ellauri051.html on line 405: Blow again, trumpeter! and for thy theme, 30 Puhalla taas, Trump! ja sun sävelmä
ellauri062.html on line 678: Keskiaikainen Dies irae 1200-luvulta (mahd. Tuomas Celanolainen). Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. August Ahlqvist 1866. | Sävelmä: Keskiajalta / Suomessa 1911. Luokitus: Kirkkovuoden päätös
ellauri069.html on line 230: Gilbert ja Sullivan: Mulla on joku kirja niiden lyriikoista. Sullivan nikersi sävelmät ja Gilbert nakersi sanat. Sullivan's dislike of what he considered the artificial nature of Gilbert's plots led to their split.
ellauri078.html on line 210: Isaac Watts 1707. Suom. Pelastusarmeijan Sotalauluja 1890, Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Englannissa n. 1780.
ellauri078.html on line 211: Sama sävelmä: 420b
ellauri078.html on line 221: Yksi virren raamatullisista lähtökohdista on Gal. 6:14: "Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." Virren englantilainen sävelmä on vuoden 1780 tienoilta. Monet englantilaiset virsisävelmät, joita vanhastaan on kutsuttu nimellä anthem, ovat juhlavia, melodisia ja kolmijakoisia – niin tämäkin. Sävelmän sovitti kirkolliseen käyttöön 1790 Edward Miller (k. 1807).
ellauri093.html on line 884: Dora Rappard 1875. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Englannissa n. 1535.

ellauri093.html on line 885: Sama sävelmä: 304 | 313 | 474

ellauri270.html on line 110: Thaimaassa sijaitseva Kwai-joen 350-metrinen silta poikkeaa Ceylonilla kuvatun elokuvan kulissisillasta. Elokuva ei ole Kwai-joen siltaa nähnytkään. Teattereihin tullessaan elokuva oli todellinen suurmenestys. Sen tekijät kävivät pokkaamassa 1957 peräti seitsemän Oscaria, ja ympäri maailmaa vihellettiin elokuvan mukaansa tempaavaa tunnussävelmää Kwai–joen siltaa. Maailma tuskin tietää mistään muusta siltatyömaasta yhtä paljon. Ja kuitenkin todellisuus peittyy sepitteisiin, joita on niin monta kerrosta, että syntyy myytti.
ellauri270.html on line 148: Realismin särmien hionnassa pitemmälle meni kuitenkin Kwai-joen sillan tunnussävelmän suomeksi sanoittanut Reino "Repe" Helismaa, joka kuvasi leiritilannetta lähes teddykarhujen huviretken tapaan:
ellauri270.html on line 149: Laulu näin reipas jälleen soi, virta ei meitä voittaa voi. Päivä kun päättyy, jäädä saa silta, askel leiriin nyt vie. Pakko ei meitä työhön saa, kahle se meitä naurattaa. Elokuvan laaja suosio perustuu pitkälti sen epävireisesti vihellettävään tunnussävelmään.
ellauri276.html on line 952: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: "Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen; huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta." Sen julkaisi Henry Such, Lontoon Borough´sta, joka näyttää olleen erityisen kova myynti Cotswoldsin kautta, jossa kappale on noussut kerta toisensa jälkeen erilaisiin kappaleisiin. Fred Jordanin sävelmä eroaa kuitenkin Baring-Gouldin, Sharpin, Broadwoodin, Gardinerin ja muiden julkaisemista kappaleista.
ellauri276.html on line 964: Tunnettu koko pelto-Englannissa ja usein kuultu Lincolnshiressä. Brian Dawson keräsi tämän version vähän aikaa sitten edesmenneen Branstonin Jack Redfordin laulusta. Englannin kananlauluista yleisimmän sävelmän Musiikkitalo omisti viime vuosisadan puolivälissä Villikinsin ja hänen Dinahin kulkuneuvoksi.
ellauri276.html on line 990: Cecil Sharp huomautti, että "Melkein jokainen laulaja tuntee Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa: huonot laulajat eivät usein tiedä juurikaan muuta." Ei sillä, että Jeff sopisi tähän kategoriaan tietenkään! Itse asiassa hänen versionsa on epätavallinen, koska siinä on mielenkiintoinen erilainen sävel. Tavallisempi sävelmä on itse asiassa versio kaikkialla esiintyvistä Villikinsistä ja Dinahista. Sharp oli tietysti oikeassa, ja harvassa on kananlaulukokoelmia, jotka eivät sisällä versiota tästä sävelestä.
ellauri276.html on line 997: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893).
ellauri276.html on line 1001: Emma Overdilta Langportista (1838-1928), joka oli aikansa loistava laulaja. Sävelmä on ainutlaatuinen ja korvaa tavallisen Villikinsin sävelmän. Tämä kappale oli 1800- luvun hitti, ja sitä lauletaan edelleen.
ellauri276.html on line 1005: Hyvin tunnettu laulu, laulettu sadonkorjuukodeissa ja muissa juhlissa. Patiencen sävelmä poikkeaa hieman tavallisesta, ja Lucy Broadwood huomautti, että siinä oli "jälkiä Dorian-moodista".
ellauri279.html on line 47: Šostakovitsin Mstsenskin piirikunnan Lady Macbeth oli minulle pettymys. Se oli sekasotkua musiikin asemesta. Minua tympäisi tökerö ja jäsentymätön soitinnus. Olin tyrmistynyt kun vähäiset melodian yritykset ja sävelmän aloitelmat hukkuivat joutavaan ryskämiseen, kirskuntaan ja kiljuntaan. Näyttämöllä kannetaan jotain jättimäisiä muovilohia joilla ei ole juonen kanssa mitään tekemistä. Järjetöntä! Siitä ei ole pitkä matka amerikkalaiseen rappiomusiikkiin kuten Limp Bizkit. Kauhistuneena olen kuunnellut muutakin uudempaa amerikkalaista musiikkia. Millaista iukuttamista, paukuttelua ja ränkymistä! Kapitalismi syö itseään sisältäpäin kaikin tavoin, niin, kaikin tavoin. Sen luhistuminen on lähellä.
ellauri347.html on line 584: Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta (Gammal fäbodpsalm från Dalarna) on ruotsalainen kansansävelmä, koraali, joka on tullut tunnetuksi Oskar Lindbergin vuonna 1936 tekemän urkusovituksen kautta.
ellauri347.html on line 585: Tätä sävelmää on laulanut aikanaan sokea kansanmuusikko Grund Olof Ersson eli "Sokea Olof" (1807–1881), joka oli oppinut sen vuorostaan kansanpelimanni Bälter Erik Olssonilta (s. 1793). Toinen kansanpelimanni, älvdalsåsenilainen Kettis Lars Matson (k. 1940) oli oppinut sävelmän Olov Erssonilta, ja sävelmä julkaistiin 1919 Karl-Erik Forsslundin kokoelmassa Med Dalälven från källorna till havet.
ellauri347.html on line 588: Ruotsalainen Abba-yhtye esitti sävelmää instrumenttiversiona viimeisen konserttikiertueensa aikana 1979–1980.
ellauri352.html on line 102: Varšavjanka (myös Warshavjanka, Warchavjanka; ven. Варшавянка, Varšavjanka, ransk. La Varsovienne, puol. Warszawianka = ”Varsovatar”; esp. A las Barricadas), myös Varsovattaren jäähyväiset tai Varsovan laulu on tunnettu alkujaan puolalainen vallankumouslaulu. Kappaleen sanoitti Wacław Święcicki vuonna 1883 ollessaan karkotettuna. Säveltäjää ei tiedetä. Sävelmän on sanottu myös olleen vanha ranskalainen sotilasmarssi. Laulusta tuli Varsovan vappumielenosoituksen 1905 vertauskuva.
ellauri389.html on line 472: "Tule kuuntelemaan dittyäni" sävelellä laulettu "Neekerin valitus" on William Cowperin runo, joka puhuu orjuudesta orjan näkökulmasta. Se kirjoitettiin vuonna 1788. Se oli tarkoitus laulaa suositun balladin, Admiral Hosier´s Ghost -sävelmän mukaan.
ellauri390.html on line 291: N.E.:n kokoelmassa on todisteita balladin Pechora-versioiden esityksestä eeppisiin säveliin. Onchukov, joka nauhoitti tekstin ruhtinas Dolgorukystä ja taloudenhoitajasta, jonka teki paikallinen eepos kirjailija Ankkuli Efimovich Ostashov kylästä. Zamezhnoye, Ust-Tsilma volost, lisäsi: "hän laulaa erittäin sujuvasti vanhassa yasakissa" ("yasak" on laulun tai eeposen sävelmä). Ust-Tsilma on kylä, maalaiskunta ja Ust-Tsilman piirin hallinnollinen keskus Komin tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee Petšoraan laskevan Tsilma-joen suussa 664 kilometriä tasavallan pääkaupungista Syktyvkarista pohjoiseen. Asukkaita on 5 100 henkeä, enimmäxeen syrjäytyneitä syrjäänejä.
ellauri390.html on line 305: Balladin P.I. ensimmäisen julkaisun kirjoittaja. Yakushkin toivoi, että "laulun äänet julkaistaan", samoin kuin "motiivivaihtoehdot, jotka vaihtelivat paikkakunnittain" ja sanoi: "Tällä hetkellä sain kuulla K. P. Vilboan laulamista varten sovittamia kappaleita - kuten minusta näyttää, nämä järjestelyt tyydyttävät tämän tapauksen tiukimmat tuomarit uskollisuudellaan ja taiteellisuudellaan." Kuukausi Yakushkinin kokoelman julkaisemisen jälkeen K. Vilboa julkaisi kokoelman venäläisiä kansanlauluja. Balladi ruhtinas Volkonskista ja Vanka Kljutšnikista ("Moskovassa oli kaupunki, Sennajalla oli aukio..."), jonka Jakushkin nauhoitti Orjolin maakunnassa, muusikko julkaisi sävelmän kanssa, jonka sijainnin hän tunsi mutta ei kerro. Jakushkinin teksti on tunnistettavissa, koska prinssi Volkonskia kutsutaan "prinssi-bojaariksi". Niinpä Vilboan musiikkikokoelman kappale "syntyi" kahdesta itsenäisestä tekstistä: runollisesta (Jakushkinin äänityksestä) ja Vilboan äänittämästä ja harmonisoimasta musiikillisesta sävelestä.
ellauri393.html on line 479: Hojo hojo hoki Viljo Kojo. Titityy visersi Toivo Lyy. Tässä muutamia mitättömiä itäsuomalaisia. Otto Toivo Lyy (vuoteen 1930 osuvammin Mähönen; 20. huhtikuuta 1898 Joensuu – 27. heinäkuuta 1976 Naantali) oli suomalainen runoilija ja kääntäjä. Pikku Myy,  sarvikyy. Sanoitti 1952  olympiahymnin ja suomensi DDR:n kansallishymnin plus liudan paxuja runoelmia. Toivo oli pohjoiskarjalaisen näköinen pikkumies vaikka vanha norssi olikin. Toivo Lyy sanoitti myös Norssin marssin 1950-luvun lopulla. Sävelmän marssiin laati tunnettu säveltäjä, pianisti, urkuri ja kuoronjohtaja Taneli Kuusisto vuonna 1978 urheiluseura Turnareiden 100-vuotisjuhlaa varten.
xxx/ellauri013.html on line 508: lempisävelmäänsä levyautomaatista,

xxx/ellauri218.html on line 172: Lollo (tai sen ruipelompi ystävä) diggasi Al Hibblerin Unchained Melodya joka oli UK listakärki 1955. Se on aika pitkäveteinen ja laahaava. Homompi Righteous Brotherseista kimitti sen coverina 1964. A.Hitlerin Horst Wessel Lied 1931 oli vetävämpi. Horst Wessel kirjoitti runonsa kommunistisen runoilijan Willi Bredelin taistelulaulun pohjalta, jonka tämä oli kirjoittanut 1800-luvulta peräisin olevan posetiivilaulelman sävelmään. Al H. oli lakupetteri. Hibbler was born in Tyro, Mississippi, United States, and was blind from birth. Limaisen Lillon olis paree pukeutua kokovartalokondomiin. Älä rakasta ilman satulaa.
xxx/ellauri235.html on line 663: How do your tuneful echoes languish, Kuinka sävelmäiset kaikusi vaipuvat,
xxx/ellauri291.html on line 214: Tätä soittaa mm. Kaartin soittokunta, se on sotilasmarssisävelmä. Onkohan puhe esiäidistämme, jota paxu Kalle X Kustaa bylsi Örebron linnassa? Vai dyslexisen pölhö-Kustaan rouvasta joka odotteli autossa ikkunaruutu raolla kunkun häärätessä vähäpukeisten frillojen pyllyvaossa? Alaosaton kuningas ja yläosattomia naisia. Army of lovers tamme fan. You and what army? Silvia ottaa matkalle mukaan putken Kallen mätitahnaa. Kalles röktaa.
xxx/ellauri298.html on line 441: Otsikko on käännettynä "pieni paraati", ja ensimmäinen versio oli marssista tangoxi lengotettu sävelmä ilman sanoituksia. Myöhemmin Matos Rodríguez tuotti version sanoituksella, joka alkaa: "Loputtoman kurjuuden paraati marssii sen sairaan olennon ympäri, joka pian kuolee suruun." Kuitenkin kappaleen suosituin versio on Pascual Contursin sanoituksella, ja se tunnetaan myös nimellä "Sisu pieras". Opettaja Raija pieras. Hiljaa! Eiku kovaa! Tekijänoikeuxista käytiin kovaa suukopua.
31