Antonius nousee hypähtäen hämmästyxestä. Se on näkevinään äitinsä henkiin palanneena.
ellauri045.html on line 383: Kun on syntynyt perheeseen joka syntymästäni saakka oli ja pysyi vajaana isän heti jätettyä äitini, ei perhe ja sen yhteisyys ole ollut mikään itsestäänselvyys. Erossa asuva ja minusta ruokkoa maksava isäni ei vahinkolapsestaan koskaan pitänyt, minkä hän myös selvästi osoitti. Hänellä oli omia kirjallisia ambitioita ja kun aloin julkaista, siitä seurasi ilmeisen katkera kamppailu aina siihen saakka kun hän kuoli 102 vuoden iässä. Hänen hyllyssään oli kyllä rivi niitä kirjojani, joita hänelle vähän änskälläkin lahjoitin, mutta kuulin sisarpuoleltani Pirkolta, että hän oli jokaiseen niistä tehnyt korjauksia. Töhrinyt ne, kuten voisi ns. kauniimmin sanoa. Silti olin hänen neljästä lapsestaan onnekkain. Muut joutuivat kokemaan myös yhteiselämää hänen kanssaan eivätkä ne vammat ole olleet kovin helposti parantuvia.
ellauri045.html on line 724: Jacob estää Musta-asuista miestä poistumasta saarelta, uskoen tämän ”pimeyden” olevan vaaraksi muille. Miehellä on jatkuvia riitoja Jacobin kanssa saarelle tulevista ihmisistä ja näiden pahuudesta. Mies uskoo kaikkien ihmisten vain ”tuhoavan, taistelevan ja korruptoivan”, kun taas Jacob uskoo heissä piilevään hyvyyteen johtaen heitä saarelle testaamaan omaa luontoaan. Heidän äitinsä oli estänyt veljeksiä tappamasta toisiaan niin kauan kunnes ”porsaanreikä” löytyisi.
ellauri046.html on line 862: oli runoileva leipäpappi Stuttgartista 1804-1875. Nuorena diggas vanhaa hullua Hölderliniä ja jotain Krüdicken piikaa. Hautas äitinsä Schillerin äidin unohtuneen haudan viereen. Sit siitä tuli kirjallisuuden proffa Stuttgartiin, kunniatohtori ja se sai palkintoja. Nai jälkeenjääneen katolisen tytön jonka kanssa sai 2 tytärtä. Tää oli sukulaisille ainainen kivi kengässä. Vaimkon kanssa tuli lopulta känää tyttären sulhasesta ja asumusero. Sopu tehtiin kuolinvuoteella.
ellauri046.html on line 970: ranteeseen, ja portaassa vielä nilkkaan. Nainen pääsi karkuun äitinsä luo
ellauri047.html on line 97: Maisemanvaihdoxeenpa hyvinkin. Mmm, mitkä maisemat. Stein oli Wokun lähtiessä 39, sen parasta ennen päiväys meni. Oma nenä ratkaisee. Charlotte oli vaatimaton, nokkela, siro ja tunnollinen kuin äitinsä. Sillä oli 4 harrastusta: seuraelämä (sen ammatti), kylpylät (se oli huonokuntoinen), kirjallisuus/teatteri/taide (kirjotti izekin), ja lemmikit (kissat, koirat, kyyhkyset). Goethe varmaan kylästy noihin kilpaileviin sylikoiriin. Musta Charlotte kuulosti aika kivalta tyypiltä. Woku ei. Charlotte ei ehkä koko 10v aikana antanut Wokulle, siinä vika.
ellauri048.html on line 296: Kirjailija Paloheimon isä oli kirjailija Paloheimo, jonka poika oli kirjailija Paloheimo. Oiva Paloheimo oli kävelyllä kotipitäjänsä Kangasalan laitamilla ja poikkesi erääseen asumukseen, missä 4-5-vuotias miehenalku nautti vielä ateriaansa alkupe- räiseen tapaansa äitinsä rinnoilla. - Häpeä, iso mies! nuhteli Paloheimo.
ellauri048.html on line 975: Alf meni kihloihin nuoren naisen kaa nimeltä Emily Sellwood, mutta purki kihlauxen kuin Sören Kierkegaard, koska sillä oli huono luonne, huono terveys ja köyhäkin. (Siis Alfilla. Tuskin tyttökään oli varakas.) Alf ratkes ryyppäämään ja asusteli leskiäitinsä nurkissa tai kavereilla Lontoossa. Sen kaverit kylästyi ja pakotti sen julkaisemaan taas runoja, ja 2-osainen runokokoelma "Runot" saikin menestystä. Yhtäkkiä deeku Alf olikin suurin runoilijatoivo nousevassa polvessa. Myöhemmät julkaisut vaan paransivat menekkiä ja Alf pääsi rahoihin. Valitusvirsikokoelma Hallamille in memoriam nosti sen päivän julkkixexi.
ellauri049.html on line 138: Uuno Kailas syntyi Heinolassa Kailasen ratsutilalla hämäläiseen talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias pikkupoika, kun hänen äitinsä Olga Josefiina Salonen (o.s. Honkapää) kuoli. Isästä Johan Evert Salosesta ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä Maria Fredrikan vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon. Ankara uskonnollinen kasvatus on perseestä. Ankara kasvatus ja uskonnollinen kasvatus ovat erixeenkin perseestä, yhdistettyinä ne on tuplahanurista.
ellauri049.html on line 152: Ensisijaisena biografisena lähteenä käytän Maunu Niinistön Uuno Kailas, hänen elämänsä ja runoutensa -teosta vuodelta 1956. Biografia on laajin teos Uuno Kailaan elämästä. Runoilija Uuno Kailas syntyi Frans Uno Salosena (kutsumanimeltään Uuno) 29.3.1901 Eevert Salosen ja Olga Honkapään neljäntenä lapsena Heinolan maalaiskunnassa Kailasen ratsutilalla. Hänen kaikki kolme veljeään olivat kuolleet ennen Uunon syntymää. Kaksi vuotta Uunon syntymän jälkeen hänen äitinsä menehtyi lapsivuoteeseen synnytettyään kaksostytöt. Nuoret sisaret menehtyivät vuoden sisällä.
ellauri049.html on line 157: Vaimonsa menehtymisen jälkeen Eevert Salonen ei kokenut pystyvänsä kasvattamaan poikaansa. Hänellä oli ylläpidettävänään rapistuva Kailasen ratsutila, jossa perhe oli asunut. Uuno siirtyi asumaan äitinsä vanhempien Juho Markunpojan ja Maria Fredrikan luokse Honkapään taloon Hartolaan vuonna 1903.7 Uuno Kailaan eno, Juho Honkapää nuorempi, kirjoittaa Uunon eläneen isovanhempien alaisuudessa heidän kuolemaansa saakka vuoteen 1919. Tuona aikana Uuno suoritti heidän avustuksellaan Heinolan
ellauri049.html on line 169: Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.
ellauri049.html on line 227: Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä!
ellauri049.html on line 229: Sarkia asui äitinsä kanssa tämän palveluspaikassa Aadolfilla (Aadolfi Mäkelä), mutta tämän kuoltua joulukuussa 1914, he muuttivat äidin vanhempien kotitaloon Kaarlon isoäidin Emman (Lindroos) ja isoisän Pauli Sulinin (myöh. Pajunen) eli ”Vahalan vaarin” luokse. Äidin terveys heikkeni, ja vastuun otti Hilda Runni. Siirryttyään oppikouluun Kaarlo asui kauppias Lehtosen perheessä ja auttoi apteekkari Bäckmanin poikia läksyissä. Bäckmanin perheestä tuli tärkeä hänen myöhemmälle elämälleen, sillä hän oppi perheen sveitsiläissyntyiseltä äidiltä ranskaa ja saksaa. Hmm. auttoikohan Kalle poikia ihan kädestä pitäen? Oppia ja ojennusta. Karttakeppiä. Kotiopettajat ovat vähän sellaisia.
ellauri049.html on line 305: Loppupeleissä setämies kärsi afasiasta, kaiken huipuxi. Ammattitauteja. Tiedän miltä se tuntuu kun ei löydä sanoja. Baudelaire kuoli äitinsä käsivarsille vuonna 1867. Miten romanttista.
ellauri050.html on line 492: Rainer Maria Rilke syntyi Prahassa, joka siihen aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Hänen isänsä oli Josef Rilke (1838–1906), josta tuli epäonnistuneen sotilasuransa jälkeen rautatietyöläinen. Hänen äitinsä oli Sophie ("Phia") Entz (1851–1931). Rilken vanhemmat erosivat 1884. Rilken vanhempi sisko kuoli ennen hänen syntymäänsä, minkä vuoksi äiti pakotti pitkään poikansa pukeutumaan tytön vaatteisiin. Saman tempun teki äiti Hemingway pikku Ernestille.
ellauri050.html on line 861: ”Kolmekymppisen ja kuusikymppisen surutyöt on aivan erilaisia. Nuorena äitinä en ollut vielä ajatellutkaan kuolemaa enkä ollut sen kanssa sinut millään tavalla. Esikoisen kuolema tuli kerta kaikkiaan valmistautumattomaan maaperään.”
ellauri051.html on line 856: 274 (He will never sleep any more as he did in the cot in his mother's bed-room;) 274 (Hän ei koskaan nuku enää niin kuin hän nukkui vauvansängyssä äitinsä makuuhuoneessa;)
ellauri051.html on line 1501: 899 List to the yarn, as my grandmother's father the sailor told it to me. 899 Lista langalle, kuten isoäitini isä merimies kertoi minulle.
ellauri055.html on line 997: Minun äitini nuoruuden päiviltään hyvin muisti pappilan Forsmanin maisterit, tiesi Jaakosta ja Jussista ja Yrjöstä ja taisipa tietää yksiä ja toisia pikku- ei nyt skandaalijuttuja, mutta sellaisia, joita kansa huvikseen kertoi pappilan maisterien temmellyksistä.
ellauri058.html on line 107: Ei, on aivan välttämätöntä että neekerit ainakin muutamia vuosisatoja pidetään vielä paikallaan, kunnes he ovat ehtineet vähän sivistyä. Minä väitin että siinä tapauxessa olisi syytä myöntää hieman enemmän varoja heidän sivistämisexeen, ja lisäsin etten pitänyt hengenvaarallisena, vaikka heille sillä aikaa osoittaisikin hieman tavallista inhimillisyyttä ja ystävällisyyttä.
ellauri058.html on line 150: Perusteellinen vikittelykään ei aina auta, on vaan käveltävä vanhuxen heikon tahdon yli. Näin toimi esimerkkitapauxemme Satu Pesonen (nimet kuten henkilötkin kexitty). Hänen äitinsä Irman muisti ei toiminut kuten ennen, eikä suolikaan. Koitettiin saada lähetettä terkkarista, mutta huonolla menestyxellä. Huoli vanhempien suolesta on raastava, onnexi ei sitä tarvi kantaa kauan. Irmakin alkoi hieman laihtua. Satu Pesonen ja muut sisaruxet alkoivat toden teolla huolestua äidistään, kun tämä yhä useammin poistui ahtaasta asunnostaan omille retkilleen. Usein jouduttiin hälyyttämään poliisit. Pamputus ei tehonnut, joten hoivakotiin heivaaminen jäi vaihtoehdoxi. Äiti oli sitä mieltä että hän kyllä pärjää. Jos poliisi ei auta, voi koittaa lääkäriä. Vanhuxet usein kunnioittaa valkotakkia. They're coming to take me away haha, they're coming to take me away.
ellauri061.html on line 1032: –Siinä piti miettiä, että näinkö me sitten vanhenemme kahdestaan. (Täh? Olixe viirusilmä ajateltu omaishoitajaxi? Käsiapulaisexi?) Yritimme monta vuotta saada lasta. Ajatus siitä, että meistä ei tulisi vanhempia, tuntui suurelta onnettomuudelta. Kerroin moneen kertaan Katille, että olin täysin varma siitä, että hän olisi loistava äiti (niinkuin oma äitinsä ja rattijuoppo isoäiti), Jari Tervo sanoi IS:n haastattelussa vuonna 2014. Kuvassa onnelliset vanhemmat Wsoyn tupaantuliaisissa vuonna 2013. Kuva: Jussi Helttunen
ellauri061.html on line 1073: ”Siinä mielessä olen koettanut olla viisaampi kuin oma äitini, joka oli lämmin ihminen, mutta sitä sukupolvea, ettei oppinut samalla tavalla halailemaan eikä rapsuttamaan. Se ei ize asiassa välittänyt musta pätkääkään.”
ellauri061.html on line 1091: ”Nyt myöhemmin olen kauhistellut, että äitini olisi pitänyt olla minusta monta kertaa hyvinkin huolissaan, mutta hän ei ollut moxiskaan. Sain elämöidä aivan vapaasti. Äiti ajeli vaan mummon autolla ja korkkas keskareita.”
ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.
ellauri062.html on line 465: ”Yli-Juonikas on äitini suvun vanha nimi, jonka käytön joku kansakoulunopettaja lakkautti 1800-luvulla, ilmeisesti jotenkin omituisena. Otin sen käyttöön 1999. Ilmeisesti jotenkin omituisena.
ellauri062.html on line 873: Kundry kertoo Parsifalin isän Gourmetin kuolleen lounaalla ja hänen äitinsä Herzeleiden (Sydänsuru) kuolleen sydänsuruun. Parsifal on hyökätä Kundryn kimppuun ja Gurnemaz joutuu torjumaan häntä jälleen. Wer ist der Gral? (Kekä on Graal?) kysyy tietämätön Parsifal. Ei se ole kekä vaan mikä, se on reikä. (Siis noin niinkun symbolisesti.)
ellauri064.html on line 128: on Jaken pilanimi Uudelle Suomelle. UN. Uukkari. #autocorrect uikkari :P . Jake mukiloi UN:n Maailman ihmisiä -palstaa ansiokkaasti. Mulla ivan kohteena on Herlinin Sanomat. Kanteen sisältö on paljolti sama: nää tunnottomat paskiaiset myisi vaikka isoäitinsä vetävästä klikkiozikosta.
ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.
ellauri072.html on line 155: Akutagawa syntyi Tokiossa maitomiehen poikana. Hän sai lisänimen Ryūnosuke, ”Lohikäärmeen poika”, koska hänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tuntina. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka syntymäaika ilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa. Eliskä siis maitomies käväistessään enolassa täytteli muutakin kuin pulloja.
ellauri072.html on line 234: Frankl vapautui vuonna 1945 huhtikuussa ja palasi Wieniin saaden tietää, että hänen äitinsä, isänsä, veljensä ja vaimonsa olivat menehtyneet keskitysleireillä. Vain hänen sisarensa Stella säilyi hengissä, koska hän oli päässyt lähtemään Australiaan aiemmin ennen muun perheen pidätystä. Hän (Viktor, ei sisko) sai kuitenkin Wienin Neurologisen poliklinikan ylilääkärin paikan vaikka ei ollut kovin hyvässä kunnossa. Pian vapautumisensa jälkeen hän julkaisi ensimmäisen kirjansa, jonka hän saneli keskitysleireillä raapustamiensa zetteleiden avulla. Sanelu kesti yhdeksän päivää, ja teosta kirjoittivat useat pikakirjoittajat. Teos on nimeltään Ein Psycholog erlebt das KZ (Ihmisyyden rajalla). Sitä myytiin yhdeksän miljoonaa kappaletta 26 kielelle käännettynä. Kannatti kärvistellä.
ellauri073.html on line 406: Vaimoni on noita (Bewitched) on vuosina 1964–1972 tehty yhdysvaltalainen television komediasarja. Sen päähahmoja olivat nuori aviopari, mainosmies Darrin ja kotirouva Samantha Stephens (Elizabeth Montgomery), joka on oman äitinsä tavoin noita.
ellauri073.html on line 408: Olen vit- tarkoitan whittler, sanoi myyntimiesmäinen väkäleuka noitaämmä skottityttöpiirretyssä. Vaimoni on noita-sarjan vakiovieraana esiintyi Samanthan äiti Endora (Agnes Moorehead), joka paheksuu tyttärensä avioliittoa "kuolevaisen" kanssa. Vierailulla kävi usein myös muita Samanthan sukulaisnoitia ja velhoja, mm. ovennuppeja keräilevä täti Clara ja "käytännön piloja" (sic) harrastava setä Arthur. Stephensit saavat toisella tuotantokaudella tyttären, Tabathan, joka on perinyt äitinsä noitavoimat. Myöhemmin he saivat myös pojan, Adamin joka vaikuttaa isänsä tapaan olevan kuolevainen.
ellauri074.html on line 297: Koko Cioranin tuotannolle on ominaista pessimismi, jonka juuret monien kriitikoiden mielestä juontavat jo hänen lapsuuteensa (vuonna 1935 Cioranin äiti sanoi hänelle, että olisi tehnyt abortin, jos olisi tiennyt, kuinka onneton hänen lapsestaan tulisi). Cioranin pessimismi, tai oikeastaan hänen skeptisisminsä tai jopa hänen nihilisminsä, on kuitenkin ehtymätöntä ja omalla tavallaan jopa iloista; sille ei voi osoittaa yhtä selkeää alkuperää. Cioran itse ei pitänyt itseään pessimistinä ja katsoi skeptisyytensä liittyvän voimakkaasti mystiikkaan. Cioran onkin sanonut, ettei hänen äitinsä puhe abortista häirinnyt häntä, vaan teki häneen suuren vaikutuksen ja johti hänet voimakkaaseen oivallukseen olemassaolon luonteesta: ”Olen vain sattuman oikku. Miksi suhtautua siihen niin vakavasti?”
ellauri078.html on line 230: Eunukki kysyy mixei Wallulla ole sexiä. No koska se ei masturboi. Ei sillä ole ketään muita ihmisiä kuin Wallu. Wallu nuorena Wallu wanhana, Wallu selvänä Wallu turtana, Wallu miehenä Wallu naisena, Wallu isänä ja äitinä. Waĺlu Wallun sexikumppanina. Wallu oli nuorempi kuin mä. Nyze on kylmempi.
ellauri082.html on line 218: Frost syntyi San Franciscossa, vaikka hänet usein yhdistetäänkin Uuteen-Englantiin. Hänen äitinsä oli skotti Isabelle Moodie ja hänen isänsä oli toimittaja William Prescott Frost Jr. Isä oli viinaanmenevä uhkapeluri ja tiukka kurinpitäjä, jolla oli palava intohimo politiikkaan. Isä kuoli 1885 tuberkuloosiin ollessaan vasta 36-vuotias. Isän kuoltua äiti, 11-vuotias Robert ja hänen hieman nuorempi sisarensa muuttivat Kaliforniasta Yhdysvaltain itärannikolle Massachusettsin Lawrenceen lähelle isän vanhempia. Äiti liittyi lahkolaiseen swedenborgilaiseen kirkkoon ja kastatti lapsensa siellä. Aikuisena Frost kuitenkin erosi kirkosta.
ellauri090.html on line 355: Roope pääsi (vaikka oli musta) naimisiin portugalilaisen elämänsä naisen kaa joka oli sille vaimona siskona ja äitinä (oikea äiti kuoli pienenä). Elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka muttei saaneet lapsia. Niillä oli pieni valkoinen koira bichon frisé joka kerran exyi ja löytyi sitten kaikexi onnexi toiselta kadulta.
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri102.html on line 406: Klein on kotoisin juutalaisesta perheestä (kuinkas muuten). Sekä Kleinin että hänen aviomiehensä Avi Lewisin perhe on kansalaistoimijataustaisia. Kleinin isoisä, senaattori Calvin Klein, erotettiin Disney-yhtiön palveluksesta vuoden 1942 kalsarilakon jälkeen hänen toimittuaan siinä hyperaktiivisesti. Kleinin lääkäri-isä "Pullo" Klein oli vietnamilainen ja Amerikan pahin vastustaja. Hänen elokuvantekijä-äitinsä Bonnie Sherr Klein sai julkisuutta pornoelokuvallaan No Logo Story. Hänen veljensä Seth on Canadian Centre for Alternative Policemen -tutkimuskeskuksen Kolumbian toimiston siivooja. Hänen appivanhempansa ovat journalisti Michele Landslide ja poliitikko C.S. Lewis, Kanadan uusimman ja demokraattisimman puolueen johtajan David Lewisin poika. Hänen tätinsä on ollut naimisissa poplaulaja Dave Liebkindin kanssa.lähde? Klein on julkisesti paljastunut feministiksi ja on luonnehtinut muun muassa kirjaansa No Logo hiukka feministiseksi. No ei se siitä kyllä häirizevästi näy.
ellauri106.html on line 644: Lisää narsismipiirteitä Phillussa: Lydian tyttö Monika suhtautuu Philluun yhtä himokkaan kunnioittavasti kuin äitinsä (ainakin siihen asti kunnes se havaizi Phillun himoizevan sen tytärtä). Ketterät ja kurvikkaat, hiljaiset ja halukkaat, sellaiset me haluaisimme. Phillu raivostuu kun Monika kieltäytyy kunniasta Phillun kosiessa. Sen mielestä nimenomaam sitä on nöyryytetty jotenkin kun maa on ehkäisypillerien ansiosta muuttunut niin että naisetkin voi valita.
ellauri107.html on line 565: »Peppy, äitini sanoi kuunneltuaan uutiseni hiljaisena, »Peppy, älä pahastu, mutta minun täytyy sanoa siinä naisessa on jotakin vikaa. Eikö olekin? »Hän on yli kolmekymmenvuotias, isäni sanoi. »Hän on kaksikymmentäyhdeksänvuotias. Ja sinä olet täyttänyt vasta kaksikymmentäkuusi,
ellauri107.html on line 573: on maailma edessäsi ja se on kaikki sinun jos kumarrat meitä. Sinä voit saada mitä hyvänsä, mitä hyvänsä, miksi sinä tyydyt tällaiseen Peppu, kuuletko sinä? Kuuntelen. Vituttaako vituttaako kuuntelen... »Peppu», kysyi äitini, rakastatko sinä häntä? Tietenkin rakastan. Niin että mitäkö mină haluan huutaa puhelimeen juuri sillä hetkellä? Minä tulen kotiin. Ottakaa minut kotiin. En halua tehdä näin. Te olette oikeassa, hänessä on jotakin vikaa: hän on mielipuolinen. Minä en. Mutta minä vain annoin sanani! Juutalaisen sanan! Juutalaisuus velvoittaa! Isäni sanoi: »Sinun äänesi kuulostaa minusta omituiselta.» »No, rehellisesti sanoen en odottanut saavani ihan tällaista vastaanottoa kertoessani, ettă olen menossa naimisiin.»
ellauri107.html on line 574: Mit vit, me vain haluamme sinun olevan onnellinen», äitini sanoi.
ellauri107.html on line 583: Phil, äitini sanoi kyynelehtien jo siinä vaiheessa, me emme riitele mistään sinun kanssasi paizi vähän tästä ämmästä.
ellauri115.html on line 103:
ellauri115.html on line 227: Thérèse Le Vasseur tuli arvostetusta perheestä, joka oli kaatunut vaikeisiin aikoihin; hiänen isänsä oli paikallinen virkamies Orléansissa, ja hiänen äitinsä oli kauppias. Thérèse ja hiänen äitinsä muuttivat Pariisiin etsimään työtä, ja myöhemmin hiänen isänsä liittyi heihin. Le Vasseur tapasi Rousseaun Pariisissa vuonna 1745. Le Vasseur työskenteli itsepalvelupesulana ja huonetarnaisena (!?) Hotel Saint-Quentinissä Rue des Cordiers -kadulla, jossa Rousseau otti ateriansa. Hiän oli tuolloin 23-vuotias, hän 33-vuotias. Rousseaun mukaan Thérèse synnytti hänelle (?) viisi lasta, jotka kaikki annettiin Enfants-Trouvésin löytökodille, ensimmäinen vuonna 1746 ja muut 1747, 1748, 1751, ja 1752. Thérèseä kuvataan Rousseaun tunnustuksissa heikosti älykkääksi naiseksi, jota hiänen perheensä ja miesystävänsä hyväksikäyttää. (Siis kuvataan kuten tavallista heikosti, mutta älykkääxi.) He kävivät läpi laillisesti kelpaamattoman avioliittoseremonian Bourgoinissa 29. elokuuta 1768. Therese tarjosi Rousseaulle tukea ja hoitoa, ja kun hän kuoli, hiän oli hänen omaisuutensa, mukaan lukien käsikirjoitukset ja rojaltit, ainoa perijä. Rousseaun kuoleman jälkeen vuonna 1778 hiän meni naimisiin René de Girardinin palvelija Jean-Henri Ballyn kanssa marraskuussa 1779. He asuivat yhdessä Le Plessis-Bellevillessä kuolemaansa asti vuonna 1801. (Siis hiänen, hän Bally peri sitten koko roskan.)
ellauri115.html on line 374: D'Alembert antaa ymmärtää että pahixet eivät pidä lapsista. Janne haistaa tässä heti loukkauxen. No paninhan mä mun omat lapset löytöeläintarhaan, mut kylmä tosi mielelläni kurkistelen muiden lapsia, enemmänkin kuin on normaalia. Ajattelin siinä lapsieni omaa etua. Musta ei silloin (vielä) ollut kasvattajaxi, enkä halunnut jättää niitä äitinsä ja äidinpuolen sukulaisten armoille. Suuri tuntematonkin on parempi. Mä olisin ollut tosi hellä isä, mut mulla ei ollut aiempaa kokemusta. Ja vanhuxet on lapsista vastenmielisiä, musta ainaskin. Tynnyrinvannehtijan pojan tapaus panee epäilemään Jannen motiivien puhtautta. Oliko se namusetä? Sit epäilyttää vähän et Teresa ei sen jutuissa ole senkään vertaa mukana kuin uskollinen koira Sultan. Se tekee tosi kylmäkiskoisen vaikutelman. Niinkuin sekin että Jannen piffaamia vohveleita arponeet pikkutytöt oli Jannesta kaikki rumia vaikka käyttäytyivät sievästi. Lysti maxoi 30 souta, ja iloa tuli 100 soun edestä. Olikohan JJ vähän pihi? Hollantilaiset ovat halpamaisia kun ottavat maxun jopa kellonajasta.
ellauri117.html on line 597: Locken isä, myös nimeltään John Locke, oli maalaislakimies, joka oli toiminut kapteenina parlamentin joukkojen ratsuväessä Englannin sisällissodan alkupuolella. Hänen äitinsä Agnes Keene oli nahkurin tytär. Kummatkin vanhemmista olivat ilmeisesti kalvinisteja. Locke syntyi pienessä olkikattoisessa mökissä Wringtonin kirkolla Somersetissa noin 18 kilometrin päässä Bristolista. Hänet kastettiin samana päivänä. (Eli oli heiveröinen kuin 101 dalmatialaiskoiran Lucky.) Pian Locken syntymän jälkeen perhe muutti Pensfordin kauppalaan lähemmäksi Bristolia. Locke kasvoi siellä Bellutonissa Tudor-tyylisessä talossa.
ellauri118.html on line 921: Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikansa Joramin ja pojanpoikansa Ahasjan kanssa. Hänen tyttärensä Atalja puolestaan oli naimisissa Juudan kuninkaan Joramin kanssa. Raamattu kuvaa Ataljan hyvin samanlaiseksi kuin äitinsä – vallanhimoiseksi, kovatahtoiseksi ja läpeensä pakanaksi.
ellauri132.html on line 178: Mut tää kaikki vaan kun mä en tasapainoile roolissani aktiiviupseeripuolisona, uutena apinaäitinä, kokeneena turrimammana, ja elämänpituisena opiskelijana! Se et mulla on enemmän hobbeja kuin pystyn hanskaamaan - se on luultavasti syy mun hulluuteen. Mutta, se on okei! mä en haluu syyttää tästä ketään muuta!
ellauri133.html on line 761: Joe oli silloin 4-vuotias. Se kävi Riverdance Country Schoolia, jossa hänen äitinsä opetti hänelle historiaa. Sitten Englantiin, jossa hän kävi Winchester Cathedralin katedraalikoulua kahden vuoden ajan. Hän oli koulun ainoa oppilas ja ainoa amerikkalainen, minkä vuoksi hän oli yksinäinen. Tai ehkä sixi, että hän oli ”hyvin synkkä ja onneton, inhottava pieni aivokääpiö, joka onnistui ärsyttämään kaikkia”.
ellauri135.html on line 47: Konstantin Paustovski on samaa imelää kirjallisuudenlajia kuin armenialaismamu Saroyan ja Steinbeckin Jussi. Paulo Coelho ja Pikku prinssi on samaa genreä. Kuvaavat hyviä apinoita jotka eivät menetä uskoaan apinalajiin kovassakaan menossa. Vika saattaa silti olla kullissa. "Minua voidaan syyttää kiihkosta naisia ja lettipäisiä tyttösiä kohtaan" ajatteli Allan. "Amerikka on täynnä seikkailijoita ja tyhjäntoimittajia", huomautti Allan lempeästi. "Kullin perässä juoxijoita", täydensi uhrautuva tohtori. Lyhkönen ja Kulli. Onkohan tää Allan olevinaan Allan Poe? Takuulla, 40 vee Allanilla on joku Virginia ja se kuolaa jotain 19-kesäistä Carmenia. Harvinaisen nuoren kaunottaren kuvan viereen Allan oli kirjottanut "äitini". Selvä pedo.
ellauri135.html on line 653: Tämä kaveri piti Maria Mikhailovna Arsenievasta - unenomainen ja hermostunut tyttö, joka vanhempiensa kieltämisistä huolimatta halusi tulla vaikean ja lähtevän upseerin vaimoksi. Mikhailin vanhempien elämä avioliitossa oli epäonnistunut. Hänen äitinsä kuoli melko varhain, eikä suhde isään ja isoäitiin mennyt kovinkaan hyvin, mikä jätti jäljenteen runoilijan pienelle tulevaisuudelle - tämä on Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille.
ellauri135.html on line 655: Penzan alueella isoäidin puolison kartanossa meni runoilijan lapsuus. Kotikoulutus oli monipuolista: vieraiden kielten opit, musiikki, piirustus. Myöhemmän luovuuteen vaikuttivat merkittävästi hänen matkansa Kaukasuksella, jossa Michael sai läpi kivennäisvesien käsittelyn. Tässä eteläisessä lomassa runoilija vieraili kolme kertaa ja kirjoitti monia Kaukasiassa liittyviä teoksia. Vuonna 1827 hän muutti Moskovaan isoäitinsä kanssa. Lermontovin lasten elämäkerta osoittaa, että runoilijan persoonallisuudella ja hänen lisätehtävyydellään oli kuvaamaton vaikutus isänsä kuva romanttiseksi sankariksi. Esimerkiksi teokset kuten "Ihmiset ja intohimot" sekä "Strange Man" sisältävät kaikuja vanhempien perhekonnerikosta.
ellauri135.html on line 679: Runoilija unelmoi lopulta jättämään armeijanpalvelua ja täysin tutustua kirjallisuuteen, aloittaa oman aikakauslehden julkaiseminen. Mutta hänellä oli vain vähän aikaa pysyä Pietarissa. Ja tämä tuli mahdolliseksi vaikutusvaltaisten ihmisten vetoomuksen ja hänen isoäitinsä E. A. Arsenyevan ansiosta. Vierailun jälkeen runoilija meni viimeiseen matkaansa Kaukasukseen ja lähinnä maanpakoon. Hän oli täynnä tummia hyökkäyksiä. Syynä kuolemaan johtaneeseen riitaan oli vähäpätöinen vittuilu eräälle majurille. Runoilija oli melkein varma, että kaksintaistelu ei tapahtuisi. Martynov ei kuitenkaan kieltäytynyt. Hän aiheutti kuolevaisen haavan M. Yu Lermontoville tämän Lerpan kannalta epäonnistuneen kaksintaistelun aikana Pyatigorskissa. Se tapahtui kesällä 1841, ja seuraavana keväänä runoilijan tuhkakuppi lähetettiin Tarkhanyn perhetilaan.
ellauri135.html on line 702: Yksinäisyyden teema. Sotilas sanoo, ettei kukaan ole kiinnostunut hänen kohtalostaan paitsi ehkä isänsä ja äitinsä, ja he ovat todennäköisesti jo kuolleita. Hän pyytää myös välittämään uutiset kuolemaansa naapurille, jota hän rakasti ja joka oli jo unohtanut hänet. Kaikki tämä viittaa siihen, että sotilas ei arvosta elämäänsä, koska kukaan ei odota häntä. Hänen ei tarvitse pitää huolta itsestään, sillä ei ole eroa, tuleeko hän kotiin vai ei. Tästä kauhistuttavasta tunteesta tulee hänen kuolemansa tärkein syy, koska henkilö, joka tietää rakastavansa häntä, tekee kaiken mahdollisen palatakseen perheeseensä. Ja se, joka on yksinäinen, sallii nöyrästi tappaa itsensä.
ellauri135.html on line 735: Отца и мать мою едва ль Isän ja äitin hädin tuskin
ellauri135.html on line 795: Ensinnäkin kirjailija on aivan kuten hänen sankarinsa, kuoli linnun rintakehästä, mutta ei taistelukentällä vaan kaksintaistelussa. Toiseksi runo "Testamentti" Lermontov kirjoitti, kun hänen vanhempansa eivät enää olleet elossa, hänen isoäitinsä pysyi, mutta hän ei pitänyt häntä läheisenä ystävällenä ja tunsi häntä ristiriitaisia tunteita. Naapurin kuva, Mikhail Yuryevich, olisi voitu erottaa monista naisista, joita hän ihasteli ja katsoi hänen mussoistaan. Todennäköisesti hänellä oli mielessä Varvara Lopukhin - tämä tosiseikka on analyysi.
ellauri140.html on line 34: "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin. (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN.
ellauri141.html on line 466: Kipling syntyi 30. joulukuuta 1865 Bombayssa, Brittiläisessä Intiassa. Hänen äitinsä oli metodistipastorin tytär Alice Kipling (o.s. MacDonald) ja isänsä bombaylaisen taidekoulun rehtori ja professori John Lockwood Kipling. John ja Alice olivat ensimmäisen kerran tavanneet 1863 Rudyardjärvellä Rudyardin kylässä Staffordshiressa. He avioituivat ja muuttivat 1865 Intiaan, jossa esikoispoika syntyi pian muuton jälkeen. Poika sai etunimensä vanhempiensa ensimmäisen kohtaamispaikan mukaan. Kiplingin syntymäpaikalla Sir J. J.:n käyttötaiteiden instituutin kampusalueella Mumbaissa (entinen Bombay) on hänen syntymästään kertova kyltti. You are here.
ellauri143.html on line 1674: Perinteen mukaan neizyt Māyā näki unta, jossa Siddhārtha saapui hänen kohtuunsa lumivalkean norsun muodossa. Ei siis minään tyhjänä korzuna. Kymmenen kuukauden kuluttua unesta Siddhārta syntyi Lumbinīn kylässä, kun hänen äitinsä oli matkalla syntymäkotiinsa Betlehemiin synnyttämään. Pojan syntymäjuhliin apostolinkyydillä osallistunut erakkotietäjä (ṛṣi) Aasitta ennusti lapsesta tulevan joko suuri kuningas (cakravartin) tai sitten suuri pyhimys (sadhu). Tuli sadhu. 2 muuta tietäjää ei päässeet tällä kertaa tulemaan, olivat kipeinä. Myöhemmän perinteen mukaan Siddhārtha kasvatettiin tämän takia tarkasti suojattuna näkemästä vanhuutta, kuolemaa ja sairautta.
ellauri144.html on line 121: Kun velvollisuudentunne, kuri ja tottelevaisuus antavat periksi -ah, tämä, tämä on se sanoma jonka minä jokaikinen pääsiäinen saan nauttia äitini matzoh brein painikkeeksi - niin seuraukset ovat ennalta aavistamattomat. Itsekieltäymys on kaikki kaikessa, huutaa runkattu, kosheroitu ja veretön maxanpala jota perhe ja minä istumme syömään illalliseksi. Itsehillintä, kohtuullisuus, sanktiot - siinä on avain inhimilliseen elämään, sanoivat nuo loputtomat dieettimääräykset.
ellauri144.html on line 484: Onko kukaan huomauttanut että Philip Roth on yhtä kova nalkuttaja kuin äitinsä. Se on jutkuämmä jutkuäijän housuissa.
ellauri144.html on line 713: Hänen isänsä kuolema samana vuonna tuhosi hänet, ja siitä seurannut masennus johti siihen, että hänet lähetettiin ensin Ranskaan, jossa hänellä oli suhde lääkärinsä vaimon kanssa, ja sitten Madridin parantolaan, jossa oli novitiate-nunnia, jossa hän asui vuosina 1901–1903. Vuosina 1911 ja 1912 hän kirjoitti monia eroottisia runoja, jotka kuvaavat romppeja lukuisten naisten kanssa monilla alueilla. Jotkut heistä viittasivat seksiin novitiaattien kanssa, jotka olivat sairaanhoitajia. Lopulta ilmeisesti heidän äitinsä esimiehet löysivät toiminnan ja karkottivat hänet, vaikka ei tiedetä, tapahtuiko hänen runoissaan kuvattu seksuaalinen toiminta todella vai oliko se vaan käteenvetoa.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri147.html on line 509: Isoisäni luki kabbalaa ja hikoili niin kovasti, että isoäidin piti antaa sille puhdas paita päivittäin. Näihin aikoihin naisen tehtävä oli synnyttää lapset, laittaa ruokaa, pestä paidat, hoitaa talous ja ansaita elatus - miehet tutkivat Tooraa. Vasta kun isoäitini ei enää jaxanut hankkia elantoa, isoisäni suostui pitkin hampain rabbixi. Mixhän jutkuäijät on niin haluttomia luopumaan uskostaan?
ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä.
ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa.
ellauri152.html on line 466: Veljeni Israel Joshuan oli edistyksellisten näkemystensä vuoksi vaikea puhua isäni kanssa, jonka ainoa vastaus oli "Jumalaton! Juutalaisuuden vihollinen!" Sen sijaan veljeni kävi pitkiä keskusteluja äitini kanssa, ja he puhuivat minusta usein silloinkin kun olin läsnä.
ellauri152.html on line 488: "Tiedän kyllä mitä siinä sanotaan. Mutta entäs Bathsheba?" Koska Batseba oli äitini nimi, minä luulin aina sen kuullessani että jotenkin viitattiin äitiin. Äiti karahti punaisexi.
ellauri155.html on line 117: Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.)
ellauri160.html on line 573: Luoja taivaassa - millainen onnenpotku minua oli kohdannut! Olin ollut valmis heittämään raivopäissäni Jumalalle takaisin hänen lahjansa, mutta enpä heitäkkään! Kohtaloni oli selvästi elää edelleen, kärsiä, tehdä vääryyttä itselleni ja toisille. Lojuin nyt samalla vuoteella jolla olin maanut Ginan kanssa ja nukuin, ilmeisesti samalla tavalla kuin Eesau myytyään esikoisoikeutensa hernerokasta. Unissani olin Varsovassa, Bilgorajssa ja kaupungissa jossa isäni oli rabbiinina. Gina ja kelloseppä Todrosin tytär sulautuivat yhdeksi ja samalla heistä tuli äitini ja sisareni Hindele. "Mitä minulle tapahtuu?" huudahdin unissani. "Menetän taivasosuuteni!"
ellauri160.html on line 620: Vanhoissa juutalaisissa kirjoituksissa Lilith kuvataan yleensä Aatamin demonisten jälkeläisten äitinä. Lilith on joko Aatamin ensimmäinen vaimo tai puoliso, jonka Aatami otti erottuaan Eevasta. Eeva luotiin Aatamin kylkiluusta, mutta oli Lilith joidenkin käsitysten mukaan Raamatussa mainittu nainen, joka luotiin maan tomusta kuten Aatami (1 Moos. 1:27). Lilith ei kuitenkaan halunnut olla Aatamin alainen ja jätti tämän sekä Eedenin. Joidenkin myyttien mukaan Lilithin demoniset jälkeläiset olivatkin arkkienkeli Samaelin siittämiä, eivät Aatamin. Näitä lapsia kutsutaan nimellä incubi tai succubi.
ellauri160.html on line 663: Ohjelmassa Miss Helsinkinä tunnetuksi noussut Belórf kertoo isästään, josta hän ei juuri ole julkisuudessa puhunut. Hän on kertonut eläneensä lapsuutensa Ylivieskassa yhdessä veljensä, marokkolaisen isänsä sekä suomalaisen äitinsä kanssa.
ellauri160.html on line 668: – Mun isä on arabi, ja kulttuurierot äidin kanssa olivat valtavat. Sitten se lopulta päättyi niin, että äitini ja isäni erosivat niin huonoissa väleissä, etten ole ollut oikeastaan missään tekemisissä isäni kanssa. En ole nähnyt isääni sen jälkeen, kun olin 12. Muistan, että aina lapsena mulla oli sellainen ajatus, että en ikinä halua tuollaista miestä. Sixi valizinkin Nikon sekä Stefun.
ellauri161.html on line 220: Alain Delon oma äiti Edith Boulogne näki Arin kuvan ensimmäisen kerran lehdessä, ja hän oli vakuuttunut siitä että hänen poikansa on lapsen isä. Edith Boulogne kävi miehensä kanssa tapaamassa Nicoa ja Aria, kun pikkupoika oli parivuotias. Edith ja hänen miehensä ihastuivat lapseen ja Edith otti pojan luokseen. "Uskoin todella että Alain kyllä hyväksyy pojan." Pari vuotta sen jälkeen Delon kuuli asiasta ja lähetti agenttinsa kautta äidilleen sanan, että Edithin pitää valita joko oma poikansa tai lapsi. "Mieheni sanoi minulle, että poikasi kyllä elättää itsensä, mutta Ari ei voi kasvattaa itseään." Boulogne kertoo että vaikka Nico olikin ihana ihminen, ei hän osannut huolehtia lapsesta: "Hän raahasi poikaa ympäriinsä mukanaan, eikä lapsi saanut syödäkseen muuta kuin ranskanperunoita ennen kuin otimme hänet luoksemme. Nico kävi katsomassa poikaa kerran kolmen vuoden aikana, ja toi tuliaisiksi appelsiinin!" Alan Delonin äiti Edith Boulogne päätyi adoptoimaan Arin, mistä johtuen Arin sukunimeksi tuli Boulogne. Biologinen äiti koitui kuitenkin kohtalokkaaksi Arille, kun hän oli 16-vuotias: Nico esitteli heroiinin pojalleen, ja niin myös Arista tuli addikti. Vuosien aikana erilaiset hoitoklinikat ja psykiatrinen hoito tulivat Nicon pojalle tutuiksi. Arin mukaan hän joutui viimeistä kertaa vieroitushoitoon 1993. Vuonna 2001 Ari julkaisi kirjan itsestään ja äidistään Nicosta, nimellä L'Amour n'oublie jamais (suom. Rakkaus ei koskaan unohda). Päätös kirjan kirjoittamisesta osui samaan ajankohtaan, kun Arista itsestään oli tullut isä 1999. Huumeidenkäytöstä huolimatta Ari piti Nicoa hyvänä äitinä, loistavana ja humoristisena, oikeana rock'and'roll-naisena, joka otti lavan haltuunsa naarasleijonan lailla.
ellauri163.html on line 163: Kertaus. Ja leviläiset alkakaan ja sanokaan jokaiselle Israelissa korkialla äänellä: Kirottu olkoon epäjumalankuvantekijä. Kirottu olkoon isänsä eli äitinsä ylönkazoja. Kirottu olkoon naapurinsa rajansiirtäjä. Kirottu olkoon sokian exyttäjä. Kirottu olkoon mamun lesken orvon oikeudenvääntäjä. Kirottu olkoon isänsä emännän tykönämakaaja ja isänsä peitteenpaljastaja. Kirottu olkoon eläimeenryhtyjä (Fig. 3). Kirottu olkoon sisarensamakaaja. Kirottu olkoon anopinmakaaja. Kirottu olkoon naapuriaan salaalyöjä. Kirottu olkoon palkkamurhaaja. Ja kaikki kansa sanokan: aamen.
Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.
Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
ellauri343.html on line 257: Bobi Sivénin vanhempi veli oli Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktiivina sittemmin tunnettu everstiluutnantti Paavo Susitaival (ent. Sivén). Ei sentään Hukkataival. Ensiö Hukkataipaleen isä oli Auf Wiedesehen tyyppinen polakki Wladislaw Willga. Kurt Ensio Napoleon otti äitinsä nimen Helin ja muutti sen sitten Takkahuipaleexi. Rahat sille tuli firmasta nimeltä Ulkomainos Oy. Niitä riitti vielä mersulla kuskattavaxi muovikassissa meidän naapuriin.
ellauri347.html on line 239: Keskeistä Frommin maailmankuvassa oli hänen tulkintansa Talmudista ja isosetä hänen äitinsä puolelta oli tunnettu talmudin tutkija. Fromm kuitenkin kääntyi pois ortodoksisesta juutalaisuudesta vuonna 1926 kohti raamatullisten ihanteiden maallisia tulkintoja. Muuatta Tanyaa Fromm opiskeli Heidelbergin yliopistossa. Työskennellessään sosiologian tohtoriksi Hasidinchabadissa hän aloitti Talmudin opiskelun nuorena miehenä rabbi J. Horowitzin ja myöhemmin rabbi Salman Baruch Rabinkowin seurassa. Hasidismi, Aatami ja Eeva olivat kaikki Erikin sydäntä lähellä.
ellauri347.html on line 273: Erich Fromm syntyi vuonna 1900 Frankfurtissa, Saksassa. Hänen isänsä oli a liikemies ja Erichin mukaan melko tunnelmallinen. Hänen äitinsä oli usein masentunut. Toisin sanoen, kuten monet ihmiset, jotka ovat kexineet persoonallisuusteorioita, hänen lapsuutensa ei ollut kovin onnellinen. Tässä voi olla jokin syy-yhteys.
ellauri347.html on line 334: Toinen esimerkki on tapaus, jossa lapsi "nielee" vanhemmat. Tässä tapauksessa lapsi hallitsee tai manipuloi vanhempaa, joka on olemassa lähinnä palvelemassa lasta. Jos tämä kuulostaa oudolta, voin vakuuttaa sinulle että se on yleinen ilmiö erityisesti perinteisissä yhteiskunnissa, erityisesti suhteessa pojan ja hänen äitinsä välillä. Erityisen kontekstisessa kulttuurissa, se on jopa välttämätöntä: Kuinka muuten poika oppii auktoriteetin taiteen: hän tuleeko selviytymään aikuisena?
ellauri348.html on line 234: Friedrich Wilhelm Nietzsche (/ˈnˈ/ ˈvɪlhɛlm[ˈfʁiːdʁɪç ,-cheeNEE-chə, NEEitʃiːn,ətʃiː ⓘ tai [ˈniːtsʃə]; 15. lokakuuta 1844 – 25. elokuuta 1900) oli saksalainen filosofi. Hän aloitti uransa klassisena filologina ennen kuin siirtyi filosofian puolelle. Hänestä tuli nuorin klassisen filologian professori Baselin yliopistossa vuonna 1869 24-vuotiaana, mutta erosi vuonna 1879 terveydellisistä syistä, ongelmia, jotka vaivasivat häntä suurimman osan elämästään; hän valmisti suuren osan ydinkirjoituksestaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 1889, 44-vuotiaana, hän romahti ja menetti sen jälkeen täydellisen henkiset kykynsä, halvauksen ja luultavasti vaskulaarinen dementia. Hän vietti jäljellä olevat vuodet äitinsä hoidossa tämän kuolemaan saakka vuonna 1897 ja sitten sisarensa Elisabeth Förster-Nietzschen kanssa. Nietzsche kuoli vuonna 1900 saatuaan keuhkokuumeen ja useita halvauksia.
ellauri348.html on line 838: Bandura oli puolalaista ja ukrainalaista syntyperää; hänen isänsä oli kotoisin Krakovasta, Puolasta, kun taas hänen äitinsä oli Ukrainasta. Ne olivat varmaana banderisteja.
ellauri349.html on line 753: Lauffen am Neckarissa syntyneen Hölderlinin lapsuus oli surullinen. Hänen äitinsä halusi hänen osallistuvan luterilaiseen seurakuntapalvelukseen, ja hän kävi Tübingenin luostarissa, jossa hän ystävystyi Hegelin ja Schellingin kanssa. Hän valmistui opintonsa vuonna 1793, mutta ei kyennyt omistautumaan kristinuskoon ja ryhtyi sen sijaan yksityisopettajaksi.
ellauri349.html on line 797: Perhosten valtakunta oli ensimmäinen Sphinx-kustantamon (Kustannusosakeyhtiö Sphinx Oy) julkaisema teos. Kustantamon perustivat v.1998 Heidi Liehu ja hänen äitinsä, kirjailija Rakel Liehu. Perhosten valtakunta on filosofinen, feministinen, osin lyyrinen teos, ja se herätti aikoinaan huomiota, ei vaan laajuutensa tähden, vaa ehkä myös siksi, että tämän teoksen myötä Liehu antoi siihenastisista tavoistaan poiketen haastatteluja. Muihin filosofisiin teoksiin kuuluu mm. teos Ihana Kristus (Kirjapaja 2006).
ellauri350.html on line 89: Kohut syntyi 3. toukokuuta 1913 Wienissä, Itävallassa , Felix Kohutin ja Else Kohutin (os. Lampl) perheeseen. Hän oli perheen ainoa lapsi. Kohutin vanhemmat olivat Alsergrundissa eli yhdeksännessä piirissä asuvia assimiloituja juutalaisia, jotka olivat menneet naimisiin kaksi vuotta aikaisemmin. Hänen isänsä oli innokas konserttipianisti, mutta hylkäsi unelmansa ensimmäisen maailmansodan kokemusten traumatisoimiseksi ja muutti liiketoimintaan Paul Bellakin kanssa. Hänen äitinsä avasi oman myymälänsä joskus sodan jälkeen, mitä vain harvat naiset tekivät tuolloin Wienissä. Elsen suhdetta poikaansa on kuvattu "narsistiseksi kietoutumiseksi".
ellauri350.html on line 99: Vuoden 1965 jälkeen, kun Else oli lähestymässä 75-vuotiasta, hän alkoi "osoittaa joukkoa rajoitettuja vainoharhaisia harhaluuloja". Tämä yhdessä hänen heikentyneen terveydentilansa kanssa pakotti Kohutin sijoittamaan äitinsä vanhainkotiin vuonna 1970. Kohutille se, että hänen äitinsä oli osoittautunut hulluksi, oli vapauttava kokemus. Nyt hän tajusi, että koko hänen elämänsä oli viettänyt yrittäessään paeta piilevästi psykoottisesta äidistään. Hän ymmärsi nyt myös, miksi hänen isänsä oli ollut poissa hänen lapsuudessaan. Strozier väittää, että Elsen hulluus vapautti Kohutin luovuuden ja mahdollisti hänen tutkia voimakkaasti taantuneiden tilojen syvempiä merkityksiä ja siten kirjoittaa ensimmäisen ja tärkeimmän monografiansa, Itsen analyysi. Else Kohut kuoli loppuvuodesta 1972.
ellauri351.html on line 451: Hänen äitinsä ja isoäitinsä kasvattivat hänet suuressa juutalaisyhteisössä. Hän osallistui Weequahic High Schooliin Newarkissa, nelivuotisessa valtion koulussa, jossa on useita satoja opiskelijoita, ja valmistui luokan valmentajaksi, huippuoppilaaksi. Hän jatkoi Columbia Collegessa, jossa hän suoritti neljän vuoden kurssit kolmessa. Hän valmistui, vaikka ei läpäissyt vaadittua uintikoetta.
ellauri351.html on line 688: Hörökorvainen Eric Hobsbawm syntyi vuonna 1917 Aleksandriassa Egyptissä. Hänen isänsä oli Leopold Percy Hobsbaum (os Obstbaum), juutalainen kauppias Lontoon East Endistä, puolalaista juutalaista syntyperää. Nimi Obstbaum "FruitTree" on kuitenkin saksalainen, ei puolalainen. Hänen äitinsä Nelly Hobsbaum (os Grün), oli kotoisin keskiluokan Itävallan juutalaisperheestä. Vaikka hänen molemmat vanhempansa olivat juutalaisia, kumpikaan ei ollut tarkkaavainen. Hänen varhaislapsuutensa kului Wienissä, Itävallassa, ja Berliinissä, Saksassa. Syntymäaikainen kirjoitusvirhe muutti hänen sukunimensä Hobsbaumista Hobsbawmiksi. Vaikka perhe asui saksankielisissä maissa, hän varttui puhuen englantia äidinkielenään.
ellauri352.html on line 311: Marcel Mauss syntyi vuonna 1872 Épinalin kaupungissa juutalaiseen perheeseen. Hänen Bas-Rhinistä kotoisin oleva isänsä Gerson meni naimisiin muutamaa vuotta aiemmin Rosine Durkheimin, Émile Durkheimin vanhemman sisaren kanssa, jonka kanssa hän liittyi Lorraine-kaupunkiin ottaakseen haltuunsa äitinsä tekstiilipajan, josta tuli nuoren parin johdolla noin klo. 1/2 pääkirjontatehdas, Mauss-Durkheim. Marcelin lisäksi heillä oli onnexi vuonna 1876 syntynyt poika Henri. Hänen setänsä Émile Durkheim, joka oli häntä neljätoista vuotta vanhempi, oli tärkeässä roolissa hänen kutsumuksessaan ja sitten hänen urassaan.
ellauri352.html on line 476: Kirjoittajan varhaisin muisto oli, kuinka hän pienenä juutalaisena lapsena Riiassa joutui näkemään miehen murhaavan "univormuihin pukeutuneiden miesten" toimesta. Tämä mies saattoi olla hänen isänsä - ensimmäisen persoonan kertoja ei koskaan mainitse syntymäaikaansa, mutta ilmeisesti hän oli silloin liian nuori muistaakseen tarkemmin. Kun hän pystyi piiloutumaan maatilalle Puolassa veljiensä kanssa, hänet pidätettiin ja lähetettiin kahteen keskitysleiriin. Ensimmäisellä leirillä hän tapasi kuoleva äitinsä, josta hänellä ei ollut aiemmin ollut muistikuvaa, viimeisen kerran. Tuhoamisleiriltä vapautumisen jälkeen hänet vietiin ensin orpokotiin Krakovaan ja sitten Sveitsiin. Siellä hän pystyi vasta vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen jälkeen rekonstruoimaan menneisyytensä, jonka hän muisti vain sirpaleina (ja oli hänen sveitsiläisten adoptiovanhempiensa tabu).
ellauri352.html on line 680: Joten siksi. Ja miksi tämä kirja on paska? Siinä on loistavia ideoita ja tavaraa, ja se on ainoa syy, miksi annan sille 2 tähteä 1 tähden sijasta. Mutta enimmäkseen kirja on tylsä, pitkäveteinen ja täynnä samoja vanhoja, ikäviä, ärsyttäviä, 50-luvun trooppisia tyyppejä ja perushahmoja. Nykyaikaista päähenkilöä olisi pitänyt kutsua Indiana Jonesiksi ja jatkakaa sitä. Vastasyntyneet israelilaiset ovat näitä karkeita, paatuneita työntekijöitä. Ajattelin jatkuvasti jaloja villiä, tai tässä tapauksessa jalojuutalaisia. Tylsät perushahmot, joilla ei ole muita piirteitä kuin heidän "juutalaisuutensa" (anteeksi). Kirja on täynnä myös naisten vihaa. Kaikki naishahmot voidaan jakaa kahteen allegoriaan: Puhdas neitsyt (ne, jotka ovat suloisia ja puhtaita ja joilla on "keikkailevia" piirteitä ja jotka ovat pieniä ja siroja eivätkä välitä avioliitosta raakojen rumien juutalaisten hirviöiden kanssa (kyllä tämä stereotypia on näkyvä). myös kirjassa 'juutalainen mies', jota kuvataan eläinmäiseksi ja kyyrykseksi ja tyhmäksi) ja jolla ei ole muita piirteitä kuin juutalaisuus. Toisaalta sinulla on The Evil Wench, juoni, paha, ilkeä, manipuloivat ja PAHIN kaikista pettävistä ja valehtelevista pettureista, jotka kaikki jättävät miehensä toisen takia juuri sillä tavalla, tai (kirjaimellinen lainaus) "vuodattavat ne tunnetut väärennetyt, laskelmoitavat naisen kyyneleet" (wtf?) Millaisen ilkeän fetissin kirjoittaja teki Onko? Onko hänen kalunsa tapettu äitinsä toimesta? Puhumattakaan lähes KAIKKI naaraat kuolevat hirvittävän kuoleman. He kuolevat useammin kuin heidän surulliset, jalot juutalaiset kollegansa. Oi, ja Indiana Jonesimme ahdistaa yhtä heistä mennäkseen naimisiin vaikka hän itsepintaisesti sanoo hänelle ei ja sitten hän melkein taistelee toisen uroksen kanssa tämän kädestä. Kuten hänen mielipiteellään tapauksesta ei ole edes väliä.
ellauri353.html on line 130: Mutta vanha maho neekeriämmäpä on siepannut talteen lapsen ja, vähän sivussa, jäähtyneen padan kupeella, nokeaa sitä jo täyttä päätä mustaksi, työntää yhtenään rintaansa kuin letkuvaa pitkää pussia, jonka pohjalla jokin myky on, huutavan suuhun, kuten on nähnyt äitien tapana olevan. Ugu gugugu ugu, lapsukainen, tämä on viidakkoa! Lokolo kolo- kolokolo ugulokolo! Hahaha! kertoi, hiukan humalassa. Nuori mies. Niin että voi äiti rakas, hän sanoi. Mustaus kuluu lapsen nenästä ja korvista ja joka jumalan luunulkonemasta yhtä mittaa. Sen maha on valkoinen kuin lehtisammakolla heti kun se oppii vähänkin ryömimään. Ja kun se oppii konttaamaan, niin kuluvat polvet, sen nyrkit ja jalkoterät ovat aina olleetkin valkoiset sen imeskellessä niitä, niin niin, ugu. Ja ämmä rukka on hädässä kun se oppii kävelemään. Kosteissa rantaheinikoissa. Tai kun se rupeaa kulkemaan uimassa muitten tenavien kanssa taikka sitten aikanaan tyttärissä, äitinsä tuskaksi, ja tulee aamulla kotiin kuin viattomuus itse, mutta molo puhtaana kuin vasikan nuolema. Ensin äiti kirota lokolottaa kuten tyhjä puuleili, jossa on kivi ja jota puistetaan, sitten hän itkee. Ämmä rukka, joka ei voi mitään, vaikka hän kuinka koettaa ja kuinka rakastaa. Pellavatukkainen poika syleilee hänkin äitiään, pätkänä ja outona ja onnettomana, ja he itkevät molemmat. Ugu, kysyy kuitenkin äiti, ja poika vakuuttaa hänelle: ugugu!-lokolo! hän vannoo sen äidilleen ugu, ugu, ugu! Ja äidin mieli on hyvä jälleen. Poika puhuu, että kyllä hän, äiti, ymmärtää, että hän on valkoinen, kyllä hän sen käsittää. Mutta hän ei voi sille mitään. Minkä tähden minä en ole musta ja ruma kuten toiset, äiti, sano minkä tähden? Minä haluaisin olla niin musta kuin voi lokolokolo! Niin! Ämmä sanoo, että elä, poika kulta, kyllä hän on kaiken koettanut, mutta äitikin on vain ihminen, ei äiti voi mitään. Ja niin poika menee savimajojen välisellä raitilla ja laulaa komeata suomalaista kansanlaulua pitkä vaalea tukka rennosti silmillä. Että: 'Mustaapa poijasta toivottiin ja mustaapa poijasta toivothiin ja mustan nuttu oli yllä... ja mustan nuttu oli yllä... Tuli siitä tyttöjen riijari ja tuli siitä tyttöjen riijari, suru rakkaille vanahem- mille... ja suru...'
ellauri353.html on line 196: Gran Casinon epäonnistuminen syrjäytti Buñuelin, ja kesti yli kaksi vuotta ennen kuin hänellä oli mahdollisuus ohjata toinen kuva. Buñuelin mukaan hän vietti tämän ajan "raapimalla nenääni, katsellen kärpäsiä ja eläen äitini rahoilla",
ellauri353.html on line 510: Nuhjuisella New Yorkin sivukadulla 1880-luvun puolivälissä nuori Cedric Errol asuu äitinsä (joka tunnetaan nimellä "Rakkain") kanssa herttaisessa köyhyydessä isänsä, kapteeni Cedric Errolin, kuoleman jälkeen. Eräänä päivänä heidän luonaan vierailee englantilainen Havisham-niminen asianajaja ja lähettää viestin nuoren Cedricin isoisältä, Earl of Dorincourtilta, miljonääriltä, joka halveksii Yhdysvaltoja ja oli hyvin pettynyt, kun hänen nuorin poikansa meni naimisiin amerikkalaisen naisen kanssa. Isänsä vanhempien veljien kuoltua Cedric on nyt perinyt arvonimen Lord Fauntleroy ja hän on kreivikunnan ja valtavan kartanon perillinen. Cedricin isoisä haluaa hänen asuvan Englannissa ja saavan koulutuksen englantilaisena aristokraattina. Hän tarjoaa poikansa leskelle talon ja taatut tulot, mutta kieltäytyy olemasta missään tekemisissä hänen kanssaan, vaikka hän kieltäytyisi hänen rahoistaan.
ellauri353.html on line 514: Earl oli suunnitellut opettavansa pojanpojalleen aristokraatiksi. Sen sijaan Cedric opettaa isoisälleen, että aristokraatin tulisi harjoittaa myötätuntoa hänestä riippuvaisia kohtaan. Earlista tulee mies, jonka Cedric aina viattomasti uskoi hänen olevan. Cedric tapaa onnellisesti äitinsä ja herra Hobbsin, joka päättää jäädä huolehtimaan Cedricistä.
ellauri359.html on line 49: Kenneth Grahame syntyi 8. maaliskuuta 1859 Edinburghissa. Kun hän oli hieman yli vuoden vanha, hänen isänsä, asianajaja, sai nimityksen sheriffin sijaiseksi Argyllshiressä, Inverarayssa Loch Fynellä. Kun hän oli viisivuotias, hänen äitinsä kuoli tulirokkoihin ja hänen isänsä, jolla oli alkoholiongelma, määräsi Kennethin, veljensä Willien, sisarensa Helenin ja uuden vauvan Rolandin hoidon Granny Inglesille, lasten äidin puolelta, Cookham Deanissa Cookhamin kylässä Berkshiressä.
ellauri359.html on line 80: Blake väitti kokeneensa näkyjä koko elämänsä. Kahdeksan tai kymmenen vuoden ikäisenä Peckham Ryessä, Lontoossa, Blake väitti nähneensä "puun, joka on täynnä enkeleitä, kirkkaat enkelin siivet heilutellen jokaista oksaa kuin tähtiä". Blaken viktoriaanisen elämäkerran kirjoittajan Gilchristin mukaan hän palasi kotiin ja kertoi näystä ja pakeni isänsä pahoinpitelystä valheen kertomisesta vain äitinsä väliintulon kautta. Vaikka Blake näki enkeleitä ja Jumalan, hän väitti myös nähneensä Saatanan Lontoon South Molton Streetin kotinsa portaissa.
ellauri359.html on line 102: Bloken isä James oli sukkahousu joka oli asunut Lontoossa. Hän kävi koulua vain tarpeeksi kauan oppiakseen lukemaan ja kirjoittamaan. Hän jätti koulunsa 10-vuotiaana, ja muutoin hänen äitinsä Catherine Blake (os Wright) koulutti hänet kotona. Vaikka Blakes olivat englantilaisia toisinajattelijoita, William kastettiin 11. joulukuuta St James's Churchissa Piccadillyssa Lontoossa. Raamattu vaikutti varhain ja syvästi Blakeen, ja se pysyi inspiraation lähteenä koko hänen elämänsä ajan. Blaken lapsuuteen sisältyi hänen mukaansa mystisiä uskonnollisia kokemuksia, kuten "Jumalan kasvojen näkeminen nenä lytyssä hänen ikkunaansa vasten, enkelien näkeminen heinäsuovasta ja käynti Vanhan testamentin profeetta Hesekielin luona'.
ellauri362.html on line 93: Seuraavien kahden viikon aikana Bingleyn bileet ja Darcy osallistuvat useisiin yksityisiin tutustumistapahtumiin, joihin kuuluu aina suosittu Bennet-perhe Longbournista (vain 2 000 puntaa vuodessa) – herra ja rouva Bennet, Jane, Elizabeth ja kolme nuoremmat tyttäret, Mary, Kitty ja Lydia. Näiden tapahtumien aikana Darcy alkaa uskoa, että hän antoi lähtöpassit Lizzylle liian noppelasti. Hän huomaa, että hiänellä on nokkeluutta, armollisuutta, myötätuntoa, älykkyyttä ja, toisin kuin hänen äitinsä ja nuoremmat sisarensa, käytöstapoja. Hän huomaa myös hänen kauneutensa, joka jäi alun perin huomaamatta, koska hän oli tylyllä tuulella. Lisäbonuksena hiän laulaa upeaa sopraanoa sunnuntain jumalanpalveluksissa. (Häh?!)
ellauri362.html on line 261: Camilla pelaa pianofortea paremmin kuin äitinsä, ja Alethea lurittaa kuin satakieli. Sir Sidney Leigh ezii kuulemma -- no, hm. Se ei löydä takapuoltaan vaikka 2 käsin ezizi. Typerää, Oxford-Lontoo väli kestää koko päivän hevoskyydillä, ja tuolta 2xset kuitenkin jo ehättävät aamiaiselle.
ellauri362.html on line 330: Hänen äitinsä oli angloamerikkalainen juoppo agnostikko. Hänen yhtä juoppo psykopaatti-isänsä syntyi Yhdysvalloissa Kreikan Apideasta tulleiden maahanmuuttajien perheeseen. Tienasivat vuokraamalla lääviä neekereille. Inhat luteet. Hänen äitinsä oli protestantti ja hänen isänsä kreikkalaisortodoksinen, mikä oli usko, jossa Daavid varttui. Hänen sisaruksensa vanhimmasta nuorimpaan ovat Lisa, Dave, Gretchen, Amy, Tiffany, ja Paul ("Kuko"). Koulukotivanki Tiffany kuoli itsemurhaan vuonna 2013. Hän kuvailee epäonnistumistaan useissa esseissään.
ellauri362.html on line 437: Oppisopimuskoulutuksensa päättyessä Crabbe palasi kotiin Aldeburghiin ilman tulevaisuudennäkymiä ja hänellä oli hyvin vähän tietoa parantamisen taidosta. Hänen kotinsa oli onneton äitinsä sairauden sekä isänsä hillittömyyden ja väkivaltaisen luonteen vuoksi. Näiden vuosien aikana raudan on täytynyt päästä hänen sieluunsa. Hän yritti harjoittaa ammattiaan Aldeburghissa, ja hänet nimitettiin seurakunnan lääkäriksi. Sillä välin hän kuitenkin opiskeli luontoa ja varsinkin kasvitiedettä tuloksin, jotka, elleivät häntä lääkärinä palvelisi, olisivat hänen runoudelleen suuri arvo. Hän jatkoi paljon lukemista ja pohdiskelua, ja hänen mielensä kääntyi ehdottomasti uskon ja hurskauden puoleen. Sarah Elmy oli hänen lohdutuksensa ja toivonsa (monia vuosia myöhemmin eräässä Tarinassa nimeltä The Lover's Journey hän kirjoitti kuuluisan kuvauksen vierailustaan hänen luonaan); ja hän jatkoi runojen kirjoittamista, josta vähän on säilynyt. Vuosiin 1775–1779 kuuluu useita uskonnollisia runoja, vaikuttava pieni pala Mirristä joka kertoo, kuinka hän veti kirjailijan "väärien nautintojen" helpotuksesta "ylevämpiin käsityksiin", ja tyhjä säeteos nimeltä Midnight, joka, joskin hyvin synkkä, päättyy järkevään ja vahvaan rohkeuteen.
ellauri364.html on line 192: Ukulinnäköinen Huan Hose Verocay syntyi 16. kesäkuuta 1876 Paysandun kaupungissa Uruguayssa maahanmuuttajavanhemmille. Hänen isänsä Silvino Verocay oli kotoisin Tirolin alueelta Etelä-Itävallasta ja hänen äitinsä Rosalia Garrone oli kotoisin Pohjois-Italian dolomiittialueelta, ja sukunimi on mahdollisesti johdettu Verocain kaupungista, joka on lähellä Cortina D'Ampezzoa, joka sijaitsee Dolomiticissa. Alpit Koillis-Italiassa.
ellauri364.html on line 194: Hänen perusopinnot tapahtuivat paikallisissa kouluissa, joissa oli vahva katolinen perinne, ja vuonna 1887 hänet lähetettiin 11-vuotiaana Eurooppaan, aluksi Itävaltaan, isän puoleisen setänsä huostaan. pappina ja myöhemmin Italiaan äitinsä kotikaupunkiin suorittamaan lukio-opintojaan Trenton kaupungissa, josta hän valmistui vuonna 1897 kandidaatin tutkinnolla. Tähän mennessä hän oli päättänyt lääketieteen urasta ja hakenut Prahan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän vietti elämänsä seuraavat upeat vuodet.
ellauri367.html on line 263: Estherin isoisä oli rabbi, kuten hänen ensimmäinen aviomiehensä. Toisen avioliiton jälkeen hänet tunnettiin nimellä Esther Wichmann. Estherin isä, Meyer Yankev Lifshitz, oli hyvin koulutettu sekä maallisissa että klassisissa juutalaistutkimuksissa. Hän kirjoitti sekä runoutta että proosaa. Hänen äitinsä Basyalla oli perheyhteyksiä, joihin kuuluivat Vilnan Katzenellenbogenit ja Rommit. Molemmat olivat tärkeitä perheitä, jotka tunnettiin koulutuksestaan, asemastaan Vilnan virallisessa juutalaisyhteisössä ja menestyksekkäästä liiketoiminnastaan. Tsvi-Hirsh Katzenellenbogen (1795–1868) tuki muun muassa juutalaisten sosiaalista elämää ja taiteellista lahjakkuutta kodissaan pitämänsä salongin kautta. Yksi hänen tärkeimmistä vieraistaan oli Avrom Dov-Ber Lebensohn (1794–1878), jonka hepreaksi kirjoitetulla runoudella oli osansa sen elpymisessä nykykieleksi. Rommien kustantamo painoi kaikentyyppisiä kirjoja, sekä jiddišiksi että hepreaksi, tekemättä eroa aikansa eri uskonnollisten ryhmien välillä.
ellauri368.html on line 60: Tästä seuraa, että koska äitini oli, olen minäkin,
ellauri369.html on line 328: Toukokuussa 1825 Carlyle muutti mökkitaloon Hoddam Hillissä lähellä Ecclefechania, jonka hänen isänsä oli vuokrannut hänelle. Carlyle asui veljensä Alexanderin kanssa, joka "halvan pikkumiespalvelijan kanssa" työskenteli maatilalla, hänen äitinsä yhden palvelijattarensa kanssa ja hänen kahden nuorimman sisarensa, Jeanin ja Jennyn kanssa.
ellauri370.html on line 328: He huomauttavat, että espanjalainen nimi, Colon, ei ollut harvinainen heprealaisessa perinteessä; että hänen isänsä oli kutoja, yksi harvoista juutalaisille avoimista ammateista hänen kotimaassaan Genovassa; että hänen äitinsä Susanna Fonterossa oli Jacobo Fonterossan tytär ja Abraham Fonterossan tyttärentytär [myös yleisiä juutalaisia nimiä]. Espanjankielisiä pakolaisia oli lukuisia 1400-luvun puolivälissä Genovassa, kun juutalaiset perheet pakenivat Espanjan inkvisitiota. Tiedetään myös, että perheen ammatti oli kudonta, perinteisesti juutalainen ammatti, Brinkmann sanoo, ja että juutalaiset etunimet, kuten Abraham ja Jacob, olivat yleisiä Kolumbuksen äidin perheessä.
ellauri370.html on line 560: Levi Strauss (26. helmikuuta 1829 Buttenheim, Baijerin kuningaskunta – 26. syyskuuta 1902 San Francisco, Kalifornia) oli saksalaissyntyinen yhdysvaltalainen tekstiilitehtailija, joka perusti Levi Strauss & Co. -yhtiön ja aloitti ensimmäisenä maailmassa farmarihousujen eli ”farkkujen” valmistamisen. Levi Strauss (alkuperäiseltä nimeltään Löb Strauß) syntyi vuonna 1829 Buttenheimissä Baijerissa eläneeseen juutalaiseen suurperheeseen. Isän kuoltua Strauss muutti 18-vuotiaana äitinsä ja kahden siskonsa kanssa New Yorkiin töihin kahden veljensä ompelutarvikeyritykseen. Seitsemän vuotta myöhemmin Strauss muutti San Franciscoon ja perusti oman ompelutarvike- ja vaatetusyrityksen, jonka asiakkaina oli vuoden 1849 kultaryntäyksen mainareita. Straussin tukkurikauppa menestyi, ja vaurastunut Strauss rahoitti kaupungin ensimmäisen synagogan perustamista sekä erilaisia hyväntekeväisyyskohteita kuten orpolasten rahastoja.
ellauri372.html on line 187: Hänen isänsä oli entinen saksalainen ja hänen äitinsä oli puolalainen. Neitsyt Marian näkeminen kevyesti puettuna vaikutti Kolben elämään voimakkaasti vuonna 1906, kun hän oli 12-vuotias. Hän oli myöhemminkin aktiivinen pyllistyksessä ja Marialle uskoutumisessa.
ellauri373.html on line 93:
ellauri378.html on line 280: Oliko Kainin vaimo hänen sisarensa? Loogisesti on olemassa vain yksi vastaus, mutta se on vastaus, joka tänään saattaa saada meidät vapisemaan. On hermoja raastavaa päätellä, että Kainin vaimon on täytynyt olla yksi hänen omista sisaruksistaan. Hänen sisarensa olivat ainoat saatavilla olevat naiset, paitsi hänen äitinsä. Eeva jäi kotiin Aadamin kanssa Aadamin vaimona ja raskaaksi heidän muiden poikiensa ja tyttäriensä kanssa. Kain lähti Nodin maahan sisarensa/vaimonsa kanssa, ja he saivat Henokin raskaaksi.
ellauri378.html on line 288: Mitä Raamattu sanoo insestistä? Ensinnäkin on olemassa raamatullinen maili siitä, kuinka nuori mies löytää vaimon, maili, joka estää häntä löytämään naisen omasta perheestään. Mooseksen kirjan 2:24: ssä sanotaan: "Mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyköön vaimoonsa; ja he tulevat yhdeksi lihaksi." Toisin sanoen tulevan sulhanen on poistuttava tutusta ja lähdettävä etsimään naista, jonka hän avioituu jossain muussa perheessä ja/tai paikassa.
ellauri378.html on line 502: Isoäitini luona kiipesin portaita ylös
ellauri382.html on line 260: Portnova syntyi Leningradissa 20. helmikuuta 1926. Hän oli valkovenäläisen työväenperheen tytär. Hänen isänsä työskenteli Kirovin tehtaalla. Hän oli seitsemännen luokan oppilas Leningradin 385. koulussa vuonna 1941, kun hän lähti isoäitinsä taloon Vitebskin alueelle . Pian tämän jälkeen natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Tapaus hyökkäävien natsijoukkojen kanssa, jotka löivät hänen isoäitiään, kun he takavarikoivat karjaa, sai hänet vihaamaan saksalaisia. Brutaalien natsien miehityksen alla elänyt Zinaida Portnova radikalisoitui, kun saksalainen sotilas löi hänen isoäitiään takavarikoidessaan perheen karjaa. Siinä oli kaikki provokaatio, jota 15-vuotias Portnova tarvitsi!
ellauri383.html on line 488: Taivaallisessa myytissä Orion on yhdistetty Härkä Pleiades -tähtijoukoon. Plejadit olivat seitsemän sisarta, Atlasin ja Pleionen tyttäriä. Tavallisesti kerrottu tarina kertoo, että Orion rakastui Plejadeihin ja vainosi niitä rakkauden aikein. Mutta Hyginuksen mukaan se muija ketä hän todella halusi oli heidän äitinsä Pleione. Zeus nappasi koko ryhmän ja asetti heidät tähtien joukkoon, missä Orion jatkaa heidän takaa-ajoansa joka ilta.
ellauri386.html on line 55: Ensin vähän taustoja Uikipediasta. Doston suvun juuret juontavat Danilo Irtishchiin, jolle myönnettiin maata Pinskin alueella (vuosisatojen ajan osa Puolan ja Liettuan kansainyhteisöä, nykyisen Valko-Venäjän alueella) vuonna 1509 hänen palveluksistaan paikallisen prinssin alaisuudessa. Hänen jälkeläisensä otti sitten nimi "Dostojevski" perustuu kylään nimeltä Dostojewo (johdettu vanhasta puolalaisesta dostojnik – arvovaltainen). Ei ne mitään maa-aatelia olleet aikapäiviin. Dostojevskin välittömät esi-isät hänen äitinsä puolelta olivat kauppiaita; hänen isänsä puoleinen mieslinja oli pappeja. Hänen molemmilla vanhemmillaan saattoi olla myös tataariverta. Senhän se on vähän näköinenkin.
ellauri386.html on line 117: Äitini isä Nikolai Miltopeus oli tilanomistaja Mikkelin kuvernementista ja koko perhe asui maatilalla lukuun ottamatta poikaa, Roman Nikolajevitšia, jota koulutettun Moskovan geodeettisessa instituutissa. Valmistuttuaan ja saatuaan työpaikan Pietarista han myi isänsä maatilan (tämä oli sillä välin kuollut) ja muutti koko perheen Pietariin. Täällä isoäitini Anna-Maria Miltopeus kuoli ja äitini jäi kahden sisarensa kanssa asumaan veljensä luo.
ellauri386.html on line 121: Niissä yhteiskuntapiireissä, joissa äitinikin silloin liikkui oli vielä naittajaeukkoja. Niinpä erääseen nimenomaan äitiäni varten järjestettyyn tilaisuuteen kutsuttiin kerran kaksi nuorta miestä, jotka etsivät itselleen morsianta. Kun äidiltäni jälkeenpäin kysyttiin, pitikö hän näistä, hän vastasi: En, pidin enemmän siitä ukkelista, joka jutteli ja nauroi koko ajan. Hän tarkoitti isääni. Ennen vanhaan yli neljäkymmenvuotiaita pidettiin jo vanhuksina ja isä, joka oli syntynyt vuonna 1799, oli tuolloin neljäkymmentäkaksivuotias.
ellauri386.html on line 122: Koska äiti puhui huonosti venäjää ja isä huonosti ranskaa heidän keskustelunsa ei oikein ottanut luonnistuakseen. Mutta kun isälleni oli kerrottu äitini lausahduksesta hän kiinnostui kovasti neitosen osoittamasta huomiosta ja lyhyesti: he menivät mimmoisiin. Äiti kääntyi luteruxen uskosta ortodontiaan. Äiti oli perheen tunnejohtaja ja isä totteli sitä kaikessa. Koko perhe oltiin tavixia ja eleltiin hyvässä sovussa.
ellauri386.html on line 136: Kuten äitinsä, Anna nousi auktoriteettiasemaan heidän suhteensa, kun Dostojevski, tunnustaen hänen luovuutensa, liikeoveluutensa ja syvän rakkautensa, hyväksyi hänet välttämättömäksi pahaxi elämäänsä.
ellauri386.html on line 144: Kun hänen miehensä lojui ottomaanilla palauttamassa kirjallisia kykyjään, Anna työskenteli neljätoista tuntia päivässä – ei vain vaimona ja äitinä, vaan myös pikakirjoittajana, sihteerinä ja talouspäällikkönä – samalla kun hän etsi ulkopuolista siivous- ja sexityötä täydentääkseen perheen tuloja. Siinä ei 9-9-6 ollut vittu mitään.
ellauri386.html on line 542: Skovoroda syntyi Ukrainan pienviljelijäperheeseen Tšornukin kylässä Lubnyin rykmentissä, kasakkahetmanaatissa. Vuonna 1708 kasakkahetmanaatin alue liitettiin Kiovan kuvernöörikuntaan, vaikka kasakoita ei suorastaan likvidoitu, Venäjän valtakunta (nykyinen Poltavan alue, Ukraina), vuonna 1722. Hänen äitinsä Pelageja Stepanovna Shang-Giray oli suoraan sukua Şahin Giraylle ja hänellä oli osittainen Krimin tataarin syntyperä. Hän oli opiskelija Kyiv-Mohyla-akatemiassa (1734–1741, 1744–1745, 1751–1753), mutta ei valmistunut. Vuonna 1741 hänet vietiin 19-vuotiaana setänsä Ignati Poltavtsevin johdosta Kiovasta laulamaan keisarilliseen kuoroon Moskovaan ja Pietariin ja palasi Kiovaan vuonna 1744. Vuodesta 1759 vuoteen 1769 hän opetti keskeytyksin sellaisia aineita kuin runoutta, syntaksia, kreikkaa ja etiikkaa Kharkov Collegiumissa (kutsutaan myös ukrainalaisemmin Kharkiv Collegiumiksi). Hyökkäyksen jälkeen hänen semantiikan kurssilleen vuonna 1769 hän päätti luopua opettamisesta ja tyytyi säveltämään virsiä. Häntä kuvailtiin taitavaksi soittajaksi huilussa, torbanissa ja kobzassa.
ellauri390.html on line 256: Romaanissa on monia juonilinjoja ja hahmoja. Se alkaa tavallisella surullisella tarinalla - isännän kuolemalla, jolla ei ollut aikaa antaa vapautta orjatyttärelleen Natashalle ja tunnustaa hänet virallisesti. Mestarin sisar, prinsessa Tšetševinskaja, sairastuttava nainen, ottaa perintöoikeudet haltuunsa. Hänen epäoikeudenmukaisuudestaan ja julmuudestaan, joka on niin arkipäivää, että niitä on vaikea kutsua rikokseksi aikakauden kontekstissa, alkaa kaikki myöhempi väkivalta, joka lopulta tuhosi vanhan rouvan prinsessa Chechevinskajan itsensä ja koko hänen perheensä. Natashan äitin lyövät kuoliaaksi maaorjat, jotka vievät heidän sielunsa, koska hänestä, heidän kaltaisestaan orjista, tuli vanhan isännän suosikki ja hän hallitsi heidän taloaan. Natasha, joka kasvatettiin kotona rakastettuna tyttärenä ja nuorena rouvana, sai erinomaisen koulutuksen pakollisella kirjallisuuden, musiikin ja ranskan tuntemuksella, mutta hänestä tulee väkisin orjatyttö serkkunsa, prinsessa Chechevinskaya Annan tyttären kanssa, joka oli aiemmin ollut asui kylätilalla isän kanssa, joka halveksi Pietarin tyhjää ja ylimielistä korkeaa seurakuntaa.
ellauri390.html on line 262: Anna Chechevinskaya, kuten Natasha hänelle selitti, karkotetaan kotoa äitinsä toimesta, hänellä ei ole minne mennä, hänestä tulee prostituoitu Chukha (romaanin esipuheessa Krestovsky puhuu häntä järkyttävästä tapauksesta, kun useat huorat revittiin vaatteet hyppäsivät ulos bordellista erittäin köyhällä alueella, juomalaisen miehen jahtaamana, ja yksi heistä kiroili äänekkäästi puhtaalla venäjällä, lisäten silloin tällöin samoja puhtaita ranskalaisia lauseita). Pitkään aikaan muiden hahmojen kanssa miehitetty lukija ei tiedä ollenkaan, mitä hänelle tapahtuu. Natasha, joka jatkaa kostoaan ja haluaa paeta orjuudesta hinnalla millä hyvänsä, varastaa Tšetševinskien kaikki rahat ja arvoesineet ja piiloutuu ulkomaille rakastajansa, lahjakkaan, köyhän ja täysin voimattoman puolalaisen taiteilijan luo. Sillä välin pieni Masha, Annan tytär, on kasvanut yksinkertaisten kyläläisten kanssa, ja Amalia Potapovna aikoo käyttää häntä liiketoiminnassaan. Itsestään mitään tietämättä Mashasta tulee isänpuoleisen veljensä, nuoren prinssi Vladimir Shadurskyn rakastajatar, joka on kyllästynyt joutilaisuuteen ja jolla on siksi asioita, kuten hänen isänsä kerran teki. Prinsessa Shadurskajan ja hänen johtajansa Mordenkon aviottoman pojan Vanya Veresovin kohtalo on aivan yhtä toivoton. Masha ja Vanya tapaavat Pietarin slummeissa, mutta tietämättä mitään tarinoistaan, heidän kohtalonsa yhteenliittymisestä ja samankaltaisuudesta he eivät ole edes kiinnostuneita toisistaan. Oltuaan yön hylätyssä proomussa kovassa kylmässä talvella ja jaettuaan viimeiset pennit, he pelastuvat kirkossa, mutta aamulla he lähtevät eri suuntiin. Kirjoittaja itse kirjoittaa, että ehkä, jos heillä ei olisi ollut niin vaikeaa selviytyä, he olisivat kiinnittäneet huomiota toisiinsa - mutta näin ei tapahtunut. Olosuhteet, joissa he joutuvat tuhoamaan sekä rakkauden että rakastumisen, heissä ei ole sijaa tunteiden ilmenemismuodoille. Pietarin slummejen asukkaiden elämä on tuskallista ja täynnä kärsimystä, sellaisesta elämästä eroaminen nähdään onnellisena vapautuksena (tarina prostituoidun tyttärestä Ratista, joka on työskennellyt bordellissa 12-vuotiaasta asti vanhat kerjäläiset, vuokralapset käsissään vadelmapellolla;
ellauri390.html on line 520: Samaan aikaan toisaalla Jack the Beanstalk varastaa jättiläiseltä kultamunia munivan hanhen ja hän sekä hänen äitinsä elävät mukavasti elämänsä loppuun asti. Eine Erzählung über den Sinn des Lebens. Loppukäänne on tässäkin aika lössähdys: "Wenn ich Sie richtig verstehe, dann gibt es kein Patentrezept, das bei jedem funktioniert. Man muss nur sich konzentrieren, kreuz und quer touristieren, und es kann bestenfalls funkzionieren." Ei tällä kuuhun mennä, mutta Jaakolle tää oli varsinainen kultamuna. Jättiläisen ovelta Jack pystyy noutamaan jättiläiseltä monia tavaroita, mukaan lukien kultapussin, lumotun hanhen, joka munii kultamunia, ja taikakultaisen harpun, joka soittaa ja laulaa itsekseen. Sitten Jack pakenee pilkkomalla pavunvarren. Häntä jahtaava jättiläinen kaatuu kuolemaansa kuin Väinö Kuzmin, ja Jack ja hänen perheensä menestyvät.
xxx/ellauri027.html on line 815: Itse olen sortunut "näpistykseen" ihan lapsena, ja äitini antaman opetuksen jälkeen varastelu on jäänyt. Osa siis on opittujakin malleja.
xxx/ellauri056.html on line 137: 27-vuotias Katri Manninen on kirjoittanut 18 romaania, joista 17 nuorille. Romaaneista viisi on MTV3:n Salatut elämät -sarjan oheiskirjoja. Ne kertovat nälkäisille ihailijoille henkilöistä enemmän kuin sarjassa näkyy. Hän on myös kirjoittanut dialogit Salattujen elämien 25 jaksoon ja yhdessä äitinsä Kirsti Mannisen kanssa MTV3:lle Benner & Benner -tv-sarjan. Parhaillaan hän dramatisoi TV1:n nuorten ohjelmaa Radio Sooda. Hän on kokeillut muitakin ammatteja ja opiskelee Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolla televisio- ja elokuvakäsikirjoittamista.
xxx/ellauri056.html on line 164: Ensimmäinen ero kirkasti, että hän on kovaääninen boheemi kuten äitinsä. Toinen opetti sanomaan ei. Viimeinen eropäätös opetti Kutrille, että hän pyrkii väkisin korjaamaan viat toisessa ihmisessä.
xxx/ellauri056.html on line 488: Hänen isänsä oli Johann Georg Kant, memeliläinen satulaseppä, nykyisen Liettuan Klaipėdasta, ja hänen äitinsä Anna Regina Reuter. Hänellä oli useita sisaruksia. Hänen kasvatettiin pietistisessä kodissa painottaen hartautta, nöyryyttä ja Raamatun kirjaimellisuutta. Näin Kant sai ankaran ja kurinalaisen kasvatuksen, joka suosi latinaa ja uskonnollisia aiheita matematiikan ja luonnontieteen sijasta. Sen kyllä huomaa sen tuotannosta.
xxx/ellauri057.html on line 39: Braxingen pikkukaupungissa Länsi-Götanmaalla ollaan käynnistämässä uutta perinnettä, suurta makkarajuhlaa, jonka avulla Braxinge aiotaan viedä maailmankartalle. Samaan aikaan 15-vuotias Lena (Elina Sätterman) ja hänen äitinsä Åsa (Emma Broomé) kaipaavat Braxingen pienistä ympyröistä maailmalle. Åsa ei kestä makkarajuhlaa järjestävää hyväntahtoista mutta tukahduttavaa äitiään Barbroa (Lotta Tejle). Hän unelmoi matkasta Korfuun ja hillittömästä seksistä kuumien kreikkalaismiesten kanssa. Lena puolestaan päättää pian peruskoulun. Hän odottaa kesälomaa ja hänelle luvattua kielimatkaa Hastingsiin. Englannissa hän saisi lopulta jättää taakseen pikkukaupungin ahdasmielisyyden ja tylsät sählypojat. Kesästä -85 tulee kuitenkin aivan muuta kuin yksikään kolmen sukupolven naisista etukäteen ajatteli tai unelmoi. Sen jälkeen ei kukaan heistä ei ole ennallaan. Ruotsalainen draamakomedia kolmen sukupolven naisista.
xxx/ellauri057.html on line 225: Hilja oli vanhempiensa Johan ja Serafina Lehtisen ainut lapsi. Hänellä oli vain muutamia muistikuvia äidistään, sillä tämä joutui mielisairaalaan Hiljan ollessa seitsemänvuotias. Tämän jälkeen Hiljaa hoiti hänen isänäitinsä, josta tuli isän tapaan Hiljalle hyvin läheinen. Isä muutti 1893 Karhulaan sahalaitoksen isännöitsijäksi, mutta Hilja jäi Helsinkiin koulunkäynnin vuoksi. Hän kävi pikkulasten koulua ja aloitti yhdeksänvuotiaana Helsingin suomalaisen tyttökoulun valmistavalla luokalla. Vuonna 1893 Hilja aloitti viisivuotisen tyttökoulun. Seija kävi samaa koulua. Siitä on vielä plaketti koulun seinällä Runskilla.
xxx/ellauri059.html on line 45: En varsinaisesti itkenyt Marie Antoinetten kuolemaa. Surin onnetonta rakkautta ja sitä, että hänet erotettiin lapsistaan ja sitä onnetonta kirjettä, jonka hän kirjoitti lokakuisena aamuna 1793. Hänen kälynsä madame Elisabeth ei milloinkaan saanut sitä. Siitä syystä vihaan Robespierreä enemmän kuin hänen muiden julmuuksiensa tähden.Olisi ollut aivan eri asia, jos hän olisi antanut viedä kirjeen perille, ja lapset olisivat saaneet tietää heidän äitinsä ajatelleen heitä viimeiseen henkäykseen asti. Tai että se pieni salainen viesti olisi toimitettu eräälle ruotsalaiselle aatelismiehelle, joka odotti tietoja huolesta harmaana. Moinen inhimillinen ajatus tuskin edes pälkähti Robespierren kylmään, laskelmoivaan päähän. Hän sen sijaan kätki viestit kylmäverisesti omiin patjoihinsa. Saatoin aivan nähdä hänet silmissäni! Hän luki niitä varmasti joka ilta ennen kynttilan sammuttamista: "Eivät voi erottaa sydämiä toisistaan" hah hah, hän nauroi kylmästi ja kätki kirjeen taas patjaansa. Siellä hän piilotteli niitä yhdeksän kuukauden ajan. Mutta eräänä kesäkuun yönä 1794 herra Robespierre ei enää kallistakaan päätään pehmeälle pielukselleen. Hänellä ei nimittäin ole päätä enää, se on katkaistu Place de la Révolutionilla. Silloin kirjeet tulevat esiin. Vastaanottajat vain eivat enää ole tavattavissa. Madame Elisabeth-parka koki saman kohtalon kuin onneton kälynsä, samalla paikalla. Vain kirjeet jäivät. Marie Antoinette-raukka! Hänkin oli kerran nuori ja iloinen, ja asui rakastettuna kauniissa linnassa joka oli koko maailman keskipiste.
xxx/ellauri075.html on line 538: Jean Rhys syntyi Dominican saarella. Hän oli viidestä lapsesta toiseksi vanhin. Hänen isänsä William Rees Williams oli walesilainen lääkäri, joka toimi Länsi-Intian saarilla hallinnollisissa tehtävissä. Hänen äitinsä oli skottilaissyntyinen kreoli Minna Lockhart, jonka perhe oli viljellyt saarella sokeriplantaaseja monen sukupolven ajan. Gwen oli yksinäinen lapsi, joka kirjoitti runoja ja näytelmiä. Hän kävi luostarikoulua, mutta kuusitoistavuotiaana hänet lähettiin Clarice-tätinsä luokse Englantiin. Cambridgessä hän kävi Persen tyttökoulua, mutta jätti sen yhden lukukauden jälkeen. Hän suostutteli isänsä panemaan hänet Lontoon kuninkaalliseen draamakouluun 1909. Isän kuoltua hän jätti teatterikoulun yhden lukukauden jälkeen. Tytär ei halunnut palata kotiin, vaan hän teki sekalaisia töitä kuorotyttönä, mannekiinina ja haamukirjoittajana. Vaihdettuaan nimeä monta kertaa hän päätyi Jean Rhysiin.
xxx/ellauri076.html on line 630: Ma vien sut kaunis paikka, mun isän ja äitin luo
xxx/ellauri084.html on line 253: Hanuman (sanskritiksi हनुमान् hanumān) on hindulaisuuden apinankasvoinen jumala. Hanuman on hindujen Ramayana-runoelmassa apina-armeijan päällikkö, oppinut mies ja taitava muusikko. Hanuman on tuulenjumala Vayun poika. Hän on saanut apinakasvonsa siitä, että hänen äitinsä Anjana oli muuttunut apinaksi. Hanumania pidetään myös Shivan ilmentymänä.
xxx/ellauri087.html on line 77: “Äiti sanoi, että lue mieluummin Saarista kuin Nietzscheä”, äitinsä kanssa tullut poika esittäytyy.
xxx/ellauri087.html on line 641: Yrjön omat pojat eivät olleet eron suhteen yhtä armeliaita. Välirikko kesti aikansa – ja teki kipeää. Nyt Yrjö osaa jo arvostaa sitä, että pojat olivat niin vahvasti äitinsä puolella. Italialainen äitipuoli on jo ollutta ja mennyttä. Yrjö haahuilee yxixensä Sipoon mökissä. Vilkuilee välillä vitriinin rakkaushyllyä. No ei vaitiskaan. Yrjön uudesta liitosta syntynyt Jurij Enzo on nyt 12 eipäskun 15-vuotias. Ykä on vanha ukko jo, pushing eighty, parhaassa covid-rokoteiässä. Edellisen lukuvuoden poika kävi koulua USA:ssa, kun vanhemmat vierailivat Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa. Se oli siis 2017, samana vuonna kuin Sammeli pääsi rantaan haudan lepoon, oltuaan vuoden päivät pahvilaatikossa vitriinin päällä rakkaushyllyllä.
xxx/ellauri091.html on line 141: Hilja Haahti kävi Lucina Hagmanin valmistavan koulun ja senjälkeen Hämeenlinnan 6-luokkaisen tyttökoulun. Opettajaksi Haahden teki mieli opiskella. Perhe muuttikin isän kuoleman jälkeen Helsinkiin. Haahti pääsi opiskelemaan Suomalaiseen jatko-opistoon. Opettajaksi hän valmistui 1895. Hän oli opettajan virassa muutaman vuoden. Sitten Haahden opintojen jatkamiselle avautuivat "edellytykset", eli RÃHÃÃ, kun äitinsä oli mennyt uuteen avioliittoon "Z" Yrjö-Koskisen kanssa. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan 1898 Haahti opiskeli Helsingin yliopistossa. Vuonna 1902 hän valmistui filosofian kandidaatiksi.
xxx/ellauri091.html on line 170: Pitkästä ja tuotteliaasta urastaan huolimatta Hilja Haahti on jäänyt miltei unohduksiin. Hänen teoksiaan on pidetty pelkästään keveänä jatkona hänen äitinsä, ensimmäisen suomenkielisen naiskirjailijan Theodolinda Hahnssonin, tuotannolle.
xxx/ellauri103.html on line 373: Tutshillissä asuessaan Rowling harrasti lukemisen lisäksi partiota, jossa hänen äitinsä oli myös mukana tekemässä vapaaehtoistyötä. Figures. Parzika on oikeistolaisten persepäiden paramilitääri järjestö joka peukuttaa poliittista kristinuskoa. Ristilippua nostetaan salkoon tehden fäkkimerkkiä ja viikataan kunnioittavasti kasaan. Rowling on selkeästi kirkkoporukkaa, brittiläinen Päivi Räsänen.
xxx/ellauri103.html on line 541: Rothien flagship poikaa Niklasta sanotaan Nikexi. Nike puolestaan on nekkebrändi jota myydään kalliisti ostetuilla urheilijajulkkixilla. Mustat myy valkoisia tossuja. Neket vaikka tappaa tai varastaa tai mukiloi äiskän niitä saadaxeen. Se on niille joku toteemi, Nikeissä nekkekin tuntee izensä tärkeäxi ja menestyväxi. Jos niistä vittuilee se on sama kuin vittuilis äiskästä. Kai six et kaikilla cooleilla cooneilla on mainoxissa sellaset. Paizi minun äitini ei pidä enää meetwuastista.
xxx/ellauri104.html on line 855: "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alle siinnyt äitini kohtuun." (Ps.51:7)
xxx/ellauri104.html on line 1244: P.S. Augustinuksen oman kuvauksen mukaan hänessä eli hyvin voimakas seksuaalinen vietti. Voi olla, että se on osaltaan värittänyt hänen syvempiä teologisia ajatuksiaan esimerkiksi perisynnistä ja armosta. Ennen kristityksi kääntymistään Augustinus eli 15 vuotta yhdessä jalkavaimonsa kanssa. Hän jätti tämän siinä vaiheessa, kun äitinsä pyrki järjestelemään pojalle kunnon avioliittoa. Tuolloin noin 32-vuotiaalle Augustinukselle katsottiin nuorikoksi 10-vuotias tyttölapsi, jonka varttumista aviokelpoiseksi piti odottaa vielä puolitoista vuotta (tyttö oli naimakelpoinen 12 vuoden iässä, sitä ennen ei koko varsi sisään mahtunut.).
xxx/ellauri113.html on line 118: K. Voiko aikamatkustaa? Voiko naida äitinsä ja tappaa oman isänsä? Siitä tulee kyllä ongelmia. Ovatko ne loogisia?
xxx/ellauri113.html on line 239: Avaruutta voi ostaa ajalla tai kääntäen. Vaikka isoäitinsä voi myydä kun on hinta oikea, tai vähintäänkin jos mummia ei voi nuorentaa voi sen vanhentumista hidastaa.
xxx/ellauri114.html on line 432: Tähän vielä aupair-tyttöjen kokemuxia. Perheen äiti oli hyvin katkera ja kutsui eksäänsä paholaiseksi jopa lapsen kuullen. Hän ei voinut sietää, että hänen oma äitinsä tuli hyvin toimeen miehen kanssa. Heillä oli hieno 2 miljoonan dollarin talo, jota he yrittivät eron takia myydä. En saanut kutsua kavereita kylään, koska äiti pelkäsi, että kaverit voisivat varastaa jotain tai kaatua portaissa ja haastaa heidät oikeuteen. Perheen koira puri kiinteistövälittäjää ja se oli kuulemma minun syyni. Kun äiti unohti itse viedä lapsen jalkapalloharjoituksiin, sekin oli minun syytäni.
xxx/ellauri116.html on line 35: Kun Bill Gates kävi kuudetta luokkaa, hän oli sotajalalla äitinsä Maryn kanssa. Äiti kuzui Billiä syömään, mutta poika ei vastannut. Mitä sinä oikein teet? äiti tivasi. Ajattelen, Bill vastasi. Oletko ize tullut kokeilleexi sitä? Äiti päätti panna pojan terapiaan. Turha vaiva, sanoi psykologi 1v kuluttua. Narsistiin ja psykopaattiin ei terapia tehoa. Nillä ei ole sairauden tuntoa.
xxx/ellauri116.html on line 212: Mutta sama narsistinen virhepäätelmä löytyy Koko Hubaralta kuin koko muulta kirjailijakööriltä: Mitään ei saa mukanaan hautaan, mutta kaikki ei silti ole toivotonta. Äidit voivat nimittäin ruvea kirjailijoixi ja kirjoittaa lapsilleen kirjoja. Ja jos lapaset sattuvat selviämään hengissä isoixi saakka, lukutaitoisixi, ne voivat lukea äitinsä kirjat ja ymmärtää näitä, tulla sitä kautta kuolemattomixi.
xxx/ellauri116.html on line 326: García Márquez syntyi vuonna 1927 Aracatacan kunnassa Kolumbiassa. Hänen isänsä oli lennättimenhoitaja Gabriel Eligio García ja äitinsä hienostoperheen tytär Luisa Santiaga Márquez Iguaran.
xxx/ellauri116.html on line 484: Keskustelimme terapiassa siitä, miten äitini ei ollut koskaan hyväxynyt yhtään tyttöystävääni, heissä kaikissa oli jotain vikaa. Kuka oli proselyyttijuutalainen, kenellä oli liian pienet korvat, kenen nimi Mimosa. Äiti on edelleen kova valittamaan ja käyttäytyy marttyyrimäisesti. Jälkeenpäin ajatellen olen luultavasti valinnut korkeakoulunkin äidin tahdon mukaisesti. Terapeutti kysyi, olenko kuullut narsismista, ja sanoi, että äidissäni kuulosti olevan paljon narsistisia piirteitä. Luin aiheesta kirjallisuutta ja tulin samaan tuloxeen.
xxx/ellauri116.html on line 486: Yhdestä kumppanistani äitini kuitenkin piti (Ake). Narsistiäidit ovat nyös erityisen halukkaita kertomaan lapsesta - nimenomaan lapsen kuullen - tarinoita, joissa tämä epäonnistuu ja on naurunalainen, esim referoi niiden salaisia päiväkirjoja. En ota suihin Akelta joka kerta, se saa pysyä lauantainamina. Äitini haikailee ex-kumppaniani edelleenkin.
xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
xxx/ellauri122.html on line 147: Haahdin uusi kirja kertoo 13-vuotiaasta Tinjasta, joka joutuu muuttamaan äitinsä kanssa idylliseltä puutaloalueelta uhkaavan oloiselle Aavikkotielle. Paras ystävä jää taa, uutta asuinaluetta halitsee häijy nuorisojengi.
xxx/ellauri122.html on line 1087: hänet lähetettiin Alabamaan äitinsä sukulaisten hoiviin.
xxx/ellauri122.html on line 1094: Vuonna 1933 Capote muutti New Yorkiin äitinsä ja tämän
xxx/ellauri122.html on line 1123: »-- olin kerran rakastunut äitini vanhanpuoleiseen
xxx/ellauri123.html on line 292: - More please mom! - No no, ei makeaa mahan täydeltä poju! Äiti vetää väliin syöpäkääryleen! Kazotaan sen jälkeen... ehkä slippaan johkin mukavampaan asuun... Noniin poju, näyttääkö äitin puo ihanalta tässä? Näyttääpä näyttävän...
xxx/ellauri123.html on line 655: Dwayne Douglas Johnson (s. 2. toukokuuta 1972 Hayward, Kalifornia), paremmin tunnettu nimellä The Rock, on yhdysvaltalainen näyttelijä ja showpainija. Johnson laulaa Disney-animaatiossa Vaiana kappaleen "You're Welcome". Johnson on kolmannen sukupolven painija, sillä hänen isänsä ja isoisänsäkin olivat painijoita. Painiuransa aikana ja sen jälkeen hän on esiintynyt monissa elokuvissa, kuten Muumin paalu, Skorpionikuningas, Pako viidakkoon, Walking Tall, Gridiron Gang, Be Cool, Doom, The Game Plan sekä Fast & Furious 5, 6, 7 ja 8. Vuonna 2016 Johnson oli Forbes-lehden mukaan maailman parhaiten palkattu näyttelijä 64,5 miljoonan dollarin vuosituloillaan ja samoin vuonna 2018 89 miljoonan dollarin tuloillaan. Isänsä (Rocky Johnson) puolelta hän on tummaihoinen kanadalainen (engl. Black Canadian) ja äitinsä (Ata Johnson o.s. Maivia) puolelta samoalainen. Sekä isä Rocky että äidin adoptioisä Peter Maivia kuuluvat showpainin WWE Hall of Fame -kunniagalleriaan. Myös isoäiti Lia Malvia toimi lajin parissa johtaen Polynesian Pro Wrestling -promootiota Havaijilla. (Mummu Ruokamo.) Miamin yliopistosta hänellä on tutkinto kriminologiasta. Hävittyään Intercontinental Championship -tittelin Owen Hartille 28. huhtikuuta 1997 ja toivuttuaan loukkaantumisesta Johnson liittyi Nation of Domination talliin loppuvuodesta 1997. Samalla Johnson muutti painihahmoaan. Hyvänä hahmona tunnettu Rocky Maivia oli nyt karismaattinen kiusaaja The Rock, joka puhui itsestään kolmannessa persoonassa. Lopulta maaliskuussa 1998 hän syrjäytti Faarooqin Nation of Domination tallin johtajan asemasta. The Rock ryhtyi samalla myös pilkkaamaan WWF:n televisiojuontajia, erityisesti David Attenboroughia.
xxx/ellauri124.html on line 1047: Taapero ampui äitinsä Floridassa kesken Zoom-kokouksen. Amerikkalaisen 20-vuotiaan Shamaya Lynnin taaperoikäinen lapsi ampui sitä päähän kesken Zoom-kokouxen. Kokouxen muut osanottajat näki livenä kuinka Yasmiya kaatui pää lävistettynä. Nyt mietitään voisiko aseen omistajaa syyttää joka oli jättänyt mutkan kuleximaan lasten pikku käsiin. Vai eikö taaskaan aihetta toimenpiteisiin. Amerikassa taaperokin tietää miten käsitellään tuliasetta.
xxx/ellauri125.html on line 98: Dirken lopulta löydettyä Antiopen hän määräsi nämä nuoret miehet sitomaan Antiopen härän sarviin, mutta juuri kun he olivat suostumaisillaan tähän, heidät kasvattanut vanha paimen paljasti heille salaisuuden, että kyseessä oli heidän oma äitinsä. Kostoksi äitinsä orjuuttamisesta ja huonosta kohtelusta Antiopen pojat sitoivatkin Dirken härän sarviin kiinni. Oikein Dirkelle!
xxx/ellauri125.html on line 631: Munamiehellä on paljon sisaruksia ja sukulaisia. Hänen tyttöystävänsä on nimeltään Muna-Liisa, joka on parodia Mona Lisasta. Munamiehellä on myös vaimo, Munamamma ja äitinä Kanaemo.
xxx/ellauri126.html on line 363: Terapeutti Karyl McBride huomasi, että hänen äitisuhteensa oli juuri tällainen. Hänen elämänsä oli yhtä suorittamista, ja hän oli yrittänyt aina kaikkensa päästäkseen äitinsä suosioon. Hän alkoi tutkia asiaa ja päätti kirjoittaa aiheesta kirjan. Kun hän kertoi projektista äidilleen, tämä kysyi: "Miksi et kirjoita kirjaa isistä?" Koska isi ei ole yhtä filmaattinen paska kuin oot sä. Karyl McBriden omista kokemuksista ja pitkästä psykoanalyyttisestä potilastyöstä ammentava teos, joka asiantuntijasisällön ohella antaa äänen naisille, jotka ovat kärsineet narsistisesta äidistä. Kun yrität kertoa kuulumisia siskollesi, keskeyttääkö hän sinut ja alkaa puhua omista asioistaan? Tuntuuko sinusta, että hän kilpailee kanssasi ja on sinulle kateellinen? Nojoo. "Minäminäminä, mä oon parempi kuin sä."
xxx/ellauri127.html on line 306: Romaani sijoittuu Koillis-Indianaan. Suurin osa toiminnasta tapahtuu joko Limberlostissa tai sen ympäristössä tai läheisessä kuvitteellisessa kaupungissa Onabashassa. Romaanin päähenkilö Elorna Cumstick on köyhtynyt nuori nainen, joka asuu lesken äitinsä Katharine Cumstickin kanssa Limberlostin laidalla. Elorna kasvot kylmä laiminlyödä hänen äitinsä, nainen, joka tuntee tuhoutunut miehensä kuoleman, Robert Cumstick, joka hukkui juoksuhiekkaan suolla. Katharine syyttää Elornaa hänen kuolemastaan, koska hänen aviomiehensä kuoli, kun hän synnytti tyttärensä eikä voinut tulla hänen pelastukseensa. Cumstickit ansaitsevat rahaa imemällä munia ja muita maataloustuotteita, mutta rouva Cumstick kieltäytyy kaatamasta yksittäistä puuta metsästä tai kaivelemasta öljyä, kuten ympäröivät naapurit tekevät, vaikka lisätulot tekisivät heidän elämänsä helpompaa.
xxx/ellauri127.html on line 309: Elorna on vasta aloittamassa lukiota, jossa hänen muodikkaat mekkonsa lisäävät vaikeuksia sulautua muiden opiskelijoiden kanssa. Hän on päättänyt ansaita koulutuksen, jonka äiti pitää hyödyttömänä; Rouva Cumstick haluaa, että Elorna jää kotiin ja työskentelee roskana maatilallaan. Rahan puute lukukausimaksuista ja kirjoista melkein suistui hänen jatkamastaan ilmoittautumisestaan. Hänen harvat mukavuutensa ovat se, että hän tietää pystyvänsä menestymään koulussa, etenkin matematiikassa ja luontotutkimuksissa ; naapureidensa, Wesleyn ja Margaret Sintonin, ystävällisyys; että Freckles jätti hänelle arvokkaan näytekotelon suoon; ja että hän onnistuu hänen yritteliäs järjestelmään kerätä ja myydä esineitä ja koit siitä Limberlost, jota hän voi tallentaa Pisamia lippaan ilman äidin tietoa. Elorna on älykäs ja nokkela, ja hän rakastaa ulkona; hänen sydämensä särkee palanneen rakkauden vuoksi. Hänellä on pian monia ystäviä koulussa. Lopulta Elorna voittaa äitinsä rakkauden, mutta vasta sen jälkeen, kun muutama emotionaalinen katastrofi on kohdannut Cumstickin naisia.
xxx/ellauri127.html on line 311: Ensinnäkin, kun hän on menestynyt lukiossa muutaman vuoden, hän haluaa viulunsoiton, kuten hänen isänsä oli tehnyt. Margaret Sinton pystyy hankkimaan hänelle saman viulun, jota Robert Cumstick soitti, ja Elorna tulee siihen taitavasti. Hän tietää, että hänen äitinsä vihaa viulua tietämättä miksi, joten hänen on salattava taitonsa.
xxx/ellauri127.html on line 315: Kolmanneksi, muutama päivä myöhemmin, Elorna uskoo äitinsä ymmärtävän hänen tarpeen valmistua, jotta hän voisi astua yliopistoon tai ainakin opettaa, kumpi tahansa hän haluaisi tehdä. Hän kehottaa Katharineä tarvitsemaan uusia mekkoja aloittamiseen ja luottaa äitiään toimittamaan ne. Rouva Cumstick, aina antagonistisesti rehellinen, esittelee hänelle vanhan mekon. Elorna pitää tätä anteeksiantamattomana pettymyksenä, merkki äitinsä välinpitämättömyydestä ja rakkauden puutteesta häntä kohtaan. Sinä yönä Elornan on löydettävä hyvä mekko muualta. Neljänneksi Elorna on aina salannut äidiltään, että hän voi ansaita rahaa myymällä koia. Kun hän työskentelee viimeisen lukuvuoden aikana ja toivoo pääsevänsä yliopistoon, hän huomaa, että hänen on kerättävä yksi koi, joka maksaa tietä tulevaisuudelleen. Romaanin keskeisessä konfliktissa Elorna näkee äitinsä tuhoavan koi. Kun hän protestoi, rouva Cumstick lyö häntä. Elorna on aina ollut kärsivällinen, mutta nyt hän huutaa vihaavan äitiään ja kiirehtivän ulos. Rouva Cumstick tajuaa lopulta, kuinka tärkeä Elorna on vakaan kotielämänsä kannalta, lähtee sinä yönä korvaamaan koi. Hän pahentaa tilannetta, minkä Elorna piilottaa häneltä, mutta kun Sintonit huomaavat, että rouva Cumstick osui Elornaan, Margaret päättää puuttumisesta. Hän kertoo Katharineille, että hän on surenut aviomies, joka oli epäselvä ja aikoi huijata häntä. Tämän uutisen avulla Katharine ymmärtää, kuinka hän on laiminlyönyt rakastavan, lahjakkaan tyttären.
xxx/ellauri127.html on line 319: Elorna on valmistunut ja on nyt 19-vuotias. Nuori mies, Philip Ammon, saapuu kaupunkiin. Hänen setänsä, lääkäri, neuvoi Philipia käymään Onabashassa toipumassa lavantaudista. Hän on Elornan ja hänen äitinsä kanssa kesän ja auttaa Elornaa keräämään koia. Kaksi rakastuu vähitellen; hän on kuitenkin kihloissa toisen nuoren naisen, Edith Carrin kanssa, joka on rikas, pilaantunut ja itsekeskeinen. Elorna teeskentelee, ettei hän ole alkanut lankea Philipille, auttaa häntä kirjoittamaan kirjeitä Edith Carrille ja rohkaisee kaikin tavoin hänen avioliittoa lapsuudenystävänsä kanssa. Kun Philip päivittäisen, pitkittyneen keskustelun ja kenttätöiden jälkeen huomaa hänen romanttisen kiinnostuksensa Elornaa kohtaan, on rouva Cumstick huomannut ensimmäisenä, mutta hän vakuuttaa hänelle: "Ihailen häntä kun ihailen täydellistä luomusta." Rouva Cumstick vastaa: "Eikä mikään tässä maailmassa pilaa keskimääräistä tyttöä niin nopeasti ja varmasti". Philip Ammon pakotetaan palaamaan Chicagoon, kun hänen isänsä on sairas, ja pyytää Elornaa jäähyväissuudelmalle; hän kieltäytyy hänestä ja palaa murheellisen äitinsä luo. Philip ja Edith väittävät, mitä heidän piti olla heidän kihlasivat. Edith on kuullut Philipin puhuvan upeasta nuoresta naisesta, jonka hän tapasi Limberlostissa. Hän loukkaa häntä kauheasti ja kutsuu heidän sitoutumisensa pois (ei ensimmäistä kertaa). Philip tajuaa, ettei hän koskaan rakasta Edithiä, lähtee kotoa ja ehdottaa Elornalle. Samana iltapäivänä, kun hän antaa Elornalle kihlasormuksen, Edith ajaa ylös (mukana Hart, Polly ja Tom) Cumsticksin kotiin kutsumattomalla vierailulla. Kun Edith vaatii puhumaan Elornalle yksityisesti ja vannoo, että Elorna ei koskaan ota Philipia häneltä, Elorna on viileä ja kohtelias. Kun Edith ja ryhmä, mukaan lukien Philip, ovat lähteneet, Elorna lähtee salaa pois, jättäen muistiinpanon, josta ei näy mitään hänen suunnitelmistaan ja antaa Edithille mahdollisuuden todistaa, ettei Philip menisi naimisiin kenenkään muun kanssa. Elorna matkustaa jäädäkseen O'Moresin ( Freckles and the Angel ) luo. Philip sairastuu huolesta Elornasta. Edithin ystävä Hart näkee Elornan O'Moresin kanssa ja vakuuttaa Edithin antamaan hänen lähettää sanaa Elornan Philipille. Hart suostuttelee Edithin myöntämään, että hän on väärässä ja että Philip ei mene naimisiin kenenkään muun kuin Elornan kanssa.
xxx/ellauri127.html on line 348: Rouva Cumstick, aina antagonistisesti rehellinen, pettää Elornaa ostamaan uusia mekkoja aloitusvaiheeseen ; Elorna pitää tätä anteeksiantamattomana pettymyksenä, merkki äitinsä välinpitämättömyydestä ja rakkauden puutteesta häntä kohtaan. Sinä yönä Elornan on löydettävä hyvä mekko muualta. Rouva Cumstick osallistuu kouluseremoniaan, tuntuu heikosta, kun näkee kuinka kaikki muut opiskelijat ovat kauniisti pukeutuneet, ja alkaa miettiä omia epäonnistumisiaan: Rouva Cumstick oli järkyttynyt.... Johtaako Elorna kulkua gingham-mekossa? Vai olisiko hän poissa ja tuoli avoinna tässä upeassa tilanteessa? Toistaiseksi rouva Cumstick huomasi, että se oli loistava tilaisuus.... Rouva Cumstick alkoi ensimmäistä kertaa elämässään tutkia itseään sellaisena kuin hän näytti muilta. Katharine Cumstick kokee todellisen luonteenmuutoksen ja kärsii siitä.
xxx/ellauri127.html on line 358: Lukuisesti lukema ja suosittu romaani toi mainetta Stratton-Porterille. Kirjan koko teksti on saatavilla verkossa monissa paikoissa, kuten osoitteessa ClassicReader.com. New York Times kutsui romaania "merkittäväksi". Patricia Raub kertoi romaanin naisista tuon vuosikymmenen aikana, "Stratton-Porter vakiinnutti sankaritarinsa kuvaamalla Elorna Cumstickin vuonna 1909 julkaistussa A tyttö Limberlostissa, ja hänen päähenkilöidensä kuvaus pysyi käytännössä muuttumattomana sen jälkeen. Terve, järkevä ja kaunis Elorna on myös myötätuntoinen, itsevarma ja älykäs: 'Ei ollut minkäänlaista kärsimystä, jota tyttö ei voinut myötätuntoa, ei työtä, jota hän pelkäsi yrittää, eikä yhtään tutkittavaa aihetta, jota hän ei ymmärtänyt.' Kun komea nuori sankari saapuu paikalle, Elorna vangitsee hänet välittömästi, vaikka fyysisesti houkutteleva, mutta itsekäs yhteiskuntatyttö väittää jo hänen. Elornan hyve voittaa hänet sankarin. Yhdistys Elornan kanssa kehottaa yhteiskuntatyttöä uudistumaan: hän lupaa olla tulevaisuudessa enemmän kuin Elorna. " Toinen arvostelija kirjoitti sen "tämän kirjan sankaritar on virkistävä esimerkki nuoresta naisesta, jonka todellinen houkuttelevuus on hänen rohkeudessaan ja älykkyydessään, erityisesti kärsimysten edessä, vaikka hänellä on edelleen terveellinen huolenaihe siitä, kuinka hänet" puusepäksi ". Hän omaksuu myös syvän rakkauden Jumalan luomakuntaan olematta raivostunut ympäristönsuojelija. - - Elornan ainoa kiintymys on naapuriparista, jolla ei ole omia lapsia. Tässä kylmässä ilmapiirissä Elorna kukoistaa ihmisen harvinaiseksi jalokiveksi; Sen sijaan että hän katkeroituu äitinsä tavoin, hän palaa rakkauteen äitinsä huolimattomuudesta ja osoittaa huomattavaa kekseliäisyyttä vastaamaan haaveisiin, joita hänen unelmansa tavoittavat, kun hän yrittää selvittää uudelleen uskollisesti äitinsä käskyille. - - Elorna on huomattavan kärsivällinen ja rakastava tehdessään läpi. vaikeissa koettelemuksissa, mutta sen sijaan, että hän olisi uskomaton, sairaanherkullinen hahmo, hän osoittaa malttia, ahdistusta ja kulkee joskus hienolla rajalla äitinsä tottelevaisuuden ja tiettyjen asioiden piilottamisen oikeuttamisen välillä. Esseen, Joan Aiken mainitsi kuvauksen Elorna n Lunchbox hyvänä esimerkkinä yksityiskohtia kirjallisesti.
xxx/ellauri127.html on line 506: Kuka vitun Ernestine? Tottakai Walter oli oikeassa ja Pili väärässä. Pili möi isoäitinsä tullaxeen kuuluisaxi jenkkijulkkixexi, mutta Noobelipa meni samanrotuiselle mutta vanhemmalle Saul Bellowille, hähä. Yli sadasta noobelistista on 16 halkiohaaroja. Jotain rajaa sentään, tuumii Zuckermann. Monikohan on juutalaisia? Yli puolet ainakin on saaneet palkintonsa poliittisista näkökohdista.
xxx/ellauri128.html on line 506: Bukowski syntyi Andernachissa, Saksassa ja muutti jo kaksivuotiaana perheensä kanssa Los Angelesiin, Yhdysvaltoihin, missä hän asui suurimman osan elämästään. Hänen äitinsä oli saksalainen ja isä yhdysvaltalainen sotilas. Lapsuudessaan Bukowski oli syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Teini-iässä hänelle tuli vielä äärimmäisen paha akne, mikä vaikeutti sosiaalista elämää entisestään. Nuoruudessaan hän vietti kiertelevää elämää asuen muun muassa Philadelphiassa ja New Orleansissa. Hän teki satunnaisia pätkätöitä ja kirjoitti novelleja, joita lähetti moniin kirjallisuuslehtiin julkaisun toivossa.
xxx/ellauri129.html on line 352: ”Hän oli surusta aivan paskana, mutta minä olin varmaankin tiedostamattani sitä mieltä, että maailmassahan kuolee irakilaisia koko ajan kauhealla tahdilla. Yxi avovaimon äiti sinne tai tänne, mitä väliä, sitäpaizi oli aikakin. En ollut rakastamalleni ihmiselle ehkä kovinkaan fiksu hänen äitinsä kuoleman suhteen. Olin ize asiassa just kuin Iso-Masa!
xxx/ellauri136.html on line 620: Teoksen päähenkilö on 17 vuotta täyttävä Noora Kaatio, joka asuu Kuusamon lähettyvillä sijaitsevassa pikkukylässä tiemestari-isänsä ja nollatutkija-äitinsä kanssa. Suomalaisissa ekodystopiakuvauksissa on tyypillistä, että arktinen alue säilyy asuinkelpoisena eteläisen Euroopan jouduttua merenpinnan alle. Katastrofin jälkeinen elämä rakennetaan usein uudelleen Lapin alueelle saamelaisten harmixi.
xxx/ellauri137.html on line 713: Puhelimeen vastataan moshi moshi. En oikein pidä japsuista. Tosin tässä kirjassa ei niitä häiriöxi asti ole, enemmän on blue-eyed sarariimaneja. Rei muistuttaa jotain julkkista, oliko se Emily in Paris, joka rakastaa koluta äitinsä kanssa antiikkikauppoja.
xxx/ellauri138.html on line 165: otto tuhottaisiin ja isä jäisi työttömäksi. Että hänen äitinsä ei saisi enää
xxx/ellauri139.html on line 1043: Moreau syntyi ja kuoli Pariisissa. Hänen lapsuudessaan hänen vanhempansa, jotka olivat köyhiä, muuttivat Provinsiin . Hänen isänsä, Claude-François Moreau, syntynyt Poligny Jura , otti viran professorina Collège on Provins ( Seine-et-Marne ) vuonna 1810, mutta kuoli tuberkuloosiin 16. toukokuuta 1814. Hégésippe äiti Marie Roulliot (syntynyt Jeanne -Marie Rouillot, 12. maaliskuuta 1774 Cluny Saône-et-Loire ) aloitti rouva Guérardin palveluksessa Provinsissa, ja tästä naisesta tulee Hégésippen hyväntekijä. Hégésippe aloitti opintonsa Provinsissä, ja kun Guérardin perhe muutti maahan, hänet siirrettiin Meaux'n (Seine-et-Marne) seminaariin ja myöhemmin Avonin seminaariin (lähellä Fontainebleaua ). Hänen äitinsä kuoli tuberkuloosiin 5. helmikuuta 1823, kun taas Hégésippe oli Avonin opiskelija.
xxx/ellauri148.html on line 542: Salomo (hepr. שְׁלֹמֹה, nykyhepr. Šlomo, lat. Salomon tai Solomon) oli Raamatun mukaan Israelin kuningas, joka hallitsi 900-luvulla eaa. Hän oli Daavidin kymmenes poika ja hänen äitinsä oli Batseba (se Uurialta peritty). Salomo rakensi Jerusalemiin useita komeita rakennuksia, kuten Salomon temppelin. Salomo myös uudisti Israelin hallintoa sekä armeijaa; jalkaväen sijaan armeijan pääaselajiksi tulivat hänen aikanaan sotavaunut.
xxx/ellauri154.html on line 117: Saavuttuaan Jerusalemiin Maria lähti muiden mukana Pyhän Haudan kirkkoon yöpalvelukseen. Hän oli laivassa "tutustunut" (raamatullisessa mielessä) kymmeneen nuoreen mieheen ja meni kirkkoonkin vain saadakseen katsella heitä. Mutta kun hän saapui kirkon ovelle, näkymätön voima esti häntä pääsemästä sisään vaikka hän kuinka yritti. Muut kulkivat ovesta vapaasti, mutta Maria joutui jäämään oven suulle. Silloin hänelle alkoi vähitellen valjeta, että hänen siveetön elämänsä esti häntä lähestymästä pyhää ristinpuuta. Hän purskahti itkuun ja lyöden rinzikoihinsa kääntyi kirkon eteisaulassa olevan Jumalanäidin ikonin puoleen: “Pyhä Neitsyt Valtiatar, joka au-äitinä olet synnyttänyt Herramme Jeesuksen Kristuksen, tiedän, etten monien syntieni tähden ole arvollinen katsomaan Sinun pyhää ikoniasi. Mutta koska Sinusta syntynyt Jumala tuli maailmaan kutsumaan syntisiä katumukseen, auta minua ja päästä minut kirkkoon kumartamaan Hänen pyhää ristiään. Lupaan sinulle, että heti kun olen nähnyt sen, luovun maailmasta ja kaikista sen nautinnoista ja alan kulkea pelastuksen tietä, jonka Sinä minulle osoitat.”
xxx/ellauri157.html on line 173: Samulin 2. tuotantojaxossa episodissa 8 David toimi erittäin nazimaisesti mittaillen anaalisesti köydellä ketkä moabiittivangeista oli tapettava. Doubtless only the fighting men? Hän löi myös äitin sukulaiset eli moabilaiset ja mittasi heidät köydellä: hän määräsi heidät maahan makaamaan ja mittasi heistä aina kaksi köydenpituutta surmattaviksi ja yhden köydenpituuden jätettäviksi henkiin. Näin moabilaisista tuli Daavidin alamaisia, jotka maksoivat hänelle kenkäveroa. Amazing Bible.
xxx/ellauri168.html on line 134: candentem pariterque caput cum matre ferentem, äitini tyhmän lehmän mittaisen, ainakin melkein,
xxx/ellauri168.html on line 332: Karkki syntyi Jessica Wilcoxiksi Atlantic Cityssä, New Jerseyssä, 31. joulukuuta 1925. Hänen äitinsä näyttää olleen sekä puritaaninen että kylmä; ei siis ihme että hänen isänsä jätti heidät hänen ollessaan kolmevuotias, minkä jälkeen Jessica ja hänen äitinsä muuttivat Wilkes-Barreen, Pennsylvaniaan, asumaan isoäitinsä luona. Hän alkoi rakastaa isoäitiään enemmän kuin vanhempiaan, mikä tuskin yllätti, koska hän kerran kuvaili isänsä murskaavan sormiaan muskottipähkinän raastimessa. Nuoren tytön äiti ei koskaan antanut hänen seurustella muiden lasten kanssa, ja hänet suljettiin usein yksin pimeisiin huoneisiin, joissa hän loi vahvat suhteet kuvitteellisiin ystäviin.
xxx/ellauri168.html on line 334: Yksi näistä ystävistä oli nimeltään Arietty, ja vaikka muut hänen lapsuuden kuvitteelliset hahmot unohdettiin pian, Arietty pysyi toisena persoonallisuutena, kasvaessaan Jessican kanssa. Ariettyn hahmo oli melkein päinvastainen kuin hänen omansa, jossa oli jonkin verran hänen äitinsä kovuutta ja julmuutta, sekä sarkastinen että julma hahmo, jolla oli ankara matala ääni, hyvin erilainen kuin Ariettyn, joka oli kiltti ja kimakka. Tämä hänen persoonallisuutensa jakautuminen olisi voinut osaltaan tehdä hänestä helpon hypnoosikohteen myöhemmässä elämässä, mutta ei tehnyt. Katso myös skotlantilaisen kirjailijan R.L. Stevensonin tohtori Jekyllin ja herra Hyden outo tapaus. Hänen Treasure Island -saari on myös jännittävä.
xxx/ellauri169.html on line 180: Walt oli usein Mikkihiiren äänen takana (vaikka hän ei ollut artisti). Hänen äitinsä suhtautui kylmästi sitä työtä kohtaan jota Walt teki. Vuoden 1940 tienoilla, pitkän suostuttelun jälkeen, hän lopulta sai tämän katsomaan Mikkihiiri-elokuvan. Hänen äitinsä (muutaman vuoden päästä Walt sai selville että tämä ei ollut hänen biologinen äitinsä) kertoi Waltille että hän ei pitänyt Mikkihiiren äänestä; Walt kertoi että se oli hänen oma äänensä, johon "äiti" vastasi että Waltilla oli hirvittävä ääni. Tämä "kylmä suihku" jonka "äiti" heitti Mikkihiiren kasvoille auttoi vakuuttamaan Waltin siitä että oli aika lopettaa Mikkihiiri-piirroselokuvat. Hyvin vähän tuli ulos Disneyltä tämän jälkeen, ja seuraavassa täyspitkässä Mikkihiiri-elokuvassa, Fantasia, Mikkihiiri oli suurimmaksi osaksi hiljaa. Idea elokuvaan Sorcerer's Apprentice tuli Waltin omasta päästä. Waltin näkemää unta käytettiin tässä elokuvassa Mickey Mouse in the Sorcerer's Apprentice. Siinä oli kyse "täydellisestä maan ja sen elementtien hallinnasta". Disneyland ja Disney World toteuttivat osittain tämän unen Mikki Hiiren kaikkivaltiudesta.
xxx/ellauri170.html on line 509: Ukkolan perhetausta on karu: hänen äitinsä oli (klassisten) liberaalien viimeisin ja ehdottomasti vähäisin kansanedustaja Tuulikki Ukkola (1843–2019), jonka mukaan työttömät ovat "loisia" ja nuoriso "työtä vieroksuvaa" ja "elätettävää". Tuulikki Ukkolan randilaista ihmisvihaa Ukkolan huushollin perimässä liventää isän, takkuisen pakinoitsija Jukka Ukkolan, ähmyilevä höpinä.
xxx/ellauri170.html on line 519: Nykyiseen asemaansa valtakunnan näkyvimpiin kuuluvana journalistina Ukkola on päässyt ansioillaan, kuten sillä, että hänen vanhempansa ovat olleet toimittajina isoissa suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, ja että hänen äitinsä oli kansanedustaja.
xxx/ellauri174.html on line 426: Todellakin, jos voisit jälkikäteen näkeä rakastamasi positiivisen alun ja sen, missä muodossa hän oli, kun hän ensin sekoittui äitinsä kohdunkaulassa, uskon, että useimmat rakastavaiset tunteisivat intohimonsa romahtavan tunteeksi, jossa lugubriteetti kiistelisi absurditeetin kanssa. ja kuvittelematon toimisi pistetuomarina. (Häh mixi niin? Kyllä suxi luistaa vaikka tietää millä suxivoiteella se on lubrikoitu.)
xxx/ellauri175.html on line 747: Hyvin ! En tiedä, kuinka mieleeni tuli ajatus turvautua magneettiseen toimintaan – ainoaksi helpotukseksi, jonka tämä onneton nainen saattaa tuntea! Väitin taistelevani sen kautta tätä voittamattoman ruumiillisen kivun pahaa vastaan. Opin turvallisimmista menetelmistä: sitten yritin, ei ilman kärsivällisyyttä, ja yksinkertaisesti sinnittelin, melkein joka päivä, noin kaksi kuukautta. Yhtäkkiä tässä on se, että ensinnäkin tunnetut ilmiöt, jotka on tuotettu peräkkäin, muut ilmiöt, jotka ovat edelleen huolestuneita tieteen arvossa, mutta jotka huomenna lakkaavat näyttämään sellaisilta, - täysin arvoituksellinen henkisen selvänäkimisen kriisejä. ― ilmeni näiden pitkien pyörtymisjaksojen syvyydessä.
xxx/ellauri176.html on line 689: Otan osaa traagisen menetyxen johdosta. Kiitos se oli todella kamalaa. Taivutin päätä ja otin nenäliinan esiin. En ollut mielissäni sillä Mayumi oli 15 ja Akira 17 - se on iso ikäero siinä vaiheessa. (Albine oli 16 ja Sergei 25. Siinäs näet.) Mayumi oli kolttosten tekijä toisin kuin meidän tyttäremme. Akiran kukko nousi ja arvosanat laskivat. 3v on pitkä aika lukioikäisten suhteelle. Mayumin porukat halus jatkaa lakkanappikauppaa ja Akiran vanhemmat puuiloa. Sujatan mielestä se oli täysin kohtuullinen toivomus. Niinhän täällä toimitaan eikö totta? Minä olen hänen äitinsä. Totta kai olin huolissani. Ettekö tekin olisi?
xxx/ellauri177.html on line 66: Zola syntyi Pariisissa mutta vietti lapsuutensa Aix-en-Provencessa. Hänen isänsä Francesco Zola oli italialainen insinööri. Isä kuitenkin kuoli Zolan ollessa vielä lapsi, ja hänen äitinsä Émilie-Aurelie joutui pitämään yksin huolta perheestä. Zola kuuluu selvästi siis sylkyreihin mammanpoikiin. Zola opiskeli Collège Bourbonissa, mutta hän palasi 18-vuotiaana Pariisiin ja ryhtyi opiskelemaan siellä Lycée Saint-Louisissa.
xxx/ellauri177.html on line 292: Hiän laski silmäluomiaan, hän pyöräytti päätään kuin Markku Lehto. "Rakastan sinua", hän jatkoi. En tunne sinua, en tiedä kuka olet, en tiedä mistä tulet; et ole äitini etkä sisareni; ja silti rakastan sinua, annan sinulle koko mällin "sydämestäni", en pidätä siitä mitään muulle maailmalle... Kuuntele, rakastan silkkisiä poskiasi kuin satiinia, rakastan suutasi, joka tuoksuu ruusuilta, rakastan silmiäsi joissa näen itseni rakkauteni kanssa, rakastan jopa ripsiäsi piirakassa, jopa niitä pieniä suonia, jotka värjäävät kalpeutesi isokainalossa... Tämä kertoo sinulle, että rakastan, että rakastan sinua, Albine. "Kyllä, minä puolestani rakastan sinua", hiän jatkoi. Sinulla on erittäin ohut parta, joka ei satuta minua, kun painan otsaani niskaasi vasten. Olet vahva, olet pitkä, olet kaunis. Ja tuo on myös. Rakastan sinua Serge.
xxx/ellauri178.html on line 74: "Christa called". Claire saa paskahalvauxen. God I´m fond of adultery! Aren´t you? ne sanoi toisilleen. Kelvotonta väkeä. Norjalainen Inga Larsen (Drenka) antoi Rothille sybigaalista lähimezässä. She was an adjunct to Roth´s domestic life. Apulaisprostituutti. Roth arvioi piikittäneensä Ingaa 1000x 20v varrella. Kerran viikossa. Molemmat oli koukussa salailuun. Maxapalaan nyt kiireesti kun äitini ei näe! Pili tykkäs vetää käteen Ingan kazoessa päältä ja ojentaa runkkuisia näpkinejä sille lahjana kuin Viiru kissa rotanhäntiä. Man led by the penis, hännän viemä mies, sanoi Ingan terapeutti Rothista. Se soitti kaukopuheluja Ingalle keskellä työpäivää ja käski kuunnella kun se runkkasi äheltäen puhelimeen ja heti tultuaan löi luurin kiinni. Not so much as thanx. Kuten Solzhenizyn sanoi, taide voittaa valheenkin! Todesta puhumattakaan.
xxx/ellauri187.html on line 328: Sofi-Elina Oksanen syntyi seitsemäntenä päivänä tammikuuta vuonna 1977 virolaisen diplomi-insinööri äidin ja suomalaisen sähkömies isän perheeseen Jyväskylässä. Hän jäi perheen ainoaksi lapseksi, mutta ei antanut sen koskaan haitata itseään – päinvastoin. Yksin hän sai vanhemmiltaan enemmän aikaa ja huomiota eikä hänen koskaan tarvinnut jakaa mitään kenenkään kanssa. Täysin erilainen elämänkatsomus vanhempiensa kanssa ajoi hänet usein heidän kanssaan riitoihin, mutta vielä monta vuotta myöhemminkin on tytär edelleen hyvissä väleissä äitinsä ja hiljaisen isänsä kanssa.
xxx/ellauri187.html on line 677: Nykyään Ekland rakastaa rooliaan isoäitinä, ja hänellä on Instagramissa useita kuvia lapsenlapsistaan. Käy hastagilla putous kertomassa mitä mieltä olet tämänhetkisestä maailmanpalosta.
xxx/ellauri193.html on line 100: Englantilaisen äidin ja latvianjuutalaisen isän lapsi kasvoi lähellä Johannesburgia Transvaalissa. Häntä ei kasvatettu juutalaiseksi, vaan hän kävi anglikaanista nunnien koulua silloin, kun voi – sydänvikansa takia hän oli paljon poissa koulusta, äitinsä kotiopetuksessa. Hän opiskeli myöhemmin vuoden Witwatersrandin yliopistossa mutta jätti opinnot kesken. Gordimer alkoi kirjoittaa yhdeksänvuotiaana ja julkaisi ensimmäisen esseensä paikallislehdessä 14-vuotiaana.
xxx/ellauri195.html on line 358: Heräsin masis uneen jossa surin etten ollut kexinyt toimivaa konekäännöstä. Vasta herätessäni muistin että taitaa olla vähän myöhäistä surra kun täyttää 70. Viimeöisessä unessa jossa ezittiin ruokapaikkaa jostain yliopistokomplexista joku etevämpi kyynärpäilijä kertoi että eräät shakin pelaamisen tekoälytutkijat oli naineet kylpyammeessa vähässä vedessä (kz kuvat - OHO!). Kerroin vuorostani että KJJ oli ollut perso kokixelle vaikkei se edes ole totta. Eine tienneet enää kenestä oli puhe. Paizi minun äitini ei pidä enää meetvuastista. Esa Saarisen väpisevät laulut 80-luvulta tulee myyntiin uudestaan. Pitkä kaunis ystävyys, mitä vielä. Varmaan 70-vuotislahjaxi. Kaikenlaista. Tämän viidakon joutaisi jo hyvin sulkea. Nox perpetua una dormienda alkaisi maistua. Sitten ei ole enää köyhä eikä kipeä.
xxx/ellauri201.html on line 60: Huomasinhan minä, että ei se Eino tästä Isokukko-Uljaksesta pitänyt. Kilpamiehekseen heti arvasi. Syytä olikin! Kyllä se tuommoinen mies pistää naisen kuin naisen lemmenvakosen kostumaan jo pelkällä olemuksellaan. Verevä nainen sen kyllä tuntee, kenestä on niihin hommiin! Eino hiippaili öisin minun sänkyyn entiseen tapaan, koetti kulkea hiljaa, mutta narisihan se lattia. Ja sänky aina rysähteli ja valitti, kun se minua hässi. Kyllä ne muut metsätyömiehet sen tupaan varmasti kuulivat. Vaan onneksi ei kuullut Kustin-ruoja sinne omaan peräkamariinsa. Koko ajan murentui siltä valta ja voima vanhuuden mukana. En minä sitä enää pelännytkään, semmoista käppänää. Eino se vaan minua polki voimissaan, oli sillä iso mollukka se terska! Kuin tatti. Ai ai ai, miten se teki hyvää ja minut sai aaltoilemaan ja sisukseni pirskahtelemaan. Monta kertaa se pyysi saada loppuun asti nussia, että olisi sisään siemenensä sylkäissyt, mutta en antanut. Totteli sentään. Kerran olin sen virheen tehnyt, ensimmäisellä kerrallani, ja nyt oli minulla sen seuraamuksena pieni poika äitini hoivissa kasvamassa.
xxx/ellauri202.html on line 111: Jacques kiinnostuu Lisbethistä, orvosta tytöstä joka käy hoitamassa Antoinen taloutta. Lisbeth osaa kääntää saksalaisia runoja ja he myöskin tunnustelevat toisiaan vaatteiden alta, joskin Jacques ilman lihallisia ajatuksia, kun ei sieltä löydy penistä. Kun Lisbeth lähtee setänsä luo. Jacques alkaa itkeä pillittää, muutenkin Jacques on edelleen yliherkkä raivokohtauksia saava lapsi. Hän vierailee Danielin luona saatuaan veljelleen itkuraivokohtauksen. Kun Lisbeth tulee kasvattiäitinsä hautajaisiin, Jacques ja Lisbeth viettävät sängyssä yön. Mitä kaikkea tapahtuu, jää lukijalle avoimeksi, mutta Jacques tuntuu pääsevän poikarakkaudesta tytön makuun ja peilailee itseään aamulla alastomana ja tyytyväisenä tyllerönä.
xxx/ellauri208.html on line 963: Veljeni Sebastian kiinnittyy jälleen, niin kuin Annika Idströmin romaanit yleensäkin, selkeästi aikaan ja tunnistettavaan paikkaan, jonnekin Itä-Helsinkiin, mutta samalla siinä kiteytyy niin kuin myytissä tai sadussa jotakin perustavaa ja yliyksilöllistä inhimillisestä kokemuksesta. Hädän hetkellä Antti, jonka hahmossa on yhtäläisyyksiä Günther Grassin Peltirummun Oskariin, turvautuu ystäväänsä – tai mielikuvitusystäväänsä – Sebastianiin. Järkyttävyydestään huolimatta romaani päättyy kohoamisen ja kosmisen kaikkiyhteyden tuntoon, kun romaanin lopussa Sebastian kutsuu ikkunalaudalla kuudennessa kerroksessa istuvaa, äitinsä menettänyttä Anttia mukaansa "maailman katolle" kohti tähtiä ja kuuta, osaksi "ympärillä avautuvaa äärettömyyttä". Hoo hoo jaa jaa, täas tällänen Astrid Lindgreniltä tuttu hyppy pimeään veljen yllytyxestä, kohti Kankijalan fantasiamaailmaa.
xxx/ellauri208.html on line 1007: Vuorenpeikon arab. Gevalia kahvin pojat on Nagib nököhammas Mahfuzin allegoria abrahamilaisista uskonnoista. Vuorenpeikko ize on taas kerran hirvee ilkimys, patriarkka paskiainen. Jos pojat pitäisivät yhtä ne pian lemppaisivat äijän ulos talosta. Mut kun ne eivät pidä vaan kyräilevät toisiaan. Kuopus, lakukeppi Aatami on halpamainen pyllynnuolija josta tulee isän varainhoitaja ohi esikoisen Idrixen. Idris menee siitä ihan deekixelle. Äijä tuntee olevansa turha ihminen kun sillä ei ole pojanpoikia. Mulatitkin kelpaisivat paremman puutteessa. Aatami nai siis äitinsä sukulaisen Obaman.
xxx/ellauri215.html on line 177: Naatan kirjoittaa novellettan sukulaisistaan jotka olivat juuri sellaisia kitupiikkejä kusipäitä mixi antisemitistit on mokkereita aina kuvanneet. Sen isä jalkalääkäri varoittaa ettei sen kertominen ole aivan viisasta. Eikä olekaan. Mutta ei, Philip on valmis myymään vaikka isoäitinsä jos saa siitä laatuaikaa mediaan. Koska se on just yhtä perso sille kuin sukulaiset rahalle. Rouva Wapterin 10 kysymystä ovat aiheellisia. Rothin vastaus niihin on vaan näyttää fäkkiä. Sellainen kaippari se vaan nyt on, Knasun tyyppinen. Vaan eipä sitten saanut dynamiittimiehen pinssiä. Nobel piti positiivisista jutuista.
xxx/ellauri225.html on line 226: Norrisin vanhemmat erosivat hänestä hänen ollessaan 16-vuotias, minkä jälkeen hän muutti äitinsä ja veljiensä kanssa Kaliforniaan. Siellä hän valmistui lukiosta ja avioitui pian tyttöystävänsä Diane Holechekin kanssa. Tämän jälkeen Norris liittyi Yhdysvaltain ilmavoimiin sotilaspoliisiksi ja hänet lähetettiin Etelä-Koreaan. Siellä hän sai lempinimekseen Chuck ja alkoi harjoitella tang soo doa. Norris kertoo elämäkerrassaan, että hänellä on vielä Tang soo dosta ja Taekwondosta ostettu musta vyö, jotka Norris sai joltakulta ollessaan Etelä-Koreassa. Sittemmin vuonna 1997 Norris osti kahdeksannen luokan Danilta mustan vyön käydessään Taekwondossa. Näiden ohella hän harjoitteli judovyön solmimista. Myöhemmin hän on kehittänyt uuden chuck fuck do -taistelulajin. Siinä ei tarvita vyötä eikä housuja.
xxx/ellauri227.html on line 323:
Näytät kamalalta, lipsahti olumpiatoimiston Evertiltä. Miten tavattoman sovinistinen kommentti, puuskahti vanhan viinan käryinen, kamalan näköinen Helen Starke. Aika tavallinen oikeamminkin. Pakkoko on näyttää petolinnun perseeltä. Ajatus esiliina-asuisesta Christinasta oli uskomattoman koominen. Evertille essu sopi kolmikosta parhaiten. Toimistopäällikkö on täysin kiinni ämmyrkäisten esiliinannauhoissa. Päätoimittaja Schyman on takuulla moosexenuskoinen. Ainoa toimituxessa Annikan lisäxi joka saa mitään aikasexi on joku Berit, tietysti. Kylläpä on sama kuvio kuin Stiegin trilogian Ericalla! Iso seeffi on kiipijänaisen takana, pikku seeffi on kaunainen, miehet tunareita, naiset porkkanana on the ball. Joku tuntematon ahdistelija. Reporttereilla on nähtävästi aina tällästä. Tollasia Hans Dominikin John Workmanneja Sulka-sarjasta. Paizi Johnilla ei ollut sisätilaa, osat ovat vaihtuneet.
Annika taitaa olla äitinä täysin kyvytön. Sekään ei varmaan osta lapsille joululahjoja. Thomas oli parempi hoitamaan lapsia, "melkein" parempi kuin hiän ize, mutta Thomas ei pyyhkinyt tiskipöytää yhtä hyvin. Töissä hiän osasi hommansa ja sai ison kuvan izestään miltei joka numeroon. Kotona on ikävää. Mutta lapsia on kiva nuuhkia. Hiän nuuhkii niitä melkein paremmin kuin Thomas.
xxx/ellauri227.html on line 539: Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli sadistina Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen taskussa. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
xxx/ellauri231.html on line 375: Stateless domicile: France. Onko Ivan emigrantti vaiko loikkari? Ivan Bunin syntyi maanomistajien perheeseen Vorónezhissa Länsi-Venäjällä ja vietti lapsuutensa maassa perheen kartanoilla (huomaa monikko). Hänen äitinsä Lyudmila Alexandrovna esitteli hänet venäläiseen kansanperinteeseen, ja hän alkoi kirjoittaa runoutta ja proosaa varhaisessa iässä. Hän matkusti ympäri Venäjää, Etelä-Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa, Lähi-itää ja Balkania. Vuonna 1909 hänet valittiin zaari-Venäjän tiedeakatemian jäseneksi. Bolshevikkihallinnon takia hän lähti Venäjältä vuonna 1920 ja asui loppuelämänsä Ranskassa. Kyllä se sitten oli loikkari, sillä lokakuun vallankumous (25.10. vanhaa laskua) oli tapahtunut jo 3 vuotta aiemmin.
xxx/ellauri231.html on line 510: Kornilov syntyi Ust-Kamenogorskissa nykyisessä Kazakstanissa. Hänen isänsä oli kasakka ja äitinsä eri tietojen mukaan joko kazakki tai kalmukki. Sotilasuransa huipulla ollessaan Kornilov korosti avoimesti eksoottista etnistä taustaansa.
xxx/ellauri233.html on line 291: Väitin että maamme oli pitkään etsinyt Itä-Intiaa, ja halusi ystävyyttä kaikkien kuninkaiden ja potentaattien kanssa kauppatavarana, koska meillä oli maassamme erilaisia hyödykkeitä, joita näillä mailla ei ollut (ja kääntäen, mutta siitä en sanonut pihaustakaan) … Sitten hän kysyi, onko maassamme sotia? Vastasin hänelle kyllä, espanjalaisten ja portugalilaisten kanssa ollessani rauhassa kaikkien muiden kansojen kanssa (paizi esim niiden Afrikan neekerien ja araukaanien). Lisäksi hän kysyi minulta, mihin minä uskoin? Sanoin: erääseen Jumalaan joka loi taivaan ja maan. Hän kysyi minulta monia muita kysymyksiä uskonnollisista asioista ja monista muista asioista: Mitä tietä tulimme maahan. Minulla oli kartta koko maailmasta, ja näytin hänelle että Magellanin salmen läpi. Mitä hän ihmetteli ja luuli minun valehtelevan. Siten yhdestä asiasta toiseen asuin hänen luonaan puoleen yöhön asti. Toinen laivapuolisoni oli mustasukkainen. (William Adamsin kirjeestä ex-vaimolleen)
xxx/ellauri235.html on line 426: "The Descent of Odin" koskee Odinin vierailua alamaailmaan – Helan, kuoleman jumalattaren valtakuntaan – saadakseen selville poikansa Balderin kohtalon; hän saa tietää profeetalta, että Hoder murhaa Balderin ja että Vali, Odinin ja Rindan poika, kostaa rikoksen. "Profeetallinen piika" paljastetaan "jättiläisten äitinä". Odin herättää hänet "riimuriimellä; / Kolminkertaisesti pronounc'd, aksenteilla kauhu". Runo, jossa piika kieltää profeetallisen tiedon kaikilta tulevalta "kysyjältä ... / ... merkittävään yöhön asti / on saavuttanut muinaisen oikeutensa". Piikan viimeinen sananlasku on näkemys äärimmäisestä sulkeutumisesta, kun "liekkeihin käärittynä, raunioituneena, / upottaa maailman kankaan".
xxx/ellauri237.html on line 250: G. O. Wasenius polveutui jo 1700-luvun alkupuolella Hämeenlinnassa vaikuttaneesta Waseniusten porvarissuvusta. Hänen isänsä kuoli 1797, mutta äiti jatkoi perheen kauppaliikettä ilmeisesti menestyen, sillä kaikki kolme aikuiseksi elänyttä poikaa lähetettiin 1800-luvun alussa harjoittamaan opintoja Turun akatemiaan. Gustaf Otto Wasenius ei kuitenkaan opiskellut pitkään vaan ryhtyi lukuisten merimatkojen jälkeen hoitamaan äitinsä kauppaliikettä. Hänen vanhemmista veljistään sen sijaan kasvoi monipuolisesti sivistyneitä virkamiehiä. Heistä Adolf Johan Waseniuksella oli osuutensa kauppiasveljen siirtymisessä uuteen pääkaupunkiin; hän toimi esittelijäsihteerinä senaatissa, ja G. O. Waseniuksen muuttaessa 1817 Helsinkiin oli myös senaatin muutto uuteen pääkaupunkiin jo tiedossa. G. O. Waseniuksen päiväkirjamerkinnöistä selviää, että hän solmi veljen välityksellä innokkaasti tuttavuuksia senaatin virkamiehiin ja haki myöhemmin kirjakauppiaana aktiivisesti yhteyksiä yliopistomaailmaan. Yhteydenpidosta ja liikesuhteista näihin kaupungin keskeisiin instituutioihin tulikin Waseniuksen menestyksen avain. Ennen pitkää hänestä tuli tavarantoimittaja senaattiin, yliopiston kirjakauppias ja monen yliopistonopettajan kustantaja. Näpit syvällä yhteisessä laarissa.
xxx/ellauri250.html on line 797: Jenkeillä on aina tää "you owe me a favor", "they owe us SOOO much" juttu. Tuli mieleen, että sehän on klaanimeemi! vanha tit for tat adagio, Hammurapin laki, silmä silmästä, hammas hampaasta. Ainut ero somaleihin on että jenkeillä klaanit on anoyymejä, ja niiden jäsenet on osakkeenomistajia. Väki vaihtuu niissä myötäänsä, mutta samat quid quo pro säännöt on voimassa. Mikään ei ole yhteistä, vaan kaikella on hintansa. Ne myyvät vaikka isoäitinsä kunhan hinta on oikea. Tämän toteaa jenkkihenkinen Nääsböön Harrykin: jokainen on lahjottavissa, lahjuxet vaan vaihtelevat. Ja sixi justiinsa ne pitää niin paljon ääntä tosta luotosta: kehenkään ei voi luottaa pitempään kun jaxaa heittää niiden isoäitiä.
xxx/ellauri252.html on line 172: Todennäköisemmin tää Imin inhooma savolainen häiskä oli Turtiaisen Aska. Sillä oli isompi partakin kuin Matti Rossilla. Arvo Turtiaisen sukujuuret olivat syvällä Savon sydämessä, mistä hänen räätäli-isänsä Ernst Turtiainen ja äitinsä Ida Lovisa Väätäinen olivat 1900-luvun vaihteessa muuttaneet pääkaupunkiin. Arvo Turtiainen koki 1918 kansalaissodan ja oli vankileiritoimiston juoksupoikana; karmeat näkymät vankileiriltä siirtyivät osaan hänen myöhemmistä runoistaan. Räätälin poika sai käydä viisi luokkaa Helsingin suomalaista reaalilyseota ja opiskeli hammasteknikoksi.
xxx/ellauri255.html on line 559: Ei ole kahta henkilöä, jotka olisivat niin kaukana toisistaan kuin Gabriel Marques ja Jorma Ojaharju. Marques syntyi kultalusikka suussa, asui äitinsä kartanossa, opiskeli lakia ja alkoi toimittajana seikkailla Euroopassa, vietti aikaa Fidel Castron sohvamopsina Havannassa ja sai ylimääräisen kuhmun nenäänsä ällöttävän Mario Vargas Llosan nyrkistä. Ainostaan tuo kirjallisuushistorian kuuluisin nyrkkitappelu yhdistää nämä kaksi ihmistä toisiinsa. Ojaharju sai vain nyrkiniskuja enemmän, mutta ei fellow nobelisteilta.
xxx/ellauri259.html on line 252: Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä,
xxx/ellauri259.html on line 259: Tämä on yksi lyhyimmistä psalmeista ja yksi kauneimmista. Se on ainutlaatuinen, kuulostaa hindulaiselta. Kristillisen nöyryyden armo on täällä ennen aikaansa. Lintu laulaa ennen kuin aurinko on noussut. Jeesuksen henki on täällä. Melkein odotamme psalmin päättyvän sanoihin: "Autuaita sävyisät." Muttei se niin pääty, se on vasta Jeesuxen meemejä. Jumalan rauhan siunaus lepää nöyrällä sielulla. Jumalan käsi on heilauttanut väsyneen hengen tissiltä lepäämään. Valtuutettu versio ei anna tekstin täyttä merkitystä. Meidän pitäisi lukea: "Niinkuin vieroitettu lapsi äitinsä päällä, niin sieluni lepää minun päälläni."
xxx/ellauri259.html on line 271: KJV: Olen totisesti käyttänyt ja rauhoittanut itseäni, kuin äitinsä vieroitettu lapsi: sieluni on kuin vieroitettu lapsi.
xxx/ellauri259.html on line 272: WEB: Olen totisesti hiljentänyt ja hiljentänyt sieluni, kuin vieroitettu lapsi äitinsä kanssa, kuin vieroitettu lapsi on sieluni sisälläni.
xxx/ellauri265.html on line 106: Nilkin kämeän metallinen vähän hätäinen ääni kajahtaaa kuulokkeista. Tutut tamperelaiset nysse nenävokaalit ja terävät kerakkeet. Mieleen tulvahtaa ikäviä muistoja mezätalosta. Ei ihme ettei tätä miestä huolittu Helsingin yliopiston rehtorixi. Siitä puuttui tyyliä silloin ja puuttuu vieläkin. Se on tyhmä mies ja keskinkertainen. Liukas, myy vaikka isoäitinsä, alaisista puhumattakaan. Keskinkertaisista tulee hyviä keskijohdon miehiä. Älkää nyt izeänne teloko.
xxx/ellauri265.html on line 150: Tottakai, Lauri vahvistaa. Todella iso yhteinen tekijä meille on Italia. Isäni on suomalainen ja äitini italialainen. Synnyin New Yorkissa, ja asuimme Manhattanilla, lähellä YK:n päärakennusta, jossa isäni työskenteli. Olin pieni, kun muutimme Suomeen, sitten lähdimme takaisin Yhdysvaltoihin, ja kahden vuoden jälkeen taas takaisin Suomeen. Vaimon kuoltua pyysin hänet saman tien kahville. Uskalsin pyytää, koska olin hänestä kiinnostunut, ja jos ei tee aloitetta, voi käydä ettei saakaan turkista tappiin. Olin ollut neljä vuotta yksin ja olin enemmän kuin valmis uuteen parisuhteeseen.
xxx/ellauri265.html on line 192: Nilkin ärsyttäviä piirteitä juontajana on vähän tenori nenä-ääninen kajetto, hätäinen tempo ja tamperelaisuudet, sanan pistää käyttö sanan panna eufemismina. Ärsyttävä on myös Pallomahan vieno rykäisy. Meillä on lehtiä kuten Hesari johon voin luottaa kuin kallioon, äitini oli töissä siellä Erkon aikana. Tähän palataan jaxon lopussa.
xxx/ellauri268.html on line 393: Valosta lihaista roskaa suussaan. Vauva kiinnitettynä äitinsä selkään
xxx/ellauri268.html on line 462: Ja Vanha Nainen nauroi pudotessaan pois halvat kenkänsä ja pysäköidessään ne sängyn alle, joka sijaitsee hyvän ja pahan puutarhan keskellä. Hän oli nähnyt kaiken. Kaikki temput ehty enemmän kuin kerran. Tänä yönä hän halusi vain nukkua hyvin ja nosti runokirjan sängyn viereen, joka oli päiväkirjan päällä, jota hän piti äitinsä kuollessa.
xxx/ellauri268.html on line 464: Nämä May Sartonin sanat hän säilytti sydämensä neljännessä huoneessa: "Rakkaus, tule hänen päällensä varovasti ja syvästi / sillä jos hän ensin säikähtää, se olisi myös / sitoa ketun kurkussa kultakellolla /Kuten pidä häntä, kun hän haluaa hypätä." Ja hän katsoi, että jokainen runon rivi oli johdatus henkimaailmaan vangitakseen muistoa, kultakonfetteja, eräänlaista juhlaa. Me kaikki haluamme tulla muistetuksi, jopa muistoksi, jopa tavan, jolla valo tuli keittiöön, ikkuna, kun hänen äitinsä käänsi kellotaulua tuon viileän sumuvärin radiossa, kun muisto ylitti kaipauksen tien ja otti äidin käsivarresta ja hän laski esiliinansa ja sanoi: "En välitä, jos teen", ja he tanssivat, sinä katsot, kun aloitit oman muistisi. Olit jo tallentanut äidin maun maidoksi, isän maun pulloxi, työnteoksi hikeä ja rakkautta, ja yö yksinäisenä tähtien veneenä, joka vei sinut siihen, kuka olit ennen kuin liukasit tarinan läpi.
xxx/ellauri281.html on line 473: Avoliitossa Stina Toljanderin kanssa syntyivät Loirin nuorimmat pojat, vuonna 1995 syntynyt Ukko ja vuonna 1996 syntynyt Sampo. Ukko ja Sampo Loiri muuttivat Suomeen vuonna 2012 isänsä Vesa-Matti Loirin luokse. Lapsuusvuotensa he olivat viettäneet Intiassa Stina-äitinsä kanssa. – Ukko on hyvä räppääjä, Sampo puolestaan on taitava piirtäjä, isä-Vesku kehui poikiaan. Ukko ja Sampo ovat Veskun ja Stina Edelmannin, entisen Toljanderin liitosta syntyneitä lapsia.
xxx/ellauri281.html on line 745: Vladimir Vladimirovitš Kara-Murza syntyi Moskovassa 7. syyskuuta 1981. Hän on venäläisen toimittajan ja tv-juontaja Vladimir Aleksejevitš Kara-Murzan (1959–2019) poika, Leonid Brežnevin suorapuheinen kriitikko ja Boris Jeltsinin johtamien uudistusten kannattaja. Hänen äitinsä on juutalainen. Hänen isänsä oli latvialaisen vallankumouksellisen Voldemārs Bisenieksin (1884–1938) pojanpoika ja Latvian ensimmäisen Ison-Britannian-suurlähettilään Georgs Bisenieksin (1885–1941) isoveljenpoika, jonka NKVD ampui. Latvialainen agronomi ja kustantaja Jänis Bisenieks (1864–1923) oli heidän vanhempi veljensä.
xxx/ellauri286.html on line 56: Tupeepäisen itätytön esikoinen löytyi siis Kottbyn ilmaishyllystä. Sofi ei ollut mikään vasemmistolaisperheen mukula vaikka kävi äidin kanssa Virossa. Mutta venättä en pomiloinut, pois se minusta! Yhtä vähän tai vähemmän kuin persut ruåzia. Pieni urhea vaikka isojalkainen balttiäitini oli valkoverinen patriootti, joka vihasi punikkeja ryssiä. Suomessa matusuomalaisena olin kuin hankaavissa kengissä (lapsenkenkiä ei löytynyt oikeata kokoa). Sofin toinen nimi on Elina eikä Anna. Elinalla oli kylän ensimmäiset rinnat, vaikkeivät kovin mahtavat. Silti vittu. Se oli läskibonzo lapsena. Tosi hemmoteltu kakara. Sen äiti oli omituinen hyypiö. Stolitsnaja on parempaa kuin kossu ja absolut, sanoo venäläiset expertit. Mixi kaikki virolaiset naiset ovat limapilluisia huoria? Onko se niiden DNAssa kuin demokraattinen vastuu Avaazeilla? Kysy HS:n Kirstiltä. Torsti saattaa tietää paremmin.
xxx/ellauri286.html on line 397: Unkarilainen "sosiologi" Balint Magyar oli ensimmäinen, joka kexi haukkua Venäjää mafiavaltioksi, No ize asiassa Unkaria, mutta vähän väliä. Hänen kirjassaan Magyar polip – A posztkommunista maffiaállam (2013) kuvataan modernia Unkaria mafiavaltioksi. Eivät olleet päästää Suomeakaan Natoon! Kirjasta Post-Communist Mafia State: The Case of Hungary julkaistiin englanninkielinen käännös vuonna 2016. Hänen äitinsä Olga Siklós (s. Schwarcz) syntyi juutalaiseen perheeseen Kolozsvárissa. Aiemmin hän oli Unkarin antikommunistisen toisinajattelijaliikkeen aktivisti, Unkarin liberaalipuolueen (SZDSZ, 1988) perustaja. Suuri osa jälkisosialistisen hallinnon analysoinnista on keskittynyt määrittelemään Venäjän nykyjärjestelmää sen kautta, mitä siitä puuttuu: Venäjällä ei ole esimerkiksi vapaita vaaleja eikä vapaata mediaa.
xxx/ellauri291.html on line 100: Tri Spock alias Leonard Simon Nimoy syntyi 26. maaliskuuta 1931 irlantilaisessa osassa West Endiä Bostonissa, Massachusettsissa juutalaisille maahanmuuttajille Iziaslavista Ukrainasta. Hänen vanhempansa lähtivät Iziaslavista erikseen, hänen isänsä käveli ensin rajan yli Puolaan, kun hänen äitinsä ja isoäitinsä salakuljetettiin pois Neuvostoliitosta hevosvaunussa piiloutumalla heinäpaalien alle.
xxx/ellauri291.html on line 221: Julia Ward syntyi New Yorkissa. Hän oli neljäs seitsemästä lapsesta. Hänen isänsä Samuel Ward III oli Wall Streetin pörssivälittäjä, pankkiiri ja tiukka kalvinistipiiskopaali. Hänen äitinsä oli runoilija Julia Rush Cutler Ward ja hän oli Francis Marionetin täti, Amerikan vallankumouksen "Swamp Foxin" nimittäin. Hän kuoli synnytyksen aikana, kun Howe oli viisivuotias. (Ei siis oman synnytyxen.) Hänellä oli pääsy isin kirjoihin, joista monet olivat ristiriidassa kalvinistisen näkemyksen kanssa. Hänestä tuli hyvin luettu, vaikkakin sosiaalinen ja tieteellinen. Hän tapasi isänsä menestyneen pankkiirin aseman vuoksi Charles Dickensin, Charles Sumnerin ja Margaret Fullerin. Vaikka Julia kasvoi episkopaalina, hän ajautui unitaarixi vuoteen 1841 mennessä. Howe oli kasvissyöjä 1830-luvun lopulla, mutta söi lihaa jälleen vuoteen 1843 mennessä. Ääreist kiintoisaa.
xxx/ellauri291.html on line 586: Tätä veristä sijaistoimintaa kuzutaan uhrauxexi, ja uhrin eli syntipukin maxumiehen tehtävää siinä lunastuxexi. Aika huvittavaa että se on uskonnollisesti toimiva meemi vielä tänäkin päivänä. Ei äitinsä kohdussa piilotellut lapsi muutu yhtään inhimillisemmäksi siitä että pullahtaa häpyluun takaa näkyviin.
xxx/ellauri292.html on line 75: Yöllä Tekla alkoi etsiä Paavalia vankilasta. Hän lahjoi vartijan antamalla tälle rannerenkaansa, istuutui Paavalin jalkojen juureen ja suuteli hänen k --- kahleitaan. Paavali alkoi puhua hänelle Jumalan suurista teoista. Tekla löydettiin Paavalin luota "kytkeytyneenä häneen" kuin naali jumalallisen rakkauden kahlein, ja heidät tuotiin hännät yhdessä kuvernöörin eteen. Kun Tekla ei vastannut mitään hänelle esitettyihin kysymyksiin, hänen oma äitinsä huusi: ”Polttakaa tuo avioliiton vihollinen keskellä amfiteatteria pelottavana esimerkkinä kaikille toisille naisille!” Väkijoukkoa miellyttääkseen kuvernööri suostui ruoskituttamaan Paavalin ja ajoi hänet pois kaupungista. Teklan hän tuomitsi poltettavaksi elävältä.
xxx/ellauri292.html on line 95: Tekla ei oikeasti kuitenkaan tahtonut mitään muuta kuin löytää Paavalin jälleen, ja kuultuaan hänen olevan Myrrassa Tekla pukeutui mieheksi (fixu veto Paavalin tuntien) ja lähti matkaan. Myrrassa hän kertoi Paavalille, mitä oli tapahtunut ja millaisen kasteen hän oli saanut. Tämän ja vähän muunkin jälkeen Tekla palasi Myrrasta kotiseudulleen Ikonioniin, jossa hän sai tietää Thamyriksen kuolleen. Iloisena Tekla teki kaikkensa julistaakseen Jumalan ihmeellisiä tekoja, mutta hänen äitinsä oli yhä haluton lukemaan Voitto-Sanomaa.
xxx/ellauri292.html on line 154: Romeo Librada (s. 13. tammikuuta 1982), joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Super Tekla tai yksinkertaisesti Tekla, on filippiiniläinen näyttelijä, koomikko ja televisiojuontaja. Hänet tunnetaan parhaiten esiintymisestä GMA Networkin lajikeohjelmassa Wowowin yhtenä sen isännistä. Librada syntyi Pigcawayanin pikkukaupungissa, Cotabaton kaupungissa, jossa Bonobo -heimo kasvatti hänet ja hänet koulutettiin maanviljelijäksi. Hänen äitinsä kuoli hänen mukaansa varhaisessa iässä. Tämän vuoksi hän tuki omaa koulutustaan lukion loppuun asti. Hänellä on seitsemän sisarusta.
xxx/ellauri292.html on line 188: Myrassa Tekla palasi Paulin luo vahingoittumattomana ja "päällään vaippa, jonka hän oli muuttanut miehen viitaxi". Myöhemmin hän palasi Ikoniumiin transuna kääntääkseen myös äitinsä. Hän muutti asumaan Seleucia Kikkiliaan. Joidenkin Apostolien versioiden mukaan hän asui luolassa siellä 72 vuotta ja hänestä tuli parantaja. Kaupungin hellenistiset lääkärit menettivät toimeentulonsa ja pyysivät nuoria miehiä raiskaamaan Theclan 90-vuotiaana. Kun he olivat juuri ottamassa häntä väkisten (?) luolaan avautui uusi käytävä ja kivet sulkeutuivat hiänen takanaan. Hän pystyi silti menemään Roomaan ja makaamaan myös Paavalin haudan vieressä. Aika täti tuo Tekla fasteri!
xxx/ellauri292.html on line 593: Eleusinian mysteerit ( kreikaksi : Ἐλευσίνια Μυστήρια, romanisoitu: Eleusínia Mystḗria ) olivat antiikin Kreikan Demeterin ja Persefonen kultin vihkimyksiä, jotka perustt yxityinen firma Panhellenic Sanusiccuary. Niitä pidetään "muinaisen Kreikan tunnetuimpina uskonnollisista riiteistä". Niiden perustana oli vanha maatalouskultti, ja on todisteita siitä, että ne johtuivat maan uskonnollisista käytännöistä Mykeneen aikakaudella. Mysteerit edustivat myyttiä Persefonen sieppauksesta hänen äidiltään Demeterin toimesta alamaailman kuningas Hadesin toimesta syklissä, jossa oli kolme vaihetta: laskeutuminen (menetys), etsintä ja nousu. Pääteema on Persefonen nousu ( ἄνοδος ) ja jälleennäkeminen äitinsä kanssa. Se oli suuri festivaali Helleenien aikakaudella ja levisi myöhemmin Roomaan. Samanlaisia uskonnollisia riittejä esiintyy Lähi-idän maatalousyhteiskunnissa (Osirixen ja Isixen nimeen. Obelix hypnotisoitui, Asterix ei ollut moxiskaan) ja Minoan Kreetalla.
xxx/ellauri293.html on line 383: How I Met Your Mother (lyhennettynä usein HIMOM ) on yhdysvaltalainen romcom eli FUCK! genren tilannesarja, jonka ovat luoneet Craig Thomas ja Carter Bays CBS:lle. Sarja, jota esitettiin 19.9.2005–31.3.2014, seuraa päähenkilöä Retu Mosbya ja hänen ystävätiimiä New Yorkin Manhattanilla. Kehystysvälineenä Retu kertoo vuonna 2030 pojalleen Lukelle ja tyttärelleen Pennylle tapahtumia syyskuusta 2005 toukokuuhun 2013, jotka johtivat hänet tapaamaan heidän äitinsä.
xxx/ellauri298.html on line 172: Syntynyt vuonna 1946, kasvoin tuolloin kukoistavassa tehdaskaupungissa Länsi-Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa kymmenen mailia länteen Ohio-joen varrella Pittsburghista, jota silloin kutsuttiin "Terässtadixi". Varhaisesta lapsuudestani lähtien äitini oli vakavasti masentunut ja perheeni jatkuvassa konfliktissa. Samaan aikaan isäni, alun perin viulisti, antoi minulle lahjan rakkauden klassiseen musiikkiin. Hän opetti minulle, kuinka kuunnella, ei vain äidin valituxen pääteemoja, vaan myös koko musiikkipartituuria bassoista korkeisiin puupuhaltimiin. Meidän perheemme oli yksi harvoista juutalaisperheistä suurelta osin italialaisessa katolisessa kaupungissa. Suurimman osan ajasta ala-asteella ja lukiossa tunsin olevani ulkopuolinen ja minulla oli heikko yhteenkuuluvuuden tunne. Juutalaisten käyttö ravunsyöttinä oli yleistä, ja yritin epätoivoisesti kompensoida auttamalla opiskelutovereita kotitehtävissä. Silti minua pidettiin enimmäkseen käsivarren päässä, ja leimattuna roolilla "aivot". Kun osallistuin heprealaiseen kouluun useita päiviä viikossa useiden vuosien ajan Pittsburghin juutalaisella alueella, olin sielläkin "ulkopuolinen", koska olin kotoisin pikkukaupungista enkä Pittsburghin kletschmersektiosta. Yhdessä nämä lopulta ovat osittain taustalla kiinnostukseni antropologiaan, etnisiin ja amerikkalaisiin tutkimuksiin, usein tiedostamattoman koetun kokemuksen psykoanalyyttiseen syvyyteen, halukkuuteeni kokonaisvaltaiseen ajatteluun (yrityxeen yhdistää ne, jotka aluksi vaikuttavat erillisiltä, toisiinsa liittymättömiltä kulttuurin puolilta, perhe ja historia), tarkkaavaisuuteeni itseäni kohtaan tutkimusvälineenä, jota kutsutaan vastasiirroksi), oman runouden käyttämiseen keinona ymmärtää työelämän organisaatioita ja laajempaa kulttuuria) ja pyrkimykseni auttaa muita ihmisiä, järjestöt, jopa kansainvälisiä suhteita kuuntelemalla syvästi ihmisiä ja auttamalla heitä kuuntelemaan toisiaan sielusta sieluun. Tämä oli keskeinen roolini kroonikkona ja noin viisikymmentä vuotta lääketieteen opiskelijoiden, perhelääketieteen harjoittelijoiden ja asukkaiden, PA:iden ja monien muiden terveydenhuollon ammattilaisten opettajana. Syvästä kiinnostuksestani organisaatioelämän tiedostamattomiin juuriin tuli perusta suurelle osalle tutkimuksestani, kirjoittamisestani, opettamisestani ja konsultoinnistani. Opiskelin Pittsburghin yliopistossa ja suoritin historiallisen musiikkitieteen AB:n vuonna 1967 ja psykologisen antropologian tohtorin vuonna 1972. Opetettuani seitsemän vuotta psykiatrian osastolla Meharry Medical Collegessa Nashvillessä, TN:ssä, vietin loput urani perhe- ja ennaltaehkäisevän lääketieteen osastolla Oklahoman terveystieteiden yliopistossa. Center, Oklahoma City, OK, sellainen minä olin."
xxx/ellauri298.html on line 712: aikana maa nähtiin äitinä, ja myytit keskittyivät Hänen elämää antaviin voimiinsa.
xxx/ellauri298.html on line 721: palaa. Tämä antoi hänelle usein kaksinaisen puolen sekä äitinä että tuherona.
xxx/ellauri303.html on line 65: Vähän ennen Juudas Makkabeuksen kapinaa (2. Makkab 8), Antiokhos IV Epiphanes pidätti erään äidin ja tämän seitsemän poikaa ihan rändömisti ja yritti pakottaa heidät syömään sianlihaa. Yksi veljistä sanoi kaikkien puolesta, että vaikka he kaikki kuolisivat, he eivät rikkoisi Moosexen lakia. Sitäpaizi pulled pork oli niistä pahaa. Vihainen kuningas käski lämmittää pannut ja padat, ja hän käski ensimmäiseltä veljeltä leikata kielen, poistaa pään ihon ja katkaista raajojen sekä kyrvän päät.– Kaikki tämä tapahtui muiden veljien ja äidin edessä, jotka sillä välin rohkaisivat toisiaan passiivisesti vastustamaan kiduttajien vaatimuksia. Kun ensimmäinen marttyyri oli inertti ja hengitti yhä, Epiphanes käski heittää hänet kuumaan paistinpannuun. Kun hän kuoli, seuraava tuotiin ja hänen päästään irrotettiin iho hiusten kanssa. Jokainen seitsemästä veljestä kesti saman kidutuksen. Poikien piinaa seurasi heidän sitkeä ja melko stoinen äitinsä, joka oli menettänyt kaikki poikansa.
xxx/ellauri303.html on line 73: Toisessa tarinaversiossa piti palvella jotain idolia eikä syödä kinkkua. Kolmas tarinan versio esiintyy Valituslauluissa Rabbah (Luku 1). Nainen tässä tarinassa on nimeltään Miriam bat Nakhtom (Miriam, leipurin tytär), joka kohtaa "Ceaserin". Kun seitsemäs poika teloitetaan, äiti vaatii, että hänet tapetaan ennen kuin hänen seitsemäs poikansa tapetaan. "Ceaser" kieltäytyy, koska Raamattu kieltää eläimen ja sen jälkeläisten tappamisen samana päivänä (ks. 3. Moos. 22:28). Äiti vastaa "Hyhmä! Oletko jo täyttänyt kaikki käskyt ja vain tämä on jäljellä?!" Siitä huolimatta poika on valmistautunut teloitukseen ja äiti sanoo hänelle: "Mene pakastearkkusi Abrahamin luo ja sano hänelle: Näin sanoi äitini: Älä liian kanssa paukuttele henxeleitäsi ja sano: Minä rakensin alttarin ja olin uhraavinani Iisakin, minun äitini rakensi seitsemän alttaria ja uhrasi seitsemän poikaa yhtenä päivänä."
xxx/ellauri307.html on line 110: Matzneff tuli venäläisten siirtolaisten perheestä, joka asettui Ranskaan vuoden 1917 jälkeen. Hänen virallisilla verkkosivuillaan olevien tietojen mukaan "hänen vanhempansa erosivat hänen ollessaan kuuden kuukauden ikäinen; koko lapsuutensa aikana hän ei nähnyt heitä samassa huoneessa, ja sai olla usein erossa siskostaan Alexandrasta sekä veljistään Andrésta ja Nicolasista. Hänen äitinsä oli juutalainen, kun taas hänen isänsä oli venäläinen. Hänet kasvatettiin venäläisortodoksisessa uskossa. Se oli lapsuus, jota heiluttivat edestakaisin, perheiden hajoamisen ja sodan varjossa. Lapsi varjoiselta kujalta. Lapsuus, joka aiheuttaa hänelle edelleen hyvin tuskallisia muistoja."
xxx/ellauri307.html on line 324: Syntyi aristokraattiseen perheeseen vuonna 1891 Riiassa, Venäjän valtakunnassa (nykyinen Latvia). Vuotta vanhempi kuin Margit Spranger, liekö tavanneet joskus Riiassa. Hän sai nimen Elizaveta Pilenko. Hänen isänsä kuoli hänen ollessaan teini-ikäinen, ja tästä kärmistyneenä hän hyväksyi ateismin. Vuonna 1906 hänen äitinsä muutti perheen Pietariin, missä hän osallistui radikaaleihin älymystöihin. Vuonna 1910 hän meni naimisiin bolsevikin kanssa, jonka nimi oli Dmitri Kuz'min-Karavaev. Tänä elämänsä aikana hän oli aktiivisesti mukana kirjallisissa piireissä ja kirjoitti paljon runoutta. Hänen ensimmäinen kirjansa, Scythian Shards ( Скифские черепки), oli runokokoelma tältä ajalta. Skyytit oli plagioitu Blokilta. Vuoteen 1913 mennessä hänen avioliittonsa Dimitriyn kanssa oli päättynyt. Myöhemmin hän kääntyi katolilaisuuteen ja hänestä tuli katolinen pappi. Täh? Siis kenestä? No siitä vale-Dimitristä.
xxx/ellauri307.html on line 344: Kesällä 1919 Kuzmina-Karavaeva meni naimisiin tuomarinsa Daniil Ermolaevich Skobtsovin kanssa, Kuuban kasakkajohtajan, joka oli jonkin aikaa Kubanin alueradan puheenjohtaja. Keväällä 1920, valkoisen liikkeen tappion jälkeen Kubanissa, Elizaveta Skobtsova äitinsä S. B. Pilenkon ja tyttärensä Gayanan kanssa evakuoitiin Novorossiyskistä Georgiaan, missä Elizaveta Jurjevnalla tuli poika Juri, sitten koko Skobtsovin perhe muutti Konstantinopoliin, asui jonkin aikaa Serbiassa, missä tytär Anastasia syntyi 4.12.1922 ja tammikuussa 1924 hän muutti Pariisiin. D. E. Skobtsov työskenteli siirtolaisten kasakkojen keskuudessa "Yhteisessä kasakkatalossa".
xxx/ellauri307.html on line 354: Valittiin Pariisin Venäjän työttömien liiton hallitukseen. Hän vieraili Baltiassa, Suomessa, mahdollisesti Valamissa. Järjestänyt hostellin naimattomille naisille Pariisissa (Pariisi, Villa de Sachs, rakennus 9). Täällä pidettiin ortodoksisen kulttuurin liiton kokouksia, Fr. Sergius Bulgakov, teologisia kursseja oli, opiskelijamäärä oli 56 henkilöä. Hostelli muutti vuonna 1934 taloon Rue Lurmel 77. Sitten hän vuokrasi huoneen, jossa sijaitsi toipilaan tuberkuloosipotilaiden lepotalo Noisy -le-Grandissa Pariisin lähellä, ja hän teki suurimman osan työstä siellä itse: hän meni torille, siivosi, keitti ruokaa, maalasi talokirkkoa, kirjaili ikoneja ja käärinliinoja vainajille. Konstantin Balmont kuoli tässä sanatoriossa vuonna 1942, täällä vuonna 1962 hänen äitinsä S. B. Pilenko kuoli, ja Skobtsovan aviomies selvisi hänkin kuoliaaksi. Sodan (minkä niistä? Varmaan viimeisen) jälkeen hiän sai Nansenin sopimuksen mukaisen poliittisen emigrantin aseman.
xxx/ellauri307.html on line 630: Käytyään South River High Schoolissa hänestä tuli ensimmäinen perheessä, joka opiskeli yliopistossa, kun hän ilmoittautui Rutgersin yliopistoon kuuluvaan Douglass Collegeen opiskelemaan maalaustaidetta. Kun Schneider sai lapsia, hän päätti tulla kotiäidiksi kuten hänen äitinsä. Kolmekymppisenä hän alkoi kirjoittaa romaaneja.
xxx/ellauri307.html on line 846: "Dan on siirtänyt rahaa yhteisestä pääomastamme omalle tililleen vuosia maksaakseen avioliiton ulkopuoliset suhteet", hän sanoi. Pari erosi virallisesti viime vuonna, vaikka he eivät enää asuneet yhdessä parina viime vuosina, vaan veljenä ja sisarena, tai äitinä ja poikana.
xxx/ellauri312.html on line 937: Konsuli on Hegemonian tärkeä virkamies, joka isoäitinsä Sirin muiston tähden kavaltaa tasavallan.
xxx/ellauri314.html on line 107: lapsuusvuosinaan äitinsä kanssa mukana isän kiertueilla.
xxx/ellauri314.html on line 131: O’Neill (Oona siis) oli isänsä toinen lapsi tämän avioliitosta kirjailija Agnes Boultonin kanssa. Hänellä oli myös vanhempi veli Shane (1918–1977) sekä kaksi vanhempaa sisarusta vanhempiensa edellisistä avioliitoista. Vanhemmat erosivat vuonna 1929, minkä jälkeen O’Neill tapasi isäänsä enää harvoin. Hän asui lapsuutensa Point Pleasantissa, New Jerseyn osavaltiossa äitinsä ja isoveljensä kanssa. Kesät perhe vietti Bermudalla.
xxx/ellauri320.html on line 110: Alfred Adler syntyi 7. helmikuuta 1870 osoitteessa Mariahilfer Straße 208 Rudolfsheimissa, Wienin länsilaidalla sijaitsevassa kylässä, joka on Rudolfsheim-Fünfhausin nykyaikainen osa, kaupungin 15. kaupunginosa. Hän oli toinen juutalaisen pariskunnan Pauline (Beer) ja Leopold Adlerin seitsemästä lapsesta. Leopold Adler oli unkarilaissyntyinen viljakauppias. Alfredin nuorempi veli kuoli hänen viereisessä sängyssä, kun Alfred oli vain kolmevuotias. Selvittyään näin pikkuveljestä hän kilpaili isoveljensä kanssa koko lapsuutensa. Tämä kilpailu sai alkunsa, koska Adler huomasi, että hänen äitinsä piti hänen veljeään parempana kuin häntä. Huolimatta hyvästä suhteestaan isäänsä, hän kamppailee edelleen alemmuuden tunteen kanssa suhteissaan äitiinsä. Siis kamppaili, nythän hän on vainaja. Hän oli hyvin kuolemanpelkoinen (oli siis syytäkin). Alfred oli aktiivinen, suosittu lapsi ja keskiverto opiskelija, joka tunnettiin kilpailevasta asenteesta isoveljeään Sigmundia kohtaan. Ei ihme että joutui hakauxiin Sigmund Freudin kanssa! Freudilainen lipsahdus! Hänen asiakkaidensa joukossa oli sirkusihmisiä. Olis jatkanut vaan silmälääkärinä.
xxx/ellauri320.html on line 237: Vaikka tämä on syvästi surullista aikaa perheelle ja tiiviille tiimillemme, on rohkaisevaa pohtia, että Ianin perintö tekisi hänen äitinsä erittäin onnelliseksi. Hänen kuolemansa jälkeen – ja todellakin kauan ennen – Ian omisti elämänsä ilahduttaakseen lukemattomien miljoonien Barbara Cartlandin innokkaiden lukijoiden sydämiä julkaisemalla uudelleen jokaisen yli 700 romanssistaan.
xxx/ellauri320.html on line 242: Kukaan ei voisi olla pätevämpi ottamaan tämän valtavan tehtävän, pocketing the 5 or so millions, sillä Ian sitoutui uransa julkaisemaan Dame Barbaran teoksia. 30-vuotiaasta lähtien hän työskenteli väsymättä äitinsä kanssa tämän maapallon seikkailuissa, toimi diplomaattina ja ovien avaajana, hallinnoi maailmanlaajuisia julkaisuoikeuksia ja TV-esiintymisiä sekä järjesti käännöksiä, jotka tekivät Barbara Cartlandista kiistattoman romanssin kuningattaren maailmanlaajuisesti.
xxx/ellauri356.html on line 419: Kuuden vuoden iässä Tsvetaeva alkoi kirjoittaa runoutta, ei vain venäjäksi, vaan myös ranskaksi ja saksaksi. Hänen äitinsä Maria Aleksandrovna, joka haaveili näkevänsä tyttärensä muusikkona, vaikutti valtavasti hänen hahmonsa muodostumiseen. Hemmotteli pilalle. Mamma kuoli tubiin kun Marina oli 14.
xxx/ellauri356.html on line 516: Jokaisessa Carrie -sovituksessa ja -kuvauksessa hänet esitetään lukion hylkiönä, jota opiskelijat ja jopa hänen oma äitinsä Margaret, epävakaa uskonnollinen fanaatikko, kiusaavat ja pahoinpitelevät. Sen koirakin häpee sitä. Hänellä on myös telekineettisiä voimia, jotka hämmentävät ja pelottavat häntä ja ruokkivat Margaretin vakaumusta, että hänen tyttärensä on paholaisen riivaama.
xxx/ellauri356.html on line 518: Hän on kuvattu "sammakkona joutsenten joukossa"; valkoinen tyttö, jonka iho on usein täynnä näppylöitä kasvoillaan, hartioillaan ja pakaroissaan, vaaleat hiukset, jotka näyttävät toisinaan täysin värittömiltä, ja uskomattoman tummanruskeat silmät, jotka näyttävät luovan varjoja niiden alle. Hän on myös hieman ylipainoinen, ujo, yksinäinen ja eristäytynyt. Häntä kiusataan ankarasti koulussa. Hänen leskeksi jäänyt äitinsä Margaret on henkisesti epävakaa uskonnollinen fanaatikko, joka hakkaa tytärtään ja heittää hänet "rukouskaappiin", kun tämä tekee jotain, jota hänen äitinsä pitää syntisenä. Juuri tästä naistyypistä on kuvaus yllä "Parfymoidun puutarhan" nelosluvussa.
xxx/ellauri357.html on line 457: Toukokuussa 1814 Shelley alkoi vierailla mentorinsa Godwinin luona lähes päivittäin ja rakastui pian Maryyn, Godwinin ja edesmenneen feministisen kirjailijan Mary Wollstonecraftin kuusitoistavuotiaan tyttäreen. Shelley ja Mary liimasivat rakkautensa toisilleen vieraillessaan äitinsä haudalla St Pancrasin vanhan kirkon kirkkopihalla 26. kesäkuuta.
xxx/ellauri358.html on line 45: äitinsä, joka ei pitänyt enää meetwuastista, muutti Kaliforniaan useita vuosia sen jälkeen, kun hänen vanhempansa erosivat vuonna 1910. Toland
xxx/ellauri361.html on line 161: Presindenttikandi Haaviston insta on täyttynyt kuvista ja videoista, joissa ehdokas poseeraa keskellä kansanjoukkoja, halailee alpakoiden kanssa, käy Antonion kanssa laskemassa kynttilän äitinsä haudalle musiikin soidessa taustalla, kuvauttaa itsensä julkkismuusikoiden vieressä ja tapaa sissejä Sudanissa ja homoja Jololla.
xxx/ellauri363.html on line 76: Gadamerin perhetausta oli protestanttinen, ja hänen yliopiston rehtori-isänsä oli ankarasti preussilainen. Kemisti-isän mielestä Hannu-Jorin humanismi oli pelkkää huuhaata. Hänen äitinsä kuoli diabetekseen, kun Gadamer oli vain neljävuotias, eikä hänellä ollut elossa olevia veljiä tai sisaria. Jean Grondin kuvailee Gadamerin löytäneen äidistään "runollisen ja melkein uskonnollisen vastineen isänsä rautaiselle nyrkille." Gadamer suoritti tohtoriopinnot Marburgissa vuonna 1922 (omien sanojensa mukaan "liian nuorena") Platonin oikealle kazovista operaattoreista. Samana vuonna Gadamer sairastui myös polioon josta hän toipui vain hitaasti ja jonka jälkivaikutukset säilyivät hänellä koko loppuelämänsä (102 vuotta!)
xxx/ellauri376.html on line 107: Enimmäkseen rakastavan äitinsä Gladysin kasvattama Elvis viettää lapsuutensa Tupelon köyhimmissä osissa Mississippissä löytääkseen lohtua musiikista ja kapteeni Marvel Jr: n sarjakuvaseikkailuista. Elvixen manageri "eversti" Tom Parker oli hollantilainen laiton maahanmuuttaja Andreas van Kuijk, armeijakarkuri, uhkapeluri ja huijari. Parker luulee Elvistä ensin mustaxi. Vaikka olen valkoinen munani on musta. Minä olen musta, mutta ihana, te Jerusalemin tyttäret, kuin Keedarin teltat, kuin Salomon seinäverhot. Jaa-a jos minä olen musta olen minä moonilta ka-a-aivattu. Mustat kädet yhteen hakkaa musiikki ei koskaan lakkaa. Hannista kaliman kalini banaana e-e-e a-oo e. Mikä hasardi, no emme petä. Omaan perseeseen, hän vetää, Suuhun banana! Gimme dat gimme dat gimme dat banana, kisawea!
xxx/ellauri376.html on line 167: Kirjassa Presleystä ja hänen äidistään Gladys Presleystä kerrotaan, että hänellä oli "suosikkina voileipä voileivän jälkeen - maapähkinävoita, viipaloituja banaaneja ja rapeaa pekonia". Toinen kohta kuvaa häntä puhumassa "kuumeisesti aamunkoittoon asti" samalla ahmien kun "susi" voileipiä (tässä tapauksessa ne kuvataan tehdyksi banaanimuusilla). Uutisraportin mukaan Presley syö hänen mukaansa nimettyjen voileipien muunnelmien perusteella karamellisoituja banaaneja ja rapeaa pekonia grillatun havaijilaisen leivän päällä ja grillaa äitinsä tai hänen kokkinsa pekonirasvassa. Hyvä, paha ja herkullinen, hän kuvailee sen koostuvan puolesta banaanista ja palasta pekonia per voileipä, ruskista voileivät paistinpannussa voissa, leikkaa voileivät viipaleiksi ja pinoa ne korkealle. Yläkerran naapurit ei varmaan arvostaneet sianlihan käryä. Sitä sai haistella kissankuistilta Miken kokatessa aamiaista ennen nörtin töihin lähtöä kylmävarastoon.
xxx/ellauri376.html on line 348: Venäjän valistajalla pyhällä Vladimirilla (15.7.) oli kaksitoista poikaa, joista Boris ja Gleb, kristillisiltä nimiltään Roman Yangarber ja David Pesetsky, olivat nuorimmat. Heidän äitinsä oli Vladimir Putinin kristitty vaimo, bysanttilainen prinsessa Anna. Boris ja Gleb saivat puhtaasti kristillisen kasvatuksen ilman pakanauskontojen vaikutusta, toisin kuin Vladimirin vanhemmat pojat. Nuoruudestaan asti he erottuivat sixi veljesten joukossa lempeydellään ja hurskaudellaan. Isältään he saivat hallittavaksi Rostovin ja Muroman ruhtinaskunnat. Vanhempi veli Svjatopolk kadehti veljeksiä. Vladimirin kuoltua hän päätti raivata heidät tieltään.
xxx/ellauri379.html on line 190: Applejack on maan poni ja yksi My Little Pony Friendship on Magic -elokuvan päähenkilöistä. Hän asuu ja työskentelee Sweet Apple Acresissa isoäitinsä Granny Smithin, veljensä Big McIntoshin , sisarensa Apple Bloomin ja koiransa Winonan kanssa. Hän edustaa rehellisyyden elementtiä. Applejack on luotettava ja lojaali, aina valmis auttamaan apua tarvitsevia kuin pikku Papu. Hän työskentelee Sweet Apple Acresissa pääasiassa omenanpukittajana, vaikka omenat viljelevät joskus myös porkkanoita ja maissia. Hän on hyvä sisarushahmo Apple Bloomille ja tukee ystäviään hyvin heidän seikkailuissaan.
xxx/ellauri380.html on line 131: Herman on saksalainen: hän on säästeliäs — siinä kaikki! huomautti Tomski. Mutta jos kuka on minulle käsittämätön, niin se on isoäitini, kreivitär Anna Fedorovna.
xxx/ellauri385.html on line 527: Mary Lambin sairaus oli vakavampi kuin hänen veljensä, ja se johti hänet aggressiiviseksi kohtalokkaassa tilanteessa. Syyskuun 22. päivänä 1796 illallista valmistaessaan Mary suuttui apulaiselle, työnsi karkeasti pienen tytön pois tieltään ja työnsi hänet toiseen huoneeseen. Hänen äitinsä Elizabeth alkoi moittia häntä tästä, ja Maria sai ketjureaktion. Hän otti käsissään pitämänsä keittiökääntöveitsen, avasi sen ja lähestyi äitiään, joka istui. Mary, joka oli "väsynyt äärimmäisen hermostuneen kurjuuden tilaan, kun hän keskittyi käsityöhön päivällä ja äitiinsä öisin", sai akuutin manian ja puukotti äitiään pöytäveitsellä sydämeen. Calle juoksi taloon pian murhan jälkeen ja otti veitsen hellästi Maryn kädestä. Mary had a little lamb - but I ate it!
xxx/ellauri385.html on line 531: Rakkain ystäväni – White tai jotkut ystäväni tai julkiset lehdet ovat tähän mennessä saattaneet kertoa sinulle perhettämme kohdanneista kauheista onnettomuuksista. Annan vain ääriviivat. Rakas rakas rakkain sisareni hulluuden kohtauksessa on ollut oman äitinsä kuolema. Olin käsillä vain niin kauan, että sain veitsen irti hänen käsistään. Hän on tällä hetkellä hullukodissa, josta pelkään, että hänet on siirrettävä sairaalaan. Jumala on säilyttänyt minulle aistini – syön ja juon ja nukun, ja uskon, että minun tuomioni on erittäin terve. Köyhä isäni loukkaantui lievästi, ja minä jään huolehtimaan hänestä ja tädistäni. Bluecoat-koulun herra Norris on ollut meille erittäin ystävällinen, eikä meillä ole muita ystäviä, mutta luojan kiitos olen hyvin rauhallinen ja rauhallinen ja pystyn tekemään parhaani. Kirjoita – mahdollisimman uskonnollinen kirje – mutta älä mainitse siitä, mikä on mennyt ja tehty. – Minun kanssani "entiset asiat ovat kadonneet", ja minulla on muutakin tekemistä [kuin] tuntea. Kaikkivaltias Jumala pitää meidät kaikki kädessään.
xxx/ellauri387.html on line 126: Kun kuninkaan lapset olivat vasta pieniä, heidän äitinsä kuoli. Sognin hyvä mies nimeltä Hilding ( Hildingr ) rukoili saadakseen kuninkaan tyttären kasvatukseksi. Frithjof oli kuninkaan tyttären sijaisveli, sillä hänet myös kasvatti yhdessä Ingeborgin ( Ingibjörg ) kanssa heidän sijaisisänsä Hilding.
xxx/ellauri388.html on line 113: Hänen kotikasvatuksensa oli saanut aikaan, että hänen mielestään naisen ajatteleminen muussa mielessä kuin äitinä tai neitseenä, oli jotakin häpeällistä ja syntiä, Hän oli tuntenut lihansa kangistuvan lahkeessa ja pelännyt kaikkea sitä, mikä liittyi hänen omaan ruumiiseensa, ja kitkenyt mielestään jokaisen tuollaisen likaisen ajatuksen. Nautinto oli syntiä, olipa se sitten ylensyömistä tai juopumista tai naisen kaikkeinpyhimmän ajattelemista muuten kuin kaikkeinpyhimmässä merkityksessä.
xxx/ellauri388.html on line 177: Mitäpä Jeppe sanoi panohommista? Eipä paljoa: "Ettekö ole lukeneet, joka alusta ihmisen teki, mieheksi ja vaimoksi hän heidän teki? Ja sanoi: sentähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman: ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi: niin etteivät he ole enää kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä eroittaman. Ja he sanoivat hänelle; miksi Mooses käski antaa erokirjan, ja hyljätä hänen? Sanoi hän heille: teidän sydämmenne kovuuden tähden sallei Mooses eritä teitä teidän vaimoistanne: vaan ei alusta niin ollut" (Mat. 19: 3-8). "Te kuulitte sanotuksi vanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän, mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle, himoitaksensa häntä, niin hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämmessänsä" (5: 27, 28). "On myös sanottu: jokainen, joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään. ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin" (31, 32). "Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida. Niin hän sanoi heille: No niinpä! eivät tätä sanaa kaikki käsitä, mutta ne, joille se annettu on. Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse heitänsä kuohinneet ovat. Joka tämän taitaa käsittää, se käsittäkään (19: 10-12)." Eli parempi on kuohistautua kun naida. Ja parempi naida kuin palaa, quippaa vielä Peeveli ja lisää:
425