyt naimisiin. Se oli joko kaappihomous tai sit kykenemättömyys tai molemmat, lyön vetoa.
ellauri046.html on line 651: Ilman taivastoivoa naatiskellaan nykyhetkestä liian hätäsesti. Ja Söören nydelse on liian egoistista. Totta mooses. Suorastaan narsistista. Six kultahattu Söören tykkäs niin paljon Don Juan oopperan lopusta, jossa ei menty mimmoisiin, ei tarvinnut suuttua eikä ikävystyä. Ei sitoutua loppuelämäxi, maaskee, maaskee, o.s.v. Jos tekiskin vaan määräaikasen sopparin, en Forbindelse, som den Saladin sluttede med de Christne paa ti Aar, ti Maaneder, ti Uger, ti Dage og ti Minutter?
ellauri046.html on line 686: Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin. Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt. Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut.
ellauri046.html on line 690: Ihme sönkötystä tule Söören-setänaamaristakin Tenttenissä. Se koittaa totistaa, että eka rakkaus on ainoa ja oikea, jotta Lähi-Idän telttaäijiltä omaxutut säännöt pitäis kutinsa 1800-luvun Tanskassa. Tai ei edes nekään, niillähän oli polygamia.
ellauri046.html on line 692: Ja koko ajan sillä lipsuu ajatus yhtälöön En = Mand = jeg. Koko sen filosofia on minä-mies-Söören-filosofiaa. Ja 1 tyypillinen piirre: koko kirjassa ei ole suunnilleen yhtäkään tosiasiaa, pelkkää ympäripyöreää sanamagiaa.
ellauri046.html on line 699: Garff näyttää muotoilevan Wiljamin loppukaneetin toisin kuin Eski-tyyppiset seppoilevat positiivis-existentialistit, joille taivas on vain numero jonka myyjä kysyy kassalla. Söörenistä jäbät on kyllä tarkoitettu taivaaseen mut ne voi munatakin sen jos oikein yrittää. No täähän on vanhaa raamatullista höpinää, eli vapaa tahto on vaan oikeus mokata. Jotta syyllisen voi hyvin mielin heittää helvettiin. Oma vika pikku sika, tyhmästä päästä kärsii nyt koko ruumis. Pitää vaan päättäväisesti tehdä niinkuin käsketään. Se on sitä existentialismia. Will to believe. Usko mitä tahdotaan.
ellauri046.html on line 701: Enten-Eller" gjorde også lykke i sin samtid. Bogen fik en fortræffelig modtagelse og blev udførligt anmeldt i aviser og tidsskrifter," fortæller Joakim Garff. Tanskan Vaakku runoilija Heiberg mietti, enttenkö jaxaa edes lukea moista 800-s. monstrumia vaiko tentten ei. Luki sittenkin. Ei yhtän tykännyt Enttenistä, mut mieltyi Tenttenin ryhdikkyyteen. Siitä lähti Luutarhan ura nousukierteeseen. Sörkän vaihdelaatikossa oli kolme vaihdetta, esteettinen, eettinen ja uskonnollinen, jossa se ottaa vauhtia minästä, pesästä tai teräsminästä. Pesästä ei Söören juuri perustanut, tuli toimeen ilman niinkuin käki. Heiberg diggas Hegeliä ja kirjoitti vaudevillejä. Se oli Sörenin paha kilpailija.
ellauri046.html on line 723: Ahaa nyt mä hiffaan! Luutarha senior varmaan neuvoi Sööreniä oman kokemuxen perusteella, ettei pidä hätiköidä Pigen valinnassa, esim panna kyökkipiikaa kun ois herrasneitejäkin tarjolla. Siitä pelästyneenä Sörkkä teki bänet Reginen kaa.
ellauri046.html on line 739: Söörenin ratkaisu on et apina on aina väärässä. Onhan siinä jotain perääkin.
ellauri046.html on line 744: Entten-Söörenin määritelmä kauniille on eze on izetarkoituxellista. Niinko luonto tai oikeen söpö Pige. Tentten tosin sanoo hapahkosti ettei vaan sen Pigen olemassaolon tarkoitus ole kuunnella Enttenin Insinuaatioita.
ellauri046.html on line 765: Työläinen rehkii saadaxeen edes leipänsä. Se on Söörenistä eri hienoa. (Izellä sillä ei ole siitä kokemusta.) Jaxaa jaxaa vaikkei kukaan hurraa eikä ole dannede Publikumia. Palkkio on en evig Sundhed maaliviivan toisella puolella. Duunari tyhjentää kalkin izelleen: Shkål! Hinoa Pebersven.
ellauri046.html on line 767: Täyttä tuubaa. Aivan hanurista. En todellakaan pidä Söörenistä. En Enttenistä enkä Tenttenistä. Hverken Eller.
ellauri046.html on line 822: Regina 15v oli epätodennäköisesti Söörenin 24v eka hoito. Jos oli, niin jotain mätää oli Söörenissä, olixe pedofiili.
ellauri046.html on line 845: Söören ei tykkää kakaroista (paizi Pigeistä), mänkööt Bloksbjergille. Bloksbjerg on kyöpelinvuori, Goethen Faustista tuttu saatanan kalju vuori jossa kaikki pahixet kokoontuvat walpurinyönä. (Brocken, Lysa Hora)
ellauri053.html on line 76: Hemmetti toi kuolemattomuussikiö on vahva meemi! Sale Bellowilla oli sellainen, ja Söören Luutarhalla. Jos hemmo tosiaan ei haluu ize kuolla sillä on se. Sörkkä kuzui tätä sielua nimellä Personlighed. Vähemmän persoonalliset tyytyy jättää viestikapulan jälkeläisille. Joiltakuilta se putoo kalkkiviivoilla. D'oh!
ellauri054.html on line 142: Viimeisexi vaan ei vähimmäxi jää porsaan kavalkaadissa kuinka ollakkaan Horatiuxen saarnat eli satiirit. Boethiuxen de consolatione philosophiae ois niinko viimonen tärkee essee ennen kun keskiaika pimenöö. Boethius keekoili Roomassa 500-luvulla matujen visigoottien mobbatessa loppuja roomalaisia ja murehti siitä johtuen teodikean ongelmaa. Ei ois kannattanut. Se päätyy siihen et turpiinsaanti on sekä ansaittua että kasvattavaa. Parasta myöntää että olet ruma kalkkuna. Myönnän. Kiitos. Kuten sanoi Söören: sulla on 2 vaihtoehtoa. Joko et nosta mun hattua maasta ja saat turpaasi. Tai nostat sen, ja saat silti turpaasi.
ellauri077.html on line 470: No se ainakin on yhteistä Wallulla ja Söörenillä että niiden magnum opuxet on sangen pitkästyttäviä. Mulla meni melkein kesä Enten-Ellerin tavaamisessa, ja nyt on talvi pian puolessa Wallun kanssa, ja vasta neljännes on luettu.
ellauri077.html on line 540: Se jalaton höhlä Marathe ilmeisessti sanoo ihan Sööreniä siteeraten s. 320 (en ole vielä päässyt siihen asti): “your freedom is the freedom-from: no one tells your precious individual U.S.A. selves what they must do." No ei vittu tarvikkaan kenenkään tulla sitä sanomaan. Turpa kiinni vaan jalkapuoli jaarittelija. "How you say: anything is going?" Tää oli E.Saarisen ja sen törkymöykky E. Leporen mielisanonta, nähtävästi Gonzolta. Ne nyt olikin aika persepäitä.
ellauri183.html on line 175: WHAT THE FUCK? Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun poikakulta. Iisakki oli Aaprahammin poika, för helvete! Mutta muistakaa, Söören kärsi paizi kyttyrästä myös hemmottelevasta äidistä ja sairaasta isäsuhteesta.
ellauri206.html on line 238: Sen pituinen se. Jos Nicholaxen se olisi ollut yhtään pidempi, olisi Rikun kirjakin ollut vastaavasti pidempi. Epilogina on takauma, jossa Riku lätisee Innalle tahdonvapaudesta kuin joku Söören tahi Dosto. Se on kerrassaan joutavaa höpäjämistä. Innan kädessä Rikun muna kovettui 2 sekunnissa. Sexi, sokeri, alkoholi ja kapitalismi, niistä pitää tämä ylikehittynyt baarikärpänen. Riku ei tunne mitään tunnonpistoja Korpiselle aiheuttamastaan elinkautisesta traumasta. Tunnonpistot ei ole Rikun alaa. 5 pistoa ja tiukka tuijotus sen sijaan ovat. Riku luulee (tuskin virheellisesti) että me miehet olemme kaikki yhtä pakkomielteisiä pillun perään kuin hän.
ellauri260.html on line 380: Ai jaha, heitetään siis vähän kyssäselkä Sööreniä peliin loppupeleissä. Joko nyt tuli loppuvizit:
ellauri364.html on line 134: Mutta mixikä Söören perui kihlauxen? Juu se kuuli Sirkan lailla vessapolulla Herran äänen som sagde til ham: »Slip den genstand!« Hvad psykiatere kalder en hørelseshallucination, det har Søren Kierkegaard maattet opfatte som Guds røst, eller omvent. I en bog fortæller Søren Kierkegaard om en unge mand, der blev forelsket i en pige, og hun var hans øjes lyst og hans hjertes begæring. Og han griber efter pigen, og han greb hende, han holdt "den" allerede i sin haand. Da udgik en befaling til ham: Slip denne genstand, din syphilit. Heus puer, digitos e vagina Reginae! Lähde
xxx/ellauri044.html on line 784: Voltairen sydän ja aivot irrotettiin ruumiista. Sydän talletettiin kirjastoon, aivot päätyivät todennäköisesti lipastoon, joka huutokaupattiin muun irtaimen ohessa tuntemattomalle ostajalle. Voltairetuoli meni siinä mukana. Ja aivot narikassa. Olikohan se se sama lipasto jonka Söören 1830-luvulla osti divarista? Jonka se hajotti raivarissa kuin Jankon betoni? Josta löytyi A- ja B-miehen paperit?
xxx/ellauri084.html on line 369: Heisenberg sanoi Bohrista että se oli "enempi filosofi kuin fyysikko". Bohr lueskeli 19. vuosisadan tanskalaista kristittyä eksistentialistifilosofia, Søren Kierkegaardia, josta se kuuli filosofian opeltaan Harald Høffdingiltä. Vuonna 1909 Bohr lähetti isoveli Haraldille (josta tuli jalkapalloilija ja tohtori ennen Nielsiä) synttärilahjaxi Kierkegaardin bestsellerin Stadier paa livets vej (1845), joka oli odotettu jatko Enten-Ellerille (josta mulla on jo paasauxia). Enten-Eller hoiteli esteettisen ja eettisen, tää jatko-osa koski sit uskontoa. Saatekirjeeseen Bohr kirjoitti: "Ei mulla muutakaan ollut, mut tää on kyllä hyvä ... se on metkimpia juttuja mitä olen koskaan lukenut." Bohr piti Kierkegaardin tanskasta ja tyylistä, mutta sanoi että ei ole ihan joka paikassa Söörenin kaa samaa mieltä. Jotkut tuumii että Niels ei niellyt Söörenin kristillisyyttä, ollen ize ateisti. Lyder rimeligt.
xxx/ellauri186.html on line 59: Mooses änkytti (ylipitkän molonko takia? Tu-tus-kin, arvioi leikannut lääkäri) ja vale-Dmitrillä oli surkastunut käsivarsi. Richard III oli vino knääpiö, Caesar ja Muhammed olivat kaatumatautisia, lordi Nelsonilla oli tyhjä hiha ja silmäkuoppa, lordi Byronilla kampura ja Söörenillä kyttyrä. Roosevelt ja Einhorn oli halvattuja. Sekö niitä riivasi?
55