Bellerophon oli Poseidonin and Eurynomen, Glaukoxen vaimon äpärä. Glaukos kasvatti Bellerofonin käenpoikana. Sama tauti vaivasi kuin Jeesusta, ja Kleistin mainizemaa Amfitryonia. Sitä on paljon liikkeellä, meidänkin esi-isällä se oli. B:n veli (ylläri). oli Pegasos, mulle tutuxi tullut razu, B. listi Kimaran razastaen velipojalla. Kuoli köyhänä ja sokeana pudottuaan taivaalta P:n selästä piikkipensaaseen, ei siis väkivaltaisesti, vammaisena muttei muuten sairaana. Eikä antiikissa ollut maissia, se tuli Amerikoista intiaanien mukana. Guffaw, hyvä Gustav!
ellauri052.html on line 286: Horace Tadpole eiku Walpole (24 September 1717 – 2 March 1797) oli aatelinen, talousliberaali, luultavasti äpärä ja todennäkösest ainakin kaappihomo. Suhteellisen turha julkkis jo omana aikanaankin. Se sipsutteli salongeissa rokokoomaisesti puettuna ja puuteroituna lakki kainalossa varpaisillaan. Sen typeristä lausahduxista siteeraa Bellow seuraavaa: it is natural for free men think about money. Why? Because money is freedom, thats why.
ellauri055.html on line 1278: Elämänsä viimeisinä vuosina Kala ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa Hahmottuva maailma, jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kala kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958. Jäi maailma täpärästi hahmottamatta. (Hahmohöpötys oli pappispimityxen viimeinen asyyli.) Mä olin onnellinen kuusivuotias Tyrvännössä. Pikossa sain ongella kiisken: Kala! kala! 5v myöhemmin olin Kirkkonummen huvilalla norssinlakissa.
ellauri058.html on line 95: Huh sentään, sanoi Musteri, kun Fred selitti mixi hän on republikaani. Johan raamatussakin puhutaan republikaaneista ja muista syntisistä, niin että kylä minusta tuntuu siltä, että on parempi olla tuollainen demokraatti. Amerikan seuraava sisällissota on ihan huulilla, ja alkaa äkkiä jos Aku täpärästi häviää vaaleissa. Republikaanit ja muut syntiset tarttuu kivääreihin ja alkaa paukkua.
ellauri062.html on line 163: Gilead on nykyisessä Jordaniassa. Nimi tarkottaa todistusvaaraa tai sit vaan kivimäkeä. Joosefin pojalla Manassella oli senniminen pojanpoika jolla oli vielä äpäräpoika nimeltä Jefta. Näitä koukkunokkia on kyllä joka lähtöön. Vaikka juutalaisten prosentti väestöstä on paljon pienempi kuin esim homojen. Bonniers-kustantajakin oli sellanen. Bonniers omistaa WSOY:n ja surkeen lopun saaneen Akateemisen. Ja Ruozin paskimmat lehdet ml. Expressen.
ellauri077.html on line 854: Holokaustista täpärästi selvinneillä jutkuilla on pussissaan karkeita likaisia vehnäjauhoja. Kv rikostuomioistuin avaa tutkinnan Palestiinassa tapahtuvista sotarikoxista. Israel ja USA ärähtävät: mitäs peliä tämä nyt on. Israel ei edes kuulu Rooman sopimuxeen, sillä on oma sopimus Jahwen kaa. Filistealaisten maat ja päät on luvattu sille. Toiseksi väkirikkain jutkuvaltio USA säestää kuin pussi puolikarkeita vehnäjauhoja: niin saakeli!
ellauri135.html on line 769: Musta tää runo on erittäinkin narsistinen, mikä sopii Lermontoville. Muita hittejä Lermontovilta Konstan mielestä ovat Yxin kuljen, yö on tyyni, lauha, Tikari ja Niin ikävää ja murheellista. Ei ole tarpeen edes luetella niitä kaikkia. Lermontov oli mitään pelkäämätön, rumahko ja ylimielinen upseeri. Teloitettiinko se loppupeleissä? Ei vaan se kuoli kyrpiintyneen majurin luodista. Lepokodin suunnalta kuuluu lisää tuttuja säveleitä. Katjushalla komiat on keuhkot, paska haisee Nevan rannalla. Kukot kiekuvat joen tuolla puolen täyttä kurkkua. Zabolotskilla on erinomaisia runoja ukonilmasta. Zabolotski nousee Tjutsevin rinnalle, jopa kaarteissa täpärästi ohi. Sairas Bunin nauraa iloisesti lukeiessaan Tvardovskia. Koira kuoli koiran kuoleman. Ympärillä kuohuva elämä on täynnä tarkoitusta ja merkitystä.
ellauri153.html on line 306: Tarquinin viimeinen yritys saada Rooman valtakunta takaisin tuli vuonna 498 tai 496 eKr., kun hän taivutteli vävynsä Octavius Mamiliuksen, Tusculumin diktaattorin, marssimaan Roomaan Latinalaisen armeijan johdossa. Rooman armeijaa johtivat diktaattori Albus Postumius Albus ja hänen hevosen mestarinsa Titus Aebutius Elva, kun taas iäkäs kuningas ja hänen viimeinen jäljellä oleva poikansa Titus Tarquinius taistelivat latinalaisten rinnalla roomalaisten maanpakolaisten kanssa. Jälleen kerran taistelu käytiin kovaa ja päätettiin täpärästi, ja molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Mamilius surmattiin, hevosen isäntä loukkaantui vakavasti, ja Titus Tarquinius hädin tuskin pakeni henkensä kanssa. Mutta lopulta latinot hylkäsivät kentän, ja Rooma säilytti itsenäisyytensä.
ellauri163.html on line 148: Hulluja lakeja. Ei kuohitun ja raajarikon pidä tuleman herran seurakuntaan. (Hetkinen, Jeppe taisi rikkoa tätä pykälää?) Eikä pidä myös äpäränä tuleman herran seurakuntan, eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti. Isi taisi olla 10. polven Barkmannin äpärä, eli sille oli tie selvä jo. Ammoniitit ja moabiitit ei nekään kelpaa. Entäs Taavetti, joka oli puolimooabiitti? Ehkä se pääsi puoleenväliin sisälle. Nää oli jotain vanhoja kaunoja. Niille ei saa edes päivää sanoa, vaa pahaa toivoa. Vitun pitkävihaisia nää koukkunokat.
ellauri198.html on line 331: Albumin 340 välipalana lukaisin King Learin uudestaan, se on kyllä tosi onneton. Lyhyesti tiivistäen, king Learilla on kolme tyärtä, joista 2 vanhempaa nuolee ahkerasti kingin pyllyvakoa ja saa isot läänityxet kinkun retardoituessa, Cordelia (henceforth Corzu) ei mielistele, so the king has a cow ja tekee Corzun perinnöttömäxi. Burgundi ei huoli sitä, mutta Ranu ottaa. Sitten isosiskot alkaa kohdella ex-kinkkua kuin halpaa makkaraa. Jotain sivujuonta Glosterin äijästä ja sen 2 pojasta joista äpärä Edmundista tulee pahis ja Edgar ('Tom') esittää yhtä hullua kuin oikeesti hullaantuva ex-kurnupää. Styken päähuvi tulee näistä hulluista ja yhestä muuten vaan narrista. Kohta Glosterin äijää vedetään parrasta ja silmät kaivetaan ulos päästä, mikä on puolestaan pätkän parasta gorea. Konna Oswald [Dies.] Cordelia tulee Ranun kaa miehittämään Britanniaa. Britannia voittaa (tietysti). Corzun tsykologi parantaa Learin psykoosin, mutta liian myöhäistä: isotsiskot nirhaa toisensa, Cordelia epähuomiossa hirtetään, ja Lear kuolee apoplexiaan. Kaikki naiset on nyt tapettu, jälelle jää 2 hyvistä, mitätön Kent ja vetku Edgar. (Kentistä ei tullut mitään sanotuxi, mutta se onkin varsin mitäänsanomaton.)
ellauri203.html on line 522: Verho Junior on rakastunut Stavroginiin ihan homona. Taparikollisena Stavros sopis hyvin terroristixi. Verho on enempi tollanen soluttautuja. Shitov on joku äpärä, niistä ei Dosto pidä. Ne on aina sillä roistoja. Shitov on kommari ja ollut ulkomailla kaiken lisäksi (varmaan Siperiassa).
ellauri216.html on line 475: Tulevaa imugeenia ei työnteko kiinnosta, se leikkii mieluummin serkkujensa kaa lääkärileikkiä. Leikkikaverit huutavat: äpärä! äpärä! Äiti mixei mulla ole isää niinkö muilla lapsilla? Äiti menee toiseen huoneeseen ja ukki yskähtelee nolona. Kysymys jää vaille vastausta. Ukin porukat pelkää ukkosta kuin Pylkkäset. 1-2-3- nyze on ihan päällä. Auta herra, lepytä kiukustunutta äitiä!
ellauri222.html on line 1086: "Minulla on tunne elämän perusakseleista joita täytyy noudattaa, muuten kaikki on pelkkää pelleilyä jonka taustalla piilee tragedia. Minulla on täytynyt jo lapsena olla tuo tunne ja halu pysytellä perusakseleillani ja siitä syystä olen itsepäisesti sanonut ei kaikille taivuttelijoille, vain koska nuo akselit ovat iskeytyneet mieleeni, vaikka eivät ole olleet kovinkaan selviä. Viime aikoina olen tuntenut ne sävähdyttävästi jälleen. Kun pyrin pysähtymään tiellä, ne tulevat kuin taivaan lahjat. Makasin tässä vuoteellani ja äkkia ne värisyttivät koko olemustani. Totuus, rakkaus, rauha, avokätisyys, hyödyllisyys, sopusointu. Ja melu ja kahnaukset, vääristyneisyys, rupattelu, epätoivo, ponnistelu, tarpeettomuus, kaikki häipyivät kuin ne olisivat olleet epätodellisia. Ja uskon että kuka tahansa voi koska tahansa palata näille perusakseleille, vaikka olisi kovan onnen äpärä, vain on rauhallinen ja odottaa.
ellauri243.html on line 740: Jeesus, sanoi Patrik, vannon Jumalalle, vannon että löydän nuo terroristiäpärät ja panen ne maxamaan. Isi, mitä nyt tapahtuu? Mitä teemme nyt? Me hoitelemme sen, poika, me tulemme olemaan okay.
ellauri244.html on line 134: Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa.
ellauri300.html on line 667: Heti Pyhä, siunattu olkoon Hän, viittasi meren suojelusenkelille ja hän lakkasi vihastaan. Vaan sen tautta Titus selvisi täpärästi haaxirikosta! Jehova armahti!
ellauri316.html on line 350: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Mihail Gus kommentoi Vasilievin työtä seuraavasti: "Arkady Vasilievin kirjojen keskipisteessä ei yleensä ole fiktiivisiä hahmoja, vaan ihmisiä, joilla on rikkaat, autenttiset elämäkerrat. Täten kirjailija loi toistuvasti kuvan Mihail Vasilyevich Frunzesta - upeasta leninististä, taipumattomasta, rohkeasta maanalaisesta taistelijasta, puna-armeijan legendaarisesta komentajasta. Historiatieteiden tohtori, toisen maailmansodan yhteistyön vääristelijä Boris Kovalev kuitenkin huomauttaa, että "kirjailija vääristi monia tosiasioita". Tämä lause täpärästi läpäisi suomalaisen sensuurin.
ellauri351.html on line 612: Alice Ann Bailey (16. kesäkuuta 1880 – 15. joulukuuta 1949, alun perin Alice LaTrobe Bateman) oli englantilainen teosofi, luennoitsija, tuottelias okkulttinen kirjailija ja Lucis Trust -säätiön perustaja. Hän muutti vuonna 1907 Yhdysvaltoihin, jossa hän vietti loppuelämänsä. Alice ja Maitreya on mainittu aiemmin hörhöistä kertovassa paasauxessa albumissa 169. Yrjö Kallisesta piti tulla Maitreya, mutta jäi täpärästi alle äänikynnyxen (kz. albumi 263).
ellauri353.html on line 164: Viridiana on wannabe nunna joka tulee Jaime-sedän luo nunnalomalle. Jaime-setä huumaa sen tyrmäystipoilla ja köyrii sitä. Kun se palaa tolkkuihin se ei viizi enää ruveta nunnaxi. Se lähtee karulle mutta poliisi palauttaa sen Jaimelle, joka on sillä aikaa hirttäytynyt puuhun. Viridiana perii Jaimen kartanon äpäräpoika Jorgen kaa jolla on ennestään joku Ramona. Nuorten ollessa kylillä kerjäläiset squattaa kartanon ja pitää orgiat. Nuorten palattua kerjäläiset nousee vuoron perään ex-nunnan pukille. Poliisi puuttuu asiaan. Tämän jälkeen V. alkaa bylsiä Jorgea. Alkup. lopussa V. tekee aloitteen, mutta se oli sensorille liian rivoa. Korjatussa lopussa Jorge pääsee yhtä aikaa naimaan V:tä ja Ramonaa. Mutta huom: aloite on Jorgen handussa!
ellauri401.html on line 381: Maria Ramstedt (os. Häggblom, kirjailijanimeltään Martti Humu; 12. joulukuuta 1852 Pietari – 10. elokuuta 1915 Helsinki) oli merimiehen äpärä, toimittaja, kirjailija ja teosofi. Siitä ei löydy kuvaa pilvestä, vain samannimisiä joutavia influenssereita 21. vuosisadalta. Kirjoitti mm. 1-näytöxiset näytelmät Passaripoika ja Paapa tulee! unien selityssampokirjan ja salatieteellisen Kalevalan.
xxx/ellauri057.html on line 194: Kerta kaikkiaan ilkeettävä persepää tää Puovo. Omaa äpäräänsä väistelee, kohtelee huonommin kuin "vihityssä avioliitossa" bylsimiään nuorempia. Toopen oma esikoinenkin oli laittomasti pantu tyttö jota se tattiaisena vielä hiveli. Taisi vähän epäillä että omakohan oli vaiko lainattu. Toopen mielestä tuntui just hienoimmalta panna piika paxuxi, ei vaan ruiskauttaa tyhjän päiten sisään.
xxx/ellauri059.html on line 510: Okei okei, tämä selvä, mut kekä oli tää Punainen naamio? Mustanaamio vai Punahousu? Housut alas konnat sanoo punahousu, niin saatana, säestää nastamuumio. Eli kekä oikeasti oli Lauri Henrik P-pään Punainen naamio? Siis kekä piilexi sen takana? No Cesare Borgiahan se tietty oli, paavin äpärä. Ei ollut paavi mikään innocentius.
xxx/ellauri075.html on line 116: Tässä naurattaa taas ehkä eniten että Sestofilt, joka oli Jörn Donnerin tavoin kääntänyt kylmän selän harhalaukauspojalle, oli silti ehkä pahoillaan kun äpäräpoika kuoli vallankumouskärhämiin. Hyi hyi Sestofilt, olet kuin joku Kemal Avrupada, tukkukaupan omistaja. Ankaran narsistista filosofiaa.
xxx/ellauri139.html on line 266: Yx episodi sisältää vittuilua ajan aate-elämän konkreettisiin tapahtumiin. Toinen näistä episoodeista, "nykyajan kaikkein nuorimpien positivistien episoodi" on Burdovskin ja hänen ystäviensä ryhmän käynti tapaamassa Myshkiniä "Pavlitshevin äpäränä" . Dostojevski täyttää koko tämän episodin poleemisin heitoin 60-luvun vallankumouksellis-demokraattisen lehdistön ideoita vastaan, materialismia ja ateismia vastaan, "naisasialiikettä" vastaan, "järkevän egoismin" teoriaa vastaan jne. Mainittujen lukujen tekstiin sisältyy poleemisia heittoja Tshernyshevskin "Mitä on tehtävä?" ideaa vastaan, M. Е. Saltykov-Shtshedrinin Iskraa vastaan jne. Dostojevski pyrkii osoittamaan, että materialistiset teoriat, jotka olivat levinneet venäläisen yhteiskunnan demokraattiseen osaan, voisivat helposti olla käytettävissä rikosten puolustukseksi ja johtaisivat "ajatuksen horjahteluun" nuorison keskuudessa (tämän valheellisen idean Dostojevski pani liikkeelle vielä Rikoksessa ja rangaistuksessakin).
xxx/ellauri187.html on line 253: Jose Saramagon evankeliumissa ristiinnaulitaan epähuomiossa noin v. 10 sotarikollisena 39 syyllisemmän joukossa Joosef niminen pölkkypäinen kirvesmies jolla on 13-vuotias Jeshua niminen äpäräpoika. Tosin päiväyxet eivät ihan nazaa, Varuxen demilitarisaatio-operaation (jos sitä edes oli) piti olla päättynyt noin v. 3.
xxx/ellauri187.html on line 281: Yksi selitys hänen Jeesuxen kannalta ennenaikaiseen kuolemaansa annetaan Jaakobin apokryfisessä evankeliumissa (kirjoitettu ~ 145AD), jonka oletetaan olevan Jaakobin – Jeesuksen veljen – protoevangeliumi, joka väittää, että Jaakob oli itse asiassa Joosefin poika aiemmasta avioliitosta. Kaanonin evankeliumit eivät koskaan mainitse Joosefin ikää, mutta tämä Kertomus Jaakobista esittää Josephin vanhana miehenä, joka kutsuttiin jumalauta vaan huolehtimaan neitsyt Mariasta. Jos tämä kertomus pitää paikkansa, selitys Josephin poissaololle myöhemmin Kristuksen elämässä johtuisi siitä, että hän siirtyi ihan vain vanhuuttaan ajasta ikuisuuteen joskus äpäräpoika Jeesuxen 12 ja 19 ikävuoden välillä.
xxx/ellauri208.html on line 1128: Jos Gebel oliskin ikäänkun Jaakob, ja toi käärmeenlumooja Balkiti olis niikö Laaban. Kaivolla oli jollain pissaliisalla ekat rehvit, mut oliko ne isäpappa Iisakki ja Rebekka? Aaprahammi oli maahanmuuttaja. Safira eli Safak olis se herkkuperse Raakel, ja Sayida sen rumempi isosisko Lea, jota piti naida ensinnä. Paizi ei pitänytkään tässä versiossa. Gebelin vällykäärme löysi vikkelästi tien Safakin koloon. Safakilla oli söpöt tazkat tisuissa. Gebel huudahtelee Good God! kuin Poirotin yhtä tyhmä Captain Hastings. Musta alkaa vaikuttaa et tää kynäilijä Naabob on tyhmä kuin saapas izekin. Ärsyttävä munamies Gebel alkaa osoittaa isänmaallisuuden oireita. Tamarind on pahoillaan että Hamaamin miehet ovat ihan ämmiä. Montakohan äpäräpoikaa löytyy Jee-suxenkin sukupuusta. Todennäköisyys on n. 15%.
xxx/ellauri228.html on line 210: Raisan isä, Orvo Johannes Alatalo syntyi Haapavedellä vuonna 1918. Orvon äiti oli Ida Johanna Alatalo, maatalon tytär. Haapaveden kirkonkirjoissa ei ole tietoja Orvon isästä, ainoastaan senaikainen avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen nimitys ”äpärä”. Raisa Cacciatoren äidinisä oli kansanedustaja Evert Eloranta. Evert toimi mm. päällikkönä punakapinassa.
xxx/ellauri380.html on line 158: Läsnäolevien kesken syntyi kumeaa huminaa, ja laiha kamariherra, vainajan läheinen sukulainen, kuiskutti hänen vieressään seisovan englantilaisen korvaan, että nuori upsieri oli hänen äpäräpoikansa, johon englantilainen vastasi kylmästi: Oh!
36