ellauri001.html on line 88: tää nyrjähtely ei oo nöyristelevää.

ellauri001.html on line 99: Neljättä kuullaan, nähdään, tehdään

ellauri001.html on line 165: Tai just pätkiä; filminvälähdyksiä

ellauri001.html on line 220: vähäxi aikaa tuli avaraa ja valoisampaa.

ellauri001.html on line 265: Ruipelon inssin lähtee pian ura nousuun.

ellauri001.html on line 312: Heistä saatan hetkittäin välähdyksiä muistaa.


ellauri001.html on line 333: Ei ota lähteäkseen, Laurin paikan se valtaa,

ellauri001.html on line 357: Vähän aikaa muistot mulle palaa,

ellauri001.html on line 404: Joku täti lähimaitokaupassa

ellauri001.html on line 418:

Siitä lähin podin koirapelkoa,

ellauri001.html on line 437: Räyhähenki sai voiton aineesta.

ellauri001.html on line 450: Onneks vähentynyt testosteroni

ellauri001.html on line 454: toisen vähenee, toisen kasvaa.

ellauri001.html on line 505: kunnes jäähtyi. Oli pakko mennä

ellauri001.html on line 531: pyörähtääkö kuten edellinen?


ellauri001.html on line 576: Muut pennut kiinnosta ei vähääkään.


ellauri001.html on line 600: ja vähän isompana rekkareita;

ellauri001.html on line 619:
Merikatu Uunisaaresta nähtynä
ellauri001.html on line 638:
Perhe lähtee kävelylle

ellauri001.html on line 719: lähtee ajautumaan tuulessa, vaikka

ellauri001.html on line 729: Mummi iskee äidin kyynärpäähän

ellauri001.html on line 768: tuoksuu puulta ja vähän tervalta.


ellauri001.html on line 835: oli kumia, lähti irti oikeesti.

ellauri001.html on line 859: kasvaa ylähuuleen suoraan nenästä.

ellauri001.html on line 860: Mitähän se tuumaa näkemästään.


ellauri001.html on line 899: syöty sähkö kantelehen.


ellauri001.html on line 921: Kun Ismo Alanko tytötteli kulttuuriministeriä 2015, hänen hienoon taiteilijaimagoonsa tuli särö. Persoonallinen lauluntekijä muuttui tytöttelijäksi, luutuneeksi viisikymppiseksi äijäksi. Sellaista ei enää katsota hyvällä. Jari Heiska: Bah, minä tytöttelen kaikkia, poikiakin. Olli Laaksonlaita: jos ministeri on tyttö vielä. ei sille ismo mitään voi!!! Juha Järä: Tämä uutisankka taas kerran näyttää surkuhupaisan mediatilamme: feministien "lobbausvalta" on saanut suhteettomat mittasuhteet - ja samaan aikaan ei huomata että he ajavat likipitäen vain naisten tasa-arvokysymyksiä! Nyt toimittajat kriittisyyttä peliin! Matti Joutkoski: Luin artikkelin kun se ilmestyi, enkä osannut ymmärtää toimittajan ajatuksenjuoksua. Monet naiset itse asiassa kokevat tytöttelyn positiivisena asiana, koska sillä viitataan nuorekkaaseen ulkonäköön. Mistähän tämä tytöttelyn "kriminaalisointi" on oikei… Matti O Hietanen: Hyvä Ismo. Ei tullut säröä minkään laista. Ministereitä tulee ja menee mutta Ismo Alanko on ja pysyy.
ellauri001.html on line 940: Kului nukka, lähti häntä,

ellauri001.html on line 958: eikä vähänkään kadehti.


ellauri001.html on line 1007: muttei vähimpänä peukut.


ellauri001.html on line 1025:

Tästäpä se uusi lähti

ellauri001.html on line 1099: Odottaa taas ärjähdys.


ellauri001.html on line 1163: Isi, äiti lauantaisin lähti

ellauri001.html on line 1169: katsoi sieltä vähän vino suu.

ellauri001.html on line 1184: eivät lähde sunnuntaina enää

ellauri001.html on line 1291: ei ollut jääkaappia, ei edes sähköä.

ellauri001.html on line 1311: Kirkkonummelta läheltä.


ellauri001.html on line 1322: päähän nousi laakeriksi.


ellauri001.html on line 1356: rähjäisen on romanttinen.

ellauri001.html on line 1367: tähtien rataa.
ellauri001.html on line 1483: mukaan kun lähtee Käpylään.

ellauri001.html on line 1508: kuin silmin nähtynä tai koettuna.
ellauri001.html on line 1519: Tottelematon tipi lähtee livohkaan!

ellauri001.html on line 1529: Laina-autolla hän lähistöä lähtee

ellauri001.html on line 1561: Lähtiessään karkuun tämän hetken kauhua

ellauri001.html on line 1620: Menköön kilpi, vähänkö piittaan.

ellauri001.html on line 1626: jälkimmäistä vähän sellaisena varmistuksena,

ellauri001.html on line 1651: pienessä pähkinänkuoressa.
ellauri001.html on line 1659: des Glaubens, niemand sähe diese.

ellauri001.html on line 1671: läheiseltä nyppylältä käsin

ellauri001.html on line 1709: Suht vähän viestittelyä siis

ellauri001.html on line 1725: Neuvostoliiton lähetystön kulmilla.
ellauri001.html on line 1741: Teet mitä teet, järkeä käytä, loppua tähtää.
ellauri001.html on line 1782: montako kauheaa paikkaa vielä saat nähdä,

ellauri001.html on line 1795:

Ilman aikoja päähän ilmestyi lukutaito,

ellauri001.html on line 1815: Ei tähän kanteen tahraa jää, kun äiti pois sen pyyhältää.

ellauri001.html on line 1855: Tuskin hevosenpullat pihassa jäähtyä ehti.

ellauri001.html on line 1858: Enemp vähemp etupiäsä takapiäsä iteksesä makkoo.


ellauri001.html on line 1923: ekan kerran mulle päähän sovitti,

ellauri001.html on line 1927: nyt lasiin lätsähti, näkö sumeni,

ellauri001.html on line 2055: taas paikalleen lähetti.


ellauri001.html on line 2082: Okahaarake kun mua potkas, palloon kai tähdäten,

ellauri001.html on line 2089: Taasen on lähteneet koijaripoijat

ellauri001.html on line 2101: kun maapähkinöitä korviin tunki.

ellauri001.html on line 2137: kun viimeinen on vieras lähtenyt.


ellauri001.html on line 2177:

Poikakoululainen vähät ymmärtää,

ellauri001.html on line 2184: Vähän pienempikin voi olla, just parahultainen.


ellauri001.html on line 2192:

Ujosti kokon jättää ja lähtee - järvelle!

ellauri001.html on line 2272:

Seksijutut eli sen ajan sanastolla sanottuna sukupuoliasiat viimeksi kuluneen vuosisadan jälkipuoliskolla ilmenivät keskimäärästä tietämättömämmälle esimurrosikäiselle vähintäänkin mystisinä.


ellauri001.html on line 2277: Siitä kaiken hihittelyn ja virnimisen keskellä stadin skidin mieleen jää hämärähkö käsitys.


ellauri001.html on line 2280: keskenänsä hähättävät sekä vetelevät epäselviä silti levottomuutta herättäviä puolivillasia viisuja, kuten:


ellauri001.html on line 2287:
Mikkihiiri mättähältä mättähälle käy,  pikkujalka pilkahtaa.

ellauri001.html on line 2310:

Outo juttu on myös lämpimässä kylvyssä Junghansin valkoisen boilerin sinisen kaasuliekin humahdellessa irrotella terskaan takertunutta esinahkaa varovasti, kunnes se eräänä kauniina päivänä tai pikemminkin iltana lähtee kokonaan irti vetäytyen taakse ja


ellauri001.html on line 2385: meitä ei olekaan vähän.


ellauri001.html on line 2412:

Lähti takasin länteenpäin.

ellauri001.html on line 2455: Vanhussisaruxet lähetti aamuna muutamana seuraavia posteja.
ellauri001.html on line 2478: Kristina kysyi sähköpostissa, millaista olisi pyyhkiä pyllyä jos olisi ainoa maailmasta eloon jäänyt ihminen. Mä sanoin, että tarvizeeko sitä sitten enää pyyhkiä. Kuka välittää? Kristina sanoi että ize, kerta on vielä ihminen. Nojaa. Mä sanoin että ainoa syy sitten vielä pyyhkiä on kutina, ja lisäsin: Me pikkupojat laulettiin pienenä Hoosiannan sävelellä "kutiaa-a-a-a-a-a, kutiaa-a-a-a-a-a, kutiaa-aa-aa-aa-a, kuin tuu-uu-lee-ee herran nii-ii-meen", kun peppu kutisi.
ellauri001.html on line 2499:

Eli tähän päättyy tämä tarina.

ellauri002.html on line 38: ähräillyt soinnuin, riimein.

ellauri002.html on line 72: No ei Dowlandilla ole Wikipediassa paljon Heineä parempi kohtelu. Älä sekoita samannimiseen lentoupseeriin, äläkä Battler Brittoniin. Dowland oli paavin palvoja ja vakoili hoveissa. Sillä oli perhettä briteissä muze toimi enimmäxeen vierastyöläisenä mannermaalla. Se oli varmaan vähän niinkuin Bellman, hauska seuramies mutta yxixensä aika depis.
ellauri002.html on line 94: niin moni armas tähtönen

ellauri002.html on line 110: (Jospa joku toisi vähän vettä.)
ellauri002.html on line 127: yhtä ja toista nähnyt matkallaan

ellauri002.html on line 192: Onni on häilähteleväinen neiti,

ellauri002.html on line 200: Vuoteen päähän istuu virkkaamaan.
ellauri002.html on line 220: Virratkaa kyynelet, valukaa lähteistänne!

ellauri002.html on line 225: Pois tähdet turhat, en tahdo valoa,

ellauri002.html on line 352: joka ilta itkemähän,

ellauri002.html on line 353: joka viikko vieremähän,

ellauri002.html on line 360: Minkä tähen olenki huoles,

ellauri002.html on line 389: Vähän sellasta huumoria mukaan

ellauri002.html on line 397: Kommt er dem armen Vogel näher.
ellauri002.html on line 467: syntymässä säikähtänyt.

ellauri002.html on line 556: Kivisaareen rippikoululeiriin lähti

ellauri002.html on line 569: Robertista välittää Lauri vähät.

ellauri002.html on line 631: lähin olen tykännyt oopperasta:

ellauri002.html on line 682: Sen kanssa pussailtiin sen isän autossa. Yksi monista mua vanhemmista typyköistä. Sommarhemin yläkerrassa valavottiin noita kesäöitä ihaniia. Ajettiin hirmukovaa Juha Pöyhösen isän Volvo Amazonilla Tarvontietä, taisi olla vallan 140 km/t lasissa. En silti hirvinnyt panna kankeaa siitintäni likoon vaikka lähes pyydettiin, kokeilin vaan ulkopuolelta. Kyllä jälkikäteen harmitti kun äiti syytti katkerana nussiretkistä. Ja Anni kertoi kaverien kyselleen: naitteko te hirveästi. Eri noloa. Kaduttaa vieläkin.
ellauri002.html on line 741: kun sinne puuhailemaan vähän väliä vetäydyttiin.

ellauri002.html on line 756: Liikaako on läheisyyttä

ellauri002.html on line 851: Vähän sitä rakastin,

ellauri002.html on line 898: Muutaman muun edustavan tapauksen voisi tähän
ellauri002.html on line 947: Kuuskytyhdeksän vei Omppu kreikanlukijat ja muut kynnelle kykenevät opintomatkalle Kreetalle. Mentiin junalla Münchenin kautta istumapaikoilla. Münchenin asemalla nähtiin rakeisesta telkkarikuvasta, kun amerikkalaiset laskeutui kuuhun. Omppu puhui vaan muinaiskreikkaa, mutta pärjäsi hyvin: kymmenen henkeä oli deka atoma nyt ja silloin. Omppu viihtyi kreikkalaisten viinien ääressä, ei ylenkatsonut ouzoa eikä edes retsinaa.


ellauri002.html on line 950: Opettelin nykykreikkaa vanhoista Linguaphone-levyistä: Kalimera sas, despinis Tseliou. Vähän myöhemmin mentiin perheen kanssa Ateenaan ja Rhodokselle epätoivoiselle perheen ryhtiliikematkalle. Matka oli fiasko, muistan vaan Rhodoksen perhoset ja amerikkalaiset suklaapötköt joita jossain masennuksen hämärässä mutustelin.
ellauri002.html on line 998: Paikallisten puhetta ymmärsin vähiten.

ellauri002.html on line 1011: tuli vähän pitkäaikaisempi heila.

ellauri002.html on line 1025: Osanottajia oli kyllä aika vähän.
ellauri002.html on line 1100: tää amatööri filmitähti, musta lumikki.
ellauri002.html on line 1104: Tältä kurssilta en lähde ilman uutta ystävää.
ellauri002.html on line 1199: Kenraalin dona Felicita oli vähän sellainen

ellauri002.html on line 1220: Lähtiessä otti kuningatar meitä kädestä

ellauri002.html on line 1277: pois lähtiessä Jaakon hautajaisista.)
ellauri002.html on line 1442: Boksissa oli kalustuksena lepakkotuoli, vihreet samettiputkinojatuolit, lundiat ja riisipallo. Oven aukaisi pieni ite viritetty sähkömoottori, jos avain unohtui. Vara-avain laskeutui postiluukusta käden ulottuville, kun piiri sulkeutui.
ellauri002.html on line 1468: Toisena kesänä (oisko ollut seitenviis?) tehtiin luokkakaverin kanssa pyöräretki Pariisista etelään. Tour de France siitä piti tulla, mutta mäet oli liian isoja, turnee kääntyi takaisin ennen aikojaan. Loiren linnojen reunustamaa rantaa palattiin. Mulla oli kymmenvaihteinen venäläinen harjoituskilpapyörä Старт Шоссе. Se oli hieno. Niitä möi yrmeä venäläinen Malmilla. (Neukkuajan jälkeen se oisi ollut mamu.) Pyöräkypäriä ei tunnettu. Teltta oli mukana. Vähän pelottavasti selvisi että pyöräveli puhuu ja kulkee unissaan. Bois de Boulognessa sattumalta tavattiin Petteri.
ellauri002.html on line 1489: Kesällä seiskytkuus olin vaihteeksi kunniani kukkuloilla, saatuani gradusta laudaturin (se käsitteli silkkihansikkain yhtä Jaakko Hintikan pöhkömmistä ajatuksista) ja samantien valmistuttuani lisensiaatiksi. (Sellainenkin oli vielä titteli.) Hain Asla-stipendiä ja sain, vuonna seiskytseitsemän syksyllä odotti lähtö Jenkkeihin.
ellauri002.html on line 1493: Ylpistyneenä Juhona lähdin Jönsy-veljen häihin Ilomantsiin. Jöns nai lapsuudenystävän ja leikkitoverin Merikatu viidestä, jonka kanssa pelattiin rantaradan vieressä neljää maalia. (Mä en pelannut, en osannut. Muistan ratapölkyn keroseenin hajun. Litistelin junan alle viiden pennin rahoja.) Sen isä, juoppo armeijan lääkäri, ei hyväksynyt Jönsiä (Jöns ei mennyt armeijaan). Naimisiin menivät ne kuitenkin, äiti ei vastustanut, ja Jöpi oli tytön vanha unelma. Se (tyttö) oli muuten samalla luokalla kun dona Carita, luokan priimus, soitti nokkahuilua ja viulua, hyvä kaikessa. (Myös neljässä maalissa.) Tästä tuli liittoon pitkän päälle harmia. Meikäläiset ei tykkää olla kakkoskuskeja. (A propos, täällä kotona kuskeja on kaksi: minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin matka tanssi käy.)
ellauri002.html on line 1497: Mutta palataanpa don Jaimeen, ja vähän dona Caritaankin. Dona Caritakin oli noihin häihin kutsuttu, morsiamen luokkatoverina. (Me kaikki kolme oltiin rinnakkaisluokkalaisia Tehtaankadun kansakoulussa vuonna 1959, josta kertoo tämän sarjan eka tuotantokausi.) Dona Carita katsoo arvostelevasti kirkkokansaa, ja kuiskaa kaverilleen (josta tulee ihan kohta puhe): ton mä ehkä otan. Tarkoittaen yllättäen El Lauria, joka pyhäpukuun pyntättynä kenties näyttää epätavallisen siideltä, tai kiltiltä, mistäs sen tietää mikä vetoaa. Dona Carita pyytää don Jaimelta tulta tupakkaan. Epäkohtelias El Lauri antaa tikut, ei ymmärrä yskää, ei tartu onkeen, ajattelee vain ensimmäistä esitelmämatkaansa, jonne olis lähdettävä häiden jälkeen, ja puhuu pöpisee koko illan typeriä jonkun teologitytön kanssa, jolla nyt ei ole mitään jakamista.
ellauri002.html on line 1499: Asia hautautuu, projekti menee jäihin, tulee syksy. Jöns alkaa järjestellä pikkuveljen naima-asioita. Jöns on jostain syystä tykästynyt dona Caritan luokkatoveriin ja bestikseen, enemmän kuin vähän hömelöön mutta itsetietoiseen vessanpönttötehtailijan tyttäreen, vaimon lääkiskaveriin. Siinähän ois Miisulle oiva pari! Jöns kutsuu tyttökaverukset ja pikkuveljen Senttuun. Mutta toisin käy: hömelö kaveri on lätkässä yhteen aatelissuvun perijään, joka kaiketi yrittää jo tätä nousukasta karistaa. Juoksee koko ajan Sentun puhelimessa (niin, ei ollut kännyköitä) ritarilleen soittamassa. Sillä aikaa huomaa El Lauri vieressään jotain kiinnostavampaa. Aivan upean näköinen misu, blondi otsatukka, kireet farkut, suuret kauniit silmät, söpömpi kuin Pollyanna. Tutustutaan, asia johtaa toiseen, ja ennen pitkää El Lauri löytää itsensä Rehbinderintien portailta hyvää yötä sanomasta kaunottarelle ja --- nyt on toiset otteet kuin joskus ammoin --- uskaltautuu lupaa pyytämättä sitä pussaamaan! Hui.
ellauri002.html on line 1515: Yhteistä meille oli (on) lapsellisuus ja sentimentaalisuus: tykättiin Aku Ankasta, Muumeista, Anna-sarjasta, ynnä muusta alaikäisestä. Mulla oli menossa vähän Andy Warhol -henkinen taideprojekti, suurensin Aku Ankan ruutua omin käsin puolen seinän kokoiseksi grafiikkakuvaksi. dona Caritalla oli iso Aku-kirja kotona, se lupasi tuoda sen ensi kerralla mun boksiini. (Jess!!!)
ellauri002.html on line 1579: Ensimmäistä yhdessäoloa ehti kestää vaan pari kuukautta. El Laurin piti lähteä Jaakko Hintikan mukana jouluksi Bostoniin APA:n kokoukseen. Onneksi se matka saatiin perutuksi. El Lauri lähtisi tammikuussa kevätlukukauden ajaksi Jaakon luo Stanfordiin. Syksyllä alkaisi sitten grad school MIT:ssä. Kesällä nähtäisiin seuraavan kerran.
ellauri002.html on line 1581: Oli hirveää erota kun kaikki oli vasta alkanut. (Eihän sitä tiedä, missä me ensi vuonna...). Oli jännää mutta pelottavaa lähteä yksin uuteen maailmaan. Hätä ja hyvä mieli yhtä aikaa.
ellauri002.html on line 1583: Kun lähdin, kentällä saattamassa oli (vanhempien lisäksi) dona Carita, sen bestis, ja Kenraali. Kamalaa lähteä, kamalampaa varmaan jäädä. Lumi oli maassa, vedet silmissä, sydän kylmänä, pää kuumana.
ellauri002.html on line 1611: Lento Atlantin yli ja sitten vielä Amerikan mantereen poikki kestää kymmenen tuntia. Kun lentää auringon mukana, tulee perille suunnilleen samalla kellonlyömällä kuin lähti. Pitkä päivä.
ellauri002.html on line 1668: Vähemmän ehkä ihmeellistä (don Jaimen tuntien) on että olen tyystin unohtanut nimet, vaikka naamat palaavat joskus muistiin. Mikä oli sen mustanharmaapartaisen hipin nimi, entä sen kolhohkon mutta äidillisen intiaaninnäköisen vaimon? Se toinen isoleukainen pitkälettinen intiaani, ehkä lanko? Entä se all-american piikalikka? Senkin nimi on unohtunut. Tapasin sen vuosia myöhemmin joskus uudestaan. Se suuttui, luuli että teen pilkkaa sen new age uskosta. Ehkä teinkin. Ihmisiltä, jotka ovat löytäneet itsensä, ei saa kysyä mitä löytyi.
ellauri002.html on line 1669:

Tältä ajalta mulla on tallella Steve Millerin levy Fly like an eagle. Sepalus unohtuu multa auki vielä (tai varsinkin) tänäkin päivänä. Hevoset ei enää karkaa. Opiskelukaveri, kiltti filosofi juutalaispoika (mikähän senkin nimi oli?) lainasi meille asuntoaan eläimineen, kun tultiin uudestaan Stanfordiin 1984. Siltä opin useita urbaaneja synonyymejä emättimelle.
ellauri002.html on line 1691:

Elettiin kynän, paperin ja lankapuhelimen aikaa. Ensimmäinen kirje don Caritalta Amerikkaan oli pommikirje. Siinä oli pommin kuva ja tieto, mitä olin velkaa. Olin ennen lähtöä kuhmuttanut dona Caritan isän kuplafolkkaria matkalla Turussa katsomassa Auli Hakulisen uutta vauvaa. Dona Carita lainasi rahat vähistä opintolainoistaan.
ellauri002.html on line 1697: Kesän kynnyksellä lensin takaisin Suomeen. Kylä muistan kun toavattiin ekan kerran yhdessäoloa pitemmän tauon jälkeen. Dona Carita tuli vastaan kadulla, varovaisen näköisenä: jatkuuko tää vai ei. Jatkui se. Dona Caritan kamarissa vietettiin kesäöitä ihania. Helppo nakki, kun Sysmän Suopellosta oli (pitkähkö) kävelymatka Talasniemen majalle. Juhannuksena "nukuttiin" Rauhiksen saunan rintelillä.
ellauri002.html on line 1704: Näppärää oli sittemmin, että dona Caritan kesäpaikka (isän maja ja päätalo Rauhis isän sisarusten hallussa) oli Päijätsalon takana, Majutjärven rannalla Talasniemessä. (Calle ensin luuli että dona Carita on sysmäläinen ja leipoo niitä hyviä reikäleipiä.) Nyt on Rauhis meillä ja maja dona Ritalla. Dona Rita löysi Münchenistä mainion miehen herrakansasta, pienen mutta vikkelän kuin oravan, väkkärän joka ehtii joka paikkaan, korjaa ja järjestää kaiken hyvin noudattaen dona Ritan käskyjä. Dona Ritalla on kolme poikaa ojennuksessa kuin Vilijonkalla. Rauhis ja maja eroaa kuin itä lännestä: Rauhis on putkinotko (taas), maja järjestyksen tyyssija, jonka laajat ruohokentät Der Barmherzige (peitenimi) meluisasti nylii yskähtelevällä päälläistuttavalla ruohonleikkurilla. El Lauri nyhertää Rauhiksen pusikkoon pienen aukon viikatteella.
ellauri002.html on line 1707: Joitakin hyviä muistojakin liittyy Suopeltoon, häät tietysti (siitä kertoo seuraava tuotantokausi), mutta myös jotkut talviretket dona Caritan seurassa, rättipokka jonka hävisin, siis voitin, ja metsästystorven soitto molemmista päistä; kesähetket Suopellon laiturilla.
ellauri002.html on line 1711: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri002.html on line 1792: MIT vit, kai tähä vois jotain räppää myös ton puljun maikoista/

ellauri002.html on line 1816: Vittu kaikist vähiten kai mä haluisin itelleni niin paskan kaverin/

ellauri002.html on line 1830: IBM Selectric sähköpallokirjoituskoneen. Jaakko Hintikalla oli sellainen, se oli
ellauri002.html on line 1836: raha IBM Selectric sähköpallokirjoituskoneeseen! Dona Carita osti valkoviinipullon ja
ellauri002.html on line 1839: uusi ihastus, IBM Selectric sähköpallokirjoituskone irroitettavine palloineen.
ellauri002.html on line 1840: Liput uusittiin, lähdettiin Bostoniin, elämä jatkui. Oikea oli valinta, nyt olisi IBM Selectric
ellauri002.html on line 1841: sähköpallokirjoituskone totaalisesti vanhentunut. Dona Carita on hyvässä vedossa.
ellauri002.html on line 1858: ja ne eroavatkin, tai vähintään repeävät

ellauri002.html on line 1908: Kesä 1977 oli kylmä ja sateinen. Elokuussa dona Carita ja don Jaime ratsastivat seuramatkalle Taorminaan. Pihi don Jaime ei halunnut maksaa rantamaksua, vaan kahlasi mereen kohdasta, jonne olivat sisiliaanot heitelleet pulloja. Tuli iso veripipi jalkapohjaan. dona Carita hälytti taksin, joka lähti pillit soiden viemään vuoren päälle paikalliseen sairaalaan. Ospedale, ospedale, huusi kuski taksin ikkunasta ja soitti torvea. Dona Caritalla oli märät hiekkaiset miniminibikinit ja don Jaimella verinen pyyhe jalassa. Ospedalessa ei sattunut olemaan puudutusainetta, haava ommeltiin sitten ilman. Sitten ei ollut stampelle. Seuraavana päivänä dona Carita haki pikku sanakirjan avulla una stampella. Saatin yksi kainalosauva. Tulitikkulaatikko on muuten italiaksi una scatola di svedesi (ibid.). Erittäin pahantuulinen don Jaime katseli jalka paketissa vierestä kun dona Carita snorkkeloi sinistä Välimerta. Pään sentään sai don Jaime kastetuksi veteen.
ellauri002.html on line 1912: Keväällä 79 sain generalsit valmiiks. Mulla oli aihe väitöskirjaan Hintikalta, jota olin kirjottanut jo aika kauan, ennenkun edes tulin MITtiin. Kun kurssit oli ohi ja olin enempi yksikseni, lähti tän väitöskirjatyön kanssa ensin menee kovaa, sitten hiljaa.
ellauri002.html on line 1920: No se olikin itte asiassa aika paska, Hintikalta saatu vähemmän nerokas idea sekin, joka tapauksessa sellanen josta mun pienet aivot ei pystyneet kuorimaan esiin siihen mahd kätkeytyvää salattua nerokkuutta. Ite asiassa valitsin MITn aikanaan kahesta syystä: pro primo, tän suurisuuntaisen idean kehittelyyn tarvittiin syntaksin osaamista, ja pro secundo, halusin johki eurooppalaisempaan paikkaan, en mihkään all-american two horse towniin missä jengi kulkee pesislippikset tai stetsonit päässä ja käy kirkossa, god forbid. (Oops, anakronismi, nythän ne samat lippikset on päässä joka vitun turvelolla täällä kotisuomessakin. Stetsoneit ei sentään vielä.)
ellauri002.html on line 1922: No se romahdus. Se hiipi maaliskuussa vähitellen Cambridgen takatalvessa, talven lumi oli sulanut, uutta lunta alkoi hienokseltaan tipahdella taivaalta isoina hahtuvina. Mutta tämä vaatii oman episodin, palaan siis mielirunoilijani pariin. Huomaa Franz Kafkan hieno sairaskertomus ohessa.
ellauri002.html on line 1933: Minunki tuntoihini nuarest flikast astikka o kevätaikaa kuulunu tommosii synkkii ajatuksii ja tunnelmii, jos o valosiiki. Se o ihan oma erikoine ahdistukse lajis: kevätahdistus. Sen saa aikaa kirkas valo ja sulavat hanket ja kevvää ja suve lähestymine.
ellauri002.html on line 1937: Vähän isompana ynähtelin ärsyttävästi.

ellauri002.html on line 2010: vähitellen palaa, ja turta musta

ellauri002.html on line 2025: syvään päähän: siinäkin soi blues.
ellauri002.html on line 2071: Vähitellen illan hämärässä

ellauri002.html on line 2103: kun vähän sataa,

ellauri002.html on line 2142: Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.
ellauri002.html on line 2144: Tampicosta lähettiin vähän äkkiä Mexico Cityyn. Se oli kyllä valtavan iso kaupunki, ja hurjan korkealla, leveät kadut, komeutta rikkaille, kurjuutta köyhille. Lukutaidottomille oli opastekstit kuvioina, ikoneina niinkuin nyttemmin puhelimissa. Parin hienon päivän jälkeen matkustettiin El Pasoon Pullman-vaunuisella junalla kuin Marilyn Monroe filmissä Piukat paikat. Asemalla oli säilytyslappu hukkunut, juna oli lähdössä. Dona Carita järjesti diversion, don Jaime anasti rinkat takaisin, ja sitten juostiin.
ellauri002.html on line 2150: Chicagosta oli dona Caritalla lippu Suomeen. Matkakassassa oli jäljellä taksimaksu plus yksi dollari. Dona Carita lähti kentälle pahasti myöhässä. Onneksi lentoliikennekin oli ruuhkautunut, muuten ei tiedä miten oisi käynyt dona Caritan rahattomana yksin Chicagossa. Don Jaimen greyhound-bussi vei ilmaiseksi Bostoniin.
ellauri002.html on line 2198: Mun lisänimi on "professorn", vähän naureskelee pampaksen pojat ja eteläsuomen sivistyneet kielipuolta vanhaa hurtti ukkoa. Oli siellä liikkiksiä tyyppejä, yks hirmu korsto 57 numeron saappaissa ei mahdu riviin, joko on varpaat tai kantapäät poissa linjasta. Se tykkäs kaivaa poteroita. Sen korsu hiekkamäen kyljessä oli kuin asemasodan bunkkeri, ratapölkyillä tuettu, joita se siirteli kuin korsia. Sit oli se toinen heppu jostain takametsistä, jonka felo oli rikki, "Pedin min je ruku", joka halus koittaa mun kirjoituskonetta. Iso sormi paino varmaan viittä nappia yhtä aikaa, vasarat tarttu toisiinsa. Tulkki tarvittiin, kun etelän alikessu puhutteli pampuscheja. Sit oli jotain etelän herraspoikia, von Konow kuin Ruuneperistä. Därek Breitenstein Venezuelasta, sittemmin osti apelta Eiran yksiön, koppava Eevan mies, jonka lapsi hukkui kalliolta Nauvossa. Mä kirjoittelin muistiin hurrien inttislangia, se vihko on kai jossain vielä tallessa. Ja luin C.S. Whiten kirjaa The Once and Future King. Siinä on hyvä pätkä murkuista, ihan kuin armeija, tai ihmiskunta. Jag tar hommio på det. Myror är idioter.
ellauri002.html on line 2208: Vähän huono ajoitus noin sotilasuran kannalta, depis uusi keväällä sen verran että aliupseeriura katkes kananlentoon. Käytiin dona Caritan kanssa kesken intin Moskovassa filosofikokouksessa, josta palasin kovassa kuumeessa. Olis ollut järkevää jäädä kotiin potemaan, mutta ukaasi oli palata yksikköön. Siellä hoitivat viikkomäärin sinuittia bronkiittina. Sinuitti on sen koommin (Hintikkaismi) ollut usein nähty vieras flunssan jälkeen.
ellauri002.html on line 2210: Moskovan reissu oli vitsi. Oltiin Moskovan yliopiston vieraina. Mentiin junalla. Elettin pysähtyneisyyden aikaa. Moskova oli luminen ja harmaa (ei mainoksia kiitos). Mukana oli filosofian laitoksen parhaisto plus apulaiset. Meillä oli päällystakkina yksi pikkuhattu, joka vahti ettei myyty sukkahousuja. Pakkasta oli lujasti, kaikilla oli karvalakit armeijan mallia. Pectopaheissa tarjottiin vanhoja valjaita. Aamiaiseks gostinitsassa paakku smetanaa. Kun punaposki piti puhetta, sen punaisen nenän ympärillä pörräsi kärpänen. Vessatäti kysyi onko iso hätä vai pieni, kaksi vaiko riittääkö yksi paperi. Wexi Salmi valitti tiukkaa ohjelmaa, ei edes ehdi paskalle.
ellauri002.html on line 2236: on meri jota nähnyt en mä milloinkaan

ellauri002.html on line 2238: He lähtivätkin heti matkaan vilijaanan myötä

ellauri002.html on line 2264:

Eli tähän päättyy tämä tarina.

ellauri003.html on line 79: Vähän uutta, paljon vanhaa, lainattua, ja sinistä.
ellauri003.html on line 105: ja tämä perseestänsä päästi törähdyksen.

ellauri003.html on line 209: Viel en nähnyt tallirengin sukaa

ellauri003.html on line 226: mun taitoani tahtoi nähdä. Minä

ellauri003.html on line 248: Sit nähtiin, kuinka hurjaks kävi hepo

ellauri003.html on line 260: (Et varmaan hävennyt, myötähäpesivät muut.)

ellauri003.html on line 310: ovat huolestuneet meemiperimästä, vähät

ellauri003.html on line 378: Sysmän lähes keskiaikaiseen

ellauri003.html on line 416: Kovin on vaivaa nähnyt Pirkko

ellauri003.html on line 428: vai satoiko? Ehkä vähän kumpaakin,

ellauri003.html on line 450: Mukana on moni harvoin nähty sukulainen,

ellauri003.html on line 455: jonka Tomi serkku lähetti

ellauri003.html on line 490: Irstaus vähiten loukkaa luojaa

ellauri003.html on line 491: ja siksi vähimmän saa rangaistuksen.
ellauri003.html on line 501: Käypäs tyttö, vieras tyttö, kätehen kiinni, älähän emmi

ellauri003.html on line 531: lähteville laiturilta hyvästejä heittää.

ellauri003.html on line 610: ja pitkästä ratsastuksesta levähtänyt,

ellauri003.html on line 646: Hienot ystävät oli vähän omituisia.
ellauri003.html on line 657: Houkkamaistahan se oli, muttei kaduta vähääkään. Asunto oli oikeestaan vaan yksi huone, studioksi sanottu. Keittiönä oli yksi huoneen seinä. Siinä sitten luettiin, maattiin, nukuttiin, kokattiin ja tiskattiin samassa tilassa. Vessa tais sentään olla erikseen. "Seijan keittiö", näytti kuvaa anoppi, ylpeänä vaiko hilpeänä, sappas se.
ellauri003.html on line 659: Talon henki (hengetär, paitsi mies) oli Teris, siis Super (intendent), suomeksi sanottuna talonmies, vanha katolinen polakki, jonka seinät oli koristeltu paavin kuvilla. Siltä mentiin anomaan lisää lämpöä kun talvi teki tuloaan, ja pihisevä höyrypatteri kävi riittämättömäksi. Lumen tuloa ikkunasta hidasti calicokäärme, vanulla täytetty. Peittona pölisevä postimerkki, akryylihuopa ohut, lastenkokoinen, aiheutti öistä köydenvetoa, kahdelle se ei millään riittänyt. Kovina pakkasöinä piti lähteä kaduille dyykkaamaan roskiksista pahvia ja muuta palavaa, ja polttaa niitä huoneen takassa.
ellauri003.html on line 661: Talvella 1981 tuli pitkähkölle visiitille Los Angelesista Eski ja sen Piips eli Liisa, asuivat nyt vuorostaan meidän lattialla kirjoituspöydän alla viikkokausia.
ellauri003.html on line 662: Samaan aikaan syntyi Aulille ja Antille tytär Maisu, me oltiin kummeja. Mä haluun myös! sanoi Seija. Kova vauvakuume iski kummitätiin. Oisko ollut Eskin ja Liisan lähdön ansiota, pantiin tuulemaan, postimerkki pölisemään. Pian meidänkin esikoinen ilmoitti syksyllä lähenevästä tulostaan.
ellauri003.html on line 692: Tervetul--- mitäh? Sinähän odotat! Tuohan näkyy! En tiedä voitko tulla sisään ollenkaan. Jos vaikka odottaisit tuolla pihalla. Varo golfpalloja. Merrill on maho tai mä tuhkamuna, tää on vähän arka paikka sille, se on niin sensitiivinen.
ellauri003.html on line 694: Merrillin viinabasso mörähtää peremmältä: antakaa lasten tulla tyköni. Mut kazokin Seizha ettei tämä toistu. Miehet tahtoo vaan sitä yhtä asiaa nimittäin lapsia. Ennenkuin huomaatkaan niin voi kauhistus: se on vuosi ja vohla, ja olet jumissa. Jos tulet järkiisi ja tarttet apua, sano vaan, mullon hyvä gynekologi joka ei häikäile.
ellauri003.html on line 751: nolosti rähmälleni jorpakkoon.

ellauri003.html on line 777: kuin puusta myös pudonneen kookospähkinän, iskee yhteen,

ellauri003.html on line 848: siitä lähin kun mä hänet tapasin

ellauri003.html on line 907: Päättyi tähän tämä välähdys.
ellauri003.html on line 911: Niin että aulis en saata olla tähän.

ellauri003.html on line 945: epähuomiossa Dante kuudeks laski,

ellauri003.html on line 965: vain vähän aikaa häntä sietää herra

ellauri003.html on line 975: ainakaan ei kovin silminnähtävästi.
ellauri003.html on line 987: - kruunun voi melkein nähdä kimmeltävän

ellauri003.html on line 1052: Kun vähän silinnyt oli Helmi,

ellauri003.html on line 1065: mun aikomani tähän toiseen lauluun,

ellauri003.html on line 1147: lähtee laiturilta 3. Kamala

ellauri003.html on line 1154: vähiten tuota mainittua ilmoitusta.
ellauri003.html on line 1207: Eläväiset täällä vähemmät tai suuret

ellauri003.html on line 1230: lehtoreista. Houkat oli vähemmistönä

ellauri003.html on line 1235: Sitähän on koko elämä: komedia, läppä.
ellauri003.html on line 1280: Möcht ich mit dir, o mein Geliebter, ziehn! mäki tahtoisin, sun kanssa rakas lähtee vetää.
ellauri003.html on line 1288: Möcht ich mit dir, o mein Bedienter, ziehn! mäki tahtoisin, sun kanssa ukko lähtee vetää.
ellauri003.html on line 1296: Geht unser Weg; o Mutter, laß uns ziehn! vie Volvo meidät: oi mamma, lähetään jo vetää!
ellauri003.html on line 1313: Niin että sieluni vähän tervehtynyt

ellauri003.html on line 1395: päähenkilöiden on käynyt

ellauri003.html on line 1398: Tätähän don Jaimen tapauksessa

ellauri003.html on line 1414:

Eli tähän päättyy tämä tarina.

ellauri004.html on line 29:

Ajatusten tuutti vuotaa ylitse, tulvii ideoiden Tonava. Hämärimmät mietteet on koottu tähän tukijatkoon vyöllä. Tää ei siis oo enää muistelmaa, vaan otteita päiväkirjoista.
ellauri004.html on line 53: elähdytti eksyttävään toivoon.
ellauri004.html on line 72: Häpeä on vähän kuin noloutta tiimissä,

ellauri004.html on line 98: Noloutta saatan tuntea, en häpeää. Häpeä on paheksuntaa, nolous väheksyntää.
ellauri004.html on line 248: viheltänyt poikki, tuomaroinut Kainille jääh

ellauri004.html on line 258: vähän aikaa, jatkaa sitten matkaa.

ellauri004.html on line 277: itsekin muuttuen vähitellen sellaiseksi.
ellauri004.html on line 290: yritys yhteisomistuksen nolosti lässähti.

ellauri004.html on line 297: netissä kissankuvia, keräilee tähteitä.

ellauri004.html on line 348: Lähes tärkeintä on vallan kunnioitus.

ellauri004.html on line 355: Rikoxet, synnit ja paheet saa vähän eri kohtelun.

ellauri004.html on line 356: Onhan ne vähän eri asioitakin, kantaja on eri,

ellauri004.html on line 362: lähimmäisten, naapurien edelle.

ellauri004.html on line 420: se on ihan melkein lähes yhtä hienoa.

ellauri004.html on line 433: mielenkiintoa, mukaanlähtöä,

ellauri004.html on line 444: Vähän kuin aamu- tai iltajumalan

ellauri004.html on line 445: palvelus mutta vähemmän pyhä,

ellauri004.html on line 450: korvanapilla, sielun sähköauto saa

ellauri004.html on line 464: Usko on uskollisuutta vähässä olemattomille,

ellauri004.html on line 466: kiitollisuutta ei kellekään vähästä tai ei mistään.

ellauri004.html on line 568: Sillähän on jo kaikkea, korjaan, kaikki.

ellauri004.html on line 569: No jos katsoo vähän alemmaksi apinoihin,

ellauri004.html on line 574: Eli tästä nähdään, että on jumalakin apina,

ellauri004.html on line 578: nussittaisiin, voisi tulla vähän toisenlainen.

ellauri004.html on line 598: myös röyhkeitä yrityxiä päästä vähällä:

ellauri004.html on line 639: Kuin jos lähden ulos ilman takkia kun on sateen näköistä,

ellauri004.html on line 643: tai vähintääkin kiitosta odottavan kaverin hapantelu.

ellauri004.html on line 778: yhteensulautuneet lampaanpäät, ja pommi räjähtää.

ellauri004.html on line 825: Murkkujen ähräämän keon runttaat, potkaset rikki:

ellauri004.html on line 928: Vähän monimutkaisempi nimi pakolle.
ellauri004.html on line 941: lähtien ruudusta minne sen arpoi noppa.

ellauri004.html on line 957: että operatiivinen on välitön lähimaksu:

ellauri004.html on line 961: Niinkuin hiljan Neuvostoliitossa nähtiin.
ellauri004.html on line 965: Väkeä vähennettäköön siis roimasti, paranee bailut.

ellauri004.html on line 991: Aika tragikoomista. Dante oli nähtävästi
ellauri004.html on line 1004: No ikävähän oli Goethekin,
ellauri004.html on line 1016: vähän kaikkea, tuli sekundaa,
ellauri004.html on line 1108: jo ennalta. No tylsäähän tää ois

ellauri004.html on line 1110: jos ei luomiaan vois vähän kiusata,

ellauri004.html on line 1120: (ei ihme, sähän ootkin mä, mä sä)

ellauri004.html on line 1132: rähjään, riemuitsen, siunaan, kiroan,

ellauri004.html on line 1149: Vitsi! Täähän on ihan Darwinia.
ellauri004.html on line 1161: Eevan piti ensin olla Aatamille pelkkä kaveri. Vähän läpinäkyvää, miks luoja niille kalut loi samanlaiset kuin muille elukoille, jos ne oli tarpeettomat kuin paavin pallit ja nunnan nännit?
ellauri004.html on line 1173:

silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri004.html on line 1190: Mikä neuvoksi? Mikäs muu kuin uskonto! Se vapauttaa! Iso kivi sydämeltä vierähtää.
ellauri004.html on line 1191: Ei ihme siis että armo vanhaa aappaa riemastuttaa. Ei tarviikkaan antaa tietä uusille, voi iankaiken täällä hengailla (tai jossain lähellä).
ellauri004.html on line 1194: Mutta nyt seuraa vaikeampi teologinen pähkinä, voi paskha, varsinainen pääsiäsmuna.
ellauri004.html on line 1195: Perisynnin kiinnelainan maksoi Jeesus, siis luoja ite, tai sen poika, äh, anyway.
ellauri004.html on line 1199: Miks tarttee luojan viatonta lammasta pilallisen vuohen perään syödä? Ettäkö se uhraus olisi oikeen epistä? Vähän vierasmaalainen koko ajatus. Miten oman pojan tappo luojaa lohdutti? Aika skitsoa. Onko täydellisen olennon oltava myös täydellinen ääliö?
ellauri004.html on line 1201: Ajatellaas vähän tarkemmin. Yleensä, kun kostetaan, ajatus on päästä tasoihin. Saada korvausta tappiosta, vastapuolen asemaa vastaavasti heikentää, omaa parantaa. Maksetaan silmä silmästä, hammas hampaasta, ellei useampia. Pelataan nollasummapeliä. Uhri on karsaalle jumalalle tehty maksusuoritus, ettei se meille kosta.
ellauri004.html on line 1220: Ei hemmetti, koko komedia on vain teatteria meille. Tuumii luoja (tai sitä edustava taho): ei muhun oikeesti sattunut (mähän oon täydellinen), mutta noihin toisiin uhrautuminen kyllä tekee kipeää. Tää show olkoon niille opetus, tarjoiluehdotus: malli siitä, miten termiittinä pitää muiden eteen kaatua. Kaadu vaan, ei satu, ainakaan ei kauaa. Se on iso askel kohti eusosiaalisuutta.
ellauri004.html on line 1222: Niinhän se on. Tää on satu, täynnä tunnetta, joka opettaa apinoille nöyryyttä ja uhrimieltä, kiitollisuutta vähästä tai tyhjästä. Viis siitä jos se ei oo täysin johdonmukainen. Ei sitä ole muutkaan sadut, ja hyvin pelittää.
ellauri004.html on line 1277: siinähän uppoo samalla pelastusvarmuus,

ellauri004.html on line 1319: lyhyen tähtäimen voitolla optiot lyhkäseks myypi.

ellauri004.html on line 1350: Oli mikä oli, Uulof tulee sanoneeksi fataalisen pointin, jonka merkille on panneet fyysikot, ja joka on oleva maailmanlopun syy. Se on just tämä: onni ei ole onnea, jollei se kohta ole tätäkin, siis tätä nykyistäkin suurempi. Fyysikoiden kielellä: onni on differentiaali, erotus kahden onnentilan välillä. Niinkauan kuin se on positiivinen, ollaan onnellisia; jos se on negatiivinen, onnettomia; jos vakio, blääh, TYYLSÄÄÄ. Tän huomaa myös Dantesta, se koittaa paisutella autuuksia koko aika yhä enemmän, mut Paratiisissa on silti vitun ikävää.
ellauri004.html on line 1352: Historiattomilla elukoilla onnen differentiaalilaki toimii hyvin, se siirtää syklisesti elukan mielenkiinnon kulloinkin akuuttiin tarpeeseen. Siitä ei seuraa mitään haittaa. Niillä tarpeet seuraa ässäkäyrää. Tän käyrän differentiaali, onnen mitta, on sykähdys, pieni onnen pala. Ensin on vähän nälkä, sitten kova, sitten syödään, tullaan kylläisiksi, ei tee yhtään mieli lisää, yäk. Nyt ois kiva leikkiä. Kun siitä väsytään, sitten nukutaan. Sama toimii kaikilla akseleilla, janon, unen, panonkin tarpeista saa elukka tarpeeksi, ja kyllästyy. Syklit toistuu samanlaisina, karman pyörä pyörii hitaasti ja tasaisesti. Elukan elämä on sarja toistuvia mutta pian aina unohtuvia menestyksiä ja takaiskuja, pieniä iloja, pieniä pettymyksiä, jotka aika ajoin kumoavat toisensa. Onnet ja onnettomuudet menee päittäin. Loppusumma pelistä on nolla, ei synny kasvua.
ellauri004.html on line 1365: Neutraalikin hymiö on vähän onnettoman näköinen, vaikka yrittää olla kuin ei olis moksiskaan. Kasvu puuttuu, elämä on tylsää ilman sitä.
ellauri004.html on line 1399: Vähemmän ja pienempiä, mahtuis paremmin.
ellauri004.html on line 1404: Jos elukoita tulee liikaa, ne kuolee nälkään, tai tulee syödyksi. Populaatiotkin seuraa ässäkäyrää, niidenkin elämä on onnen sykähdys. (Ihmislaji tuskin tulee eroamaan tässä muista, vaikka aikajänne saattaa hämätä.)
ellauri004.html on line 1406: Hetkittäistä kehitystä, siis lisääntymään etevämpi sopeutuma, voi tulla arpomalla evoluutiosta. Näin kävi, ja kävi tosi hullusti, kun ihmiskunnan suurpesä pyörähti vauhtiin. Eipä aikaakaan niin voi kauhistus: termiittiapina löysi herkkuja, joihin se ei kyllästy, masu ei tule täyteen, ei mene maku, ei pitkästy. Hajuttomia ja mauttomia, lähes näkymättömiä. Niitä voi nauttia loputtomasti lisää. Ne maistuu hyvältä, vaikka olisivat täysin sulamattomia. Sillä ne ei oo sille välineitä muuhun, vaan itsetarkoitus: mielen herkkuja, huumeita, joista ei tule krapula. Aapan päässä ei ole niille täyttövarotinta, ei parasta ennen päivää niiden kyljessä. Antaa tulla lisää vaan, the more the merrier. Tästä alkoi tosi pitkä syömäpäivä, joka nyt vasta näyttää kallistuvan iltaan. Vihdoin viimein termiittipesä alkaa täyttyä.
ellauri004.html on line 1420: Jes! Sitä keräämään siis lähdetään, apinan huumetta. Ryyppäämään, ryyppäämään, joka aamu rynnätään. Ja kun päivä on ohi, lisää ryypätään.
ellauri004.html on line 1425: Toisin näillä aapoilla. Laiska epatto ei kauan jaksa ähertää, kun jo alkaa kikyloikkaa kehittää, miten voisi ansaita enemmän vähemmällä vaivalla. Kasvaa siten tuplaräjähtävästi termiittipesän kulutus sekä pääluvun että tuottavuuden kasvusta, ja samaa vauhtia alkaa paska kasaantua harvempiin käsiin.
ellauri004.html on line 1430: maailman kolkassa, se oli myös hieno keksintö. Se säästää rikkaalta riistämisen vaivaa. Paha kyllä sen ehto on ehtymätön kasvu, korkoa korolle, siis kasvuräjähdys. Renesanssista näihin päiviin asti se on toiminut, kiitos siirtomaiden. Nyt alkaa maailma loppua, useammassakin mielessä. Kasvu sakkaa, alkaa sahata, apinat pelästyvät ja kiukustuvat toisilleen, pian alkaa paukkua. Ilmaston romahdus ei juuri auta asiaa. Samasta sylttytehtaasta on sekin, termiittiapinan vitun kikyloikasta. Ois saanu jäädä keksimättä koko paska. Seis maailma, tahdon ulos!
ellauri004.html on line 1433: Korosta puhuu kuuluisin jutku monessa kohtaa. Sille jolla on, annetaan lisää, ja osattomalta otetaan pois se vähäkin. Pareton periaate pähkinänkuoressa. Ja: talenttia ei saa kaivaa maahan, on pantava tase töihin, muuten herra suuttuu. Ja niin edespäin. Musulmaanit koitti kieltää koronkiskonnan, kuten viinan, ei tullut kieltolaista mitään.
ellauri004.html on line 1491: Sanani totisesti tästälähin

ellauri004.html on line 1599: Et arvaa poika, miten vähä järki maailmaa hallitsee.
ellauri004.html on line 1603: (Lähinnä mieleen tulee Samu Sammakko.)

ellauri004.html on line 1635: ja sappikivi, mätäpaiseet, ähky,

ellauri004.html on line 1662: Kuin isoisä höynähtänyt kukaan.

ellauri004.html on line 1671: Mä en vielä nähnyt viime iltaa, mutta

ellauri004.html on line 1751: Meitä nähtävästi menestyneemmistä?

ellauri004.html on line 1869: Lähetetty Jollastani
ellauri004.html on line 1894: tähän riippumaan mä jään.

ellauri004.html on line 1916:

Eli tähän päättyy tämä tarina.

ellauri005.html on line 46: löytyi vaan selfieitä tärähtäneitä.

ellauri005.html on line 53: rapsuta vähän, niin eläin kurkistaa

ellauri005.html on line 73: Paperilennokki lähtee lentoon

ellauri005.html on line 90: rähisee peiton alta kiukkuisena.
ellauri005.html on line 108: No ei, kyllä vähän liioittelen nyt.

ellauri005.html on line 170: rangaistusjäähy
ellauri005.html on line 234: Kuka sitten tahtoo tota murkkupesää? No ei mikään taho sitä taho as such, se syntyy ikäänkun itestään seurauksena pienemmistä tahtomisista. Niinkun on syntynyt jo monta kertaa eri elukoissa. Menestyvät mulkerot eka petkuttaa moraalilla mähemmät apupojixeen, mut lopulta nekin nielastuu systeemin syövereihin ite. Kaikkia viedään kun litranmittaa, mennään kierteellä kuin vesi lavuaarista tai paska alas pöntöstä, Samaa tietä kuljetaan kuin termiitit aikanaan, ja yksisoluiset niitä ennen. Seuraava askel on yhteiskuntaruumis. Skaalaedut ajaa aina tähän suuntaan.
ellauri005.html on line 238: Maailman selitys ei ole ends/means mallinen, teleologinen vaan kyberneettinen. Tän tajus Ahmavaara oikein, mut sai verisesti neniin oikeiston nomenklatuurilta, pallomaha Niinin joholla, Humen ikivanhaa lipilaarii huijausta toistamalla. Tottahan ought seuraa siitä mitä is, vaikkakaan ei välttämättä identtisesti. Senhän sanoo Darwinkin: sopeudutaan oleviin oloihin. Jokaisella voi olla vähän eri ought, mutta niinhän niillä on myös vähän eri is. Ought on want, josta on jätetty pois subjekti, joka tahtoo, yleensä joku muu kuin minä tai sinä. Siks se on oikeistohuijausta: eettisessä koko pesän oughtissa se tahtoja on johtoporras.
ellauri005.html on line 240: Uusällö wizardi talouslipilaari Harari unohtaa jo Humen ja siunaa koko kasvuräjähdyxen, kaik menee just hyvin niin kun menee. Vitun rahantunteva jutkuhomo.
ellauri005.html on line 349: Lähde sielu, ruumiin vieras,

ellauri005.html on line 381: Ja jos ne tähän vastaavat,

ellauri005.html on line 436: vähempää kuin puukon selkään,

ellauri005.html on line 461: Viimeisestä väitteestä ”Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etuja” itselläni on selkeä mielipide: ei tietystikään, vaan koko Suomen (lue: johtoportaan, suom. huom.) etua, mutta huomaan edustavani tässä asiassa vähemmistöä.
ellauri005.html on line 464: valtaapitävien vähemmistöä, vaikket siihen kuulu.

ellauri005.html on line 484: Toinen oli kokonaista kuudensadan ihmisen lähetys

ellauri005.html on line 504: kulissien taakse lisää vielä kähmiskelemään.

ellauri005.html on line 505: Onneks sentään nilkkiin eläkkeelle lähtiessä iski ripuli.

ellauri005.html on line 506: Löysä paska ruiskahti perseestä kun kova lähti.

ellauri005.html on line 521: Sen opin kirjasta Narsistit lähelläsi, jonka sain alennuksella

ellauri005.html on line 535: Tähdentää merkitystä, ylistää synergiaa

ellauri005.html on line 576: Ison offisin ainakin josta nähdä maisemia.

ellauri005.html on line 639: Mun veikkaus on et ero ääripäiden välillä on mitätön. Termiittiapinoiden levoton pörinä netissä on lähinnä kohinaa, yksilöiden ulottumattomiin jäävää globaalin maailmanaivon ajattelua, parviälyä. Ääntä ja vimmaa, loiskiehuntaa.
ellauri005.html on line 668: Tähän parhaaseen mahdolliseen maailmaan

ellauri005.html on line 726: Maksuosuuttaan ne entisestään vähentää,

ellauri005.html on line 750: Siinähän ei ole järkeä. Joko on herra itse tyhmä,

ellauri005.html on line 984: Jännityksen puute juonesta vähän puuduttaa

ellauri005.html on line 990: (J SENIOR:) Siis isäs voimin lähde väkevin,

ellauri005.html on line 1004: Kuin jenkit ja jutkut vastaan sählämit.

ellauri005.html on line 1034: Mauno Mato kiipimään pylvääseen lähti

ellauri005.html on line 1035: Ja huusi mennessään, tahdon olla tähti

ellauri005.html on line 1063: faijan ja veljen kaa aikaan lähinnä koiranpentuja.

ellauri005.html on line 1118: Mun poikakaan ei sais syyttää mua mix siitin sen, sehän olis röyhkeää. Mäkään en saa syyttää jahvetta mix se siitti mut, mähän on sen lelu jolla se saa tehdä mitä lystää. Summa summarum, iskä on aina oikeassa. Mika Häkkinen voittaa! Hyvä Mika!
ellauri005.html on line 1132: tukka pahasti, Aatami vähän säälii sitä, tosi

ellauri005.html on line 1247: (näinhän tähän mennessä just on tapahtunut):
ellauri005.html on line 1272: Tässä siitä muutamia välähdyksiä.
ellauri005.html on line 1399: liiton arkki pääsi sisähuoneisiin

ellauri005.html on line 1412: siitä lähin vankiloita vähän joka puolella.
ellauri005.html on line 1431: nähdessään, että Aatamia alkaa itkettää.
ellauri005.html on line 1480: on lähellämme, sumutusta muu

ellauri005.html on line 1520: Vähemmän näöltäänkin muistuttaa

ellauri005.html on line 1527: Rafu, hyväveliseuran lähettiläs,

ellauri005.html on line 1531: mut ei nöyryyttä. Mene vähän itsees

ellauri005.html on line 1554: Lähtiessä Rafu vielä varoittaa:

ellauri005.html on line 1582: Lähestyi Eevaa käärme katala

ellauri005.html on line 1591: lopulta Eevan innostumaan, eikä vähän:

ellauri005.html on line 1598: luo lähteen, kun on vaellettu ensin

ellauri005.html on line 1606: tuon lähteen tanakasti työntäen.

ellauri005.html on line 1793: Tähän liittyy myös toinen vakavampi juttu:

ellauri005.html on line 1796: herra niin kovaa, et henki lähtee tukan mukana.
ellauri005.html on line 1816: sitä(kin) saa tästä lähin tappaa vapaasti.

ellauri005.html on line 1856: jolle alkaa vähitellen herätä

ellauri005.html on line 1903: Ja naisia on pääosissa ihan liian vähän.

ellauri005.html on line 1909: Tähän viälä tekis mieli lisätä, et mikä tasotus

ellauri005.html on line 1935: Mä lähden nyt, muut tehkööt kunniaa.

ellauri005.html on line 1958:

Eli tähän päättyy tämä tarina.

ellauri006.html on line 117: Herra Jeesus lähti kerran

ellauri006.html on line 119: Hauska nähdä sua taas,

ellauri006.html on line 123: eipä ihmeitä. Tässähän tää menee,

ellauri006.html on line 132: kysyi Jeesus, eikä vähän ihmeissään.

ellauri006.html on line 195: pyhä oli joka marja, pähkinä ja pöppiäinen,

ellauri006.html on line 234: siitä nähdä märkiäkin unia.

ellauri006.html on line 243: kuvauksiin lähtevälle paskanärhelle.

ellauri006.html on line 258: ryhmävalokuvaa. Siitäkin on vähän seuraa.
ellauri006.html on line 337: Kaik on sun lähimmäisiä.

ellauri006.html on line 392: Слава богу! Hospoti pomiloi. Herran sotilaaksi. Slave unto God. Tähtiryhmään. Sodan televisiokasvoksi. Holygrammiin.
ellauri006.html on line 394: Tämä sota käydään kaduilla, toivottavasti niin, että yhdyskuntarakenne säilyy, ja mahdollisimman vähän ihmishenkiä menetetään. Kolmen päivän jälkeen kaikki ryhmässämme ovat pitkästyneitä.
ellauri006.html on line 407: Ja sit on tää ihastus koneisiin laitteisiin vempeleisiin roboihin ja geenimanipuloituihin mutantteihin. Nää varsinkin on ajan merkkejä. Ne näkyy myös lasten videoissa. Niis jumalat on korvattu julmilla vehkeillä, tottelevaisilla roboteilla, söpöillä mutanttieläimillä joilla on bioniset jäsenet. (Miten niin korvattu? Sitähän ne jumalat on aina ollu, eri elukoita, superheroja.) Paw Patrol on ihan pahimmasta päästä koneuskontoa, apinan johtama koirapartio muuttuu koneiksi.
ellauri006.html on line 430: Kaikki heidän epäjumalansa pitää rikottaman, ja kaikki heidän palkkansa tulella poltettaman, ja minä hävitän kaikki heidän kuvansa; sillä he ovat porton palkasta kootut; sentähden pitää heidän jälleen porton palkaksi tuleman.
ellauri006.html on line 492: he painawat wähemmän cuin ei mitän

ellauri006.html on line 507: Cosca hän turilat heidän secaans lähetti

ellauri006.html on line 526: cuin owat: Hämmähäkit

ellauri006.html on line 541: lähetti heidän secaans pahat engelit

ellauri006.html on line 573: jotca waatiwat rahan tähden:
ellauri006.html on line 601: ja minun lähimmäiseni cauwas astuwat.

ellauri006.html on line 791: nijn minun sielun macais lähes hiljaisudes.
ellauri006.html on line 829: Sentähden sinun jalcas tule

ellauri006.html on line 835: ja et lähde meidän jouckom cansa?

ellauri006.html on line 905: murenna HERra nuoren Lejonin syömähambat.

ellauri006.html on line 920: Anna heidän juosta sinne ja tänne ruan tähden

ellauri006.html on line 941: minun askeleni olisit lähes liucastunet.

ellauri006.html on line 958: Minä olisin lähes nijn sanonut cuin hekin

ellauri006.html on line 1035: hän lyö heitä tulella alas sywähän maahan

ellauri006.html on line 1047: Ja teloita minun wiholliseni sinun hywydes tähden

ellauri006.html on line 1117: sentähden lijcku mailma.
ellauri006.html on line 1185: Se wähä cuin wanhurscalla on on parambi

ellauri006.html on line 1241: Ja saat nähdä sinun lastes lapset.
ellauri006.html on line 1255: Mix mix mix? Mix just minä? Mixei kukaan muu? Woi nössö sentään. Mähän olin kiltti! Hei jehowa, jotain rajaa, huutaa jopi huusin herraa.
ellauri006.html on line 1257: Tää on teodikean vanha pähkinä. Eli mix hyville voi käydä kehnosti, ja pahat senkun porskuttaa? Tää on teologian perusongelmia, lukuisien muiden ohessa. Taas kerran orawat nähtäwästi puhuu ristiin, waikka ristiä ei ollut teologisessa mielessä wielä edes kexitty.
ellauri006.html on line 1288: Päiväni ovat menneet nopeammin kuin juoxija; ne ovat paenneet, eivätkä mitään hyvää nähneet. Ne ovat menneet pois kuin joutuva haaxi; kuin kotka lentää ruualle.
ellauri006.html on line 1290: Oishan se kivaa, jos vois vesoa kannosta uudestaan kuin puu, sit ei niin harmittaisi, et nykyinen elinkautinen on näin paska. Mut kun ei niin ei. Tästä lähtee kuitenkin se toisen yrityxen aate kehittymään:
ellauri006.html on line 1294: Mut jopi ei ole tyhmä, se huomaa catch-22:n: ei riitä vaihtoehtoinen elämä, sen pitäis olla jatkoa tähän edelliseen, muuten se on yhtä tyhjän kaa. Owatko hänen lapsensa kunniassa, sitä ei hän tiedä; wai ovatko he ylenkazeessa, sitä hän ei ymmärrä. Buddhalaiset älkööt waiwautuko.
ellauri006.html on line 1310: Lukuun 19 mennessä kaverit on jo 10x pilkanneet jopia, jopin laskun mukaan. Pöyhistelijät. Jopi on ihan yxin. Ei parjaa enaa elamassa. Se ei ole tyydyttäwää, lähimmäiset wälttäwät, ja ystävät on heikon unohtaneet (paitsi te paskiaiset). Huonekuntaiset ja piiat pitää vieraana. Huusin Eeditiä, eikä hän wastannut minulle, minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani, tai konkkaa ize keittiöön. Waimo wieroo pahanhajuista henkeäni, ja minun täytyy palvella lapsiani.
ellauri006.html on line 1333: Vähän se koittaa vihjailla siihenkin suuntaan, että puntit tasottuu pitkässä juoxussa, joko six että isäin synnit tosiaan maxatetaan jälkeläisillä myöhemmissä polvissa Darwinin kukkarosta, tai sitten vaan suurten lukujen lain voimasta, geenilotto arpoo kaikille ituradoille tasaisesti voittonumeroita:
ellauri006.html on line 1335: He owat wähän aikaa korotetut, mutta sitte menewät tyhjiin ja kukistuwat ja häwiäwät niinkuin kaikki muukin: ja niinkuin oas tähkäpäässä he lakastuvat. Eikö niin ole? Kuka soimaa minua walhettelijaxi, ja tekee sanani tyhjäxi?
ellauri006.html on line 1339: Sitä vähän ihmettelen, että onx jopin ja sen kavereiden välillä jotain teologista nokkapokkaa? Tällainen maallikko ei kyllä huomaa mitään eroa. Samaa paskaa kuulostavat jauhavan koko porukka. Kättä päähän ajatus on elintärkeä: jos ei jengi usko, että pahat teot palkitaan peppusaunalla hurskaan kääriessä voitot, ei mistään tule mitään, ei tarvittaisi koko uskontoa. Se että se ei näytä oikein toimivan, on ongelman ydin, ja sitä nää naavaparrat koittaa nyt selitellä parhain päin.
ellauri006.html on line 1343: Jopin kirjassa on paljolti samoja matskuja kuin sananlaskuissa ja psalttarissa. Onkohan ne kirjoitettu samoihin aikoihin. Ainaskin samaa Ketuvim osastoa. Fiktiota. Jahwen kirjaston wiisausosastoa, itseapua. Vähänkun Paolo Coelho, pykälää vähemmän sitovaa kuin virallinen ilmoitus.
ellauri006.html on line 1347: Ihan oikein sille, sanois Luukasa, se kommari. Vähän tasoitusta sentään. 7000 kamelia ei mee noin vaan perseensilmästä. Mut tää ei ole teodikeaa, se on ihan eri asia. Jahwe ei arwosta tasa-arwoa, se on sille osa ongelmaa, eikä ratkaisu. Parempien pitäiskin saada hankittua hajurako pahoihin.
ellauri006.html on line 1349: Jopi oli köyhäin isä (uskotaan, varmaan useiden), ja tuntemattoman asian se tutki witusti. Eikun wisusti, lukivirhe. (Tutun kuwaraamattu on fraktuuraa.) Se särki wäärän syömähampaat ja otti saaliin hänen hampaistansa. Varmaan otti kultahampaat talteen HY:n tavalla. Minä naurahdin alaisten puoleen, kun ne oli epätoivoiset, eiwätkä he koskaan pimentäneet iloisia kaswojani. Minun sanani jälkeen ei yxikään enää puhunut. Ugh. Olen puhunut. Näitä näki yliopistollakin. Nilkkejä.
ellauri006.html on line 1351: 30 Vali vali. Nyt minua nuoremmat naurawat minua, joitten isiä en minä olisi pannut edes laumani koirain sekaan. Jobin sukulaisistako on puhe? Jotka kiljuvat pensasten keskellä syöden saviheiniä ja kinsteripensaan juuria. Jopista on tullut niiden juttu, ne sylkevät sen silmiin. Oikealla puolellani nousee kakaroita, jotka pyytävät minua kompastumaan. Nakertajani eivät saa lepoa. Hän on wyöttänyt minut kuin hameeni päänlävellä. Olen käärmeitten weli, räähkälintuin kumppani.
ellauri006.html on line 1353: Luvussa 31 jopi puhuu panopuuhista. Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten kazoisi neitseen puoleen. Vaan liekö pitänyt se välipuhe. No ainakaan ne ei kazo enää muhun, kun oon näin rupinen. No jos oiskin joskus käynyt hullusti, ja sydämeni lähti waimon perään, ja wäijyin lähimmäisen owella, niin jauhakoon waimoni vastaavasti toiselle ja muut maatkoot hänet. Wuoroinhan sitä wieraissa käydään, saadaan toinen toisiltamme. Mitä pahaa siinä muuten on jos waimo ei oo warattu, kohdustahan me ollaan molemmat, se on vaan kohtuullista. Oisinko kieltänyt tarwitsewaisilta mitä he pyytävät? Oisinko antanut leskein silmäin hiweltyä, hiwelemättä myös takapuolia? Exs se ole ookoo et orwon lanne on mua siunannut, kun se sai lämmitellä mun lammasnahoissa? Hoitelin sen kuin omat sukulaiseni.
ellauri006.html on line 1365: 36 Wenaa wähä, jatkaa El Luihu. Sillä on vielä jotain sanomista. Leili ei ole tyhjä, vielä riittää paukkuja. Ei siellä enää kyllä ole yhtään uutta pointtia, niitä entisiä se tolkuttaa toisilla sanoilla, eli kohtia 1 ja 2 teodikean lyhyellä listalla. Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä. No voishan tässä olla se pointti, ettei termiittiapinat ole missään erikoisasemassa, kert jumalalla on niin paljon duunia. Siis deistinen pelitapa 6.
ellauri006.html on line 1374: Itte asiassa aika moneen jehovan tenttikysymyxistä termiittiapinalla on tänään jonkinlainen vastaus, ei ehkä täydet viisi pistettä, mut läpimenoon riittävät. Oletko tullut lumen warapesille? No onhan se, se on melkein sulattanut ne. Taidatko korottaa äänesi pilviin, että weden paljous sut peittäisi? Taidatko lähettää pitkäisen leimauxet matkaan ja sanomaan sinulle: tässä olemme? Joo sitähän tässä ollaan tekemässä, pilvet on täynnä viestisatelliitteja, lasertykit leimahtelee, ja vesi nousee. Kuka on niin taitawa, että hän pilwet taitaa lukea? No termiittiapinat, ilmastoennusteet on ikävänkin selviä.
ellauri006.html on line 1382: Seuraawat kysymykset tuulispäästä käsin saattaa waikuttaa wähän epixiltä: Onx sulla yhtä paljon habaa kuin mulla? Onko sinulla käsiwarsi niinkuin jumalalla? ja taidatko yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa? Pitäisikö sinun minun tuomioni tyhjäxi tekemän, ja minua wääräxi soimaaman, ollaxesi ize wanhurskaana? Sinun ja minkä armeijan? Mut näinhän se just on: tasapäinen oikeus on vaan tasaväkisten oikeutta, sillä oikeus on aina wahwimman. Ei se ole mikään ajatuswirhe, niin se nimenomaan on. Tää on wiiden pisteen wastaus 4 Jobin kirjassa.
ellauri006.html on line 1386: 41. Herra puhuu jobille laweammalta krokodiilista. Tää krokodiili on alkutextissä nimeltään Lewiathan. Vähän kuin Moby Dickin valkoinen valas, albiino kaskelotti, hammasvalas. Se oli ilkeä. Vastusti pidätystä. Söi Ahabilta keskijalan, dick suussa hammasteli sille. Kapu jahtas sitä purjelaivalla kuin porsasta. Nyt ei Dickillä olis enää mitään mahkuja japsulaisen valaskonttilaivan kyljessä. GPS paljastas hetkessä sen sijainnin. Mun tutkit herra tarkasti. Varustat parasta ennen leimalla kuin Wagner wanhemman, Viivin sian isävainajan.
ellauri006.html on line 1388: Pitäskö tässä pelätä? Must alkaa tuntua, ettei tää tuulispää tule ihan ratki taivaasta, vaan ehkä äskeisen El Luihun leilistä. Sen werran kämästä on pölinää. Tolkien-leffoissakin on paremmat efektit. Tää on kyllä aika säälittävää. No, kun tää kyhättiin 2500v sitten, ei digiefekteistä ollut tietoa. Pelästyttiin vähemmästäkin. Vaik efektiivisesti pelottavin eläin oli jo silloin tiedossa, sama siis kuin nyt.
ellauri006.html on line 1390: No jopia se pelottaa, jopi kauhistuu, ja katuu puheitaan. Se tuhisee nyt tomussa, ja pyytää lisäinfoa. Elifas et co. saa ansaitusti tuulispäältä satikutia. Vähän hämäräxi jää, mitä ne sanoi väärin. Ehkä ne vaan ei työntäneet kärsää tomuun yhtä syvälle kun Jopi, ei tehneet yhtä perusteellista jopia. Rangaistuxexi ne saa uhrata seizemän mullia ja saman werran oinaita, ja suosikkipoika jopi saa ne grillata (plus parhaat palat).
ellauri006.html on line 1399: Poikia ja tyttäriä tulee uudet 7 ja 3. Ei sentään 14 ja 6. Tarina ei kerro onko waimoja nyt 2. Jos ei, naisparka. Tyttöjen nimet oli Jemina, Ketsia, ja Kerenhapuk. Kaksi ensimmäistä nimeä on tawallisia etenkin mustilla, kolmas harwinaisempi. Kuka nyt haluaisi olla Kerenhapuk. Puritaaneilla oli Kerenhapukkeja, vaikka ne pahexuivat meikkiä. (Nimen merkitys on meikkilaatikko). Poldarkissa oli sen niminen vähän huorahtava mustalainen tyttö.
ellauri006.html on line 1405: Aiheesta lisää: Gregorius Magnuxen magnum opus Magna moralia on 35-osainen kommentaari tähän. Good job Greg! Kurkkasin sitä. Greg märehtii textin jokaikistä sanaa kuin lehmä kustakin neljästä mahasta noussutta märepalaa. Ensin historiallisesti, sitten allegorisesti, sitten moraalisesti. Järisyttävää pilkunnussintaa. Siihen tiedemiesten aika silloin meni. Nyt tähän.
ellauri006.html on line 1419: Moraalissa on kyse meemeistä. Meemiä on kaikki se sälä, millä nää apinat säilyy hengisä kun meno on vaikeaa, kun ei olla puussa turvassa, pähkinöitä poskessa.
ellauri006.html on line 1424: Näin on termiittiapinoillakin. Lait kuten Moosexen 20 - oops - 10 kpl suojaa omistajan oikeuxia ja yhteiskuntajärjestystä. Muunlaista moraalia ei olekaan. Oman geenipuulin suosinta on alkeellista klaaniajattelua, korruptiota, nepotismia. Se on tehtävä salassa, oikea käsi ei saa nähdä kun vasen panee möngöt suvun taskuun. Moraali on säätyläisten salaliitto, kurkojen kartelli, korttitalo kuvakorteille, hiljainen sopimus josta ei saa lipsua, tai alkaa taas verikosto pyöriä.
ellauri006.html on line 1426: Epsanjalaisessa saippuassa nilkkimäinen Agustin peukuttaa säätyä, sen pirkkomainen aatelinen rouva sukua, sen poika hulttio kavereita, naisia ja maatilaa, kuikelo tasavaltalainen naisasianainen samaa sukupuolta, mukiloitu nahkalippis puoluetta, jalkapuoli solttu isänmaata, huonosti saxaxi laulava kapakkalintu pimpsaa ja/tai rahaa. Botoxihuuli mirri Mersu ja nousukasmainen Aleksandra kilpailee piipunrassin aatelispojan kikkelistä. Jyrsijännäköinen palvelustyttö haikailee munaa kurjenoloiselta apupojalta. Tää on moraliteetti. Klisheinen pukudraama. Kaikki on ilmeitä myöten rutiinia. Koko porukka on ällöjä. Just tätä onkin moraali. Hyviä tapoja. Meemejä. Bienseance. Raaputa sitä vähän, näät apinoiden irvistyksiä.
ellauri006.html on line 1430: Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten parta-Kalle tähdensi.
ellauri006.html on line 1454: etu, se ois itsekästä. Tästä lähetään,
ellauri006.html on line 1456: moraalin vastakohta, lähtökohta
ellauri006.html on line 1458:

Mut mikä pesä? Minkä yksikön itsekäs etu on se oikea? Siihen on eri aikoina ollut eri kannanottoja. Neandertaalille se lie ollut omat geenit, lisääntymisyksikkö joku aika pieni, oma toteemi. Jutkuille se oli jaakon poikain geenipooli, beth israel. Jesse globalisaatiota peukutti, kaikki saman lajin apinat on lähimmäisiä. Neandertaalithan oli jo ajat sitten sukupuuttoon tapettu.
ellauri006.html on line 1460: Mut miksi pysähtyä tähän? Eks pesä voisi olla koko tän pallon väki, ikään, sukupuoleen, lajiin katsomatta? Loppuis tää häikäilemätön pallon riisto itsekkään ihmislajin eduksi. Tule elukoiden jeesus ja pelasta pallo, vapahda pöppiäiset ihmispaholaisen vallasta!
ellauri006.html on line 1467: Kultainen sääntökin paljastuu katinkullaksi, kun oivaltaa sen sovellusalan: varo nuijimasta naapuria, jos se voi seuraavassa erässä pamputtaa sua. Lähimmäinen on se joka pärjää sulle. Muista ei ole väliä, esim elukoita saa tappaa ja syödä vapaasti, ja vihulaisia.
ellauri006.html on line 1471: No mullon kolme lasta, kaks lastenlasta toistaseks, ei sillä kuuhun mennä. Kulutus vähenee pakosta eläkkeellä, en osta vaatteita, korjaan vanhoja, lajittelen jätteitä, en matkustele, inhoon lentämistä. Tämmöstä pientä voin tehdä oman osan, jos muutkin tekee. Mut en aio mennä apoptoosiin, itteäni ristiin naulita, omista joukoista nyt puhumattakaan, ihmiskunnan puolesta.
ellauri006.html on line 1571: No sehän pian nähdään

ellauri006.html on line 1583: -- Lähetetty mun Galaxy -älypuhelimesta.
ellauri006.html on line 1708: Vähän kai riippuu siitä mihin hommaan

ellauri006.html on line 1737: Sain tän banaanikirjaston pokkarin isosiskolta. Kirjan juoni ja moraali on seuraava. Läpimätä mutta sentimentaalinen lakimies Charlie huijaa kaverinsa kanssa mafiosoa, ansaitsee hirmu läjän massia sen selän takana. Tarkoitus on lähtä karkuun jouluaattona. Suunnitelma komplisoituu, Charlie "joutuu" tappamaan lähes kaikki muut juonessa olijat, paitsi tyhmää pornoklubin pokea, joka katuu katkottuaan ilkeeltä juipilta kaikki sormet. Poke joutui lapsenvahdix kun sen äiti ja isäpuoli lähti matkailuautolla katolisten jouluhuvipuistoretkelle.
ellauri006.html on line 1739: Monien huvittavien kommellusten jälkeen Charlie pääsee matkaan rahoineen kohti onnea, mutta kääntyy auttaman tien päällä kahta vanhusta, joilta pääsi karavaanarista pensa loppumaan. Joulumielestänsä tyytyväisenä se jää tienviereen vielä kuselle. Hölmö kuskivanhus peruuttaa epähuomiossa sen ylize. Vanhuxet on pahoillaan, kunnes löytää Charlien autosta sen miljoonat. Hyvillään ne pakkaa ruumiin pressuun ja jatkaa matkaa joulupyhiin vaelluxelle.
ellauri006.html on line 1741: Mitä tästä opimme? Jos tahdot ykköspersoonasi asian sä olla ajaja, älä lipsu, pysy kovana. Altruismista voi tulla yxinomaan lisäharmeja. Aika samanlainen näyttää olevan epsanjalaisen aippuan Republica filosofia.
ellauri006.html on line 1747: Ei tässä ole mitään outoa, kidutus ja tappaminen on ihan ok, kunhan siinä noudatetaan sovittuja tapoja. Sekin on vaan osa termiittiapinoiden arkipäivää. Kuin myös sen kauhistelu, varsinkin kun uhrien joukossa on meikäläisiä. "Uhreissa ei tiettävästi ollut suomalaisia." Puh, läheltä piti, olihan siellä kai jokunen muu pohjoismaalainen. Hirviöitä!
ellauri006.html on line 1760: - Katso vähän mitä puhut, Les, tässä on nyt kyse raamatusta, saatana.

ellauri006.html on line 1790: Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta.
ellauri006.html on line 1816: tähtää etäälle, kvartaalin päähän, ei näe eteensä,

ellauri006.html on line 1842: Mitäs nyt, kysymme: onko laki erehdys? ei helkkarissa, erehdystähän en tunnistaisi paizi lain läpitte. Enkä edes tuntisi halua ellei laki sanoisi: älä halua! Siitä alkuvauhdin ottaen kerta kiellon päälle lähti kaikki halu mussa liikkeelle; ilman lakia näät jää erehdys hämäräxi.
ellauri006.html on line 1845: Sillä ei kai kuolema ollut mulle hyväxi? No ei kai! Mutta erehdys, jotta vaikuttaisi erehdyxeltä, hyvän tähden aiheuttaa mulle kuoleman, jotta tulisi ihan über selvän erheellisexi näin lain kautta toi erhetys.
ellauri006.html on line 1850: Sillä haluuminen on mun sylissä ihan liimalla, kauniin aikaansaanti ei. En näät tee hyvää jota tahdon, vaan pahaa mitä en tahdo, sitä puuhaan. Jos näät teen mitä en tahdo, niin en minä enää tee sitä vaan mussa elelevä harha. Löydän siis lain sille etmä haluun tehdä hyvää, nim. et mun sylissä on paha, mä näät tykkään kyllä jumalan laista ihmisten sisällä, mutta näen toisen lain mun jäsenissä joka taistelee mun järjen lakia vastaan, joka häpäisee mut mun jäsenissä olevalla erehdyxen lailla. (Sanoin tän vähän sekavasti toisto tyylikeinona mutta ehkä saatte pointin.)
ellauri006.html on line 1861:

Eli tähän päättyy tämä tarina.

ellauri007.html on line 33: Taas verilähde sydämen

ellauri007.html on line 69: Kurjet älähtelee kaukaa

ellauri007.html on line 111: joku niistä oli nähty pihalla.

ellauri007.html on line 122: Ole hyvä hanhi, käännä toinen poski lähimmäiselle.

ellauri007.html on line 136: savukinkkua kaupoissa vähän aikaa alennuksella.

ellauri007.html on line 153: Vähenevät joukot eksyneen oloisina

ellauri007.html on line 216: Mitähän tää uni tahtoo sanoa? Vääristelee

ellauri007.html on line 222: älähtelin siihen malliin. En herännyt.

ellauri007.html on line 364: tai vähintäänkin jotenkin liikuttavia).

ellauri007.html on line 454: Riittäähän niitä länteen itään rutkasti lisää.

ellauri007.html on line 461: wähin erin kipuillen saa luunsa hautaan korjata,

ellauri007.html on line 684: "Mikä?", ärähti isä, "no tulla anna!

ellauri007.html on line 761: häkistä. Lähti vetää.
ellauri007.html on line 790: ilmaiseksi tähystetty suolisto

ellauri007.html on line 857:

Milla-tädin turpa Solveig von Schoultzin kirjan kannessa on vähän rivon näköinen, vagina dentata. Siihen sopii työntää keppiä ja porkkanaa. En pitänyt kirjasesta pienenä, se oli mielestäni K1 (K5=uusi, K4=erinomainen, K3=hyvä, K2=tyydyttävä, K1=kehno).

ellauri007.html on line 865: Säikähtää kun ulahtaa petikaveri,

ellauri007.html on line 869: tekee kutaa vaikka vähän sattuu.

ellauri007.html on line 1027: Ettekö ole ennen nähneet

ellauri007.html on line 1033: 150 gorillaa on jäljellä. Lähtölaskenta on pitkällä.

ellauri007.html on line 1097: Loppu on lähellä mutta siitäkin

ellauri007.html on line 1344: Kun se vähän kesti,

ellauri007.html on line 1392: Viimeksi eikä vähimpänä luteensyöttinä

ellauri007.html on line 1434: Toinen seniori lähtee käymään kaupassa.

ellauri007.html on line 1452: Keskustelu ei pääty tähän,

ellauri007.html on line 1508: ne tykkää kyllä nähdä tekevänsä vaikutuksen.

ellauri007.html on line 1512: Niihin on myös nähty paljon vaivaa.

ellauri007.html on line 1518: Ihan vähitellen edetään ylhäältä alaspäin.

ellauri007.html on line 1674: Jimmy-serkku oli pudonnut kaivoon päälleen ja vähän tärähtänyt. Henki valtaa sen syksyisin kun se keittää perunoita sioille. Aika sakumaista.
ellauri007.html on line 1692: äkämähäkäs.
ellauri007.html on line 1700:

Eli tähän päättyy tämä tarina.

ellauri008.html on line 45: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski oli ukrainalainen (tietysti), syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri008.html on line 76: mä oon kohta läpi, lähtään kaljalle,

ellauri008.html on line 93: b-luokan valovoimaisia tähtiä.

ellauri008.html on line 115: nobelsarjan voittanut pesäpallotähti.
ellauri008.html on line 235: ihan vähän niinkuin kuuluisammaksi.

ellauri008.html on line 236: pikku tähdeksi samassa tähtikuviossa.
ellauri008.html on line 253: Revolveriruletti pyörähtää,

ellauri008.html on line 283: muilla ikävillä vähemmistöillä.

ellauri008.html on line 290:

Tähtitahralippumme


ellauri008.html on line 292: Tähditetty viiri on USAn pääsylippu,

ellauri008.html on line 369: sulle tähän maailmaan ja niin

ellauri008.html on line 486: Vain osa kirjailevista miehistä on mieskirjailijoita, onneksi. Ne on vitun ikävystyttäviä. Klisheisiä. Ne hakee kunniaa ja tuntee häpeää, vuoroin ylvästelee vuoroin nöyristelee ja haluu päteä. Olla kuuluisia julkkiksia. Setvii uskontoa ja politiikkaa, valtaa, sotaa, metästystä. Sensaatioita, kohua, jänniä juonen käänteitä, kähmintää, pappeja, poliitikkoja, poliiseja, yrittäjiä, sotilaita ja lääkäreitä, rikoksia, väkivaltaa, höyryistä seksiä, kaunottaria, rahaa, ökytaloja ja jahteja, ekan luokan paikkoja, piukkoja paikkoja, tiukkoja paikkoja joista selvitään, tiimihenkeä, sankaruutta, tunnon tuskia. Kaikkea sitä mihin munapussihormonit miestä kuljettaa.
ellauri008.html on line 488: Wiiksiwallu eläinmurhaaja Hemingway tietysti, tyhmä sonni Henry Miller, kaakelileukainen Knut Hamsun, valassarjamurhaaja Melville enimmäkseen (paitti se "mieluummin en" novelli). Conrad merenkävijä myös eri selvästi, en meinaa jaksaa lukea. Henry James on yllättävän ällö myös, vaikkei mikään sonni. Ite asiassa Dostojevskikin soveltuvin osin kuuluu tähän. Ja Paulo Coelho, mirabile dictu. Naismaista miesmäisyyttä on näet myös näiden harrastama nokintajärjestyksen vahtaus ja sitä palveleva pyhyyshymistely, vaikka itse ovat piipunrasseja. Mieskirjailijoita on selvästi jenkkijutkut Bellow, Malamud, Roth etenkin, Paul Auster. Amos Oz ei kuulu joukkoon, mut se ei ookkaan jenkki. Eikä Singer. Naismainen Åke-Håkan Knausgård on selvä mieskirjailija, sukuaan haukkumalla koittaa päästä julkuksi, alistamalla ylistää itseään ja lyttää naisiaan. (Mussakin voi olla sitä vikaa. Mut en sentään ole julkkis.) Bylsii lapsia, fanittaa Hamsunia, Hördeliniä ja Hitleriä, kaikki hulluja mieskirjailijakolleegoja. Hyi. Sen eka kirja enkeleistä oli aika hyvä.
ellauri008.html on line 490: On myös kirjailevia naisia jotka on miesmäisiä naiskirjailijoita. Nekin on vitun tylsiä. Klisheisiä. Ne hakee kunniaa ja tuntee häpeää, vuoroin ylvästelee vuoroin nöyristelee ja haluu päteä. Olla kuuluisia julkkiksia. Setvii uskontoa ja politiikkaa, valtaa, sotaa, metästystä. Sensaatioita, kohua, jänniä juonen käänteitä, kähmintää, pappeja, poliitikkoja, poliiseja, yrittäjiä, sotilaita ja lääkäreitä, rikoksia ja väkivaltaa, höyryistä seksiä, kaunottaria, rahaa, ökytaloja ja jahteja, ekan luokan paikkoja, piukkoja paikkoja, tiukkoja paikkoja joista selvitään, tiimihenkeä, sankaruutta, tunnon tuskia. Kaikkea sitä mihin munapussihormonit naista kuljettaa.
ellauri008.html on line 494: Hyvät kirjailijat on vähän sellasia androgyynejä. Taviksia. Ei kauhistele, kukkoile, kiivaile, nyyhkyile, hienoile, höyryy, uhoo, mesoo, hymistele, lyö rumpua eikä mahtaile. (Grassin peltirumpu on paska, ei jaksa edes loppuun.)
ellauri008.html on line 500: Jane Austen tietysti, Charlotte Bronte, ja Thackeray. Virginia Woolf on hieno. Leo Tolstoi, Tsehov, Turgenjev vaik se kirjoittaa liikaa metästyksestä. Kuin myös Trollope, joka on hirmu setämäinen. Ann Tyler on kiva. Alice Munro, Katherine Mansfield tosi hyviä, Anthony Powell ok vaik on sovinisti. Galsworthy on sillä rajalla. Steinbeck myös, vaikea sijottaa, kuten jenkit yleensä, niillä on jenkki"kulttuurista" jo pahat mieslähtöpisteet, iso handicap. Jos ne on kilttejä ne on lällyjä, siirapinlitkutusta yleensä. Fielding ja Sterne saa peukutuksia. Proust on ok, Balzac ihan jees, vaikka melko pitkäveteisiä. Samaa voi sanoa Cervantesista. Onhan se kiva, ja sydän paikallaan, mutta puuduttava.
ellauri008.html on line 502: Listoja vois jatkaa loputtomiin joten lopetan ne tähän.
ellauri008.html on line 503: Vähän nolottaa et listoissa on enemmän miehiä kuin naisia, niin hyviksissä kuin myös pahiksissa. Onks se mun vika? Voi olla.
ellauri008.html on line 505: Onhan tähän toinenkin näkökulma: puisevat kirjat on kivoja puisevista ihmisistä. Ne on niistä just sellaisia tutunoloisia ja kuitenkin jänniä, josta ne löytää oman itsensä. Vika ei ole kirjassa, lukija on väärä. Mä en vaan ole oikealla lailla puiseva. Vaan tällä toisella lailla.
ellauri008.html on line 513: rikasta yrittäjähyvistä,

ellauri008.html on line 557: Hemmoja ei kunnolla avata, ei läheltä tavata,

ellauri008.html on line 590: Conradin kerronta on lähes 100% huumorvapaata. Kun lukee esim dentistivitsin (Nostromon luku Majakka) tajuaa olla kiitollinen.
ellauri008.html on line 623: ettei venähdytä polakkia keltin uni.
ellauri008.html on line 644: Siis tätä edeltäneen sellaisen. Aikansa elähtänyttä.

ellauri008.html on line 658: Jimin esipuheessa Conrad raportoi, et joku nainen ei ollut tykännyt Lordi Jimistä, sanoi että se on morbidi. Condrad sanoo et kirjan aihe on "Acute consciousness of lost honour." Jimipatukka skitsoo koko ikänsä jotain omaa mokaa nuorena. Mitä vittua. Aika sairasta. Tai narsistista, siis luonnevikasta. (Hmm. heti tuli mieleen, en kai mä oo tekemässä samaa? No se nähdään pian.)
ellauri008.html on line 664: Oman elämänsä pelkureista, jotka koittaa olla sankareita muiden silmissä. Pelon päihittää kunnia ja häpeä, i.e. kaverien ja kazojien tuomio. Sosiaalisuus on cro magnonin menestyxen salaisuus. Mä en ole niitä. Mä oon miisu kissanpoika, hepeteeu, pikku peikko neandertaali, rehellinen pelkuri, rhipsaspis, kilvenheittäjä. Erilainen kuin muut, muhun sattuu. Lähden karkuun, ryömin piiloon. Ajatelkoot muut mitä tahtovat. Arvonkieltäjä. Siitä ylpeä.


ellauri008.html on line 718: Paljon skizoillaan sitä et mixi Jimi hyppäs laivasta. Kai se oli vaan tyhmä pelkuri. Kummallista on että sitä pitää niin paljon kelata, se on narsistista. Outo sivupersoona Brierly tuomaristossa hyppää jorpakkoon muina miehinä tapauxen johdosta. Ei selitetä mixi, oisko myötähäpeästä. Seikkailuosassa Jim koittaa saada mamuasukeilta kiitosta, kun maine meni valkolaisten parissa. Sekin menee pieleen tietenkin. Yxi niistä lopulta lasauttaa Jimin hengiltä. Tunari mikä tunari.
ellauri008.html on line 740: Tuttu juttu, Konrad levittää stereotypioita joka asiasta, se on kävelevä tai paremminkin kirjoittava klisheepankki. Vastaan siis samalla mitalla: polakit on persumoukkia, ja niin on brititkin. Vulgäärejä buldoggeja, inselaffeja. Saksalaisetkin on niihin nähden hienostuneita ja kulturelleja, ja se on jo jotakin.
ellauri008.html on line 758: Goethe-sitaatissa Torquato on vasta saanut Jerusalemin vapautuxen valmiixi ja ojentaa sen Alfonsille. (Ketähän sekin on? Täytynee selvittää tämäkin.) Konradin sakemannikaraktääri Steinin innoittaa siteeraamaan "the boetia" iso perhonen, jonka se on juuri lävistänyt neulaan. (Kaksi keskimmäistä säettä on Konradilla, muut on alkuteoxesta):
ellauri008.html on line 778: Romantikko on vanha synonyymi narsistille. Hoito-ohje on oikeen suuntainen. Paras ois kun lakkais luulemasta et on jotain erikoista. Kun ei kuvittele liikoja, niin ei niin petykään. Yllätyxet, jos niitä on, on iloisia. Uimaan on vaikee oppia, mut vähän päästä, kun lihoo vanhetessaan, osaa jopa kellua. Ei tarvi enää edes polkea. Voi uiskennella matalalla veden alla, vain silmät pinnalla. Saku Sammakko viihtyy lammikossa, pitää suorastaan olematta ylpeä. On läpeensä tyytyväinen. Se on sen elementti, ei harva ilma.
ellauri008.html on line 802: No tää paasaus onkin viimeinen ekasta tuotantokaudesta ja 500 runosta tänä vuonna. Jatkoa on luvassa vasta seuraavana tuotantokautena vuonna 2020. Monta viikkoa kuivatelakalla kuin isä Mefodi. Jaksankohan retkahtamatta. Saapa nähdä. En jaxanut. Vähän ehkä vähensin vauhtia.
ellauri008.html on line 804: P.P.S. Alfons oli Tasson patrblrlbluuuna, sen mesenaatti, Alfonso II d’Este, Ferrarin johtaja (1533-1597). Kun Gerusalemme liberata oli loppuun kynäilty, Tasso halus ajaa Ferrarilla Firenzeen, Alfonso ei päästänyt, mix ei? Olikohan se joku Marlow sekin, Tasso sen Lordi Jim. V. 1577 Tasso puukotti epähuomiossa lakeijan, ja Alfonso pani sen St Annan pöpilään 7 vuodeksi 1579-1586. Että semmonen Alfonso se oli, ja semmoinen se Tasso. Kun patruuna kuoli, Ferrarista tuli paavimobiili.
ellauri008.html on line 806: Oikeata puuta taisin haistella, Konrad oli vähintäänkin kaappihomo, tai komerobi.
ellauri008.html on line 854: Tässä retkueessa on paljon samaa, vaikka edustavat eri rotuja: saku, sammakko, polakka, jenkki, anglointiaani. Strang oli kaksi brittisammakkoa. Nää pojat peilaa lännen nousukautta viime vuosisadan alussa. Peukuttavat rasismia, laissez faire kapitalismia, kolonialismia, ja white supremacya. Väsäs poikamaisia seikkailukirjoja, joissa tarmokkaat ja yritteliäät oman onnensa hirvisepät takoo värivajakkien kalloja ja vuolee pätäkkää niiden selkänahasta. Näyttämöt kiertää eksoottisissa maisemissa ympäri palloa, statistit ja sparrerit edustaa kaikkia alempia rotuja apinoita. Taika-Jim ja sen nekrumuskeli. Nastamuumio ja sen mustat knääpiöt. El Zorro ja Tacho kuparinvärinen pentele. Han Solo ja älisevä Chewbagga. Tarzan, karkeakarvainen Cheetah ja sileäkarvainen Jane kolmantena pyöränä. Mikki ja Hessu. Hemingwaun Afrikka-kirjat menee tähän. Paavo Lipponen ja Carl Gustav Korkki, Armas J. Pullan Romppainen ja Ryhmy. Seikkailuja alempirotuisten apinoiden viidakoissa. Mutiaiset päänsä päällä kantaa valkoisen miehen taakkaa. Bwana. Sahib. Massa. Tuan Jim.
ellauri008.html on line 871: Aus dem Schlageter stammt auch die fälschlich Hermann Göring zugeschriebene Aussage: „Wenn ich Kultur höre … entsichere ich meinen Browning“ (1. Akt, 1. Szene). Johsts Widmung „Für Adolf Hitler in liebender Verehrung und unwandelbarer Treue“ beeindruckte Hitler ebenso wie der Inhalt des Stückes. Das Stück beschäftigt sich mit dem Freikorpskämpfer Albert Leo Schlageter, der während der Ruhrbesetzung (1923) von einem französischen Militärgericht zum Tode verurteilt wurde, da er Anschläge auf militärische Verkehrsverbindungen verübt hatte. Johst proklamierte ihn zum „ersten Soldaten des Dritten Reiches“.
ellauri008.html on line 873: Kun jenkeissä tehtiin hiljan poliisisarja jossa savunaama oli puikoissa ja paleface sidekickinä, enemmistökatsojat oli shokissa. Sellaisetkin sarjat on vähän kyseenalaisia missä pomona on joku ämmä. Puuttuu vaan et jumala ois musta apinanaaras joka olis vielä mamu, muu tai lesbo. Hintelä ja vanha ja kukkahattu päässä, tai alaikänen läski rättipää vammanen ja ruma. Ei helkkari, ei jumalauta tulis uskonnosta mitään, missä olis pelote? Ketä ihailtas ja toteltas? Hirveydet ja niiden sepitys kysyy palleja, sen tiesi Palle Hirviseppä. Pojat ovat poikia, miehet miehiä. Vähän tyhmempiä, siks voisivatkin alkaa koulun myöhemmin, niin saisivat taas lytätyksi tytöt siinäkin. Sais nenäkkäät tytöt opetuksen. Lisää miesopettajia suosimaan poikia ja bylsimään tyttöjä, ja niille kunnon palkat, munalisä.
ellauri008.html on line 900: 5 Sen viholliset ovat voitolle päässeet, sen vihamiehet menestyvät. Sillä Herra on saattanut sen murheelliseksi sen rikkomusten paljouden tähden. Sen pienet lapset ovat menneet vankeuteen vihollisen vieminä.

ellauri008.html on line 915: Maksaakohan metsäherrat sille siitä jotain bonusta.
ellauri008.html on line 930: HS levittää Haju Pisilän ex-hallituxen ex-nisäministerin Myi Kakkasen kokosivun väripyllistelykuvaan kertomaan, miten kokkareiden mielestä on aivan asiallista, että kokkareet ja Kreikan hallitus on valmiit rikkomaan kansainvälistä lakia ja sopimuxia ja kuskaamaan mamutulvan Turkista takaisin kumiveneisiin ja skönelle. Koska: Erdogan haastaa nyt Eurooppaa, ja sixi on ihan oikein että meikäläiset lähtee mukaan sotimaan, koska inter arma silent leges, ettexte ole sitä lukeneet. On ihan oikein et tää rupusakki toimii tässä vähän niinkun ihmiskilpenä. Niinhän me fasistit tehtiin viime maailmansodassakin, kuskattiin Suomesta jutkuja laivalla Aatun uuneihin, ja sitä ennen lähettiin kenraali Talvelan kanssa Aunuxeen yxityisesti vähän sotimaan. Niin että ennakkotapauxia löytyy, tää on ihan normaalia menettelyä meidän puolelta. No kokkareiden ja muiden rasistien puolelta se on. Ja Herlinin konesanomat taputtaa sille karvaisia käsiä. Eipäs kun sileitä ja manikyroituja, ne karvathan on niillä matuilla.
ellauri008.html on line 968: Muutama enemmän tai vähemmän, who cares.

ellauri008.html on line 1009: Elpyminen alkoi lähimezästä.

ellauri008.html on line 1010: Vaurastuminen lähtee taas alkuun mezänkäytöstä.

ellauri008.html on line 1017: Voimakkaaseen kasvuun tähtääminen on oikeastaan ainoo tapa toteuttaa konseptia

ellauri008.html on line 1031: Mezä Skogen on esimerkki vähittäiskaupan murroxesta.

ellauri008.html on line 1063: pysyis henkitoreissa vähän kauemmin.

ellauri008.html on line 1099: liberrasisti Annan Rähmälläki

ellauri008.html on line 1111: jollasta ei oo nähty sitten 30-luvun, jenkkilehtien

ellauri008.html on line 1112: kuten WSJ:n riippumattomuudesta LOL, sieltähän se

ellauri008.html on line 1135: sitä, Herlinin ässää, tähtireportteria,

ellauri008.html on line 1162: eekuu paranoo lopun lähestyessä, se jää varmaan viimesexi

ellauri008.html on line 1163: ize heiluttamaan ruumiskasan päälle tähtikoristeista lippua.


  • ellauri008.html on line 1169: tai vainaa, sen permanenttia ei ole vähään aikaan näkynyt.

    ellauri008.html on line 1172: Nähtävästi Kone Oyn edut on jossain uhattuna taas.

  • ellauri008.html on line 1206: ja se ei olekaan ihan vähän sanottu.

    ellauri008.html on line 1209: jostain netistä oon nähnyt niiden sammakoita,

    ellauri008.html on line 1317: Hyppy mahalle ja läiskähdys.
    ellauri008.html on line 1358: (Lähde: Jehova, psalmi 139)
    ellauri008.html on line 1370: (Lähde: Tolkien, Lord of the Rings)
    ellauri008.html on line 1379: (Lähde: MIT Tech Review 122:4)
    ellauri008.html on line 1391: tuletko ulos silminnähden keventyneenä.

    ellauri008.html on line 1429: HSn lykketrolli Oskari oli lähetetty vakoilemaan

    ellauri008.html on line 1438: Stressiä, kiirettä, ahdistusta, näköalattomuutta, pakkomielteistä suorittamista ja loppuun palamisia. 28-vuotias toimittaja Oskari Onninen kuulee huoli- ja stressipuhetta ympärillään päivittäin eikä ymmärrä, mikä hänen ikätovereitaan vaivaa. Heillähän pitäisi olla asiat paremmin kuin hyvin, ainakin jos tilastoihin on uskominen. Tutkijat selittävät nuorten aikuisten ahdinkoa monilla eri tekijöillä – yksi niistä on internet, joka on tehnyt elämästä jatkuvaa vertailua ja kilpailua.
    ellauri008.html on line 1450: Painovoima painaa, armo kohottaa, on siinä nostetta kuin ilmapallossa. Armo oikeasti ei oo muuta kuin voittaneiden yksi siirto loppupeleissä (jolla ostetaan hävinneiltä goodwillia - hyvä veto, jos häviäjät kuitenkin jatkaa peliä, eli niitä ei saada pysyvästi pois pelistä). Weil kai ajatteli armoa tahdosta riippumattomana voimana, jonka varassa voi ihmisten välisessä painovoimakentässäkin keijua. Luoja ois tässä (kuin Simonen isä ehkä?) luomiltaan poissaoleva. Tämmöistä on nähty. Aika omituista jälkiteollista panteismia. Onkohan siinä vähän cargokultin piirteitä.
    ellauri008.html on line 1456: Martin Heidegger oli ukin ikätoveri, omaan napaan tuijottaja, niiden napamiehiä. Kaikki lähtee musta ja siitä miltä musta tuntuu. No homomensuraltahan tämä kuulostaa, Platonin ideoita tässä tarjoillaan uudessa natsikuviollisessa leilissä.
    ellauri008.html on line 1459: Heideggerin myöhemmässä ajattelussa tämä irrottautuminen kehittyi kokonaisvaltaiseksi. Se yritti ajatella uudelleen koko länsimaisen filosofisen tradition piilevät lähtökohdat ja taustaoletukset. No sekin tais jäädä yritykseksi. Mutta tämä hanke teki Heideggerista myöhemmän mannermaisen filosofisen perinteen tärkeimmän suunnannäyttäjän. Jatkakaa te vaan tonne päin, mä jään pois tässä.
    ellauri008.html on line 1473: Natsit itse piti Maraa joutavana suunpieksäjänä, eikä ihme, veikkohan nostaa avainongelmaksi tän: "Warum ist überhaupt etwas und nicht vielmehr nichts?" Leila Haaparanta rassu mietti tätä kuusivuotiaana taimisena, ehkä nytte emeritana vieläkin. Pian se selviää. Kysymykseen vastaa Hegel: Weil nichts existiert nicht, das Nichts nur nichtet. Hoo hoo jaa jaa, metafysiikkaa. Palataan Parmenideeseen kuin koira oksennukselle. Ei jaksa. Nyrjähtänyttä kielipeliä. Kiinalainen kissa joka huitoo ilmaa, yhden käden merirosvo ilman jackpottia. Hitler varmaan sanoi Maralle: Martin, du nichtssagender Pfurz! Ei huijannut Adlerhorstin ajattelijaa.
    ellauri008.html on line 1475: Myötäjuoksijana Mara joutui sodan jälkeen jäähylle ja mielisairaalaan. No, siitä se sit toipu äkkiä, pääs vapaalle jalalle, ja seiskytluvulle tultaessa se oli taas aika guru. Halus katolisen hautauksen 76, kun mä tein lisurin. Jos vaikka siitä kuitenkin hyötyis jotain loppupeleissä.
    ellauri008.html on line 1486: Tähän ois voinu Mortti lopettaa. Mut sit käy ilmi et tää onkin vaan olkiukko, jonka Mara aikoo kohta kumota. Siis sama erhetys kuin el Laurin siteeratessa osan IV lopussa Salomon viisautta. Apokryyfikirjasta löytynyt järkipuhe kerrankin olikin pirun advokaatin versio.
    ellauri008.html on line 1488: Toinen Mortti, nenäänsä honottava Mårten Ringbom, tajus panna hanskat naulaan ajoissa, lähti filosofiasta yleen runoilemaan 70-luvulla. Väitteli 2002 ja kuoli kymmenvuotiaana tohtorina.
    ellauri008.html on line 1490: Mut ei tämä Martti, tästä vasta alkaa ihan hirvittävä kallon pulina. Hypnoottisesti Martti popottaa sivukaupalla das Seinista ja der Sinnistä, anaalisesti pihtaa pilkkuja ja pisteitä, ilman ainuttakaan konkreettista esimerkkiä, edes substantiivia. Kauempaa katsoen vois luulla järkeväksi puheeksi, mut läheltä lukien se on loputonta suoltoa, ihan kuin mielenvikaisen höpinää. Tulee mieleen Irja mummon hölötys Kivelässä Lean viereisessä sängyssä, mitä Lea luuli radioksi:
    ellauri008.html on line 1533: Suomalaiset ostaa nyt lähinnä palveluita. Garbage in, garbage out,

    ellauri008.html on line 1534: paskaa toiseen päähän laulain tulee ja toisesta viheltäen menee.
    ellauri008.html on line 1546: Orjatyövoima, pyörälähetit, parturit ja stailaajat

    ellauri008.html on line 1560:

    Conradilla on vähä sellasta moraalipohdintaa Nostromon luvussa 5. Aia sama tematiikka, honourista hankaa. Conradin omin aihe on narsismi. Sais se itsekin varmaan diagnoosin.
    ellauri008.html on line 1572: Otellaan vähän sulassa sovussa, shakkipeliä, ei se tähän pääty, parempi voittakoon, otetaan kohta uusinta, vaihdetaan upseereja, moukat syökööt pölyä.
    ellauri008.html on line 1581: Tätähän se on, se moraali. Nilkkimäisiä kompetitiivisia alipelejä osin kooperatiivisen ylipelin alla. Ja sama uudestaan sisäkkäin kuin Hanoin tornit. Siitä on kyse. Niinkuin sanoo tuhat törkimystä: veronkierrosta on turha mäkättää, jos ei ole rikottu lakia. Silloin se on verosuunnittelua. Se että törkimykset itse lobbaa verolait on vaan voi. On noudatettu sääntöjä. Se on parhaan valtaa, aristokratiaa.
    ellauri008.html on line 1596: Mitä noi on selväkielellä? Eli miksei briteissä ollut kumousta? Tai miks Conradin isän (vasta)vallankumoukset Puolassa lässähti? Oliks sen iskä laiska, raakile ja pimeä? (Oli se.)
    ellauri008.html on line 1601: Toisin sanoen, niillä ei ollut just sillä haavaa tarvetta kapinoida, räjähtävästä tuottavuuden kasvusta riitti mistä ottaa. Toisin kuin nyt, kun on brexit tulossa. Taas kalibroidaan kapitaalin ja laborin väliset valtapunnukset.
    ellauri008.html on line 1619: Vielä vähemmän vastavallankumouksen ehdot täytty Puolassa, jossa isäpappa tuloksetta agitoi jälkijättöisesti aatelisten puolesta, kornetti nelisti tankkeja vastaan, pelasi puolalaista rulettia paukkupanoksilla, käänteli loputtomasti papereita: olet tyhmä, käännä, luki molemmilla puolilla. Hyvä oli Konrad että lähdit hamletista merille. Voit sentäs pukeutua hienosti ja pyörit brittiaatelisten fölissä, sait ruskokielenä niiltä läpyjä ja ropoja ja ehkä reikää golfviheriöllä. Tai sitten ei.
    ellauri008.html on line 1641: että loppu oli lähellä.

    ellauri008.html on line 1650: putket kovettuu, tulee sähkövikoja.

    ellauri008.html on line 1670: pysähdys

    ellauri008.html on line 1689: saa tästä lähin poiketa custom tottumuksista

    ellauri008.html on line 1704: meitä custom väkeä on ihan liian vähän,

    ellauri008.html on line 1727: Mitäs tähän sanoisi mustapartainen mies

    ellauri008.html on line 1754: Välähtää salama ja ukkonen jyrisee.

    ellauri008.html on line 1755: Yksi välähdys ja etäinen jyrähdys.

    ellauri008.html on line 1760: Mut tulijoitakin on vähänlaisesti

    ellauri008.html on line 1772: Piristyy vähän linjan ruhtinaan visiitistä.

    ellauri008.html on line 1797: On käämit kärähtäneet aivoissa,

    ellauri008.html on line 1800: Tzz! Zäh! irronneista rattaista

    ellauri008.html on line 1943: Tai saada lyötyä kalloista lähdevettä.
    ellauri008.html on line 1961: Sähkö katkesi, paavin hissi pimeni.

    ellauri008.html on line 1962: Tyveneen pysähtyi paavin arkki.

    ellauri008.html on line 2059: Aktiivimannekiinilla on nyt vetelähkö kulli.

    ellauri008.html on line 2080: mezähallitus kaato maasta meziä niin sikana

    ellauri008.html on line 2155: Mä vien meidät mun hotellihuoneeseen. Älä nyt katso mua noin. En ole homo. Etkä sä ole minun tyyppiäni. Mä pidän miehistä, jotka pystyvät huutamaan, kun panen niitä perseeseen. Sä et pystyisi muuhun kuin raapimaan patjaa. Totta puhuen se ei riitä mulle. Pitää kuulua vähän ääntäkin.
    ellauri008.html on line 2158: Lopux Lennon joutuu takas samaan putkeen kuin alussa, cavariccihousuisen kaverinsa seuraan. Päälle tulee paksulti sementtiä ja lasten hoploppi, joka alkaa haista ruumisojalle. Muotiarkkitehdin ura sakkaa ja lähtee alamäkeä. Jokaisessa pilvessä on hopeareunus. Kaikella on tarkoitus. Olemme osa luojan suurta suunnitelmaa.
    ellauri008.html on line 2168: Tavallisille tallaajille suunnatut moraaliohjeet ei suosi laskelmointia. Sellaiseen ei riitä rotinkaisen pieni pää. Ja laskelmoiva rotinkainen on suorastaan vaarallinen, vähemmän ennustettava, kuin lavetilta irtipäässyt tykki. Ei ei, paljon parempi on antaa yleiset pysyväisohjeet, tai pysyvät yleisohjeet, niin ainaskin tiedetään missä mennään. Ohjelmoituja sopuleita on helppo ohjastaa.
    ellauri008.html on line 2170: Utilitarismi on kuin valistunut diktatuuri, se toimii ehkä ideaalimaailmassa, ei tässä. Tässähän ei toimi mikään, tää on ihan paska maailma. Ehkä susta, myhäilee Darwin, älä sure, ota palkinto. Musta tää toimii ihan kivasti. Ei niinkun suunnittelin, koska mä en suunnittele mitään. Se vaan tulee, ja sitten se menee.
    ellauri008.html on line 2175: Jotain edistystä sentään. Vaik just sitähän siellä tapahtuu oikeestikkin.
    ellauri008.html on line 2196: yskähtelee yxillä ja toisilla tyssää kokonaan.

    ellauri008.html on line 2201: mainio klikkiozikoiden lähde, se ei kuitenkaan

    ellauri008.html on line 2211: sähläämään ekassa maailmansodassa. T.S. Eliot ja rouva

    ellauri008.html on line 2233: Tuuppa kulki koulumatkaa yxin peräseinäjokelaisessa lähiössä.

    ellauri008.html on line 2243:

    Eli tähän päättyy tämä tarina.

    ellauri009.html on line 85: Vampyyrit oxentaa verta tutuille. Naisryhmissä on kotivävyjä, vierailijoita käy lämmittämässä. Ja vähän bylsimässä. Tämä soinnahtaa tutulta myös.
    ellauri009.html on line 122: Kapitalismi perustuu räjähtävään kasvuun, korkoon korolle, kasvu nojaa maan ja kansojen riistoon. Ihmiset riistää luontoa, rikkaat riistää ja huijaa kansaa. Win win. Se on törkeetä, siis räjähtävästi kasvavaa, toisilta vasten tahtoa isomman osan ottamista, vahvemman etuilua, epäreilua jakoa. Kax (tai kaikki) mulle, yx (tai ei mitään) sulle. Talouslipilaarien ylistämä win-win on suhteellista riistoa myös perässähiihtäjille, koska omaisuuxien erotus kasvaa ja suhde supistuu kohti nollaa. Muru rikkaan pöydältä ei kelpaa. Jos kelpaa, olet termiitti. Loppupäässä ovat maailman köyhimmät ja maapallo, jotka köyhtyvät, tän win-winin nettomaxajat.
    ellauri009.html on line 138: Joo nyt Darwinin ennuste näkyykin tilatoissa: rikkailla on enempi lapsia kuin köyhillä. Proleaikoina vaan lisääntymisstrategia erosi: varattomien ja kodittomien on tehtävä paljon poikasia kuten saaliskalojen, jotta edes joku jäisi elämään. Reviirieläimet, pedot tekee vähän pentuja mutta hyviä, jottei reviiri täyty.
    ellauri009.html on line 207: Stagnaatio alkaa heti kun expo kasvu pysähtyy. Kun keskusvalta ei enää rikastu naapureita ryöstämällä, köyhät naapurit tulee matuna ja rikastuu vuorollaan ryöstämällä sen.
    ellauri009.html on line 224: Ryöstetyillä tietty käy päinvastoin tai ainaski tulee vähemmän samaa.
    ellauri009.html on line 233: Keskiluokka eli porvaristo eli kauppiaat eli älymystö perustuu välistävetoon. Maantieteellisistä tuottavuuseroista tienataan kuskaamalla voittoja paikasta toiseen. Kauppa se on mikä kannattaa, something for nothing. Vaihto, tit for tat on nappikauppaa, vähittäiskauppaa, reilun kaupan kauppiaat vaihtareita, laukkuryssiä. Ei sillä rikastuta, ei kuuhun mennä.
    ellauri009.html on line 238: Mikä sen matikka sit on? Jotain mitä on paljon halvalla tuolla on vähän ja arvokasta täällä. Mausteet. Orjat. Ostohinta on halpa koska myyjät ovat köyhiä ja heikkoja. Niille tarttee maxaa vaan vähän, jos ei kelpaa, niin turpaan vaan. Kauppa kannattaa sikana vaan kun se perustuu ryöstöön.
    ellauri009.html on line 240: Köyhässä päässä otetaan väkisin, ryöstäminen kannattaa, se on halpaa. Köyhiltä ryöstetään maxamalla köyhille säälittävä ostohinta, rikkailla on varaa isoon myyntihintaan. Köyhät myy halvalla, vähä tienaavat, mut pysyy suht köyhinä, kauppias rikastuu, rikas rahoittaja rikastuu vielä enemmän. Kapitalisti ei ole yrittäjä, se on sijoittaja. Tase tekee töitä, ei porho.
    ellauri009.html on line 248: Six pahinta on jos köyhät maat saa ydinaseen, niitä ei voi enää riistää vaarattomasti. Neuvotteleminen ei kannata yhtä hyvin kuin käskytys. Orjuudesta luovuttiin kun koneet ja työväen riisto tuli halvemmax. Koloniat "vapauttamalla" vähennettiin ylläpitokuluja, ulkoistettiin ne pyssyn käytön oppineille paikallisille alihakkijoille. Sotaväki on kallista. Antaa mutiaisten kärhämöidä keskenään, paikallinen diktaattori tulee halvaxi. Käytetään taloudellista ohjausta: porkkanaa pomoille, jotka käyttää köyhän selkään keppiä. Kehitysapu ei paljon maxa, ja sen voi keskeyttää millon vaan, jos ovat avunsaajat tuhmia tai rahalla on parempaakin käyttöä.
    ellauri009.html on line 250: Six kauppiaat on just keskiluokka, köyhien ja rikkaiden välissä. Ei ne mitään suvereenien osapuolten välittäjiä, hyvän tahdon lähettiläitä ole, ne on tuotantovälineiden omistajien omanvoitonpyyntisiä käsikassaroita köyhäin kyykytyxessä.
    ellauri009.html on line 255:

    ähdyxen ajan on kaikki sovussa. Ryöstetään yhessä maapallo!
    ellauri009.html on line 282: Aatelin välikäsi, jakeluporras pois välistä. Kehystarinaa pitää muuttaa, kunkusta ja kansasta tehtävä myytti, kunkku tähti, ja kansalliset symbolit julkkixia, koska kaikki ei voi enää tuntea toisiaan. Puhalletaan yhteiseen hiileen, kunkun grillissä. Ei kunkku ole paha, se on vaan peto, loinen. Ei edes ole hyviä eikä pahoja as such.
    ellauri009.html on line 290: Höyrykone ja höyrylaiva oli sit ihan pakko kexiä kun oli ylituotanto kolonioista. Kansalliskieletkin oli viestiliikenteen parannus, 0G. Niinkuin oli kirjoitus, kirjapaino, internet. Tuottavuutta, ajansäästöä. Suhdanteet kuumenee, kasvuräjähdys lisää vauhtia. Sixikin oli ihan pakko kexiä juna, lennätin, auto, lentokone, radio ja puhelin.
    ellauri009.html on line 295: Sakemannnit hävisi nolosti, otti revanssin seuraavassa sukupolvessa, 2. vielä isompi siirtomaasota. Voittajasta, entisestä siirtomaasta, tuli atoomipommivyöllä uhkaileva maailmanpoliisi. "Länsi". Vitun länsi. Kiina on USA:sta länteen. Eurooppa on Itä-Amerikka. Ryssät sinnitteli ihmisiän ajan sodassa hyvin pelanneella rajallisten resujen hallintomallilla, diktatorisella puutopologialla. Sen kerkisi vuostuhannen vaihteessa jyrätä alleen markkinatalous, jonka verkkotopologia palvelee tehokkaammin kasvuräjähdystä. Nyt kun resut loppuu, kovien aikojen diktatuuri nostaa taas päätään. Samahan se oli Spartassa ja Ateenassa: pysähtyneisyyden ajan Sparta oli sotilasdiktatuuri, Ateena demokraattinen kasvumarkkina.
    ellauri009.html on line 318: Kunkut, pressat aateli, tähdet, julkkixet, liput, vaakunat, sankarit, marssit, mainoxet, kotomaan koko kuva, koko murkkupesä muovailtuna leegoista, karkea märklin pienoismalli jotta turveloinkin tajuaa. Ihan sama tematiikka kuin kirkko ennen, ja toteemipaalu sitä aiemmin. Dunbarin luku, neandertaalin ystävien määrä on 150. Loppu on cro magnonin memetiikkaa, jolla miljoonat redusoidaan tohon sataan.
    ellauri009.html on line 347: Jenkit ryösti yhtä nopeasti sählämeiden mustan kullan.

    ellauri009.html on line 348: Osmannit vei kreikkalaisten ehtoollispöytähopeat.

    ellauri009.html on line 466:
  • Tähti
    ellauri009.html on line 570: Siitähän oppivat uskottomat koirat paikkansa

    ellauri009.html on line 581: jättää lähtemätön muistijälki koiraan pehmeään.

    ellauri009.html on line 633: Mulla on vähän taipumusta tähän.

    ellauri009.html on line 721: Päähänpotkittavan päähänpotkijan sadomasokismi.
    ellauri009.html on line 731: Kaikkeen lähtee mukaan sankari läpytyxen hinnalla.

    ellauri009.html on line 740: sen estää nähtävästi ääretön säätyero.

    ellauri009.html on line 749: Molemmat synnit edistää tasa-arvoa. Tästä nähdään,

    ellauri009.html on line 795: Paremmin menis kun pysähtyis vähän miettimään

    ellauri009.html on line 807: kylmään veteen, altaan syvään päähän. Älä tee

    ellauri009.html on line 888: Usko ja Toivo, sielujen Matti ja Teppo, lyövät vetoa monen hepan puolesta. Ei pane munia yhteen koriin. Sekastrategia. Vähän sellasta monijumalaisuutta. Koitetaan onnea, kepillä jäätä. Ei se ota ellei annakaan. Pannaan paperit vetämään. Tuli sitä eli tätä, älä vetämättä jätä.
    ellauri009.html on line 1114: Vähän aiemmin

    ellauri009.html on line 1126: Lähdin noutopöytään.

    ellauri009.html on line 1170: kirveestä päähän,

    ellauri009.html on line 1181: Lähdin kylille

    ellauri009.html on line 1256: Elinkautisia lähtien tarhasta.

    ellauri009.html on line 1274: sähköistetyn piikkilanka-aidan taaxe

    ellauri009.html on line 1390: Suomessa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoxen mukaan vähintään 5 000 miestä kohtasi vuonna 2003 perheväkivaltaa, josta noin kaxi kolmasosaa on parisuhdeväkivaltaa. Kuinka suuri osa parisuhdeväkivallasta on raiskauxia, on epäselvää, mutta lienee todennäköistä, että naisen raiskaamaxi joutuu ainakin muutama sata suomalaismiestä vuosittain.
    ellauri009.html on line 1402: Tuomioistuimet ovat hämmästyttäneet yleisöä keksimällä mielikuvituksellisia perusteluja lieville tuomioille naisen ollessa uhri. Nähtäväksi jää, pysyykö linja samana, kun osat vaihtuvat. Raiskaaminen tarkoittaa sukuelimen tunkemista väkisin johonkin kehon onteloon. Koska naiselta puuttuu elin, jonka voisi tunkea sisään, hän ei Suomen lain mukaan voi olla raiskaaja.
    ellauri009.html on line 1430: Mistä on miehet tehty? Etanoista, sammakoista, koiranhäntätupsukoista. On ne sit aika yäkkejä. Koiranhäntiäkään ei saa enää leikata. Kelpaisko ihmisenhäntätupsukka? Niitähän on alettu taas leikellä ja halukkaille liimata.
    ellauri009.html on line 1436: Kaunistukkaisesta esikuvasta voi olla iloa, jos pojalla ei ole isää, tai se on kamala. Mitenkään vihjaamatta, että mun isi olisi ollut. Mutta kyllä isi oli äkkipikaisempi kuin Lauri Kiuru. Ope ei koskaan rähissyt mulle, en ainakaan muista.
    ellauri009.html on line 1440: Pienet pojat ymmärtäisivät, että on ookoo olla vähän jähmeä, kunhan on kiltti. Rekka-autossakin luki takavuosina: olen isokokoinen, mutta hyvätapainen.
    ellauri009.html on line 1446: Mut asiaan. To business! Eläköön se pieni ero! Mikä on se ero jota tässä haetaan, apart from the obvious? Mikä malli on uhanalaisena? Vielä kysyt, siitähän on valtava kirjallisuus. Miehet ovat perseestä, naiset anuksesta. Miehet metästää, naiset hoivaa. Miehet istuu tupakalla miesten talossa, ottaa neuvoa antavia neuvostossa. Naiset kuokkii peltoa lapset selässä, käy kaupat, tekee perheelle hyvää mättöä, siivoilee. Odottaa miestä kotiin ohkasessa nailonnegligeessä. Mies pesee auton ja vaihtaa lamput.
    ellauri009.html on line 1504: Tätä niiden täytyy välttämättä nähdä lisää,

    ellauri009.html on line 1509: Onhan se sinänsä hyvä että tollanen väki vähenee.

    ellauri009.html on line 1512: on rähjäinen ja rottia kuhiseva metropoli.

    ellauri009.html on line 1540: Sinettejä vähintään seitsemän on avattu.

    ellauri009.html on line 1609: Nalle: Tähän käteen! -Spasibo! -Ei kestä!
    ellauri009.html on line 1640: tähdetstatistit
    ellauri009.html on line 1684: Samaa merkitsevän nimen, mutta vähän rumemman. Jos sitäkään. Häviäjät unohdetaan. Voittajia muistellaan. Voittajille kumarretaan, häviäjille pyllistetään. Voittajat näyttää V-mäistä merkkiä. Häviäjille näytetään fäkkiä.

    ellauri009.html on line 1692: Kylläpä on humanistimetkut muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Kun tulin verstaalle ammoin, istuivat yliopistomiehet keskenänsä sprigi päällä arvokkasti arvokkaassa salissa, perusteli ja päätti asiat miehissä puhuen toistensa ohi kirjakielellä kuin Irjan radiot. Satraapit vartioivat pikku valtakuntiaan ja puukottivat selkään toisiansa sivistyneesti ja kiireettä. Nyt istuu kaikki matut lehtorit ja muut rotinkaiset mukanlukien virolaisten saippuanhajuisessa uimahallissa, värikkäässä kalvoshowssa, siniset punaiset ja vihreät laput otsassa kuin tarhalapset. Puuttuu vaan keltaiset huomioliivit ja ohjanaru. Puretaan ryhmätöitä toistemme suuhun huutaen ja hälisten hoonolla englannilla minuuttipelillä, kovaääniset hiiret mikit kädessä. Dekaania myöten kaikki ovat naisia, paria väpelöä ponnaripäistä poikaa ja muutamaa nisäkkäiden keskeen erehtyneen sauruksen näköistä setämiestä lukuun ottamatta. Kello käy, suut käyvät, keksitään avainsanoja ja onelinereita toimivan johdon strategiatyöhön, ulkoinen konsultti alustaa vulgääristi, luurit välähtelee, kamerat räpsyvät.
    ellauri009.html on line 1717: Vain salaa kapteenin kaapeilla viivähtää

    ellauri009.html on line 1720: Ja tisleiden lähdettä miehistö pui

    ellauri009.html on line 1793: Tätä olen usein miettinyt: miten sopii yhteen lämpökuolema ja elämä, entropian laki ja kasvuräjähdys? Toinen vähentää eroja, toinen lisää? Vai lisääkö? Ehkä me ollaan vaan paikallisia eetteripyörteitä. Aurinko on kuuma, avaruus kylmä, me siltä väliltä. Oisko tää paakkuuntuminen vaan paikallinen välivaihe globaalissa tasoittumisessa? Vähänniinkun Suomi viilenee koska maapallo kuumenee? Singulariteettipuuro silottuu pipunoiden kautta? Maailmankaikkeus jäähtyessään kuplii, kuplat kasvaa ennenkuin plätsähtää ja lässähtää.
    ellauri009.html on line 1795: Voihan se niinnii olla. Ollaan kuplia. Omassa kuplassa kukin paisutaan kunnes tulee plätsähdys. Ja lässähdys.
    ellauri009.html on line 1797: Nyt on plätsähtämässä oikein iso kupla: ihmiskunta tää rupisammakko pullistuu ja lämpenee omassa liemessään, ei malta hypätä pois kylvystä. Pläts. Ja läts.
    ellauri009.html on line 1815: Ne on vaan onnekkaita heppuja, jotka on arvanneet kerran oikein, olleet oikealla paikalla oikeella hetkellä. Kun lukee niistä vähän tarkemmin, huomaa että muun aikaa ne on ollu yhtä pieniä ja tyhmiä ääliöitä kuin muut, ellei vielä pienempiä ja tyhmempiä.
    ellauri009.html on line 1825: Murkut on kaikki tyhmiä, murkkupesä voi vaikuttaa vähän älykkäämmältä, koska se on vuosimiljoonissa sopeutunut ympäristöön. Senkin monimutkaisuus heijastaa vaan ympäristöä.
    ellauri009.html on line 1842: Tai sit pitäis mennä vähän eteenpäin, suoraan termiittipesävaiheeseen.
    ellauri009.html on line 1850: Kaikki nää ratkaisut on utopiaa. Dystopiat on paljon lähempänä totuutta.
    ellauri009.html on line 1853:

    Mörkö ei lähde piiriin


    ellauri009.html on line 1877: Tää on narsismia. Narsisti on tyyppi joka suhtautuu nurjasti tiimitoimintaan. Olen eriseurainen narsisti. Ajattelen vaan izeäni ja omiani. En lähe piiriin. Hypistelen pikkuautoa ja murjotan. Äiti lähetään jo kotiin.
    ellauri009.html on line 1880: Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta.
    ellauri009.html on line 1887:

    Eli tähän päättyy tämä tarina.

    ellauri011.html on line 32: Oma karkoittama Harold lähtee menee taas,

    ellauri011.html on line 57: Tähtien ym kuolleiden puhuttelu

    ellauri011.html on line 110: Yksi loppumaton raide vie tästä pohjoiseen. Entinen on jäänyt taakse, tulevaa on vähänlaisesti. Juna puuppaa haikeasti pienen aamupuupituksen.
    ellauri011.html on line 112: Nyt muistan, näin unta että Kikka itki katkerasti, koska Annassa oli havaittu sama syöpä kuin Kikassa. Mistähän sellainen lie tullut uniin. Kun menen vessaan, mieleen juohtuu vanha tuttu lause: että osaa olla kurjaa tämä elämä. Kusihätäkin tekee kipeää.
    ellauri011.html on line 114: Kannattaako mennä maalle, kun on näin sateista ja pimeää. Voihan siellä kyllä olla sieniä. Mutta ei kai ole hyvä sää maalata ruokasalin lattiaa. Kysyn mitä mieltä Seku on. Sitten aamulla. Ei parane häiritä sitä näin aikaisin, se ärähtää.
    ellauri011.html on line 116: Että vähän tällaista syyskuun lopun tunnelmaa.
    ellauri011.html on line 156: Pehmeä pää tömähtää rappuun joka askelmalla.
    ellauri011.html on line 180: Sekin rakennusnaista vähän lohduttaa.
    ellauri011.html on line 206: vähän sopimattomia ja kapinallisia,

    ellauri011.html on line 292: Ukrainassa, on Sofi väsähtäneen

    ellauri011.html on line 309: Voisin saada tästä vähän pyyhkeitä,

    ellauri011.html on line 321: Syyskuun kolmannen viikonlopun sunnuntain aamu vaalenee Rauhiksessa. Käyn kuudennen kerran samana yönä keittiöstä kusella. Viisi kertaa pimeässä, nyt on valoisampaa. Jälkeenjääneet linnut rähisee freneettisesti puissa ja kellastuvissa puskissa. On niitä sentään vielä. Joutsenet puupittaa lennossa joen yllä kuin peruuttavat rekat.
    ellauri011.html on line 323: Puskat ja kaikki heidän vihreytensä. Tähän aikaan vuodesta niitä onkin tosi monta. Kurjen oloinen suomenruotsalainen runotutkija Tallinnassa oli tutkinut tota Paavon runoa, sen joku tutkielma koski surullisia runoja ja runoilijoita. Paavolta kuoli vaimo uimasilla. Saattoi siinä asiassa olla jotain muutakin. Olikohan sillä ollut itsellään suruja tai menetyksiä? Mikähän sen nimi oli. Katon netistä. Anna Hollsten. Anna Charlotta ihan kuin esiäiti Oldenburg Hietaniemessä. Kuusankoskelta, äidinkieli suomi. Se on ohjannut opinnäytteen Vilijonkka ikkunassa.
    ellauri011.html on line 325: Siinä lintuja tarkkaillessa muistin: Olin nähnyt nyt unta että meidän Paul oli keski-ikäinen, Eero-sedän näköinen ja sillä oli poika. Ei ollut kuitenkaan painajainen. Tässä runossa ei olisi aineistoa Annalle. Vaikka osaa se kai eritellä muitakin tunteita kuin surua. Onhan sillä alan tutkinto. Se on tunteiden dosentti.
    ellauri011.html on line 351: Sillähän viisiin myös uniseikkailu harhaa

    ellauri011.html on line 360: taaperon kauhut nappulan silmillä nähdään.

    ellauri011.html on line 377: ettei lähde luudan poikaset karkuun.
    ellauri011.html on line 380: Harmaaturkkinen koulukkaan isähahmo

    ellauri011.html on line 385: Et kiltisti tuokkosen kanssa sä lähtisit metsään,

    ellauri011.html on line 403: älä suuhun tunge noin, virityksiä sählää.

    ellauri011.html on line 420: Miks haluais lähteä hörhöjen käskystä metsään?

    ellauri011.html on line 453: menestyneet on julkkiksia, tunarit kylähulluja.

    ellauri011.html on line 459: Katsoo kuuta, laskee tähtiä, kerää kasveja,

    ellauri011.html on line 497: Maitotuotteita. Se oli niin pönttö koulussa, et vanhemmat lähetti sen työleirille. Pääsi oppikouluun kolmannella yrittämällä työntäen ja vetäen.
    ellauri011.html on line 571: HS julkaisi 12.09.2019 arvostelun Porsas Pyllerön nuolaisuteoksesta Läski-Röhnö Pahkasika. Mätä-ääninen Ploiri, näppyläinen plösö moukka, täys feikki, kupla kurkussa. Ikuinen Ilta-Pulun toimittaja Juri Turvo nokkii siltä tähteitä molempien uran illansuussa. Arvostelijana toimi laantumuksen äänitorvi Mäntti Hajahder. Kolmas iltatähti siinä pahnanpohjimmaisena.
    ellauri011.html on line 573: Kuka ihailee ja ketä, kun kirjan päähenkilö nai kaikkia haluamiaan kaunottaria ja pudottaa ensimmäisellä lyönnillään katuun jokaisen riittävän ärsyttävän jätkän?
    ellauri011.html on line 580: Kun nuori Ploiri kulki kartsalla, kaikki tuijotti sitä. Ploiri hymyili niille takasin ihan kiusalla, pysähty ja käänty vielä katsomaan niiden perään. Niin paljon sitä harmitti kansansuosio. Ei ilmeisesti enää. Kaipaavasti katsoo perään.
    ellauri011.html on line 597: Sylkäisi Paolo Coelho kynänpäähän

    ellauri011.html on line 638: muttei välttämättä vähemmän kani.

    ellauri011.html on line 690: Noita noitalahjoja on 9 kpl, ne löytyy luvusta 1 Kor. 12. Ne on vähän kuin lähetyssaarnaajien tai helluntaiystävien toimenkuvat arkipäivän käännöstyössä, siis käännytyxessä.
    ellauri011.html on line 702: Tulee mieleen vähän kansakoulun lukujärjestys. Paavo terottaa että kaikille ei ole suotu samoja hengenlahjoja, vaikka kaikki ollaan toki tärkeitä ja toimitaan samassa tiimihengessä voidellun vainaan ruumiinosina, Corpus Christin tappajat kuin el Zorrossa. Paskaduunitkin on hienoja ja pyllynreikä arvostettu elin, elintärkeä ratas kokonaisuudessa, just six pidettävä pöksyissä visusti piilossa. (Onko reikä elin? Rattaanmuotoinen se on ainakin. Paavalille rakas.) Paavi Paavali rakentaa jo tässä kirkkoa.
    ellauri011.html on line 706: Julistus on profetiaa. Sääennustusta. Se on nyt ajankohtaista. Paavo on Jeesuksen profeetta niinkuin Muhammed on Allahin. Muhammedin mielestä Jeesuskin oli profeetta, tosin pienempi kuin se, tai Aapraham. Sentään jotakin. Nokintajärjestys käy selväksi. Jihad ja ristiretkeily alkoi myöhemmin tonttipulan mukana. Sitä on taas ilmassa, odotettavissa iltaan saakka käsirysyä, mm. puolikuun ja ristin välistä. Lännen ristiretkeläiset kokoo voimiaan, talloo kuun sirppiä kuin sapelia suomen jellona. Vähän aasialaiset saa turkkiin. Ei oo tullut Alepposta aikapäiviin narusaippuaa. Kai ne kohta ottaa natsimenetelmät käyttöön.
    ellauri011.html on line 708: HY:lläkin oli erikseen sanansaattaja, suurlähettiläs Wilho,
    ellauri011.html on line 711: Voimankäyttö on kai lähinnä pelottelua ja houkuttelua: ihmeitä, taikoja ja sakramentteja, kasvisruuan muuttamista lihaksi. Sekin trendaa nyt. Itseruoskinta on myös hyvää voimankäyttöä. Ja vähän toistenkin.
    ellauri011.html on line 751: Valo välähtää, vuoret järähtää, kuin Hemingwayllä

    ellauri011.html on line 766: Selvähän se oli että näin piti käydä hippikirjassa. Paulon sanoma on et anna kaikkien kukkien kukkia, kulje kukasta kukkaan kuksien siellä täällä kukkatarhassa. Saa kivoja kiksejä kun kiksauttelee typyjä, hyviä viboja nuoresta hilloviivasta. Mukavalta tuntuu jättää pikku mällipanoksia sinne tänne, ja joku niistä voi aina tärpätä, mieluusti sen jälkeen kun on sanottu auf Wiedersehn. Ja jos tapaa uuden hoidon, ei tarvi heittää tienoheen vanhaa kunnon Pättiä.
    ellauri011.html on line 771: Paulon mielestä Jeesuksenkin suksi luisti Magdaleenan torvessa. Täytyhän sen oppia mikä ihmisistä on kivintä. Mikä uhraus se roikkuminen muuten on. Olikohan sillä myös perettä? Ei seis, täähän oli sillä toisella lehtisellerillä, mikä se oli tiivitaavi, Dan Brown. Hörhöilyä kuorossa. Jessen riiputuksen tarkoitus Paulosta oli todistaa että oman unelman voi saavuttaa, kun oikein yrittää. Ei ihme että paavi vittuuntuu eikä vähän. Kani kalastaa sen vesillä. Kanin kirjatkin myy melkein yhtä hyvin kuin paavin, ne on laihempia, helppolukuisia, enemmän panokohtauksia, ja iloisemmat kannet. Eniten tää todistaa et bestsellerlistat on tyhmyyskilpailuja.
    ellauri011.html on line 778: Bridaa harmittaa että noitasapatissa on hauskaa, tavallista ilonpitoa. Pitäisi olla jotain pyhää. Pyhä tarkottaa että ollaan naama norsunvitulla, vakavina ja hartaina, tunnetaan pelkoa ja arvostusta, ylpeyttä ja nöyryyttä, häpeää ja kunniaa, tätä kaikkea, pysytään loitolla, luut kasassa, katsomona läpytetään tähdille, on ylempiä ja alempia, enemmän ja vähemmän pyhiä. Mitä vittua! Miks jotkut kaipaa tollasta? Koska ne haluu olla niitä enemmän pyhiä, ne kumartavat ylempiä, jotta alemmat sit kumartaisi niitä.
    ellauri011.html on line 784: No ei mitään, bailut paranee, tunnelma kuumenee, Brida riisuu jo puseroa, näyttää lolloja. Brasilialaista hippimeisinkiä kevätkoleassa Dublinissa. Häpeä vaihtuu ylpeyteen hienoista kannuista. Bridan kaxi Toista Puoliskoa ihailee nisiä, riittäähän siitä yksi kummallekin. Alempana voi tulla ahdasta, mut katsotaan ensin tämä tilanne. Voihan käydä niinkin, että miehenpuolikkaat yhtyy toisiinsa, ja Brida jää soittelemaan lehdellä.
    ellauri011.html on line 786: Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Lisää etovia tunteita, Lollobrigida ihailee itseään, tuntee syvää kunnioitusta omia daisareita kohtaan. Kohta on koko noitaremmi tissiliivisillä. Sit lähtee naisilta housut, toiveet täyttyvät kuin taannoin Paul Ankan laulussa Lasse Liemolan esittämänä, täyttyvät myös miesten paisuvaiset. El Cobra, korjaan a Serpente, nostaa päätä. Ja niin poispäin. Näistä bileistä ei sitten jälkikäteen puhuta.
    ellauri011.html on line 809: kaljupääksi se nähtävästi tiedetään,

    ellauri011.html on line 841: Omaisten tilalle tuli omaisuus, läheisten yleisö.
    ellauri011.html on line 843: Happamia, se sanoo perheellisistä. Lapset lähtee

    ellauri011.html on line 869: Mä tiedän et mä lopun tähän, te jatkatte.

    ellauri011.html on line 877: Pakko palata tähän Paulon pyhis/tavis jakomielisyyteen. Se on luontojaan hömelö hippi, tuiki tavallinen juippi, mutta vähän väliä se pälähtää simona siunaamaan ja saarnaamaan, ihan kesken lausetta, ihankun siltä katkeaisi piuha, se unohtaisi kuka se on ja missä mennään, ja yks kaks muistaisi hei mullahan on gurupipo päässä.
    ellauri011.html on line 879: Paulon kirjat muistuttavat Broadway musikaaleja. Ensin vähän klisheistä suorasanaista juonta, sitten ilmeet muuttuu hartaaksi, asetutaan rintamaan katsomaan yleisöön päin, ja pälähdetään laulamaan, yksin duona tai kuorossa. Ikimuistoisia iskelmiä, hittimenestyksiä. Kertosäkeitä, kaikki mukaan nyt.
    ellauri011.html on line 892: Pikku Paulon avauspano Istanbulissa sitä miehekkäämmän Karlan kanssa oli pannukakku, viisi pistoa ja tiukka tuijotus, ejaculatio ante portas. Aamulla Paulo vetää hiljaa varahousut jalkaan lähteäkseen katsastamaan dervissejä, mut Karla herää. Paulo pitää pienen oppitunnin dervisseistä. Karla haukottelee, se lähtee mieluummin ikkunaostoksille basaariin. Kauneus on sille pääasia.
    ellauri011.html on line 894: Ei nähtävästi Paulolle: Paulo selittelee kun ei pitäisi, ei näytä mitään kun pitäisi. Tarina kuolee brassipoliisin harhaluoteihin kuin viaton pikkutyttö pakettiautoon.
    ellauri011.html on line 896: Karla on masis kylmiö koska se on liian etevä. Sellainen ei sovi naiselle. Onneksi sillä on tää brassibroileri. Se on sentään lohduttava tunari. Wannabe dervissi Paulo punainen turkkilainen ostopipo päässä lähtee etsimään dervissiveljiä. Löytyy yksi ranskis joka käskee Paulon tyhjentää mielensä aurinkoläikkään.
    ellauri011.html on line 900: Omatekemässä dervissitranssissa Paulo neuvoo nuorta itseään: Puhu sydämellä, sanat on satunnaisia. Niinpä. Seuraa tähteäsi pelotta, tai sit pelolla. Niinpä. Transsin jälkeen Paulo ihan tuntee et sen silmät säteilee, huomaakohan jengi sen. On tässä sentään tahatonta huumoria. Airi Lapinleimu style.
    ellauri011.html on line 902: Joopa joo. Kanipupu on naurettava vaan ei usein naurata. Selittäjäsetä. Neliö, käyttääksemme hippislangia. Pintakuvio. Ei lähde lentoon, puuttuu siihen tarvittava ulottuvuus.


    ellauri011.html on line 908: Diogeneelle ja hipeille on yhteistä koreilu, ylpeys ekstra valkkaamistaan reikäisistä hyntteistä. Vaateaatteita. Turhamaisuus paistaa nutun reijistä. Asuu ruukussa mut portin lähellä et se takuulla huomataan. Ei jää lyhty vakan alle, raotetaan ovea, lauletaan hare krishnaa kovaa kadulla vaikka nakuna et jengi varmasti kattoo ja hämmästyy. Ei olla epikuurolaisia sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan nykyisessä. Diogeneskin ansaitsi tienestinsä mainonnalla, se piti koulua. Samoin Epikuros. Salattuja eläimiä just joo.
    ellauri011.html on line 930:

    Hippityttö lähtee taivaalle timanttijahtiin:


    ellauri011.html on line 938:

    Paulo ei ole ihan varma pystyykö se tähän, vaikka lähtökohdat olis hyvät. Mut toi tottelevaisuuspykälä vähän hankaa. No Patu puree hampia ja päättää jäädä suffeliksi. Pelkää sairaasti et Karla suuttuu siitä, sehän rakastaa mua hurjana. Vaan ei suutu, vähät välittää. No wonder, kumpikin näät rakastaa vaan itteään. Pikku narsistit. Pikku julmurit. Paulon sankarit.
    ellauri011.html on line 983: Mitähän niiden siipat ite ajattelee? Tokko niiltäkään on kysytty.
    ellauri011.html on line 999: Ollaanko me perushyviä vai peruspahoja? Ajattelen tässä vain izeäni, sanoo paholainen. (Terveisiä vaan Pauli Kanilta, mä oon taas täällä puhetorvessa!) Jos muutkin ihmiset on pahoja, tuntuu musta vähemmän pahalta. Jos muut on hyviä, ja mä vaan oon tämmönen paha, se on epistä.
    ellauri011.html on line 1005: Jos "ne" on perushyviä, eli eivät lähde mukaan, kaikki on annettu etukäteen ylhäältä jo anteexi, ja on siis ihan sama mitä teet. Jos "ne" on pahoja, eli lähtevät, me ei saada mitään koskaan anteexi, joten taas on ihan sama mitä teet.
    ellauri011.html on line 1029: Yks sivuhenkilö, Paksu Bertta elää miehensä henkivakuutuxen koroilla. Sen mies oli Wisconsinin hyvänahkaisin mezästäjä, varmaan kunnioitti tappamiaan eläimiä hiljaisella hetkellä. Tästä kani kertoo huvittavan tarinan. Heppu yritti antaa turisteille hyvän opetuxen et kannattaa pitää silmät auki ampuessa. Mut yx opetettava ampuikin sitä vahingossa niskaan ja se kuoli. Hah hah. Niskalaukaus. Tää on vähän kuin se maailman parhaaxi äänestetty vizi mezästäjän harhalaukauxesta: varmistu ensin että kaverisi on oikeasti kuollut. Blam, ok mitä seuraavaxi?
    ellauri011.html on line 1031: Bertta "näkee" asioita. "Mä nään", se sanoo. Kun sen mies heitti lusikan nurkkaan, joku lapsi näki vainaan hautakiven takana lusikka kädessä. Siis se lapsikin "näki" saman minkä Bertta. Siitä lähin Bertta istui pihalla kaiket päivät "näkemässä" väkeä kuin Riitta Roth, tai Rousseaun Wolmar. Eikä siinä kaikki, sen mieskin istuu siinä vieressä, tosin näkymättömänä, ja "näkee" asioita ennalta. Se "näkee" et Wisconsinin pankki on kohta konkassa, Bertta ehtii just siirtää varat talteen toisaalle. Se on varsinainen noita.
    ellauri011.html on line 1033: Piru ja neiti Prym nokittelee sateessa haulikon kanssa metsästäjien pienessä ovelassa muoviteltassa, osoittelee sillä toisiaan pupu housuissa, on pelkureita. Mitähän tää kaikki kanin mukaan osoittaa? Mystistä.
    ellauri011.html on line 1035: Piru onkin asetehtailija, se puolustelee asetehtailua, aseita on aina ollut kivikaudesta lähtien, ja niillähän pidetään nytkin vaan järjestystä yllä. Ei kai vanha vasemmistohippi ole voinut näin paljon kääntää kelkkaansa? Mut kyllä se vaan on mahdollista, onhan se nyt porho, pitää pohattojen puolta. Siitä on tullut paholainen.
    ellauri011.html on line 1037: Njaa, tässä kerrotaankin tän surullisen pirun elämäntarina. Se oli upporikas asekauppias, tosin rehellinen reilun pelin rohmu kuten Roope Ankka, jonka perhe kidnapattiin lunnaiden toivossa. Kokemattomat nuoret terroristit listi koko konkkaronkan äijän pyssyillä ja sitten poliisi listi terroristit samoilla torrakoilla. "Kadotin jotain joka on ihmiselle tärkeintä", se valittaa, nimittäin uskon lähimmäiseen (perhe jää hopealle, niinhän Jeesuksellakin). Kai se oli uskonut et terroristit ei osuisi lähimmäiseenkään, sen tekemillä aseilla. Täähän oli Hararinkin pointti: usko on luottoa, sen varassa toimii taloudellinen yritteliäisyys. "Nauroin ja itkin jumalan ironiaa," sanoo se. Aika absurdia. Sen jälkeen siitä tuli paha kuin Silppurista väriammeessa, siis entistäkin pahempi.
    ellauri011.html on line 1039: Sentimentaalista soopaa seuraa, kani tunteilee kuin lähisukulaisensa rusakko (Julien kirjoittaja). Olis muka tärkeää tietää, oliko terroristeilla edes 0.1 sekunnin moment d´attendrissement ennenkuin ne lasautti perheen hengiltä. So what?
    ellauri011.html on line 1045: Tässä opuxessa on Kanin kirjoitustyyli vähän muuttunut. Silosäkeen rampatus on vähän vähemmän läpitunkevaa, mut se voi riippua myös kääntäjästä, luen tätä suomexi.
    ellauri011.html on line 1050: 22 kg * 43 Ke/kg kullan nykyhinnoilla, eli vähän alle 1M euroa, jaettuna 281 hengellä tekee alle 3400e per henki, kuukauden tienesti nykyisillä keskipalkoilla. Jos sen sijoittais vaikkapa Kani Oy:n osakkeisiin 10% tuotolla, siitähän tulisi, hetkinen, melkein euro päivässä, miinus verot. Kelpo eläke.
    ellauri011.html on line 1052: Ylipäänsä kiltteys ja tuhmuus on defaulttiasenne, jonka taustalla on pitkän ajan kannattavuuslaskelma. Sitä ei itse kukin ole välttämättä edes tullut tehneeksi, mutta sen oikeellisuuden voi enimmäxeen todeta, jos lähtee siitä poikkeamaan selvästi.
    ellauri011.html on line 1054: Ei tosiaankaan kanzi lähtee nirhaamaan ketään noin pienen palkan toivossa, eikä se varmastikaan myöskään tunnu kivalta. Tottakai se tuntuuko joku teko kivalta vai ei on osa sitä koskevaa kannattavuuslaskelmaa. Tätä yritin jossain aikaisemmin jo tolkuttaa. Turha koittaa jollain tollasella typerällä tempulla koittaa "paljastaa", millasia ihmiset on muka "oikeesti". Ne on "oikeesti" just sellasia kun ne on normipäivänä, usko pois. Joskus kilttejä, joskus tuhmia, riippuen siitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä tai oikealta siirrolta. Hyvä ja paha on vaan peitenimiä meidän (mun) ja muiden (sun) edulle. Tämmöinen omituinen testi, hyvän ja pahan tiedon puu, tai joku MIT:n moraalikone, ei todista mitään sen kummempaa kuin muut tilanteet. Nää moraalipellet vaan rakastaa niitä, esmes jehova, kohelo ja rusakko. Wolmarilla oli just tämmösiä temppuja, se testas ihmisiä kuin Pikin ilkeä pikku cheef.
    ellauri011.html on line 1058: Kani luettelee tyyppejä, joiden pahin synti on kanin mielestä, että niitä pelottaa. Täähän on ollut kanin oma skizo pienestä pitäen, se on nimenomaan pelokas ruipelo pikku kani, jonka wiixet väpättää pienimmästäkin vaaran merkistä. Ks. esim Hippie kirjan muistelmat.
    ellauri011.html on line 1066: Kohelo myllää tän tyynesti yhteen moraaliseen hyvään ja pahaan, eli ilkeyteen ja kiltteyteen, joka koskee kahden tai useamman hengen pelejä. Tyyppi on ilkeä tai kiltti sellaisessa pelissä ihan tahalteen, jos peli on nollasumma tai ei ainakaan win-win, silloin toinen tieten tahtoen koittaa vähentää toisen voittoa, koska toisen voitto on sen oma tappio. Tää on eläimellistä. Ja darwinistista.
    ellauri011.html on line 1068: Kolmas hyvän ja pahan laji on reilu vastaan epis. Tässä ajatellaan vähän niinkun saman perheen lapsia, joille vanhemmat jakaa lauantaikarkkia. Jos Petteri saa enemmän kuin mä, se on epistä. Syyllinen on tässä jakaja. Se ei ole oikeudenmukaista, vänisee mielestään vähemmän saanut. Se on kurjaa, ja jakaja on ilkeä. Tää on lapsellista.
    ellauri011.html on line 1070: Tai nilkkimäistä. Tää on vähintään kolmen hengen peli, triangelidraama, kaksi saajaa ja yksi jakaja. Se jakaja on joko joku kiltti isä (niin, harvemmin niinkuin meillä äiti), rikas joka antaa omastaan, tai joku nilkki, palkattu erotuomari. Sillä on valta, voima ja kyseenalainen kunnia.
    ellauri011.html on line 1072: Hulluinta on että kaikille ei voi antaa yhtä paljon, jos ne on darwinistisia. Ne on siihen tyytymättömiä. Darwinistiset pelit on win-lose, pelaajat haluu päästä yxin maaliin, olla munasolun impregnoiva siittiö, täytyy lisääntyä ja täyttää maa. Tasajaossa ei ole voittajaa, ja darwinin onnen määritelmä edellyttää nimenomaan hajurakoa. Asian voi hoitaa uskottelemalla lapsille, että isot ja pienet on eri rotua, ne ei kilpaile samassa sarjassa, vaan kuuluu eri ekolokeroon. Isompien (tai pienempien, tai miten vaan) kuuluukin saada enemmän, toisten (eriväristen, vääräuskoisten, tuhmempien) vähemmän. Se on oikeus ja kohtuus, palkka ansioiden mukaan. Tää oli Julien lastenkasvatuxen idea. Ja säätyjen.
    ellauri011.html on line 1074: Kohelo mato narsisti pohdiskelee teodikeaa, mix mulla kävi hurja pulla ja muilla vähemmän, ei että valittaisin, kysyn vain lukijoiden puolesta. Mul on kivaa, mä oon kiltti, mut onx se reilua? No kaikki ei voi ansaita vitusti enemmän kuin muut, se on vaan niin. Suurin osa lukijoista joutuu kohtaamaan kaikki ne vaikeudet joita kohtaavat (häh?), joita elämä ja muut ihmiset kohtelevat usein epäoikeudenmukaisesti ja joiden on taisteltava pystyäkseen maxamaan lasten koulunkäynnin ja ruokapöydän antimet. Nekin haluaisi lähtee vetään kuin kani kultaharkkoineen. Osaansa tyytyväinen, henkisesti köyhä väki. Vitun kohelo, hengen pohatta.
    ellauri011.html on line 1076: Piki pohtii samaa: mix iso ja pikku seeffi on epixiä, siskot ilkeitä, ja mun elämä on kurjaa? Mix? Mix? Mix? Älä japita, sanois Pirkko tähän. (Sanois mullekkin, tai niinkuin Seija älä paasaa.) Tätä kysymystä kani lähti jauhamaan n:nnen kerran, tutulla jäljittelemättömällä taidollaan.
    ellauri011.html on line 1080: Kysymys pahan alkuperästä on primitiivistä ajattelua, se on vähän sama kuin kysyis voix pierun vangita paperipussiin ja maalata sinisexi, tai mixei pippelissä ole luuta. Kazooko ihminen silloin kun se laittaa silmät kiinni? Tuleeko oraville tikkuja jalkaan kun ne kiipeävät puussa? No ei, nää on sentään suht mielekkäitä kysymyxiä, vaikka lapsellisia.
    ellauri011.html on line 1086: Mamumies älähtää: "Jumala, en ansainnut sitä mitä minulle tapahtui. Jos sinä teit minulle niin, minä voin tehdä niin muille. Sitä kuzutaan oikeudenmukaisuudexi." Paholainen säikähti mutta päätti pysyä vaiti, se ei voinut näyttää pelkoaan. Mies herjasi jumalaa ja selitteli tekemisiään, mutta ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen paholainen kuuli miehen puhuvan korkeuksiin. Se oli paha merkki.
    ellauri011.html on line 1088: Hehe, oikeudenmukaisuudexipa hyvinkin. Sitähän se on. Aristoteleskin sanoi että oikeudenmukaisuus on voiton jakoa voimasuhteiden perusteella. Kosto elää, tit for tat, tasoitetaan tilit, maxut kiertämään. Pääsee muiden kanssa tasoihin ja sitten ehkä ohize.
    ellauri011.html on line 1098: Tässä kohtaa on vähän leikinlaskua, menestynyt kani ei ole enää ihan yhtä vakavikko. Se sallii izelleen vähän vapauxia, pientä pilantekoa pyhistä asioista. Aika rennost noidat ja vainajat heittää läppää pahasta ja hyvästä, eikä kauheasti spennaa käykö lopultakaan oikein vaiko vasein. Kanille on joka tapauxessa käynyt hyvin.
    ellauri011.html on line 1100: Tehdään pilkkaa kylän herrasväestä, jotka myisi sielunsa 11 kultaharkosta. Sillä muka Winsconsinin asukkaat ja niiden lapset pärjäis loppuikänsä. Alle euro päivässä per nuppi. Halpaa on eläminen missä tää Viskoosi nyt onkaan, brasseissako vaiko ehkä Pyreneillä. Siellähän kani bunkkaili kai aikanaan, siellä on enää mezästäjiä ja turisteja. Ja oli kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
    ellauri011.html on line 1106: Kirjan motto on tää pätkä Luukkaasta, missä Luukas panee Jepen suuhun tän: "Mix sanot mua hyväx? Vain jumala on hyvä." Häh? Onx Jeppe paha? Lipsahtaax se tunnustus tässä siltä epähuomiossa?
    ellauri011.html on line 1107: No ei, täähän on dialogipeli! Mixi-kysymyxestä ei seuraa et väite ei ois totta, enintään voi praktisesti päätellä, et se kaipaa selitystä. Vain jos kysymys on retorinen eli selitystä ei ole, väite on valetta.
    ellauri011.html on line 1109: Mut jepellähän ON mielestään hyvä selitys, jonka se sanoo seuraavassa suunavauxessa: vain jumala on hyvä. Eli jos mä oon hyvä, niinkuin sä osuvasti just sanoit, niin mä oon jumala. No tarkkaan ottaen oikeastaan mä oon vaan jahve junior, superman tattoon poika, mut mä ja mun iskä (ja pyhis kolmantena) ollaan tavallaan samixia. Vaikea selittää, mut niin se on. Ehkä jeppe sai tän idixen just tässä. Nerokasta. Samanlainen retorinen trikki oli sen "sinäpä sen sanoit", ylipapille ja juuttaalle. Niinpä. Leukavasti laukaistu. Se osas nää. Dialogipelimies.
    ellauri011.html on line 1115: Tähän asti ei ole selvinnyt mitä mieltä kani on, ollaaxme perushyviä vai pahoja, murmur juomaa vaiko Fosteria. Se et hyviä, ois hippimäisempää, päinvastoin oisi katollisempaa. Kohta nähdään minne kanin korvat kallistuu. EVVK, oikeestaan.
    ellauri011.html on line 1119: Patu ei nähtävästi tykkää papeista, pormestareista eikä muista pikku silmäätekevistä, kun niistä tulee operetin konnia. Ne meinaa nirhata joutavan Paxun Bertan.
    ellauri011.html on line 1121: Kani kertoo charitykaskun papista, joka jelppii vaan niitä jotka jelppii izeään, eli lähtee vapaaehtoisesti risusavottaan. Perinteistä jo tutuxi tullutta seppotuubaa. Onko ex-hippi liittynyt vaurastuneiden vuohilaumaan, vai mäkättääkö tässä vaan paha pappi varoittavana esimerkkinä?
    ellauri011.html on line 1126: Kanin uskonto on näät hippiys, se on: varasta kaikki mikä lähtee irti ilman hälytystä, myllää yhteen, siisti vähän ja myy käytettyjen aatteiden myymälässä uutena, afgaaniturkissa haisten pössyltä, kudottu oranssinpunakeltainen munapussihattu pömpöttäen rastaletin päällä.
    ellauri011.html on line 1130: Kani ei tosiaankaan osaa laskea. Jos Berttaan jää noin viisisataa lyijyhaulia, se tekee noin puoli kiloa lyijyä, paljon vähemmän kuin noin paxussa noidassa on verta, eikä enemmän, niinkuin se laskeskelee.
    ellauri011.html on line 1134: Flight or fight? Turvallisempaa on lähtee vetää, neuvoo P. Coelho, liueta mieluummin kuin laota. Ja koska elämä on satua, neiti Prym saa siitä vielä palkinnon, nimittäin vieraspaikkakuntalaisen setämiehen ja repullisen kultaharkkoja. Paxulle Bertalle pystytetään korvauxex kivusta ja särystä suihkukaivo, jossa se pissii pormestarin suuhun. Häpi end.
    ellauri011.html on line 1138: Peruspahuus ja perushyvyys on yhä tyhmä kymysys kuin onko maapallo, taivas tai meri perussininen. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa; maapallo on läheltä kirjava, vaikka avaruudesta kazoen voi näyttää siniseltä.
    ellauri011.html on line 1169: Hymyillen salaa ähisten osaatte painia

    ellauri011.html on line 1203: Näitä on nähty hirmuliskoja, häviäjiä.

    ellauri011.html on line 1228: ja jotenkin läheisemmiltä

    ellauri011.html on line 1229: kun saa seurata konnailua läheltä

    ellauri011.html on line 1234: vähintään edustava määrä konnia,

    ellauri011.html on line 1253: kun pelimarkat vähenevät pelistä.

    ellauri011.html on line 1269: muistelevat menneitä tähtihetkiä,

    ellauri011.html on line 1279: Vähän enemmän kuin Harlin, täysi nolla,

    ellauri011.html on line 1303: Tunneli voi tukkeutua, lysähtää kokoonkin,

    ellauri011.html on line 1350: Suomalaiset on naiveja, 60% luulee että mediassa painettu (tai klikattu) sana on totta, mustaa valkoisella (nyttemmin värikuvina). Ranskalaisista ja jenkeistä enää pieni vähemmistö. Mut niinhän ne vähän aikaa sitten vielä uskoi Raamattuun. Ja kirkon seinille maalattuihin pirunkuviin. Asiaa auttaa, että vasemmistolehdet saatiin ryssän romahduksen jälkeen hengiltä ja Yle hallituksen kontrolliin. Ei kuulu enää soraääniä. Vaihtoehtoisia totuuksia.
    ellauri011.html on line 1391:

    Eli tähän päättyy tämä tarina.

    ellauri012.html on line 37:

    Kohu-proffa Lauri "niiskunenä" Carlson nautiskelee huumepulloistaan. Lähde: Pirkanmaan Ilta-Sanomat, 2019
    ellauri012.html on line 43: Kauan odotettu professori Lauri Carlsonin runokokoelma Törön Tärähdys - kirskuhammas happomahan
    ellauri012.html on line 44: armoilla varsinkin vuosina 2017-2019
    julkaistiin 30 syyskuuta n. kello kahden maissa aamulla, vain neljäkymmentäkolme minuuttia sen jälkeen, kun Ilta-Sanomien toimitus julkaisi Helsingin Yliopistoa koskevia paljastuksia verkkosivuillaan. Skandaalin keskipisteeksi juurtui heti professori Carlsonia esittävä valokuvatodiste, jossa tämä nähdään harjoittamassa patafysiikan ohella mahdollisesti laittomien tai laillisten aineiden nautiskelua.
    ellauri012.html on line 46: Tietovuotavan haavan lähteeksi julistautui nimimerkki "Jape -52" joka nimitti kanteluaan "kalavelkojen kuittaamiseksi siitä kolmannen luokan ensimmäisen lukujakson alussa koulun ruokalan jonossa heittämäsi tomaattisen lihapullan tahrimista pianoperustekirjani sivuista, joidenka suttaantumisen johdosta en koskaan oppinut F-duurin ja mollin eroa enkä siten jatkanut yläasteen jälkeen Sibelius-Akademiaan".
    ellauri012.html on line 48: Helsingin Yliopisto vastasi tiedotteessaan takavarikoivansa pikimmiten professorilta tämän sulkakynän, jonka mustepullossa Carlsonin epäilleen piilottaneen psykedeelisiä snapsejaan. Carlsonin tiedetään kommentoineen vain epämääräisellä rähinällä Ilta-
    ellauri012.html on line 52: Kohun ohessa paljastettu kuva on laadultaan yhtä utuinen kuin Carlsonin synkän sanelun maalaama maailmankuva: Törön Tärähdys on tutkielma iänikuisen elämän hattaruudeesta sekä pian räjähtävästä kellarista, jossa asunnottomat sielut möyhivät mustaa kultaa.
    ellauri012.html on line 56: Riimittäen progressiivisesti yhä japanilaisvaikutteisemmin hän valitsee lukijalleen hankalan polun, jonka varrella runojen kerronnan yksiköt sekä eräs "Pearl" tarttuvat kiinni hapuilevasti modernin proosarunouden ilmakuoppiin ja räjähtävät sartrelaisiksi luontokuviksi Eiran katukiveyksestä.
    ellauri012.html on line 62: "Kaniloruilla" Carlson pruuttaa ratsastamansa haiku- hevosensa pysähdykseen, ja kääntää suuntansa kohti poliittisempaa, modernin jälkipalaleivosreseptien rytmityksen tahdittamaa sanavalssia, josssa Sakua kuin kanejakaan ei enää ole - aivan kuin Carlson heittäisi lukijoilleen murtolukuista eksistentialismia keskisormena vallitsevalle sanskriittisjugendilaiselle tavutukselle. Kuka tässä ny onkaan šeikspiär? tämä itsessään takkuaa tämä haastattelu vai mikä nyt olikaan
    ellauri012.html on line 94: JOS hra Koipalli (helmik. 23 Sunn.Liite, s.8 4. palsta) luulee että Kananed. (Eevert Yskä). Niin minä kyllä sanoisin hänelle (hra Koipalli) että on nuolassut ennen kuin tipahtaa. Kuin uskalta vihjasta että hra Yskä on yhteiskunniallisesti varamato? Eikö juuri Yskä pannut alulle kanainvälilliset järjestöt jotka puolestaan johtivat välittömään vastakiekuun Länt. Liittoutuman (NATO) taholta. Jos hra Soipilli vlipittömästi kuvittelee että Indonegro totisesti aikoo hyökätä Vähä-Karelian mantereeseen maailman huomion ollessa siihen suuntaan, mind saatan vain olletaa että hän (hra Suopullo) on menettänyt loputketkin ölyn rippeensä! Onko hän unhotanut hra Yskän surenmooisen puheen Ryhdistyneessä Ylöskoukouksessa? Untohaako hän myös tuon tähän menessä enennäkemättömän lain - Siunaantuneet Vanhat Läskit - joka yhväksyttiin Edusmunassa ehlottomalla ennemistöllä?
    ellauri012.html on line 126: 30:14 Ja owat/ joilla on miecka hammasten sias/ jotca heidän syömähambaillans pureskelewat/ ja syöwät waiwaiset maan pääldä/ ja köyhät ihmisten seasta.

    ellauri012.html on line 137: 30:25 Muuraaiset wähä wäki/ jotca cuitengin elatuxens suwella toimittawat.

    ellauri012.html on line 138: 30:26 Caninit wähä wäki/ jotca cuitengin pesäns wuorten racoon tekewät.

    ellauri012.html on line 139: 30:27 Heinäsircoilla ei ole yhtän Cuningasta/ cuitengin he lähtewät ulos joucosans.

    ellauri012.html on line 140: 30:28 Hämmähäcki kehrä käsilläns/ ja on Cuningan linnoisa.

    ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
    ellauri012.html on line 227: En säästä ketään koska kukaan ei piittaa susta, ja sun viholliset ei koskaan väsy vainoomaan sua viatonta. Voih! mun muisti on aina täynnä katkeria muistoja kärsityistä vääryyksistä; onko niitä lisää vielä tulossa? Eikö mun Abelardia koskaan mainita huokailematta? Huomaa, pyydän, mihinkä surkeeseen kuntoon sä oot saanut mut: surullinen, vaivainen, ilman mitään lohtua ellei se lähde susta. Älä siis ole tyly, äläkä kiellä mua, rukoilen, sen vähän helpotuksen voit vaan sä suoda. Anna mulle luotettava selitys kaikesta mikä koskee sua; mä haluun tietää kaiken, kurjimmankin. Ehkä huokailemalla sun kanssa kuorossa voin vähentää sun vaivoja, sanotaanhan, että jaettu suru on vaan puolikas.
    ellauri012.html on line 233: Mä oon huomannut meidän eron jälkeen että sitä tykkää paljon enemmän toisen kuvasta kun se on kaukana kuin kun se on tässä lähellä. Musta näyttä kuin kuvat näyttäis paremmilta ja näkösemmiltä mitä kauempana kuvattava on, tai ainakin mielikuvitus joka aina kuvaa ne sellaisina kuin haluais, saa siltä näyttämään. Jollain voimalla rakkaus saa kuvan näyttämään elävältä, mut kun rakastettu palaa, ei kuva ole enää mitään. Mulla on sun kuva huoneessani; pysähdyn aina sitä katsomaan; kuitenkin kun sä olet täällä, mä en vilkaisekaan sitä. Jos kuva, joka on pelkkä heijastus, voi olla niin kiva, niin entä sitten kirje? Kirjeillä on sielu, ne puhuu; niissä on kaikki sydämentykytyksen voima ja tunteiden palo, ja ne voi herättää niitä yhtä paljon kuin tyyppi itse; niissä on kaikki puheen hellyys ja herkkyys, ja joskus ne sanoo enemmän kuin suusanat.
    ellauri012.html on line 235: Me voitas kirjoittaa toisillemme; ei kai niin pientä iloa voi kieltää. Ei haaskata sitä vähää onnea mikä meillä on jäljellä, ehkä ainutta mitä viholliset ei voi meiltä viedä. Mä saan lukea että sä oot mun mies ja mä voin kirjoittaa että rouva Abelard.
    ellauri012.html on line 237: Kaikista kurjuuksista huolimatta voit olla millainen tahdot kirjeessä. Kirjeet keksittiin lohduttamaan sellaisia yksinäisiä kurjia kuin mä. Nyt kun mä olen menettänyt ilon nähdä ja pitää sut, niin koitan korvata sitä vähän sun kirjeillä. Sieltä luen sun salaisimmat ajatukset; mä kuljetan niitä aina mukanani, ja pussaan niitä koko ajan; jos olet mustasukkainen, kohdista se sun kirjeisiin, ne on sun ainoat kilpailijat. Jottei siitä koidu vaivaa, kirjoita aina vaan mikä tulee ensin mieleen, älä suunnittele; kuulisin mieluummin sydäntä kuin aivoja. En voi elää ellet kerro että vielä rakastat mua; mutta sen pitäis tulla niin luonnostaan, että voin uskoa, että teet sen vapaaehtoisesti. Ja koska tämä surullinen kertomus sun ystävälle herätti mun kaikki surut, on vähintään oikein että lohdutat mua nyt muuttumattomalla rakkaudella.
    ellauri012.html on line 239: En viitsi moittia sua siitä että lohdutit kärsivää kaveria kertomalla omista isommista suruista. Laupiaat keksii tollaisia viattomia juonia, ja se on ihan ok sinänsä. Mutta etkö sä sentään ole velkaa vähän enemmän meille kahdelle, vaikka se ehkä olikin sun tosi hyvä kaveri? Meitä täällä kutsutaan teidän munkkiveikkojen siskoiksi, me kutsutaan itseämme teidän lapsiksi, ja jos joku sana voisi tarkoittaa läheisempää suhdetta, tai isompaa sidettä, niin me käytettäisin sitä. Mutta ei siinä kaikki, sähän olet väsännyt tän kaiken, se on sun aikaansaannosta.
    ellauri012.html on line 241: (Tässä kohtaa jää pois pitkä pupellus joka kertoo Abelardin luostarista, jonne se Heloisen dumppasi. Vähän samantapainen välikiekasu joita nähtiin Kanilla ja Rusakolla.)
    ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
    ellauri012.html on line 253: Se ei ole rakkaus vaan rahan ja aseman halu joka saa naisen laiskan aviosiipan hoteisiin. Kunnianhimo eikä kiintymys muodostaa sellaisia liittoja. Kyllähän niistä voi tulla jotain kunniaa ja etuja, mutten voi uskoa että sillä pääsee nauttimaan kiintymykseen perustuvasta liitosta, eikä tuntemaan niitä herkkiä ja hienoja iloja kun kauan erossa olleet sydämet pääsee vihdoin yhteen. Avioliiton marttyyrit suree aina isompia omaisuuksia jotka meni sivu suun. Vaimo näkee omaansa rikkaampia aviomiehiä, ja mies muodokkaampia vaimoja kuin omansa. Omanvoitonpyyntiset siteet kaduttaa, ja katuminen synnyttää vihaa. Pian ne eroaa, tai haluu tehdä niin. Loputon kullanhimo rankaisee niitä, jotka haluaa muuta kuin rakkautta rakkauden vuoksi.
    ellauri012.html on line 261: Sun tollaset taidonnäytteet sai muut ihan vihreiksi. Kuinka monet muut mimmit väitti niitä omikseen? Kuinka monen olen nähnyt huokailevan rakkaudesta sinuun, kun jonkun vieraskäynnin jälkeen niitä kehuttiin sun runojen Sylvian vertaisiksi? Toiseet on kateesta epätoivoisina haukkuneet mua että mulla ei ole muita ansioita kuin mitä mä saan sulta, eikä mitään etua heihin nähden paitsi että sä satut rakastamaan mua. Voitko uskoa kun sanaon, että naiseudesta huolimatta olin iloinen että mulla on rakastettu jolta sain viehätystä; ja sain salaista mielihyvää siitä että mua ihailee mies, joka pystyy korottamaan misunsa jumalattareksi. Sun kunniasta lainasin valoa, ja kuulin sun kiitokset, välittämättä kuinka vähän niitä ansaitsin, uskoin sun sanoja, jotta olisin enemmän sun mieleen.
    ellauri012.html on line 263: Mut voi! missä on noi onnelliset ajat? Nyt valitan rakastajaani, ja mulla ei ole muita iloja kuin tuskalliseet muistot menneestä. Kaikki te menneet kilpailijat jotka katoitte mua kadehtien, kuulkaa, se teidän kadehtima ei enää ole mun. Rakastin sitä; mun rakkauteni oli sille rikos ja rangaistuksen syy. Mun kauneus kerran lumosi sen; toisiimme tyytyväisenä me vietettiin hienoimmat päivämme rauhassa ja onnessa. Jos se oli rikos, olkoon vaan, tykkään siitä vieläkin. Mä en sure muuta kuin että nyt mun pitää olla ilman. Mut mitä sanonkaan? Mun onnettomuus oli että mulla oli julmat sukulaiset, joiden ilkeys tuhosi meidän onnen; jos ne olis ollut järkeviä, olisin ollut onnellinen mun rakkaan miehen kaa. Mut ei! Ne oli tosi julmia kun ne raivossaan laitto roiston yllättämään sut unessa! (Roistot siis sahasivat irti Abelardin munat, ikäänkuin väänsivät siltä irti kikkelin. Tää oli se suuri onnettomuus josta ei suoraan sovi puhua.) Missä mä olin silloin? Olisin tosi mielelläni puolustanut rakastettua; olisin suojellut sua väkivallalta henkeni hinnalla. Äh! minne tää liika into on viemässä mua? Rakkaus säikähtää ja häveliäisyys vie mun kielen.
    ellauri012.html on line 267: Voi surkeus! Onpa hullua selitellä näin. Täällä on vaan jumalankuvia, ja mä puhun vaan miehistä! Sä olit julma aihe tähän käytökselläs, senkin uskoton! Pitikö sun kerralla katkaista tää suhde! Mikset edes huijannut mua jonkin aikaa sen sijaan että heti hylkäsit? Olisit edes antanut jotain loppumerkkejä rakkaudesta, mä olisin kyllä uskonut ne. Mutta turhaan uskottelen itselleni että sä voisit olla uskollinen; sä et ole esittänyt mitään lieventäviä asianhaaroja. Mun oikeesti pitäis nähdä sut, mut jos se ei onnistu, tyydyn pariin riviin sulta postissa. Onko se nyt rakastavan niin vaikee kirjoittaa? En pyydä niitä sun opettavaisia kirjeitä, joilla tavoittelet mainetta; mä haluun vaan kirjeitä suoraan sydämestä, mitä käsi ei edes voi kirjoittaa kyllin nopeasti. Miksi petin itseäni toiveilla että sä olisit kokonaan mun, kun menin nunnaksi, ja lupasin elää niiden lakien mukaan? Siinä en oikeasti luvannut muuta kuin olla yksin sun, ja suostuin vankilaan jonka sä mulle määräsit. Vain kuolema saa mut pois tästä luostarista johon sä mut länttäsit; ja sit mun tuhat odottaa täällä sun tuhkia pölistäkseen vielä maassakin sun edessäs.
    ellauri012.html on line 269: Miksi salaisin sulta mun kutsumuksen salaisuuden? Ei mua saanut tänne mikään usko eikä innostus. Sun omatunto tietää sen enemmän kuin hyvin, et voi kieltää. Silti täällä ollaan, ja tänne jään; tähän paikkaan on onneton rakkaus ja julma suku mut tuominneet. Mutta jos sä et enää huoli musta, jos jos menetän sun kiintymyksen, mitä mä olen voittanut tällä vankeudella? Mitä korvausta voin saada? Meidän rakkauden onnettomat seuraukset ja sun arvonmenetys on pukeneet mun päälle siveyden vaatteet, mutta mä en ole katuvainen. Turhaan siis täällä häärin. Muut on jumalan morsiamia, mä miehen; ristin kannattajien joukossa olen halun orja; uskonyhteisössä omistaudun vaan mun Abelardille. Olen hirviö! (Vähän rukoilua seuraa.)
    ellauri012.html on line 271: Good God! mitä tää kaikki on? Syytän itseäni omista vioistani, sua sun virheistä, mitä hyötyä? Vaikka mulla on huivi, näät miten sekaisin mä oon! Hirmu vaikeaa panna velvollisuus taipumuksen edelle. Tiedän mitä valvoituksia tulee tän huivin mukana, mut tunnen paljon vahvemmin vanhan tunteen voiman. Mun tunteet voittaa mut; rakkaus hämärtää mieleni ja sekoittaa tahtoni. Joskus mut valtaa joku hartaus ja seuraavassa hetkessä kuvittelen rakkauden hellyyttä. Tänään sanon mitä en olisi sanonut eilen. Olin päättänyt etten rakasta sua enää; ajattelin että nyt olen tehnyt nunnalupauksen, ja olen vähän niinkuin kuollut ja haudattu, mut sit nousee odottamatta sydämeni pohjasta intohimo, joka voittaa kaikki tälläiset ajatukset, ja pimentää mun järkeni ja uskonnon. Sä olet niin syvällä mun sielussa etten osaa käydä sun kimppuun; kun yritän katkaista kahleet joilla olen suhun sidottu, petän vaan itseäni, ja kaikki mun ponnistukset vaan tiukentaa niitä. Voi helvetti, sääli
    ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
    ellauri012.html on line 278: Olen tietoinen että olen jauhanut liian kauan tätä asiaa; pitäisi puhua sulle vähemmän sun onnettomuudesta ja mun kärsimyksistä. Hyvät työt menettää kiiltonsa kun kehuu niistä itse itseään. Se on totta, silti on aika jolloin voi kohtuudella ajaa omaa asiaa; kun asioi sellaisen kanssa jonka kiittämättömyys on tylsistänyt, täytyy nostaa oma häntä itse. Jos sä olet tämmöinen tyyppi, tää olisi sulle opiksi ja ojennukseksi. Mutta koska olen heikkotahtoinen, rakastan sua yhä, vaikka ilman toivoa. Olen hylännyt elämän, riisunut siitä kaiken, mutta tajuun että en ole enkä pysty hylkäämään Abelardia. Vaikka menetin rakastetun, jäi rakkaus. Vitun valat! Vitun luostari! En ole menettänyt ihmisyyttä ankarassa kurissanne! Ette ole muuttaneet mua marmoriksi muuttamalla asua; sydän ei ole kovettunut vankilassa; tunnen vielä mikä mua on koskettanut, vaikka, voi nössö sentään, mun ei pitäisi. (Seuraa tiukka puhuttelu taivaan isälle.)
    ellauri012.html on line 282: Joo, Abelard, mä vetoon suhun näiden kahleiden nimessä, helpota niiden painoa, ja tee ne mulle niin helpoiksi kuin voi. Opeta vaikka taivaallisen rakkauden säännöt; koska sä olet hylännyt mut, oisin iloinen, jos edes taivas naisi mut. Mun sydän pitäis nyt rouvan tittelistä ja hylkii muita; kerro miten tätä taivaallista rakkautta ravitaan, miten se toimii ja puhdistaa. Kun meidät heitettiin maailman valtamereen, me ei kuunneltu muuta kuin sun värssyjä, jotka julisti kaikkialla meidän iloja ja nautintoja. Nyt kun me ollaan armon satamassa, eikö sopisi että sä saarnaisit mulle tästä uudesta onnesta, ja opettaisit mulle kaiken, mikä voisi lisätä tai parantaa sitä? Näytä mulle samaa miellyttävää naamaa mun nykyisessä olotilassa kuin kun oltiin maailmassa. Ei vähennetä kiihkoa, mutta vaihdetaan sen kohdetta; jätetään laulelut ja veisataan virsiä; nostetan katseet pois sieltä yhdestä paikasta ylös jumalan luo, eikä hekumoida muusta kuin sen kunniasta!
    ellauri012.html on line 289: Jos olisin voinut kuvitella että kirje, joka ei ollut tarkoitettu sulle, voisi joutua sun käsiisi, olisin ollut varovaisempi enkä pannut siihen mitään mikä olisi voinut herättää sussa menneiden vastoinkäymistemme muistot. Kuvasin rohkein vedoin menetyksieni sarjan ystävälle saadakseni hänet järkiinsä omasta menetyksestään. Jos olen tällä hyväntahtoisella keinolla häirinnyt sinun rauhaasi, koetan nyt kuivata nuo kyyneleet, jotka surullinen kuvaus sai sinut vuodattamaan; koetan sulauttaa oman suruni sinun suruusi, ja vuodattaa sydämeni sinun eteesi; lyhyesti, avata silmiesi eteen koko hätäni, ja sieluni salaisuuden, jonka turhamaisuuteni on tähän saakka salannut muulta maailmalta, ja jonka sinä nyt pakotat esiin minusta, huolimatta päinvastaisista päätöksistäni.
    ellauri012.html on line 291: On totta, että tuntiessani onnettomuudet jotka meitä kohtasivat, ja pannessani merkille, että mitään muutosta tilassamme ei ollut odotettavissa; että nuo menestyken päivät jotka viettelivät meidät olivat nyt ohitse, eikä jäänyt mitään paitsi pyyhkiminen mielistämme töin ja tuskin kaikki merkit ja muistikuvat niistä, olin toivonut löytäväni filosofiasta ja uskonnosta lääkkeen häpeääni; hain turvapaikkaa rakkaudelta. Kokeilin lupausten antamista kovettaakseni sydämeni. Mutta mitä voitan tällä? Himoni on poistettu kirurgisesti, mutta ajatukset juoksee villinä. Lupaan itselleni että unohdan sinut, mutten voi ajatella sitäkään rakastamatta sinua. Rakkauteni ei yhtään vähenny näistä mietteistä joilla koitan vapauttaa itseni. Minua ympäröivä hiljaisuus saa minut herkemmäksi nille, ja aina kun olen työtön, tästä tulee mun lomautuksen yksinomainen harrastus. Kunnes tuhannen hyödyttömän yrityksen jälkeen alan vakuuttua että on turha vaiva koittaa vapauttaa itseni; ja että riittävää viisautta on että salaan kaikilta muilta paitsi sulta miten sekaisin ja heikko olen.
    ellauri012.html on line 293: Häivyin matkan päähän susta tarkoituksenani vältellä sua kuin vihollista; silti taukoomatta haen sua mielestäni; muistan kuvasi, ja kaiken maailman angstailussa paljastan ja petän itseni. Vihaan sua! Ja rakastan sua! Häpeä puristaa mua joka puolelta. Tällä hetkelläkin pelkään että vaikutan välinpitämättömämmältä kuin ansaitset, silti häpeän paljastaa hätäni. Kylläpä me ollaan heikkoja ellei nojailla ristuksen ristiin. Onko meillä niin vähän rohkeutta, ja pitääkö kahden herran palveleminen joka vaivaa sun sydäntäsi vaikuttaa muhun myös? Näet missä sotkussa mä oon, kuinka syytän itseäni ja kuinka MÄ kärsin. Mää, mää, mää. Joo joo sää mut mää! taas kerran. Sehän meillä kundeilla on vika ainainen.
    ellauri012.html on line 297: Sä sanot että elät mun tähden huiviasussa; miksi sä halvennat univormua sellaisilla puheilla? Miks ärsyttää karsasta jumalaa kirosanoilla? Mä toivoin että sä oisit meidän eron jälkeen kääntänyt kelkkasi; toivoin myös että jumala ois vapauttanut mun tunnemyrskystä. Tavallisestihan me kylmetään niiden kiintymykselle ketä me ei nähdä enää, ja ne meihin; ero on rakkauden hauta. Mut mulle ero on vaan levotonta muistelua siitä mitä kerran rakastin ja mikä yhä mua kiduttaa. Petin itseäni että kun en näkis sua enää, sä jäisit mieleen häiriöttömästi; että Bregtagne ja meri veisi ajatukset toisaanne; että paastot ja opinnot vähitellen haalistais sut mun sydämestä. Mut ei vaitiskaan, kovat paastot ja pänttäys ja kolmen sadan mailin välimatkakaan ei auta, sun kuva kun sa kuvailet itseäsi huivissa, tulee mun silmiin ja sotkee kaikki päätökset.
    ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
    ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
    ellauri012.html on line 305: Älä enää ajattele mua, pliis, minään perustajaisänä tai suurmiehenä; sun kehut ei sovi yhteen mun heikkouteen. Mä oon kurja syntinen, rähmällään tuomarinsa edessä, naama ravassa mä sekoitan kyyneliä maa-ainekseen. Pystytkö näkee mut tässä ja silti pyytää mun rakkautta? Tule, jos kehtaat, ja työnny huiviasussasi mun ja jahven väliin, jokskin väliseinäksi. Tule ja purista musta huokailut ja ajatukset, jotka kuuluis vaan yläkerran kaverille. Auta paholaisia ja toimi niiden välikappaleena. Sä saat kehnon sydämen itkemään sitä kaikkea, sä kyllä tiedät mitä. Eips, vaan peruuta pois ja auta mua pelastumaan. Salli mun välttää kadotus, sitä pyydän sun entisvanhan hellyyden ja meidän yhteisen onnettomuuden nimessä. Suurin rakkauden osoitus on olla näyttämättä sitä; mä puolestani vapautan sut täten kaikista sun valoista ja lupauksista. Ole vaan herran morsian, jolle mä sut lupasin; mä en asetu vastustamaan niin hyvää suunnitelmaa. Mä oon kyl tosi ilonen jos mä menetän sut niin! Sit must tulee oikee kirkonmies ja susta ihan upee abbedissa.
    ellauri012.html on line 307: Tyydy tähän näin komeeseen lopputulokseen; tee hyveestäsi malli miehille ja enkeleille. Ole nöyrä lastes edessä, laula ahkerasti kuorossa, pidä kova kuri, lue uutterasti; uhraa jopa vapaa-aika hyötyliikuntaan. Oletko sä saanut viran niin helpolla ettei sun tarvi nähdä yhtään vaivaa? Kun kerta annoit mun käyttää sua hyväksi ja opettaa sulle kiellettyjä juttuja, älä nyt vastusta näitä hyviä neuvoja jotka mulle inspiroi nyt armo ja uskonto. Mun on tunnustettava että tähän asti ajattelin olevani parempi naimisen opettajana kuin uskossa uimisen tai niiden asioiden puimisen. Mun hyvästä supliikista on ollut pelkkää harmia. Mun sydän, joka juopui hekkumasta, keksi vaan niitä sanoja, jotka sopi siihen tarkoitukseen. Syntisten kuppi kallistuu niin ihku makeasti, että meillä on luontojamme suurta taipumusta maistaa siitä, ei sitä tarvi kahdesti tarjota. Pyhimysten tuoppi taas on täynnä niin pahanmakuista juomaa, että yhtä luonnostaan sitä kammotaan. Ja sit sä ihmettelet miks mä pelkurina tarjoon sitä ensin sulle. Syytä vaan, olet oikeassa, enkä mä voi kyllin ihailla sua et sä menit siihen halpaan. Kanna siksi rohkeasti risti jonka otit niin visusti vastaan. Juo pyhimysten litran tuoppi pohjaan saakka, äläkä kato muhun päin, anna mun juosta sua pakoon noudattaen apostolin (ja sopuleita pakenevan Roope Ankan) käskyä: Karkuun!
    ellauri012.html on line 309: Sä pyydät mua palaamaan sun luo pyhistelyn tekosyyllä. Sun ponnekkuus tässä kohtaa herättää mussa epäilyksiä enkä tiedä mitä vastata. Jos teen tässä virheen, mun sanat punastuu, niin sanoakseni, sen jälkeen miten meille kävi. Kirkko on mustasukkainen kunniastaan, ja käskee että sen alamaiset koulutetaan hyveeseen hyveen avulla. Jos lähestymme jumalaa moitteetta, sitten voimme kutsua sinne mukaan muitakin. Mutta se mitä taivas odottaa Abelardilta on et se unohtaa Heloisen, ei tapaa sitä enää, ja se mitä se pyytää Heloiselta on olla odottamalta multa enää mitään, tyyten unohtaa koko jäbä. (Mistäkö mä sen tiedän? No mä oon apotti, mullon suora linja sinne, me jutellaan jahven kanssa päivittäin kuin mies miehelle.) Rakkauden ollessa kyseessä unohdus on välttämätön rangaistus, ja vaikein. On helppo luetella meidän vikoja; miten monet niistä on salaa tarjonneet lisää mielihyvää eikä tarvittavaa nöyryttä. Ainoo tapa palata herran helmaan on hylätä palvomamme luojanluoma, ja palvoa vaan unohtamaamme jumalaa. Tää voi kuulostaa kovalta, mut se meidän pitää tehdä pelastuksen eteen.
    ellauri012.html on line 313: Täytyy tehdä sulle oikeutta, sua oli helppo huijata. Mun mustasukkaisuus iloitsi salaa sun viattomasta suostumuksesta; ja kuitenkin, vaikka olin voitonriemuinen, annoin sut jumalalle aika vastentahtoisesti. Olisi pitänyt sut itselläni jos oisin voinut, ja luovuin susta vaan ettei muut ois päässy siihen väliin. (Vanha sorsakoirastemppu taas. Darwin olit NIIN oikeassa.) En taivuttanut sua uskontoon sun onnen tähden, vaan tuomitsin sut sinne kuin vihollinen joka tuhoaa sen mitä ei voi kantaa mukanaan. Ja kuitenkin kuuntelit mun perusteluja kiltisti, joskus keskeytit mut kyynelehtien, ja pyysit mua suosittelemaan sulle etevintä konventtia. Kylläpä tuntui mukavalta nähdä sut vihdoin posessa. Olin nyt rentoutunut ja saatoin olla tyytyväinen, että et ollut enää markkinoilla mun kastraatioleikkauksen jälkeen, etkä palaisikaan sinne koskaan.
    ellauri012.html on line 315: Mutta olin yhä epäluuloinen. Luulin että naiset ei pysty pitämään lupauksia ellei niitä pakoteta siihen jollain valoilla. Vaadin noi valat, ja taivaan takuumieheksi, ettei mun tarvitsis enää epäillä. Kiitti teille pyhät paikat ja lujaseinäiset luostarit! ootte vapauttaneet mut tuhannesta huolesta. Uskonto ja hartaus pitää tarkkaa vartiota teidän muurien ja rautaristikoitten ympärillä. Tää on täyttä lepoa mustasukkaiselle mielelle! Miten kärsimättömästi mä siihen pyrinkään! Kuljin ympäri kuin jalopeura päivittäin kehottamassa sua tähän uhraukseen; mä ihailin (uskaltamatta mainita) sun kauneutta, ihankuin en oisi sitä ennen nähnytkään. Oliko se pyhistelyn aikaansaamaa kukintaa, vai mun suuren menetyksen kaikua, en välittänyt tutkia, kiirehdin vaan sun nunnavihkimystä. Lahjoin sun abbedissan rahalla että saisin oikeuden sit sut haudata. Talon papit oli myös lahjottu ja pidettiin poissa sun läheltä, vaikka murisivat. En unohtanut mitään, isoa enkä pientä asiaa, ja jos sä olisit päässyt mun kynsistä, mä en ois itsekään mennyt luostariin; olin päättänyt seurata sua kaikkialle. Mun varjoni ois seurannut sun askelia ja aina aiheuttanut sussa sekaannusta tai pelkoa, mistä mä itse oisin ilahtunut.
    ellauri012.html on line 317: Mut taivaan kiitos sä päätit ottaa valat. Mä seurasin sua alttarille, ja kun sä ojensit kätes koskettaakses pyhää rättiä mä kuulin sun pupeltavan noi kohtalokkaat sanat, jotka lopullisesti erotti sut miehistä. Siihen asti olin pelännyt että sun nuoruus ja kauneus voisi sotkea mun konseptit ja pakottaa sut palaa siviiliin. Eiks joku pieni houkutus ois voinut muuttaa sun mielen? Voiko hylätä lopullisesti itsensä vasta kakskytkaksivuotiaana? Voiko silloin, kun pitäis olla maksimi vapaa, ajatella ettei maailma tunnu miltään? Vähänpä mä tein sulle hallaa, ja pidin sua heikkona. Sä olit mun mielikuvituksessa kevytmielinen ja häilyvä. Voiko nainen, joka kuulee Sodoman liekit ja romahduksen, olla kääntämättä päätään sääliessään jotakuta? Katsoin sun silmiä, sun joka liikettä, sun ilmettä; kaikki vapisutti. Saatat pitää tämmöistä itsekästä toimintaa petoksena, julmuutena, murhana. Rakkaus joka muistuttaa noin paljon vihaa ei voi synnyttää muuta kuin halveksuntaa ja vihaa takaisin.
    ellauri012.html on line 319: Sun on paras tietää, että siitä lähtien kun näin sun täysin omistautuneen vaan mulle, kun näin että olit kaiken rakkauteni arvoinen, kuvittelin etten voisi rakastaa sua enää. Ajattelin että oli aika lopettaa antamasta rakkauden merkkejä, ja tuumasin, että nunnalupausten ansiosta olit nyt taivaan erityisessä suojeluksessa, etkä enää mun akka etkä taakka. Mustasukkaisuuteni näytti kuolleen pois. Pelkkä jumala mun kilpakosijana ei olis iso riski; ja tyynempänä kuin koskaan ennen saatoin pyytää yläkerran kuomaa "ottamaan" sut tyystin "pois" mun silmistä. Mutta aika ei ollut kypsä pyytää sitä niin hätäisesti, eikä mun usko riittänyt sen toteutumiseen. Välttämättömyys ja epätoivo oli mun tointen motiivina, ja siksi se oli taivaalle enemmän loukkaus kuin uhraus. Jumala hylkäsi mun vienon ehdotuksen, ja jatkoi mun rangaistusta jatkamalla sun elämää ja mun tunnesidettä. Nyt mun täytyy kantaa sun lupaushuijauksen taakka plus sitä edeltäneet tekoseni, ja tulla kidutetuksi päivieni loppuun saakka. Vituiksi meni.
    ellauri012.html on line 324: Näin sun silmät, kun sanoit viimeisen kerran hyvästi, sul oli silmät ihan ristissä. Kesti yli puoli vuotta ennenkuin kirjoitit mulle, koko sinä aikana en saanut mitään messua. Ihailin tätä vaitioloa, en voinut sitä syyttää, mutten kyennyt samaan. Kirjoitin sulle, sä et vastannut: sun sydän oli kiinni, mutta nyt tää siipan puutarha on auki; jumala on vetänyt ulos ja jättänyt sut yksin. Se vaan testaa sua; pure hammasta ja koita imaista se takaisin. Me tarvitaan jahven apua jotta saadaan kettingit rikki, me ollaan liian kiintyneitä irrottaaksemme itse itsemme. Meidän hullutukset ulottuivat kaikkein pyhimpään; meidän lemmiskelyt oli valtakunnallinen skandaali. Niitä luetaan ja ihaillaan; siitä rakkaudesta kirjoitetaan vieläkin. Me ollaan lohdutuksena mokaileville nuorille tästä ikuisuuteen; ne jotka jää kiinni meidän jälkeen voi tuntea itsensä vähemmän syyllisiksi. Me ollaan rikollisia, jotka narahti tosi myöhään; ollaan rehellisiä! Korjataan siinä määrin kuin mahdollista tekemämme hairahdukset, Ranska joka todisti meidän munaukset hämmästyy kun sanomme: Sori siitä. Hämätään kaikkia jotka koittaa kopioida meitä; pelataan jahven jengissä itseämme vastaan, et vältetään sen tuomarointi. Meidän vanhat mokat vaatii sovitukseksensa kyyneleitä, häpeää ja surua. Tarjotaanpa näitä lääkkeitä siis sydämen pohjasta, punastutaan ja ulvotaan. Jos meidän sydämet ei ole alkuun ihan mukana, ainaskin voidaan ajatella et niiden pitäisi olla.
    ellauri012.html on line 326: Vapaudu Heloise liian syvälle juurtuneen rakkauden häpeällisistä jämistä. Muista että nyt on aviorikos sun ajatella ketään muuta miestä kuin jeesusta (ja jehovaa, jos se nyt on eri äijä, tai edes mies. Pyhää henkeä ei kärsi mainita, siitähän ei saa heittää läppää, se on kuolemaksi.) Jos sä näkisit mut täällä näin laihana ja naama pitkänä, tunkeilevan munkkilauman keskellä, jotka pelkäävät mun oppinutta mainetta ja loukkaantuvat mun kaidasta lätystä, ihan kuin mä uhkaisin niitä uskonpuhdistuksella, mitä sanoisit mun alhaisista huokailuista ja hyödyttömistä kyynelistä jotka harhauttaa näitä herkkäuskoisia miehiä? Voi voi. Mua nöyryyttää rakkaus, eikä ristin sellainen. Sääli mua ja riistäydy vapaaksi. Jos sun kutsumus on mun ansiota, älä sit kiusaa mua jatkuvilla epäilyksillä. Lupaa että olet uskollien asulle joka peittää sut. Pelkää jumalaa jotta se vapauttaa sut pelosta, rakasta sitä että pääset etiäppäin hyveessä. Älä pitkästy luostarissa, sillä se on paikka pyhimyksille. Halaa tyhjää, tyhjät kädet on jeesus-lasso, se kyllä halaa takaisin jos nöyristelet sille.
    ellauri012.html on line 328: Älä mutustele liian ankarasti omaa tunne-elämää, vaan opi virheistä ja neuvo heikompia siskoja; sääli niitä omien vikojesi tähden. Ja jos luonto kerran kuussa kiusaa sua levottomilla ajatuksilla, pakene ristin juurelle ja pyydä sieltä apua, sieltäkin löytyy säännöllistä verenvuotoa aina uudelleen delppaavan jumaluuden jalkain välistä. Kun komennat uskonjärjestöä, älä nöyristele, saathan käskeä kunigattaria, käske myös omaa persettä. Punastu pienimmästäkin haksahduksesta. Muista että alttarin juurellakin uhrataan makuulla oleville hengille, ja kaikkein mieluisin suitsuke on niille nunnan nännit. Jos olet oppinut maailmalla rakastelemaan, säästä se nyt jesselle. Kadu kaikkia maallisia nautintoja. Joo joo, syytä kaikesta vaan mua, jos tuntuu siltä, mähän ne sulta ryöväsinkin.
    ellauri012.html on line 332: Näin sun pitää ajatella musta karkulaisesta, joka vaan haluu viedä sulta halut tavata mua enää koskaan. Mutta kun rakkaus on kerran ollut viatonta, onpa siitä vaikeata päästä eroon! On tuhat kertaa helpompi lähteä maailmasta kuin siitä. Vihaan tätä petollista, uskotonta maailmaa; en enää ajattele sitä; mutta mun harhaileva sydän silti ikuisesti etsii sua, ja täyttyy ahdistuksesta kun olen menettänyt sut, vaikka kuinka järkeilisin. Sillä aikaa, vaikka mä oisinkin niin pelkuri että peruuttaisin jotain nyt sanomaani, älä anna mun höpistä sulle mitään paitsi näitä viimeisiä juttuja. Muista, että mun viimeiset tempaukset oli sun petkutusta; sä tuhouduit mun toimesta, mä sun mukana: samat aallot nielaisivat meidät molemmat. Me odotettiin kuolemaa kylmän rauhallisina, ja se sama kuolema on heittänyt meidät samoihin rangaistuksiin. Mutta sallimus vähän harhautti iskua, ja meidän hylky on ajautunut satamaan.
    ellauri012.html on line 334: Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys. (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset.
    ellauri012.html on line 341: Luin sulta saamani kirjeen kärsimättömästi: kaikista onnettomuuksistani huolimatta toivoin, ettei siinä olisi muuta kuin lohdutuksen sanoja. Mutta kyllä rakastavaiset sitten on ovelia kiduttamaan itseään. Huomaat mun erityisherkkyyden ja mun rakkauden voiman siitä mikä mua heti suretti. Mua häiritsi jo sun kirjeen otsikko: Miks sä laitoit Heloisen nimen Abelardin edelle? Mitä tää tämmönen oikein tarkoittaa? Mä etsin vaan sun nimeä, en omaani, jonka mieluiten vaikka unohtaisin jos voisin, sillä se oli kaiken sun onnettomuuden alkusyy. Säädyllisyys ja sun johtoasema muhun nähden ois vaatinut toista järjestystä, ja jos rakastat mua et ois maininnut mua yhtään; hitsi sä tiesit tän ihan hyvin!
    ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
    ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
    ellauri012.html on line 353: Armoton fortunapeli! etkö sä ole jahdannut mua tarpeeksi? Sä et anna mulle mitään hengähdystaukoa; sä olet purkanut kaiken kostosi mun päälle, etkä jättänyt mitään varalle muiden onnetonten pelottamiseksi. Olet väsyttänyt itsesi mun kidutuksessa, eikä muiden tarvi enää pelätä mitään sun vihastas. Mut mitä sun kannattaa enää varustautua mun pään menoksi? Sulta saamani haavat on jo haavoja haavojen päällä, ei siellä ole enää tilaa, paitsi jos haluat varsin tappaa mut. Vai pelkäätkö kaikkien noiden kidutusten keskellä että sellainen armonisku vapauttaisi mut lopuista tuskista? Siksi pidät mut hengissä, että saan kuolla päivittäin.
    ellauri012.html on line 355: Abelard hyvä, sääli mua! Onko kukaan koskaan ollut näin onneton? Mitä korkeemmalle sä korotit mut muiden naisten yli, jotka kadehti multa sun rakkautta, sitä suuremmin mä kärsin nyt mun menetyksestä. Mut korotettin onnen huipulle vaan että putoisin sitä rajummin. Mun mielihyvät oli vailla vertaa, ja nyt mikään ei vedä vertoja mun kurjuudelle. Kerran mun iloa kadehti mun kilpailijat, mun nykyinen kurjuus säälittää kaikkia ketkä näkee mut. Mun onnenpyörä on aina käynyt ääripäissä, se on kasannut mulle suurimmat lahjat ja sitten suurimmat kärsimykset; ovelana kiduttajana se on tehnyt koettujen ilojen muistosta loppumattoman kyynellähteen, kerran ne oli tosi hieno lahja, nyt pois otettuina sanomaton suru. Siinä sen ilkeys on onnistunut totaalisesti, ja mun nykyiset tuskat on suhteessa yhtä katkerat kuin kokemani hekkuma oli suloinen.
    ellauri012.html on line 357: Se mikä vielä enemmän lisää mun kärsimyksiä on että meillä alkoi mennä huonosti just silloin kun se oli vähiten ansaittua. Kun me hilluttiin estotta syyllisessä lemmessä, mikään ei pannut vastaan, mutta tuskin me oltiin peruutettu siitä vähän ja menty naimisiin, niin silloin taivaan viha putos meidän päälle yhdellä rysäyksellä. Ja kuinka barbaarinen oli sun rangaistus! Äh! Mikä oikeus julmalla sedällä oli meidän yli? Me oltiin yhdytty toisiimme jo ennen alttaria, ja tän olisi pitänyt suojella meitä vihollisten raivolta. Sitäpaitsi me oltiin erottu; sulla oli kiireitä luentojen kanssa ja opetit oppineelle yleisölle salaisuuksia joita parhaatkaan päät ennen sua ei olleet lävistäneet; ja mä sun käskystä painuin luostariin. Kulutin siellä päiväkausia ajatellen sua, ja joskus miettien saarnoja joita piti opetella. Just tällä hetkellä se rangaistus kaatui meidän päälle, ja sä joka olit vähiten syyllinen jouduit sen barbaarin koston kohteeksi. Mutta miksi raivoisin Fulbertille? Mä, mä kurja olen sut tuhonnut, ja olen kaikkien sun kurjuuksien syy.
    ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan. Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.
    ellauri012.html on line 361: Ja sama paha henki teki Heloisesta Abelardin kuohitsimen. Ainoa lohtu mikä mulla on on että mä en tehnyt sitä tahalteen, mä en petkuttanut sua; mut mun uskollinen rakkaus koitui sun tuhoksi. Ehkä mä teinkin tyhmästi siinä että mä rakastin sua niin järkkymättä, mut en mä osaa sitä katua. Mä yritin miellyttää sua oman kunniani kustannuksella, sain siis mitä ansaitsin, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Niinpian kuin olin varma sun rakkaudesta, en vitkastellut hetkeäkään ennenkuin annoin sulle; Abelardin rakkaus oli mun mielestä niin suuri kunnia, ja mä kaipasin sitä niin kärsimättömästi etten voinut olla uskomatta siihen heti. En käyttänyt kunniallisuuden ja väheksynnän puolustusaseita; nää keinot joilla me naiset vastustetaan miesten välitöntä tyydytystä ei mua paljon hidastanu. Mä yritin vaan vakuuttaa sut mun tunteista. Uhrasini kaikki mun rakkaudelle, ja annoin velvollisuuden antaa tietä pyrkimykselle tehdä onnelliseksi sen ajan kuuluisin ja sivistynein julkero. Jos mikään näkökohta saattoi mua hidastaa, se oli just mun rakkaus. Pelkäsin että jos mä annan heti kaiken, niin sä pitkästyt, ja etsin uutta jännitystä jostain muualta. Mutta sun oli helppo vakuuttaa mut ettei siitä ollut pelkoa, enkä mä sitä halunnutkaan. Mun oisi pitänyt ennakoida muita todennäköisempiä ikävyyksiä, ja ottaa huomioon että ilojemme menetyksestä voisi tulla mun loppuelämäni kurjistus.
    ellauri012.html on line 365: Rikoksen sovitukseen ei riitä kärsiä määrätty rangaistus; kärsiminen ei auta jos sydämeen jää halu entiselleen. On helppo asia tunnustaa heikkous, ja antaa siitä itselle vähän rapsuja, mutta täytyy olla täydellinen itsehallinta jotta voisi sammuttaa nautintojen muiston, jonka tapa on tartuttanut aivoihin. Nähdään aika usein että jotkut tunnustaa omat vikansa, mut vähät niistä ottaa vahinkoa, suorastaan mielissään vaan kertoilevat niistä. Sydämellisesti katua pitäisi tekoa suusanallisen myönnytyksen lisäksi, mut tää toteutuu vaan harvoin. Mä joka olen kokenut niin monta hyvää hetkeä sun kanssa, tunnen vastoin tahtoani etten voikaan niitä katua, enkä välttyä muistoissani nauttimasta niistä taas. Ponnistan vaikka kuinka kovasti, tai käännyn sitten mille kyljelle, ihana ajatus vaan seuraa, ja jokainen tarvekalu tuo mun mieleen mitä mun pitäisi unohtaa. Hiljaisessa yössä kun mun tulis ottaa palloon unta, joka lievittää suurimmatkin huolet, en voi välttää näitä unelmia. Uneksin että olen taas mun rakkaan Abelardin kaa. Mä näen sen, puhun sille ja kuulen sen vastaavan. Toisiimme ihastuneina me unhdetaan kirjat ja ruvetaan taas hommimaan. Joskus mä olen tappelevinani sun vihollisten kaa; mä vastustan niiden raivoa, mä huudan säälittävästi, ja sit mä herään kyyneliin. Jopa kirkkoon alttarille mä vien meidän rakkauden muiston, ja sen sijaan että valittaisin joutuneeni nautintojen uhriksi, mä huokaan ja kaipaan niitä takaisin.
    ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille?
    ellauri012.html on line 371: Ja siltikin on turha edes yrittää erottaa näitä kahta: ne jotka ei ole vanhurskaita on syntisiä, ja ne jotka hidastelee hyvän kanssa jää siitä jälkeen. Sitäpaitsi ei pitäisi olla muita motiiveja kuin rakkaus jumalaan. Voi vinde! mitä toivoa on sit mulla? Mun sekavuus johtu enemmän pelosta loukata miestä kuin suututtaa jumalaa, ja mä käytän vähemmän aikaa sen miettimiseen kuin edelliseen. Just niin, sun käsky vaan, eikä mikään oikee kutsumus lähetti mut tähän luostariin; mä koitin helpottaa sun oloa enkä pyhittää itseäni. Mä oon niin onneton! Mä revin itseni irti kaikesta mistä pidin; hautaan itseni elävältä; harjoitan mitä tiukinta paastoa ja kaikkia muita julmuuksia joita täällä tehdään; ruokin itseäni kyynelillä ja suruilla; ja tästä huolimatta en ansaitse mitään näillä harjoituksilla. Mun väärä hartaus on kauan pettänyt niin sua kuin muitakin, sä oot luullut että mä oon rauhoittunut vaikka mä oon häiriintyneempi kuin mä oon ollut ikinä. Sä uskottelit itsellesi että mä olin ihan omistautunut tälle hommalle, mutta mulla ei ollut muuta harrastusta kuin tää rakkaus. Tässä harhassa sä pyydät multa rukouksia - hitsi! mä tarvitsen niitä sulta! Älä oleta mitään mun hyveistä tai huolesta; mä horjun, tue mua sun neuvoilla; mä oon heikko, vahvista ja ohjaa mua sun ohjeistuksilla.
    ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.
    ellauri012.html on line 383: Kun mä kerron mikä kilpailija on tempaissut mun sydämen pois sulta, kiität mun mielenmuutosta, ja pyydät tätä kilpailija liimaamaan sen kii. Tästä sä jo arvaat että jumalahan se on joka vie nyt sulta Heloisen. Jep, mun rakas Abelard, nyt se antaa mulle sen mielentyyneyden jonka meidän kurjuuden kirkas muisto ennen esti. Just taivas joo! mikä muu kilpailija vois ottaa sulta mut? Voisitko kuvitella, että joku vaan, joku ihminen voisi kumittaa sut mun sisältä? Voisitko kuvitella mun vaihtavan jumalisen ja sivistyneen Abelardin kehenkään alempaan kuin jumalaan? Ei, must tuntuu et sä olet arvioinut mut oikein tässä kohtaa. Varmaan sä haluut tietää millä keinoin jumala sai aikaan näin suuren muutoksen? Kerron sulle, että saisit ihmetellä sallimuksen salaisia kiemuroita. Muutama päivä sen jälkeen kun sun vika kirje tuli mä sairastuin vakavasti (Joopa joo, aina tää sama deus ex machina näissä muinaisjutuissa); lääkärit jo luovutti mut kuolemalle. Silloin mun tunne, joka aina ennen oli tuntunut musta viattomalta, alkoi näyttää pahalta. Muistista tulvahti kuin filmissä (joojoo, anakronismi, mutta siltä se varmaan just tuntui) kaikki mun elämän menneet teot, ja mun täytyy tunnustaa että ainoo tuska jonka tunsin oli tunnontuska meidän rakkaudesta. Kuolema jota olin siihen saakka katsonut vain etäältä, häälyi nyt mun edessä kuin syntisillä. Aloin pelätä jumalan kostoa nyt kun olin lähempänä sitä, ja mua kadutti etten mä ollut ottanut kunnolla käyttöön armolahjoja. Ne hellät kirjeet jotka sulle kirjoitin, rakkaat keskustelut joita kävin sun kanssa, kiusas mua nyt yhtä paljon kuin ne oli ennen viehättäny. Voi Heloise-repukka, mä sanoin, jos on rikos lähteä tolla lailla hehkuttamaan, ja jos tämän elämän jälkeen siitä seuraa varma rangaistus, mikset sä vastustanut kunnolla tollaisia kiusauksia? Ajattele mitä kidutuksia on sulle varalla, kauhistu sua venttaavia helevetin koneita, ja muista samalla nautintoja joita sun eksynyt sielu piti niin hitsin hienoina. Äh! eikö vähän harmita että kieriskelit niin falskeissa huveissa? Lyhyesti, Abelard, kuvittele katumusta jota tunsin, niin et ihmettele lehmänkäännöstä.
    ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen.
    ellauri012.html on line 387: Mut mut: mikä salainen huoli nyt nousee mun sieluun - mikä loppuun ajattelematon tunne nyt nousee joka vastustaa mun lupausta olla huokailematta Abelardin perään? Voi taivas! eks mä ookkaan päihittänyt mun rakkautta? Heloise sä onneton! niin kauan kun sulla henki pihisee sun pitää nähtävästi rakastaa Abelardia, niin on päätetty. Itke vaan kurja ämmä, sillä tätä parempaa tilaisuutta siihen tuskin tarjoutuu. Mun pitäis kuolla surusta; armo oli jo kerran ohittanut mut, ja sit mä lupasin olla sille uskollinen, mut nyt mä olen taas kerran pettänyt lupaukseni, ja armo on taas uhrattu Abelardille. Tää pyhäinhäväistys kyllä jo saa kupin kaatumaan. Miten mä voin tän jälkeen enää toivoa et jumala aukasee mulle aarrearkkunsa, sillä mä oon ihan väsyttänyt sen. Aloin loukata sitä heti ekasta hetkestä kun näin Abelardin; onneton sielun veljeys sai meidät ryhtymään luvattomiin panopuuhiin, ja jumala lähetti roiston erottamaan meidät puukolla. Mä valitan tätä onnettomutta, mutta jumaloin sen syytä. Aargh! mun pitäisi pitää tätä onnettomuutta taivaan lahjana, se ei hyväksynyt meidän liittoa ja erotti meidät, ja mun pitäisi pinnistää et saisin mun tunteen loppumaan. Eikö olis paljon parempi jos unohtaisin kokonaan sen kohteen, enkä jättäisi mieleeni mitään muistoa joka on fataali mun rauhalle ja pelastukselle? Herra varjele! pitääkö Abelardin kummitella mun ajatuksissa iän kaiken? Enksmä koskaan pääse vapaaksi lemmen kahleista? Mut ehkä mä pelkään ihan turhaan; ohjaahan hyve nyt kaikkia mun akteja ja ne on kaikki armon huostassa. Siis pelko pois, Abelard; ei mulla enää ole noita tunteita joiden kuvaaminen mun kirjeissä sai sut niin hermoksi. En mä enää yritä, kertomalla noista hyvistä hetkistä jotka rakkaus meille jakoi, herättää mitään syyllistä tunnetta jota sä voisit tuntea mua kohtaan. Mä vapautat sut kaikista sun valoista; unohda rakastajan ja aviomiehen tittelit ja jätä vaan toi iskä. Mä en odota sulta enää muuta kuin lempeitä nuhteita ja kirjeitä jotka pitää yllä rakkauden loimua. En vaadi sulta muuta kuin hengellistä neuvontaa ja terveellistä kuria.
    ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet.
    ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa.
    ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
    ellauri012.html on line 402: Rakas ukkokulta (käytän tätä nimitystä viimeisen kerran), enkö enää koskaan saa nähdä sua hengissä? Enks mä saa edes halata sua ennenkun sä kuolet? Hei mitäs tuli sanotuksi Heloise? Tajuutko mitä sä haluat? Voisitko katsoa noihin säkenöiviin silmiin muistamatta helliä katseita niistä, jotka oli sulle niin kohtalokkaita? Voisitko nähdä Abelardin leijonamaisen ilmeen olematta mustasukkainen kaikille jotka näkee noin komeen kaverin? Sen suuta ei voi katsoa haluumatta sitä pussata; siis kukaan nainen ei voi katsoa Abelardia joutumatta vaaraan. Älä siis pyydä saada nähdä Abelardia; jos sen muisto on aiheuttanut sulle niin paljon harmia, Heloise, miten paljon tulisi sen näkemisestä? Mitähän haluja taas sussa heräisi? Miten voisit pitää halus kurissa nähdessäs niin makeen ukkelin?
    ellauri012.html on line 404: Kerron sulle mikä on musta mukavinta täällä eläkkeellä; kun olen kuluttanut päivän ajatellen sua, täynnä tätä alas painettua ajatusta, menen nukkumaan. Sillä öisin Heloise, joka ei kärsi ajatella sua päivisin, rentoutuu mielikseen sua katsomaan ja kuulemaan. Silloin mun silmät liimautuu suhun! joskus sä kerrot sun salaisista huolista, ja mun mieli tuntee surua, joskus unohdat sun vihamiehet ja painat mut lähelles ja mä antaudun sulle, ja meidän sielut, joilla on sama tunne, tuntee myös saman nautinnon. Mutta voi, iloiset unet ja hellät kuvitelmat, miten nopeesti te katootte! Mä herään, avaan silmäni enkä näe Abelardia: ojennan käteni halatakseni häntä ja hän ei ole siinä; itken, ja se ei kuule mua. Tosi hölmöä mun on kertoa mun unistani sulle, joka et välitä sellaisista huvituksista. Mutta Abelard, etkö koskaan näe Heloisea sun unissa? Miltä se näyttää niissä? Puhutko hänelle yhtä hellästi kuin ennen, ja oletko iloinen vai pahoillasi kun heräät? Anteeksi Abelard, anna anteeksi harhaiselle rakkaalle. En mä voi enää odottaa sulta sitä eloisuutta mikä oli sulle ominaista ennen, enkä voi vaatia että meidän halut kohtaavat. Me on sidottu itsemme ankariin sääntöihin, joita pitää seurata ilman mukinoita. Ajatellaan vaan näitä tehtäviä ja meidän sääntöjä, ja käytetään hyvin hyväksemme pakkoa joka pitää meidät erossa. Sinä Abelard päätät sun kurssit ja sun juoksun onnella; sun halut ja pyrkimykset ei estä sun pelastusta. Mut Heloisen pitää itkeä, sen pitää surra ikuisesti tietämättä, kelpaavatko sen kyynelet pelastuksen pantiksi.
    ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
    ellauri012.html on line 417: Mut ei, nyt mun turhamainen mielikuvitus taas vie mua kuin litranmittaa. Voi Heloise, miten kaukana me ollaankaan oikeasta mielenrauhasta! Sun sydän vielä palaa roihulla jota et saa sammutetuksi, ja mun on täynnä hätää ja levottomuutta. Älä luulekaan Heloise, että mä nautin täällä täydellistä lepoa; mä avaan nyt viimeisen kerran sulle sydämeni; - mä en ole vieläkään ihan irti susta, ja vaikka mä taistelen mun sua kohtaan tuntemaani hellyyttä vastaan, niin kaikista yrityksistäni huolimatta mä koen liian voimakkaasti sun surut ja haluisin jakaa ne. Sun kirjeet on tosiaankin liikuttanut mua; en voi lukea kylmänä sun rakkaan käden raapustamia kirjaimia! Mä huokaan ja itken, ja kaikki mun järki tuskin riittää kätkemään mun heikkouden mun oppilailta. Tää, Heloise parka, on Abelardin kurja olotila. Maailma, joka on yleensä väärässä joka asiasta, luulee että mä olen päässyt rauhaan, ja luullessaan et mä rakastin sua vaan aisti-ilon tähden, et mä oon nyt unohtanut sut. Ja vitut! Ihan väärin meni! Ihmiset oli kyllä oikeassa kun sanoivat et kun me erottiin, mä menin luostariin häpeestä ja surusta. Mut se ei ollut, kuten tiedät, kunnon katumusta siitä et oisin jotenkin loukannut jumalaa, mistä mä keksin tän ajatuksen. Mutta mä pidän meidän kurjuutta sallimuksen salaisena merkkinä että se tahtoo rankaista meitä; ja pidän Fulbertia vaan jumalan koston välikappaleena. Armo veti mut houruintaloon missä olisin vieläkin jos mun vihollisten raivo ois sen sallinut; mä olen kestänyt niiden vainon, varmana että jumala ite usutti ne mun kimppuun mun puhdistukseksi.
    ellauri012.html on line 426: Yritä siis edes katkoa noi häpeän kettingit jotka pitää sut kiinni lihassa, ja jos insh´allah sulle käy niin hyvin että pystyt siihen, pyydän sua muistamaan mua rukouksissa. Koita kaikin voimin olla taivaan mallikansalainen; se on vaikeaa, sen myönnän, muttei mahdotonta, ja mä uskon sun voittoon koska sä oot niin oppivainen. Jos ekat yritykset lässähtää, elä hellitä, se olisi pelkuruutta; sitä paitsi muista että sun pitää tosissaan pinnistää, sillä sulla on vastassa tosi paha vihollinen, koitat sammuttaa metsäpaloa, kesyttää sun rakkaimmat tunteet. Sun pitää taistella sun omia haluja vastaan, ettei sun mätä luonne paina sua alaspäin. Sulla on ovela vastustaja, joka käyttää kaikki keinot sun viettelyyn; ole aina valppaana. Niin kauan kuin me eletään, meitä kiusataan; siks yks Jansson niminen iso pyhimys kai sanoikin: ihmisen elämä on yhtä kiusausta: piru, joka hain lailla ei nuku koskaan, vaan ui koko ajan meidän keskessä yllättääkseen meidät joltain suunnalta, päästäkseen meidän sisään ja tuhotakseen meidät sisältäkäsin. (Siis vähän niinkuin mä tein sulle.)
    ellauri012.html on line 428: Vaikka kuinka täydellinen olisi, voi langeta kiusaukseen, ja hyödylliseenkin sellaiseen. Eikä ole ihme ettei siitä koskaan vapaudu, koska kiusauksen lähde on sussa itsessä; tuskin yhdestä pääsee niin toinen alkaa ahdistaa. Se on aatamin perikunnan osa, niillä pitää olla aina jotain kärsittävää, koska ne on tulleet alas puusta ja menettäneet kädellisen onnensa. Turhaan luuulemme että pääsemme kiusauksesta edes karkuun juoksemalla; ellei kärsivällisyyttä yhdistä nöyristelyyn, turhaaan kidutetaan itseämme. Ei kannata yksin yrittää, on paras pyytää apu yläkerrasta.
    ellauri012.html on line 432: Läpytätkö nyt Heloise mun idealle et sä lähtisit pyhimysten kelkkaan? Saaks sä mun sanoista mitään iloa katumisen harjoituksiin? Eiks sua kaduta sun sekolut, etkö sä haluisi kuin kristuksen huora pestä sun pelastajan jalat kyynelilä? Jos sulla ei ole vielä näitä palavia toiveita, rukoile et sä saisit ne. Mä en koskaan lakkaa suosittamasta sua johtoportaalle mun rukoksissa, ja pyydän herroja auttamaan sua sun suunnitelmassa kuolla pyhänä (jos hyvin käy jo ensi pyhänä). Sä oot sanonut heido maailmalle, ja mikä sua enää pitäisikään siellä? Nosta katse aina tonne ylöspäin siihen jolle olet pantannut elämäsi. Elämä täällä murheen laaksossa on paskamaista; ihan nää elämän välttämättömyydet kuten kusella käynti on tuskaisaa vammaiselle pyhimykselle. Loordi, sanoi kuninkaallinenkin profeetta, siis ennustajakunkku, vapauta mut välttämättömyyksistä. Monet on ressuja jotka ei edes tiedä sitä; ja silti ne on vielä ressukampia jotka tietää kurjuutensa eivätkä silti voi vihata tätä menoa. Ihmiset on hulluja kun ne paneutuu maallisiin asioihin! Ne kyllä sit huomaa virheensä kun on liian myöhäistä. Tosi pyhimykset ei erehdy silleen; ne vapautuu aistinautinnoista ja himoitsee vaan ylös taivaaseen.
    ellauri012.html on line 434: Älä anna sen harmittaa, Heloise, vaan ala jo; pane sun pelastussuunnitelma täytäntöön viivytyksittä; kyllä sä vielä ehdit kuiville kun pidät kiirettä. Lemmi jesseä, ja halveksi itseäsi sen sijasta. Se tulee sun sisään ja on sun huokausten ja kyynelten ainoo kohde; älä etsi muuta lohtua kuin se. Jos et pääse musta vapaaksi (ei tosin ihme, mähän on niin ihana), niin sä lankeet mun mukana; mut jos sä jätät mut ja liimaudut siihen, niin sä oot hyvässä veneessä. Jos pakotat loordin heittämään sut oman onnes nojaan, sulle käy köpelösti; mut jos sä olet uskollinen sille, niin iloa löytyy kyllä. Magnaleenakin itki kun luuli jo et jeesus oli sen jättänyt, mut Martta sanoi, kato hei, loordilla on sulle asiaa. Ole hiljainen ja halukas, ketterä ja kurvikas, vastaa joka kutsuun, niin jeesus tulee. Ja hei Heloise, tässä olis vielä muutamia ohjeita: sä olet teidän yksikön esimies, ja siellä on privaattipotilaita ja toisia jotka johtaa muita; ensinmainitut hoitaa vaan omaa pelastusta, ja niiden ei tarvitse noudattaa kaikkia hyveitä niin näkyvästi, mut ne jotka on alipäällystöä niiden pitää näyttää muille esimerkkiä ja tehdä niin hyvin kun vaan pystyy. Muista tää, ja seuraa sitä, niin että sun koko elämästä tulee hyvän abbedissan rautalankamalli.
    ellauri012.html on line 436: Jumala ihan tosissaan tahtoo meidän selviävän, ja on tehnyt kaiken niin helpoksi kuin pystyy. Vanhassa sopimuksessa lukee taulukoissa mitä kaikkea se meiltä vaatii, ettei mene aikaa etsiessä oikeata pykälää. Uudessa sopimuksessa on poikkeuspykälä, jotta ei koskaan tartte ihan luovuttaa; ainahan voi tärpätä, armo käydä oikeudesta, kun osaa just oikeeseen aikaan kääntää kelkkansa. Eikä siinä kaikki! se on valinnut joukosta aina jotakin erityisen eteviä miehiä (juu, se sanoi kyllä meitä miehiä), jotka esimerkillään innostaa muita tekemään velvollisuutensa. Tähän hän on sittemmin valinnut myös muitakin ikään, sukupuoleen tai kuntoon katsomatta. Koita siis yhdistää persoonaasi kaikkien noiden esikuvien hyviä puolia. Ole puhdas kuin neitseet, ankara kuin ankoriitti, innokas kuin pastori tai piispa, ja sitkeä kuin halstarilla käristetty marttyyri. Ole eksakti kuin matemaatikko, täytä koko ikäsi kaikki pyhän ja valistuneen esimiehen vaatimukset, niin sitten kuolema, jota muut enimmäkseen kauhistelee, tuntuu susta ihan helpotukselta.
    ellauri012.html on line 438: Pyhimyksen kuolema, sanoo profeetta, on jumalasta mukavaa. Eikä ole vaikea nähdä miksi niiden kuolema on siitä mukavampaa kuin syntisten. Mulla on kolme pointtia mitä profeetta ehkä tällä tarkoitti. Ekakskin, koska ne alistuu sen tahtoon; toiseks, koska ne voi jatkaa hyvää työtä siellä ylhäällä, ja kolmanneksi, koska ne pärjää pirulle.
    ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
    ellauri012.html on line 446: Hoohoo jaajaa Heloise, estä tää ikävä lopputulos, ja elä siivosti, että vältät syntisille varatut rangaistukset. En tässä tohdi enkä ehdi kuvata kaikkia noita hirveitä kidutuksia, jotka seuraa syntisestä seeveestä. Mua itseäni hirvittää kun kuvitttelen niitä. Ja kuitenkaan, Heloise, mäkään en osaa kuvitella mitään yhtä kauheaa kuin ne oikeet kidutukset, täkäläinen tuli on vaan heikko heijastus siitä mikä siellä roihuaa. Ihan luettelemattakin tuomittujen loputtomia kipuja, niistä on eri kurjaa olla eri paikassa kuin jumala. Miten kukaan joka uskoo tähän uskaltautuu syntihommiin? Hui! uskallettaisko me uhmata sua siellä ylhäällä? Vaikka taivaan ilot ei ketään vakuuttaisi, niin joutumisen tollaseen kurjuuteeen luulis riittävän pelotukseksi, ettei ruveta sille yhtään niskuroimaan.
    ellauri012.html on line 448: En edes kyseenalaista sitä Heloise, ettet sä ryhtyis tästä lähin ihan tosissaan hommaamaan tota pelastusta; tän pitäs olla sun ykkösasia. Hylkää mut siis lopullisesti sun sydämestä - tää on paras neuvo jonka mä kykenen sulle antamaan, sillä syyllisesti rakastetun persoonan muistelu ei voi kuin vahingoittaa taivasasiaa, miten pitkälle olisikin päästy hyveen tiellä. Kun olet saanut sammutetuksi sun epäterveen kiinnostuksen muhun, muiden hyveiden harjoitus käy helpoksi; ja kun lopulta sun koko elämä noudattaa kristillisiä sääntöjä, sä olet ihan kypsä heittämään jo lusikan nurkkaan. Sun sielu lehahtaa iloisesti ruumiista ja suuntaa lennon kohti taivasta. Siellä sä meet itsevarmana pelastusmiehistösi eteen, sulle ei lueta lakia tuomiolla, vaan kuulet kun pelastaja sanoo: tule mukaan, meillä on täällä tosi kivaa, soitellaan harpulla ja laulellaan virsiä, heitetään rengasta sädekehillä pilven päällä, ja muuta sellasta.
    ellauri012.html on line 456: Abelard ja Heloïse kuolivat kummatkin 1142. Kastroineet kastroitiin ja silmät puhkottiin, toimeksiantaja hirtettiin (Vilpertti). Ellei sitten väärät tekijät ja toimeksiantaja. Tuleva Hadrianus-paavi ja englantilainen kaverinsa Henry lähti Trondheimiin ehkä joskus 1150, mutta olisihan ne voineet vierailla sitä ennen Heloïsen ja toisaalla Abelardin luostareissa Bernhardin myrkyt hihassaan. Kerran yks saamelaispoika Abiskossa sanoi ymmärtäneensä miks Jeesus tapettiin. No? Se oli liian suosittu. Bernhard ei sietänyt kilpailua, ei Pariisissa, ei paaveilta.
    ellauri012.html on line 488: Ehkäpä se oli vähän häiriintynyt.

    ellauri012.html on line 516: Kielsin poikaa menemästä sinne, se näytti kauhealta. Mitä enemmän mä sitä kielsin sitä pitemmälle se ryömi lähelle pudotuksen reunaa. Vasta kun käännyin selin se tuli pois.
    ellauri012.html on line 518: Silloin ilmestyi makkarista yllättäen nuori nainen pukeutuneena enkeliksi kulta- ja pahvihepeniin. Meillä oli sellainen kerran joulukuusessa. Ja muistin - tää kämppähän oli myyty noille jo aikapäiviä. Pyytelin nolosti anteeksi ja aloin keräillä meidän kamoja, kiskoin poikaa pois.
    ellauri012.html on line 520: Sillä enkelillä oli joku nuorehko mies. Niillä oli jotkut bileet alkamassa, ovesta lappoi sisään naamioituneita ihmisiä. Oltais päästy muuten vähin äänin tiehemme mut mun sandaalit oli hukkuneet. Olin ottanut ne jalasta sisään tullessa. Etsin niitä joka paikasta, ei löytyneet, eikä ulos kärsi lähteä talvikeliin sukkajalassa. (No tokko ne ois sandaalitkaan olleet paljon paremmat.)
    ellauri012.html on line 522: Puolihumalaiset isännät oli ystävällisiä, tarjos lohdux puolix juotua viskipulloa, sellaista kaarevaa ja litteää taskumattia. Kiitin, mutten ottanut, se olis ollut jo vähän liian noloa. Eihän tässä sentään olla pullonpohjan vaivasia, vaikka köyhiä. Sit onneksi jo heräsin. Jäi näkemättä miten siitä kiipelistä selvisin.
    ellauri012.html on line 532: Viimeisten sanojen kanssa käy helposti kuin Elsan kertomuksen paaville. Sen piti päättää mainen taivallus sanaan Aamen. Kardinaalit preppas sitä kuolinvuoteella vähän väliä: muista sit se aamen. Sit tuli RAI:n toimittaja siihen väliin ja kysyi siltä: mikä on nyt paavin kunto? Paavi vastasi: no, minä ... (†).
    ellauri012.html on line 537:

    François Fénelon oli katolinen kardinaali, kärpässienilakkinen munatulkku, punamulkku, jolta Rousseau kopsi tytönkasvatuxen ideoita. Kardinaali kirjoitti opuxen nimeltä Traité de l´education des filles (1687), se on tutkimus tyttöin hutkimuxesta. Se on ajatuxet pysäyttävä texti. Kylä lähtee. Jää tämän päivän setämies seisomaan kuin tikku paskaan.


    ellauri012.html on line 580: Setämies ymmärtää että tää on alistetun taktiikka, ja korjaisi sitä löystämällä vähän tyttöin liekanarua, toki kohtuuden rajoissa.
    ellauri012.html on line 590: Paljon on vielä tehtävää, ja elonleikkaajia vähän.
    ellauri012.html on line 618: Niitä pitää pitää kurissa ja herran nuhteessa. Samoilla tekniikoilla kuin äsken lapsia, niitähän ne on vaikka isoja. Ei niitä saa piiskata kuin heppoja. (mit vit? Piiskasko ne heppoja?)
    ellauri012.html on line 622: Jos tyttö ite perii, ehkä vähän enemmän.
    ellauri012.html on line 669: Ota säkin nyt tästä vähän itelles, osta jotain kivaa, mä aina kehun sua tuolla portaalissa.
    ellauri012.html on line 702: Ei mennyt piiriin. Ei osallistunut paikkakunnan meijeritoiminnan kehittämiseen. Näpytti liikaa, Mikon pelejä. Luki paljon. Ite asiassa ihan sikana. Ei kattonu elokuvaa eikä telkkaria kuin pakosta. Inhos teatteria, mutta piti oopperasta. Täysin epämusikaalinen, ei saanut laulaa edes mukana. Isä älä laula. Oppi soittamaan 1-sormisesti pianolla Taas verilähde sydämen.
    ellauri012.html on line 706:
    Jouluna 2019 pikku CEC eli Charlotte oli meillä jouluna. Se oli niin iso jo että tykkäs laulaa joululauluja. Innostuin vähän (khrm) hyräilemään mukana. Charlotte puukki mua ja komensi INTE SJUNGA! Samma på svenska, så att säja.
    ellauri012.html on line 712: Epäuskonnollinen, epäisänmaallinen, kannusti darwinismia ja epikurolaisuutta. Ei herkuttelua, vaan sitä alkuperäistä, cela vitam tyyppistä. Ei palvonut eikä harrastanut mitään. Mutta hyvin läheisriippuvainen. Ei osallistunut mihinkään toimintaan. Paizi kotipeiton alla. Oikeinkin mielellään.
    ellauri012.html on line 714: Ei tunnettu mainiona seuramiehenä, ei lämmittänyt saunoja. Ei keräillyt mitään, tai no poikasena keräs Zorroja, ja vähän aikaa kaljapulloja, mut ne alko haista, vietiin alkoon, noin tuhat pulloa.
    ellauri012.html on line 720: Tähän tulee sitten loppuvizi.
    ellauri012.html on line 725: Somalia oli ennen sotia rikas maa, koska sillä oli paljon banaaneja. Jengin lompakot aivan pullottivat niitä. Luin yhdksän syksysateen runokokoelman läpitte. Ne runot oli aika heikkoja. Otin tähän yhden paremmasta päästä ja parantelin sitä vähän.
    ellauri012.html on line 823: Hunnutetut naiset on kiehtovia. Niin on hunnuttomatkin. Siitähän ei ole kysymys. Vaan muodista.
    ellauri012.html on line 824: Hunnun käyttö on jokaisen naisen oma asia ja päätös. On oma päätös pysyykö ruodussa ja noudattaa yhteisönsä muotia, vaiko lähtee ehdoin tahdoin sooloilemaan, joutuu huonomaineisexi silmätikuxi ja kaivaa verta nenästään.
    ellauri012.html on line 840: Kaxi huostaanottoleffaa kazottu kymmenluvun viimeisinä päivinä. Aikaero puolitoistasataa vuotta, näyttämönä kaksi maailman rikkainta maata, yxi vuoristossa, toinen rannikolla kuin Aku Ankan lomakohteet Calisotassa. Armotonta köyhyyttä sekä köyhän kansan orpolasten kyykytystä turistipaikkakunnilla. Luontosuhde punaisen ristin porukoilla oli kyllä parempi, ja lapsista pidettiin parempi huoli rähinästä huolimatta.
    ellauri012.html on line 844: Naapureiden nimby asenteissa ja virkavallan tökerössä toiminnassa ei mikään ole muuttunut. Niinkuin ei liioin Al Koholissa, Baabelin hävitetyn tyttären, kaksoisvirran maan piscuistenkaan kohdalla. Niitä länsisählämit, urhea pikku Suomi hännänhuippuna, oisivat taas paiscaamassa ciween raamatullisella innolla.
    ellauri012.html on line 853: - Monet asiat maailmassa muuttuvat, mutta yhä pitää paikkansa se sanonta, että henkilö tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. - Tuo oli oikeata henkilön puhetta. Mutta kyllä silti kaipaa aikaa, jolloin laivat oli puuta ja henkilöt metallia. - Niin, sitä ei ole enää henkilömuistiin nähty. Kunnon henkilökkäät, henkilöiset henkilöt ovat harvassa. Vastaavasti naisista on tullut henkilömäisiä, henkilöittävät jo hallituspaikkoja, pilkkaavat entisajan suurhenkilöitä. Kyllä alkaa olla aika henkilöasiahenkiöiden ajaa henkilöasiaa! - Sanasta henkilöä, sarvesta nautaa! Mutta asiasta kolmanteen, ei nimi henkilöä pahenna, jos ei henkilö nimeä. Vaikka se olisi niin spede kuin Henkilö Reenkola. - Niin tai ulkomaille mennäxemme Ludwig Henkilö van Rohe. Kyllä näin henkilöiden kesken henkilö henkilölle puhuen voitaneen siten todeta. Niinkuin elokuva Etäisten laaxojen henkilö meille opettaa: henkilön on tehtävä mitä henkilön on tehtävä, että säilyy henkilökunnia. - Ei mutta nyt on saatava jotain henkilöä väkevämpää. Varovasti kuitenkin, väkijuomat alentavat henkilökuntoa. Etenkin meidän henkilöiden henkilöiden on oltava tässä varuillaan, jotka leikimme junahenkilöitä henkilöiden veeseessä puhtaasti henkilöseurassa, ihan henkilöissä, mihin tarvitaan notkumaton miekka henkilöä myöten.
    ellauri012.html on line 861:

    Eli tähän päättyy tämä tarina.

    ellauri014.html on line 31: Andelinit on lahtelainen suku ahkeria kääntäjiä, kellosepän poikia vähän kuin Rousseau. Werner Andelin 1869, sittemmin Anttila, lukion ope Tampereella ja Kustannus Osakeyhtiö Sampon kustannusvirkailija, oli se jonka innoittuneesta kädestä lähti Tutulta perityn Dorén kuvilla somistetun kuvaraamatun kevyesti editoitu pyhä teksti. Käänsi romskuja ja harrasti esperantoa.
    ellauri014.html on line 38: Richardsonilla oli jo kuudes vuosikymmen alulla, kun se alko kirjoittaa Pamelaa. Sen onnellinen aatos oli antaa joillekin kirjeille syvempää inhimillistä mielenkiintoa lisäämällä juoni ja opettavainen moraali. Koko rupeama otti kolme kuukautta. Aika rivakkaa. Nimeltänsä Samuli, maalaispuusepän poika kyläkoulun tiedoilla, vähän niinkuin kaimansa nilkki. Sävyisä ja hempeä, poikasena leikki tytöillä. Porvaristui kirjanpainajana ja rikastui omakustanteisilla bestsellereillä keski-iässä. Ei tullut hylkyjä, kustantaja tykkäsi.
    ellauri014.html on line 45: Ennen kun oli vaan miekkoja, hevosia, lehmiä ja heinähankoja, piti ylhäisten viihteen olla ylevää, naurettavan rahvaan rahvaanomaista. Tää oli Aristoteleen jako, sen ikuistama hajurako, ja siitä piti kiinni vallasväki keskiluokan nousuun saakka.
    ellauri014.html on line 47: Romskut on "valtavan keskienemmistön", eli pikkuporvariston viihdettä. Sixi Leocadia ei hyväxynyt niitä, ei liioin Rusoon potkupalloileva paroni, eikä Emilian pönäkkä suku. Ne haittaa perintömaiden edellyttämää avioliittosuunnittelua, tytöiltä lähtee mielikuvitus ja sydän laukalle, ja väärään aikaan housut jalasta.
    ellauri014.html on line 51: Britit sanoo et ekat romskut tuli briteistä, ranskalaiset että Ranskasta. Tästä tais puhua se Turkkiin karannut saksanjuutalainenkin, joku Erich Auervaara, Mimesis. Vaik se väitti (tietysti) et ekan romskun oli kirjoittanut jehova. No fiktiota jehovan tuotanto on kyllä valtaosalta. Moraalia siinä piisaa vaikka muille jakaa, mut juoni on vähän epäuskottava. Siitä on kyllä tehty valtavasti leffoja ja fan fictionia.
    ellauri014.html on line 93: Sitä olisi kiva verrata sen tämän päivän lähimpään vastineeseen, nimittäin Sophie Kinsellan sarjaan Himoshoppaaja. Jos jaxan lukea ne molemmat.
    ellauri014.html on line 107: Hannele ei oivaltanut Smithin lakia. Sillä oli Tarjolla lörppävittua kysynnän ylittävä erä. Hinnat putoo lökäpöxyn mukana. Vähän sellaista Brownin liikettä.
    ellauri014.html on line 117: Se oli jo lähdössä kotio köyhän iskän ja äiskän luo, muttei hirvii tulla herrasväen hyntteissä, miltäs ne näyttäis mentyänsä hiukioimiksi. Vanhan silkkihameen alta vilahtaisi puolivillainen alushame. Ei se vetele. Se osti sixi lampuodin naisilta kotikutoista ruskeata kangasta ja ompeli siitä vaatteita. Somisteluxi löytyi sievä sitsikaistale. Vielä varsin hyvä läpineulottu kamlottitakki ja kahdet flanelliliivit, ei yhtä hyvät kuin joutsennahkaiset ja aivinaiset, mutta lämpimät.
    ellauri014.html on line 123: Herrasväellä on, kuten James Bondilla, kunigattaren lupa vittuilla. Ja palvelusväellä lupa hymyillä ja pitää turpa kiinni. Niinkuin nähtiin taas Republicassa, viirunenä Aku Ankka vittuilee ihan törkeesti pikku kotiapulaisille. Onnex ne sentään äänestää jaloillaan. Niinkuin Leocadiakin. Toivottavasti Akulle ja sen kiilusilmä fasistityttärelle käy OIKEEN huonosti.
    ellauri014.html on line 125: Ihan sama meininki on apinoilla, koirilla ja kanoilla. Se on se nokintajärjestys. Huvittavinta lähes on, että Richardson meni myöhemmissä painoxissa muuttamaan Pamelan vanhemmat köyhistä ojankaivajista köyhtyneeksi herrasväexi ja korjasi Pamelan työläispuheita fiinimmixi, jotta epäsäätyinen avioliittoskandaali ei olisi niin vaarallisen näköinen. Voi hemmetti! Kyllä on nää apinat sitten naurettavia! Kanavanhuxetkin on herttaisempia.
    ellauri014.html on line 129: Uusissa vermeissään Pamela on niin keimeä ettei herra B ole sitä tuntevinaan, on luulevinaan joxkux hälläkäx ja pussaa suulle sitä. Herra B on rauhantuomari, voi lähettää Pamelan vankilaan ihan tosta vaan. Aika paxua. Vahvemman oikeus taas kerran. Muunlaista ei olekaan. Nyze taas nähdään, kun persumaiset suomalaiset tuomizee isisnaiset huutoäänestyxellä netissä. Kovimmin huutava on oikeassa.
    ellauri014.html on line 159: Munkin elämässä on ollut näitä Lady Boobyja ja Potifarin vaimoja. Monta kertaa olen saanut siveyttäni suojella. En nyt ihan koskemattomana selvinnyt avioliiton satamaan, mutta siitä lähin olen kyllä viettelyxet säällisesti torjunut. Seija on mun Fanny. Uskokaa tai olkaa uskomatta. Se on mulle ihan sama.
    ellauri014.html on line 166: Ennen kaikkea se oli rotinkainen nousukas, joka pyrki osaltansa tienaamaan siirtomaiden ja teollisuuden seurauxena alkaneesta aateliston rappiosta ja rupusakin noususta. Lähti apinoimaan 1740 ilmestynyttä britti bestselleriä, Richardsonin kirjeromaania Pamela piukkapeppua. Sama idis, päähineet vaan toisinpäin. Koitti päästä ansaizemaan izekin kuten vaurastunut kolleega, ja ansaitsikin, ainakin sai paljon nimeä, ja peppua. Tätä oli samaan aikaan paljon liikkeellä. Vrt Fieldingin Shamela, ja Joseph Andrews 1742, jonka olen lukenutkin. Se oli sentään vähän hauskempi, vaikkei mikään kuoliaaksinaurattaja sekään. Sveitsari oli kakskyt vuotta briteistä jäljessä.
    ellauri014.html on line 203: Theresen kaa se teki viitisen lasta, jotka pantiin saman tien orpokotiin. Tätä se ehkä vähän katuu vanhana, kun pentuja ei löydy mistään, ja selittelee eri tavoilla, kaikki falskeja. Voltaire pilkkaa: on siinä meillä kanssa kasvattaja.
    ellauri014.html on line 247:

    Neljäs tuotantokausi. Julia katsoo haikeana kun Wolmar läksi. Pröö lähestyy Juliaa varovasti takaapäin. Pönkkähameko se pönköttää.
    ellauri014.html on line 266: Jos lähdet mukaan, lupaan sen,

    ellauri014.html on line 274: Enemmänkin kiinnostaa Rousseaun moraalinen ryhti tai paremminkin skolioosi. On jännä kattoo mitkä moraalikannanotot on aina samanlaisia, esim. setämiesjuttuja, ja mitkä tuntuu nyt aika oudoilta, lähinnä koska tuotantosuhteet ovat muuttuneet. Meemien kuten moraalin kanssa on kuin muunkin evoluution, alkeelliset ja kehittyneemmät elämänmuodot sinnittelee rinnakkain, kukin omanlaisissaan ekolokeroissa. Päivi Räsäsellekin on tänään kysyntää, Hitleristä puhumattakaan. Eski Saarisesta tai Saska Saarikoskesta näinä huonompina aikoina vähemmän. Kukoistus ei käy kaupax lamassa.
    ellauri014.html on line 306: Julie-kirjan alussa kotiope Saint-Preux (suomexi "Pyhä Rehti"), alempana Pröö (tää on peitenimi, oikeeta ei sanota, ehkä Ruisseau, vai oisko ollut Virtanen, joku rotinkaisen nimi enivei), vonkaa aivan simona oppilaaltaan alaikäseltä Julialta, heti ekasta tekstarista alkaen. Anna anna, se sanoo kuin iiliäisen tyttäret, jonset anna niin sä tapat mut, mä teen näät seppukun, tai lähen menee. Tosi reilu jäbä.
    ellauri014.html on line 308: Kiristyskirjeitä ehtii lähtee kolme, tosi falskeja, ennenkuin tärppää. Pikku Julia on kauhuissaan ja lupaa hetimiten mitä vaan. Vaik tietää et tää on nyt menoa. Kai senkin tekee vähän mieli sveitsin patukkaa, kolmikulmahatun tobleroonea.
    ellauri014.html on line 311: Rusakko vanha nyhtänköljä neuvoi vonkauskonsteja jo esipuheessa. Ei riitä vaan toistaa anna anna, mä haluuuuun. Pitää vuorotellen kuumentaa ja jäähdyttää, ikäänkuin nyiskellä pilkkiä pokan nenän edessä, kehua vuorotellen sitä ja izeään, jotta pysyy mielenkiintosena.
    ellauri014.html on line 315: Tän JJ kyllä osaa. Selektiivistä lämpöä ja kylmyyttä, simuloitua jäähdytystä, niin tulee tiukkaa saumaa.
    ellauri014.html on line 324: Ylipäänsä koko kirjassa puhuu vaan yksi ääni joka pompittaa jokaista hahmoa: Täällä puhuu isä Mefodi, nimittäin Jean-Jacques. Julia on Janne-Jaakon Pygmalion (näitä piisaa kirjailijasetämiehillä). Se vetää Julian mielikuvan kanssa virtuaalikäteen vähän niinkuin Milton Eevan kaa.
    ellauri014.html on line 335: Allegrakin kuoli nuorena. Eipä juuri ehtinyt ottaa lommoa. Childe Haroldissa Byron kaipaili vähän Adaa, toista tytärtään, joka keksi tietokoneen. Ei se ollut nähnyt sitäkään.
    ellauri014.html on line 346: Seuraavax Pröötä pännii et Juulia onkin nyt hyvällä tuulella eikä voihki enää kalpeana kaipauxesta. Onx tää siis koko kirja pelkkää narsismia joka naamarista? Nähtävästi. Oikeesti Pröötä vaivaa et nyt se kolmas pyörä Claire roikkuu koko ajan kannoilla, eikä se pääse edes koittaa sieltä Juuliaa. On aika alkaa jälleen uhkailla.
    ellauri014.html on line 350: 2kk on nyt vierähtänyt tässä touhussa. (Lukeminenkin kulkee aika tahmeesti.) Juliesta tää on ihanaa, se ei kaipaa munaa vielä ainakaan, mut Pröön melaa pakottaa ankarasti, se ei meinaa pysyä kaprihousuissa. Pröö jatkaa vonkaamista tietysti. Luonnonääni huutaa kovaa, tikanpoika haluu puuhun. Tätähän tää on, ei apina lisäänny ennenkö kamat on pussin perällä. Muu on hämäystä, esivalmistelua, loiskiehuntaa.
    ellauri014.html on line 352: Sit Julia alkaa lämmetä siitä että Pröö kuuntelee sen käskyjä: Paikka! ja sehän tosiaan pitää käpälänsä kurissa. Valta on hyvä lemmenjuoma, on kiva tunne kun iso eläin tottelee. Juulia kuulostaa nyt samalta kuin Karvisen Eskon heila: mutta sinähän rakastat minua! Sisustuspuoti kutsuu taas.
    ellauri014.html on line 357: Schweizintörö laittaa Juulian ite sanomaan et naiset on tyhmempiä kuin miehet. Helvetian taliaivo. Tätä samaa on äijät hokeneet maailman sivu, ja takoneet sen perille nyrkillä. Nyt kun nyrkistä ei enää ole kuin niille kyllikiksi, kiitos koneiden, nähdään esim koulumenestyksestä kummassa jalassa kenkä itse asiassa on. Taivaan isä kai sen alotti, Milton jatkoi, eli panee naisten lyttäyksen naisten omaan suuhun. Uskoohan ne sen kun kyllin nuijitaan eikä päästetä niitä miesten taloon oppimaan.
    ellauri014.html on line 362: Panohommatkin tais unohtua toviksi. Tää pätkä on vähän kun ne Pauli Kanin hippiulvahdukset kesken juonen.
    ellauri014.html on line 368: Tästä suosiosta suoristunut Pröö yltyy vonkaamaan tuplateholla. Iskä parooni on tulossa kotikäynnille, Julle hermostuu, se tahtoo lähettää Pröön poies silmistä kassan kautta. Pröö hermostuu eikä ota rahoja. Julle hermostuu tuplasti sanoo Pröölle ota ne, se on nyt tupla tai sulle kuitti. Julle huutaa aivan falsetilla. Mikä on kun ei pysy rehdin kuppi asetilla.
    ellauri014.html on line 370: Pröö ottaa fyrkat ja lähtee menee. Kannattipa kursailla, tuli tuplapalkkio. Julie on paronin tytär, parempaa väkeä. Vaikuttaa myös Pröötä fiksummalta vaikkon sitä neljä vuotta nuorempi. Aika tukevasti istuu satulassa, Julkku vie, ope vikisee. Mirri käskee, häntä tottelee.
    ellauri014.html on line 396: No ei! Julia ei tällä kertaa suutu vaan se sairastuu. Kunnon romantiikan ajan ratkaisu. Oli näppärää kun ei ollut antibiootteja, porukkaa sai pois juonen tieltä vaan napsauttamalla sormia. George Byronistakin tuli yön yli lordi. Pikku lordi säikähti niin paljon että herahti itkemään: mitä pahaa mä nyt oon tehnyt?
    ellauri014.html on line 400: Juulia ei suin surmin tahdo lähtä nuoren Pröön kanssa mierolle, mut vielä vähemmän se tahtoo naida vanhaa pierua.
    ellauri014.html on line 402: Pelkkiä huonoja on tarjolla nyt optioita. Julia ei osaa päättää, ja ihan heräteostoksena se sit antaa Pröölle koko rahalla. Ks. kirje XXX. Mitä se sit heti katuu roiskuttaen kyynellaineita. Itsensä tyydyttänyt Pröö siitä vähän pahastuu. Eikös karttakeppi kelvannutkaan?
    ellauri014.html on line 407: Kai koska vanhempien diskontattu geneettinen arvo on lähellä nollaa, Pröön riskinäkymät on hyvät. Vanhuxilla on hyvät meemit, mut ne on riskialttiita. Ja meemeillä ei tee mitään ilman jälkeläisiä, ne ei ole kellekään sukua, ja lisääntyy ihan omalakisesti. Mendelöinnissä tietää 0% sukulaisuus hyvää diversiteettiä. Rotinkaisilla on terveemmät geenit kuin rotukoirilla. Se näkyy jo Pröön ulkonäöstä, se on riski ja komea.
    ellauri014.html on line 436: Ikävystyttävää pulinaa 1700-luvun musasta. Pröö haukkuu ranskixet ja kehuu italiaanoja. Paitti pahexuu et kastraatit pannaan laulaan rakkauslauluja. Mitähän munaton Abelard ois tästä mieltä. Pröö on mustasukkiainen loordista, ja ottaa kiukkupäissään liikaa kuppia. Se on yhtä juoppo kuin Juulia on syöppö.
    ellauri014.html on line 442: Ei, olin oikeassa, kyllä pano n:ro 2 tapahtuu vasta luvussa 54, aloitteentekijänä Julia, sillä on varmaan munasolu irtoomassa, se käy sen verran kuumana. Bylsintäpaikka on Julkun peräkammari. Pröö runoilee siitä nätisti ennen naintia ja sen jälkeen, jälkeenpäin on rauhallisempi olo. Loikoilu ruiskahduksen jälkeen on ihan parhautta, sitä tähdentää Rusakko vielä alaviitteessä. Pröö tunnustaa että Julia on sitä etevämpi sängyssä. Ei ihme että sen ajan tytöt tykkäsivät tästä niteestä. Mehukasta panoa seuraa kotiopen kosinta, for what it's worth. Not much.
    ellauri014.html on line 450: Mut ei siinä kaikki! Tyhmä loordi menee omin päin ehdottamaan isäpapalle, et se (loordi) maksaa viulut, jos pappa suostuu Julian ja Pröön avioon. No siitähän ei tule mitään, pappa hurjistuu. Se ei siedä rotinkaisia. Pappa ja loordi kiistelee siitä kummalla on enemmän natsoja ja paremmat vaakunat. Claire kertoo tämän Julialle kuultuaan sen oven takaa.
    ellauri014.html on line 454: Kotosalla iskä on niin kiukkuinen, että mätkii Juliaa ja sen äitiä. Julkku kaatuu ja lyö päänsä pöydänjalkaan, verta tulee nenästä (ja vähän alempaa, Pröö jr. menee kesken). Isä säikähtää vähän sentään, sano sori siitä äidille, osa siitä lie tarkoitettu muttei sentään osoitettu Juulialle.
    ellauri014.html on line 458: Illalla iskä istuttaa Julkun syliinsä lohdutukseksi. Itketään vähän yhdessä, tulee parempi olo. Mut aamulla iskä silti sanoo tiukasti: sitä rotinkaista et sitten enää tapaile. Julkku menee pahoillaan äidin luo, mutta voikin pahoin: pahoin pelkää, että iskän potkinnasta tuli Pröön sikiölle keskenmeno. On se surkeaa.
    ellauri014.html on line 460: No Juulian on tehtävä mitä sen on tehtävä. Ei lähetä sentään vaan erotekstaria kuten Niklas, vaan panee Clairen asialle, taas kerran. Se panee kiltin tyttökaverinsa kaikki tekemään. Aina se saa olla välimiehenä ja välikädessä muiden riidoissa.
    ellauri014.html on line 462: Pröön aateliset "kaverit": Claire, sen heila d'Orbe, ja proto-Byron, laittaa matkavaunut valmiiksi ja pudottaa sitruunan kotiopen syliin kolmisteen. Claire ja loordi heittää vähän läppää punssista, Claire vitsailee siitä Juulialle, onkohan tää sittenkään niin kauheen vakavaa? Clairen sulhanen d'Orbe on vähän tyhmä, mut Clairekin on vähän ruma. Se on sivuvaunun osa.
    ellauri014.html on line 464: Pröölle valehdellaan vähäsen, et saadaan se rauhoittumaan; ei kerrota keskenmenosta, vaan sanotaan et se oli tuulimuna. Pröö on pettynyt, mut ehkä vähän helpottunut myös. Masentunutta Pröötä lohdutellaan, Claire lupaa stikkaa preivillä, loordi kantaa sen kaksin käsin kärryihin. Sieltä se ryntää vielä pussaamaan Julkun kengänjälkiä, mut sitten lähdetään.
    ellauri014.html on line 488: Kinsellan rikas vanhempi mies oli kiltti, vähän liiankin, ei pannut kampoihin paskamaiselle anopille. Jätti himoshoppaajan itse kaikki tekemään. Varo sitä! Muista katsastaa lähisuku huolella! Muuten voi miniän liian pienet korvat kaataa koko homman.
    ellauri014.html on line 493: Joka tapauxessa poikaystäviä in spe on monta sitä palvomassa ihan lääpällään, ei tarvize kuin plokata. Tää on tosi tärkeetä, sillä tässä on hyvän naisten kirjan juonen ydinkysymys: kenet valita? Tumma komea ja tuhma, vai kiltimpi ja siksi vähän tylsempi vaalea, mutta rikas? Vaiko se vanhempi hieno herra joka ymmärtää? Että osaa olla vaikeaa.
    ellauri014.html on line 503:

    VI-XII Julie torjuu lordin ehdotuxen lähteä Tedin partnerina loordin tiluksille Yorkkiin pehtoorixi. York, of all places, suunnilleen pahin persläpi koko briteissä, saarivaltakunnan Posio, sekopäisen Grahaminkin kotipesä. In your dreams! Pröö pommittaa mankuvilla preiveillä, Julkku vastaa koleerisilla. Barbaari! kaulin heilahtaa. Kiittämätön! annoin rrunsaasti. (2x kolmen vuoden aikana...) Mulla on paljon kurjempaa kuin sulla! Claire osallistuu haukuntaan. Kovaa rähinää puudeleiden kesken.
    ellauri014.html on line 506: Pröö epäilee ihan syystä et loordi kähmii jotain sen selän takana. Tulee karmit kaulassa haastamaan sen kaa taas riitaa, mut loordi saa sen taas kerran narutettua. Se on kyllä hölmö rotinkainen, aateliset vetää sitä nenästä mennen tullen. Se alkaa päästä hajulle et Julie aikoo ottaa lusikan kauniseen käteen ja naida Volmarin. Mut loordi lupaa sille vaihtoehtoista uraa briteissä (nim. omaansa). Juliestakin se oisi hyvä ajatus.
    ellauri014.html on line 513: Brittiloordeissa on sitä paljon liikkeellä. Sodomiitteja ja fagotisteja on ylähuone mustanaan, ruskeen reiän ritaristoa kokonainen suklaajoukko-osasto. Intergalaktinen musta aukko, toisiansa vetää puoleensa nää ruskeet kääpiöt vastustamattomalla voimalla. Vaikka päivä paistaa niiden pyllyssä, valokaan ei karkaa koolonista.
    ellauri014.html on line 521: Alaviitteessä R. väittää että Platon on rakastavaisten filosofi, muut ei voi sitä sietää. Hmh. Miten niin sehän oli homo? Aika sietämätön selittäjä Plato on, ja huumoriton myös. Ei se sietänyt runouttakaan. Mut niin on Rusakkokin, naurattaa enintään tahatta, kuten lajitoverinsa Kani. Ehkä rakkaus on vähän niinkuin uskonto, liian vakava asia naurettavaksi, niille jotka on jo uskossa. Idealisti ei voi sietää realistia, eikä toisinpäin.
    ellauri014.html on line 527: Aika ikävästi kohtelee nyt Julle Pröötä, Heloise Abelardin hattu päässä. Mä en anna enää sulle, mut älä hemmetissä silti petä mua, pidä itses miehenä mutta munattomana, vaan hyveen lippu liehukoon sun tangossa. Ja hölmö Pröö lupaakin ripustaa pippelinsä kuivumaan. Mulkut tuulessa ne heiluu. Samaan aikaan toisaalla Volmar pian rassaa pikku Juuliaa. No ehkä Pröö voi Lontoossa britin kanssa alkaa suunnitella junaa. (Ne ei vielä tähän aikaan käyneet höyryllä.)
    ellauri014.html on line 529: Noin kolmannes on Juliesta puurrettu. Alkaa tosissaan rassata noi ooht ja aaht, vitun maneerit joilla Janne-Jaakko razastaa. Onkohan sillä yhtään omaa ajatusta tai henkilökohtaista kokemusta koko kirjassa? Ei se ainakaan tähän asti ole niitä kertonut. Ihan pelkillä klisheillä mennään. Ei tää oo muuta kuin jonkun alppimaan tuppukylän pojan tuhnuista filosofiaa. Sellaista jota syntyy jos pesee säännöllisesti talon seinätkin ulkoota vesiletkulla. Sa mère etoit un hamstre et son père puoit aux baies de sureau.
    ellauri014.html on line 536: Tedin Pariisin kirjeissä on vähän enemmän sisältöä ja vähemmän voihkinaa. Kyllä tulee Kani ja sen hippikiekasut etsimättä mieleen noista ah ma kuolen -intermezzoista. Ah kunpa ne vaimentuisi pikaisesti nollaan.
    ellauri014.html on line 542: Julian ja Pröön mielikirjailijoita on kardinaali Fénelon, joka kirjoitti tutkielman tyttöjen opetuksesta 1687. Se on varmaan setämiesten aarreaitta. Täytyypä tutustua lähemmin. Oikeassa olin. Tästä äijänkäppyrästä mullon jossain erillinen seloste.
    ellauri014.html on line 546: Pariisissa tyttöjä valvotaan silmä kovana, mutta rouvilla on aika vapaata. Ted tykkää päinvastaisesta järjestelystä: Naimattoman Julkun kaa on kivaa nussiretkellä, mutta jos oltais naimisissa, niin kyllä loppuis siltä hutsuttelu. Teddy peukuttaa naisten alistamista ylistämällä. Juulia on pantu pedestaalille, noin on hyvä, täst mie piän, älä liikahda. Sitä kismittää pariisilaisten naisten lähes tasa-arvo joissain ja lähes yliote joissain asioissa, ja siihen liittyvä sukupuolten mutkattomampi viestintä. Se ei tunnu kivalta.
    ellauri014.html on line 548: Se kyl on kiva et rikkaat naiset pistää tuntemilleen köyhille pientä vippiä, sillä aikaa kun niiden miehet nylkee tuntemattomia nahkoineen ja karvoineen kuin sudet. Mut minkäs teet, eihän pieni rikas vähemmistö voi millään tuntea suuren maan kaikkia köyhiä. Se on voi, mut onhan charity silti kilttiä ja otollista herroille. Tulee hyvä mieli ihan pikkurahalla. Sanalla sanoen, pariisittaret on Tedille päältä liian hienoja mut sisältä liian samanlaisia kuin miehet. Niillä on kuin nurja puoli päällepäin. Pitäis olla karheampi päältä mutta silee sisältä, niinkuin Juulia. Tuppeen ne pitäisi nylkeä.
    ellauri014.html on line 551: Julle lähettää Pröölle muistoxi thumbnail kokoisen näpäyksen itestään, onko edestä vai takaa ei kerrota. Teddy haukkuu lisää ransumaata ja varsinkin ransunaisia aivan sikana. Se on meillä mamulandereilla aina tapana, jotain huonommuutta kai me sillä puretaan:
    ellauri014.html on line 554: Ranskalaista oopperaa se haukuskelee vielä erixeen seikkaperäisesti matami d'Urpolle lähettämässään kirjeessä.
    ellauri014.html on line 556: Teddy arvostelee Jullen lähettämää herutuskuvaa tosi pedantisti. Panee jopa jonkun tuhertajan tekemään siihen mieleisiään parannuxia. Mikä idiootti. Arvatenkin fotoshoppaa oman belfiensä Jullen selfieen:
    ellauri014.html on line 557:

    Jestas sentään, siinä hän on syvällä Julien ahterissa. Mitähän Ted tästä maksoi? (Jäätävää satoa)
    ellauri014.html on line 560: Mut nythän paska mätkähti taas tuulettimeen oikein voimalla. Pröö kyynelehtii (tai jotain) kirjepaperin aivan märäxi, nyt tuli tehdyxi mitä ei ois saanu tehdä, eikä mitenkään saa tekemättömäksi, se on käynyt epähuomiossa vieraissa. Helvetian kaverit (joojoo nehän ne) hommas sen bordelliin. Se joi muka vahingossa valkkua kuin vettä, ja heräs vanhan hutsun punkasta housut nilkassa. Haahaa, muka vahinko. Tais vaan pussit vuotaa ylitse. Kuivat Julkun kuvan kaa ei oo ihan riittävää. Nyt se ulvoo ja selittelee vuolaasti.
    ellauri014.html on line 564: Julle kuvittelee et Pröö jäi bordelliin, jotta kaverit ei nauraisi. Höpsis. Elementary, my dear Watson, sitä panetti. Pikku huijari. No, Juulia ei päästä sitä vähällä, sivukaupalla jatkuu vielä haukkuja, kuin Iines Ankalla sen nokka väpättää.
    ellauri014.html on line 568: Lopux vähän palsamia perään: menköön tän kerran, mut älä enää koskaan tee niin! Se on (seuraavasta) kerrasta poikki, lupaan niin!
    ellauri014.html on line 583: Leppynyt rouva Dorka lähettelee Pröölle lohdutuxia. Ei se ollukkaan pelkästään sun vika että anoppi delppasi, sehän oli ennestään jo kipee. Sitäpaizi Jullen isä oli ilkimys, petti sitä nuorena ja potki vanhana. Pitkä potkupalloura on ollut tällä Kaitsu Pahlmanilla. Banaanipotku naisten nivusiin on sen bravuuri.
    ellauri014.html on line 585: Nyt alkaa selvitä, että parooni voitti Julle-karsinnat kuusnolla. Pröö suunnittelee tässä pisteessä taas harakiriä. Ralph koittaa estää sen, pojat lähettelee toisilleen lyhkäsiä lemmenviestejä. Vaara ohi taas, Ted lohduttautuu Ralphin sylissä.
    ellauri014.html on line 593: Rokon mukana meni Jullen panohalut. Sai rokotuxen. Rouva Dorka ilmoittaa: Juulia on nyt rouva Wolmari. Sulla ei oo enää panopuuta, on enintään kaveri. Rouva Wolmari jatkaa samaa virttä: rakastan sua Pröö mutten anna sulle, vaan nain isän osoittamaa puolisoa. Mut sydän jää sulle Pröö, revi siitä läppää. Kassit voit jättää eteiseen kuin Tero ja Esa, tai Abelard, ne on nyt joutavat. Jos lähtee ilman tarzanhuutoa.
    ellauri014.html on line 595: Julle kertaa edelliset tuotantokaudet episodissa XVIII. Tähän mennessä tapahtunutta. Ois melkeen riittäny lukea vaan tää pätkä. Monta huokausta oisi säästynyt. Tän kirjeen tarkoitus on heittää kotiope lopullisesti tienoheen ja ottaa Wolmari, six se tarvii niin perusteellista sepustusta.
    ellauri014.html on line 599: Julle selittelee eka niiden styylauksen alkumetrejä. Se muka ihastu Prööhön eka näkemältä, ja teeskenteli vaan vaikeeta saalista. (Rusakko viittaa Richardsoniin tässä alaviitteessä. Richardson oli nauranut bylsinnälle lähes eka treffeillä. Rakkautta ensi silmäyxellä silmään indeed. Olikohan R tavannut Richardsonin, ennen vuotta 1761 siis, kun Richardson vielä eli ja Julle oli vasta tekeillä. Siltähän se nyysi idean tähän kirjeromaaniin.)
    ellauri014.html on line 613: Julle vähän haaveilee jo syrjäloikasta, muttei uskalla ihan ehottaa sitä kuiteskaan. Sen sijaan se kertoo häistä.
    ellauri014.html on line 615: Pyllistyy rähmälleen kädet ristissä, jalat harallaan.
    ellauri014.html on line 633: Selasin nopeesti loppuun. Julkku saadaan hengiltä loppuvizeissä. Pröö, Wolmari ja niiden lapset jää suremaan. Ei tästä tule nähtävästi lasta eikä paskaakaan. (Mut täähän onkin Roope-enon tuotantoa, peukaloisten käsikirja, sitä oli kaikki ensimmäiset romaanit.)
    ellauri014.html on line 641: Opiskeli Uppsalassa, oli jo siellä grubblande och orolig. Varmaan depressiivinen. Vanhemmiten asui Osnabrückissä kotipastorina, endast sysselsatt med dödsbetraktelser. Ei ihme että sai elämästä tarpeexeen. Ei naisia, oisko ollut edes käteenvetoa. Siitähän ei jahve pidä. No oli sillä mieskaveri, joku professori Funck. Ei vaan siis Runck.
    ellauri014.html on line 653: Kaise halus sitten pysyä hyvän miehen kirjoissa, vaikka hukuttautui. Robeckin sinänsä järkeenkäypä pointti oli, et jos elämä on lahja eikä joku vitun laina, kai sillä saa tehdä mitä haluaa. Antaa poiskin jos ei tykkää siitä. Lahjahevosen saa laittaa vaikka meetwuastixi. Kasakstanissa hepat on pääasiassa proteiinilähde nykyään.
    ellauri014.html on line 661: Varmaan niitä paljonpuhuttuja lähimmäisiä, sillä elukoita saa tappaa vapaasti ja syödäkin (eräin poikkeuxin, kuten sika, rapu ja mökkinaapuri).
    ellauri014.html on line 664: Poikkeuxia on varmaan enemmän kuin sääntöjä. Tää sääntö näyttääkin lähinnä suosituxelta, niinkuin ratikassa se et pitää antaa penkki vanhuxille ja invaliideille. Inter arma silent leges.
    ellauri014.html on line 674: Siihenhän noi pelottelijatkin tähtää mut typerällä tavalla. Kaikki sellaset syyt et "täst on sulle henkkoht ehkä jotain hyötyä loppupeleissä" tai et "muuten sun käy vielä köpelömmin", eli tulee sitten jälkeenpäin turpaan joltakulta vielä pahemmin, on perseestä. Alkeellista paska moraalia, koirankoulutusta, naksutus ja keksiä.
    ellauri014.html on line 676: Ei siihen tarvii moraalia et joku läheinen on iloisempi siitä et sä pysyt elossa kuin jos sä olet kylmänä. Syytä olla iloinen jos löytyy sellainen. Jos sä olet ikivanha ja kipee eikä kukaan oikeesti välitä niin an mennä vaan. Teet tilaa nuoremmille. Mut kysy ensin. Jos sulla on joku jolta kysyä.
    ellauri014.html on line 689: Toinen esimerkki turhista izemurhista oli norjalaisen kenraali Fleischerin tapaus. Se vaan kärmistyi kun ei päässyt karkuunlähteneiden norjalaisten keulamiehexi, vaan lähetettiin jonnekin peräpöhkölään kouluttajaxi. Harmitti ja hävetti niin hiivatusti. Et ei kun leukakiikkuun vaan. No kyllä mullakin se ajatus kävi mielessä useamminkin kuin kerran Kouvolan reissuilla. Kymijoen sillalla, ja siinä isossa kallioleikkauxessa Porvoon lähellä. Tosta kun kääntäis rattia niin se olis siinä. En sitten kääntänyt.
    ellauri014.html on line 696: Pröön etuveitikka ei voi tälläiseen osuuskauppaan tyytyä. Ei sille riitä sydän, se tahtoo riemurasian. Eikä se voi kenkään kanssa jakaa saalista, kaikki tai ei mitään, vaikka sitten tappaa Julkun sapelilla mieluummin kuin paloittelee sen. Paitti ei sentään hirviä. Ei ole ihan Porvoon neekeri. Ihan niin paljon ei sentään tykkää Jullesta. Sensijaan ehdottaa vielä tunnin jäähyväisvarvia, toisellekkin jalalle. Tai siis kolmannelle.
    ellauri014.html on line 698: Pröön kelloseppäkalvinistipää ei siedä ajatusta vartioida Jullen kakkospesää, vaikka se oli tohon aikaan arkipäivää aatelisten piirissä. Se meinaa sen sijaan lähtee britteihin gentlemanni Tedin gentlemannina, ja käydä vuosittain Jullen pihassa vaan nuolemassa sen kengänpohjia.
    ellauri014.html on line 700: Julle maxaa takaisin kehumalla Wollea. Wolle on lähes viisikymppinen mut käyttämättömänä hyvin säilynyt, pohjoismaisen oloinen kiltti pikku kylmiö, varmaan harppisaku, hiljaisempi versio Kimmo Koskenniemestä, yhtä besserwisseri. Yhtä armoitettu humoristi myös. Julle ei ehkä ole juuri onnen kukkuloilla, mut ainakin on niillä pätäkkää, talouspuoli kunnossa. Samaa ei voi sanoa kotiopesta. Julle detaljoi tarkasti tätä aineellista onnea. Wolmarilla riittää muonaa rrunsaasti omille joukoille, plus muru rikkaan pöydältä kerjäläisille. Tää on tärkeää, sillä JJ on veteraani kuokkija, ammattiparasiitti, usein nähty ilmainen ruokavieras paremmissa perheissä. Alaviitteessä se valittaa piheistä isännistä, jotka tarjoo murua vasta iltapäivällä, nähtyään ettei sveizari muuten lähde kulumallakaan. Rusakko muuten nakersi viimeisen porkkanansa sellaisilla ilmaiskesteillä. Sai slaagin kesken ylensyöntiä.
    ellauri014.html on line 704: Julle ja Wolmar yhteen soppii, kaxi puolikasta on yhtä kuin yx kokonainen sielu. Woku ymmärryxenä ja Riku-oops-Juku tahtona. Juku on nähtävästi aika vittuuntunut Pröölle, kert se sanoo et vaik se sais nyt valita, se ei haluiskaan naida Pröötä, vaan nimenomaan Wokua. Eikä Pröön kanzi jäädä jonoon odottamaan: jos Woku kuolee ensixi, Julle uhkaa jäädä leskexi.
    ellauri014.html on line 706: Tätä kohtaa Rusoo selittelee pitkässä alaviitteessä. Lukijat oli kritisoineet tätä (varmaan nuoret naislukijat), mut Rusoosta tää on koko kirjan käännekohta, mis Julle vihdoin valkkaa hyvän tien. Se tajuu oman etunsa, millä puolla leipää on sen voi. Mitä tulee Prööhön: se on voi. Ei vaitiskaan, kuten pian nähdään sekin kääntää kelkkansa, ryhtyy yhtä kelkkaporvarixi, vaihtaa ajoneuvoa. nousee satulasta junaan. (Eikä tää ole spoileri, ei pilallista voi enää pilata.)
    ellauri014.html on line 708: Tää on just tätä, niinko 99% kaikesta moraliteetista: geenit vs. meemit. Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten Marx tähdensi.
    ellauri014.html on line 710: Intialainen vanha viidakon sananlasku elefanteista ja kilpikonnista, josta Russell väänsi lystikästä kaskua, esiintyy jo Julkussa, jakeessa 3:20. Alzheimerin hyydyttämän Pratchettin kiekkomaailma lähti siitä liikenteeseen.
    ellauri014.html on line 714: Ted nojautuu nyt Ralphiin, tai toisin päin, jompsin kumpsin humpat jatkuu Lontoossa, junailun merkeissä. Nyt kun Julkku ei enää ole kuulolla, Pröö haaveilee harakirista uskolliselle Ralphille. Mainizee tässä yhteydessä seitsemäntoistasataaluvun Wertherin, nimittäin Johan Robeckin (se oli kyllä vanhempi kuin Werther, mutta aiheutti vähän samanlaisen izemurhatrendin.)
    ellauri014.html on line 718: Siirreltyään Tedin mustia shakkinappuloita sinne sun tänne, JJ alkaa vastahyökkäyxen Ralphin valkoisilla. Enstexkin, elämällähän on moraalinen tarkoitus, ei se ole pelkkää syömistä, juomista ja nukkumista. (Naimista ei nyt sovi mainita, kun siitä just on pula.)
    ellauri014.html on line 721: Ralphin miälest eutanasia on ok, jos on pipi kipä, mut ei masixena tehty izari, koska se voi parantua. Ryhdistäydy Ted, ota izeäsi niskasta, kääri hihat, lakkaa paapomasta izeäsi. Kylä lähtee!
    ellauri014.html on line 725: Tää on ihan avainkysymys. Yx meitä järjettömämpien luontokappaleitten parhaita puolia on se, et ne ajattelee aika vähän izeään. Monet ei edes tunnista izeänsä peilistä. Ohje ei siis kuulu: kazo izeäsi peiliin, vaan just päinvastoin, paa jo nyt se peili pois, kazo muita. Calle ei kazonut izeään kulkiessaan peilin ohi. Se on kyllä liioittelua, saa kai sitä sentään vilkasta et onx mun tukka hyvin, ettei tarvi Callen tiuskasta: kampaa tukkasi!
    ellauri014.html on line 733: Jopa oli outo ölähdys. Onx tää jotain lisääntykää ja täyttäkää maa käskyn kaikua? Ei kylä trendaa enää.
    ellauri014.html on line 737: Ted lähtee merille, koleerisena, koska Julle on taas pieniin päin, kai Wollelle. Ilmeisesti sekin sentään pystyy pukille, vaik on ikivanha, käy viidettäkymmentä.
    ellauri014.html on line 738: Tähän päättyy tuotantokausi kolme. Tuli pieni tauko äherryxeen kun vanhasta niteestä ratkes selkä rasituxesta, piti liimata.
    ellauri014.html on line 743: Aika kuluu, vuodet vierivät. Oisko kuutisen vuotta mennyt Tedin lähdöstä, eli Julle on noin 25. Se valittaa Clairelle (27) et nuoruus alkaa olla ohize. Mäkin muistan kazoneeni 20-vuotiaana kättäni Merikadun lastenhuoneen vessassa: kauheaa, mulla on jo ryppyjä! Ullanlinnan Dorian Gray. 67-vuotiaana naurattais, ellei sattuis.
    ellauri014.html on line 751: Jullukka ruinaa Clairee muuttamaan sen kanssa kimppaan, kuuntelemaan päivittäin sen vuodatuxia. Mitä vastaa tää ikuinen sivuvaunu, Julkun ja Pröön prätkän kolmas pyörä, kolhiintunut anopinsurma? Vois kuvitella et se on vähän kade tälle Milli-Mollille, jolla on varakkaampi mies, 2 poikaa, ja ihailija. Ja isompi talo. Sillä itellään on vaan orpotyttö, pitempi naama ja rumemmat vaatteet kuin Hande tontulla.
    ellauri014.html on line 759: Wolmar on nyt perillä Tedin käynnistä Jullen kaikkein pyhimmässä. Se ei ole olevinaan moxiskaan, sehän on fiktiivinen henkilö. Pröö (nyt taas tällä nimellä) kuzutaan Wolmarien luo vieraisille. Se jännittää ihan hirveesti, mut hyvinhän se menee, kaikki on tosi joviaaleja. Se saa huoneen ihan Mme Wolmarin seinänaapurina. Julle on vähän pulskempi muttei juuri rumempi, eikä isorokkokaan näy niin et sen huomais, paitsi ihan läheltä.
    ellauri014.html on line 763: Julle huomaa Pröössäkin joitain parannuxia: se ei ole ihan niin nöyrä väpelö kuin ennen, vähän vähemmän besserwisseri, puhuu kuin merimies (kiroilee siis), pärstä rokonarpinen ja musta kuin murjaanilla. Jonkinlainen sylikoira se on rouville vieläkin, ne sitä dresseeraa ja trimmailee, heittää keppiä ja se noutaa ne. Aatelisrouvien maatiaisrotuinen rakkikoira, lemmikkieläin kuten Rousseau ite aikanaan. Claire nauraa sen maalaistavoille.
    ellauri014.html on line 768: Kunnon vanhan ajan patrbrlbrluunatouhua. Sellaistakohan se oli ennen kun vackra Oscar kävi kartanoissa pehtoorina. Vähän aran näköisenä Osku istui ryhmäkuvassa vaaleissa kaupunkilaisvaatteissa olkihattu päässä yrmeiden körttipukuisten päiväläisten keskellä, varmaan miettien: vieläköhän pääsis karkuun jos lähtis heti juoxemaan.
    ellauri014.html on line 781: Se ei onnistu läheskään yhtä hyvin väkipakolla, mahaan potkimalla jälkeenpäin niinkuin paroni. Parempi tulee kun kasvattaa nää isot lapset alun alkain eri tavalla. Kun naiset ajattelee et ne on anuxesta ja miehet perseestä, ja miehet päinvastoin, niin ei ne turhaan pyri toistensa tontille, pysyy kumpikin sukupuoli omissa hommissaan.
    ellauri014.html on line 783: Aalto-yliopiston insinöörit ja taideväki pysyy erillään, koska ne on luonnostaan ihan erilaisia. Miehet tykkää matikasta ja mezästää, naiset ei; naiset mielixeen siivoaa, kokkaa ja hoitaa lapsia, miehet ei. Näin se kuuluu mennä, näin se on aina ollut ja tulee herran tähden olemaan, taivaankin isä haluaa sen näin. Naisenkelit imuroivat sielläkin pyhäin miesten hoivakotia.
    ellauri014.html on line 787: Rusakko Pröön naamarista peukuttaa nyt seksisegregaatiota. Sehän oli maailmalla yleistä, ennenkuin ranskalaiset päästi naiset mesomaan miesten joukossa. Mites nyt näin, kanalauman kasvatti, äitiin ja tyttöihin sekaantuja? No ehkei se sille kaksineuvoisena ole kummonenkaan menetys, jäähän sille vielä paljon porsaanreikiä miesseurassa.
    ellauri014.html on line 792: Julle tykkää tanssahdella rotinkaisten joukossa, tanssi on viatonta huvia sen mielestä, koska se ize tykkää siitä. Ei rengit pääse koittaa piikaa sieltä (toisin kuin ammoin Pröö) kun kollegat kattoo päältä vieressä. Vain pinnasta vähän tunnustelevat ja kädettä tökkivät tietääxeen onko tavara tuoretta.
    ellauri014.html on line 795: Rusakon mukaan jos lakeijat on sovussa, ne petkuttavat isäntäänsä yhdessä; jos ne on luotettavia isännälle, ne kilpailee. Voihan se ollakkin vähän niin. Kolmen pelaajan peli on epätasapainoinen. Ei tää ole mikään win win peli liioin, kun kyykytetään toisia.
    ellauri014.html on line 808: Niinpä! Rusakon moraali on täysin absurdia, sitähän sanoi aikanaan jo Voltaire.
    ellauri014.html on line 812: Nyt ollaan puolin ja toisin tosi kunnollisia. Wolmarit esittelee laajalti englantilaistyylistä puutarhaansa, eli Russu esittelee tässä pahvikuviensa suulla luontoideoita lukijoille. Viherrakentaminen on Rusoon/Julkun hobby. Eikä se ole ollenkaan pois kotitöistä, sanoo Wolle ylpeänä, Julle tekee sitä vaan ja ainoastaan vapaa-ajalla. Ei vaitiskaan, kyllä Wolle jelppii vähän ehtiessään. Aika hoitamaton pöheikkö se onkin. Mut se on just koko idea, muistuttavat kuokkijat. Rauhismaiseen tunnelmaan tässä pyritään, ei itänaapureiden barokkipuistolookiin.
    ellauri014.html on line 814: Välillä puhutaan vähän linnuista ja mehiläisistä, ettei nuoremmat lukijat kuivu kokonaan. Pröö kadehtii Wolmarien perhe-elämää, mutta Wolmar tamppaa sitä selkään: sähän olet meille nyt kuin kiltti setä meidän lapsille. Tästä Pröö aivan liikuttuu ja lämpenee nyt Wolmarille. Onhan Woku sentään isä Jukun lapsille. :( Vaikka prkl munhan piti olla se!!!) No ei väliä, kuha joku on. Jukulauta, tää on moraalia! Darwinia ihan vasten lättyä!
    ellauri014.html on line 825: Julle jatkaa vaihteex narratiivia, kun siirrytään taas sukupuoliasiaan. Seuravana päivänä Wolle pitkävihaisena vie vanhat heilat samaan mezikköön, josta koko hölmöily lähti liikenteeseen, virnistellen observoi niiden ilmeitä: toinen punastelee, toinen kalpenee. Nyze kertoo (siis Kimmo, istuksien niiden välissä, varmuuden vuoxi) eze olikin observoinu niiden bylsintää jo ennen naimakauppoja. Se on todella Kimmo Koskenniemi luokan havainnoiva viilipytty, joka lievästi ihastui Julleen ja halus siitä omaishoitajan, vaikka vähän käytetynkin.
    ellauri014.html on line 828: Hmm mihinkähäs tässä ollaan menossa, jonkinlainen mènage a troisko on suunnitelmissa? Yx halaa eestä toinen takaako?
    ellauri014.html on line 830: Kenties Wolmari ei ole enää aktiivinupseeri, vaan reservissä. Se tykkää tarkkailla muita, ei paljon puhu, sanoo vielä vähemmän. Varmaan toimis mieluusti takapäivystäjänä kun kotiope panis parastaan, siis Juliaa. Kazois päältä, kun Pröö höyleskelis huolella reikää sveitsinjuustoon liereällä juustohöylällä, tikkais väliin takakautta siksakkia kuin sveitsiläisellä Bernina-ompelukoneella. Wolmar nojatuolissa hetkuttaisi löysää letkua toivorikkaana ilman toivoa. Sellaisiakin heppuleita on, kuulemma.
    ellauri014.html on line 832: Mutta kiirehdin nyt asioiden edelle. Kazotaan ensin tämä tilanne, sanon kuin Anssi Kukkonen jääkiekko-ottelussa. Wolle panee heilat pussaamaan vanhalla rikospaikalla, ja voi, kuten saattoi arvata, se ei tunnu Juuliasta enää miltään, vaan ylähuuli kastuu. Pyhä paikka on nyt pilattu, sanoo Woku pahanilkisenä.
    ellauri014.html on line 834: Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.
    ellauri014.html on line 840: Wolle selvittelee juontaan Clairelle. Se suunnittelee Prööstä niiden lasten kotiopettajaa. Alkaakohan ahnas filosofi kohta jahdata lapsiparkojakin? Se jää nähtäväxi. Suunnitelman esteenä on Ralph, siis lordi Bumston, joka ei ehkä tahdo luopua Tedistä, aisaparistaan, rakkaasta aisastaan.
    ellauri014.html on line 849: Teddy kertoo Ralphille seikkaperäisemmin miten Wollen kokeen kävi. Tässä neljännen tuotantokauden vikassa episodissa, Wokun poissaollessa, heilakset lähtee veneretkelle melkein kahestaan, mukana on vaan neljä soutajaa ja palvelijat sekä paljon eväitä. Pröö suuntaa kokan keskelle järveä ja esittelee rantoja, kehuu Sveitsiä ja haukkuu ranskalaisia.
    ellauri014.html on line 850: Mutta voi! nousee vihuri ihankuin Jeesuxelle Genesaretin järvellä, meinataan hukkua, usko menee, mutta Julle pyyhkielee miesten ozia ja tarjoo viinistä tehtyä vesimehua (etteivät mene juovukkeeseen), ja ihme tapahtuu, jaxetaan soutaa rannalle. Siellä syödään eväät. Kaloja ei ole yhtä paljon kuin Jeesuxella, koska Julle oli käskenyt armahtaa saaliskalat, arvaa että soutajia vähän vitutti. Mut Julle osoittaa taas suuruutensa, syö vaan ihan pikkuriikkisen (vaikka se tykkää tosi tosi paljon taimenesta), jotta lakeijoillekin riittää murunen.
    ellauri014.html on line 852: Lounaan jälkeen Pröö lähtee vartavasten kävelylle kahestaan Jullen kanssa paikkaan, missä sillä oli tapana stalkata Juliaa kaukoputkella huusimatkalla, raapustaa rantakallioon tuhat kertaa "Julia", tai "Julia + Pröö", lukea sen kirjeitä ja vetää käteen. Se näyttää jäljet Julialle, joka voi pahoin (ei ihme). Lähdetään takaisin rantaan, vizi ei tärpännyt tämäkään kikka. Nyt on Pröö niin pahoillaan, että meinaa hypätä järveen, mut tyytyy menemään vaan kokkaan itkemään. Kun päästää kotiin nähdään, että Juliakin on vetistellyt veneen perässä. Olkoon tää laitimmainen kerta tätä, termentää Julle. Oliskin.
    ellauri014.html on line 862: Rusoo sanoo alaviitteessä tunteneensa vaan yhen suuren filosofin, geneveläisen (ei, se ei ollut Voltaire, näähän jäbät ei voineet sietää toisiaan): tuiki tuntematon Geneven kirjastonhoitaja Firmin Abauzit, 9. vuosisadan mamu, abu Zaid tms alunperin, vaikka kahexan vuosisadan aikana kai joltistenkin kotoutunut.
    ellauri014.html on line 867: Vekkulisti Ted ylistää Jullen arkea ja toisesta suupielestä surkuttelee sitä. Samat jutut jotka tekee tästä äiti Teresasta onnenmyyrän, sais kenet tahansa muun menettämään hermonsa. Suloinen rauhan tyyssija oisi nukkavieru rauhis. Tyyni elämä ois kuolettavan tylsää. Seesteinen perhearki pelkkää kotiorjan raatamista kiljuvien lasten parissa. Maalaisympäristössä on yhtä jännää kuin Sysmän liikekeskustassa marraskuussa. Viisas aviosiippa ois sietämätön besserwisseri ja kylmiö. Normaali ihminen joutuis suunniltaan ja lähtis litomaan. Mut Julia ei olekaan täysin normaali. Muumeja on sillä kyllä laaksossa, muttei täysi määrä, ja matot ullakolla aika rytyssä.
    ellauri014.html on line 879: Sveitsin köyhät on rikkaampia kuin jonkun köyhän maan varakkaat, niitä ei onnex tarvi autella isolla rahalla, riittää kun taputtelee vähän päähän. Kaikkialla on sievää ja siistiä, köyhänkin väen chaleet pesty hyvin sisältä ja ulkoa. Kaikkien käkikellot kukkuu tahdissa.
    ellauri014.html on line 881: Julle jakaa almut oikeudenmukaisesti, kilteille vähäsen ja tuhmille kylmää kättä. Nyt kun on omaa perettä, kilteillekin riittää vähemmän. Nousukkaille se ei anna mitään.
    ellauri014.html on line 889: Köyhäin lapsista on valtaosa ääliöitä, ei mitään salattuja lahjakkuuksia. Joku saa rummun ja haluu kenraalixi, toinen käy raksalla ja aikoo arkkitehdiksi, kympin mamutyttö haluu lääkäriksi, vaikka realistisempaa sen värisenä olis tähdätä vaan lähihoitajaksi. Meidänkin Kusti-puutarhuri tykkäs piirtää, lähetin sen taideakatemiaan harjoittelijaksi, mut eihän siitä mitään tullut, Kusti tuli takas lapiohommiin maitojunalla. Mikä oli todistettava. Eihän prinssikään joka osaa hyvin ohjastaa ala kuskiksi, eikä paroni joka tekee hyvää raguuta rupee kokiksi. Veri vetää aateliset aateliksi ja rotinkaiset rupusakiksi, lahjoilla ei ole siinä mitään jakoa. Näin Juulia.
    ellauri014.html on line 893: Toinen pikku erimielisyys koskee romaanikerjäläisiä. Pröö ei heittäis lanttia katukerjureiden pahvikuppiin (Mooooi! Iso numero!), se on rahaa pois kotimaisten työttömien toimeentulotuesta. Wollella on ammattikerjurien tippaamiseen perustelu, joka on Jullen mielestä ihan mahtava: kerjuu on ammatti siinä missä komeljanttarin, molemmat pyrkii viihdyttämään rikkaita saadakseen massia. Jos köyhä onnistuu surkealla tarinalla hetkeksi hauskuttamaan antajaa, kyllähän sekin on palkkansa ansainnut yhtä lailla kuin joku näyttelijä. Turhanpäiväsempiähän vielä on teatterit ja muut paheelliset viihdepläjäyxet.
    ellauri014.html on line 895: Joku puolikas puupenni ja korppu ei paljon maxa, ja on kivempi tapa sanoa ei kuin jumalauta ala vetää. Vaikka ne ei siitä paljon kostu, tulee itelle omasta kiltteydestä hyvä mieli. Mulla on hyvä konsti erottaa vuohet lampaista: jos joku valittaa työttömyyttä, mä sanon tossa on mun mettää, lähe risusavottaan ja tuu sit hakemaan se ropo. Useimmat antaa tässä vaiheessa jo perixi, ja säästyy sekin penni.
    ellauri014.html on line 897: Tällä tavalla tää enkelimäinen sielu onnistuu torppaamaan omanvoitonpyyntiset avunpyytäjät. Tää ja muukin samanlainen vähäosaisille vittuilu on sille ihan miellyttävä harraste. Muulloin se pitää mieluiten kimppakivaa lasten kaa, kuin kyyhky joka pehmittää poikasille suklaan kivipiirassa.
    ellauri014.html on line 901: Taas solvataan vulgääreja epikurolaisia, vaikka täähän on just epikuuron oppia. Kohtuus nautiskelussa, samoin kun se että taviksina piileskellään pensaassa, λάθε βιώσας (Plutarchus De latenter vivendo) on just siltä hemmolta. Julle tykkää nautiskella pikku paloissa, se keskeyttää vaik yhdynnän jotta voi jatkaa sitä myöhemmällä kerralla. Mahtaa miesroikan pusseissa olla painetta.
    ellauri014.html on line 903: Julle on tuhdin ruuan ystävä, se on silminnähden pyylevöitynyt. Arkipäivinä on rrunsaasti hyvää arkimättöä, juhlaruokana on oman tontin riistaa, joku saksalainen piirakka, oman puutarhan papuja ja ite tehty juusto. Kyllä pierettää, rasva-arvot heiluu korkealla. Palvelu on maalaismaista mutta nopeeta, ei tarvi nälistellä hienon kattokruunun alla niinkuin joissain paikoissa, R kiittelee. Yläkerrassa on pieni ruokasali parhaille kamuille, joiden joukkoon Ralph ja nyttemmin Tedkin lukeutuu. Siellä Teddy vapautuu taas ryyppimään ja raappimaan, saa päästää ilmaa rauhassa, kun muita lakeijoja eio hollilla.
    ellauri014.html on line 905: Julkku pynttäytyy erityisesti kun Wolmari on paikalla, muulloin näyttää enempi tavalliselta kotirouvalta. Se vähän kismittää entistä riiaajaa. Ennenvanhaan sillä oli vaan farkkuja ja teepaitoja eikä edes meikkiä, silti kotiope kävi aivan kuumana. Wollen poissa ollessa Julkku näyttäytyy nyt Pröölle papiljoteissa ja violetissa kotitakissa.
    ellauri014.html on line 911: Muodista täällä välitetään viis, Julkku pukee päälleen ite tehtyä ja vanhanmallista jos uus on kalliimpaa. Kerran kymmenessä vuodessa se on muodissa kuin pysähtynyt käkikello. Enimmän aikaa se käyttää työtakkeja, ne on kestävää kangasta ja kauluxet on tanakat.
    ellauri014.html on line 913: Julle on Wolmarilta oppinut säästelemään vähän kaikessa, se ei enää juo kahvia, koska se on kallista, ja se maistuu sitä paremmalta mitä vähemmän sitä saa. Sama pätee varmaan Wollen kullista. Parooni ja Wolle saavat herkutella pullollisella jälkiruokaviiniä joka hizin aterian jälkeen. Julle pullottaa nekin kotiviinistä ja panee hienon nimiset etiketit päälle. Vähän sellaista schweiziläistä säästäväisyyttä, tarkan markan vieraanvaraisuutta.
    ellauri014.html on line 915: Vieraita ei paljon näy, eikä ihme; ne on tervetulleita muttei toivottuja. Hahaa, siis jälkimmäisiä. Kuka tonne suin surminkaan haluis mennäkään, missä velvollisuudet on ainoana ilona: työvelvollisuus, aviovelvollisuus. Huoomioo! lähetyssaarnaja-asentoo! lähetyssaarnaajalepoo! Tupiin pstuh!
    ellauri014.html on line 917: Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.
    ellauri014.html on line 919: Tää takas luontoon scheisse on varmaan jälleen muodissa myös sixi, että ollaan taas ajauduttu samanlaisiin tolkuttoman suuriin tuloeroihin, kiitos teollisuuden automatisaation ja keskiluokan rappion. Rikkaiden todellisuus on taas kerran eristynyt patraskin arjesta, joka alkaa sit vähitellen kuulostaa jopa kiintoisalta. Hesarin tv-palsturi tänään sano et se kazoo tosi-tvtä vaan nähdäkseen miten se toinen puoli elelee. Nyt olis vallankumous taas kerran paikallaan, päästäisiin taas joxkin aikaa eroon sellasista eriarvoisuuden lieveilmiöistä kuin Rousseauta apinoivat herrasmiesmaanviljelijät.
    ellauri014.html on line 923: Se on sentään hyvä että Julle on melkein lakannut lueskelemasta, ei se ehdi, kun on niin paljon puuhaa perheen kaa ja siivottavaa. Se valvoo tunnin kauemmin kuin Wolmari, et se ehtii vähän jotain saarnakokoelmaa lukea, ettei sisälukutaito pääse unohtumaan. Ja onhan sillä nää iänikuiset kirjeet.
    ellauri014.html on line 925: Kolmikolla kävi ikäviä vieraita, sen jälkeen niillä oli kiva aamu à l'anglais: kolme menee piiloon, ei kukaan etsi, ollaan hiljaa keskenään ja viihdytään. Juppajju. Semmoisia luppohetkiä oli Tedillä myös Ralphin kaa. Monitoinikamu. No ei vaitiskaan, komento takaisin, siinähän pyörii Jullen kakrut koko ajan jaloissa. Paitti ei ne ole häiriöxi, ne on täysin äiti aurinkoisen lumoissa kuin Rikun pojat, kuiskivat vaan hiljaa ettei äiti hurjistu.
    ellauri014.html on line 932: Pröö ihmetteli mix Julkun lapset oli kuuliaisia kuin Vilijonkan pentue. Se selitetään nyt. Muistettakoon, että Rusoo ize ei koskaan nähnyt lapsiansa uhmaiässä, saati kasvattanut niitä. Omat kakaransa se heitti hemmettiin heti synnytyxen jälkeen, ja nyt on olevinaan expertti.
    ellauri014.html on line 934: Julle antoi lasten juosta paljasjaloin ulkona, ja antoi niille paljon liekaa pienenä. Tääkö riittää? Ei, ei siinä kaikki. Varsinainen kikka oli ottaa lapselta heti luulot pois. Sille on paukutettava päähän, että se on vaan lapsi, vähän niinkun eri rotua, tai vammanen, ja että sen on toteltava jokaista aikuista kuin pikku koira. Lapsesta tulee höveli kun se ei saa läpi tahtoansa muuten kuin anomuxesta. Mamman ja papan myönnöt ja kiellot on peruuttamattomia, ei poikkeuksia eikä toista instanssia.
    ellauri014.html on line 938: Wolmarien lapset ei puhu aikuisseurassa muuten kuin kysyttäessä, ei mitään "puheenvuoro" pelleilyä. Vähän koittaa Pröö toppuutella, et miten ne lapset sit oppii mitään, jos ne ei saa mitään kysyä. Se on eri asia sanoo Julle, ne saakoot kysyä lasten kysymyxiä lasten kyselytunnilla paremmalla ajalla, vähän kuin lehtimiehet presidentiltä, eikä kiusata vanhempia kesken seurustelua. Seuraava pätkä tuo elävästi mieleen Pirkko-mummin:
    ellauri014.html on line 942: Onhan se haitallista jos lapset saa koko ajan olla suuna päänä aikuisseurassa. Niistä tulee nenäkkäitä, röyhkeitä ja ärsyttäviä. Onhan näitä nähty aika läheltä. Röyhkeyttä ei tarvi kakaroille vartavasten opettaa, sen ne oppii kyllä muutenkin, jos taipumusta on.
    ellauri014.html on line 946: Mulle siitä jäi semmonen vamma, että mulle on aina ihan sama voitanko vai häviän. Oikeesti haluun niin kovasti voittaa, etten kestä hävitä. Parempi on kun en lähde peliin mukaan ollenkaan. Sillä vaan ei pötki hirmu pitkälle.
    ellauri014.html on line 951: Van nytpä päästään Juulialle kipeeseen asiaan, nimittäin tähän Päivi Räsäs-dilemmaan. Se ei opeta lapsille katkismusta ulkoa, fair enough, koska se toivoo et ne voisi siihen uskoa. Niinhän se on, että mitä enemmän pyhään sanaan perehtyy, sitä vähemmän pyhältä se alkaa tuntua, pelkältä pelleilyltä se lähemmin tutustuessa saattaa vaikuttaa. Jullen suosioon kiemurtelee kotiope taas, käärmeenä vakuuttaa uskovansa sakramentteihin. Wolmari sakramenskattu vaan virnuilee, ateisti näät on tää know-it-all. Toistaisexi.
    ellauri014.html on line 955: Rusakko on päässyt niin hyvään saarnavireeseen, et se jättää Ralphin Flanderiin talvex jäähylle, jotta Pröö voi jatkaa seuraavankin saarnan raportointia.
    ellauri014.html on line 959: Kreikan ja rooman uskoiset erottaa filioque lauseke, eli onx pyhä henki vaan faijan erite, vai onko pojalla myös lusikkansa siinä sopassa. Ortodoxit on vanhalla kannalla, pyhis on ruikittu vaan isän kupeista, siitähän se poika synnittä sit sikisi. Ei siihen poikaa pidä sekottaa. Tää filioque on kyl pelkkä punainen silakka, monet paavitkin on olleet siitä jälkikäteen vähän häpeissään.
    ellauri014.html on line 963: Summa summarum: pelkkää paskanjauhantaa. Kyl tää on ihan puhdasta valtapolitiikkaa, pihakoirien reviirirähinää tonttiaidan lävitte.
    ellauri014.html on line 968: Mut kyl on kurjaa promeneeratessa kartanolla käsi Wokun kainalossa, kun kaikki olis muuten hienosti, ihan sydän märkänee hämärästä kiitollisuuden velasta, tekis mieli pälähtää veisaamaan siitä edes jollekulle muulle glooriaa, ja toinen siinä kuivasti vaan laskeskelee rahantuloa. Julkku pelkää oikeesti ison maalivahdin ulostuloa, et jostain pilven raosta jahven korkee maila Wollen päähän kohta kumahtaa. Kun niin käy, se ei tahdo olla paikalla.
    ellauri014.html on line 1000: No ne pääsee päivämatkan päähän Julkusta kun Pröö saa taas jonkin kohtauxen, näkee pahoja unia ja ryömii loordin sänkyyn ihan vauhkona. Julle muka makas jossain huivin alla kuolleena. Loordi kääntää luupäät kohti kotia. Pröö hiipiessään pensaikossa kuulee Jullen dumppaavan sitä ilmaiseksi Clairelle ja vips, se on lopullisesti parantunut koko tyypistä. Tie on nyt selvä b-joukkueen muodostukselle.
    ellauri014.html on line 1002: Lukaisin tähän väliin kirjan liitteestä ne loordin Rooman seikkailut. Melkomoisen törkymöykky viftaaja, Sibeliuxen sanaa lainataxeni. Sillä oli enste joku markiisitar, elävän leski, jota se lakkas siveyssipulina naimasta kun kuuli et sillä oli mies komennuxella jossain Wienissä. Tapailivat ahkerasti siltikin. JJ tähdentää et niillä aina synkkas hyvin, vaikkei ne loordin tyhmän ahdasmielisyyden vuoxi enää bylsineet. Markiisitar luonnollisesti ei perustanut sellasesta protestanttipelleilystä. Kiltti kun oli, hankki loordille pumpattavan barbaran, pikku Lolitan, johon se voisi kevennellä itseään.
    ellauri014.html on line 1007: Mut yllättäen, pikku Laura ei antanutkaan sille, se näät teki pikaparannuxen, koska se oli pikapihkaantunut ihanaan ja hyveelliseen loordisetämieheen. Loordi koitti väkisinkin, Laura itki ja kynsi vastaan. Tästä loordi oli jo vähän ihmeissään ja imarreltu, ja alkokin nyt käydä Lauran luona useemmin. Se pani Lauran luostariin, jossa kävi usein pikku visiiteillä. Sama vanha tuttu madonnahuorameemi kuin Dideroon leffakässärissä, se taisi trendata sen ajan #metoo jengillä.
    ellauri014.html on line 1009: Markiisitar poltti hihansa, kun loordi ronttas sille Lauran hylkäämiä lahjoja, "pikku Lauralle" luki vielä käärepaperissa. Ne lahjat lensi ikkunasta pokat mukana. Siitä lähin markiisitar hauto kostoa. Sen upseerimies tuli Roomaan pistelemään loordiin reikiä palvelusmiekalla. Loordi voitti, upseeri kuoli mielipahaan myöhemmin. Mut vähän jo rypistynyt markiisitar ei enää kelpaa Ralphille, se saa pakit, loordi käy mieluummin sileän pikku Lauran luona konventissa.
    ellauri014.html on line 1013: Ted lähettelee hätäpäissään Wolmarille toimintaohjepyyntöjä, vaikka selväähän se on mitä sen on tehtävä: sen pitää estää Ralphia tekemästä samanlaista säädytöntä virhettä, mihkä Julle kompastui kuin antoi rotinkaisen aatelista bylsiä. Saa nähdä onko Teddy oppinut nyt läxynsä.
    ellauri014.html on line 1015: Julle kauppaa Pröötä Clairelle kuin mustalainen autoa. Vähän käytetty, ei paljon ajettu, ollut vaan yhellä omistajalla, huoltokirjat tallella, hyvät kumit, annan talvirenkaat kaupanpäälliseksi. Eihän se mikään mersu oo, tai range rooveri, mut ihan pätevä kauppakassi kuiteskin, ei ruostetta ja siisti sisältä. Äskettäin kazastettu, läpitte meni heittämällä. Tutunkauppaa lähes ilmatteeksi, jokos tehdään luovari? Julie voi toimia puheloisena jos Clairea nolottaa. Tähän parituxeen päättyy tuotantokausi viisi. Lukuunottamatta täysin turhanpäiväistä Henrietten muka-liikuttavaa lässytystä, jossa mainitaan se mystiseksi jäävä mali. Puuh ja lääh.
    ellauri014.html on line 1021: Vähän lupaillaan jo Jullen hautajaisia, jengi näkee siitä enneunia. R. kerto jossain toisaalla et eräs tyranni katkas pään varuix hemmolta joka unexi sen puukottamisesta. Älä unta nää. Nääkin lie sellasia toiveunia, päästäispä jo tosta saarnaajasta, loppuis iänikuinen vekutus. Et onkin otsaa hymistellä entisellä sakkolihalla.
    ellauri014.html on line 1023: Clairella on puoli vuotta kolmeenkymppiin, siihen ikään saakka salaatin saa sekottaa sormilla. Six se alkaa pehmitä ajatuxelle tulla Jullen haaskalle. Voishan se olla haaskaakin, että öisin olis muuta tekemistä kuin odotella aamua. Ei menis puolta elämästä harakoille. Mut ei se sentään lähde ihan noin vaan mukaan Clairen sen ja Tedin varalle kaavailemaan pompitukseen, sevverran sillä on sentään selkärankaa jäljellä. Paizi ei, loppupeleissä se kaikitenkin jättää kohtalonsa päättämisen keisarinnan huolexi, jos noita naisten välisiä kiekuroita jaksan oikein tulkita.
    ellauri014.html on line 1055: Loordi järkeilee Wolmarille et sen ei tarvi mennä naimisiin. Avioliitto on yhteiskunnallinen velvollisuus, pakollinen vain rotinkaisille. Englanti tarvii lisää työläisiä eikä päärejä. On vaan parempi, et rikkaita käskijöitä on vähän, sitä rikkaampia ja käskevämpiä ne on. Gentlemannille riittää gentlemannin gentlemanni. Pröö on nyt parantunut Jullesta, muttei nähtävästi eheytynyt. Se savotta on vielä jälellä. Wolmari ei ole aivan vakuuttunut, sen mielestä setämiehen ensimmäinen velvollisuus on täyttää maa ja bylsiä, tässä järjestyxessä.
    ellauri014.html on line 1089: Saarnaajamatroona Juulia alkaa sillä aikaa tykistövalmistelun tyrkkiäxeen Tedin Clairen makkariin. Se kirjoittaa sille ekan kirjeen 7 vuoteen tässä asiassa. Perustelut lähtee pelottelupäästä, ne on Rusakolta tutux tullutta hyvetuubaa. Hyve sillä aina tarkottaa tunkkasta säätymoraalia, jolla pönkitetään porvariston hegemoniaa. Käytännössä Julkku kieltää Prööltä paratiisin portin ilman vihkirinkulaa. (Ralphin anulus ei todellakaan kelpaa.) Mitään puolivallatonta poikamiestä se ei päästä pentujansa sorkkimaan.
    ellauri014.html on line 1096: Sanon vaan, et paras oisi filosoofinkin ottaa nöyrän leipä kätöseen niinkuin käski pyhä Paavo, ja rukoilla polvirukouxia kuten mä, et pakkopulla puolisoxi alkaa ajan kanssa maistua. Rukoilu on ihanaa, rukouxen jälkeinen hartaus on vähän kuin Prööllä lettu elo panon jälkeen, tai kuin Hugon autuus morfiinipiikillä: kuin olis ohuessa yläpilvessä, ei mitään rumaa, ei mitään kulmikasta, kaikki tuntuu hyvältä ja itkettää.
    ellauri014.html on line 1098: Julkku on varmasti tipahtanut pienenä siniseen maalipönttöön niinkuin Silppuri, kun siitä on tullut tollainen ilkeä. Puusta mätkähtänyt maki, päältä sileä ja pehmeä, sisältä kuivan kitkerä kova pähkinä.
    ellauri014.html on line 1100: Pröö vastaa kirjeestä järkyttyneenä Julialle vanhoilla floskeleilla, kohteliaasti kyllä mut vähän jo väsähtäneellä tyylillä. Ja myöntää, et vaikka Julle tietty jää ikuisena säilykkeenä pakkaseen sen sielun sakastiin, Clairekin jo pyörii mielessä kirkon eteisessä. Ei se yhtä kiimaiselta tunnu kun aikoinaan Jullen kaa, mut silti nyökkii caprihousuissa jo ihan kivasti. Kyllä tää tästä, lopussa kiitos kysymästä seisoo, Pröö ensin arvelee.
    ellauri014.html on line 1102: Mut ei hemmetti ei sittenkään, se pyörittelee asiaa. Kun ajattelee tarkemmin, pitäskö ottaa nyt tommonen tekohauska leski harmixeen kun loordin kanssa on just niin hyvä meininki. Olis nolo tehdä sängyssä kolmenkeskisiä vertailuja. Ralph olis selvä ykkönen, Julle hyvä kakkonen, Claire jäis siinä varmasti lähtöruutuun seisomaan kuin tikku paskaan. Ainoana seisojana siinä petissä.
    ellauri014.html on line 1121: Jo lopeteltuaan kirjettä Pröö-Rusoo palaa asiaan kuin koira oxennuxelle. Ize asiassa sitä askarruttaa kysymys perisynnistä ja deismi. Rusoon kuningasaatehan on että apina oli puussa hyvä, oloihin sopeutunut ennen maahan mätkähdystä. Tää sotii ilkeästi vasten hyvän kirjan opetusta, että ihminen on peruspaha ja sen vuoksi tarvitsee kirkon piiskausta. Newtonin ja muiden luonnonlakien menestys on toinen ongelma: jos maailma pitää huolen izestään liikennesäännöillä, tarvitaanko liikennepoliisiksi pilven päällä kyylääjää. Tästä Pröö ja Juliekin tässä enemmän tai vähemmän epäsuorasti kiistelevät. Pienta riidan poikasta on ilmassa, makeista sanoista huolimatta. Pröö uhkaa lähtevänsä litomaan jos siihen ei luoteta poikamiehenä.
    ellauri014.html on line 1123: Tästä etiäppäin loppun saakka Pröön kirje lähtee ihan longiksi, se on vaan Rusoon oman "filosofian" pyöritystä. 1700-luvun moralisointia, teollistuvan yhteiskunnan johtoportaan angstia, että mikä olis paras peitetarina. Mikä satu ize uskoa, mitä pajunköyttä uskotella alamaisille. Vähän sellasta Benthamin ja Millin tyylistä utilitarismia: mikähän vaihtoehtoinen totuus toimis parhaiten. Meemiteollisuuden höyrykoneet yskähtelee käyntiin. Nykyisin ne hyrrää ihan täysiä. Vaihtoehdot löytyy kaikki netistä. Siellä luuraa kaikki pilven päällä kyylääjät, ihmisten phishaajat.
    ellauri014.html on line 1135: Muraltteja vilisee Bernissä tänäkin päivänä. Joku vuonna 82 syntynyt Jared Muralt piirtelee nähtävästi pornokuvia.
    ellauri014.html on line 1137: Kirjeet sinkoilevat nahistelun merkeissä. Oravat puhuvat nyt ristiin, Rusakko kommentoi itseään alaviitteessä. Ted ei haluu vaihtaa kakkosruutuun, ettei paalupaikka mene kakkosreijältä. Mieluiten se pitää molempia misukoita varalla. Voihan Wolle liukastua banaaninkuoreen milloin tahansa. Se hyvä puoli oli ennen, kuin ei ollut antibiootteja. Ei pillereitä, kapseleita eikä tabletteja. Vain ruiskeita joita iso Pauli tarjos Lealle. Takaisin luontoon sanon minä. Julle hoveineen lähtee järvenrantaretkelle chillailemaan Chilloniin, jossa kalsa kylpy chillaa Jullen kalmaxi.
    ellauri014.html on line 1139: Tässä kohtaa joko alko Rusoota itteäänki tympästä, tai sit sen kustantaja vihelsi pelin poikki, kun kuusisataa tiheellä kirjotettua sivua tuli täyteen. Juliesta tehdään kyllä pikainen loppu, se ikäänkuin liukastuu vaan saippuaan. Jollain piknikillä se hyppää kengännauhoihinsa kompastuneen pojan perään jorpakkoon ja saa vettä väärään kurkkuun, vilustuu yhtä pahasti kuin esi-isämme Kalle-Kustaa, ja se on auf Wiedersehn. Tän meille raportoi tähän asti vaiti ollut kotihengetär Fanchon.
    ellauri014.html on line 1141: Mut ei tästä niin vähällä selvitä, kirjeitä viuhuu vielä postuumisti kuin paperilennokeita. Claire saa hädin tuskin sanaa paperille (ihme ja kumma, ihan oikeesti, tuskin puolikasta aanelosta). Wolmar saa lopetella epistolan. Julle ehti ennen lähtöään pitää vielä pitkähköjä saarnoja. Muutkin äidit voi sukeltaa ja kuolla flunssaan, mut kukaan muu ei jaksais yhtä kauan lässyttää sen päälle kuin tää. Ize asiassa se ehättää sanelemaan jonkinlaisen yhteenvedon setä Fanélonin naisten lyttäysohjelmasta Clairen tytön Henriettan varalle. Vittuako se sille kuulu, tekee mieli sanoa.
    ellauri014.html on line 1143: Wolmar ramppaa sillä aikaa mezälössä kiroillen noutajaa, joka jättää vanhan äijän vaille vaipanvaihtajaa. Sitse karkaisee mielensä ja juoxee kertoo Jullelle et lääkärin mukaan se ois nyt loppu slut. Ylläri, köhii Julie, siltähän tää on vähän tuntunutkin. Mut venaa vähän, mulla on sulle vielä yhtä ja toista opetettavaa. Vielä yxi pitkänläntä saarna odottaa.
    ellauri014.html on line 1147: Äiti aurinkoinen siunaa vesansa: heittäytykää Clairen kengän alle kuin tähän asti mun, se perii multa teidät ja mun kaulimen. Claire on tukehtumaisillaan. Jengi voihkii, lapset parkuvat. Nyt alkaa mennä liian paxuxi, mä suljen tämän viidakon, sanoo Wolmar ja viheltää pelin poikki.
    ellauri014.html on line 1153: Pastori köhii ja alottaa saattohommat. Se sanoo toivovansa, et Julle tulee pääsemään eteistä peremmälle vaikka onkin ollut vähän vääräuskonen. Julle kohentaixe pieluxilla ja pitää pikku saarnan ammattimiesten kesken. Mä oon ollu kunnon protestantti, nojaan vaan painettuun sanaan ja päättelyyn, mitä mä en jaxa uskoa, panen protestiin ja jätän uskomatta, meni syteen tai saveen vastustajan maalilla.
    ellauri014.html on line 1155: Jos meni väärin ja mua odottaakin siellä jättimäinen kana, niinkuin Calvinin ja Hobbesin pikku Kallea, mä sanon sille sori siitä, se oli vahinko, yritin parhaani ja se riitti nyt vaan tähän saakka. Enempää ei kanakaan voi vaatia. Julle ei viitti vaivautua joihinki viime hetken passianomuxiin, se käyttää viime minuutit mieluummin viestitellen kavereiden kaa kuin herran porstuassa. Jos ei lähes 100% syntivapaa elämäni kelpaa sellasenaan pääsylipuxi, niin anti olla sitten. Julle uskoo kilttiin pokeen joka löperösti päästää kaikki sisälle. Ja loihe lausumaan nää immortellit sanat:
    ellauri014.html on line 1159: Oi iso olio, olento iki-iäkäs, superäly, elämän ja onnen suihkulähde, käsikirjoittaja ja konservaattori, apinan isä ja luonnon kunkku, eri lihaxikas jumala, erinomainen, mistä mulla ei ole ollut hetkeäkään epäilystä, ja jonka luupin alla mullon ollut niin mukavaa! Joo mä tiedän, koht on kivaa, mä ilmestyn sun tuolin alle.
    ellauri014.html on line 1165: No pappiin tää uppoo kuin veizi voihin, se antaa aplodeita seisaallaan, siinä ja siinä ettei se heittäydy Jullen jalkoihin siunausta vastaanottamaan. Tää on tosi upee kuolema, se uhoo, ihan parhautta, saisinx mä ottaa tän videolle ja näyttää mallix mun muille pokille!? Mikäs siinä, sanoo Julle, älä pidä kiirettä, mullakaan ei nyt ole tässä muita kiireitä. Pastori jää sankkaan kazomoon kai nähdäxeen, esiintyykö senkin nimi lopputexteissä ja kuinka isolla.
    ellauri014.html on line 1172: Wolle koittaa toppuutella Julkun puheripulia. Julkku vastaa: älä nyt, tää on mun vika tilaisuus esiintyä kotiyleisölle. Usko tai älä (joo mä tiedän, et usko, sähän olit pakana), mä oon harjotellu tätä sikana. Työhuoneessa oven takana oon usein tehyt mielikuvaharjotuxia ja harjotellut äänenavausta. Viimeset sanat tulee multa vanhalla rutiinilla, helppoa kuin heinänteko. Eikä niitä olekaan ihan vähän. Aameniin on vielä hyvän matkaa.
    ellauri014.html on line 1174: Julle vaikuttaa helpottuneelta, melkein iloiselta, mikä luonnollisesti Wolmaria vähän häirizee. Olix mun kanssa noin kamalaa? (Oli.) Wolle heittää porukat ulos päästäxeen vaimon kimppuun kahestaan. Julle heti oven sulkeuduttua: hyvä, mul olikin sulle asiaa. Niin mullakin, sanoo Wolle, abus ensin, turpa rullalle nyt edes hetkexi, et mä saan sanotuxi sen. Olinx mä tosiaan niin sietämätön et sä vaan ilostelet tyyliin good riddance of bad rubbish kun pääset pois?
    ellauri014.html on line 1179: Sitse muistaa potkiskelevan pappaparonin, ja ihmettelee mix ei sitä näy, onx sille tullut joku este? Kyl iskää sitte kaduttaa kun jätti nää bileet väliin. No oli helpotus kuulla et sekin on kuoleman kielissä eikä niin et sitä vaan ei kiinnosta. Julle lähettää pilvipalveluun nöyrän pikku rukouxen et paroni potkaisisi tyhjää saman tien.
    ellauri014.html on line 1182: Eikä nenäliinakohtauxet edes lopu tähän. Fanchonin pulzarimies tulee takasin rievuissa kuin joku tuhlaajapoika ja saa Jullen jengiltä ihokkaita pyykkikorikaupalla. Kaikki on iloisia ja sulkee sen toistaiseksi komeroon.
    ellauri014.html on line 1190: Julle kehuu Pröönkin moraalia kuplixi, vähän niinkuin puolustellen izeään. Kukaan muu ei ole täysin vakuuttunut.
    ellauri014.html on line 1211: Näin hyvä onni jatkuu, olo yhä paranee, mä pääseen taivaan iloihin, kun oon näin hyvä. Teillä riittää päiviä, mulla on tj nolla, vanha lähtee siviiliin.
    ellauri014.html on line 1217: Js kyllähän me taas tavataan, Wolmarikaan ei pääse karkuun, me lähetellään sille alakertaan kirjeitä. Pastori on ihmeissään näin iloisesta kuolijasta. Se jää jännäämään, jatkuuko hyvä mieli viimeiseen ysköxeen. Makkarin oven takana lyödään jo vetoa. Tyynen rauhallisena Julle jauhaa teologisia pähkinöitä kuolinvuoteella. Kylläpä tämä kestää, kauemmin kuin keskiverto-oopperassa. Mut täähän onkin saippua-sellainen. Yhdestä exituxesta saa monta episodia, kun osaa venyttää.
    ellauri014.html on line 1219: Julle alkaa sekoilla jotain haamuista ja vainajien hengistä, jotka lähettelee esp-sanomia eläville, siis vähän sellasta spiritismiä. Tätä ei pastori kuule hyvällä, tää on aika pahaa taikauskoa, kiinalaistyylistä esi-isäin palvontaa. Klaanitouhua, ei kunnon totalitarismia. Pastori muistuttaa, et haamuilla on muita kiireitä kuin turista eläville, niiden pitää asioida lähinnä ylöspäin.
    ellauri014.html on line 1223: Lääh, vielä on jälellä ehtoollinen naarasvapahtajan sängyllä. Toivottavasti Claire on malttanut vaihtaa kerrastoa, se on ollut kolme päivää yötä päivää samoissa kuteissa. Siinä ei pelkkä ikkunasta tuuletus enää riittäne. Varmaan dunkkaa jo kuin Sirkan vaatekomero.
    ellauri014.html on line 1231: Claire sekoo ihan täysin, se pitää panna lukon taa, ja tästä lähin se inhoo pikku Markkua, sitä joka putos vahingossa veteen, kuin jotain äidinmurhaajaa. Kyl tässä oli vähän enemmän pelissä kun pelkkä serkkurakkaus. Aika insestistä porukkaa.
    ellauri014.html on line 1248: Kuudennen käskyn laajennus koskemaan sakkolihaa lie alkanut pyhän Paavon, ton repressiivisen homon aloitteesta, jota izeään asia ei sattuneesta syystä edes kiinnostanut. Sitä helpommin sen voi kieltää muilta. Kielsi se homoilunkin, ihan piikittääxeen omaa lihaansa, onhan piikityskin kivaa. Kyllähän jesse jossain kohtaa kieltää pelkän makustelunkin, ainaskin miehiltä. Epäselväx jää koskiko se myös Jullea. Ei jessekään mikään naisasiamies ollut noin yleensä.
    ellauri014.html on line 1250: Julie lähtee ihan mielellään takavasemmalle, ettei tule enää kiusausta Prööstä. Se surkuttelee vaan Pröötä, jonka se tietää menettävän jotain aivan korvaamatonta. Paras lohtu on et sille jää vielä toinen Juulia. Ai kuka? Sekopäinen serkkuko? Tai sen alaikäinen tytär, joka sattuu olemaan vielä ihan Jullen näköinen? Kohtahan kotiope vois koittaa sitäkin! Hmm. Pitääpä miettiä. Ei ihan huono ajatus.
    ellauri014.html on line 1256: Kotiope oppii tästä moraalin: Voi vittu, menkööt kaikki vitunkantimet mun puolestani vaikka vittuun, mä tyydyn tästälähin loordi Bumstoniin! Tai onhan siellä myös Wolmari ja vanha paroni. Voidaan tehdä kokonainen juna ilman seurakunnan naisia, ne olkoot vaiti lehterillä pyhän Paavon parhaiden perinteiden mukaan.
    ellauri014.html on line 1281: Eiih. Amparo menee taas kohti lavaa. Mikähän biisi lähtee tällä kertaa? Nää on muistumia La Republicasta, jota katottiin samaan aikaan Rusoon kanssa telkkarista episodin ilta-annoxina kuin yskänlääkettä. Hyvin samanfiilixinen viihde-elämys kuin Julkku.
    ellauri014.html on line 1285: Mix vitussa Venturo ei ota lippistä päästä edes sisällä, vaikka eletään 30-lukua? Sixkö kun se on paha anarkisti? Onx se lätsä liimattu kii? Ei sentään, se lähti päästä kun jurbo listittiin ekan tuotantokauden lopussa. Amparon aminnäköinen äiti kylmää sen kommarimaisesti. Hullulta Hugolta lähti jalka noitakonsteilla. Se on kipeämpi irrotettuna kuin ennen. Sen rouva vikittelee leuatonta everstiä. Beatrix veikistelee tyttömäisesti. Kaikki polttaa koko aika röökiä ja ottaa kuppia. Se on kai ajankuvaa.
    ellauri014.html on line 1311: BC Carlson esseessään Rätten: ett rättsteoretiskt försök pitää tärkeenä, että raastuvan tuomarit (kuten Poju ize) tulkkaa tolkun miehinä lain kirjainta, sillä meiningillä laista vasta tulee oikeutta. Laki ja profeetat, plus vähän evankeliumia, se on siinä.
    ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.
    ellauri014.html on line 1325: Onko omatunto arvostelma vai tunne? Rusoon mielestä jälkimmäistä. Pitäis ja pitäis, ei ois pitäny, kyllähän se tuntuu ikävältä, omatunto kolkuttaa ja pistelee.
    ellauri014.html on line 1327: Säännöstä komentoon on lyhyt matka. Jos sitä askelta ei astu, tulee kättä päähän, siitä pitää huolen säännön eli käskyn antaja.
    ellauri014.html on line 1331: Sääntö, komento tai tuomio eivät ole tunteita, mutta yhteys tunteisiin on läheinen.
    ellauri014.html on line 1336: Se toinen sarvilla ja hangolla varustettu pikku aku on Akun varsinainen oma egoistisempi ego, ei muilta lainattu. Erittäinkin "se", eli liskoaivot, etulohkon nilkkimäiseen toiminnanohjauxeen helposti väsähtävät nopean toiminnan yksiköt, joita kiinnostaa vaan mättö, ryyppäys ja se yx paikka.
    ellauri014.html on line 1355: Iskähän se on taivaan isäkin, samalla lailla moraalinvartijana se takaa omaisuuden säilymisen oikeissa käsissä. Me ollaan vaan erakkorapuja, paljasperseitä, joiden tehtävänä on vuorollamme asuttaa tää jättimäinen ja (kuten luultiin) ikuinen mammonan temppeli. Sielu katoaa, sälä jää ja meemit, immateriaalioikeudet.
    ellauri014.html on line 1366: Hyvä muistisääntö on, että yleensä vartija turvaa omaisuutta ja kiinteistöjä. Perustyö on viime kädessä ihmisten auttamista. Riippumatta siitä, mikä on työtehtävä tai toimialue, odotamme henkilöstöltämme valppautta ja kykyä puuttua turvallisuuteen liittyviin epäkohtiin tai vähintään ilmoittaa niistä eteenpäin oikealle taholle.
    ellauri014.html on line 1368: Oireellista on et tää oli yks räjähtäneen näköisen Arthur Schopenhauer -hyypiön lempikirjoista. Ääliömpää filosofia saa hakea. Tuskin se lukisi munkaan paasauxia, jossei olisi jo kuollut. TDLR.
    ellauri014.html on line 1372: Jullukan jälkeen väsättiin läjittäin lisää herrasväen naisten self helppiä, ns conduct books, käytöskirjoja. Ne oli tähdätty nousevalle porvaristolle. Mary Wollstonecraftiltakin pääsi pari. Se sentään koitti vängätä myös naisten oikeuxista.
    ellauri014.html on line 1440: Se et geenit näyttäis taas olevan joholla, Juulian ja Roomeon nuori rakkaus taas selättää Roope Ankan ainakin nykyajan nuorten fiktiossa (saippuasarjat voi todistaa vähän massille myönteisempää näkemystä), liittyy varmasti vallitsevaan tuotantotavan muutoxeen. Oikeasti se on yhä meemit kekkä rulettaa, vaikka eri meemit ja eri menetelmät on käytössä.
    ellauri014.html on line 1451: Samassa rytäkässä osakeyhtiöiden keximisen kanssa alkoi apinoiden reviirien räjähtävä kasvu ja virtualisoituminen kapitaalixi. Meemit sai ikioman lisääntymiselimen. Mammona on uusi verimuurahaisten kuningatar, jota apinat sokeasti palvelee orjamuurahaisina. Tuottavuuden kasvu osoittaa, että se lisääntyy nyt nopeammin kuin sen lakeijat.
    ellauri014.html on line 1455: Rikkaista ei voi tulla valtalajia, tietystikkään, niinkuin ei kaikki autokuskit voi olla keskimääräistä parempia ajajia. Vain hölmöt lisääntyvät liikaa ja köyhtyy samalla. Hölmöjen osuus geenipuulissa ei ole ainakaan vähenemään päin. Varmaan sixikin omaisuus kasaantuu yhä harvemmille. Ei siltikään aina samoille. Mammonalla ei oo kestosuosikkeja. Se kaipaa versatiileja rahoitusinstrumentteja, yhä uusia ideoita, taloudellisen toimeliaisuuden haaroja.
    ellauri014.html on line 1462: Ruuseo ja Juulia siteerailee toisillensa Metastaasia. Ihan sama kuin lähettäis kaverille soittolistoja.
    ellauri014.html on line 1464: Se oli Italian etäpesäke Wienissä, joka kirjoitteli librettoja kastraattioopperoihin, sopivia monen munattoman äänen luritteluun yhtäaikaisesti. Sen nimi oli oikeasti Trapassi, minkä sen suojelija käänsi kreikaksi Metastaasiksi. Sotamiehen poika, aloitti tilapäärunoilijan uransa myömällä mm. runoja kadulla pikkupoikana. Yx ukkeli (Gravina) otti sen adoptiopojaxi, se sai mainetta. Sitten yksi primadonna (nimi oli Bulgarelli) otti sen vuorostansa huostaansa, se sai vuorostansa, ja tuli rahaakin. Kylästyi kuitenkin pitkän päälle ikäkuluun akkeliin ja lähti yxixensä Wieniin vierastyöläisexi. Siitä tuli siellä oikein suosittu ja kuuluisa, vaikkei kyllä rotinkaisuuttaan päässyt hienompiin piireihin, paitsi pyöri jonkun ex-hienon naisen hameissa. Kaikki oli kuitenkin suht ok, kunnes kastraattilaulu jäi pois muodista. Sitten sillä oli aika tylsää yxin Wienissä. Bulgarelli halus alux tulla sinne, Metastaasi sanoi älä hemmetissä tule. Pettynyt akkeli maxoi saapasmaassa Metastaasin perheen laskuja, kuoli sitten suruunsa, mutta testamenttas Petterille vielä rahansa. Metastaasi kitkutteli 84-vuotiaaxi, syntyi ennen Rusoota ja kuoli sitä myöhemmin.
    ellauri014.html on line 1466: Semmoista hellenisoivaa librettohöttöä se kirjoitteli. Ei ihme ettei Rusoon nuoret löytäneet siltä yhtä tai kahta riviä pitempää siteerattavaa. En löydä minäkään. Varmaan osas ulkoa pätkiä päivän hiteistä. Vähän niinkuin "I wanna hand your hole..."
    ellauri014.html on line 1491: kuin kahdella auringon kaltaisella tähdellä.
    ellauri014.html on line 1517:

    Kuten tästä selviää, Mariini oli sekatörkeilijä narsististen setämiesten tapaan: isän ulosheittämänä (kuten Diderot) raiskas vähäsen, pakotti aborttiin ja väärensi nimikirjoituksia (kuten Paulo Coelho), kävi nokkapokkaa ja ammuskeli pyssyllä (kuten lordi Byron senior). Oli pari kertaa kiven sisässä (kuten Russell). Ei tämä vielä mitään, pahempaa seuraa...
    ellauri014.html on line 1563: Prof. Tuomarila haukkui Marinoa ettei se pässi ajatellut mitään. Nyttemmin on mietitty, ettei se oikein tiennyt mitä ajatella: tiede oli just alkanut tunkea poeettojenkin tajuntaan, ja ne oli vähän ymmällään. Niinkuin Miltonkin, jolle tähtitieteen ja luomiskertomuksen liimaaminen yhteen teetti paljon selittelyä. Ja kai niillä oli molemmilla mielessä yhtä ja toista mistei passannut puhua, ei passaa oikein vieläkään. Nimittäin homostelua.
    ellauri014.html on line 1613: Täähän kuulostaa lupaavalta. En ole vielä lukenut ensimmäistäkään Merinon runoa. Paitsi sen yhden rivin Juliesta, missä joku hikoili tulta (liian rajua! tykkäs Juulia. Pröö tietysti komppasi.)
    ellauri014.html on line 1626:

    ähän himskatti (forgive my French), kuulostaa vähän mun tuotannolta! Mäkin "lainaan" muilta aika röyhkeästi, yrittämättä varsinaisesti peitellä jälkiäni. "Kiva juju" siinä on just, että voi tunnistaa klisheitä uusista asennoista.
    ellauri014.html on line 1637:

    Tää Adone oli Mariinin magnum opus. Nimi on jo dead giveaway, tää on varmasti huterasti peiteltyä homostelua. No, Miltonin Jeesuskin joutui kauniiden poikain tähden kiusaukseen, siinä kadotetun paratiisin huonommassa jatko-osassa. Ei kannattas kirjottaa noita jatko-osia. Helevetti on yleensä parempi kuin paratiisi. Mut harva tajuu lopettaa kun on voitolla.
    ellauri014.html on line 1657: Runotyttö Emilia on kiltti. Sillä on hyvä moraali, siksi sitä on kiva lukea. Se on kiltti kilteille, aika kiltti jopa pikku tuhmille, ja oikein ilkeillekin se on vaan niin ilkeä kuin tarvii olla, vaikka se joskus ei olekaan ihan vähän. Sitä ei niin vaan lytätä. Se on oikea uuden kuun Murray.
    ellauri014.html on line 1667: Häh? Ollaanko tässä paska-Nallen linjoilla? Eikös se sitten saa huseerata ihan vapaasti? Saahan se, jos ei kyykytetyt viitsi koota voimiaan. Seurauxet on senkin maxettava. Se ei ole mitenkään moraalisesti oikeassa, se on vaan tällä haavaa vahvoilla. Annappas olla, niin se saa turpaan, verta nenästä, ja sen lapset kolmannessa ja neljännessä polvessa. Jos olen oikeassa siis.
    ellauri014.html on line 1702: O’er wandering brooks and springs unseen, nujuu puron ja lähteen rannalla,
    ellauri014.html on line 1716: May look to heaven as I depart. katsois lähtiessä taivaalle.
    ellauri014.html on line 1726: Niinpä niin. Toiset on menossa ylöspäin, toiset alaspäin, kuin liikkuvissa portaissa entisessä Vekkulassa. Onkohan niillä enää niitä portaita? Jos oli taitava, pystyi hyppäämään portailta toiselle ja etenemään kaxinkertaista vauhtia. Jos mokasi, jalat venyi tolkuttomasti haaroista. Nojoo. Bryant, vanha joulupukki, oli jo matkalla alaspäin. Musta sen gentiana-runo oli puhuttelevampi kuin Montgomeryn, mut mähän meenkin jo vauhdilla alamäkeä. Ei syyttä Cullen ole celebrated ja Montomery merely interesting. Siis runoilijana, Montgomeryn lastenkirjat on omaa luokkaansa.
    ellauri014.html on line 1779: (Lähde)
    ellauri014.html on line 1891: saa sut värähtämään, ja mielen sairaaxi,—
    ellauri014.html on line 1906: ja jähmeän savimöykyn, jonka moukka kyntäjä
    ellauri014.html on line 1908: lähettää juurensa laajalle, ja rikkoo sun muottisi.
    ellauri014.html on line 1923: kiertotähdet, ja koko ääretön taivaallinen sotajoukko
    ellauri014.html on line 1932: noissa erämaissa, siitä lähtien kun vuodet alkoi
    ellauri014.html on line 1937: eikä kukaan kuoma huomaa sun lähtöä? Kaikki elävä
    ellauri014.html on line 1951: liittyä tähän päättymättömään karavaaniin, joka menee
    ellauri014.html on line 1956: vankan luottamuxen voimalla lähestyt hautakuoppaa,
    ellauri014.html on line 1958: mukavasti ympärilleen nähdäxeen makoisia unia.
    ellauri014.html on line 1975: Thanatopsis on uudisssana, sitä ei ole Liddell Scottissa eikä liioin Passowissa. Opsis on kazanto, kasvotkin. Täähän vois tarkottaa myös kuolinnaamiota, sellasta kun tehtiin Paul Bourgetista. Lämitään kipsiä vainaan naamalle ja odotetaan kunnes se kangistuu. Tai ne. Thanatos tarkoitti sukukielissä myös hämärää. Wagnerin Götterdämmerung oli jumalhämärä. Hotellin hämärässä jumalat kykkii lattioilla niinkuin Dumarin laulussa Vielä yxi opetus.
    ellauri014.html on line 1995: Suurin ihme on niiden ilmestyminen. Jengin klisheenälkä on nähtävästi sammumaton. Suomi hullaantui. Montakohan toimittajan peukutusta siihen tarvittiin?
    ellauri014.html on line 1997: Se vitun pahviäijä ei edes ole mitään sukupolvea, siinä sekoittuu 20. vuosisadan alun vellit sen lopun puuroon, millenniaalit rähmäisenä floorasilmänä. Jotta saadaan takuulla sadan vuoden kaikki klisheet mahtumaan. Kyrön ikäinen jolppi ei huomaa eroa, lukijoista puhumattakaan.
    ellauri014.html on line 2004: Se vähä mitä siitä sielusta oli koskaan jäljellä

    ellauri014.html on line 2015:

    Eli tähän päättyy tämä tarina.

    ellauri015.html on line 51: Hän toimi kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla (eli Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella) viisivuotiskauden 2008–2013. Kissoja tappamalla pääsi Teemu istuximaan tovin näkyvillä oppituolissa. Mäki haluun näkyy! Raaistunut runkkari. Kylä lähtee. Onkohan se sukua Timo Mäkiselle.
    ellauri015.html on line 53: Tanssi, musiikki ja runous on Teemu Mäelle maailman kuvaamisessa tärkeämpiä välineitä kuin esseet ja suora puhe. Kun sanat eivät riitä tai ne sakenee, otetaan kirves avuxi. Sirppi ja vasara on myös hyviä. Kohta näätte tähtiä. Te ja teidän kissa.
    ellauri015.html on line 55: Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.
    ellauri015.html on line 64: Onkohan se sukua Wrightin veljexille, niille lentäville? Nekin oli pilven veikkoja, tai siipiveikkoja. Tai jopa von Wrightin veljexille, niille lintumaalareille? Siis myös sille punaposkiselle taivaanrannan maalarille, joka kexi etiikalle logiikan? Ei se kyllä mennyt heti putkeen, ei quine von wright, mut Jaakko paikkasi. Se liittyy läheisesti myös peliteoriaan (mullon siitä joku paperi).
    ellauri015.html on line 66: Alle Kunst is politisch, vahvistavat teutonit. Karl Marx sanoo iskevästi: Kunst ist nicht ein Spiegel, den man der Wirklichkeit vorhält, sondern ein Hammer, mit dem man sie gestaltet. Sosialistinen realismi ei ole realismia, vaan idealismia, ei vaan materialismia, siis materialistista idealismia, tai idealistista materialismia, äh, ompa sekavaa. Totaalista Wissenschaftkäseä. Mutta kauniita maisemia! Ei mitään si och så, vaan siin oli soo. (fig. 1.)
    ellauri015.html on line 76: Onko se kokonaisedullista? Onko tämmöinen monopoli tuottavaa? Markkinatalous on tehokkaampaa kuin kollektiivinen. Politiikan, peli- ja utiliteettiteorian kautta päästään näin edelleen taloustieteeseen, joka voisi olla tätä kolmikkoa rahoittava mutta samalla kadehtiva perkele, tai saatana. Etiikka helvettiin, kauneudesta vähät, politiikka on vaan käsikassara, kunhan tulee rnahaa.
    ellauri015.html on line 84: Maria viittaa Raamatussa mainittuun Mariaan, Martan siskoon. Kun kotitöissä ahertanut Martta näki sisarensa vain istuskelevan Mestarinsa jalkojen juuressa, hän ärähti. Jeesus rauhoitteli tilannetta todeten, että vain yksi on tarpeen ja että Maria on valinnut hyvän osan eikä sitä oteta häneltä pois.
    ellauri015.html on line 87: Miten vitussa Martta rauhottui tosta? Loukkauksen perään litsari. Jeesus oli setämies. Meitähän piisaa.
    ellauri015.html on line 122: "Mitähän runoilija lie tässä tarkoittanut" -

    ellauri015.html on line 125: mut mitähän Sylvi on oikeasti meinannut

    ellauri015.html on line 180: suhe oli läheinen ja tukahduttava.

    ellauri015.html on line 181: No näit on nähty, ja läheltä.

    ellauri015.html on line 189: Mut siitähän silläkin se kanittaa.

    ellauri015.html on line 226: Vähemmän kuulun runoilijan, vaikka menestyneen?

    ellauri015.html on line 235: Tedin jäähyväisrunon juoni menee suunnilleen näin.
    ellauri015.html on line 379: vähän kuin toinen runoilija,

    ellauri015.html on line 384: selkeesti vähän sekundaa.
    ellauri015.html on line 395: nähtyäni tv-dokumentin Sylviasta.

    ellauri015.html on line 415: Mättähältä mättähälle käy pikkujalka

    ellauri015.html on line 449: Köyhä mutta ylpee sisko poltti päreensä, leikkas stokan kortin kahtia ja lähetti palat takas saneeraajille. Tarvizi suuttua. Saa nähdä lähettääkö ne sille lohtukassin. Ja jos niin minkä värisen.
    ellauri015.html on line 451: Jokainen ihminen on kassin arvoinen. Kassista olet sinä tullut, ja säkkiin pitää sinun palaaman. Makia vois alkaa valmistaa stokkan näköiskasseja, eri värisiä eri asiakasryhmille. Violontti kassi maksais 25 egeä, musta kybän, muut värit vastaavasti vähemmän.
    ellauri015.html on line 462: Olympiavuoden 1952 huhtikuun Sovjetskij Sojuz-lehdessä istuu SNTL:n korkein neuvosto maaliskuussa mustavalkoisessa kuvassa (kuvassa). Takarivissä istuvat generalissimus Josef Stalin ja Nikita Krutsev. Stalinilla, jota Ljudmila Ulitskajan juutalainen perhe kutsui peitenimellä Samek ס (Lenin oli Lamed ל), oli vajaa vuosi jäljellä elinpäiviä. Ulitskajan kirjassa Vihreä teltta Tamara kuulee, kuinka Stalinin kuolemasta uutisoidaan radiossa. Pysähtyi soittorasia. Kaikki näytti sen ajan valokuvissa vielä kauniilta ja optimistiselta. Hinaajan musta savuvanakin on askel eteenpäin.
    ellauri015.html on line 464: Väärin veikattu. Hullusti kävi tontut. Viisasten kirja joutui kuin joutuikin näsien käsiin. Ei ne luokat poistuneetkaan minnekään, vaihtoivat vaan väriä. Pieleen meni sekin yritys. Takaisin piirustuspöydän ääreen. Paras peruuttaa Marxista ja Engelsistä koko matka Darwiniin. Tää tonttu iki-iäkäs on tähän asti arponut enimmäxeen oikein. Nyt näyttää siltä, että apinoiden maailmankausi alkaa olla lopuillaan.
    ellauri015.html on line 468: Unkarilainen leffaohjaaja Peter Medak purkaa sydäntään dokkarissa, jossa se kertoo, miten sen juutalainen perhe kärsi Unkarissa ensin Eichmannin alla, sitten Stalinin. Se itse kärsi pähkähullun vaaleenpunaisen pantterin, Peter Sellersin oikkuja. Peterkin oli jutku. Koira puri koiraa. Pitkä laiha lysähtänyt muotifyysikko Syxy Räsänen rähisee palestiinalaisten rättipäiden julmasta kohtelusta GT-sählämien taholta. Mitä tästä opimme? Rodulla ei ole mitään tekemistä pahuuden kanssa, kaikki ollaan samaa julmaa lajia. Koirat ei ole rasisteja, ne haukkuu tasapuolisesti kaikki toisiansa aidan takana. Läheltä haistellen ne on höveleitä vastakkaiselle sukupuolelle.
    ellauri015.html on line 496: Narsistit lähelläsi. Tunnista ja toimi oikein.

    ellauri015.html on line 518: lunnikoiraista lähtee höyheniä jos niiden munat rikkoutuu.
    ellauri015.html on line 536: Omistaja odotteli jossain lähellä,

    ellauri015.html on line 542: Vähän huonoja; alkukantaisia koiria,

    ellauri015.html on line 575: päästä aika vähissä.

    ellauri015.html on line 597: Puuttuu minähenkilö, vähän kuin

    ellauri015.html on line 604: miettiä vähän omaa osaansakin,

    ellauri015.html on line 619: mielellään rahaa, väkivaltaa ja vähän panoa,

    ellauri015.html on line 621: sillä niitähän se moraali etupäässä koskee.

    ellauri015.html on line 633: Toi jengi on vähän kuin Rousseau, tai Eino Leino:

    ellauri015.html on line 679: Ainoa hyvä puoli tässä ajassa on että selaus on nopeeta, kuvaa voi vaihtaa määrättömästi, morffata eri ikonien välillä. Jos viittii. Useimmat onttopäät viihtyy vaan ahtaassa kuplassa, eikä opi mitään, jämähtää vaan vielä pahemmin juoxuhautoihin. Ja huutelee sieltä törkeyxiä somessa, kurnuttavat konnat kukin omasta lammesta.
    ellauri015.html on line 701: Uusi käytäntö on panna sammakot haaleaan veteen ja lämmittää se sitten vähitellen kuumaxi. Näin ne ei huomaa mitään, ei loiki pois porealtaasta ennenkuin on liian myöhäistä.
    ellauri015.html on line 716: Paizi Lohengrin, joka tulee juuri sopivasti paikalle jouzenpolkuveneellä (samanlaisella kuin Boston Commonsissa). No Lohengrin tietysti päihittää Friedrichin toinen siipi selän takana, lähettää sen matkoihinsa, ja aikoo Elsan kanssa naimisiin. Juoniva Fred saa selville, että Lohengrinilta ei saa kysyä mikä on matu miehiään, onko mistään kotoisin, tai vaan Elsa siis saa kysyä, mut silloin menee Lohengrinin supervoimat.
    ellauri015.html on line 720: P.S. Lohengrin oli Parzifalin poika, Graalin linnasta, ja taikavoimat suojas sitä vaan jos se oli inkognito. Mix niin, saatat kysyä, mut se kysymys on asian vierestä, ja osoittaa vaan sun sivistymättömyyttä ja epäkypsyyttä. Yhtä hyvin vois sit kysyä, mix Lohengrin. Ja miks Wagner, minkä tähden Viivi.
    ellauri015.html on line 739: Harppisakut palasivat Suomeen vuosikymmenien tauon jälkeen, Berliinin muurin kaaduttua. Harvennettu metsä täyttyi sakemanneista, pyylevöityneistä herrakansan sekundaoutletin tarjoustuotteista. Geh man, lähdetäämpä Kameraden Lappia taas polttamaan, tuliks stidit mukaan, säilyketölkit ja omat vessapaperit?
    ellauri015.html on line 758: Sakemannin mielestä kaikki Suomen naiset on persjalkasia ja ohuttukkasia ja pukeutuu housupukuun ja/tai marimekkoon. Miehillä on joka pojalla jokapoikapaidat. Eikä ne välitä vaik on samixet. Toisin kuin harppisakut, joilla on lähes kaikilla polyesteriset diagonaalipuvut, dirndlit ja/tai nahkahousut. Muttei kaikilla, mikä niitä kyllä kismittää niin vitusti. Vihaisena itä-saksan tuppukylissä heiluttaa hakaristilippuja ja nyrkkiä mamuille, jotka kehtaa pukeutua kaapuihin ja huiveihin. Näillä lakeuxilla ei pilkata Hitleriä.
    ellauri015.html on line 761: Moment mal! Mihis kirkkoa ja rukouxia sit tarvitaan? Tai pastoria? Huono virsivalinta. Mieluummin vaikka biafran kansallishymni. Siihen päädytään, tai naiset päätyy, sakulta ei kysytä. Se jää pettyneenä pyörittämään peukaloita ja kuuntelee lisää Old Nick Cavea, toista luolamiestä, yhtä sammahtanutta kasaritähteä.
    ellauri015.html on line 763: Vähän herrakansalaista näpäsee et pitkät sukulaiset suhtautuu siihen kuin hukkapätkään Aadolf Hitleriin ("hyvin pieni mies, hyvin pieni"), tai Armi Kuuselan filippiinimamuun ("hotel guy, small and fat was he"). Kazoo sitä nenänvarttaan pitkin alaspäin. Minkäs sille voi, ellei pikku saku ota alleen pallia. Nää jäi kyl mieleen lähtemättömästi. Niinkuin meidän esi-isälle, josta pitkänhuiskea Kristina-serkku käytti nimitystä "lihava pieni pormestari". Saxalaisten vastaisku oli Dipnerin tädin huomautus Callesta: "er sieht wie ein Skelett aus."
    ellauri015.html on line 767: Loppupuolella kirjaa Ramin vauhti paranee, se on paikoin jopa hauska, lähestulkoon liikuttava, kun se siirtyy klisheistä ize kärsiminsä vastoinkäymisiin. Häätangosta ei tule mitään, kun Herr Kuckelmann ei näe eteensä morsiamen ryntäiltä. Hellien sanojen alta haistaa kyllä pitkän kaavan mukaan kirjoitettua takaisinmaxua aina satulassa istuneelle, 5v vanhemmalle, ilmeisesti fixummalle, ainakin lihaxikkaammalle rouvalle. Mutta kyllä se sitä varmaan rakastaa, siitä ei jää epäilystä.
    ellauri015.html on line 769: Roolit on Ramilla ja Piukulla kyllä toisinpäin kuin itämökkinaapureilla Pialla ja Wokulla: Woku on asiallinen insinööri, Pia tunnejohtaja. Johtaja on Piukkukin, mutta tunteilu jää Ramin kontolle. Piukku opettaa pian Ramille sen höpötyksiin soveltuvan sanan höpön höpön. Höpötys on Wokunkin suosikkisanoja. Suomalaiset ulosaukeavat ikkunat on höpötysikkunoita. Sen remontoimassa majassa ikkunat aukeavat saksalaisesti sisäänpäin, mikä tekee hyttysverkon kiinnityxestä yhtä helvettiä. Mutta se on tuttu paikka Wokulle, ei se säikähä. Rami yrittää sanoa ettei höpöhöpöä voi kääntää saxaxi. Miten niin, sehän on just sama kuin Quatsch.
    ellauri015.html on line 781: Ainiin, oli vielä toinen hieno asia: firman sairausvakuutuxella saa useita ilmaisia peräsuolen tähystyxiä. Onhan se kallis, mutta tää ilo moniverroin korvaa sen.
    ellauri015.html on line 783: Eilenberger on kirjottanut izestään peninkulman pituisen Wikipedia-artikkelin, jossa se pazastelee värikuvassa kädet puuskassa. Vähän naurettava ammattinaurattaja, "filosoofi", omakustantaja. Yhtä tyrnävän itäsaxalaisen saxanopettajan doppelgänger. Yhteiskuvassa ne ois kuin Tweedledum ja Tweedledee. Ja tyrnävämmän suomalaisen suomenopettajan vaimo. Siis mies.
    ellauri015.html on line 792: Der Schriftsteller Maxim Biller zählte Eilenberger in Die Welt am 16. Februar 2019 dagegen zu den "Linksrechtsdeutschen": Biller warf Eilenberger vor, dass er in Zeit der Zauberer die Sympathien des Philosophen Martin Heidegger zum Nazi-Regime unter den Tisch fallen lasse. Eilenberger, so Biller, "schreibt einen Mega-Bestseller über die vier Philosophen Heidegger, Cassirer, Benjamin und Wittgenstein und schildert darin die für den Aufklärer, Neukantianer und Juden Ernst Cassirer existenzielle Auseinandersetzung mit dem Trachtenjacken-Nazi Martin Heidegger lediglich als eine Art intellektuelles Fußballspiel, mehr nicht, voller Bewunderung für die Technik und Performance des am Ende dann doch irgendwie deutscheren, virileren, vermeintlich tiefgründigeren der beiden Spieler."
    ellauri015.html on line 811: Vatsani tekee tenän. Puoliksi pureskeltuja makkaranpaloja purskahtaa pöytäliinan unikkokuosille. Mummi painaa sekuntikelloa ja röhähtää tyytymättömästi. Hän palaa jääkaapilta valkoinen posliinikulho kädessä. Kulhossa on pahanhajuista tummanruskeaa puuroa. Ihan kuin hän olisi käynyt tyhjentämässä ulkovessan ja pannut sitten hiukan maitoa ja sokeria päälle. Se on mämmiä. Se on syntynyt satoja vuosia sitten Suomessa eikä ole koskaan levinnyt maan rajojen ulkopuolelle. Erityisen iso annos. Olen aikeissa nousta, protestoida, mutta tunnen kuinka Raimon vahva käsi laskeutuu uudelleen olalleni.
    ellauri015.html on line 813: Mummi sitoo kaulaani marimekkokuosisen ruokalapun. Maistuuko, Rami, maistuuko? hän kysyy joka lusikallisen jälkeen. Tummanruskea neste valuu jähmeinä noroina suupielistäni. En jaksa muistaa, miten kiitos riittää sanotaan suomeksi, vai sanotaanko täällä yleensäkään niin.
    ellauri015.html on line 819: "Good luck!" huutaa ukki matalikon toisesta päästä ja työntää veneen kalliolta alas. Metsä herää ja sen myötä hyttyset. Minä hytisen kauttaaltani, lähden kiipeämään kalliorinnettä ja kompuroin mustikkamättäiden ja sananjalkojen poikki ensimmäiselle kumpareelle. Jostain kaukaa kuuluu metsästystorven töräys, sitten pian miesääniä ja koiran haukuntaa. "Snabbt, Joel, där springer han", huutaa joku. Ja: "Jävla sackeman!"
    ellauri015.html on line 821: Juoksen niin kovaa kuin kumisaappailla suinkin pääsen, mutta Sundbergien metakka kuuluuu yhä lähempää. Pelkoa, joka solu täynnä pelkoa. Loikkaan karhunvatukkapensaan yli kuin eläin, putoan useita metrejä alaspäin ja mätkähdän lehtien täyttämään kuoppaan, joka on puoliksi luola, puoliksi monttu. Tuntuu kuin pimeä syvänne imisi minua sisäänsä. Vajoan yhä syvemmälle suomalaiseen suohon. Silloin montun reunalle ilmaantuu ukki ja ojentaa pelastavan airon minua kohti. Minä huudan, tartun airoon, huudan --
    ellauri015.html on line 823: -- tunnustelen suoraan yläpuolellani häämöttävää puupintaa, on kuin olisi arkussa. Kylmä hiki pisaroi ylähuulen päällä. Ei koputusta. Ei ukkia. Vain aitan hiljaisuus ja suomalaisen vaimoni rauhaisa, säännöllinen hengitys. Hänen kasvonsa loistavat kännykän näytön sinisessä hohteessa.
    ellauri015.html on line 829: Sama Eulenspiegel, joka kirjotti taannoin voimatonta sakemannihauskaa Suomesta, on nyt saanut HS:n spugennäköisen toisen polven koulupudokkaan kyhhäämään uusimmasta (vaikkei enää uudesta, 2018) kyhhäyxestään kolumnin, varmaan kun puli ei kexinyt nyt muutakaan, ja kuukautissiteen deadline uhkaavasti läheni.
    ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
    ellauri015.html on line 833: Nää jätkät ei ymmärrä filosofiasta enempää kuin lehmä lehmihaan veräjästä, ei se avaudu vaikka kuinka nytkyttää. Ohimennen sohastaan sentään nimettömästi pian eläköityvää Eskiä. Hyödyttömällä sveiziläisellä pikkutohtorin jatkotutkinnolla pärjäilevä izetyöllistyvä pienyrittäjä ja sen ylioppilaaxi jäänyt mainosmies, arvoton kuin vanha Snelmanni, on nähtävästi kateita, et Eski kerää soveltavalla filosofialla päivässä enemmän massia kuin nää kuikat on edes nähneet kerralla.
    ellauri015.html on line 842: Airot vääntyy luokille, kokka kohisee. Enpä ole ennen nähnyt soutuvenettä joka nousee plaaniin. Taisi tulla Päijänne-soudun pikamatkan ennätys.
    ellauri015.html on line 852: Wolfram Roth on kaikkien lähipiirin setämiesten kauhistus. Wolfram toimii isänä ja äitinä, ei vaan huolla autoa ja vaihda lamppuja kuten muut isät, vaan hoitaa kodin, ruuan, lapset, vaimon, mökin, kaikki salkut on sillä paitsi pääministerin ja ulkoministerin. Korjaa kaiken, käy kaupassa, leikkaa hehtaarinkokoisen nurmikon heti mökille tultua itse säätämällään päältäajettavalla leikkurilla, kulkee rytkyissä sähkötyökalu kädessä, rakentaa kellarin, verannan ja mökin, paperoi seinät, ohjaa kaikkia ammattimiehiä ja korjaa niiden jälkiä, neuvoo poikia, tekee susheja ja leipoo kakkuja (onneksi likilaskuisia). Käy kaikesta tästä huolimatta joka päivä töissä polkupyörällä, tekee pitkää päivää ja tuo kotiin paljon pekonia, hankkii vielä lisätienestejä takapäivystäjänä kesälomalla. Mutta muistaa töiden jälkeen palata nopeasti kotiin. Istuu uupuneena kuistin pallille ja kysyy Riitalta: käynkö kaupassa vai imuroinko ensin?
    ellauri015.html on line 887: Tästähän on ollut puhe.

    ellauri015.html on line 950: Pieni runotyttö välähtelee Lofty Johnin aiheuttaman rotanmyrkkysäikähdyksen selvittyä:
    ellauri015.html on line 954: Kyynärkaupalla runoa. Sitähän multakin tulee, ja tasalaatuista. Renkipoika Perry sepittää myös runoja. Ne on jotenkin samantapaisia kuin mun:
    ellauri015.html on line 971: Lähisuvussa on yksi Wilfrid ja kaksi Siiriä.

    ellauri015.html on line 1154: Lampilan perhe meni Neuvostoliittoon työnhakuun vuonna 1931 hänen ollessaan 7-vuotias. Hänen isänsä Sulo kuoli yrittäessään paeta, äiti Helmi joutui vankileirille ja Lea sijoitettiin lastenkotiin. Koulusta päästyään hän onnistui löytämään vankileiriltä päässeen äitinsä mutta kesällä 1947 Lea Lampila sai itse 10 vuoden leirituomion päästen vapaaksi kuuden vuoden jälkeen 1953. Hän loikkasi Neuvostoliitosta Ruotsiin vuonna 1967 ja sai poliittisen turvapaikan ja Ruotsin kansalaisuuden. Hän kirjoitti 1990-luvulla kaksi omaelämäkerrallista kirjaa Toivon tähti ja Stalinin lapset.
    ellauri015.html on line 1158: Eija Liisa Lapinleimu (s. 1969) on kauppatieteiden maisteri, kirjailija, kavaltaja ja itsehoito-ohjaaja. Vuonna 2005 Lapinleimu tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen törkeästä kavalluksesta. Hän oli kavaltanut lähes 170 000 euroa yhdysvaltalaiselta suuryhtiöltä ja siirtänyt ne Thaimaahan. Teoksia:
    ellauri015.html on line 1164: Lea Lyytikäinen oli suomalainen kirjailija joka kirjoitti lähinnä lukemistolehtiin. Hän käytti kirjailijanimeä Lea Leksi ja myös nimimerkkiä Anita Nora. Lyytikäinen kirjoitti jännistysnovelleja suomalaisiin lukemistolehtiin jo 1930-luvulla ja hänen kirjallinen uransa jatkui aina 1950-luvulle saakka. Hän kirjoitti myös paljon romanttisia tarinoita.
    ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
    ellauri015.html on line 1199:

    Eli tähän päättyy tämä tarina.

    ellauri016.html on line 27: Kelju K. Kojootti jahtaa maantiekiitäjää. Meep meep! Kojootti putoaa huiman korkealta, ja sen päähän putoaa vielä alasin, ja kassakaappi, ja toinen alasin.
    ellauri016.html on line 29: Kojootti painaa dynamiittilatauksen laukaisinta, ja räjähtää itse. Ei tullut kojootille Nobel-palkintoa, vaan Darwin-palkinto. Näyttää mustaksi palaneelta tulitikulta, jota pikkupoikina tehtiin sormet ruvella (nimeltä jepari).
    ellauri016.html on line 45: El Coyote on kuvitteellisen seikkailusarjan sankari, joka muistuttaa hyvin paljon el Zorroa. El Coyoten oikea nimi on César de Echagüe ja el Zorron tapaan hän on rikas herrasmies ja hidalgo. Hän asustaa San Antonio -nimisellä tilalla Los Angelesin liepeillä. Sarjan tarinoissa eletään 1850-lukua eli aikaa jolloin Kalifornia oli juuri liitetty Yhdysvaltoihin. Päähenkilö El Coyote asettuu puolustamaan alakynteen jääviä kalifornialaisia alkuasukkaita idästä tulevia "jenkkejä" vastaan.
    ellauri016.html on line 59: Tutun jäämistöstä löytyi kirje Oscarille mamma Matildalta päivätty 1904. Oscar oli maatalousinstituutissa Kronoborgissa, ja sille oli teetetty oikein räätälillä vaalea kesäpukukokonaisuus. Matilda vähän murehti että se oli niin vaaleata kangasta, se likaantuu helposti. Mutta sellaisen oli Oscar ize valinnut. Liekö ollut vallan se puku päällä valokuvassa, jossa se koreilee körttiasuisen kartanon työväen keskellä. Matildan käsiala oli kuin painettua. Sehän olikin tyttökoulun opettaja äidin koulussa ennen naimiaisiin menoa.
    ellauri016.html on line 94: nukkua vähemmän mukavissa pehkuissa,

    ellauri016.html on line 115: Lyhyen tähtäimen voiton nimissä se riehuu kaikkialla,

    ellauri016.html on line 133: Netistä löytyi monia keskustelupalstoja, jossa pähkäiltiin samaa asiaa. Septuagintassa (sekin on käännös), sanotaan ἀλλὰ εἰπόν τι ῥῆμα εἰς Κύριον, καὶ τελεύτα. Eli sano joku sana herralle, ja lopu. (Noin tosiaan se sanoo, vrt. Anneli Auer: KUOOLE!). Mikä sana oli sanottava jumalalle, jää epäselväksi.
    ellauri016.html on line 139: 9 Pitkän ajan kuluttua sanoi hänelle hänen vaimonsa: Mihin asti sinnittelet? Vastasi: Kas kun odotan vielä vähän aikaa elätellen toivoa mun pelastuxesta. - Mut kato nyt, sun muistokin on hävinnyt maan päältä, pojat ja tyttäret, noi mun mahanpurut ja kivut, jotka tyhjän vuoksi kestin kärsien. Ja sä itse mätä matoisena istut ulkona kaiket yöt. Ja mä vaan juoksen ympäriinsä palkkapiikana paikasta paikkaan ja talosta taloon, odottaen koska laskee aurinko, jotta voin levähtää vaivoistani ja kivuista jotka mua nyt ahdistaa. Sano nyt joku sana herralle ja tee loppu tästä.
    ellauri016.html on line 148: Näyttää et toi barak tarkoittaa jos jonkinlaista pyllistelyä, ehkä hyvinkin alunperin polovistumista kuin Lindgrenin pojilla, sitten siunaamista. Se on tavallinen etunimikin esim Barak Obama, eikä siinä käytössä varmastikaan meinaa kiroomista. Kuka nyt lastaan kiroisi (paizi Pirkko Carlson os. Hiekkala). Spinoza oli Baruch sekin, käännettynä Benedictus eli Pentti. Mut kyllähän suomessakin siunailu on vähän kuin naisten kiroilua, sus siunakkoon, jestanpoo, jumalan nimen ottamista suuhun ilman saippuaa. Barakista lisää täällä ja täällä.
    ellauri016.html on line 169: Ingmanien perilliset kazoi päältä huuli pyöreenä. Titaaninkokoinen Olli Kilpi jättiläis(kumi?)tyttärineen kantoi ulos vähin äänin kahteen pekkaan kantohihnoilla Strengnäsin tuomiorovastilta kuittaamansa chiffonnieerin. Samaan aikaan neljä pikkuruista Carlson-agenttia, hälisten kuin nippu neekereitä kuorma-auton lavalla, kuskas ulos Tutun hirmu suurta astiakaappia. Pikku Tiina kulki hississä kaksinkerroin kaapin päällä lisäpainona, ei vaitiskaan, vaan painamassa nappulaa kuin Michael Jackson. Lisäys 11/2024: Ollin Kamux on käytkaz konkassa. Sesiitä tuli kun veit Carlsonien lipaston!
    ellauri016.html on line 198: jotka eivät pääse rähmälleen vihkipallille?
    ellauri016.html on line 200: Rähmälleen pääsevät vain mamut muslimit,

    ellauri016.html on line 220: Apina mietti, hmm. Tästä kalliolta pitää raivata nää turhat puut pois tähtäyslinjan edestä. Tähän sopis muutamia kasematteja, betonibunkkereita ja niihin tykkejä. Tuolta idästä tulis ryssän lentokoneita. Pam! pam! Räisk! Mahtavaa.
    ellauri016.html on line 222: Tuonne lännemmäksi tulis rautatie, monta raidetta ja tuhansia junia vuorokaudessa, kuskaamaan tarpeetonta paskaa ja laahusta, kuluttamaan sähköä ja lämmittämään ilmastoa. Kolkkaamaan ja kirskuttamaan raiteita niin että sievissä puutaloissa vieressä asuvat vanhuxet ei saa nukkua.
    ellauri016.html on line 239: Uusien tulijoiden määrä on vähentynyt, suurin osa (9K/10K) on
    ellauri016.html on line 241: ihmisoikeustuomioistuimelta, kun suomalaiset lähettivät
    ellauri016.html on line 263: Maailman GDP per pää on vähän päälle 11K. Etelä-Sudanissa alle 300, Syyriasta ja Somaliasta ei saa lukuja. Suomi oli top tenissä 1989 (Nokia?). Nyt se on pudonnut 16. sijalle noin kahdestasadasta taloudesta, finnit saavat kokoon alle 50 kilotaalaa per pää. Puolta vähemmän kuin Luxemburg, vaik voitettiin se futixessa. Epistä. Kyllä me ollaan köyhiä, nyt on kyllä pantava oman maan kansalaiset etusijalle, siis alkuperäiset, oops en nyt tarkoittanut saamelaisia, vaan meitä balttinaamoja, mersupersuja.
    ellauri016.html on line 269: Mix pitäis mun antaa isoeno Torin ja Ellenin tuomasta kilon säkistä Fazerin sekalaisia isoille sisaruxille? Ne toi ne nimenomaan mulle, ja mä oon pienin ja söpöin, ansaizen ne parhaiten. Ei se ole reilua. Niin ajattelen minäkin, niin ajatellaan me kaikki. Ei tasajako ole reilua, jos siitä seuraa, että mä saan nykyistä vähemmän. Mikään jako jossa mä saan vähemmän ei voi olla reilu. Se on suorastaan vastoin reiluuden määritelmää, mikä se sitten onkaan kulloinkin.
    ellauri016.html on line 282: Kun termiittipesää sohastaan, se alkaa kiehua. Apinoiden pesässä sitä sanotaan hullaantumisexi. Koko pesä hullaantuu, siihen taikka tähän.
    ellauri016.html on line 312: mahtui myös karikkoja, kuten uskottomuutta. 1987 kesällä Jorma lähti Ranskaan
    ellauri016.html on line 327: miesystävää. Mutta tyylikäs lingvisti ei tahtonut vaihtaa upeaa kemistiä köyhään meikkitaiteilijaan. Siitä lähtien kaikki meni Helenalta alamäkeä.
    ellauri016.html on line 328: Helenan oli muun muassa tarkoitus olla mukana Jorma Uotisen 50-vuotistaiteilijajuhlakiertueella, joka jouduttiin perumaan koronapelin takia. Helena Lindgren viihtyy sinkkuna. He ovat edelleen niin läheisiä, että Helena käy jopa pesettämässä pikkuhousunsa Jormalla. Uotinen uutuuskirjassaan hehkuttaa Helenaa mm. rasittavaksi ja vaativaksi. ”Vastenmielinen pullanmussuttaja”, Helena kertoo elämäkerrassa ajatelleensa leivosta välipalaksi syövästä Uotisesta. Lindgreniä ja Uotista yhdistää samanlainen huumori ja työväenluokan perhetausta. Toki paljon muutakin, molemmat mm. pitävät jormasta sieltä takaata. Jorman äiti ei pitänyt Helenasta, oli jo tottunut ajatuxeen että jorma hääri etupiässä takapiässä. Jormaa ärsytti Niklaksen äänekkyys ja huomionhakuisuus. Toisaalta Jorma osasi hemmotella hyvin valituilla lahjoilla. Jorma mm. osaa tunnistautua Veikkauxen peleissä, mikä tuottaa Helenalle vieläkin vaikeuxia. Ja mikä tärkeintä: heillä on samanlainen huumori.
    ellauri016.html on line 332: Koko Suomi hullaantui tonttuovista, tutkija ja kauppiaat yllättyivät. Joko sinun kodistasi löytyy joulun puheenaihe, tonttuovi? Lähetä siitä meille kuva - ohjeet jutun lopussa.
    ellauri016.html on line 334: Mikä helvetti on tonttuovi? Ilmeisesti jonkinlainen joulukoriste, feikkiovi muka joulutontulle, vähän kuin kissanluukku tai minikokoinen ulkohuusin ovi kamarin seinässä josta ei pääse paskalle edes tonttu, koska se ei aukee minnekään.
    ellauri016.html on line 338: Koko Suomi hurahti täysin kiekon pauloihin vaatimattomalla pelaajamateriaalilla varustetun leijonalauman lyötyä Slovakian MM-turnauksen pudotuspeleissä Ruotsin ja Venäjän NHL-tähtisikermät. MM-hurmokseen eläytyi täyttä häkää myös maamme kaikkien aikojen suurimpiin leijonatähtiin kuuluva NHL-konkari Selänne.
    ellauri016.html on line 356: Poptähti pukeutui Game of Thrones -hahmoksi – some hullaantui: "Kuningattarella on ollut rankka talvi". Game of Thronesin kahdeksas ja viimeinen tuotantokausi käynnistyi maanantaina 15. huhtikuuta. Sen kunniaksi poptähti Joe Jonas päätti pukeutua sarjaa tähdittävän kihlattunsa Sophie Turnerin roolihahmoksi.
    ellauri016.html on line 360: Videolla Jonas saapuu ovesta huoneeseen, kulkee kameraa kohti vakavana ja pysähtyy hetkeksi, kunnes poistuu kuvasta kättään heilauttaen.
    ellauri016.html on line 383: Anonyymi kirjoitti: Jooko kuulu hoitaneen myös ilmastonmuutosasian kuntoon. Vielä on tälle syksylle pari lämmintä päivää, mutta sen jälkeen ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt.
    ellauri016.html on line 393: Viimeistään nyt koko Suomi käy kuumana Lauri Tähkään - ja siihen on 4 ymmärrettävää syytä. (Me Naiset)
    ellauri016.html on line 396: Tätä uutista ei päässyt kazomaan hyväxymättä mainosevästeitä. Käykääpäs ize kazomassa jos jäi kiusaamaan, mixi koko Suomi kävi kuumana Lauri Tähkään viimeistään nyt.
    ellauri016.html on line 411: Bulgaariassa on arvat kunniassa ja arvot kohdallaan, kun uhkapelifirmat ei ole verovelvollisia. Mitä tämän jälkeen oikeasti maassa tapahtuukin, sitä on mielenkiintoista seurata täältä Suomesta käsin. Vähän kuin tosi-teeveetä. Koko Suomi voi hullaantua vielä tästä.
    ellauri016.html on line 499: Ei toi wikipedian p.c. moralisoiva ja psykologisoiva määritelmä ole oikea. Ei ole kyse eriarvoisista mielipiteistä. Tolla kriteerillä on kaikki snobeja, niinku jeesuxen kriteerillä on kaikki syntisäkkejä. Syntiähän tekee kaikki mielessä. Synnittömän on helppo sanoa. Heittää eka kivi lasihäkissä.
    ellauri016.html on line 507: Tähän väliin vähän mitta- ja määritelmäteoriaa. Teknisesti vaikeus on se, että hyvyyden dimensiot on kohtisuoria, yhtä summaa ei niistä saa. Ja miks niin on? Koska mielipiteitä on yhtä monta kuin arvioijia, eikä apinaläjiä voi punnita kultavaa´alla. Äänestys on paska ajatus, siinä voi lähes puolet hävitä. Ja Darwinista ei lähde apua: maapallo on diverssiputiikki, se suosii diversiteettiä. Apina joka toimii yhdessä ekolokerossa on huono toisessa. Apinoita on liiankin moneen junaan, ei niitä saada yhteen jonoon kirveelläkään.
    ellauri016.html on line 509: Ensixkin toi määritelmä on parametrisoitava. Itse kullekin apinalle on snobi sellainen, joka ei käyttele just sen leimaamia painoja, ja keulii sietämättömästi just sen pienestä mielestä väärällä rahalla (sillä mitä sillä itsellään on vähänlaisesti).
    ellauri016.html on line 515: Nää on näitä moderneja alhaalta ylöspäin eteneviä snobin pahexuntoja. Luetaan vähän sellasta janttelakia (ks. oheinen tietolaatikko). Alkuperäiset snobileimat tuli aatelisilta, jotka pelkäs rikkaan porvarin porhaltavan oikealta ohize.
    ellauri016.html on line 537: Ja se on nenäkäs! Nenäkkyys on ominainen piirre snobille. Edelleen ylpeily, eli mahtailu, uhoilu, rehvastelu, herrastelu, ylvästely, leveily, tärkeily, kukkoilu, kunkkuilu, keekoilu, keulailu, komeilu, pöyhkeily, pröystäily, prameilu, isottelu, pullistelu, luulottelu, elvistely, sprettailu, spendailu, spräädäily, brassailu, ja doppailu. (Hizi tälle on synonyymeja kuin sukuelimille.) Ollaan aina ollaxeen, aina diivaillaan, ollaan olevinaan jotakin. Keulitaan, kerskutaan ja leuhkitaan. Öykkäröidään ja vähexytään muita. Tätä kyllä harrastaa muutkin kuin vaan snobit. Se on meillä nuorilla näät pahe ainainen.
    ellauri016.html on line 541: Tai voihan snobi jossain asiassa ollakin keskimäärää parempi, mut ei sen tarttis sillä koko aika sprettailla, eikä luulla et se on nyt kaikissa asioissa joholla. Niinku julkkixista tehään joka paikan höyliä, tanssitähtiä ja superkokkeja ja ties mitä. Se on usein selvää snobbailua. Ei aina. Joskus julkkixet on vaan matti meikäläisen avataareja. Onneton yxinäinen hemmo saa samastua johonkin, ainaskin teeveessä ollaan sitten tuttuja.
    ellauri016.html on line 558: Vanhan maailman snobeja ja uusia. Tietosanakirjasnobit on kyllä sitä mieltä et tämmöisiä väitteitä ei pitäisi esittää Wikipediassa ilman lähteitä. Se on mustamaalausta, pelkkää kateutta.[citation needed].
    ellauri016.html on line 626: Wanhuxet saa kättä päähän aiwan sikana.

    ellauri016.html on line 637: Hoitaja waan laskee lähtiessään rappuset.

    ellauri016.html on line 642: Wäki wähentynyt, kun hoizut äänestäwät jaloillaan.

    ellauri016.html on line 670: Eero nai Oscar isosedän pikkusiskon Teklan, johon Oscar nähtävästi oli

    ellauri016.html on line 672: Tekla lähetti Oscarille paljon postikortteja,

    ellauri016.html on line 791: Kristina sisko lähetti mulle kuvan ruususta (ohessa),

    ellauri016.html on line 821: menee kaivelemaan kaivoa, ja sieltähän se äiti löytyykin

    ellauri016.html on line 852: Vähemmästäkin on monet tehneet kääntymyxen.
    ellauri016.html on line 856: "Ja wähä poicainen kaidze heitä."

    ellauri016.html on line 877: Mulla on työhuoneella vastaanottokeskus keskiviikkoisin kello kolmen ja neljän välillä. Sen paras puoli on et se on melkein aina lähes tyhjä. Siellä ei viru mamuja eikä riehu persuja. Jaa onhan siellä yksi perusviruja, viidennen polven matu länsinaapurista, 11. polven sakemanni. Se on koko kotoutunut tänne jo, varsin käy persuna jo täydestä.
    ellauri016.html on line 882: Tää on odotettu jatko-osa menestyskirjaan Piilottajan päiväkirja 2010, missä Juhis kertoo miten se piilotteli afgaanipakolaista vaarivainajansa lukaalissa. Siinä oli "keski-ikäinen kirkosta eronnut professori jokseenkin rähmällään elämän perimmäisten kysymysten äärellä".
    ellauri016.html on line 884: Vuonna 2015 yhtä hurskas ellei hurskaampi Haju Pisilä osoitti hienoa henkilökohtaista johtajuutta antamalla Kempeleen talonsa ystävällisesti maahanmuuttajien käyttöön. Aikaa kuluu, paljon puhutusta kristitystä mamuperheestä ei pihausta, ei hajuakaan. 2016 Haju möi mökin lähipiirilleen puolesta miljoonasta. Piti itsellänsä osan. Kai minä saan kämppäni vaihtaa niinkuin muutkin, tokaisi Haju Ylelle. Ja heheh, mitä jos ei olisi koko Yleä. Heheh. Nyt on tääkin Juha rähmällään kuin sammahtanut pultsari perinteisen kusiputkan kusilaarin alla.
    ellauri016.html on line 886: Piilottajan sequel on enempi sivustakatsomista, tutkimusapulainen on haastatellut anonyymin vastaanottokeskuksen nimeltä Mäntylä nimeltä mainizemattomia esimerkkimamuja, ja Juhis tekee siitä poliittista yhteenvetoa. Ei yhtä vetävä, vähemmän human interestiä, six varmaan löytyi poistolaatikosta. Se et mamujen nimet muutetaan kertoo jo paljon. Ei nää ole yxilöitä, nää on tyyppejä. Suspekteja tyyppejä.
    ellauri016.html on line 906: Opettelisin suomea jos ois kursseja. Tykkäisin neuloa, jos oisi lankoja. Lapsilla ei ole mitään tekemistä, menevät hunningolle. Tappelevat ja käyttävät rumaa kieltä keskenään. Haluaisin opiskella ehkä lääketiedettä. Hahaa, unohda moiset haaveet, lääketieteestä kiinnostuneet värilliset naiset pannaan lähihoitajixi. Ois tärkeetä et matujen odotuxet ois realistisia, toteaa Juha. Tervetuloa pohjolaan, tervemenoa jaalan pohjalle.
    ellauri016.html on line 910: Tää on pahaa lääkettä, totee Juhis. Näin syntyy vaan turhautuneita kiivailijoita, ei passivoituneita alamaisia, kunnon kantasuomalaisia. Tollasia hätäisiä sandaaleissa läpyttäjiä, ei saapasjalkaisia kanta-astujia. Kotoutus kusee nilkoille. Resurssikysymys, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Mut ne maxavat. Kärsii tuottavuus. Kaiken takana on raha. Ollaan huutolaisia kuin lapsoset ja vanhuxet, mennään vähiten pyytävälle vaivoixi.
    ellauri016.html on line 920: Meillä on käynyt huono tuuri: jalka murtui, vaimo kaatui, lapset putos sängystä, toinen ikkunasta. Selvis onnex säikähdyxellä. Meidän elämämme ei ole mennyt täällä hyvin. Kaasebia itkettää. Jopi rupisessa kopissa vailla jopia, ilman raikastavaa tuulispäätä.
    ellauri016.html on line 922: Eräs henkilö kävi vaimon kimppuun ja hakkas tätä. Eräs naapuri löi lastamme. Henkilökunta ei tehnyt asialle mitään. Toisen kerran vaimoani lyötiin, vaadin poliisia paikalle. Poliisi tuli ja vaimoani kuultiin, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään. Tuntuu, että se on unohtunut. Syy miksi lähdimme kotimaasta oli väkivalta. Ikävä kyllä täälläkin on tappelua koko ajan. Vaimon kanssakin on kärhämää.
    ellauri016.html on line 925: Meillä ihmiset kunnioittaa toisiaan, pojat ja tytöt ei saa suudella kaupungilla muiden nähden. Aion kasvattaa mun omat lapset niin. Vanhempien tehtävä on pitää huolta.
    ellauri016.html on line 933: Säilöttävät saa ongelmalähtöistä opetusta, maan tavoille kantapään ja selkänahan kautta. Kansalaistaitoja on turha paukuttaa wannabe ei-kansalaisille. Kontakteja kantaväestöön ei suosita. Turha vihollisen kanssa veljeillä. Halutaanko muka todella, että väärän näköinen ihminen laulaa maammelaulua ja suvivirttä, jyystää makkaraa ja paskantaa kettinkiä? Johan sille naurais harakatkin. Persua ei naurata. Kettinki jo kurkkii lahkeesta. Kohta se alkaa viuhua.
    ellauri016.html on line 939: Suomesta on tulossa maa, jossa ezitään minimihyvinvointia. Montako lasta voi ryhmäyttää sairastumatta, montako vaippaa mummon sopii kastella. Vähän sellasta siedätystä. Tästä on kovaa vauhtia tulossa maa, jossa osattomat ihmiset elää majoitettuna siedettävään elämään, ei kivaan. Suomi on kylmäkiskoinen maa. Suomi panttaa. Suomi antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. (Eve Mantu)
    ellauri016.html on line 947: Se ei huomaa, et tätä on jo mietitty. Sixhän siellä on ne vessanpesuvuorot, niistä tulee käymälähygienian asiantuntijoita odotellessa. Sitä ne tulee tarvizemaan työelämässä, jos pulla käy ja ne saa jäädä tänne onnelaan.
    ellauri016.html on line 949: Vastaanottokeskus oiskin toiminta- ja aktivointikeskus, eräänlainen suljettujen ovien palvelukeskus maahantunkeutujille. Siel oiskin kivaa. Mut tää lähettäis vaarallisen väärän viestin muille tulijoille:
    ellauri016.html on line 964: Dublin-tapauxet lähtökohtaisesti palautetaan joko toiseen EU-maahan tai turvalliseen alkuperämaahan. Näiden tulijoiden todennäköinen majoitusaika on lyhyt. On ajan (työpanoksen) ja rahan haaskausta etsiä näille tulijoille aktiivisesti ulkopuolisia työtoimintapaikkoja tai ohjata heitä aktiivisesti suomen kielen opetukseen.
    ellauri016.html on line 972: Kiitti luonnonvaroista, tässois pyssyjä, selvittäkää te kaverit nyt loput, täällä alkaa olla liika kuuma valkoiselle miehelle. Taakka siirtyy ikävä kyllä nyt takas teille. Mut pysykää siellä, älkää hemmetissä tupatko meille, me autetaan meluummin siellä, rahoitetaan Turkin Mäntylöitä. (Tää koskee etenkin perheitä. Muutama halpa bussikuski ja kebaabikokki olkoon menneeksi, plus käymälähygieenikkoja.)
    ellauri016.html on line 982: Tervetuloa tähän humanistisen tiedekunnan väitöstilaisuuteen.
    ellauri016.html on line 995: Mikä sykähdyttää hallituxen kääntäjää?
    ellauri016.html on line 1018: Välitän väittelijän ystävällisen kuzun kahvikekkereille tähän ulkopuolelle
    ellauri016.html on line 1020: Punapäinen vähän tikan näköinen väittelijätäti oli varnaan käynyt Pafos-saarella ja pokannut ruusun Eski Saariselta. Puhui kukoistuxesta ja kehui hallituxen kääntäjien työoloja.
    ellauri016.html on line 1021: Sen virka kansliassa on ensi vuonna katkolla. Positiivinen psykologia voi auttaa jatkossa. Onko maatiainen väiteltyään puutiainen? Pääseekö se vihreemmälle oksalle? Kolmospesälle organogrammissa? Se jää nähtäväxi.
    ellauri016.html on line 1023: Sen mies on samassa lafkassa turvapuolella, no-nonsense tyyppinen vankanlainen baltti. Eteerisen näköinen Ada-tytär oli itkenyt, kun luki väikkäristä äidin dedikaation. Senkin tukka oli vähän töyhtönä, mutta vaalea. Apassikampauksinen amispoika piti ikävää.
    ellauri016.html on line 1034: Sepot eivät lähde työpaikalta pois ollenkaan. Tarraa ovenkarmeihin.
    ellauri016.html on line 1038: Vaikkei palkka ehkä ole päätä huimaava, on niin paljon huonompia joihin verrata. Ja sekin on etu, et pomona ei ole kääntäjä, on siihen nähen sitten asiantuntija. Kyklooppi taluttaa saa myyriäistä. Se lohduttaa. Tai lohdutti. Nyt on Taru kääntäjien johtaja.
    ellauri016.html on line 1044: So what. Sanoi Andrew Chesterman ja lähti brexpattien joulumyyjäisiin. Se antoi perixi.
    ellauri016.html on line 1058: Väittelijän perhe on kuin hullunkurinen perhe korttipelistä. Isä ja poika on samixia, robusteja persuja, äiti ja tytär samixia myös, pikkuruisia, positiivisia wannabe teologeja. Eteerinen tytär oli pannut nyt niin paljon meikkiä etten ollut tuntea. Sil oli vuojudekoltee ja ihottuman näköinen tatska hartiassa perheen Martta-kissasta. Isovanhemmat on evakon lapsia, pienviljelijöitä Vesivehmaalta. Sieltä kai se positiivisuus on peräisin. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Kaikkien on päästävä ääneen, jopa pikkuruisen isoäidin. Puheita on kaksi tuntia. Sit aukee baari ja jengi paahtaa alakertaan, me funksunäärit hankkiudutaan kotimatkalle. Liisa laittaa farkut takas juhlamekon päälle. Kotimatkalla mä vittuilen vähän sille subliminaalisesti, makselen kalavelkoja. Liisa vitun Tiittula. Vanhoja ei unohdeta.
    ellauri016.html on line 1060: Tarun mitalissa luki Labor omnia vincit. Oikeesti se kuuluis olla labor improbus omnia vincit. Kaiken voittaa oikeen törkee äherrys. Tai sit rikollinen sellainen. Tarulta ei jää mikään kesken. Se on himo hiihtäjä ja kirkkoveneilijä. 7v sitten se pysähty lenkillä tienristiin ja sano turvamiehelle: mä väittelen. Turvelo ei tohdi väittää vastaan, ihan sama mulle. Onhan sillä tv- ja nettifutis. Mut enää se ei anna vaimon pysähtyä lenkillä.
    ellauri016.html on line 1083: Lentokone joka laski pinkin vesikuorman ilmoille, rysähti kuorman perään pellolle.
    ellauri016.html on line 1096: Laps suomen ällö ei enää vaihda pois kieltänsä ihanaa, ei opiskele muuta koulussa kuin vähän enkkua. Se edistää maailmansodan tunnelmaa, kun ei tarvi toisten kieltä tankata. Elukoita ovat, ei osaa edes suomea. Siis ne muut.
    ellauri016.html on line 1098: Irakin puolustusministeri siirtyy hyökkäyxeen. Huijasi Huddingessa viranomaisia, nosti köyhäinavustusta ministerin palkan lisäosaxi. Kumpikohan oli isompi? Haastaa mediat ja ruozalaiset oikeuteen. Jos ei tule rotia, lätkästään hurreille talouspakotteet. Siitähän oppivat, ettei Irakin kanssa leikitä.
    ellauri016.html on line 1100: Inarinjärven syvyyttä ei tunneta. Kohta tiedetään, kun sinne tulee hotellikomplexi, joka kuvista päättäen on vähintäinkin yhtä syvältä.
    ellauri016.html on line 1124: Veijon velttomuna lähestulkoon suoristui.
    ellauri016.html on line 1135: Anna Perälä 80v sitten neitosena joutui talvisodan pommituxeen. Raitsikat eivät kulkeneet, niinkuin ei tänäänkään. Ei ole työläisillä talvisodan henkeä. Annan piti kävellä. Pääsi turvaan Ekbergille, piiloon kahden voipullan väliin. Anna oli hyvin laiha neitonen ja pienikokoinen. Mukaan lähti ikkunasta voipulla poikineen. Mahtuu sitten turvaan paksummatkin pommituxen uhrit. Aleppossa ei ole Ekbergiä eikä voipullia. Ei edes Aleppon saippuaa, mutta piisaa pommituxia. Ja kansalaissodan henkeä.
    ellauri016.html on line 1146: Callekin tahtoi lentäjäxi, mutta Margit ei päästänyt, kun se on niin vaarallista. Kalle joutui tykinruuaxi, haavoittui kranunsirpaleesta silmään. Johannes vaan lenteli harmittomasti taivaalla, ei saanut siipeensä. Vihannexella oli musta tukka ja hitlerwiixet, pani Pirkon miettimään savolaisen osakunnan puurojuhlissa, kumman ottaisi. Mutta Johannes oli puiseva, luiseva Calle taiteellisempi, maalasi puurojuhlan kulissit. Pirkko valizi Callen, Vihannes Anjan. Loppu on ollutta ja nyt mennyttä, historiaa sensu stricto. Silloin kun Ilkasta tuli kartanonomistaja ja miljonääri, ja Callen poikasista vaan köyhiä kirjanoppineita, saattoi Pirkkoa vähän arveluttaa. Tuli vähän sanomistakin: eihän raha ole pääasia, mutta Ilkka on jo Havin toimitusjohtaja. Ja kun Ilkka sitten nai Erkylän kartanon rikkaan tyttären ja sen arvopaperit, Pirkko kyseli, missäs on sinun eka miljoonasi. No Ilkka pääsi piireihin reittä myöten, saa kiittää siitä Brotherusten sänkysilmiä. Ilkka kiittää isä Johannesta elämän aineettomista arvoista kuten saunalöylyistä, arvopapereista on kiittäminen täti Monicaa. Ja meneehän ne vessaharjatkin hyvin kaupaksi vaikkon rimpuloita.
    ellauri016.html on line 1148: Kristina-sisko oli Johanneksen ja Anjan kummilapsi. Siitäkin voi huomata, että Calle ja Johannes oli läheisiä kamuja. Calle oli neljä kuukautta Johannesta vanhempi. Vaikkeivat verisukulaisia, silti veriveljiä, blood brotherus. Johannes ja Anja antoi Kristinalle häälahjaksi padan häihin, joita ei koskaan tullutkaan. Kristina silppus kutsukortit viime tingassa. Mut pataa se ei palauttanut koskaan, sillä se kokkailee tänäkin päivänä. Tuskin Anja sitä enää tahtoo takaisin.
    ellauri016.html on line 1167: sehän on valmistajan intressejä lähimpänä.
    ellauri016.html on line 1188: että lähdettäisiin vaimon kanssa samoilemaan
    ellauri016.html on line 1202: Lähetetty Jollastanista
    ellauri017.html on line 34: Rinssieverstiltä on hellekypärästä nähtävästi irronnu lierit, nyt se näyttää enempi Israelin piäministeriltä. Mutta palestiinan konna esittää ihan sitä ihteään, törtelöhattu piässä ja kaljamuki käessä, vastoin muslimien sääntöjä. Arabeilla on sandaalit, vuan puovolla lipposet.
    ellauri017.html on line 36: Paavo Lipponen! Legendaarinen moottoriturpa, puhekonemestari Kuopion lakeuxlta, valitun SD kansan isähahmo, totta Mooses, joka on johtanut orjat halki sinipunaisen meren kuivin jaloin, tässä hän on, prinssieversti Paavo "patrblruuna" Lipponen! Iso käsi isolipokkaalle!
    ellauri017.html on line 45: Alan huastoo näen tuttavallisesti, sillä tuttujahan myö ollaan Mini ja Sini. Out siderhan tokkiisa nähnä näköratiossa minun eläimellisen kerraston Apessiniassa, Tiipeti muassa taikka Aahrikan uarniometissä. Ja out sider varmaana tykännä minun toilauxistan - kaek apinathaa niistä tykkövää, sehän on selevä. Enhän minä muuten oeskaan Puovo Lipponen, rinssieversti, kiljuvan nälän komentaja ja ylpiäjohtaja. Nyt minusta kaekenlisäkkeex on tullunna piäylitoimittaja tämän minun iänenkannattimeni palstoelle. Koko ikän minä oun mualimaa kiertännä - ihan siitä lähin kun Pörsänmäiltä läxin. Minä oun ollunna vaikka missä ja vähån siellä muuallai. Ohaan se Kalle-Kustaa X:ki ollunna atjutanttina, mutta minun käissän ovat ohjaxet aiena olleet - ahvääriä tehessä ja muita konnia kurittaessa. Niin ne ovat tässä lehessäi. Minä palkkasin tämän Lauri pojan eli Outsiderin aputoimittajax - hiän kun tuntoo minut ihan rippikoulupoijaasta lähin ja on ollunna minun kirjurinan koko aijan. Minä huastelen niistä seikkaelustan Lapalle ja hiän pannoo nettiin - mie kun oun enemmän ahväärimies ku kirjaelija ja huastelen mieluite vuan tätä Juantehtaan murretta.
    ellauri017.html on line 47: Joo. Tämän lehen nimi on Puovo Lipposen seekkailuja. Siinä kerrotaan minusta itestän - ja tulloohan siinä Kalle-Kustaa X:ki maenitux ja muutamia muitai mite aena kullonnii tarvihtee. Joka kuukaus minä kerron uuven seekkailun ja ne ovat riima juttuja joka aenoo. Minä en millonkaan tarjoo huonoo tavaroo myötäväx - työhän tiijätte sen, poijaat, piän tääteen raatanaaloja ja viinoo suap Carlsonien kaapasta. Liittykääpäs nyt koeruuttanne ihan tästä numerosta lähin minun osakeyhtiööni, Carlson Oy:hyn. Minä paenan nappulaa Callen kanssa tiälä tavarataevaassa ja työ otatte ja luvette näetä juttuja. Minunhan ei tarvihe taevaan tavaroo kehua: työ tiijätte sen ennestään. Pirskatti! mikä teitä estää joka ikistä olemasta minun yhtiön hallituxen jäseniä. Pyyvätte papalta rahhoo niiku raatakaappiaan Oscar-poeeka ja sen tytär Tutu, ellei itellänne ou. Ettekä työ toesta näin jännittävee ja kaekinpuolin hyvvee lehtee sua näen halavala. Elekee jättee yhtään nummeroo lukemata, sillä kun ne loppuu, niittei sua ennee mistää paihti tiskin alta antikvariaatista mustanpörssin hintaan. Kerran kuukauvessa tavataan. Elekee olla hooboja.
    ellauri017.html on line 51: Minäpä lopetan tähän tämän piäkirjuutuxen. Kyllähän työ jo ymmärrättä mistee päen nyt tuuloo: minun elämän kerrastolla tienuusta kaekkien keropäejen kustannuxella jotka ossoo lukkoo, tae ies jaxaa kahtella kuvia. Ja niitä on paljon. Tehhäänpäs yhteesvoemin tästä Suomen kannattavin lehti - sillä kyllä Outsiderin lompsa on sen väärti.
    ellauri017.html on line 61: Puovo Lipponen liittäessään Suomi-neidon Euroopan Liittoon '95 toteutti suomalaisten haaveen, mikä siihen asti oli jäänyt sen nimikaiman varaan: suomalainen paksulainen seikkailee maailmalla, sotii maalla, merellä ja ilmassa kuin Battler Britton korkkareissa, panee päihin Euroopan herroille, keekoilee vielä köyhemmissä maissa siirtomaaporhona. Me ei ollakkaan enää pahnanpohjimmaisia, nyt on maailman merillä paljon vielä meitäkin syvemmällä soutavia kirkkoveneitä, ja niissä jopa meitä alempana olevia värivammaisia apinoita. (Siis meidän mielestä. Noi apinat ajattelee just samaa meistä, vähintäänkin yhtä hyvästä syystä.)
    ellauri017.html on line 81: Tähän ei nyt lasketa meidän matkustuksia ennen Paulin syntymää, niistä lie jo kirjoitettu El Laurin ensimmäisiin niteisiin.
    ellauri017.html on line 86: Lähimmän taajaman nimi oli Arshole. Jos oikein muistan. Eiku se oli Holstebro. Efektiivisesti sama.
    ellauri017.html on line 87: Petskun köyhä silloin vasta 6-henkinen perhe ei ollut juuri kiertänyt maailmaa. Kun Nelli 2v näki Köpixessä suihkulähteessä kultakaloja, se osoitti niitä pienellä pehmeällä sormella ja sanoi: kalapuikkoja.
    ellauri017.html on line 88: Meikämannet meni vielä viikon ajax tän jälkeen Tukholmaan, jossa saatiin kiinata Eva Ejerhed-vainaan pojan opiskeluboxissa. Peter ei ollut kova poika siivoomaan. Sen jääkaappi vuoti jäätikkönä huoneeseen, jäähän oli jäänyt kiinni prinssinnakkeja kuin Özin miehen hyvin säilyneitä sormia.
    ellauri017.html on line 94: Barbadosuikkarit (Laurilla vihreät ja Wokulla keltaiset) kuluivat sittemmin kovassa käytössä kymmenet vuodet, ne muuttui vähitellen molemmat ruskeixi Sysmän Bad Spotin mutaplotussa ja hapertui lopulta päältä. Barbadospyyhe on vielä hyvässä hapessa, ainakin paremmassa kuin pyllyvaon kohdalta hiutunut, halennut ja kuuppeloitu Olavin pyyhe tai Domus Academica, joka täyttää kohtapuoliin 60. Merkkipäiviä se viettänee paikattuna perhepiirissä kuin prinssi Andrew.
    ellauri017.html on line 96: Vuonna '94 me muutettiin Käpylään vihreeseen 20-luvun puupytinkiin. Rahatilanne näytti valoisammalta, koska vuonna '93 heitin pyyhkeen kehään ja lähdin Kovvolaan sudeettiprofeetaksi kärsimään 15-vuotista kuritushuonerangaistusta. Vuonna '92 syntyi Helmi, joka valmistui justiinsa biologian kandixi. Niin ne vuodet vierivät. Vielä saattaa olla jokunen Sisyfoksen ajastaika jäljellä vierrettävänä, ellei sitä ennen satu jotain kivaa ylläriä.
    ellauri017.html on line 98: Vuonne '95 lähdettiin Viroon rengasmatkalle vanhalla vihreällä mannepirssillä. Joo me ollaan tosiaan viherpiipertäjiä, puunhalaajia. Myös vihreitä rikkaammille naapureille, kuten Takkahuipaleille, joille äitimamma tuo muovisäkeittäin käteistä pirssiämme paljon uudemmalla mersulla (tai toi, viime aikoina siellä on ollut aika hiljaista), ja toisella puolella asuville Haavikoille, joiden mutrusuinen kuuluisa kirjailijapappa oli käärinyt kokoon niin paljon pätäkkää, että koko perhe lapsukaisineen on sillä pärjäillyt kivasti. Mettää lienee muutamia neliökilometrejä, sitä taloon jääneet hyvinvoivat agronomilapset varmaan hoitelevat. Heikki möi jonkun turvetehtaan ja osti sillä miljoonakämpän Kalasatamasta. Tuskin on täysin tyytyväinen sijaintiin, se on justiinsa ruman Redin tornitalon takana. Mutta sieltä näkee Kulosaareen, Heikki voi kaihoten kiikaroida lapsuutensa kontuja.
    ellauri017.html on line 100: Viron matka oli ensimmäinen perheen matka ulkomaille omalla autolla, ja hauska niin, vaikkei otettukaan mukaan yhtään lisäelefanttia. Helmi oli kolmen, se halus pitää ikkunoita auki, vaikka Seijaa vilutti, ja sanoi: Tossssi kuuma, roikkui takaikkunan ruuvausveivissä kuin iiliäinen. Tää oli eka vuosi kun vapaassa Virossa pääsi matkustelemaan. Mentiin yhdellä bensatankillisella koko matka: Tallinnasta Pärnuun, missä oltiin yötä suomalaisten pykäämässä Ranna hotellissa, ja sieltä Riikaan, jossa yövyttiin Jurmalassa rannalla. Riianlahti oli silloin vielä täynnä öljysaastetta, ja Pauli ja mä mentiin aikaisin aamulla salaa sinne uimaan, koska Seija oli kieltänyt. Latvian rantamezät oli punaisenaan ahomansikoita. Ikinä en ole nähnyt niin paljon metsämansikoita kerralla. Saarenmaalla oli hyvin kaunista. Oltiin päivä hiekkarannalla. Asuttiin jonkun perheen pitämässä majapaikassa, jossa saatiin niin paljon ruokaa vielä myöhään illalla, että (Paulin koulussa kirjoittaman aineen sanoin) Don Läskit lyllersivät vaivoin yläkertaan ruokapöydästä. Tältä matkalta tuotiin postilaatikon avaimenperä, jossa on Eesti Vabariikin viisisentinen. Nyt ei ole Viru enää vaba, niilläkin on euroja ja senttejä.
    ellauri017.html on line 102: Seuraava merkittävä perheen kesämatka tehtiin Walesiin, se oli vuonna '99, se on helppo muistaa koska juuri silloin näkyi Briteissä täydellinen auringonpimennys. Oltiin Oxfordissa kun se tapahtui, kazottiin auringon sirppiä noetun lasin läpi, linnut olivat säikähdyxissään vaienneet, mulla on virttynyt T-paita siitä muistona. Sieltä saatiin Helmille pieni koulupuku, joka sillä on päällä kuvissa koulun alkaessa seuraavana syxynä. Tällä matkalla oli John vielä mukana. Sitten se kirjoitti ja alkoi opiskella ensin Otaniemessä, sitten Oulussa ja lopulta Vaasassa. Seuraavan kerran se tuli mukaan vasta '07 synnyinmaahansa Amerikkaan.
    ellauri017.html on line 104: Vuonna '02 olin yxixeni maailman kääntöpuolella, lensin 20 tuntia täältä Austraaliaan valtavalla jumbojetillä. Elokuussa sieltä palattuani oli pakko lähteä vielä Turkkiin seuramatkalle, koska perheellä oli ollut tylsää isän poissaollessa.
    ellauri017.html on line 106: Ekstraelefantti oli mukana, kun '05 lähdettiin Itä-Euroopan kierrokselle uudehkolla (tietysti vihreällä) Folkkarilla, Wokun hampaattoman Opan etäisellä jälkeläisellä. Se ronsu oli Rothin pikku Mikko, joka kuskattiin Itävaltaan Rikun ja Wokun hoiviin puolimatkassa.
    ellauri017.html on line 118: Vuoden '15 kevättalvella ajettiin autolla Seinäjoen ja Haaparannan kautta Uumajaan katsomaan lapsenlapsia Elliä ja vasta syntynyttä Charlottea. Mukana olivat Helmi, Paul ja Markus meidän isovanhempien lisäxi. Asuttiin Uumajan keskellä sojottavassa huippumoternissa nettihotellissa, jossei ollut edes vastaanottoa. Eivät muistaneet lähettää laskua.
    ellauri017.html on line 120: Saman vuoden '15 kesällä lähdettiin taas nelistään me ja Helmi sekä Pauli airbnb-tyyppiselle kaupunkilomalle Lissaboniin.
    ellauri017.html on line 147: Jotain positiivistakin voi silti nähdä:

    ellauri017.html on line 158: YKSI on pienin positiivinen luonnollinen luku. Pekka Lahtinen katsoo, että "yksi on riippumaton muista numeroista" ja on "alku ja lähde muille numeroille" (Luojan lukuja s 36). Saarnaaja Lahtinen sekoittaa hiukan käsitteet numero ja luku. Mikä ihme se nyt on, onhan raamatussa luku nimeltä Numerot. Pekka katuu jo sitä, ja pyytää ykköseltä anteeksi.
    ellauri017.html on line 259: Bussi 14 kulki sähköllä.

    ellauri017.html on line 273: Seitsentähdet.
    ellauri017.html on line 322: Mutta hei, siinähän on jo sitten Jeesus kolmantena?

    ellauri017.html on line 329: Yksin oot sinä, ihminen, kaiken keskellä yksin, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot. Askelen, kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen, mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi, hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet ihmisen, kaltaises -- vierasta lämmititkin! Silmää löytänyt et, joka vois sun katsehes kestää, kättä sa et, joka ei liukunut luotasi pois. Kylmä on ystävän mieli ja kylmä on armahan rinta. Huulet liikkuvat vain, rinta on liikkumaton. Leikkihin kumppanin löydät, et toden riemuhun, tuskaan. Hiipua yksikseen tuntehes polttavin saa. Ystävän, armaan vain oma kaipuus sulle on luonut, houreen, jok' katoaa, kun sitä kohti sa käyt. Niin olet yksin, sa ihminen, yksin keskellä kaiken, yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot, yksin erhees kätket ja yksin kyyneles itket. Ainoa uskollinen on oma varjosi vain. (On se v-a, sanoi Koskenniemi.)
    ellauri017.html on line 335: Nähdessäni sen itken hänen vuokseen.
    ellauri017.html on line 376: Numerologia on okkulttinen näennäistiede, jonka mukaan henkilön syntymähetken ja nimen sisältämien kirjaimien lukuarvoista voidaan laskea erilaisia henkilön luonteeseen, tulevaisuuteen ja kohtaloon liittyviä asioita. Nimi tulee latinan sanasta numerus. Numerologiassa on piirteitä astrologiasta ja horoskoopeista. Kreikkalaista Pythagorasta (582–496 eaa.) pidetään numerologian perustajana.
    ellauri017.html on line 378: Persoonallisuusenneagrammi (usein vain enneagrammi) on yhdeksänkohtainen persoonallisuustyyppien luokittelu, jonka pohjana käytetään G. I. Gurdjieffin opetuksessaan esiintuomaa enneagrammisymbolia. Teoria on luotu tukemaan itsetutkistelua, helpottamaan yksilöiden välistä ymmärrystä sekä kommunikaatiota ja ennen kaikkea lisäämään suvaitsevaisuutta. Noi sokeat alueet on aika lähellä katolisten 7 kuolemansyntiä. Petos ja pelko (par. petollisuus ja pelkuruus) taitaa sieltä puuttua. Vaik onko saituus ja ahneus eri synti, sitä voipi miettiä.
    ellauri017.html on line 438: Enneagrammia on toistaiseksi tutkittu tieteellisesti vähän. Enneagrammi ei kuitenkaan ole tiedepiireille täysin vieras. Siitä kirjoittaa mm. neuropsykiatri Daniel J. Siegel kirjassaan The Mindful Therapist.
    ellauri017.html on line 474: Mikähän gramminumero oli Gurdijeffilla?
    ellauri017.html on line 516: Suomalainen lajilegenda ei ole lähdössä olympialaisiin. Se on sama kuin pitäisi juosta satanen, maraton ja 400 metrin aidat ja jaettaisiin vain yksi kultamitali, Hukkataival vertaa. Siinä se on: neljä metriä 45 asteen päällekaatuvaa, lähes sileää kallioseinää, jonka Nalle Hukkataival viimein selvitti.
    ellauri017.html on line 521: Mut toisaalta, mä oon ainoo maailmassa kun kykenee tähän.

    ellauri017.html on line 550: Tuulilasista ei nähnyt läpi.

    ellauri017.html on line 592: Uskonto ja matematiikka ovat lähisukulaisia, kuten fasistinen Platon hyvin oivalsi. Taivaassa on vain puhtaita ideoita, ei tarvi vaipanvaihtoa. Ne ei pissaa eikä kakkaa, on perseet niiltä tervattu. Ei tarvi xy-kromosomeja, kun pörrätään zeze-kärpäsinä z-ulottuvuuden neulankärjellä. Jumalunta syvää nukutaan siivet selässä on a point at infinity, taivaan häviävässä horisonttipisteessä. Hyvin mahdutaan, sillä ollaan nollia. Rappiolla on hyvä olla, ei rasita polla. Loppuu vanheneminen eikä satu, ei ainakaan mitään ikävää.
    ellauri017.html on line 599: Kolmen nollan kolmiyhteys on Kristina-tädin opettajan Descartesin lähtökohta. Siinä ristikossa on risti poikineen, yksi jokaiselle jumalkolmikosta. Hyvän ja pahan tiedon puska, jossa kohtaa positiivinen ja negatiivinen näkökohta joka asiasta. Joskin ne sitten lähtee eri suuntiin koskaan kohtaamatta, on tää malli sen verran suoraselkäinen. Yhdenlaista pahaa ei korvaa toisen sortin hyvä, takaisin voi maksaa vaan samassa valuutassa. Ei ole mitään vaihtokurssia synninpäästölle. Kirstuun kilahtava xy-raha ei z-akselille vilahduta sielua, vaikka toki ilahduttaa kirkkoa.
    ellauri017.html on line 601: Armo on vaan ihme, profeetallinen projektio, perspektiiviharha. Äärettömän pieni piste kuvautuu äärettömyyteen, äärettömyys takaisin pisteeksi. Ihmettä on siinä kerrakseen, ja ulottuvuutta. z-akselin taivas on käsittämätön xy-tason luteille. Sieltä herran silmä näkee joka paikkaan maan päällä, mutta sinne ei voi nähdä tasamaalta, ellei ole suotu otsaan kolmatta silmää.
    ellauri017.html on line 603: Cartesius oli, koska se ajatteli olevansa, hyvä opettaja. Mutta Kristina lähti palloilemaan katoliseen etelään ja jätti protestantin suorat koordinaatit taaksensa.
    ellauri017.html on line 607: Edellinen katolisen kirkon napa, paavi oli polakki, jonkin verran originellikin, mutta nyt on koordinaatit vaihtuneet eteläisen pallon puoliskolle. Navalla itsellään ei ole koordinaatteja, koska taivaan säde lähtee siitä, eikä sillä ole pituutta. Kulma katoaa, ja trigonometriset suureet jäävät vaille mittaa, sini on minimissä ja tangentti ei tangeeraa pistettä. Tässäkin on varmaan paljon salattua katolista symboliikkaa, en vaan jaksa pohdiskella mitä.
    ellauri017.html on line 657: vanha tikittäjä, joka lähti silloin tällöin laukalle:

    ellauri017.html on line 689: Elokuvassa Piano maurit hermostuivat varjokuvaskezistä jossa ritari Siniparta uhkasi lyödä naista kirveellä että lähtivät puukkoineen apuun kulisseihin. Olivat sentään heikompien puolella. Kai, elleivät sitten olleet menossa jaolle. Typeriä villejä. Eivät myyneet maitaan housunnapeista. Tekivät vaan rumia pyllyeleitä. Kateellinen aviomies katkas pianistilta sormen kun se oli etääntynyt sen pyllynreiästä. Sai teräsproteesin sen tilalle.
    ellauri017.html on line 705: Jeesus oli jeesmies. J-mies. Vähän kuin G-mies. G-mies oli toinen JC, Jerry Cotton. Kun Jerry pani murinaa Jaguaariin polkaisemalla jalan konehuoneeseen, pelkääjän paikalla sen partnerina istui Phil Decker. Mit dem Untertitel Jerry Cottons bester Freund. Er verließ das FBI, weil er für die Hinrichtung eines Unschuldigen verantwortlich war. Kuten Pilatus. Keihäsmies.
    ellauri017.html on line 711: Jeesus varoitti nasaretilaisia kahdella esimerkillä Vanhan testamentin profeetoista. Jumala lähetti profeetat Elian ja Elisan, koska koska Israelin kansa oli hylännnyt Jumalan. Kansa ei kääntynyt sittenkään Jumalan puoleen ja Jumala kääntyi pois ja rankaisi kansaansa.
    ellauri017.html on line 713: Jumala kääntyi ulkopuolisten eli pakanoiden puoleen ja lähetti Elian ja Elisan osa-aikaisesti pakanoiden luokse. Niilläkin huuhaahommat suju paremmin ulkomailla, kuten Gurdijeffillä.
    ellauri017.html on line 718: Mutta eivät jääneet, vaan toimivat kuten ennenkin ja tulivat kiukkua täyteen ja lähtivät tappamaan Jeesusta kuin karhut. Silmä silmästä siis taas. Hizin hammurabit. Ei siedä minkäänlaista hammastelua. Kättä päähän tulee ja kovaa.
    ellauri017.html on line 728: Sinä sapattina Jeesukselle annettiin luettavaksi profeetta Jesajan kirja ja Jeesus luki: Herran henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille, Hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan hyvää uutta vuotta.
    ellauri017.html on line 730: Jesaja kai kehui tässä izeään, mut voihan sitä hattua sovittaa muutkin päähänsä. Olispa Elisakin laittanut, ois 42 lasta säästynyt. Mut 2 karhua jäänyt nälkäisixi...
    ellauri017.html on line 732: Tämän päälle Jeesus saarnasi: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen ihan silmin nähden ja teidän korvainne kuullen. Niin näkkyy, sano sokkee. Kuulkaa kuulkaa, huusi kuuro.
    ellauri017.html on line 734: Valtavan paljon sanottu. Jeesus sanoi, että hän on messias, jumalan lähettämä, kauan odotettu Israelin vapauttaja. Taas kerran. On näitä piisannut, tuumii nasaretin väki. Two men say they are Jesus. One of them must be wrong.
    ellauri017.html on line 752: Tää voi vähän kirpasta. Dodi. Rypäleitä persiissä. Rypäleistään puo tunnetaan.
    ellauri017.html on line 754: Mutta nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, he torjuivat hänet kuin jääkiekkomaalivahdit. Vaikka ne ensin itse antoi hyvän todistuksen Jeesukselle ja mainioita arvosanoja, he samassa hetkessä alkoivat vähätellä, että tämä on vaan rakennusmiehen poika.
    ellauri017.html on line 783: Ja sentähden yxikertaiset tästä nijn paljo tietäkön: itän päin Jerusalemia eli Judat, cusa Propheta eli ja saarnais, on cuollu meri, josa Sodoma ja Gomorra muinen olit.
    ellauri017.html on line 798: Haucku ne pataluhax ja toivottaa hut helewettijn. Ollaan hywiä lähimäisiä, lampaat harventaa jenkkiraketeilla susia, käy salamasotia. Näistä alueista jaxetaan käydä kärhämää. No onhan ne olleet hedelmällisimpiä maailman sivu, parhaita asua. Vaan ei enää, kiitos Fordin ja sen gangsterien. Vitun öljy. Ois saanut jäädä löytymättä.
    ellauri017.html on line 811: Tai oli jo tehnyt, päiwäyxet voi wähä heijttä.
    ellauri017.html on line 813: Mutta sen hän pitä cuitengin lujana: lupa myös Jerusalemin tulewan Jumalalda warjelluxi ja pelastetuxi hänestä, joca ihme on yxi nijstä caickein suurimmista cuin coco pyhäs Raamatus löytän, ei ainoastans sentähden, että nijn woimallinen Keisar piti lyötämän Jerusalemin edes, waan myös että sencaltainen mahdotoin asia siellä jumalisilda uscotaisin.
    ellauri017.html on line 815: Jerusalem on häwitetty 2x ja vallattu 44x, kun HERra kazo muualle. Nyt se on taas pydessä, mut jaettu kahtia. Donald Trump kuiteskin tekee parhaansa, et saatas rättipäät ajetux ulos sieltä. Sehän on ikiwanha juutalaisten kaupunki, siitä lähin kun ne heitti filistiinit pihalle. Meidän Wiipuri.
    ellauri017.html on line 817: Hän sai ilman epäilemät monda paha sana cuulla uscottomilda (täsähän nijtä tule lisä). Hän piti sen cuitengin wahwana ja sai woiton, nijn että Keisar hänen sanans jälken Jerusalemin edes lyötin ja Caupungi pelastettin. Sentähden on hän tosin Jumalan edes ollut callis ja cuuluisa mies.
    ellauri017.html on line 844: Jesaja oli ruotiukko Hiski Piskisen (aka Hiskian) aikalainen. Wanhat cunnialiset ihmiset owat pää mutta Prophetat jotca opettawat wäärin owat händä. On tää vähän tällänen coirien calewala tämäkin. Jesaja räkyttää käheällä äänellä käreänä kuin Samppi vanhana.
    ellauri017.html on line 858: Calle ei pakinoinut, mutta kertoi lapsille nuorempana satuja. Istuttiin kaikki huovalla esim joulunpyhinä, ja Calle kertoi sadun köyhästä makaroninporaajasta, tai pähkinänleimaajasta. Jokaisessa saxanpähkinässä oli leima kyljessä. Niitä ostettiin vain jouluna. Makaroneissa on reikä, mutta vaikea on sitä porata, kun se on käyrä. Sixi se poraaja varmaan oli köyhä, ei saanut monta makaronia valmiixi päivässä.
    ellauri017.html on line 868: Hizi on se syynännyt ne tarkasti! Nää naisten vaatteista kyykyttäjät on tosi kiinnostuneita pahexumistaan hyntteistä. Ei edes huivia sais laittaa päähän, tai se pitäis ottaa pois. Mix ei voi jättää toisten vaatevalintoja rauhaan? Izenäisyyspäivän vaateparaati on tätä samaa hölmöilyä. Aatteet ja vaatteet, samaa teerenpeliä, vitun keekoilua.
    ellauri017.html on line 881: Sekukin näkee käärmeunia. Käärme on nostanut taas päätänsä. Ystävällisen näköinen, vähän siskonmakkaran. Mä nään aina painajaista etten saanutkaan väitöskirjaa valmiiksi. Molemmat on vaan unta. Älä unta nää.
    ellauri017.html on line 903: Muucalaiset pitä seisoman ja teidän lauman caidzeman, ja wierat pitä teidän peldomiehen ja wijnamäken miehet oleman. Mutta teitä pitä HERran Papeixi cudzuttaman ja sanottaman: te oletta meidän Jumalam palweliat. Ja teidän pitä pacanain hywydet syömän, ja heidän cunniastans pitä teidän coreileman. HERra wannoi oikian kätens cautta ja woimans käsiwarren cautta: En minä tahdo sinun jywiäs sillen anda wihollistes syödä engä wijnas syöxy, jonga tähdens työtä teit, muucalaisten juoda.
    ellauri017.html on line 905: Täähän se oli GT sählämien ja on nyt muiden länsiapinoiden toiveuni. Mamut pannaan pesemään luvatun herrakansan vessoja. Se on nyt täytetty, ja jätetty vetämättä.
    ellauri017.html on line 907: Näiden jesajoiden ym rusakoiden moraalinen habitus on inha yhdistelmä nöyristelyä ja uhoomista. Rukoilevat ja vaativat ja uhkailevat vuoroin pyllistellen vuoroin heristäen nyrkkiä ihan sikana. Vaatimattomuudesta ei puhettakaan. Ei tyydytäkään vähään, ei sopeuduta ympäristöön vaan pilataan se kokonaan.
    ellauri017.html on line 920: Jos ennustaa luontokatastrofeja, ei ole hirveesti vaihtoehtoja: on liika kylmä tai kuuma, kuiva tai tulva, myrskyä tai tulikiveä. Tai vähän kaikkia, kuten nyt on osoittautunut. Jesaja weikkas kuiwuutta, ei ihan mene putkeen. Mut tulvaahan ei pitäis enää tulla, se luvattiin ukko Nooalle. Siis mä arvon kuiwuutta, syteen tai saveen. Ostan vokaalin:
    ellauri017.html on line 922: Ja wesi pitä meresä cuiwuman, nijn myös wirrat pitä wähenemän ja catoman. Järwein pitä juoxeman pois, nijn että lammiwedet pitä wähenemän ja cuiwuman, ruoco ja caieesila catoman.
    ellauri017.html on line 940: Niinpä. Näitä on nähty, kansainwaelluxia, taas on yxi meneillä. Ei näitä ole vaikee ennustaa, ei tartte kaukoputkea. Vähän välii sännätään kuin sopulit alas jyrkänteeltä. Luoja on vaan tyynen rauhallisena et wai nijn, kazoo päältä sopulien juoxua. Lemmings-peliä.
    ellauri017.html on line 944: Röhkömarjat on jo aika kypsiä. Sirppejä hiotaan. Heilutellaan vasaroita. Sanat sakenee. Pian nähdään tähtiä. Mut parempaa on luvassa jahka tää savotta on ohi:
    ellauri017.html on line 967: Toinen laajalti vallitseva näkemys on, että osa kirjan ensimmäisestä puoliskosta (luvut 1–39) on peräisin historiallisesta profeettasta, ja niiden välissä on kuningas Josian aikana 100 vuotta myöhemmin kirjoitettuja proosakommentteja ja että kirjan loppuosa on peräisin juuri ennen Babylonin pakkosiirtoa ja heti sen jälkeen , lähes kaksi vuosisataa historiallisen profeetan ajan jälkeen, ja ehkä nämä myöhemmät luvut edustavat meneillään olevan profeettakoulun työtä, joka profetoi jo tapahtuneen mukaisesti.
    ellauri017.html on line 982: Jesaja oli yksi suosituimmista teoksista juutalaisten keskuudessa toisen temppelin aikana (n. 515 eaa. – 70 jKr.). Kristillisissä piireissä sitä pidettiin tän messiasläpän tähden niin suuressa arvossa, että sitä kutsuttiin "viidenneksi evankeliumiksi", ja sen vaikutus ulottuu kristinuskon lisäksi
    ellauri017.html on line 987: Kirja alkaa esittelemällä aiheita vanhurskaiden tuomiosta ja myöhemmästä ennallistamisesta. Jumalalla on suunnitelma, joka toteutuu " Jahven päivänä ", jolloin Jerusalemista tulee hänen maailmanlaajuisen hallintonsa keskus. Sinä päivänä kaikki maailman kansat tulevat Siioniin (Jerusalemiin) neuvomaan konkonokkia, mutta ensin kaupunki on rangaistava ja puhdistettava pahasta. Israel on kutsuttu mukaan tähän suunnitelmaan. Luvuissa 5–12 selitetään Assyrian Israelin vastaisen tuomion merkitystä: Daavidin kuninkaan vanhurskas hallinto seuraa ylimielisen Assyrian hallitsijan kukistamisen jälkeen. Luvuissa 13–27 kerrotaan kansojen valmistautumisesta Jahven maailmanvaltaan; luvut 28–33 ilmoittavat, että kuninkaallinen pelastaja (messias ) ilmestyy Jerusalemin rangaistuksen ja sen sortajan tuhon jälkeen.
    ellauri017.html on line 1031: Jesajaa (arabia: إِشَعْيَاء, latinoitu: Ishaʿyāʾ) ei mainita nimellä Koraanissa tai Hadithissa, mutta hän esiintyy usein profeettana muslimilähteissä. Muslimien tutkijoiden mukaan Jesaja ennusti Jeesuksen ja Muhammedin tulemista, vaikka muiden uskontojen tutkijat kiistävät viittauksen Muhammediin. Muslimitraditio väittää, että Israelin epävanhurskaat yrittivät vihassaan tappaa Jesajan.
    ellauri017.html on line 1034: Al-Ma'munin, seitsemännen Abbasidi-kalifin, Ali al-Ridhan, Muhammedin lapsenlapsenpojan ja aikakautensa merkittävän tutkijan, Ali al-Ridhan, Ali al-Ridhan, kuulusteltiin Tooran kautta todistaakseen, että sekä Jeesus että Muhammed olivat profeettoja. Useiden todisteidensa joukossa al-Ridha viittaa Jesajan kirjaan, jossa todetaan, että "Sha'ya (Jesaiah), profeetta, sanoi Toorassa siitä, mitä sinä ja kumppanisi sanotte 'Olen nähnyt kaksi ratsastajaa, joille (Hän) valaisi maan. Yksi heistä oli aasin selässä ja toinen kamelin selässä. Kuka on aasin ratsastaja ja kuka kamelin ratsastaja?" Exilarch ei voinut vastata varmuudella. Al-Ridha jatkaa toteamalla, että "Aasin ratsastaja on 'Isa (Jeesus); ja kamelin ratsastaja on Muhammed, Allah siunatkoon häntä ja hänen perhettään. Kiellätkö sen että tämä (lausunto) on Toorassa?" Rabbi vastaa: "Ei, en kiellä sitä, mutten myönnäkään."
    ellauri017.html on line 1038: Talmudissa kerrotaan, että rabbi Simeon ben Azzai löysi Jerusalemista kertomuksen, jossa kirjoitettiin, että kuningas Manasse tappoi Jesajan. Kuningas Manasse sanoi Jesajalle: "Häntäsi Mooses sanoi: 'Ei kukaan saa nähdä Jumalaa ja jää eloon'; mutta sinä olet sanonut: 'Minä näin Herran istuvan hänen valtaistuimellaan'; ja totesi edelleen muita ristiriitoja – kuten 5. Mooseksen kirjan ja Jesajan kirjan 40 välillä; Mooseksen kirjan 33 ja 2 Kings välillä Jesaja ajatteli: "Tiedän, että hän ei hyväksy selityksiäni; miksi minun pitäisi lisätä hänen syyllisyyttään?" Sitten hän lausui tetragrammin, setripuu avautui ja Jesaja katosi sen sisään. Kuningas Manasse käski sahata setri, ja kun saha saavutti hänen suunsa, Jesaja kuoli; näin häntä rangaistiin siitä, että hän sanoi: "Minä asun kanan pepussa, jolla on saastaiset huulet".
    ellauri017.html on line 1057: Lähetetty Jollastani
    ellauri017.html on line 1088: Tää erä koskee taivasvierailuja. Jos ymmärrän, taivasvierailu on vähän niinkuin pelivierailu, käydään joukkueen kanssa vaikka Kiinassa pelaamassa ystävyysottelu. Jee-suxen käynti maan päällä olis sit tähtivierailu, X-kuuluisuuden vinjettiosa undieleffassa.
    ellauri017.html on line 1121: Jumala vahvisti Jeesuksen opetuksen olevan totta siten, että moni nuha parani, kuolleita nousi ylös kuin sieniä ja riivaajahenkiä ajettiin ulos taivaasta, jossa ne oli olleet ranskalaisella visiitillä. Riitaisat vallat ajavat ulos vieraan vallan diplomaatit aina kun ne joutuvat hakauxiin. Vähin äänin ne sitten palaavat asemapaikoilleen kun suutahdus on ohize.
    ellauri017.html on line 1123: Kirjanoppineet fariseukset eivät sittenkään uskoneet, vaan lähtivät vastustamaan entistä voimakkaammin Jeesusta pilkkaamalla Pyhän Hengen voimatekoja Pahojen Henkien teoiksi. Näin he syyllistyivät syntiin, jota ei saa anteeksi. Huomaatte kai vertauskuvani ja sen yhteyden päivän otteluun. Pojat joita ei saatu hyvix on nyt jauhettuina jyvix. Niitä nokkii vallattomat Myllärimme kanat omat.
    ellauri017.html on line 1164: Californian Carmelissa on hieno biitsi. Hieno paikka löylykisoille. Siellä nähdään keneltä palaa nahka ekaxi, piispoilta vai Petri Puovolalta. Tiainen toimii erotuomarina Elian bermudat jalassa. Jos kaikki palaa yhtä mustixi, Tiainen voi lennähtää ylös kertomaan: ottelu päättyi ratkaisemattomaan erin 0-0.
    ellauri017.html on line 1170: Jos saa tähän väliin ehdottaa näin kentiesmiehenä, niin vähän tuntuu et täs sotketaan vanhan ja uuden sopimuksen pykäliä keskenään. Suomen lakikin on ilmatteeksi pilvessä kokonaisena, mut tieto siitä mikä pykälistä on lainvoimainen, on Editan ja jonkun toisen firman copyrightiä. Pyhän kirjan kans on nähtävästi päässyt käymään yhtä ohrasesti. Pykälät on samat kaikille, mut voimassaolosta ja soveltamisesta käydään tiukkaa kädenvääntöä.
    ellauri017.html on line 1176: Ilmestyxessä on useampi kuin yksi kohta, jossa ei vain katsella videota, vaan ollaan vuorovaikutuksessa taivaan enkelin kanssa ja nähdään sekä kuullaan asioita taivaassa, kuten oltaisiin vierailulla taivaassa. Tosi jännittävää, suosittelen. Hakkaa Netflixin mennen tullen. On tästä videokin, mut kirja on parempi.
    ellauri017.html on line 1215: Koitin saada sitä lankeemaan tähän:

    ellauri017.html on line 1247: pahan pähkinän: on teeaika kaikilla

    ellauri017.html on line 1273: toisella lähettäjännimellä tilatussa

    ellauri017.html on line 1278: millaisia kömmähdyxiä tai muita

    ellauri017.html on line 1282: sen razastajattarelta. Tai hepo lähtee laukalle,

    ellauri017.html on line 1286: On näitä tapahtunut mullekin, vaikka meillä ei pieraisua pidetty minään. Isäkin sanoi räjähtävän puupan jälkeen vain "anteexi" ja rapisutti lehteä. Eski Saarisen lisänimi isälle oli Lujaapierevä. Mä olin Lujaapierevän poika, sankari siis melkein izekin.
    ellauri017.html on line 1288: Meillä naurettiin kun ei osannut jotakin. TV:stä joka meille ostettiin 60-luvulla, tuli suosittu piirretty sarja Kiviset ja Soraset: Meet the Flintstones, japadapaduu. Aina samana toistuvassa alkupätkässä Retu heittää kissaa pihalle, kissa säntää takas sisään ja ovi läimähtää kiinni Retun nenän edestä. Retu kiskoo ovea ja huutaa: WIILMAA! Open here! Paitsi ei se huuda niin. Se oli mun eka yritys puhua englantia, sanat sain Pantteriaskin läpästä: avaa tästä.
    ellauri017.html on line 1293: Toisen kerran Jöns, joka oli kahta luokkaa ylempänä, valitti kuinka vaikea on lausua ruotsin sanaa Kupol, kaxi erilaista uu-äännettä peräkkäin. Mä joka osasin jo sanoa Olympia (sekin vitsin haastavaa), väheksyin tehtävää, ja koitin perässä: kupuul!
    ellauri017.html on line 1297: Kolmas takauma. Kansixessa mun piti olla musta kissa jossain näytelmässä. Mulla oli jotkut mustat trikoot, varmaan tyttöjen. Ja ihan kuin se ei ois jo ollut kyllin noloa, ope vielä kaiken kukkurax piirsi pienen hännän perseeseen valkoisella liidulla. Aivan sikanoloa! Mä koitin kumittaa sitä pois hankaamalla vaivihkaa penkkiin peppua. Ei lähtenyt, tuli vaan pahempaa tuheroa, kuin joku linnunkakka pepussa.
    ellauri017.html on line 1313: Te voitte saada Paavo Lipposen seikkailuja vuonna 1957 ilmestyvät 12 kirjaa kuukausittain suoraan kotiinne postize lähettämällä 1.000 vanhaa markkaa osoitteella Kustannus Oy Ajanviete, Bulevardi 30 Helsinki.
    ellauri018.html on line 39: Seuraavassa sanoituksessa räppitaiteilija "Avain" lataa nuoruuden vimmalla rankkaa poliittista kritiikkiä ja kohdistaa syytteensä erityisesti hyväosaisiin. Outoa, mut kai se oppii iän mukana, et nuoret köyhät laiskimuxethan ne on kaikkeen syyllisiä. No, näitä diggas v 2000 nuoret, eiköhän nekin pian ala viisastua. Kuha saatas vaan tää punamulta kumoon. Luota keskustaan. Siitä rikolliskoplasta löytyy roisto joka lähtöön. Keskustapoliitikot täyttää sellit, tungeksii vankilan ovissa.
    ellauri018.html on line 76: Kenel ny ei menis vähä huonosti

    ellauri018.html on line 101: Siks hyvästi on aina vähän kysyvä
    ellauri018.html on line 113: En pitkää enkä hyvällä mut mietinpähä kumminki
    ellauri018.html on line 141: Sehän on ihan epähygieenistä, tuovat

    ellauri018.html on line 177: niin sillonhan vähän joka toinen mun kaltainen tekis samoin,

    ellauri018.html on line 179: Onx se reilua muita vähäosaisia kohtaan jotka seisoo leipäjonossa

    ellauri018.html on line 186: Töitähän olisi tarjolla vaikka kuinka, nyt on työvoimapulaa.

    ellauri018.html on line 196: Se on vähän niinkun on kiva käydä kerran lenkillä, mut jos

    ellauri018.html on line 206: Sitä on näin ulkopuolisena vähän noloa arvailla, mut Jönsin

    ellauri018.html on line 253: Kasvumalli, voi helvetti! Eikös ois jo aika hävetä, ja vähetä?
    ellauri018.html on line 265: Pamela jakoi lähtiessään kotiin maakartanosta vaatteet kolmeen myttyyn. B:n äidin antamat oli kotioloihin liian hienoja, ne sai jäädä. B:n lahjat oli hinta sen komeroista kurkistelusta, niitä Pam ei huolinut. Kolmas mytty oli Pamin oma tekemät ja sievät, ne se otti mukaan.
    ellauri018.html on line 276: Voihan niistä läjistä tehdä vielä löytöjä. Kun Seijan suku muutti ulos Eirasta, sieltä lähti kuorma-auton lavoittain tavaraa lähes sadan vuoden ajalta. Se oli jännittävää. Urkuharmooni jäi ottamatta, nyt se kaduttaa.
    ellauri018.html on line 285: Kun meret lämpenee, merivirrat pysähtyy ja meristä loppuu happi. Pulsaattorikone lakkaa pyörimästä. Kuollut meri ympäröi sitten koko planeetan. Siinä sopii useankin jeesuksen yhtä aikaa kävellä ja tehdä ihmeitä. Ajaa mereen sikalaumoja ja herätellä kuolleita. Niinkuin eläviä ei olisi jo tarpeeksi.
    ellauri018.html on line 298: Ihan turhaan profeetta Jesaja 3:16-26 niistä vinoilee, tai pyhä Peeveli 1 Tim 2:9, ks. myös Tiit 2:3 ja 1 Piet.3:3. Kyllä nää pyhät miehet on jaxanu olla hepenien kimpussa. No Peeveliähän ei mekon alus edes kiinostanut, vaan pikemminkin mela. Se kieltää myös vanhoja naisia lipittämästä viiniä (Tiit 2:3). Pitäis jumalisuuteen taipuvaisten naiskirjailijoiden ottaa tää onkeensa.
    ellauri018.html on line 300: Omasta viitastaan Peeveli pitää kyllä huolta (2 Tim. 4:13). Siltä varmaan kuluu niitä aika monta, sillä niitä pitää seurakunnan nähden aina repiä, kun ne peevelin lampaat lähtee sooloilemaan. Kuparisepät vaivaavat, varsinkin ehtoollista seuraavana aamuna.
    ellauri018.html on line 302: Vain Luukas on täällä kanssani. Ota Markus mukaasi, sillä hänestä olisi minulle paljon apua. Tykikoksen olen lähettänyt Efesokseen. 13 Tuo mukanasi myös viittani, jonka jätin Troakseen Karpoksen luo, sekä kirjat, ennen kaikkea pergamenttikääröt. Kupariseppä Aleksandros on tehnyt minulle paljon pahaa, mutta Herra kyllä maksaa hänelle hänen tekojensa mukaan. Varo sinäkin häntä, sillä hän on vastustanut kiivaasti meidän opetustamme.
    ellauri018.html on line 309: Jos vähän raotatkin selainta

    ellauri018.html on line 311: Ne pörähtävät kuin kärpäspilvi jaolle

    ellauri018.html on line 351: Jos teille pyrkii pimeisiin raksahommiin luihusti pälyilevä virulainen nimeltä Mart Helme, ei kande ottaa, se on hölmö. Se ei osaa edes pitää nuijaansa kädessä oikein päin. Suuhunsa kuseskelee epähuomiossa. Ei tiedä puhuuko hallituxen nimissä vai omasta keitetystä lampaanpäästä.
    ellauri018.html on line 353: Viru nyt ei ole mikään sivistyxen kehto muutenkaan. Pirkka-Pekan ja Aaken nuotilla polottavat paxut setämiehet, pikkuveljet jotka jäi vahingossa rannalle, kun suomalaiset jatko lahden yli, joutui sakemannnin ja ryssän orjixi, eivätkä vieläkään ole oppineet siitä sisäsiistiksi. Hämärähommissa käy Suomessa polkuhinnalla ja siitä ovat vähän ylpistyneet.
    ellauri018.html on line 356: Suomen hallitusta johtaa uusi hohdokas akvamariini. Virossa ne tumppaa piiloon muotopuolta muovihelmeä. Se hölmö ottaa mallia isommasta setämiehestä, joka säikkyy vielä varhaiskypsempää naistähteä. Huomatkaa erikoisesti, miten fiksusti ne naiset osaa öykkäreiden örvistelyyn vastata. Jättää nimittelyt mölyapinoiden duuniksi. Taitaa silverbäkeillä olla kuset housussa, niiden pallit silminnähden heiluvat.
    ellauri018.html on line 380: vähemmistönä, kärsiä valtaväestöltä pilkkaa sekä ylenkazetta.
    ellauri018.html on line 386: Siihen nähden näytään enemmänkin kuin kuuluisi. Mutta Kaariposkelle

    ellauri018.html on line 542: "Kah", virkkoi rouva Jewkes (heittiö, sillä luulen että tästä lähin kutsun häntä heittiöksi), "hän on isäntäni, ja jos hän käskee minun tehdä jotakin, minkä voin, tulee minun kaiketi se tehdä ja antaa hänen, jolla on valta minua käskeä, pitää huolta asian laillisuudesta. Ja jos hän pääsisikin halujensa perille, onko se yhtä pahaa kuin tytön kurkun leikkaaminen?" Ja sitten se ilkimys purskahti nauruun ja puhui mitä julkeimmin, osoittaen minulle, ettei minulla ollut mitään toivottavaa hänen kunnollisuudeltaan tai omaltatunnoltaan.
    ellauri018.html on line 544: Nyt tahdon kuvailla teille sen heittiön. Hän on leveäharteinen, lyhyenvanttera, pyylevä lihakas, kerrassaan ruma, jos mitään inhimillistä voi siksi nimittää; noin neljäkymmenvuotias. Hänellä on jyhkeät kädet, ja käsivarret ovat luullakseni yhtä tukevat kuin minun vyötäiseni. Nenä on lattea ja käpristynyt, kulmakarvat riippuvat silmien yli; hänellä on tosiaan tunnottoman sisukkaat harmaat mulkosilmät, ja kasvot ovat litteät ja leveät, väriltään kuin olisi niitä kuukausi säilytetty salpietarissa. Rohkenenpa sanoa, että hän juo. Hänellä on käheä miesmäinen ääni, ja hän on yhtä paksu kuin pitkäkin. Ja kuitenkin näyttää hän niin kamalan rotevalta, että pelkään hänen voivan tuossa tuokiossa paiskata minut jalkoihinsa, jos hänet suututtaisin. Näin ollen ja koska hänen sydämensä on rumempi kuin hänen kasvonsa, hän peloittaa minua kauheasti; ja varmaan olen hukassa, jollei jumala minua suojele; sillä hän on kovin, kovin häijy, on tosiaan.
    ellauri018.html on line 546: Tämä on vaivaista avutonta kiukkua minussa - mutta kuva on sittenkin perin lähellä totuutta. (Richardson: Pamela)
    ellauri018.html on line 549: Tämä koko runokokoelma on vain vaivaista avutonta kiukkua minussa - mutta kuva on sittenkin perin lähellä totuutta.
    ellauri018.html on line 565: – Se on sosiaalinen kala. Se tunnistaa hoitajat paidan väristä. Mikkoa on harjattu. Kun akvaarion ikkuna pyyhitään kankaalla, se on alkanut sitä kerjäämään, että Mikkoakin silitellään. Se vaihtaa vähän väriäkin. Nyt Mikkoa yritettiin harjata noin 35-senttisellä pulloharjalla. Idea oli huono. Mikko söi sen.
    ellauri018.html on line 575: Kerta ei ollut ensimmäinen, kun yleisöakvaario on joutunut kamppailuun vierasesineen kanssa. – Viimeksi oli episodi, kun sähköankerias söi taskulampun. Tämä onkin sitten toinen tarina. Mikko toipuu nyt koettelemuksesta yhdessä puhdistajakalojen kanssa.
    ellauri018.html on line 590:

    Tähtien sota ja Pamela


    ellauri018.html on line 592: Tähtien sodan viimeiset osat ovat saaneet toxista kritiikkiä fäneiltä. Mix on tehty tarinan peruselementteihin muutoxia? Mixi sankari on on tyttö? Mix se ei ole Skywalker-sukua? Mix sen vanhemmat on jotain rupusakkia? Ei sen näin kuulus mennä, täähän on kun joku Pamela. Ja sit vielä joku ruma mutiainen nainen b-miehityxen sankarina. Maailmojen kirjat on pahasti sekaisin.
    ellauri018.html on line 611: Jotain oireellista on näissä numeroissa. Jos kazoo kikkelin kantajien kritiikkejä, ne sanoo booooring, mitään ei tapahdu, "se" ei mene "sinne" koko kirjan aikana eikä jotmuile siellä, ei yhtään car chasea. Lisäx ne on vähän niinku hämärästi loukkaantuneita ja vihasia, jotenkin tää kirja tekee lommon niiden imagoon. Sama vika kuin Star Warsissa, tyttösankari on fixumpi miehiä. Ei käy. Älä lue, sanoo Alex, et tarvi tätä, älä lue. Jackin miälest kirja on naisvihamiälisempi kuin de Sade. de Sade sentään pääsi pukille.
    ellauri018.html on line 621: Kengitetyn naisen tavara oli tärviöllä. Sit jotkut nykynaislukijat päivittelee mix tää pano oli Pamelasta niin iso juttu. Hemmetti eikö ne tajua et ilman sähköä ja ehkäisyä ne olis vieläkin samassa jamassa kuin Pamela.
    ellauri018.html on line 636: Hoblassa muumit matkustavat takaisin valistuxen aikaan aikakoneella. Niiskuneiti tahtoisi olla Pamela, tai Julie, tai joku muu neitsykäinen siltä ajalta, yhtä viaton ja vieno. Herra B:tä ei vaan kuulu. Peruukki hankaa. Niiskuneiti joutuu itse potkimaan keinuun vauhtia. Ettehän käytä tilaisuutta hyväksi, se sanoo varjolle, joka osoittautuu vanhaksi nukkavieruxi muumipeikoksi. Äh, se olitkin vain sinä, se ärähtää.
    ellauri018.html on line 649: Herra B.n huono luonne selviää. Se on pois pilattu paskianen. Hänen rakas äitinsä hemmoitteli hänet pilalle. Kukaan ei saanut puhutella häntä tai sanoa mitään vastaan hänen lasna ollessaan; ja niinollen hän ei ole tottunut hillizemiseen eikä voi sietää vähintäkään seikkaa, mikä käy ristiin hänen rajun tahtonsa kanssa.
    ellauri018.html on line 653: Näät kun B Virtasesta lopulta tulee kiltti ja se päästää Pamin lähtemään kotiin, siitä tuntuu tyhjältä ja omituiselta. En suinkaan voi olla niiden vanhojen nurisevien israelilaisten kaltainen, jotka ikävöizivät takaisin sipulien ja kynsilaukan ääreen Egyptiin, sitte kun olivat siellä kärsineet niin raskasta orjuutta? Onx tää nyt sitä sadomasokismia? Onx herra Huu joku Udo ja Pamela Piki? No ei, se mistä Pam nyt pehmeni on et herra Huu vihonviimein tulee jalalle. Vallasta on valloittavuudessakin kysymys loppupeleissä. Saa mitä tilaa.
    ellauri018.html on line 659: Herra B muistuttaa vähän el Zorroa. Upporikas aatelismies, joka ezii seikkailuja kuustoistakesäisten immykäisten sylistä. Sillä on sveiziläinen Tacho, joka puhuu suomea kuin intiaani: isäntä olla oikeassa. Iso korsto, ei mikään hukkkapätkä JJ Rousseau. Zorron neidot on fixuja ja sanavalmiita ja osaa käsitellä kenraalin ja Zorron aseita. Kenraali keinuttaa keinua ja työntyy tyttöön mehukkaasti takaapäin. Tyttö natustelee banaania kädessään karvainen kiwihedelmä. Se puhuu banaaniin. Snart blottades ollonet. Kobbonia heiluu. Kokki on Dorlo. Lornasta, Pamela piukkapepusta ja kotirouvien päivänpannuista oli mustavalkoisten piirroskuvien somistamia lehti-ilmoituxia HS:n sekalaisissa 60-luvulla. Sexiä syltillä. Riemua wc-reiällä. Suttuista pornoa. Kyllä nyt on asiat paljon paremmin.
    ellauri018.html on line 661: Hra B vaikuttaa nyt täysin pehmenneeltä päästä, se lähettää Pamelan perään hätäisiä viestejä josa se sanoo olevansa täysin Pamin, huom ei siis päinvastoin, kuten ennen. Täst mie piän, hykertelee Pamela, tää on hyvä ohjelma.
    ellauri018.html on line 695: Koraani on laskeutunut alas Muhammedin saamina ilmestyksinä, ja profeetan elämäntavan eli sunnan kautta ihmisille on annettu Jumalan ikuinen laki, sharia. Nämä kaksi lähdettä muodostavat islaminuskon perustan. Enkeli Gabriel kävi Muhammedin kanssa ilmestykset läpi kerran vuodessa ja kahdesti kuolinvuoteella. Ei pitäisi olla virheitä. Lehmän suura on pisin, ihmisen lyhin. Jokainen lehmä on laulun arvoinen. Ihmiselle onkin lyhyt virsi kaunis.
    ellauri018.html on line 699: Nuorukaisena Muhammed tunnettiin lempinimellä al-Amin eli "luotettava". Täysi-ikäiseksi tultuaan Muhammedista tuli kauppias. Hän avioitui naispuolisen leskeksi jääneen työnantajansa kanssa, joka oli hänen serkkunsa. Kaikkiaan Jumalan lähettiläällä oli lopulta 13 vaimoa jalkavaimojen lisäksi, sillä Jumala teki hänen kohdallaan poikkeuksen neljän vaimon sääntöön. Muhammed pelkäsi koiria, ja kiroili niitä, kun ne ajoi sitä takaa ja puri sitä nilkkaan, takapuolestakin haukkasivat joskus. Uskottomat koirat!
    ellauri018.html on line 701: Muhammed kannattajineen otti vallan haltuunsa Medinassa ja perusti sinne umman eli uskovien yhteisön. Kärsiköhän se ummetuksesta. Vois selittää sen kiukkuisuutta. Tässä vaiheessa elämänkertaa Hisham varoittaa, että hän on karsinut Ibn Ishaqin selostusta ja jättänyt pois ne asiat, jotka ovat häpeällisiä kertoa. Hisham kertoo, että Muhammed alkaa saaliin toivossa ryöstää kauppakaravaaneja, on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa, anastaa ottopoikansa vaimon (vrt. Koraani 33: 37–40), kiduttaa ja tappaa vankeja, järjestää murhapolton moskeijassa, käskee tappaa häntä pilkanneet naiset, ja järjestää Medinassa juutalaisten joukkomurhan. Hisham kertoo, että Medinan joukkomurhaa seurannut sivullinen tokaisi: "Kautta Jumalan, tämäpä vasta uskonto!" ja kääntyi islamiin. Nää ei siis olleet häpeällisiä. Hitzi, mitähän Hisham jätti pois Ibn Ishaqin raportista. Oiskohan Muhammed epähuomiossa ollut laupias? Hypittänyt tyttöä vaan polvella? Myynyt maton tappiolla? Kazonut izeänsä peilistä ja katunut koko ideaa? Se tuntui aluxi niin hyvältä.
    ellauri018.html on line 703: Ibn Hishamin mukaan Muhammed suoritti itse 27 sotaretkeä ja lähetti 38 pienempää toisten alaisuudessa. Sota Mekkaa vastaan päättyi vuonna 630, jolloin Muhammed valtasi kaupungin kohtaamatta suurtakaan vastarintaa. Profeetta tuhosi kädenliikkellään mekkalaisten palvomien jumalien patsaat Kaaban ympärillä. Jäi vaan muslimien musta kivi, sittemmin sileäksi suudeltu. Muhammedin jäähyväissaarna on eräänlainen profeetan testamentti. Muhammedista kertova islamilainen perimätieto on lisääntynyt jatkuvasti. Vielä viime vuosinakin on julkaistu uusia versioita esimerkiksi jäähyväissaarnasta.
    ellauri018.html on line 709: Koraani oli kirjana julkaistu 800-luvun alussa, mutta se on vaan Muhammed-meemien jäävuoren huippu. Koraanin ohella sharian toisena lähteenä oleva hadith-kirjallisuus sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä lausumia. Esimerkiksi Sahih al-Bukharin 2. kirjan 5. hadith kuuluu: Anas kertoi: Profeetta sanoi 'Kenelläkään teistä ei ole uskoa ennen kuin hän toivoo muslimiveljelleen samaa kuin itselleen'. Sisarista ei ole mainintaa. Vääräuskoisista dhimwiteistä tosi vähän väliä.
    ellauri018.html on line 717: Sunnalaiset hyväxyy vaan Muhammedin teot esikuvaxi, shiialaiset myös myöhempiä paaveja. 14 erehtymätöntä on shialaisten pyhimyxiä. Muhammedin ja sen tyttären Fatima Zahran lisäxi sen vävy, serkku ja seuraaja Ali (kuvassa) ja 11 muuta lähisukulaista imaamia. Ne ois voinu tehä syntiä mut kiitos Allahin ne ei viittineet. Ne on tosi kunnollisia koko konkkaronkka. Ne hakkaa koko muun luomakunnan siinä, tuumii shiiat. Mahometilla oli kolme poikaa ja neljä tytärtä 13 vaimosta, ei paljon. Mitä se oikein nykräsi? Pojat kuoli pieninä, Fatima sai jatkaa sukua Ali-serkun vaimona. Löiköhän se sitä? Shiiat on niinku katolisia ja sunnit protestantteja. Arabia ja kaksoisvirran maa on sunneja ja Persia on shiioja. Miks niin? Olix ne 11 muuta pyhimystä sieltä päin? Näin se meni:
    ellauri018.html on line 773: Sunnalaisuudessa imaami on vastuussa paikallisyhteisössä tehtävistä uskonnollisista toimituksista. Se on kuin kirkkoherra. Imaami pyllähti kun munakoisoruoka oli hyvää. Imam bayildi.
    ellauri018.html on line 777: Ajatollah tarkoittaa uskonnollista johtajaa shiialaisessa islamissa. Ajatollahit ovat yleensä islamilaisen oikeustieteen, etiikan ja filosofian asiantuntijoita. He opettavat yleensä erityisissä islamilaisia tieteitä opettavissa oppilaitoksissa. Ajatollahiksi ei virallisesti nimitetä, vaan arvostettu ja oppinut uskonnollinen johtaja, jolla on paljon seuraajia, saa aluksi kannattajiltaan tämän kunnianimen, ja vähitellen muut ajatollahit hyväksyvät sen. Meilläkin Simo Juva ajautui professorista arkkipiispaxi.
    ellauri018.html on line 794:
    Paavi torjuu ahnaan gerontofiilin lähentelyt

    ellauri018.html on line 797: Kalifin velvollisuutena on sotia juutalaisia, kristittyjä, zarathustralaisia ja valekalifeja vastaan, kunnes he kääntyvät muslimeiksi tai suostuvat maksamaan veroa oikealle kalifille. Zarathustralaiset on suht hyvin hanskassa, muut on vähän vaiheessa vielä.
    ellauri018.html on line 799: Kalifille kuuluu toimeenpanovalta, mutta hän ei kuitenkaan voi antaa uusia lakeja, sillä lainsäätäjä on ainoastaan Jumala, jonka sharialaki on annettu ikuisiksi ajoiksi ja muuttumattomana islamin pyhissä kirjoituksissa. Uutta lainsäädäntöä ei siten voi olla. Sitä vastaa lähinnä lakien tulkitseminen, joka kuuluu islamilaiselle papistolle ja etenkin mufteille. Tuomiovalta on jaettu kalifin ja uskonnollisten tuomioistuimien kesken.
    ellauri018.html on line 803: Ota tästä selvää. Loppumatonta rähinää rätit päässä, wiixet muotoiltuna ja karvakädet nyrkit pystyssä. Naiset ululoivat taustalla. Lapset kazoo orpoina peukku suussa teltan ovesta. Jocos piscuiset paiscattaneen kiwiin?
    ellauri018.html on line 828:

    Lähteen pilarit


    ellauri018.html on line 830: Sharia tarkoittaa lähde. Muftit selaa kritiikittömästi lähteitä, eivät tee lähdekritiikkiä. Sharian keskeisin sisältö ilmaistaan sunni-islamin viitenä pilarina. Shiialaisuudessa niitä on enemmän. Oppi on peräisin 800-luvun hadith-kokoelmasta Sahih Muslim. Nää on vähän niinkuin kristittyjen sakramentit.
    ellauri018.html on line 832: Šahada eli uskontunnustus tarkoittaa islamin keskeisimmät uskonkappaleet sisältävää lausetta, jolla muslimi tunnustaa uskonsa. Uskontunnustus koostuu sunnalaisuudessa kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin monoteiseksi uskonnoksi ja toinen osa sitoo Muhammedin Jumalan sanan välittäjäksi: arab. لا إله إلا الله ومحمد رسول الله‎, lā ilāha illā-llāh wa-muḥammadun rasūlu-llāh, ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Šiialaiset lisäävät uskonnontunnustukseen lauseen arab. علي ولي الله‎, ‘Aliyyun walī-llāh, ”...ja Ali on Jumalan ystävä”. Pyhä kolminaisuus.
    ellauri018.html on line 834: Salat eli rukous koostuu sarjasta liikkeitä, joiden aikana lausutaan myös Koraanin ensimmäinen suura. Muslimin tulee rukoilla viidesti päivässä tarkkaan määriteltyinä ajankohtina. Rukoileminen on mahdollista joko yksityisesti tai moskeijassa, tai vaikka uimahallin vessassa, itään osoittavan pöntön edessä. Tai etelään, siellähän se Mekka on.
    ellauri018.html on line 838: Hemmetin vapaaliikkeitä. Ei jaksa, tää on vähän liian pöljää. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kolme neljä, katsokaa Lallia. Entäs ne matot? Onko nekin pakollisia, vaiko vaan suositeltavia? Mattokauppiailla on tässä intressit valvottavana. Muhammedkin oli mattokauppias, ennenkuin alkoi riehua ja ryöstellä.
    ellauri018.html on line 844: Hadž eli pyhiinvaellus tulisi suorittaa Mekkaan vähintään kerran elämänsä aikana islamilaisen ajanlaskun 12. kuukauden toisella viikolla. Pyhiinvaellukseen voi lisätä vapaaehtoisesti käynnin profeetta Muhammedin haudalla Medinassa. Pyhiinvaelluksen aikana noudatetaan säädettyjä tapoja, joihin kuuluu yhtenäinen pukeutuminen. Tapahtuma korostaa muslimien yhteenkuuluvuutta ja samanarvoisuutta Jumalan edessä.
    ellauri018.html on line 921: Al-Tirmidhi esittää hadithin, jonka mukaan ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanoneen: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen."
    ellauri018.html on line 934: Islamilaiset vastaukset länsimaiseen arvosteluun ovat vaihdelleet. Yhtäältä on vedottu miesten ja naisten erilaisiin tehtäviin. Islam katsoo, että Jumala viisaudessaan on luonut kaikki elävät olennot pareittain. Sukupuolia on kaksi, mies ja nainen, ja kumpikin on luotu toimimaan omassa roolissaan. Luonnolliseen työnjakoon kuuluu, että mies vastaa suurimmasta osasta taloudellisia velvollisuuksia, kun taas nainen on varustettu kantamaan suurempaa vastuuta lasten synnyttämisestä ja kasvattamisesta. Tämä roolin mukainen erikoistuminen ei vähennä miesten ja naisten välistä täyttä tasa-arvoa yhtäältä ihmisinä ja toisaalta muslimeina.
    ellauri018.html on line 937: pilvenhattaraa ei näy. Kivespussin Allah mulle mukaan muisti ojentaa. Minä poljen, sinuun sattuu, niinkuin matka nainti käy. Naituamme levähdämme, sillä siitä voimaa saa. Minä ainakin.
    ellauri018.html on line 943: Islamin uskonoppineet ovat yksimielisiä siitä, että aviomiesten on pakollista elättää vaimojaan sillä ehdolla, että nämä ovat miehensä saatavilla eivätkä kapinoi. Elatusvelvollisuus perustuu siihen, että naisen tulee olla miehensä saatavilla, eikä hänellä ole oikeutta lähteä aviokodistaan ilman miehen lupaa.
    ellauri018.html on line 961: Sharian yleisimmin nykyaikana sovellettu alue on perheoikeus, josta tiettyjä osia on otettu käyttöön myös esimerkiksi Britanniassa. Avioliitto solmitaan sopimuksella, jota edeltää avioliittotarjous (Ííájáb). Naisen on saatava suostumus liittoon holhoojaltaan, joka on hänen isänsä, veljensä tai muu läheisin miespuolinen muslimisukulainen.
    ellauri018.html on line 963: Jumalan lähettilään kerrotaan sanoneen: "Ei ole avioliittoa ilman walia (laillista holhoojaa)". Walla walla. Muslimimies voi mennä naimisiin myös juutalaisen tai kristityn kanssa, mutta ei ateistin tai monijumalaisen. Miehellä voi olla orjattarien lisäksi korkeintaan neljä vaimoa (Koraani 4:3). Se siitä yksijumalaisuudesta.
    ellauri018.html on line 969: Naisten kohdalla asia on monimutkaisempi, sillä nainen voi erota miehestään vain tämän luvalla. Miten niin monimutkaista? Täähän palautuu sitten edelliseen tapauxeen.
    ellauri018.html on line 987: Kaukanahan se on valtiovalta Huddingen lähiössäkin. Hurripoliisit ei edes uskalla tulla sinne. Eikä ne noudata sharian pykäliä kumminkaan. Betonilähiössä ei ole edes riittävästi irtokiviä. Onnexi on sentään parveke.
    ellauri018.html on line 998: Islamilaisissa maissa suositaan varhaista avioliittoa, sillä sen ajatellaan varmistavan tyttöjen neitsyyden. Häh? Eikös se neizyys just mene siinä hommassa? Sen sijaan homoseksuaaliset, esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat kiellettyjä. Suhtautuminen masturbaatioon vaihtelee. Vaik kivaahan se on tehdä karvakädelläkin, pystytellä telttatankoa.
    ellauri018.html on line 1002: Oops. Tohon taisi tulla virhe. Jännä muuten miten persut ja sählämit on monessa asiassa ihan samoilla linjoilla. Mut niinhän se just menee, ne vääntää kättä samoista eduista. Kilpailu on kovin kun ollaan samassa ekolokerossa.
    ellauri018.html on line 1014: Lähimmäksi Koraani pääsee huntupakkoa Valon suurassa sekä Ryhmien suurassa:
    ellauri018.html on line 1038: Aasiassa tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaan lähinnä vain niissä maissa, joissa on muslimienemmistö. Tapa on levinnyt Aasiaan islamin myötä. Afrikassa ympärileikkausta esiintyy myös sellaisten heimojen keskuudessa, jotka eivät ole muslimeja. Useimmat tällaisista heimoista ovat kuitenkin läheisessä kosketuksessa muslimiväestöjen kanssa, kuten Egyptin koptit ja eräät etiopialaiset heimot. Muslimien mainio perinnäistapa on havaittu naapurissa hyväxi. Pitää naiset kurissa ja herran nuhteessa. Naisen hauskanpito ei ole suositeltavaa, se on oikeastaan vältettävää.
    ellauri018.html on line 1040: Niissä kulttuureissa missä naiset eniten saa kättä päähän, on myös miesten taloja. Se ei ole sattuma,vaan ihan pakko. Ei yksinäinen mies pärjää naiselle, sihen tarvii hyväveliseuran tukea. Naisen lyttäys voi olla sellaisten seurojen alkuperäinen ja tärkein tehtävä. Six hyvät veljet erityisesti vihaa feministejä. Hei me kexittiin tää ensin! Epistä!
    ellauri018.html on line 1046: Muhammed nimitti jäähyväissaarnassaan naisia vangeiksi ja kotieläimiksi. Mutta naisella on silti perinteisesti oikeus hallita omaisuuttaan avioliitossa. Vangilla on omassa hallinnassa hammasharja ja koiralla luu.
    ellauri018.html on line 1063: Paimentolaisarvoihin kuuluvat miesten tasa-arvoisuus, riippumattomus, tiukka lojaalisuus omaa perhettä, sukua ja klaania kohtaan sekä sotaisuus ja oman kunnian valvominen. Islam voidaan nähdä paimentolaisuuteen perustuvien klaaniyhteiskuntien oloista nousseena uskontona, joka tarjoaa vastauksia juuri niiden erityisiin tarpeisiin. Kuten telttailuun ja kaikenlaiseen setämiesten sikailuun.
    ellauri018.html on line 1080: Jutkuille jäi listimällä jalostetun diasporaväen eriseurainen GT versio. Kristinusko on imperialistinen, sitten kolonialistinen, nyt globalistinen suurhuijaus. Kaikki ovat lähimmäisiä. Niin alkaa ollakin, kun lisäännytään ja täytetään tää maa, niin ettei kohta mahdu seisomaan. Valize siitä. Mun valinta on tiedossa: haistakaa paska koko torvisoittokunta.
    ellauri018.html on line 1090: Profeetan lääketieteen innovaatio kreikkalais-islamilaiseen nähden oli henkien, noituuden ja pahan silmän lisääminen taudinaiheuttajiin.
    ellauri018.html on line 1104:

    Vähän kotoutusta


    ellauri018.html on line 1112: Sodan nähnyt somalimummo valittaa: "ihmiset ovat menettäneet rakkauden ja kunnioituxen toisiinsa. Nyt he keskittyvät ezimään valtaa ja rahaa." Tervetuloa villiin länteen Aisha. Täällä ei ole nimettyjä paikkoja. Kukaan ei tunne asemaansa eikä tyydy siihen. Yrittävät keulia ja ovat pettyneitä jos eivät onnistu. Sori siitä. Ei se ole luonnekysymys, vaan ympäristöhaitta. Tilaisuus tekee varkaan, svoboda raiskaajan, valtatyhjiön täyttää joku styränki. Tää on apinan luonto. Tehdään mitä pystytään. Tää on vapaa maa. Virikehäkin ovi on auki, te ootte nyt vapaita kanoja. Sähköpaimenia ei ole merkitty karttaan. Lukekaa suomen laki, se on netissä vapaasti saatavilla. Suomeksi ja hullua kyllä myös ruozixi. Ei toki somalixi, näillä lakeuxilla ei poloteta somalia.
    ellauri018.html on line 1117: Sairaus on kuormittavien kokemusten rypäs merkitysten ja suhteiden verkossa. Sanoo joku guru somalitutkielmassa. Toukka seuloo seinähirttä, sairas setvii kokemusten vyyhtiä.
    ellauri018.html on line 1129: Naisten muistoja ei saa talteen miesten läsnäollessa. Ne keskeyttää, puhuu päälle, ja vähättelee naisten muistoja. Alkaa kertoa omaa versiota tarinasta. Sitä virallista.
    ellauri018.html on line 1134: Tukahtuneen trauman oireita on painajaiset, säikähtely, väistely ja ylivalppaus. Näitä löytyy kyllä. Mulla on vielä ärtyisyyttä ja Seijalla unettomuutta.
    ellauri018.html on line 1136: Ei omasta menneisyydestä voi parantua, mix pitäiskään. Kuha oppii elämään sen kanssa. Anna arpisten haavojen olla, lauloi Pirkko entisvanhaa iskelmää. Kaikista noloimpia juttuja ei viiti kertoa. Ei kerro somalinaiset, en kerro minäkään. Vaik pieniähän nää mun pipit on niihin verrattuna. Äiti puhaltaa.
    ellauri018.html on line 1140: Somalit bunkkaa kuin syrjäytyneet vaikkei ole sitä, nehän tulee vielä syrjempää, ihan pihalta. Ei laita oveen nimeä, eivät uskalla. Jospa siihen laittaisi vaikka Virtanen. Mutta Virtasilta ei tulisi suitsukkeen ja curryn hajua. Ovia pidetään takalukossa että ehtii vetää huivin päähän jos tulee tuntemattomia.
    ellauri018.html on line 1146: Mun hammaslääkäri käski tikuttaa hampaat iltaisin katsellessa iltauutisia. Sanoin etten koskaan kazo niitä. Se oli vähän järkyttynyt. Milloinhan somalinaiset tikuttaa? Sen arvaan milloin niiden miehet.
    ellauri018.html on line 1151: Asha haluisi jatkaa Somaleissa alkanutta opiskelua eläinlääkärixi Suomessa, muttei osaa kemiaa. Jättää pyrkyrit jo kesken. Ihonväri viittaa hoitoalalle. Ashan poika kipuilee ja on joutumassa jengeihin. Se lähetetään muiden lasten perään mummun luokse Liverpooliin. Asha jää Suomeen omin nokkineen. Tekee keikkalaisen hommia. Lähtee vähän ajan päästä perässä. Asuu siellä ahtaasti lähiössä miljoonan muun sukulaisen kanssa. Not the plan.
    ellauri018.html on line 1169: Lähestyy lopullinen kärhämä, harmageddon, pyhä sota, ristiretki, tms.

    ellauri018.html on line 1184: Päät seipäännokkaan vaan. Siitähän ne oppivat.

    ellauri019.html on line 28: Täällä Marja Syrtti, Helsingin kasarmintori. Tänään on suuri päivä Suomen ja länsiliittoutuneiden maanpuolustushenkiselle väestölle, kun sarjakuvalehti Korkeajännitys on juhlnut 50-vuotisjuhlaansa näyttävin menoin ja ohimarssein puolustusvoimain komentajan, amiraali Kaskealan sinivalkoisten silmien alla. Paraatiin ovat osallistuneet kaikki Korkkarissa vuosien varrella maalla merellä ja ilmassa seikkailleet joukko-osastot. Paraatissa nähtiin divisioonittain urheita brittisotilaita Euroopan rintamilta, Sahaan taistelukentiltä ja Kauko-Idän kuolemanloukuista. Korkkarin 50-v päivän näyttävintä antia olivat brittien voittamattoman laivaston ja kuninkaallisten ilmavoimien ylilennot, puhumattakaan urheista norjalaisista vastarintamiehistä ja nazisioista kello kahdessa. Eli täällä kasarmitorilla on nautittu miehisen ystävyyden kukoistuxesta (c) E.Saarinen, ja mustavalkoisesta maailmankuvasta värikkäissä kansissa.
    ellauri019.html on line 44:

    Vaikka päästiin viime savotassa kukox tunkiolle, on länsimaiden perikato lähellä, lähempänä ainakin kuin Oswald Spengler teoksessa Der Untergang des Abendlandes 1918 arvasi. Toisen maailmansodan jälkeen saatiin pystyyn vielä aivokuollut Nato, ja vihdoin viimein turpiin kommareille itänaapurissa. Hiton hieno savotta.
    ellauri019.html on line 48: Rauhasta ei mitään tietoa, se ei enää mitenkään eroo sodasta. Miten kauan kanuunankuulat lentää ennenkuin ne kielletään, kysyi feikki-irkku huuliharppunobelisti. Ei ne enää lennä vaikkei kielletä, ne on aseteknisesti vanhanaikaisia. Sodat suhisee kyberavaruudessa. Tehokkain ase on nälistäminen eli talouspakote. Societé des Nations väsähti heti suursodan jälkeen, nyt on United Nations lähes yhtä mäsänä kuin United States. Seuraavassa savotassa saattaa mennä itämaatkin, kun on taas Kiinan vuoro uhota.
    ellauri019.html on line 50: In seinem Hauptwerk Der Untergang des Abendlandes richtet sich Spengler gegen eine lineare Geschichtsschreibung, die die Geschichte „der Menschheit“ als Geschichte des Fortschritts erzählt. Stattdessen vertritt er eine Zyklentheorie, nach der immer wieder neue Kulturen entstehen, eine Blütezeit erleben und sich durch eine Phase des Verfalls vollenden und untergehen.
    ellauri019.html on line 105: Fuck EU, saatte tehdä tästä lähin pahaa

    ellauri019.html on line 114: No, ylähuoneella on vielä kana kynimättä.

    ellauri019.html on line 117: Brexitin toinen tuleminen lähestyy.

    ellauri019.html on line 136: Tämmösiä Panzerfausteja Calle autto purkaa laatikosta Ihantalan verilöylyssä. Se oli ollu Sakuissa just ennen sodan alkua koululaisvaihdossa, ja osas sen vuox tavata sakemannin käyttöohjetta. Mistä päästä panos sisään ja mistä ulos, kuva 1. Joku teknisesti lahjakkaampi kersantti ruhjo sillä sitten ryssän tankkeja. Verisexi tohjoxi. Äijät lensi tankista kuin tikkapelin tikat. Tai tukehtu sen sisään kuin itämeren shprotit purkkiinsa. Mitäs läxivät. No ei niidenkään mielipidettä siinä kysytty. Luoti päähän edestä tai niskalaukaus, siinä rivimiehen optiot. Loppu on historiaa, eli propagandaa.
    ellauri019.html on line 144: Oikeisto vs vasemmisto on lopultakin vaan minä versus me. Kumpikaan ei ole mitään altruismia, siitähän ei politiikassa ole kysymys. Ei se yritäkkään olla mitään uskontoa, ei sellaista kusetusta, vaan toisenlaista, ihan avointa oman edun ajoa sarjassa tai rinnan. Mä ensin, meistä mitä väliä, muista puhumattakaan. Autetaan niitä mieluummin siellä mis ne on, tai ei ollenkaan.
    ellauri019.html on line 151: Vastenmielisyydessä sille vetää vertoja vaan pikkujoulut. Työpaikkojen panobordelli, toimareiden ampumarata reittä myöten nousijoille. Paljasta pintaa, glögiä, kynttilöitä ja runkunhajua. Onnex valo alkaa palata säkkipimeään, päivä pidentyä jo ennen joulua. Talvipäivän tasaus on mulle talven suurin juhla. Vähemmän sinkoja ja spermalinkoja. Tän vuoden mustat perjantait on ohize.
    ellauri019.html on line 161: Poika, ihan samaa tehtiin ennenkin. Millon ei tehty töitä, tirkisteltiin muiden elämää. Töitä oli tosin enemmän, vähemmän joutoaikaa, pelkkää viihdettä. Työn ja viihteen raja ei ollut yhtä mustavalkoinen. Tai no, samaa harmaata ne on tänäänkin, työ ja viihde, yhtä sometusta ja näpytystä kumpikin. Vaihdetaan vaan sivua kun pomo tulee lähelle.
    ellauri019.html on line 165: Kazomoita oli ennenkin, oli sirkushuveja, telotuxia ja tappeluita. Apinan on kiva osallistua viereiseltä oxalta naapurien käsirysyyn, hurrata omalle joukkueelle ja napostella pähkinöitä samalla. Sodat on ihan parasta viihdettä, izekin pääsee mukaan osallistumaan jos on onnea.
    ellauri019.html on line 168: Ero on enempi määrässä kuin laadussa. Teollistuneen viihteen tuottavuus on moninkertaistunut, niinkuin kaiken muunkin. Koneella veisataan nyt sisältöä penkkiurheilijan elämään. Ja se onkin kaikin puolin paljon parempaa kuin tää oikea, oma kokema. Tää on tylsää, tää sattuu, ja mä oon rumilus ja läski. Six viihteestä niin paljon tykätään, elämän korvikkeesta. Levitetään terveellistä flooraa päähän kätevästä muovirasiasta.
    ellauri019.html on line 188: lähtenyt oon mielelläni

    ellauri019.html on line 190: ilman lähtökakkua.

    ellauri019.html on line 198: Terve menoa. Lähtiessäs

    ellauri019.html on line 213: Jeremia eli Juuso (ital. Battista) on Roope Ankan ahkera ja työteliäs hovimestari. Juuso on myös ehkä Neiti Näpsän ohella näkyvin Roope Ankan palveluskunnasta ja työntekijöistä. Tarkkaa aikaa, milloin Juuso ilmestyi Roopen hovimestariksi, ei tiedetä, mutta hyvin samannäköisiä hovimestareita on nähty suomalaisissa julkaisuissa jo 1970-luvulla.
    ellauri019.html on line 217: Jeremiaa kiellettiin menemästä naimisiin, koska lapset jotka sille syntyisivät kuolisivat sairauksiin. Hän särki tyhjän pullon katuun Ankkalinnan pormestarin nähden protestiksi kaupunkia uhkaavasta sekasorrosta.
    ellauri019.html on line 222: Kerrotaan Jeremian väsänneen nää valituxet Ankkalinna-Hanhivaara tien alikulkutunnelissa. Ei nähtävästi uskaltanut jättää niitä maistraattiin. Kirja kuuluu vanhempaan kaxoisvirran maan kaupunkivalitusten genreen, johon kuuluvista teoksista Ur-valitus on vanhimpia ja tunnetuimpia. Ei siis jeremian jeremiadi, vaan sumerilaisten.
    ellauri019.html on line 272: Jeremiaalla on jeremiaadiin helppo selitys: Sentähden on HERran wiha heitä hajottanut, ja ei niinku sillen cadzo heidän päällens, ettei he Pappia cunnioittanet eikä wanhoja armahtanet.
    ellauri019.html on line 296: Edomin alueen keskeisin osa sijaitsi kuitenkin ilmeisesti Araban itäpuolella, sillä siellä korkea vuorijono, jonka jotkin huiput yltävät 1700 m:n korkeuteen, saa jonkin verran sadetta. Tämä johtuu siitä, että Araban länsipuolella oleva maa-alue, Negev, on huomattavasti alavampi, ja siksi Välimereltä tulevien myrskypilvien riekaleet pääsevät kulkemaan sen ylitse korkeammille Edomin vuorille, missä ne luovuttavat niihin jäänyttä kosteutta. Arkeologiset tutkimukset osoittavatkin asumusten ja linnoitusten ketjun kulkeneen muinoin pitkin kapeaa viljelymaakaistaletta pitkän ylätasangon korkeimmalla kohdalla, mutta ne häviävät mentäessä etelään kohti Akabanlahtea. Nykyisessä Tafilassa, joka sijaitsee n. 30 km Kuolleestamerestä (Suolamerestä) etelään, on suuria oliivilehtoja, jotka tosin saavat vetensä pääosin kahdeksasta erinomaisesta lähteestä; alueen vuotuinen sademäärä on vain n. 280 mm.
    ellauri019.html on line 302: Edomin kansa. Esaun jälkeläisinä edomilaiset olivat pohjimmiltaan seemiläisiä, mutta heillä oli kuitenkin voimakkaita haamilaisia piirteitä. Tämä johtui siitä, että kaksi Esaun vaimoista oli haamilais-kanaanilaista syntyperää (heettiläinen ja hivviläinen); vain yksi nimeltä mainituista vaimoista oli osittain seemiläinen Abrahamin pojan Ismaelin kautta (1Mo 36:2, 3). Jos nimitys horilainen tarkoittaa yksinkertaisesti ’luolassa asujaa’, niin kuin jotkut tutkijat ajattelevat, Esaun hivviläinen vaimo Oholibama, Anan tytär, on voinut olla lähtöisin Seirin horilaisten asukkaiden keskuudesta (vrt. 1Mo 36:2, 20, 24, 25). Joka tapauksessa edomilaiset olivat Lootista polveutuvien moabilaisten ja ammonilaisten tavoin (huom. Da 11:41) sukua israelilaisille, ja alun pitäen ympärileikkaus kuului heidänkin tapoihinsa (Jer 9:25, 26; vrt. Hes 32:29). Jehova kutsui heitä Israelin ”veljiksi”, eivätkä israelilaiset saaneet loukata edomilaisten maanomistusoikeuksia vaeltaessaan erämaassa, koska Jehova oli antanut Seirinvuoren Edomin jälkeläisten omaksi (5Mo 2:1–8).
    ellauri019.html on line 306: Uzi on myös israelilaisen konepistoolin nimi. Sen suunnitteli majuri Uziel Gal, joka ei oisi halunnut antaa nimeänsä pyssylle. Pellistä taivuteltu halpine, joka on netonnut Israelin Cansalle jo yli kaksi miljardia USD, ja tappanut varmaan lähes yhtä monta pakanaa. No ei vaitiskaan, paljon vähemmän. Mut monta kuitenkin. Tarkkoja kaatolukuja ei ole ilmoitettu.
    ellauri019.html on line 310: Egyptistä lähdöstä Juudan historian loppuvaiheisiin. Faraon joukkojen tuho ja Israelin ihmeellinen vapautus Punaisellamerellä vaikuttivat Edomiin samoin kuin koko Kanaaniin ja sen ympäristöseutuun (2Mo 15:14, 15). Siinain niemimaan erämaa-alueella Israel joutui ensi kerran kohtaamaan aseellista vastarintaa laajalle levittäytyneen edomilaisheimon, amalekilaisten, taholta; kautta aikojen he aiheuttivat Israelille vaikeuksia (2Mo 17:8–16; vrt. 1Mo 36:12, 16; ks. AMALEK, AMALEKILAISET). Erämaavaelluksen loppupuolella evättiin Mooseksen esittämä kunnioittava pyyntö saada kulkea Edomin läpi Kuninkaan valtatietä, ja nimeltä mainitsematon edomilaiskuningas järjesti voimakkaan joukon estämään israelilaisten maahantunkeutumisen (4Mo 20:14–21). Sen jälkeen kun Aaron oli kuollut Horinvuorella lähellä Edomin rajaa (4Mo 20:22–29), Israel kiersi Edomin ydinalueen, leiriytyi Seredin purolaakson liepeille ja taivalsi sitten kohti pohjoista Moabin itärajan ohi (4Mo 21:4, 10–13; Tu 11:18; vrt. 5Mo 2:26–29).
    ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)
    ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
    ellauri019.html on line 336: Nabatealaiset asuivat Edomin alueella 300-luvulla eaa., eivätkä edomilaiset koskaan päässeet palaamaan sinne. Edomilaiset löysivät asuinpaikan sen sijaan Negevistä Juudan eteläpuolelta. He siirtyivät pohjoiseen aina Hebroniin saakka, ja lopulta Juudan eteläosa tuli tunnetuksi Idumeana. Josefuksen mukaan Johannes Hyrkanos I alisti heidät jolloinkin vuosien 130 ja 120 eaa. välisenä aikana ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisuuden (Jewish Antiquities, XIII, 257, 258 [ix, 1]; XV, 253, 254 [vii, 9]). Sen jälkeen he sulautuivat vähitellen juutalaisiin, ja Rooman tuhottua Jerusalemin vuonna 70 heidän olemassaolonsa kansana päättyi (Ob 10, 18). (Ks. IDUMEA.)
    ellauri019.html on line 356: että Tigriksen ja Eufrateen äyräillä kasvaa pahoja leviä, että kukaan ei lähde matkaan eikä starttaa tien päälle, että kaupunki ja sen lähiöt lanataan romuläjiksi; että sen lukuisat mustakalloiset asukkaat tapetaan; että pellolla ei heilu kuokka eikä Jussi, että siementä ei heitetä vakoon, että paimenten laulumelodiat ei enää kuulu avomaalla, että voita ja juustoa ei enää tehdä maitolassa, lantaa ei levitetä pellolle, paimen ei korjaa lammasaitausta eikä kirnun ääni kuulu navetasta.
    ellauri019.html on line 364: Väki hinkui pelosta. Myrsky esti niitä liikkumasta, ei päästänyt palaamaan kotia. Ei ollut paluuta, vankeuden aika ei mennyt ohize. Mitä teki Enlil, mustapäiden pastori? No Enlil, tuhotakseen lojaalit suvut, nirhataxeen uskolliset heput, pannaxeen niiden pojat pahalla silmällä, esikoiset, Enlil lähetti gutilaisten porukat vuorilta. Niitä tuli vastustamattomasti kuin Enlilin tulvaa. Maaseudun iso tuuli täytti maaseudun, eteni niiden edellä. Laaja maaseutu tuhoutui, siellä ei kulkenut kukaan.
    ellauri019.html on line 366: Ne kasautui .... kasoiksi, ne levisivät ... kuin lyhteet. Ruumiita kellui Eufrateessa, maantierosvot partioivat teillä. Isä kääntyi pois vaimostaan sanomatta "emäntä kulta". Äiti hylkäsi lapsensa sanomatta "lapsi kulta". Tuottoisan farmin omistaja jätti tilan kesannolle sanomatta "farmi kulta". Rikas mies lähti takakautta kartanolta. Noina päivinä maan hallinto meni kuralle. Kuninkaan päässä olleet tiara ja kruunu menivät piloille. Samaa pataa olleet maat riitaantuivat. Urimin ravintola, suurenmoisten menuiden pyhäkkö, menetti tähtensä. Nanna pani vaihtoon kansansa, joita oli kuin lampaita.
    ellauri019.html on line 375: Sumerit ei ole seemiläisiä. Ne puhu omaa isolaattia baskimaisesti, vaikka ählämien akkadien kanssa kieliliitossa. Kirjotti nuolenpäiden näköisillä painokirjaimilla savitauluihin ruokotikulla. Tauluja on löytynyt kaxoisvirran savimaasta niin maan pirusti. Simo Parpola ehti luoda uran lukemalla niitä.
    ellauri019.html on line 377: Niiden jeremiaadi on asiallisesti aika sama kuin juutalaisilla, mut siitä puuttuu seemiläinen elämöinti, ählämöinti, itsetärkeys ja kostonhimo. Niiden jumalat nyt vaan päättää menetellä näin. Ei savesta leivotuilla savikukoilla ole siinä mitään jakoa. Ei se ole niiden syy, muttei niiden asiakaan valittaa. Se nyt vaan kävi näin, sori siitä, tai ei oikeastaan sorikaan. Gods don't apologize for the inconvenience. Korkein oikeus on evännyt valitusoikeuden, huumepoliisin linnareissu pysyy.
    ellauri019.html on line 381: Synti, armo, kosto, rangaistus, kaikki tää ählämien rähinä ja tingintä johtoportaan kanssa on jäänyt tyystin puikottamatta tauluihin. Eniten tunteisiin vetoavat zoomauksetkin ovat murentuneet pois.
    ellauri019.html on line 391: Minkätähden sotamies on suurempi kuin herra.

    ellauri019.html on line 394: Kukaan ei ole inherentisti toista parempi, oikeammassa toista enemmän tai vähemmän. Me ollaan vaan omenia tai appelsiineja, saa ize valita. Valinnasta ei seuraa mitään erikoista. Leikki jatkuu. Melkoisen kovaa leikkiä, kuten Eino sanoi.
    ellauri019.html on line 458: Ur oli maailman suurin kaupunki näihin aikoihin, kokonaista 65000 asukasta. Kouvolassa on 83000, komee Kymijoki lähellä vaikkei näkyvissä, ja hieno juna-asema. Urin väestö oli promille sen aikasesta apinalaumasta. Siis noin 9 miljoonaa nykyiseen päälukuun verrattuna. Ei pääse Kouvola ihan samaan.
    ellauri019.html on line 470: Kaldealaiset asettu Urin tienoille joskus 850 eKr, mutta ei niistä tullut Babylonin kunkkuja ennenkuin vähäx aikaa 700-luvulla, eli paljon myöhemmin kuin Ibrahim, jonka piti olla siellä joskus 1500 tienoilla. Ks Genesis 11:28, 11:31, ja 15:7. Juhlakirja (Riemuvuosien kirja siis) sanoo että Ur perustettiin noin vuonna 1700 maailman luomisen jälkeen. Perustaja oli Ur, Kesedin poika, Arphaxadin porukoita ellei juhlakirja erehdy.
    ellauri019.html on line 474: Toukokuussa 2009, the United States Army, tuo ammattirikollisten joukkio, "palautti" Urin Irakin "viranomaisille". Siitä olis määrä tulla turistikohde äveriäille amerikkalaisille laivaturisteille, mutta ikävä kyllä siellä on vielä liian levotonta, ja liian vähän mukavuuksia. Abrahamin talostakin puuttuu ikkunat. Ja ilmastointi kaipaa laittoa.
    ellauri019.html on line 483: Ur-inwohner ovat sieltä ammoin kadonneet. Kadonnut on Aaprahammi telttapoppoineen. Meri tuli eteen. Pari miljoonaa pääsi vielä vähän lännemmäksi. Ryömineet sikäläisiin koloihinsa on nää siiran näköiset jenkkisotilaatkin. Isiksen vastustaja roikkuu ristillä kuin ryöväri. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Niinkuin me kaikki katoamme kerran. Ize asiassa aika pian. Inom kort.
    ellauri019.html on line 501: Sen siunatun neropatit jaxaa keulia. Vähänväliä muut saa niistä tarpeexeen ja heittää ne ulos tai vallan nirhaa niitä. Aina niitä kuitenkin jää jälelle. Juutalaisen vainojen luetteloa piisaa. Mut kyl ne maxaa takasinkin ja korkoa jos pystyvät. Tässä listassa on debetit & creditit ilosesti sekasin, ihan läpällä. Lista ei pyri olemaan täydellinen, kuten en minäkään.
    ellauri019.html on line 527: Luvattu maa (eli Palestiina tai sinnepäin) tuli Genesiksen mukaan jahvelta luvattua irakilaiselle Ibrahimille, ja siks se läksi kotikaupungista Urista vähitellen yhä lännemmäksi. No tää on varmasti jälkikäteen selittelyä. Irakilaisia itänaapureita ehkä vaan tuli Siioniin (Urushalemin seudulle) ja hätyytti sinne asettuneet karvakädet vähitellen pois. Jos edes niinkään, jotkut on sitä mieltä ettei mitään muuttoretkeä koskaan tehtykään. Mooses ja Joosua olis pelkkää satua.
    ellauri019.html on line 529: Siinai ei kuulunut Israelin reviiriin, se oli Eesaun tonttia, mut salamasodan 1967 jälkeen se kuuluu. Tontti sinne, tontti tänne. Aika monen naapurin omistuxet on siirretty eri aikoina noin vaan Israelin nimiin kuulematta niiden entisiä haltijoita. Mitäs niitä kuulemaan, kyllähän sen arvaa mitä ne sanoisivat kuitenkin.
    ellauri019.html on line 537:

    ähän olis paljon isompi paalutus kuin jutkut on onnistuneet tähän mennessä naapureilta kahmimaan. Kaikki maat Niilistä Eufratille, siis käytännössä koko Lähi-Itä lähialueineen jahven lupauxen mukaan kuuluu niille. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit?
    ellauri019.html on line 548: Jarmo on entinen vartiointiliikkeen vartija, joka pankkikriisin aattona sai potkut ensin vaimolta, sitten vartiointiliikkeestä. Lähetettiin pakkohoitoon Peijakseen, nousi kuolleista kolmantena päivänä, ja on siitä saakka saarnannut ja profetioinut netissä, istuu Ison Persun oikealla puolella. Yhdennäköisyys raamatun profeettoihin on hämmästyttävä, ja sanomakin lähes sama. Taitaa Jarmossa olla aika paljon apinoijaa, tai sitten juuri tälläinen hulluus on kaikille apinoille yhteistä. Seija pelkää et se on tarttunut jo muhunkin. Ehkä. Ehkä ei.
    ellauri019.html on line 558: Alkuperäinen pelastussanoma syntyi suuressa avioeroahdistuksessa ja monien vilpittömän nöyrien rukousten keskellä kesällä 2006 jonka julkaisin netissä. Tästä eivät sukulaiseni pitäneet, vaan he veivät kaiken tiedon minusta Keravan TK-lääkärille Eija Viitalalle. Viitala puolestaan teki ansan minulle sinne terveyskeskukseen, soittamalla ja pyytämällä minut vain käymään, koska vaimoni oli huolissaan. Menin paikalle ja sinne oli tehty ansa. Ambulanssikuskit odottivat pakkohoitoon lähetettävää henkilöä uskonnolliseen psykoosiin vedoten ja kiidättivät minut Peijaksen P3 osastolle jossa päivystävä lääkäri Harri Laresuvanto otti minut vastaan. Hän pesi kätensä, koska ei nähnyt mitään minkä takia olisi minut ottanut sisälle, mutta sanoi ettei voi estääkään ja ottaa vastuuta koska Viitala oli minut sinne lähettänyt. Voitte siis itse päätellä kuinka ja mitä oli tapahtunut vertauskuvallisessa mielessä. Sydämeni murskattiin täydellisesti.
    ellauri019.html on line 583: Me keskustelimme unesta ja kerroimme muillekin ihmisille toivoen että kyseessä on vain kauhea uni eikä muuta. Toivomme vieläkin samaa. Unessa nainen oli kuin korkealla USAn mantereen yläpuolella samalla tavalla kuin näkee TV:ssä sääkarttoja. Sitten näkyi elämää suurempi Barack Obaman ylös taivaisiin katsova kasvokuva kansakunnan yläpuolella. Obama voitti vaalit, ja välittömästi sen jälkeen lähestyi paksu, pimeä ja ruma pilvi joltain suunnalta. Koko maa oli tämän vaarallisen sumun peittämä. Sitten nainen näki suuren kalenterin sivun, joka oli auki joulukuun 2008 kohdalta. Kuukauden noin kahden ensimmäisen viikon numerot näkyivät täysin selvinä ja mustina. Mutta kuukauden loppuosan numerot näyttivät heikoilta ja poispyyhkiytyneiltä kuin tietokoneen näytöltä, mikä ei ole vielä täysin latautunut.
    ellauri019.html on line 586: Kaikki, jotka ovat sijoittaneet USA:han, amerikkalaisiin velkakirjoihin, osakkeisiin tai joiden omaisuus on pääasiassa sidottu dollariin, ovat jo menettäneet kaikki nämä rahansa. He eivät vain vielä tiedä sitä. Kevättalvella alkaa dollarin historiallinen alamäki lähes Zimbabwen malliin. Luulenpa, että tämän myötä kaatuu jopa Suomen Nordea pankki. Ei noin suuria summia voi hävitä ilman vakavia seuraamuksia. Tosin näkyni rahasta on vielä avoinna. Hampurilainen maksaa kohta 600 dollaria, jee, jee...
    ellauri019.html on line 591: Wall Street Journalin mukaan Panarinin uusin innokas kuuntelija on Venäjän valtionmedia. Synkät ennustukset Yhdysvaltojen tulevaisuudesta ovat musiikkia Kremlin korville, joka on syyttänyt Washingtonia viime vuosina niin Lähi-idän epävakaudesta kuin globaalista finanssikriisistäkin.
    ellauri019.html on line 597: Keskikesän 2010 tienoilla Yhdysvallat hajoaa kuuteen osaan, ja Alaska palautuu Venäjän hallintaan. Kalifornia tulee Panarinin skenaariossa olemaan osa Kiinaa tai maan etupiirissä. Teksas ja sen lähellä olevat osavaltiot tulevat olemaan Meksikon vaikutuspiirissä. Itärannikon Washington ja New York saattavat liittyä Euroopan unioniin. Kanada iskee puolestaan pohjoisiin osavaltioihin. Havaiji tulee Panarinin mukaan Japanin tai Kiinan komennossa ja Alaska tullaan sisällyttämään Venäjälle.
    ellauri019.html on line 612: Täytys vissiin lähtä rantaan katsomaan.

    ellauri019.html on line 642: Tiedänhän minä, että taas sain monen naisen karvat pystyyn. Ei se mitään, karvatuppi pystyssä on mullakin. Siitähän tässä juuri onkin kysymys, etten minä teitä alistaa halua, vaan päin vastoin, alistamalla ylistää, teidän kanssa hyöriä Rakkaudessa, sopusoinnussa ja vällyissä. Mutta Raamattu on auktoriteetti ja minun on pakko olla alamainen Jumalan sanalle, enkä lähde edes kyselemään miksi. Älkää hyvät naiset hemmetissä tekään. Hedelmistä me sen tunnemme, melooneista tunsimme myös Eevan, joka salaa nielas kranaatin. Aatami kaiveli varmaan silläkin hetkellä varpaitaan, joka oli paljon mielenkiintoisempaa puuhaa kuin hedelmäpuu. Munien kaivelusta puhumattakaan.
    ellauri019.html on line 663: Miltonissa saatanalla oli tytär ja niillä keskenänsä poika, aika ällöä, vähän semmosta sukuruzausta. Paha juttu, eikö perkeleiden rotu huonone, ei tuu riittävästi diversiteettiä. Se tytär oli synti, yhtä rumakin, sillä oli käärme takapuolena. Eikös sellaiseen ole vaikeata ruzata? Niiden poika oli kuolema. Onnistui se piru vieköön sittenkin, mut jälki oli odotuxen mukaista. Kuoleman mummia en enää muista, siis sen äitipuolta.
    ellauri019.html on line 667: Joulun sanoma, eli Jeesuksen syntymäjuhla on materiaalistettu kaikella mahdollisella tavalla, jotta Jeesuksen olemuksesta saataisiin mahdollisimman lähelle ihmiskäsin tehty legenda ja uskomus jostain vaan "ehkä joskus syntyneestä" erikoisesta poikalapsesta.
    ellauri019.html on line 679: SAK ei lähde palkka-aleen vaikka henki menisi - Toivottavasti sitten menee se henki. Siis puska-Jussin. Jussi pussin, puiden nussijan. Ja Jarmon kans. Jarmolle ei armoa. Kuka vartioizee ize vartijoita. Nirri pois niin ei tarvi vahtia.
    ellauri019.html on line 686: 12.12.08 on päivä, jona maailma pysähtyy!

    ellauri019.html on line 704: Viitaten uneesi ruokavarastosta sekä irja s:n tuntemuksiin tuon esille seuraavan asian: Olen nähnyt jo pidemmän aikaa rukouksessa säilykkeitä, etenkin sardiineja ja tonnikalaa. Nämä ovat edullisia hankkia ja säilyvät ainakin kolme vuotta. Herättyäni menen tavallisesti jääkaapille.
    ellauri019.html on line 706: Lisäksi näky lokakuulta 2008, jonka jätän tähän koeteltavaksi: Leikkuupuimuri leikkaa viljaa. Liikkuu oikealta vasemmalle. Puimurin mentyä, välittömästi tämän jälkeen tulee panssarivaunu - niin ikään oikealta vasemmalle.
    ellauri019.html on line 708: En minä leikkuupuimurille keksi mitenkään, enkä millään muuta merkitystä kuin nisu korjataan aittaan, eli Pyhä morsianseurakunta lähtee ja ne jotka eivät odota Jeesusta, jäävät. Ei tähän voi laittaa muuta viestiä perään, kuin Niilon näky viljapellosta:
    ellauri019.html on line 714: Juuri silloin lähtivät vanhanaikaiset vankkurit liikkeelle. (2009 alkukesällä 1.6. ?) Tuli miehiä, jotka nostivat hirmuisella kiireellä lyhteitä vankkureille, leikattua viljaa, pilvien alla, tuulessa, mustien pilvien alla. Siihen päättyi näky. (Kuvitus: siin oli soo.)
    ellauri019.html on line 721: Näin viime viikolla voimakkaan näyn. Se tuli rauhallisessa mielentilassa mentyäni sänkyyn, ja miettiessäni maailman tilaa. Kuljin portaita ylös jonnekin. Aluksi oli pimeää, mutta kun nousin, tuli valoisampaa ja huomasin kiipeäväni vuorelle. Vuoren huipulla oli kaksi hahmoa. Toinen oli pukeutunut mustaan, toinen valkeaan kaapuun. En nähnyt kummankaan kasvoja. Hetkeksi pelästyin että olin kuollut, ja tämä olisi jonkinlainen tuomion paikka. Hahmot huomasivat pelkoni ja sanoivat, ettei ole siitä kysymys. Musta hahmo oli kuolema. Ei siis Saatana tai demoni. Valkoinen oli enkeli. Näin ainakin käsitin. Nämä hahmot eivät olleet viholliset toisilleen. Kuolema hakisi sieluja enkelille.
    ellauri019.html on line 752: Vitun mekonium. Nekin on imeväisten vihreitä pikku paskoja. Lällyn naaman ja suitun letin takana kähmii oikee pirulainen, koleerinen ilkimys. Sen suklaasilmäisellä nuorikolla olisi siitä varmaan paljon kerrottavaa. Parempi pitää turpa kiinni ettei tule pikku nyrkistä. Vankilassa viihtyis Pekka varmaan itzekin, konnaremmi tekis Ukko-Pekan kanssa junaa suihkussa.
    ellauri019.html on line 766: Gilgal, kilkattaa Pekan raitsikka entisillä raiteilla. Sillä on jo uusi suunnitelma lasten ryöstämiseksi äideiltä. Joulutoivomus: hakatkoon Samu sen kappaleiksi miekalla ja lähettäköön hyvät palat diplomaattipostissa jouluterveisin kurdileirille. Kinkkua ei kande lähettää, se on käytetty.
    ellauri019.html on line 798: tunnettu lähinnä mahtavista alleista,

    ellauri019.html on line 830: Toinen vakava loukkaus nähtiin Mikkelissä.

    ellauri019.html on line 834: Ompa jouluisaa. Tiernapojat jään pinnassa näkee tähtiä.

    ellauri019.html on line 872: Lähti silti ulos pyörimään omalla riskillä. Omalla autolla.

    ellauri019.html on line 909: Ruudussa herot ähisee ja huitoo hikisinä

    ellauri019.html on line 924: Jos hyvin käy tää mölyapinoiden lauma vähenisi.
    ellauri019.html on line 935: Kun hätä on suurin, on oma perse lähinnä.

    ellauri019.html on line 960: on tiivis kerrostalolähiö.

    ellauri019.html on line 969:

    Tähdet sotasilla


    ellauri019.html on line 972: Tähdet on vielä kerran sotasilla.

    ellauri019.html on line 983: Puolet tähdistä on finnejä ja yx sen näkönen.

    ellauri019.html on line 986: Tähtien sota tulee vihdoin päätöxeen.

    ellauri019.html on line 1000: Kultapäivännouto on Euroopassa yleinen kukka, joka kuvassa muistuttaa meidän yrttitarhassa kirkkaankeltaisina kukkivia helokkeja. Ei kuitenkaan ole sen lähisukulainen. Helokki on horsmakasvi, päivännouto malvan sukua. Se on luonnonvaraisena harvinainen ja rauhoitettu Suomessa.
    ellauri019.html on line 1003: Herra B oli kidnapannut Pamelan ja piti sitä vankina maakartanollansa. Pamela piilotti myötätuntoiselle papille salaa kirjoittamansa kirjeet kahden tiilen väliin puutarhassa päivännoudon lähelle. Sieltä nuori pappi nouti ne kerran päivässä.
    ellauri019.html on line 1011: Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan. Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen. Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.
    ellauri019.html on line 1019: Pam oli jäädä kiinni löydettyään kirjeen piilopaikasta. Neiti on säikähtäneen näköinen, sanoi vartija. Haistoin päivännoutoa, ja siitä ryömi ulos iso ruma mato. Inhoon matoja, kexi Pamela sanoa. Päivännoudoissa ei ole tuoksua, sanoi vartija. Romaaneista oppii kivaa luonnontietoa.
    ellauri020.html on line 28: Tämän vuoden tuotannossa oli tarkoitus aloittaa optimistisessa sävyssä, ottaa kuvituxexikin herttaisia lastenkirjoja. Vaan vähän huonolta tää näyttää heti. Petsku on heikossa hapessa, vietti uudenvuoden aaton mielenterveyspolilla. On laihtunut 10 kiloa, liikkuu ja ajattelee hitaasti. Näyttää exyneeltä idän pyhältä mieheltä, suufilaiselta. Kuin nukkavieru Nalle Puh, josta on täytteet hiutuneet. Onkohan sillä Parkinsonin tauti. Se ei tiedä mikä päivä tänään on. Det är inte hans favoritdag i varje fall.
    ellauri020.html on line 31: Ei tästä tullutkaan iloista nallen puhinaa, vaan lisää oxennuxen puhistusta kotisoffalta, paljon saippuaa. Naimisiin mentyään sodan jälkeen Pipa ja Sepu söivät paljon jymyhunajaa, äiti varsinkin paisui aika palloxi. Se pelkäs vähän ettei Calle tykkäisi. Kysy rakastatko vielä minua. Siitä saippuassakin on paljolti kysymys.
    ellauri020.html on line 33: Nalle Puh, joka ei ole alkuperäisteoxessa kovin toxinen, on approprioitu kaiken maailman parantajien ja posetiivareiden käyttöön, koska se kuulostaa niin positiiviselta, kun sitä lukee pirun lukutikulla. Alkaen Disneystä (joka ei edes osaa piirtää niitä) Rikun ja Wokun naapuriin, joka rehvasteli Wokulle 30 kilomarkan palkallaan Kalutuista Paloista 80-luvulla, sai potkut kun lehti meni huonosti, ja perusti oman Posetiivarit-postimyyntifirman, joka myy samaa kaluttua katteetonta optimismia, päivyreitä ja postikortteja. Se näyttää olevan vieläkin netissä. Nimenäkin on vielä Nyyrikki, vaikka niille tuli potkujen perään ero ja karkotus Nyyrikintien paratiisista. Voi kysyä, mixi optimistit on useimmiten oikeistolaisia, ja kääntäen. Vastaus on ilmeinen: koska niiden on uskottava kasvuun ja saarnattava sitä, se on kapitalismin keskeisin uskonkappale. Milos Kunderan kirjassa yks tshekki joutuu poliittisesti epäilyttävien listalle, kun se lähettää ystävälleen postikortin textillä: Optimismi on oopiumia kansalle. Milos lienee oikeistolainen sekin. Setämies se on ainakin.
    ellauri020.html on line 47: kun ne tulevat esiin kaikkien nähtäviin.
    ellauri020.html on line 64: on läheisille tarjoiltu vanhuusiän tauteja.

    ellauri020.html on line 117: Tai se on räjähtävää kasvua.

    ellauri020.html on line 128: on muutoksen toistumista lähes samana,

    ellauri020.html on line 163: Sä oisit tshekkimamu Katrinka, liirumlaarumia laskettelisit julkkistähtenä Aspenissa kuten Iivana. Sul ois nippu hyviä naisystäviä (samoin Aishalla), joista sä oisit kaunehin (jep jep), joiden kanssa sä viettäisit luppoaikoja hyvän ruuan parissa (niinpä), nauraen päin naamaa huonommin menestyneelle ja rumemmalle vihanaiselle, tunarimmalle tyhjäntoimittajalle (mixei).
    ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
    ellauri020.html on line 171: Alfapari ei ole ainoastaan ökyrikkaita, niissä on myös hohtoa. Mitähän se on. Julkeutta kai. Esiintymistarvetta. Katrinkan mies on nähtävästi maailman pahin konna, Donald Trump. Miljonääri grynderi, roisto diileri, jolla on korppikotkannenä, tupee, sillinsuu ja silmät liian lähekkäin.
    ellauri020.html on line 178: Kirjassa on pitkä takauma, jossa selviää, mixi Iivana on niin etevä. Iivanan äiti oli kaunis väpelö izepäinen lukutoukka ja isä reipas tyhmä huima hiihtäjä. Iivanasta tuli reipas kaunis izepäinen tyhmä huima hiihtäjä. Et sellasta mendelöintiä. Mendel oli tshekkiläinen munkki Brnosta. Sekin väärensi tuloxia. The Don valehteli Iivanan olleen olympiatasoa. Vakka kantensa valizee. Donald Dump on mytomaani, jopa pahempi sadunkertoja kuin Riku. Hiihtokerhossa Iivanasta tuli kurinalainen, kilpailuhenkinen, tavoitteellinen ja työteliäs. Kaikinpuolin nazihenkinen yrittäjänainen. Yrittäjähenkinen nazinainen.
    ellauri020.html on line 188: Trump kieltäytyi poistumasta koneesta, jolloin virkavalta saapui paikalle ja poisti hänet koneesta. Poliisiviranomaisten mukaan Trump oli huutanut, käyttänyt hävytöntä kieltä ja käyttäytynyt riidanhaluisesti paitsi matkustajia ja lentohenkilökuntaa myös virkavaltaa kohtaan. Tapauksesta raportoitiin myös FBI:lle, mutta mitään syytteitä ei ole tiedossa. Koneen lähtö viivästyi lopulta kaksi tuntia, ja Trumpille luvattiin toinen lento myöhempänä ajankohtana.
    ellauri020.html on line 192: Lentopotku perseeseen olisi Iivanalle tullut luvata, ja antaa saman tien. Iivanasta on tärkeää, että annetut lupauxet myös pidetään. Hän on hyvin lämmin ihminen, kuumuukin helposti kuin lämminverinen vanha razuhevonen. Kovasuinen, koittaa purra kun nousee satulaan. Sillä on ehkä razastettu liikaa. Liian paljon eri kuskeja, taitamattomia ohjastajia kuin razastuskoulussa. Roikkuvat sen kaulassa, eivät osaa avuja. Potkii kylkiin ja repii suizista. Tästä välikohtauxesta on vierähtänyt 10v. Se sattui tapaninpäivänä vuonna 2009. Oiskohan se seitsenkymppisenä vähän viilennyt? Kyllä Kristina tätikin kuumuu helposti, eikä sekään pidä melskaavista lapsista. Niitä on sitä vastapäätä olevassa leikkipuistossa.
    ellauri020.html on line 215: Praha on loppu, lähettäkää tshekki. Ivana Zenlicková. Lieko Zachovalovaa, Prahan ääni. Helena Sikolova, Sapporo. Mustavalkoinen tv, 2 kanavaa. Jouzenet lentää ruudun poikki, pöllön silmä räpsähtää. Virityskuva, lumisadetta. Älä koske antenniin. Vanhat ajat mieleen palaa. En kylä haluis elää niitä uudestaan. Kerta riitti, kiitos vaan. Kotirouvien päivän pannut ja Päivi Paunu terve menoa.
    ellauri020.html on line 241: Camille on nainen. Marchetta tarkoittaa italiassa luxushuoraa. Se et hiihtomissi Katrinka 18v ois tähtösiä aamiaisexi syövästä metoo Mirekistä 55v niin ennen kokemattoman lumoava, et se vaikka alottais sen kanssa uudestaan koko lisääntymisrevohkan, tuntuu totaalisen falskilta. Ja niin se olikin. Kun Katrinka kertoo että sillä on jo pullat uunissa, Mirek pudottaa sen kuin kuuman perunan.
    ellauri020.html on line 251: Aika rivakasti sitten Iivana tekee selvää Katrinkan tiellä olevasta vauvasta ja perheestä. Ryssän tankit epähuomiossa tyrkkää vanhempien Skodan jorpakkoon. Apinan näköinen apinanpoikanen syntyy ennen aikojaan. Katrinaa inhottaa. Iso-Kengu myy vauva Ruun eniten tarjoovalle, hautaa vanhempien roippeet ja lähtee laskettelemaan. Päästään eteenpäin Katrinkan omalla uralla. Hautajaisissa Katrinka näytti kuninkaalliselta, Iivana vielä toteaa.
    ellauri020.html on line 253: Liikuttavat jäähyväiset Ewa Braunille traagisten hautajaisten jälkeen ruminta neuvostoarkkitehtuuria edustavalla asemalla: tall slender girl in flowered skirt and white blouse, and statuesque woman in smart navy traveling suit. Himputti näitä Iivanan rakennus- ja sisustustyylipläjäyxiä ja catwalkkeja. Asujen suunnittelijaa ei sentään mainita, kun ei olla vielä rikkaita. Kun Kengu heitti vauvanvaatteet Ruun perästä roskakuiluun, osassa oli vielä hintalaput kiinni. Vuonna 1968? Varmaan ostettu Kaufhofista. Niinkuin Liisa-täti.
    ellauri020.html on line 262: Iivanan mielestä sosialismin vika on, ettei olla vapaita, tai ei oikein sekään, se ettei voi odottaa lottovoittoa, jotain ihan ihmeellistä pullaa, tulla ökyrikkaaxi, tai siis, ahkerat oman elämänsä sepot ei ökyrikastu, tai siis, kaikilla sepoilla ei ole sitä mahdollisuutta edes, siis siitä toivoa, ei voi ottaa riskejä ja hit it big, laahus vaan laahustaa, plodding thru life hardly noticing they´re alive. The American dream you know. äh, miten sen nyt sanoisi. Iivana, pliis älä jauha, älä edes yritä. Koitat vaan sanoa, et tasa-arvo ei ole vapautta, vapautta on valta, ja mielivalta varsinkin, ja siihen pitää olla paljon paljon pätäkkää, ennen kaikkea paljon enemmän kuin muulla laahuxella. Kuten Darwin sanoo, ei voita ellei voita muita. Kyynärpäille pitää olla liikkumavapautta.
    ellauri020.html on line 264: HS:n sylidensa kääntää kelkkansa vallizevan itätuulen mukaan, nyt melkeinpä arvostelee Yhdysvaltoja. Tutkimus on osoittanut, että kotisuomessa on helpompi nousta paljun pohjasta kermaxi kirnun pinnalle kuin Amerikan unelmien maassa. Ei ihan niin isoxi kokkareexi, mutta pintajengiin kuitenkin. Lähes kaikki ministerit on laahuxesta peräisin. Spugeli on hälläpyörä, löysästi laakeroitu viirikukko. Izekin on puliukon poika, tosin julkkixen.
    ellauri020.html on line 274: Mallintyöt rautaisella ammattitaidolla tuottaa niin paljon paremmin et hotellihommissa ei pääse lähellekään. Vaik kyllä mekon vaihto ja keikistelykin pitkän päälle työstä käy. Katrinka ei anna enää ohjaajalle, mutta päästä Fantan pikkupullon hilloviivalle. Ihan muuten vaan. Jotmuilee niin mukavasti, kuten sanoi Leila Hietamies.
    ellauri020.html on line 276: Sikaarimies Jimmy Carter tulee resistentixi vuonna 77. Silloin menin eka kertaa jenkkeihin. Iivana on 28 ja tässä Iivanan vaihtoehtoisessa menneisyydessä omistaa jo pikku hiihtomajan. Suhde Fanta kääpiöön on henkihieverissä. Formulakuskixi noussut vaahtosammutin on sairaalassa kipsissä. Mitähän seuraavaxi. Huoo-hah. Alkaa nukuttaa. Kukaan ei tässä kirjassa taida pitää lapsista. Niitä vaan pitää olla, niinkuin designervaatteita ja mersuja.
    ellauri020.html on line 284: Katrinka ja Natalie on samixet, ihailevat toistensa kauneutta, aivoja, bisnesvainua ja miesmenestystä. Katrinka tietty vetää lopulta pitemmän korren, plokkaa arvokkan partakoneen Nasulta. Mutta on yx mutta, vakava aber: Jean-Clauden mielestä periodin aikana ei voi bylsiä. Katrinan ja Mirekin mielestä se oli mukavaa, kuin ois lämpimässä kylvyssä. Onx partaveizi joku muslimi? No pitäähän nekin wiixikarvat timmissä. Gilletten terällä.
    ellauri020.html on line 287: Kun ne lähtee rinteeseen, Aku ihailee Iinexen:
    ellauri020.html on line 307: Donald Duckin peitenimi tässä niteessä on Adam Graham. Se on tässä vaiheessa vasta rikas, ei vielä ökyrikas, mutta varteen otettava. Tää on kirjotettu kun Donald on just dumpannut Iivanan parasta ennen päivän mentyä. Iines ottaa Akusta irti viimeiset tipat ennen lähtöä, hehkuttaa vielä sillä, hetkuttaa jo ulos lipsahtanutta letkua. Antaa ymmärtää et se oisi muka ize vaihtanut johkin parempaan.
    ellauri020.html on line 315: Vanhat rikkaat on varmoja että ne aina saa mitä haluaa, ne on lähes nöyriä kun niillä on ollut niin hyvä pulla ja muilla huonompi. Vaik sehän siinä on just parhautta. Koitappa keulia tai panna kapuloita rattaisiin niin se nöyryys katoaa hyvin äkkiä.
    ellauri020.html on line 321: Aku ehättää Iinexen ovelle fölissä kukkapuska ja kuohari. Iines päästää sen heti peremmälle ahtaisiin sisätiloihin. Iines on kuin asuntonsa sisustus, yxinkertainen ja kuzuva. Alusta ahdas, syvältä kuin Inarinjärvi. Akun päähöyhenet ovatkin nyt tummat. Continuity girlille on tullut lipsahdus. Ei ihme, puolentuhatta sivua saippuaa ja liukasta keliä. Quandoque dormitat ipse Homerus. Homeerinen torkahdus.
    ellauri020.html on line 327: Iines vähän parantelee fiktiivistä Akua:
    ellauri020.html on line 342: “In fifty years Donald and I will be considered old money like the Vanderbilts,” she once told the writer Dominick Dunne. Aku on muka kaikessa ykkönen. Oikea the Don on kärkeä vaan kerskailussa. Akkari lähettää Iinexelle 72 ruusua, "tietenkin" Mynhhenin kalleimmasta kukkakaupasta. Mix se on näille rahantunteville niin "tietenkin", et ne syö ja ostaa izelleen aina kalleinta? Se on se sama killer instinct joka ajaa ne ryöstämään vastustajat, asiakkaat ja alaiset putipuhtaixi. Iivana koittaa selittää ettei 72 kukkaa näytä extravagantilta, mut kun seuraavat 72 tulee, ne on "another extravagant arrangement". Pääpointti on just tää tuhlailu, Aku mezo näyttää koppelolle et sillon kapassiteettiä, niinkuin riikinkukolla. Vittu apinat on eläimellisiä. Mut mixei olis, nehän ON eläimiä.
    ellauri020.html on line 344: Aku löytää ykkösellä Iinexen vezkarin. ou jes, tältä panon pitää tuntua, ajattelee Iines tyytyväisenä. Nyt vaan rivakasti se sinne! Tuuzä mun sisään? Eikö syödä ensin, kysyy Aku. Ei! vastaa Iines ja näprää auki Akun mirriä. Onnexi Aku Ankalla ei ole housuja, on vaan seiloripusero ja rusetti. Sorsalinnuilla on valtava penis, niiden kokoon nähden tietysti. Sinivalaalla on miehen mittainen. Eikä yhtään vaatteita. Kohta ei ole enää sinivalaita. Vain yxinäinen hirmu iso ryppyinen pippeli Reykjavikin penismuseossa.
    ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
    ellauri020.html on line 384: New Yorkissa ollaan taas lainatavaroiden keskellä. Warholin nähtävästi passikuva seinällä, lakanat on jonkun Blassin Billin narulta, Lanvinilta puku "lainassa". Raflassa pitää istua häkin keskellä, ettei kumikaulat huomaa bisnesten menevän päin persettä. Pitkiä, hyvännäköisiä, tyylikkäitä, ennen kaikkea rikkaan näköisiä on oltava, tai lauma repii riekaleixi riemulla. Tää toimii, kommunismi ei. Katrinka nauraa syvää, hohottavaa, tarttuvaa tsekkiläistä naurua. Kuin Merrill B. Kaikki kazovat. Se tavallinen roikka tuttuja on jälleen koolla. Tää muistuttaa La Republicaa ja Madridin ainoata yökerhoa El Alemania. Jalkapuoli Hugo varoo ettei liukastu rappusissa saippuaan.
    ellauri020.html on line 387: Celebs have an interesting li-ife. Vanha raha on valonarkaa, uusi raha pitää ilmaisesta mainosajasta. Sama mitä sanotaan kuha mainitaan. Aku ei halvexi ketään jolla on paljon massia. Jäähän siitä yli aika monta miljardia köyhää halvexittavaa. Se on menestyxen mitta loppupeleissä. Net worth is what counts. President Trump lies his to be 3.1G$.
    ellauri020.html on line 397: Katri esiintyy taas kuninkaallisesti niinku taannoin vanhempien hautajaisisissa, hymyilee appivanhemmille leppoisasti ja armollisesti jottei tekis röyhkeätä vaikutusta. Justiinsa joo. Tykätkää jos tykkäätte, sen hymy sanoo, jos ette, niin EVVK. Väliin ehtii Iivana suihkata, mimmoset kengät anopilla on, niinkun linnan juhlissa. Anoppi ehtii nimitellä miniäänsä kommunistixi, kun Akun sisko astuu kuvaan ja kylmäilee vielä enemmän kuin äiskä, jos mahollista. Charityämmä vaikkei näytä järin laupiaalta. Appi tarjoo hätäpäissään lisää drinxuja. Hyvin lähtee.
    ellauri020.html on line 401: Sanelma Ankka, Akun äiti on karsee akka, sanoo "indeed" kaikkeen kylmästi ja kaximielisesti kuin ei uskois Katjan tarinasta sanaakaan. Tässä kohtaa Iivana on parhaimmillaan, täss on omakohtaisesti koetun makua. Aku osti äiskälle pikkupoikana rintarossin viikkorahoilla. Äiti sanoi kiitos, ajatus oli ehkä hyvä, mutta ei pidä ostaa hienoille naisille noin halpahintaisia koruja. Ei ihme jos noin paskan muijan poikakin on paskiainen. (Hmm. panee vähän miettimään...) Ruokakin on pahaa, kana sitkeää ja vihannexet löysiä, vaikka aterimet on vimpan päälle kalliita. Jenkkiaateliset kullatussa virikehäkissä nokkii kultajyviä.
    ellauri020.html on line 405: Näissä piireissä köyhyyttä on vakavasti otettavan rahan puute. Alexandra on köyhä ja onneton, ei parasta A-ryhmää enää kun Katja sieppas siltä Adamin. Onnetonten tyttöjen silmät täyttyy vedellä ja vuotaa ylize kuin Heppahullussa, kun lempiheppa lähtee vihreemmille laitumille. Täähän on vähän taas kuin La Republica, Aku olis Fernando de la Torre ja Katja Mercedes. No ei ihan nazaa, Katrinka on köyhä mamu, Mersulla on pankki. Samat raaka-aineet, eri resepti, yhtä mautonta.
    ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
    ellauri020.html on line 412: Koko remontti ja kämppään valitut 70-luvun lapsenkakan sävyiset sisustuxet kuvataan Iivanan mikroskooppisella tarkkuudella. Siinä on ainesta kiinteistönvälittäjäxi. V 1979 keväällä on kaikki valmista. Silloin mä olin Dragsvikissä kirjurina ja haaveilin poispääsystä. Ajatella et mä ehkä näin Iivanan mittailemassa verhoja Matin ja Tinnan tornitalon ikkunasta tietämättäni. Ja Iivana ois nähnyt mut ilman housuja jos oisi kazonut. Mutta sillä oli varmaan liika kiirettä. No oli mullakin.
    ellauri020.html on line 428: Näiden pullasorsien kauhein painajainen on, että paxu rahamassi exyy epähuomiossa väärälle keitaalle, kaivelee jonkun solakamman pikkumustan etumustaa, takamustakin jos oikein ohrasesti käy. Daisyn vaisu Elliott läxi juuri sillä lailla laukalle, aisoissa monen kuulummankin ohjastajan, mm. prinssi Andrewin ja Rod Stewart-vainajan läpirazastama ravikuningatar, pornoleffan tähtönen, pien sokerpala vain. Sokru on Elliottille kuin nuoruudenlähde, ikämiehen veteraanipippeli herää takas aktiivipalveluxeen Sokrun taikakosketuxesta. Ainaskin ajoittain."Sori siitä Daisy, but I love her, and I want to marry her." Kolme kertaa ympäri ja "eroan sinusta". Rikkaat naiset on muslimien veneessä. Somalinaisetkin pahexuvat moniavioisuutta. Mut menestyneen miehen on ihan pakko vaihtaa hevosta. Siitä just näkee miten menestynyt se on. Iines miettii ohimennen, mitä eroa on sillä, Santralla ja Sokrulla. Naah, ei muuta kun et ne on ne ja mä oon mä. Turha skizoilla.
    ellauri020.html on line 445: Ted Turner voitti oikeesti jonkun huvijahtikisan 1979 myrskyssä. Mä taisin olla silloin intissä jäähyllä kotisuomessa. Aku, poliittinen takinkääntäjä ei ollu mukana, ennenku 40v myöhemmin hukkuneiden muistopäivänä. Iivanan sadussa se on joku Rodney Harringtonin ja Hjallis Hjarkimon ristisiitos. Ruskettunut sorsa huvijahdissa blondattu tukka pörrössä. Muut sanoo sitä armottomaxi konnaxi, mutta ei Iines. Iinexestä se on vain
    • määrätietoinen
    • fixu
    • ovela

    • ellauri020.html on line 446: rohkea
    • tosi puoleensavetävä
    Puoliaanpitävä ja wiixeenwetäwä. Se on kaikki kotiinpäin, kun oot sen tiimissä. Muussa tapauxessa auta armias. Armoa ei anneta vaikka pyydettäs. Hätä ei kysy keinoja, sodassa ja raiskauxessa on kaikki luvallista. Miehittämättömällä lennokilla päähän vaan. Ei se oo murha kun uhri on joku rättipää. Paras voittakoon, kunhan se on Aku.
    ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
    ellauri020.html on line 481: Kaikkein traagisinta on, että laiha Natalie on pantu paxuxi, syyllinen on partaweizenterävä Jean-Jacques, tms, whatever, se Gillettemies. Mies sanoo että oma syy, pikku sika, ehkäisy on naisen asia. Miehen asia on vaan käyttää spermalinkoa. Se on Katrinkasta hirmu tuskallista. Ei oo elämä iisii, se on yrjön ällöttävää. Ei aina, mutta joskus, kun muilla on parempi pulla kuin vaikka mulla. Samaan aikaan toisaalla, aika lähellä, huhtikuussa 81, Cambridgessa Massachusettsissa, kauniilla Seijalla oli pullat hyvin uunissa, kolmannella kuulla pikku Johnista. Me käytiin Eskin ja Liisan kaa samana keväänä vielä Nykissä, mut ei taidettu asua sillä kertaa hotelli Prahassa. Hyvä niin, ois tullut ankkalinnalaisille vaan paha mieli.
    ellauri020.html on line 483: Nyt ruvetaan jo nähtävästi petaamaan razastajanvaihdosta. Aku ei saa aikaan lasta eikä paskaakaan, partaveizi Hannu Hanhi on jo osoittanut siitoskykynsä Natalien avulla. Se alkaa taas vikitellä Iinestä. Akun jahti on ehkä maailman suurin, mutta Hannulla on toimiva. Akun jahdissa on (Iivana rakastaa näitä seikkaperäisiä brosyyrejä, ne saa sen kai tuntemaan izensä päteväx ja menestyneexi):


    ellauri020.html on line 520: Hannun omistuxista sais yhtä pitkän luettelon, ja sillä on lähes yhtä iso kerä säästettyjä narunpätkiä. Mainittakoon vaan et sillon Stockmannin herkkuja monessa maassa ja kolme siitostallia, joissa se käy vuoron perään naisten seurassa, joskus jopa vaimonsakin kaa. Se on eto razastaja, aina satulassa kuin liimattuna.
    ellauri020.html on line 540: Venezian Pelastakaa edes palatsit, viis lapsista -gaalassa Akuun näyttää vihdoin tarttuneen 7-year itch, vuoden myöhässä, se riiustelee jotain tähtöstä. Iines on mustasukkainen. Saudi matto- ja ranskis saippuakauppias irvistelevät toisilleen ja näyttävät hampaita resuten kiimaisen Natalie-nartun häntäkarvoista. Saudi voitti, sil oli enemmän pätäkkää.
    ellauri020.html on line 544: Katriinan Bodominjärviprojekti on laajentunut käsittämään kaiken maailman kodittomat lapset, ei vaan jenkkejä. Budjetti on kolme miljoonaa. Sevverran nää Midaxet varmaan nettoo päivässä. Ei sillä kyllä kuuhun mennä. No kitupiikeistä se on paljon rahaa kun se on rahanmenoa. Sentään sen voi vähentää veroista.
    ellauri020.html on line 546: Seurraava urotyö on Tuomaan perheen muilutus tshekeistä ja aivoleikkauxen hommaaminen Tuomaan pojalle kommunismin kasvaimen poistamisexi. Siihen menee melkoinen rahatukku senaattorikaverien voiteluun ja leikkausjonojen ohituxeen, mutta siitähän midaxilla ei ole pulaa. Dekuju eli kiitos sanoo teinipoika vastahakoisesti tshekixi. Ei kiittämistä, mutta muista puhua amerikkaa tästä lähin. Suski saa töitä urheilukaupan myyjänä ja Tuomas leffan paikannäyttäjänä. Tervetuloa länteen Andrei, to the land of opportunity. Nyt ne vihdoin saa olla oman elämänsä seppoja.
    ellauri020.html on line 552: Kinasteltuaan anopin kaa Batwoman lähtee oopperaan ja jakaa päiväkäskyjä sivusta-adjutantilleen Robinille, joka vastaa Ugh! kuin Kit Willerin sidekick, natiivi amerikkalainen Yando. Robinilla on kirjoituspöytä, Rolodex, pöytäpuhelin ja FedEx kirjekuoria, 80-luvun nuotio ja huopia, joilla voi tehdä savumerkkejä. Katiska lähtee vaihtamaan vaatteita Martin Luther Kingin kanssa, Yando jää tupruttelemaan savupilviä Pariisiin Karl Zeissille. Hävyxissä olevan lapsen etsintää on jatkettava. Mirekin pyy pivossa on parempi kuin kymmenen Akun oxassa.
    ellauri020.html on line 558: Akun paskiaisen potretti alkaa tarkentua. Onhan sen kusipäisyys tullut esiin ennenkin vähän kaunisteltuna. Se on koleerinen narsisti kuten Iso-Masa, ei välitä kenestäkään muusta pätkääkään kuin izestään, jättää "Lillan" Katrinkan pitelemään tikkua ja suihkahtaa Graham-jetillä pakosalle skandaalista. Luonteenomaisesti Aku syyttää Iinestä koko jutusta. Marmoriseen näköispazaaseen alkaa tulla säröjä.
    ellauri020.html on line 569: Roskaplärän omistaja Mark Hollen, joka epähuomiossa poltti perheensä, on nyt siitä toipunut. Bisnekset menee hyvin ja uusi presentaabelimpi hani alla. Luonnollinen kiinnostus naisiin on palannut. Tää on Iivanasta hienoa. Sellasta markkinoiden resilienssiä. Luovaa tuhoa. Eikun lisääntymään taas, pannaan pystyyn uusi yritys.


    ellauri020.html on line 574: Täs kohtaa on ihan törkeää rikumaista huonosti salattua vahingoniloa toisen naisen onnettomuudesta ja omasta paremmuudesta. Suski itkee Tuomaan rappiotilaa ja ryvettää Katan merkkivaatteen valuvilla meikeillä. Voi nyt pilasin sun miljoonamekon! Et pilannut, tai oikeestaan pilasit mut ei väliä, mullon varaa. Tyylikäs ja komea Aku tulee onnnekkaasti just ovesta, ihan pirteänä lennähdettyään Miamista board meetingistä ja kysyy ymmärtäväisesti, odotanko ulkona jos haluut itkeä lisää? Tellu Sepon leskenä, Pirkko Callen haudalla, Kikka Meikussa. Insult upon injury.
    ellauri020.html on line 576: Akulla ja Iinexellä on pientä riidanpoiksta, malliavio on säröillä. Aku kritisoi Kataa Sanelmalta opitulla taidolla. Lyön vetoa et se petti Lillania Floridassa. Raflasa on miellyttävää, sillä kaikki on kauniita ja ykköset päällä, paizi Suski jolla on pölyesteriä ja tekohelmet. Natalien smaragdit säteili enemmän (vaikkei varmaan läheskään yhtä hintavat) kuin Katrinan keltatimangit, sentään Suskin pukukorut jää jumboxi. Not that she would care, Iivana lisää tekopyhästi.
    ellauri020.html on line 580: Rankka elämä jatkuu Akun poissaollessa. 10-tuntisia työpäiviä, ravintoloita, 20 hengen päivälllisiä, landeviikonloppu, flirttailua sliipattujen liikemiesten kanssa, jotka ei yllä hilloviivalle, kun Iines pitää ne käsivarren mitan päässä. Oopperagaalaa varten Kata pukeutuu geishaxi, lentää Tokioon ja tekee bilateraalisen sopimuxen keisari Hirohiton kaa japanilaisen teltan erektiosta oopperan pihalle. Sieltä saa susheja, kaburakia, tähtiesintyjinä Mokomaki Kusimuki ja Jokohama Kumahuta, Nintendo-pelejä, pääosassa Super Mario, ja tombolassa palkintona Toyota Corolla (tietysti lemmikille kakkosautoxi).
    ellauri020.html on line 582: Se oli jymymenestys, iso jytky, kaikki tulivat: kv jetsetti, huippupoliitikot, monikansalliset toimarit, tv- ja filmitähdet, Nykin kerma, Hollywoodin mogulit ja tietysti meediat. Ja kaikilla oli yhtä mukavaa kuin Putte possun nimipäivillä. Rupusakillakin oli varmaan kivaa kotikazomoissa.
    ellauri020.html on line 588: Iivana menee vähä syvemmälle Sabrinan repostelussa. Se on alaluokan snobi, six siitä ei tykätä, se ei saa omaa tv-showta koska sillä on rumimmat vaatteet ja pisin naama. Se kadehtii homopropellia käyttävää homokolleegaansa, jolla on oma tv-show ja kauniita vaatteita. Six se vainoo erityisesti homopropellin ystäviä, ja niistä ihan erityisesti Katriinaa.
    ellauri020.html on line 590: Aku uiskentelee filmitähden liiveissä, aikoo ostaa varmaan sitä varten oman filmistudion. Iines rähisee sille siitä mustaräpyläisenä niin että nokka vipattaa. Aku vittuilee rumasti ja läimii ovia. Tää on varmaan lopun alkua.
    ellauri020.html on line 594: Katan tekis mieli ostaa taas hotelli mut hirviääkö sitä. Kerskakulutus on laskussa ja sotilasmenot nousussa. Akulle se on ok, huviveneitä menee vähemmän, mutta tykkiveneitä enemmän. Varma bisnes kuin Kone Oylla: noususuhdanteessa ostetaan uusia hissejä, laskusuhdanteessa korjataan vanhoja.
    ellauri020.html on line 608: Nyt ollaan Losissa, hotelli Flamingon spaassa tyttöjen kanssa kuntolomalla. Päivän ohjelma: aamukävely, kevyt aamupala, jumppaa peeteen kaa, ryhmäsexiä, toinen jumppatunti, lounaaxi tomaatti ja salaatinlehti. Iltapäivällä aurinkoa puulilla, suihinotto, mutapainia, suolasilakka, yrttikääryle, manikyyri, pedikyyri, appelsiini-ihon poistoa, tukkasuihku, thai-hieronta, kevyt päivällinen (salaatinlehti ilman tomaattia) ja petivoimistelua. Muutama päivä tällästä hemmottelua, ja Kata on valmis lähtemään vaikka minne.
    ellauri020.html on line 635: Lihava riita joulupyhinä. Kuten muut avioparit, ne tuntee toisensa heikot kohdat ja hyökkää armotta niihin, täsmäpommittaa kuin USAn armeija. Seku ei tee niin, vaikka voisi. Se ei pure tappavasti, vaan enimmäxeen haukkuu syystä, näykkii sattuvasti muttei niin sattuvista kohdista. Joskus mä yritänkin vähän ryhdistäytyä, ihan kiitollisuudesta. Ja koitan noudattaa sen esimerkkiä. Ankat ei: paidan ja pepun tiet eroavat, Aku lähtee Calisotaan, Iines St.Moritziin.
    ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
    ellauri020.html on line 657: Katri-Helena lohduttautuu lähtemällä Kekkoslovakiaan sukulaisiin vähän rehvastelemaan. Siellä on ekat kapitalismin pääskyt jo näkyvissä. Ei mene kauan niin Praha näyttää Disneylandilta. Rip Off Winklet herää kommunismin koomasta.
    ellauri020.html on line 659: Tuppukylän tutuille se kertoo vahvasti lyhennetyn version elämäkerrastaan. Hyvä niin, tää 600-sivuinen tuppaa paikoin haukotuttamaan. Mirek on vanha ukonkäppyrä, huomaa Iines tyytyväisenä. Kotona Nykissä on vastassa Daisy. AIDS-exä heitti hiljan nurkkaan lusikan. Pahaa suunsittoa Akun kaa eropapereista. Sit soitto Karl Zeissiltä: Mengele ampui valitettavasti lisäreiän päähänsä ja silppuroi sitä ennen kortiston. Sori siitä. Nyt menee huonosti. On oikeenkin paha fiiwis.
    ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
    ellauri020.html on line 669: Kuten arvasin, Akun yrityxet alkaa kaatua ilman Katjan apua, ja Akun on ryömittävä Canossan matkalle. No ei, se olikin vaan kiero mainostemppu, Aku iltalypsää palstamillimetrejä. Veti Katjaa vielä huulesta waikkakaan ei enää wiixeen. Aku katoaa vähin äänin takavasemmalle. Sitä ei enää erota laahuxesta, se on niin köyhtynyt.
    ellauri020.html on line 677: 1991 on bailurintamalla hiljaista gulfin sodan takia, vaik hrahalaariparhaimmisto kyllä tietää, että sota tuota pikaa kohentaa taloutta. Sitähän varten sodat ovatkin, potlatchia, ne saa kulutuxen pysähtyneen pyörät pyörimään, kun vanhat tavarat ja paikat paukutetaan hajalle. Luovaa tuhoa.
    ellauri020.html on line 681: Katriina pukeutuu Victor Costan housuihin (Victor saa olla kalsarisillaan tänään), kermaperseen väriseen svetariin, ja menestysjakkuun tweedistä. Se tuntee izensä ihan koulutytöxi, aika monta kertaa luokalle jääneexi, joka saa paljon viikkorahaa. Viihteen vuoxi ne menee Vermoon raveihin. Katrinka voittaa vedonlyönnissä £100 ja Markku häviää £50. Mut lyön vetoa et se pääsee vetäsemään ennenkuin päivä on pulkassa. Huono on onni pelissä, hyvä lemmessä. Illalla ne menee uupperaan. Katjuskalla on läpinäkyvä rinnusta ja keuhkotkin on vielä komiat. Komia on Markkukin - hetkinen tshekkaan kenen - ai niin Armanin puvussa. Sillon aina kalliit kuteet, Katinka hokaa vasta nyt. Sabrina huomaa ne ovella, ja Katjusha riitelee vähän Markun kanssa siitä, pitäiskö sille antaa potkut.
    ellauri020.html on line 683: Seuraavana aamuna on uusi kukkapuska, ja mennään teeatteriin, dum dilidi dei. Illalla Markku ei päästä enää Katjushaa autosta, vaan sanoo: tuu meille, ei teille eikä pyöräkellariin. Tuu meille, elämä on lyhyt, varsinkin mulla on aika vähän tehollista aikaa jälellä. Tuu nyt. Katrinka tulee, nyt ja monta kertaa myöhemmin. Markku on sen Wolmari. Jalo rotinkainen kuten se, eikä tyhmä siniverinen. Säätyjen osat on vaihtuneet. Raha ratkaisee. Niin se ratkaisi ennenkin, mutta nykyisin strebereillä on sitä enemmän. Maakorko ei pysy osakekasvun perässä.
    ellauri020.html on line 687: Katrinkaa ei kaduta, kun se hypistelee ja hinnoittelee Markun antamia lahjoja. Niitä on piisannut, plus a whole lotta love. Just sellasta kodikasta kuin isällä ja äidillä, jossa saa riidellä, ilman että suututaan. Sillä Katrinka tahtoo riidellä, on se vähintään yhtä kova luupää kuin Markkukin.
    ellauri020.html on line 691: No se sakemannipoika Christian Hitler, 23-vuotias, aika röyhkeän kylmäilijän oloinen, siis varmasti Katrinkan huonetta ja sukua, inhoaa tekovanhempiaan, as luck would have it, niistä ei tule harmia. Se koittaa vähän iskeä äitiään, pikku Oidipus (ei ihme, Kata keimailee sille pahemmin kuin Jokaste). Oidi osaa käyttää heppiään. Katri skizoo eniten hyväxyykö Markku poikasen. (Senkin tekis kyllä mieli, mut ei nyt sentään...)
    ellauri020.html on line 693: Katjusha saa kerrotuxi nazipojalle et se onkin sen äiti, eikä joku ahnas puumarouva. Poika on jonkun verran pettynyt, se oisi mielellään kyllä keihästänyt puuman. Nyt pitää vielä kertoo Markulle. Kati laittaa tukan ylös löysälle nutturalle kuten Iivana kirjan kannessa. Markku on samanlainen rakt på sak panomies kuin Aku, sellaisesta Iivana nähtävästi pitää. Mitä hittoa! Katjan tissit pullottaa. Se odottaa! Ei vaan aikamiespoikaa Kitzbühelistä vaan myös uutta masuasukasta. Toivottavasti Markulle eikä Christianille. Se kertoo heti perään Markulle vielä Christianista. Kitkerä lääke menee alas sokeripalassa. Kaikki tää on vähän vaikee pala niellä Markku pojalle, mutta se lupaa yrittää parhaansa ja kazoa mihin se riittää. Enempäähän ei voi kukaan luvata. Allah ei lupaa sitäkään, se ei lupaa mitään.
    ellauri020.html on line 723: Tämmöisistä saippuoista ja niiden iänikuisesta toisteisuudesta voi päätellä, et tää just on karhun elämää, näin ne nimenomaan mettä kämmentää, ei se siitä kummemmaksi muutu, onko paljon täppää vaiko vähemmän. Elämä on saippuaa, suopa joka karhun elämää, kaikilla sen arkisilla mausteilla, vaikka tosi puleerattuna. Ja saablaristi tuotesijoittelua. Ei tarvi mainostaukoja kun koko texti on yhtä brändisuoltoa. Saakohan ne näistä tuotemerkeistä extra provikaa? Lyön vaikka vetoa.
    ellauri020.html on line 733: Perheensä polttanut lehtikeisari lohduttautuu lennähdellen kazomaan sademezän palovammoja. Suomesta on valtaosa puista kaadettu. Kaskisauhut sakenevat Brasilian viidakoissa. Kaskeaminen kaxinkertaistui 2019 aikana. On kiire raapasta tikkua ettei puunhalaajat ehdi väliin. Miljoonia kuollut Australian paloissa. Eläimiä vaan, onnexi. Tuhansia kuolleita makaa Porkkalassa rannalla. Kaloja vaan, onnexi.
    ellauri020.html on line 738: Dikdik-kauriin kärsä muistuttaa hassusti ihmisen siitintä. Sepä hullunkurista. Uhanalaisen pikku kauriin nenä muistuttaa sitä uhkaavaa, maailman vaarallisinta asetta, termiittiapinan dickiä. Sen läpi se pitää pientä varoitusääntä: Dick! dick! Koko luomakunta säikähtää. On syytäkin.
    ellauri020.html on line 815: izeäni parempia, ja vähän huonompiakin,

    ellauri020.html on line 830: Milan on julkaissut 2015 vielä yhden niteen vanhana ukkona, jonka alussa se taas tirkistelee nuorten neitosten napoja. Sillä on setämiehen silmä, jolla se tarkastelee molempia sukupuolia, tai niitä kaikkia, pitäisi kai nyttemmin sanoa. Kirjan nimi on Merkityxettömyyden juhlaa. Rehellinen otsikko. Tulee mieleen Pena Saarikosken Asiaa tai ei. Milan lähti tshekeistä 1975, vasta Iivanan jälessä, ja pakosta koska se oli potkittu pois duuneista poliittisesti epäkorrektina. Se oli jonkin sortin opettaja. Sen isä oli musiikintutkija Ludvik Kundera.
    ellauri020.html on line 834: Kunderan selitysteoxen pointti on että Milan Kundera on samaa tähtikaartia kuin Euroopan parhaat kirjailijat. No, Brochin kirja Schlafwanderer oli kyllä kohtalainen. Naiskirjailijoista Milan mainizee Agatha Christien. Milan Kundera voittaa! Hyvä Milan!
    ellauri020.html on line 840: Kunderan kirjoissa on paljon kylmähköä panoa, josta ilmeisesti mieslukijat on olleet täpinöissään. Henkilöt on muuten tosi pahvisia. Olemisen sietämätön keveys osoittautuu erittäin köykäsexi. Siitä ei muista jälkikäteen mitään, ei edes henkilöiden nimiä. Saattohan se olla poliittisesti relevantti aikanaan, mut ei sit muuta. Kundera on vähän samanlainen senttari kuin Sterne, Diderot, Broch ja Musil. Ei varsinaisia lukuromaaneja.
    ellauri020.html on line 871: vahingoittaa lähimmäistään, kauimmaisesta puhumattakaan. Kun yhdistää tän tarpeen

    ellauri020.html on line 897: Samalla hiljaa toivotaan, että se lähtisi jo tiehensä,

    ellauri020.html on line 899: Vähän hoidetaan, jos ei hoito tehoa, niin kotiutetaan.

    ellauri020.html on line 912: vanhushoidon hämähäkinverkkoon. Sieltä ei ole paluuta

    ellauri020.html on line 923: - Älä nyt vielä lähde. Pitää siis verottaa rikkaita. Ketkä sitten ovat rikkaita? Nekö joilla on uusi viinavolvo ja hieno omakotitalo? - Ei todellakaan. Viinavolvot ja omakotitalot on pimputin kalliita. Ken semmoisen on hankkinut on taatusti jo rahaton. - Mut eikö kampasimpukat ja lemmikit oo myös vitun kalliita? Ja merkkivaatteet? Eli jos syö kampasimpukoita lemmikki takaluukussa merkkivaatteet päällä viinavolvossa omakotitalon pihassa, on pakko olla rutiköyhä.
    ellauri020.html on line 925: - Joo. Näitä yhteiskunnan vähäosaisia ei kande verottaa. On iskettävä rikkaisiin, jotka asuu vuokralla, matkustaa julkisilla, pyöräilee tai kävelee, ja pukeutuu kirpputoriryysyihin. Niitä on sitäpaizi paljon paljon enemmän, et verokertymä on ihan toista luokkaa kuin nylkemällä harvalukuisia miljonääriressuja. - No, eikö tämä ole tässä? Pitäis mennä treenaamaan näitä karhupuvun vuorosanoja.
    ellauri021.html on line 37: voima vähenee, sydän on väsähtänyt.
    ellauri021.html on line 52: Mä en juuri lukenut Tex Willereitä, pidin niitä jotenkin vulgääreinä. Ne oli sellaisia pieniä matalia pitkiä vihkosia, vähän kuin KOP:n shekkivihkot sittemmin. Paizi shekkivihoissa oli siniset muovikannet. Texeissä oli kauboita ja intiaaneja. Pikku Matti tykkäs niistä kovasti. Seija luki Matin Tex Willereitä kesällä majalla muun lukemisen puutteessa.
    ellauri021.html on line 65: Vanhempien kirjahyllyssä oli Edgar Lee Mastersin Kauhajoen kasvisto. Lusikan nuolleiden kukkakauppa. Tää Kauhajoki on Chicagon lähellä. Edgar oli siellä päin pikku lakimies, mutta tykkäsi enemmänkin sepitellä värssyjä. Kauhajoen herbaario julkaistiin vuonna 1915, ennen sotia. Siinä on epigrammeja: kexittyjä hautakirjoituxia, tai oikeastaan lyhykäisiä omaelämäkertoja, tee se ize obituaareja, nekrologeja, eulogioita, you name it, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin lyhkäsiä et suomen kuivimman lehden ivailema kyldyyrin Teuvo Hakkarainen olisi mielissään. Tähän yritän jotain samaa.
    ellauri021.html on line 75: Vähän häirizee näissä epigrammeissa turha apinoiden touhutuxen kiillotus. Moraalinen sanasto, jolla niiden edesottamuxia puleerataan paremmixi, vaikka kuinka Edgar koittaa olla realistinen.
    ellauri021.html on line 80:

    Perhe muutti Bostoniin 1834. Luisan isä oli transsendentalistiklubin perustajia kuten Emerson ja Thoreau. Romanttista huuhaata, hinduja, Humea ja Swedenborgia. Ne uskoivat et ihmiset on pohjimmaltaan kilttejä. Niinne usein ovatkin, jos niille ollaan kilttejä. Mikä on tuiki harvoin. Vähän sellasta neandertaalimeininkiä.
    ellauri021.html on line 107: Jos nää ei enää huvita, elämä on tosi ikävää. Voi yhtä hyvin lähteä pilven päälle pitämään sitä ikävää. Pitää vaan muistaa ottaa Suomen Kuvalehti mukaan. Kynä ja iso kumi, kuivalehden ristikot on vittumaisia. Niiden ratkomiseen menee ikuisuus, ja silti jää tuntemattomia sanoja, kuten kuohkeita = vateaatit. Mitkä pirun vateaatit? Mitään tulokset ei löydy hakutermille vateaatti. Voisko ne olla kuohkeita pilviä.
    ellauri021.html on line 176: Eliitin Teuvo Hakkarainen älähtää. Mikael Jungner, arkkienkelin nimiserkku, noske junkkari - eixen pitänyt jo kuolla johonkin? Se on selvinnyt syövästä ja sydänkohtauxesta. Mikäs pahan tappaisi. Senkun kexisi, heti toimexi. Nyze on sitä mieltä, et kirjat on liian paxuja ja pitkiä. TLDR. Talousoppaat vois tiivistää yhteen aaneloseen. Eise muuta varmaan yritäkään lukea.
    ellauri021.html on line 182: Roope Uusitalon mielestä aktiivimallia voisi remontoida. Se voisi koskea vaan osaa työttömistä, niitä laiskoja. Ei oman elämänsä seppoja, vaan niitä teuvoja. Hallituxen vaihduttua kokoomuxen Sillanaukee voi joutua työnhakuun. Koskeekohan aktiivimalli sitä? Tuskin, sehän on lähes radioaktiivinen.
    ellauri021.html on line 191: Parturissa luin 7 päivää-lehteä. Suomen julkkisuutiset on vähän kotikutoisempia kuin Trumppien. Harlin osoitteli mainostauluja. Toivo Sukari kävi pissalla. Joku standup-koomikko haahuili kaupassa. Ei ollut Bo Burnham, oli lyhyempi.
    ellauri021.html on line 197: Saippuatähti synnytti tyttären kotonaan. Liukkaasti tuli. Ammeessa oli kai paljon saippuaa. Se oli uskomaton ja pyhä kokemus. Amme on ikioma rentoutumispaikkani, TV-saippuassa näyttelevä kaunotar kuvaa äitiyttä voimaannuttavaksi. Lapsen isä pyörittää vaatebrändiä. Forrestereillakin on fashion house. He ovat kauniita ja rohkeita.
    ellauri021.html on line 201: Kauniit ja rohkeat (engl. The Bold and the Beautiful) on yhdysvaltalainen saippuasarja, jonka ensimmäinen jakso näytettiin kotimaassaan 23. maaliskuuta 1987. Suunnilleen silloin lähti Olavi Pylkkänen taivaaseen Eiran pihan puistonpenkiltä. Sarjalla on yli 26 miljoonaa katsojaa yli sadassa maassa. Lea ja Pauli olivat myös sarjan koukussa. Olavi ei ehtinyt. Se meni kärpässarjaan, kolmosdivariin Wilhon seuraksi. Sai hyvän lentosään.
    ellauri021.html on line 205: Ihmissuhteiden lisäksi sarjassa on käsitelty erilaisia ongelmia ja kipeitäkin aiheita, kuten insestiä, raiskausta ja asunnottomuutta. Bell korosti, että sarjan ensisijainen tarkoitus oli viihdyttää ja puhutella katsojia tunnetasolla. Jatkuvajuoniset perhesarjat ovat eräänlainen ihmissuhdelaboratorio, jonka sekoituksia tarkkailemalla katsojat voivat ymmärtää paremmin omia ja läheistensä ongelmia.
    ellauri021.html on line 217: näki jotain jota kukaan muu ei nähnyt.

    ellauri021.html on line 235: Ei myönnetty lapsenlähdetystä

    ellauri021.html on line 246: Vähän sellaista

    ellauri021.html on line 248: omat geenit lähinnä.
    ellauri021.html on line 279: Tukkasuihkun jälkeen lähdetään

    ellauri021.html on line 293: Lähti oman oxan kautta, ei odottanut sahaa.

    ellauri021.html on line 296: Noin mäkin tahtoisin lähteä.
    ellauri021.html on line 300: lähtee pihastaan, mutta jarruttaa

    ellauri021.html on line 318: Voidaan lähteä.
    ellauri021.html on line 337: Käydään hätäilemässä tähtihovissa.

    ellauri021.html on line 348: Siltähän tuo vähän kuulostaa.

    ellauri021.html on line 371: Tässä runossa on yhtä pysähtynyt tunnelma,

    ellauri021.html on line 390: Brittihovissa on väpelö neandertaali Harry nainut röyhkeän Cro magnonin. Saattaapa nyt jo vähän katuakin kauppojaan. Charles maxaa omasta taskustaan niiden ökymenoista 95%. Vaivaisen 5% tähden ei Meghan enää jaxa kumarrella hovin rasisteja. Se haluaa mieluummin yxinvaltiattarexi omalla tontilla. Kanadan julkkisten kunigattarexi. Charlesin on paras jatkaa pulittamista, sillä muuten Meghanilla on siitä ja sen äidistä PAAALJON kerrottavaa keltaisille lehdille.
    ellauri021.html on line 392: Kohta ne myyskentelee hölmön Harryn hyvää nimeä Kanadassa brändillä Sussex Royal. SR suklaata. SR meikkejä. SR lippalakkeja ja pinssejä. SR prinssinnakkeja. SR rengasmatkoja Walesin linnoihin, Harry oppaana. Meghan esittelee vaatekaappiaan kohtuuhinnasta. Ja vähän muutakin, jos hinta vaan on oikea. Samaahan de duunaa kuninkaalliset briteissä. Harryn häät tuotti kruunun kassaan miljardin. Harry ja Meghan mukeja jne. jne.
    ellauri021.html on line 480: Ja sitä ennen lähti Egyptin orjuuteen.
    ellauri021.html on line 757: Mielensä pahoittaneelta polkupyörälähetiltä.

    ellauri021.html on line 786: Niistähän mä, plus vähän isästä ja äidistä.

    ellauri021.html on line 803: Amerikan keskilännessä ja vähän idempänäkin,

    ellauri021.html on line 815: nääkin ylpeät pojat, mitä nyt vähän oidipaalisia.
    ellauri021.html on line 879: Antero Shitfly on nähtävästi epäonnistunut lakimies mutta sitä onnistuneempi pyhäkoulunopettaja. Se aloitti Sikanautapedian kun Wikipedia alkoi käyttää Common Era ajanlaskua Kristuksen sijasta. Onx joku yhteinen ajanlasku muka joku parannus, jumalahan on jopa kolmiyhteinen. Wikipedia on vino liberaaliin suuntaan, muistuttaa kaltevaa kumitornia:
    ellauri021.html on line 890: Nähtävästi Shitfly on onnistunut kopioimaan Fox Newsin tasokkaan julkaisupolitiikan. Ja sitä kismittää myös Wikipedian kosmopoliittisuus. Kosmos on venäjää, pitäis oikeammin puhua astropolitiikasta. Tähtien sodasta. Tai ihan vaan amerikkalaisuudesta.
    ellauri021.html on line 901: Kun Lenski löysi evoluutiota kolibakteereista, Shitfly suuttui ja sulki apulaiset sikanautapediasta niskuroinnin vuoxi. Sikanautajengi kirjoittaa myös raamattua uudestaan, ne ei ole mitään fundamentalisteja. Ne poistaa sieltä vasemmistolaisia kohtia. Esim "synnitön heittäköön ensimmäisen kiven": saa syntisetkin huoripukin kivittää; "he eivät tiedä mitä tekevät": puppua, kyl ne tiesi, ei mitään sääliä. (Sama kostonhimoinen väännös löytyi Arska Kinnusen muistelmista.) Koomikko Colbert lisättiin epähuomiossa uuteen raamattuun pyhimyxenä.
    ellauri021.html on line 905: Feminismi aiheuttaa riitaa miesten ja naisten välillä. Se vähättelee eroja miesten ja naisten välillä; vastustaa kotirouvia, lastenhoitoa, ja naisten pyhäkoulua; se peukuttaa naisten puuttumista miesten töihin. Useimmat kannattavat vielä aborttia.
    ellauri021.html on line 909: Useimmat feministit haluavat pukeutua kuin miehet housupukuihin hameiden sijasta, tai sitten muuten rivosti. Väittävät vieläpä, että missikilpailut ja meikit on naisten sortoa. Kysypä misseiltä, ja niiden äideiltä, ja meikkivalmistajilta. Lähes kaikki naiset laittaa meikkiä, feministitkin. Ainaskin jotain päivävoiteita, yäk. Ja vielä lisää feministimeemejä:
    ellauri021.html on line 917: Vähexyvät ja pilkkaavat naisia, jotka haluavat lapsia ja kasvattaa perhettä.

  • ellauri021.html on line 931: Ärähtää, jos sanoo, että pohjois- ja länsimaiset naiset on herttaisia ja etelä- ja itäeurooppalaiset naiset vietteleviä.

  • ellauri021.html on line 954: Setback to pro-aborts: "Supreme Court leaves in place Kentucky abortion restriction."

    (Lue: Trumpin valizemat tuomarit tekee työtä käskettyä. Onnexi se vitun Montesquieu ei sählää täällä jenkeissä.)
    ellauri021.html on line 975: Setback for climate change alarmists: The Australian government arrested nearly 200 people for setting fires in five states. So much for the notions that climate change is responsible and that socialism is the answer.

    (Lue: Dodi! eihän ne kenkurat ois voinu sentään izestänsä syttyä. Siellähän oli vaan 45 astetta varjossa.)
    ellauri021.html on line 987: Ne vanhoilliset, jotka luulee että on vielä mahdollista järkeillä vasemmiston kanssa ja lähteä niiden kaa reiluun poliittiseen väittelyyn, tarraavat häviävään strategiaan, valitettavasti. Meidän täytyy hyväxyä tosiasiat: vasemmisto on aikaa sitten hylännyt reilut pelisäännöt, jos niitä niillä koskaan olikaan; sensijaan ne toimivat vihan pullistamalla joukkomentaliteetilla, verenhimoisena vallanhalusta, ja ilman minkään maakunnan moraalisia rajoja. Me ei voida sulkea enää moraalisia silmiä julistamattomalta sisällissodalta, joka velloo poikki koko Amerikan mantereen. (Käännös Trumpin kannattajien sivustosta.)
    ellauri021.html on line 1003: HSstä on sentään hienoa et asemielenosottajat ei roskaa katuja. Jos ei lasketa niitä roadkillejä. Ja kyllähän autolla tulee pahempaa jälkeä kun pyssyllä. Luu ja verimurskaa siistin reiän sijasta. Pitäkööt kaikin mokomin molemmat. The more the merrier, sanoi Jaakko Hintikka.


    ellauri022.html on line 43: Lähes saman ikäisiä, viistoistavuotiaita,

    ellauri022.html on line 63: Mitenkähän sen kanssa meillä oli? Toivottavasti ei niin

    ellauri022.html on line 93: Äiti ei anna pönkkähametta: pidä sinä vaan köyhän tytön mekkoa,

    ellauri022.html on line 125: Kun Tomi vielä kaatuu saamallaan polkupyörällä ja kaikki säikähtää,

    ellauri022.html on line 134: Tom pukeutuu naisexi Pollyn nähden ja uhkaa ottaa väkisin sen -

    ellauri022.html on line 137: Tom saa mitä haluaa. Pollyn käsi nyrjähtää.

    ellauri022.html on line 164: lähetti kopallisen kukkia. Lafayette oli pieni vanha mies,

    ellauri022.html on line 178: ja sieti isoäidin kakkavaivat vähän paremmin.
    ellauri022.html on line 195: Sydney arvelee, että Pollystä tulee viehättävä pikku nainen, jos häntä ei hemmoitella piloille. Ja sitähän Luisa ei päästä tapahtumaan. Tää on 19. vuosisadan amerikkalainen conduct book. Niistä lähti liikenteeseen lukuromaanit. Hyvät ja huonot esimerkit päihittää säännöt. Lopux ei edes tiedä mikä esimerkeistä on huono ja mikä hyvä. Paljon väliä. Päätä ize.
    ellauri022.html on line 219: Pollylta (tai kääntäjältä) pääsee freudilainen lapsus, se sanoo Williä epähuomiossa Tomixi, pyytää että Tom jäisi sinne öizemään.
    ellauri022.html on line 227: Tytöt tytöt, ommelkaa enemmän ja juoruilkaa vähemmän. Neiti Perkins tässä varsinkin on ihan viiden piston mies. Kaxi pistoa ja tiukka tuijotus. Se ei riitä. Pah, köyhät aina valittavat, on meillä parempaakin tekemistä, sanoo nti Perkins timangit välkkyen.
    ellauri022.html on line 230: Darwinin disainaama ominaisuus luonnossa. Olemassaolon kilpailu. Mikä se sellainen kilpailu on jossa kaikki voittavat. Se on kasvuräjähdys, vastaa kapitalisti ja räjähtää nauramaan.
    ellauri022.html on line 237: Miss Davenport ihmelettää: mix me tykätään lukee jotain Hugon kurjia ja itkeskellä niitä, mut ei innostuta oikeista kurjista? Luisa toteaa aivan oikein, että köyhät kaipaa meikkitaiteilijan meikkiä. Ne on ize asiassa aika ällöjä kun ne näkee läheltä. Mix niiden pitäskään olla jotenkin ihqumpia kuin onnekkaammat paskiaiset, kysyn vaan. Sama ajatusvirhe kuin nykyisin mamujen kohdalla. Tää on yx syistä mix charity on niin perseestä.
    ellauri022.html on line 241: Kaikki tytöt sulavat kun Polly laulaa sydämeenkäyvästi Huokausten siltaa. Tuskin kuitenkaan Pave Maijasen versiota siitä. Ei edes Procol Harumin kitaristin Robin Trowerin "where the sun don't shine". Eikä offenbar liioin Offenbachin farssia 1861, jossa on liikaa hahatusta, kastanjetin näpsytystä ja cachucha tanssia. Luultavimmin Thomas Hoodin runo 1844, jossa köyhä misu hukkuu hypättyään London bridgeltä. Hood oli humoristi, joka vakavoitui tultuaan kipeäxi nelikymppisenä. Venezialainen silta tuli kuuluisaxi Byronin matkailumainoxesta Childe Harold. Jennylle kerätään heti kolehti. Kolme kilteintä tyttöä auttaa sitä uudemmankin kerran. Antaa ompelutöitä ainakin. Hinnasta kai voi vähän tinkiä. On niin paljon rahanreikiä.
    ellauri022.html on line 245: Silloinhan se on järkevää, vai mitä? Sillä mitä tässä lopultakin haetaan ellei iloa? Niinkuin Petsku oivalsi: asioita tehdään viime kädessä sixi, että se on kivaa. Kivaa pitkällä tähtäimellä, kiva keskimäärin, kivaa mahdollisimman monille, juujuu, kaikenlaisia varauxia ja tarkennuxia, silti: kivaa, loppupeleissä.
    ellauri022.html on line 251: Pollyllä on ystävinä kokonainen liuta sinisukkia, piukkalankaisia kuin Pamelalla, valkoisin suikkelein. Tällaiset nokkelat naiset kiinnostaa myös miehiä, tuumii Fanny järkevänä. Pojat ei pääse taiteilijatyttöparin väliin. Ne on selkeesti lesboja. Ei sentään, Porky on nähtävästi bi, menee Georgen kanssa mimmoisiin mut ottaa Bessin mukana. Kirjailija Kate näyttää nälkiintyneeltä, vaik on bestselleri. Se on Luisa ize kameoroolissa. Fanny ihastuu kun sinisukat ei olekaan miesmäisiä tai karkeita, haavexijoita tai suupaltteja.
    ellauri022.html on line 257: Sid ei ole eilisen teeren poika ja honaa heti mistä Pollin kenkä puristaa, kun Tomi ajaa ohi. Hyvästi Polli, se sanoo ja menee tiehensä. Luisa on eri taitava näiden pikku keskustelujen regisseeraaja. Sen miälest pitää estää kosinta heti alkuuna jos ei aio myöntyä. Ja ninhän Polly just teki. Fanny on tosi iloinen. Nyt se voi jahdata Sidiä tukka putkella. Vähän kyllä epäilyttää, olisko se ihan noin kiitollinen saadessaan armollisesti nuolla Pollyn jämiä.
    ellauri022.html on line 259: Herra Pshaw tekee vararikon ja Tom saa potkut yliopistosta. Se on voi. Sentään Tomin tukka on nyt ruskea, kiharainen ja pehmeä. Jotain hyvääkin. Punaiset tukat on naurettavia. Shawn porukat ottaa vararikon aika tyynesti. Herrastytöt näkee siinä valoisia puolia. Saa siivota ja kokata ja laskea pennejä. Aika Austen meininkiä kirjasta Järki ja tunteet. Naisen osakkeet nousee kun meemit vähenee. Tietysti koska meemit on miesten handussa. Niin on käynyt molemmissa maailmansodissa. Tulispa niitä vielä kolmas.
    ellauri022.html on line 265: Fan yrittää turhaan päästä sitä käsityxestä, että köyhyys on häpeällistä. Sehän ON häpeä, niinkuin hopea. Siitähän näkee et olet tunari, epäonnistunut siinä mikä jenkin elämässä on tärkeintä. Et ole läjän päällä, vaan pohjalla. Olemasaolon taistelun säälittävä häviäjä.
    ellauri022.html on line 269: Maud kokkaa ja huutaa Tomille: miesten paikka ei ole keittiössä. Onk se joku somali? Maailman parhaat kokit on miehiä, sanoo mieskokit. Ja on meitä näitä paljon huonompiakin. Pollyn saarna rusinapullasta on opettavainen, mutta onnexi hauskanläntä. Tom antaa kolehdin. Kiitos hyvä veli, tarpeeni ovat vähäiset ja korpit tavallista kylläisemmät, kuten tapasi sanoa Wilho Pylkkänen, ei vaan pastori Müller. Hau.
    ellauri022.html on line 275: Tyhmä Tom ei tajua et Fan ottaa Sidin ja Polly sen. On ihan turhaan mustasukkanen Sidille. Antaa muiskun Pollylle niinkuin ennen isoäidille. Tykkäsköhän isoäiskä märistä pusuista. Polly on ainakin ihan pöllyssä. Tomi lähtee länteen kuin yxinäinen kauboi, Pollyn veljen Nedin luo.
    ellauri022.html on line 279: Vanhemmat tekee laskutoimituxia kuin herra Shaw, summaa plusit ja miinustaa miinusit, kattoo mitä viivan alle jää, päättää siitä kenen sopii naida kenetkin. Nuoret luotaa höpsismiin, liskoaivoihin, ja siitä alkaa ne riidat joita niin monet kirjat märehtii. Wilho ja Hilja mokas siinä, ditto Riku ja Heluna. Iso Pauli sanoi, ettei pidä puuttua. Siitä ei tuu lasta eikä paskaakaan, pelkkää porua. Pirkko ja Calle ei paljon puuttuneet, ehkä koska ne oli ite olleet vähän kuin Roomeo ja Juulia. Köyhä laiha mamu ja fennomaani bashkiiri.
    ellauri022.html on line 283: Tom palaa Kalisotan kierrettyään päivettynenä ja filmitähden näköisenä. Vihjaa toiseen kihlauxeen, Polly luulee sen tarkottavan toista Marjaa. Lähtee vähin äänin lämmittämään kalossejaan ja miettii, onko toisella Marjalla pienet jalat ja laittaako Tom sille jalan kalossiin. No ei, väärinkäsitys, toinen Marja meneekin Nedille. Tom ja Polly tunnustavat porstuassa toisilleen lämpimät tunteensa.
    ellauri022.html on line 285: Luisan vahvuuxia on lämpimien tunteiden kuvailu. Se saa ne kuulostamaan naiivin aidoilta. Se onnistuu siinä usein olematta yököttävän äitelä, heittämällä joukkoon vähän huumoria, satiiria tai suopeata sarkasmia. Se pompittaa hellien kohtausten molempia ospuolia tasapuolisesti, mikä tekee niistä jotenkin sympaattisempia. Jokaisessa siassa on pikkuisen likaa, mutta silti söpöt kärsät ja herttaiset saparot.
    ellauri022.html on line 287: Tomin lompakossa oli pieni ruskea esine, josta lähti heikko tuoksu. ??? Ei, vaan lakastunut luusu. Polly hipelöi heltyneenä Tomin majavaista venelakkia, suoristaa sen lommoja. Kohta Tomi silittelee Pollyn majavaa. Polly on maailman uskollisin lakastaja, Maud sanoi pienenä. Vai sanoiko se jakastaja? No mekin (Seija ja mä) jaxettiin odottaa jakkauden täyttymystä aika monta vuotta.
    ellauri022.html on line 419: Kilppeyden peliteoria on vähän kuin charity. Rikas antaa paljostaan, osoittaa sillä et sillä on kapassiteettia. Sen verran on tässäkin tit for tattia, että kiitollisena pitää olla saamapään, nöyränä siunata antajaa, äänestää sitä, olla sen tiimissä toisia mahtavia vastaan. Auta armias köyhä jos nouset kyykystä ja alat keulia. Siihen loppuu almujen jakelu ja hyväntahtoisuus.
    ellauri022.html on line 421: Kilppeys on yxi sdradegia muiden joukossa. Oikein käytettynä se toimii kuin junan vessa, kuten kerrotaan sadussa Myrskytuuli ja päivänpaiste. Kun se menee pieleen, kaikki suuttuvat. Sitä ei ehkä kannata yrittää, kun resut on tosi vähissä. Tulee turpaan joka kantilta. Ei parane silloin jäädä tuleen makaamaan.
    ellauri022.html on line 444: Isi tykkäs yhdestä suomenruozalaisesta iskelmätähdestä, whats her name,

    ellauri022.html on line 445: niin Inga Sulinista. Ehkä se oli vähän kuin Margit Spranger nuorena.

    ellauri022.html on line 447: Pollyannan äidistä Eleanor Porterista on vähän elämäkertatietoa, sekin tylsänlaista.

    ellauri022.html on line 473: Miesten kiltteys ja optimismi ylipäänsä taisi saada siinä kärhämässä vähän lommoja.

    ellauri022.html on line 476: Ilmeisestikään tämmöinen päivänsäteily ei ollut oikein miehekästä, vähän homoa.

    ellauri022.html on line 477: Voltairen Candide 1759 jo teki raakaa pilaa miespäähenkilön katteettomasta optimismista.

    ellauri022.html on line 479: Vähän suspektilta kyllä vaikutti myös Heidin puuhastelu Pekan ja Alp-Öhin kaa.
    ellauri022.html on line 525: ➢ Mitähän Katrinka ajatteli päässään? Saatanan narsu Nasu, ja Aku mulkero!

    ellauri022.html on line 546: Sitähän mullakin on viljalti. Olikohan Sirin iskälläkin lehtolapsi. Bastardeja äidin oomme kaikki.
    ellauri022.html on line 555: Vähän aikaa on epäselvää onko Siri Amerikan vai Rumin puolella, kun se kirjottaa WTC:n tornien kaatumisesta. Jos sen miälest hyökkäys Irakiin oli oikeutettua, niin Siri, tervemenoa. No ei sentään, on se sentään oikealla puolella.
    ellauri022.html on line 588: Se skizoo sitä, että Paul oli ollut lätkässä johki nuoreen narsuun joka oli kylmästi palauttanut äijänkäävän takasin. Se siinä oli pahinta, Paul on nyt toisen jämä. Ennen kaikkea se miten naurrettavalta se ize näyttää koko jutussa, siitähän tulee julkinen pilkan esine.
    ellauri022.html on line 602: Eken kautta Siri kelaa isän suvun vaiheita vähän kaunisteltuna, pienentää vanhempiensa ikäeroa. Paul Austerista kertoo sit Inga ja Max. Paul Auster on takuulla bylsinyt jotain new age lunttua. Siri tietää olevansa sitä fixumpi mut sittenkin, Edie oli kai ollut nätimpi. Tai parempi sängyssä, mitämax. Norjalaiset ei ole mitään vällykäärmeitä. Jalat tulee ulos sängyn päädystä.
    ellauri022.html on line 610: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
    ellauri022.html on line 618: Sirin loppuselvittelyä ei voi lukea kuin huuli pyöreenä. Onkohan sille jotain tällästä oikeesti sattunut? Siinä on samanlaista koetun tuntua kuin Ivana Trumpin avioerossa. Siri ON tyylipillu, all right. Dorothyxi pukeutunut Burton on nolo deus ex machina. Taisteleminen Max paskiaisen kirjeistä just niin naurettavaa kuin narsu sanoo. Täähän on läpeensä tuttua jenkkisaippuaa. Uhkaillaan lakimiehillä.
    ellauri022.html on line 626: Näkyvyyden puute varmaan Siriäkin surettaa. Sillä on oidipaalinen fixaatio ilkeeseen isävainajaansa. Se skizo ei kuulosta uskottavalta Ekeen siirrettynä. Vähän homolta.
    ellauri022.html on line 630: Jamaikalaispimun llandllord Eke tyytyy llämminpeppuiseen kollega Llauraan, joka on ylevä ja pyylevä. Jamaikalaisperhe eheytyy pudotettuaan munapää lapsensa epähuomiossa ikkunasta. All is well, kuten Harry Potterin vikan osan lopussa. Rodut on taas ruodussa.
    ellauri022.html on line 655: Tää on varmaan jotain vanhaa trikiinien ja prionitaudin pelkoa, samaa joka estää rättipäitä syömästä pekonia. Sika ja apina on niin lähellä, et niiden ristiin syömisessä on vähän kannibalismin makua. Mr. Pig syö Howie pojua.
    ellauri022.html on line 657: Joku 60-v jolppi asui 30v Littoisissa metässä avoimen taivaan alla patjan päällä kun se luuli ettei se voi saada kunnan asuntoa kun sillä oli velkoja. Ei tullut kysyneexi. Pelastusarmeija pelasti sen vapautuneeseen asuntoon. Niitähän on nykyään maaseuvulla pilvin pimein. Se ei osannut käyttää mikroaaltouunia. No hitto olihan niitä jo 90-luvulla. Se oli vaan tollo. Kuten se japsu viidakossa joka luuli 50v kuluttua että maailmansota jatkuu yhä.
    ellauri022.html on line 669: Sitten siitä tuli pappi. Sukua kuoli tubiin oikealta ja vasemmalta, ja Rafulta meni usko ja papinpaikka alta. Se lähti Euroopan turneelle, missä se inhos Voltairea mut sai vahvan luontoelämyxen Pariisin kasvitieteellisessä puutarhassa. Kaikki liittyy kaikkeen, siististi nimilaputettuna. Pidän enemmän puistomaisesta.
    ellauri022.html on line 694: Jep jep, yxilönvapauden evankelista. Infinitude of private property as well. Get off my property! Sullon mun luonto! Nää on mun maita! Minähän ne oravat myrkytän! Omaisuus on reviiri, reviiri omaisuutta.
    ellauri022.html on line 696: Harvardissa se vähän lyttäs Jeesusta, ja sai porttarin 30 vuodexi. Vähän kontroversielli suurmies siis. Seppoilu on hyvä asia, mut jeesustella pitää myös. Jumalisten mielestä Emerson lempatessaan luomakunnan isähahmon jätti jälkeen tukun orpokotilapsia. Sellainen ei vetele, kyllä iskä tarvitaan joka perheessä.
    ellauri022.html on line 711: Waldo "The Sage", Amerikan Montaigne, lähti 9 muun filosofikaverin kaa eräretkelle kesällä 1858 New Yorkin suureen erämaahan. Siellä mekin ajeltiin perheen kanssa Lincolnilla 2007. Oli siellä aika alkeellisen näköistä.
    ellauri022.html on line 712: Wiisaat matkustivat junalla, postivaunuilla, ja opastetuilla kanooteilla. Meillä oli presidentin kaima, jossa oli sähköisesti säädettävät istuimet. Niillä oli tosi kiva reissu. Niin meilläkin.
    ellauri022.html on line 732: aisapa tarttui aisan piähän

    ellauri022.html on line 741: ”Mitellähpä melojamme

    ellauri022.html on line 766: polvin suohon vedelähe.”

    ellauri022.html on line 782: vähän markkoja paremmat

    ellauri022.html on line 790: viel ois vähä laivojani,

    ellauri022.html on line 809: lusikoita pesemähän

    ellauri022.html on line 821: siinä triptyykissä, missä Väinämöinen kähmii neitoa,

    ellauri022.html on line 825: Niitä oli kyllä silminnähden vähemmän kuin Triplassa.

    ellauri022.html on line 850: lähettävät Kallelan Ainon signaalia.

    ellauri022.html on line 857: John Clare 1793-1864 oli Byronia 1788-1824 5v nuorempi, mut toisin kuin se, eli vanhaxi. Se oli köyhä maajussi, joka kirjotti maaseudusta vähemmän romanttisesti. Se tykkäs heinänteosta ja inhos koneita. Mäyrää se sääli yhtä vähän kuin muutkin maalaiset. Sen runot on sovinnaisia, keskustalaisia.
    ellauri022.html on line 864: Elämää elinkautiseen vankilareissuun. Sitähän se on.

    ellauri022.html on line 894: Rumin runot ei ole rumia vaan päinvastoin itämaisen sievisteleviä. Niillä on tämän päivän pakanalle vähänlaisesti annettavaa. Ne tuovat mieleen tunkkaiset tekosilkkikerrastot, halvat itämaiset helyt made in Taiwan, viehkot käsieleet ja epätarkat väripainokuvat idän pyhimyxistä. Epäamerikkalaista elehdintää. Miten tää voi olla USAn luetuinta runoutta? Ehkä punaniskat ei lue mitään runoja, ainoat mitkä lukevat on itämaiset matut. Tää on tähän asti paras (en tiedä mitä se meinaa, mutta onhan siinä tunnelmaa).
    ellauri022.html on line 913: Skotit syö haggixen kaa lanttua. Juuttibuumin aikana skotit teki juutista säkkejä tehtaissa, joihin otettiin töihin vain naisia ja lapsia kun ne oli vähemmän tilaavieviä. Miehet oli työttöminä kotona ja keitti työllisille teetä. Näin voi käydä taas kohta.


    ellauri022.html on line 919: Kirjoitti Todesfugen heti Seijan synnyttyä 1952 mut hävis runokilpailun tyttöystävälle. Suuttui sille siitä kuten mä, kun hävisin tikanheiton Seijalle. Paulkin vähän plagioi muilta runoja, Todesfugekaan ei ois mennyt läpi Urkundista. Sääti ranskalaisen aatelisen tytön kaa, jonka sukulaiset eivät tykänneet. Vähän kuin Julie ja Pröö. Kirjoittivat melkein yhtä monta kirjettä kuin ne, tai Seija ja mä pienenä. Hukuttautui Seineen sinä vuonna kun Petsku oli Lapissa. Ja mä Konstanzissa. Ois täyttänyt sinä vuonna 50, se on vaikea paikka monille. Mä kävin yxin Australiassa 50-vuotiskesänä, ja syxyllä tarjosin vanhemmille kiinalaista sapuskaa. Ne söivät epähuomiossa chilikastiketta raakana ja kävivät kuumana. Seijalla ja Helmillä oli söpöt kiinalaiset putkimekot.
    ellauri022.html on line 923:
    	Zähle die Mandeln, zähle, was bitter war und dich wachhielt, zähl mich dazu.
    
    ellauri022.html on line 938: Khusrow ja Shirin kertovat tarinan kuningas Khosrowin seurustelusta prinsessa Shirinin kanssa ja rakkauskilpailijansa Farhadin voittamisesta. Puhdas ja epäitsekäs rakkaus on esitetty tässä ruumiillistuneena Farhadin hahmoon, joka on salaa rakastunut Shiriniin, joka joutuu kuninkaan vihan ja kateuden uhriksi. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadille ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Tämän väärän uutisen kuultuaan Farhad heittäytyy vuoren huipulta ja kuolee. Khosrow kirjoittaa kirjeen Shirinille ja ilmaisee pahoittelunsa Farhadin kuolemasta. Pian tämän tapauksen jälkeen myös Mariam kuolee. Ferdowsin version mukaan Shirin myrkytti Mariamin salaa. Shirin vastaa Khosrowin kirjeeseen yhtä satiirisella surunvalittelukirjeellä. Aika kakkiaisia! Mutta aloitetaanpa aiempaa.
    ellauri022.html on line 940: Shapur, Khosrow'n läheinen ystävä ja taidemaalari, kertoo Khosrow'lle Armenian kuningattaresta Mahin Banusta ja hänen veljentytöstään Shirinistä. Kuullessaan Shapurin kuvauksia Shirinin virheettömästä luonteesta, nuori prinssi rakastuu kuulonvaraisesti Shiriniin, armenialaisen prinsessaan. Shapur matkustaa Armeniaan etsimään Shiriniä. Shapur löytää Shirinin ja näyttää Shirinille kuvan Khosrowsta. Shirin rakastuu samoin sika säkissä tyyppisesti Khosrowiin ja pakenee Armeniasta Khosrowin pääkaupunkiin Mada'iniin; mutta sillä välin myös Khosrow pakenee isänsä vihaa ja lähtee Armeniaan etsimään Shiriniä.
    ellauri022.html on line 948: Ennen kuin Khosrow ehdottaa avioliittoa Shirinille, hän yrittää olla läheisyydessä toisen Shekar-nimisen naisen kanssa Isfahanissa, mikä viivästyttää entisestään rakastavaisten liittoa. Lopulta Khosrow menee Shirinin linnaan tapaamaan häntä. Shirin, koska hän näki, että Khosrow on humalassa, ei päästä häntä linnaan. Hän moittii Khosrowia erityisesti hänen läheisyydestään Shekariin. Khosrow, surullinen ja hylätty, mulkku nuupallaan, palaa palatsiinsa.
    ellauri022.html on line 950: Shirin suostuu lopulta naimisiin Khosrowin kanssa useiden romanttisten ja sankarillisten jaksojen jälkeen. Silti Shiroyeh, Khosrowin poika hänen vaimostaan Mariamista, on myös rakastunut Shiriniin. Shiroyeh murhaa lopulta isänsä Khosrow'n ja lähettää sanansaattajan Shirinille ilmoittamaan, että viikon kuluttua hänen on mentävä naimisiin hänen kanssaan. Shirin tappaa itsensä välttääkseen menemästä naimisiin Shiroyehin kanssa. Khosrow ja Shirin haudattiin yhdessä samaan hautaan. Ympäri käydään, yhteen tullaan.
    ellauri022.html on line 958: Shahnameh sisältää kuuluisan persialaisen rakkaustarinan. Kuvanveistäjä named Farhad rakastuu Shirinin kanssa ja siitä tulee Khosrown rakkauskilpailija. Khosrow ei voi välttää Farhadia, joten hän lähettää hänet maanpakoon Behistun vuorelle, jonka mahdoton tehtävä on kaivertaa portaita kallioon. Farhad aloittaa tehtävänsä toivoen että Khosrow antaa hänen mennä naimisiin Shirinin kanssa. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadiin ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Kuultuaan tämän väärän uutisen Farhad heittäytyy pois vuoren huipulta ja kuolee.
    ellauri022.html on line 967: nähdä rakastajasi rakkaus heidän lähellään
    ellauri023.html on line 25: Orpo Olavin koettelemuxet eli K.O. Syvännön lapsuus (Ristin Voitto 1957). Kirjoittanut Unto Kunnas. Orpo Olavi on uusi tuttavuus, jonka mulle esitteli Anssi Wanha-Yli-Jyrä. Orpo Olavi on kirjan kansikuvassa jotenkin isin näköinen poikaikäisenä, esim siinä fotossa joka on otettu Tallinnassa, jossa se seisoo mamma Margitin ja Alma Potralin välissä. Orpo Olavista tulee mieleen myös Anni Swanin Pauli on koditon, ehkä vähän Wilho Pylkkäsenkin odysseia. On siinä jotain Kullervoakin alkumetreillä. Äitipuoli antoi kiven evääxi. Axel Gallenin Kullervon kirous sopisi tähän kuvituxexi, tai sen ankka/hiiriversio.
    ellauri023.html on line 36: Se Orpo Ollin ainut kappale löytyi sitten SKS:n kirjaston varastosta, haalistunut pikku kirjanen. SKS:n hieno kirjasto oli remontissa, kirjastonhoitajat vilistivät karussa ikkunattomassa kellarissa kuin pienet rotat. Vanha mummu jolla ei ollut juuri ketään enää ullakolla kulki jonkun käsikynkässä kohti ovea. Suupielessä sylkivana. Vähemmän oli väkeä kuin Salpausselällä.
    ellauri023.html on line 40: "Isäni kävi teollisuuskoulun ja tuli sitä tietä rakennusmestariksi. Äitini oli vähän yli 20-vuotias, kun minä synnyin v. 1909." Siinä siis Kaarlo O. Syvännön syntymävuosi. Siitä alkoivat orpo-Olavin koettelemukset. Mutta kaikki se mitä K. O. Syväntö oli joutunut kokemaan vaikutti siihen, että hänellä riitti sitkeyttä ja uskoa suorittaa tehtävä, mihin hänet oli valittu.
    ellauri023.html on line 41: K. O. Syväntö oli ainutlaatuinen apu siinä valmistavassa työssä, että Israelin juutalaiset ja sen naapurimaatkin kerran elävät sovussa niinkuin tulevat tekemään Messiaan valtakunnassa. Apu oli heille tarjottu Jumalan Sana ja ainoa Messias, Jeesus Kristus. Muut messiaat älkööt vaivautuko. Odotus on nyt ohize. Tai siis oli, tai siis odotellaan vielä vähän, mutta samaa messiasta, ei toista.
    ellauri023.html on line 47: Oli se aika päivästä, jolloin taivaan tulipallo hehkuvimmin polttaa ja ilma on hiostavan kuuma. Ei tee mieli ulos eikä siellä ulkona kukaan suostu olemaankaan omasta halustaan; on keskipäivä ja siestan aika. Sisällä huoneessa on vilpoista, vähän raukaiseekin Kaarlon höpinä, mutta me keskustelemme. Tulee puhetta lähetyskentän oloista, huonosta kentästä, maan oudoista laeista (Moosexen 10 käskyä) ja säännöstelymääräyxistä (ei sikaa). On rähistävä juutalaisille virkamiehille ja kuitenkin vaellettava kristittynä. Osattava pitää oikea jännite, ettei tule impedanssi mismatchia.
    ellauri023.html on line 49: Usein on vaikeuxia elintarpeiden saamisessa, raha tekee välipään. Eihän ne pirut lähetä tarpeexi Suomesta. On vaadittava tiukkana. Onnexi Orpo Olavin lapsuus on koulinut sen siihen. Ollin kurjuus johtui pahasta äitipuolesta, jonka ilkeys oli ihmeellisempi satua. Olli kertoo repäisevästi pari juttua, ja Unto oivaltaa: tästähän saisi opettavaisen kirjan! Ei kun asiaan. Mikä olis kirjan opetus? Että ole tyytyväinen rupisiin vanhempiisi, Ollilla oli vielä kurjemmat.
    ellauri023.html on line 75: vaan itketti. Ei auta, Iisalmeen isän luokse oli lähdettävä, itketti tai ei.

    ellauri023.html on line 79: aikaan ollut vielä piirrettykään. Siinähän on vielä yxi orpolapsi, tuli mieleeni.


    ellauri023.html on line 81: Täähän on yxi vanhimpia tarinoita, suoraan Darwinin postillasta peräisin.

    ellauri023.html on line 94: kun lähdet sä Katri hento
    ellauri023.html on line 105:

    Niinpä! Onpa sattuva tämäkin runo! Joka päivä luoja antaa einehen, mitä tarpeen on, sen juuri, ei enempää.
    Kuinka monta kertaa olenkaan saanut mennä nukkumaan nälkäsellä vazalla! Mutta ehkä se sitten on niin,
    ettei sen enempää olekaan ollut tarpeen. Enhän ainakaan tähän mennessä ole nälkään kuollut...
    ellauri023.html on line 119: Kyllä oli kaunis Leenankin runo! Ja mitähän tuo kruunu tarkoittaa? Onkohan minullakin

    ellauri023.html on line 130: Illalla ope lähettää sen kotiin mukanaan kirje vanhemmille, jossa käsketään rankaisemaan tätä

    ellauri023.html on line 134: Mitä Ihm---! opettaja repii hihansa, vähältä piti ettei mottaa Olavia lättyyn. Uhkaa lisäjälkkärillä.

    ellauri023.html on line 137: Näin härkäpäinen poika sopii juutalaisten lähetixi, vähempi ei riitä, jos riittää sekään.

    ellauri023.html on line 150: Äitipuolta vituttaa käenpojan keuliminen, vähentää entisestään Kaarlon ransuuneja.

    ellauri023.html on line 151: Olavi vastaa myymällä joululehtiä ja kuorimalla ropseja ennen koulujunan lähtöä.

    ellauri023.html on line 152: Äiti hakkaa sen päätä seinässä olevaan rautanaulariviin. On hengenlähtö lähellä.

    ellauri023.html on line 155: Olli sulkee paskiaisen kellariin ja lounastaa sen rähistessä siellä muina miehinä.

    ellauri023.html on line 159: Isä on vähin äänin Ollin puolella. Kuka perheessä on hullu, tietää kaikki jo.
    ellauri023.html on line 167: Vähän lukijaa jää vaivaamaan, olikohan Ollilla myös taloista kadonneita kamoja.
    ellauri023.html on line 179: Sen reipas Aati kaveri makaa kohta kylmänä, kun ampuu izeänsä epähuomiossa haulikolla mahaan.

    ellauri023.html on line 181: Mikähän se lie koko tän touhutuxen tarkoitus? Jaa-a, siinä se on vasta iso kysymys.

    ellauri023.html on line 182: Ehkä vähän liiankin iso. Sen presuppositio voi olla ize asiassa falski.
    ellauri023.html on line 188: Sekin siis lähti rahan perään Hesaan kuin Wilho poika aikanaan. Wilhon lailla,

    ellauri023.html on line 191: Palattuaan Hesan kurssituxen jälkeen Mikkeliin junanlähettäjäxi se alkoi käydä seuroissa.

    ellauri023.html on line 196: Siitä lähtien Kaarlo alkoi rukoilla ja tutkiskella pyhää kirjaa luppoaikoina.

    ellauri023.html on line 197: Vähän päästä se päätti herätä, tehdä kääntymyxen ja päästä irti lopuistakin paheista.

    ellauri023.html on line 210: Hyvähän sen oli sanoa, kun oli teologian tohtori ja setlementtiliikkeen messias.
    ellauri023.html on line 214: pyhä kirja levälleen ja lähilukua. Sieltähän se selvisi, kun piti selvitä: lähdetäänpä kastamaan!

    ellauri023.html on line 219: lähteä toteuttamaan sanaa opissa ja elämässä. Lähden kuuliaisuuden tielle. Mitä sinä teet,

    ellauri023.html on line 220: sitä minä en tiedä, mutta minun on lähdettävä. Minussa on se jokin. Fiilis on nyt sellainen.

    ellauri023.html on line 226: Seurakunta riemastui: pahaa-aavistamattomat uudet pokat vois lähettää Israelin kentälle.

    ellauri023.html on line 227: Mikäs sen parempi taustavirka lähetystyöhön kuin opinkäynyt junanlähettäjä.

    ellauri023.html on line 241: Ihan kiva kirja, väkivaltaa roppakaupalla, mut aika vähän sexiä. Star wars ilman lentäviä lautasia. Eikä ihan vähän myös vanhan ystävämme narsismin hajua, psykopatiaa ja tunnekylmyyttä. Henkilökuvauxessa on selkeitä puutteita. Vähän samaa heikkoutta kuin jehovan romaanissa jeesus nasaretilaisesta. Ainoa huolella kuvattu henkilö on kirjan sankari, ritari moitteeton ja nuhteeton, jossa ei ole mitään vakavia vikoja.
    ellauri023.html on line 243: Rakas jeesus ei vaikuta Ollille kovin läheiseltä, jonkun toisen kirjan sankarilta lähinnä. Toi rakkauskortti ymmärrettävästi esiintyy aika vähän sen pelissä. Vaikee on kauhalla ottaa, jos on lusikalla annettu. Se korvataan sitkeydellä, oveluudella ja izepäisyydellä. Voi olla paremmin tarpeen juutalaisten korttiremmissä.
    ellauri023.html on line 245: Vaimokin tulee mukaan ihan sivulauseessa vasta loppuvizeissä. Sen mielipidettä ei tarvize edes kysyä. Uskonasiat on miesten juttuja. Nainen olkoon turpa kiinni seurakunnassa, kun junanlähettäjät puhuu.
    ellauri023.html on line 250: Huomattavan monella huuhatoiminnan merkkimiehellä on ollut rikkinäinen lapsuus ja vaikeata nuorena. Ehkä niitä on tapana myös vähän hehkuttaa.
    ellauri023.html on line 266: Orpo Olavista eli junanlähettäjä Kaarlosta tuli '47 tienravaaja Israelin laulumaille. Kuin ärhäkkä bobcatti, se ahersi juuttaanmaalla runsaat 30v karja-aurana, kärsä ylös, siivet ylös, aina kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan.
    ellauri023.html on line 268: Seeveensä jatko-osassa Kaarlo kertoo Israelin seikkailunsa haamukirjoittaja Untolle mankkanauhalla. Ensin heitetään vähän lisävaloa sen vuosiin junanlähettäjänä. Se oli lahjomaton virkamies, joka poltti luihun sahanomistajan filunkipelistä. Se on kuin George Washington: en osaa valehdella, mutta osaan kannella. Nilkkiainesta. Filunkimies ja sen saha joutuivat vasaran alle. Luovaa tuhoa luojan mieheltä.
    ellauri023.html on line 270: Jumala kosti vanhurskaan teon teon satakertaisesti Kaarlolle. Se oli ostanut kesämökin lainarahalla, ja maxoi korkoja kaatamalla mökin mezästä halkoja. Jumala järjesti niin, että saman tien alkoi talvisota, ja halkojen hinta nousi taivaisiin. Kaarlo pääsi veloista. Mixen kaatanut naapurinkin mezästä Kaarlo mietti varmasti. Se oli kiltisti ajateltu herralta. Sitten kateellinen naapuri hankki Kaarlon mezän hakkuukieltoon, varmaan siltä oli kaadettu liikaa halkoja. Jumala järjesti niin, että sodan jälkeen vaadittiin mezänomistajilta halkosouveja polkuhinnalla. Kaarlo pääsi tästäkin pälkähästä, koska sen mezä oli hakkuukiellossa! Taas oli kiltisti ajateltu herralta. Se auttaa Kaarloa oikein norsupyssyllä. Lähimmäisiä kaatuu kuin heinäpellolla.
    ellauri023.html on line 274: Vähän myöhemmin Ilmajoella Kaarlo pani herran taas seinää vasten, kun vuokra-asuntoa ei löytynyt. Sähän lupasit, että mä saan pyytää ihan mitä haluan! Eikä auttanut herran kuin lähettää enkeli johdattamaan Kaarlo onnellisen tiilitalon luo, jonka Kaarlo ostaa tupasi, varmaan enkelin sen käteen työntämällä rahatukulla.
    ellauri023.html on line 276: Näitä samanlaisia melko puolueellisia henkilökohtaisia ihmeitä tuli sitten Kaarlon tielle useita, enkeleitä ilmestyi ja pelasi asioita Kaarlon pussiin, monen vähemmän armoitetun vahingoxi. Sitähän se on luvatun kansankin historia, yhdelle luvataan hyvää, joka kylmän rauhallisesti otetaan toisilta. Mitäs palvovat vääriä kuvia. Pitää kazoa mihin suuntaan kumartaa ja mihin pyllistää. Vähän sellaista teodikeaa.
    ellauri023.html on line 309: Talo kalliolla on komea, vähän Rauhista nuorempi. Sauna oli alunperin

    ellauri023.html on line 330: Tää hankaa naapurien välejä. Jossain lähitulevaisuudessa häämöttää suuri

    ellauri023.html on line 350: Sen vieressä maatuu, jalopuisena vähän hitaammin, Paulin hieno mahonkivene.

    ellauri023.html on line 369: joita se pyyti sen seizemän huivia kiedottuna päähän, isossa olkihatussa.

    ellauri023.html on line 374: pikkiriikkisillä tonteilla. Ne alkavat vähitellen homehtua paikalleen.

    ellauri023.html on line 389: Toinen poika Jouko oli Ökö, se oli vähän jälkeenjääneen oloinen.

    ellauri023.html on line 396: Kun rouva Leskinen ei ennättänyt majalle auttamaan, se lähetti

    ellauri023.html on line 399: vielä suurempia pullia lähti seteli kädessä taxilla takas Nikkilään.

    ellauri023.html on line 403: Eräänä päivänä Virpi vaan lähti eikä enää tullut takaisin.

    ellauri023.html on line 419: Seija ja muut kävivät muinoin lähteellä. Lähde on jäänyt tien levennyxen alle.

    ellauri023.html on line 431: Muutti vähitellen mökin pienexi saxalaisuuden saarekkeexi vaakalaudoituxella ja lasilla.

    ellauri023.html on line 435: No siitähän ei tietystikään tullut mitään, herätti vain täällä päässä suurta pahennusta.
    ellauri023.html on line 439: lähti vähin äänin mäkeä ylös linja-autolle. Huonosti taisi sille käydä

    ellauri023.html on line 446: Rouva Kaukon sisko Maire asui ja rähisi Nyyrikintiellä kunnes kuoli sekin.
    ellauri023.html on line 465: Ukot lähtivät lopuxi Bulgarian kultarannalle lomailemaan meidän rahoilla.
    ellauri023.html on line 470: laseihin, kun ne toivat mieleen kiltin Siiri Sivon. Mutta mun lasitpa välähtelivät

    ellauri023.html on line 478: Nyt se on taas lysähtänyt hirsi- ja lautaosan välistä, kun ei tehty betoniperustuxia.
    ellauri023.html on line 491: Mantat möi tontin seurakunnalta vähän salaa Wilholle 40-luvun vaihteessa. Ne sai asua mökissä elämänsä

    ellauri023.html on line 494: Uuno toimitti taloon sileät loimuvaneriovet, joita pylkkäsklaani salaa vähän pahexui, halpatavaraa.

    ellauri023.html on line 501: Pylkkästen Pauli poika pystytti isolle perheelleen tontin yläpäähän jokirantaan pienen majan.

    ellauri023.html on line 503: kuin lähteä kilpailemaan paavin kanssa kirkon komeudessa. Majan mataluus ja vaatimattomuus

    ellauri023.html on line 504: oli paikallaan perustamisen aikaan 1953, mutta nyt se kieltämättä ottaa Rikua vähän pannuun.

    ellauri023.html on line 508: Wokun rakentamalta kuistilta on hieno näköala. Vähän on tuulista puuttomalla mäellä.

    ellauri023.html on line 541: Tai ovela säätö kahden kivan sulhasehdokkaan kesken jotenkin nyrjähtää.
    ellauri023.html on line 580: Wittgenstein väitti että estetiikkaan ei kuulu kaunis eikä ruma, tylsä eikä kiva. Eri ääliö. Sehän olis sama kuin etiikkaan ei kuulu hyvä eikä paha. Aarne tosin totee kuivasti, että ihmisen rataennätyksen tuntien riittäs paha ja ehkä vähemmän paha.
    ellauri023.html on line 582: Tässä pitää olla tarkkana. Sekä etiikka että estetiikka tieteinä koskee sitä mix jengi luulee et joku on hyvää tai kaunista. Sillä nehän on vaan tän elukan, tai joidenkin niistä, näkemyxiä. Ei sen kummempaa. "Oikeesti" ei ole sen enempi hyvää kuin kaunista, on vaan eri elukoiden etuja, planeettoja ja tähtiä, kauniita pilviä, ja Darwin pilven reunalla.
    ellauri023.html on line 590: Mielipide-eroihin on syynsä, jotka alkaa selvitä, jos asiaa viizii tutkia vähän tarkemmin. Kaunista ei voi erottaa muista arviointijutuista, se on yhtä monimutkainen asia kuin hyvä, eikä ihme, onhan puhe hyvännäköisestä (hyvältä vaikuttavasta). Oma rakas näyttää kauniilta vaik se oisi ryppyinen. Se on yhä hyvän näköinen.
    ellauri023.html on line 604: Tää on vaan yx tulkinta, se sanoo vähän väliä. Mitä se semmonen tulkinta oikeen on? Arvaus? Oma miälipide? Jotain sellasta. Niinkuin malliteoriassa, tulkinnat on mahollisia maailmoja. Konsistentteja laajennuxia. Ei niiden tarvi olla oikein eikä totta, ne on vaan sellasia kiintoisia mahixia. Useitakin tärkeitä mahdollisuuxia, sanoi Jaakko Hintikka.
    ellauri023.html on line 606: Ylevää ja ihanaa varten me ollaan olemassa, on monet muutkin sanoneet kuin Aarne. Hizi, mä luulin että ollaan täällä lisääntymässä ja täyttämässä maa. En usko tohon hymistelyyn ollenkaan. Nautintoa on estetiikkakin, muttei niin tärkeää kuin syönti, nainti ja puinti. Se on pelkkää luxusta, ylimääräistä. Paizi naiskauneus, sillä naiset lassoaa mieluisia miehiä. (No näitä hyötynäkökohtiakin on muitakin vaikka kuinka paljon, kun vähän miettii.)
    ellauri023.html on line 610: Taiteen tarpeesta on vaikeampi sanoa, kun taiteellisesti kaunis on enempi irrallaan darwinistisista hyötynäkökohdista. Taide ei aina edes ole kaunista, vaan vaikka hätkähdyttävää. Ruma voi olla hyvää taidetta. A good kind of hurt.
    ellauri023.html on line 619: Tuhlailevalle öykkäröinnille ja barokille vastakkainen kiintopiste estetiikan pelissä on funktionalismi, yxinkertainen on kaunista. Rönsyt poistamalla saadaan parannetux tuottavuutta. Kaunis hävittäjä, kaunis peto. Tää on köyhän miehen estetiikkaa. Kaiken maailman harmoniat ja symmetriat kuuluu tähän. Kolmogorovin kompleksiteetin minimointia. Ekonomiaa. Vähän sellasta anaalista, protestanttista, talonpoikaista.
    ellauri023.html on line 625: Muotoaistien silmän ja korvan lisäxi kauneutta säntää arvioimaan lähiaistit, pysty nenä ja hapan suu. Niillähän ne koiratkin arvioivat kumppaninsa kelpoisuutta, haistelevat pyllyä ja nuolaisevat sitä.
    ellauri023.html on line 632: Sulla menee Aarne sekaisin etiikan puurot ja estetiikan vellit. Tai no, fair enough, kyllähän sä tiedät mistä puhut, olet istunut sen seizemissä taidelautakunnissa. Herrameemejä, massihyvää, rahavallan paukkumaissiahan se on se moraali. Niitäkin voi kuvistakin haeskella pää vinossa.
    ellauri023.html on line 638: Aarne on vähän epämuodikkaasti wittgensteinilainen, vaikkei true believer, silti paasaa kielestä. Wittgenstein oli rahamiesten sukua, pikkuisen vanhoillinen izekin mutta persuvastainen. Jumalaton jutku, katolinen äiti, kaappihomo. Idealismin pikku käsityöläinen.
    ellauri023.html on line 645: On tärkeätä huolehtia siitä, miltä näyttää toisten silmissä. Se on Aarnen estetiikan kohta 5. Paizi jos on missi ja toinen on valokuvaaja, korjaa Milan Kundera. Kuvaaja on kuin koira tai hiiri. Sen nähden voi vaikka pissiä tai runkata. Ei tarvi mitään häpyä.
    ellauri023.html on line 647: Aarnen estetiikka on outo kimara kirvesmiesromantiikkaa ja sievistelyä. Jotenkin homoa. Ei riitä nähdä ja kuulla, pitää haistella (yleistä mielipidettä) ja maistella. Wittgensteiniakin pitää makustella haarukkapaloina. Helvi Hämäläiseltä emme sietäisi Hannu Salaman rumia sanoja. Se oisi mautonta. Tyylitöntä. Kun Hande puhuu rumia se on kaunista.
    ellauri023.html on line 670: "Enqvistille ei ole olemassa mitään ihmisen vapaata tahtoa vaan kaikki mitä pään sisällä tapahtuu, on pelkkää molekyylitason fysiikkaa. En tullut vakuuttuneeksi. Ajattelin tehdä pienen kokeen. Lähdenkö viikonlopuksi mökille vai en. Päätin lähteä ja täällä Sipoossa minä nyt tätä kirjoitan. Jos olisin päättänyt toisin, kirjoittaisin Helsingissä. Jotenkin vapaa tahtoni tuntuisi ulottuvan ainakin tuohon asti. En oikein ymmärrä, mitä Enqvist tarkoittaa vapaalla tahdolla ja sillä, ettei sitä ole."
    ellauri023.html on line 679: Enqvist on aiemmin vähätellyt filosofian merkitystä. Nytkin hän väittää ohimennen, että filosofia pyrkii kapuamaan fysiikan yläpuolelle. Jää avoimeksi, mitä hän tällä tarkoittaa. (Miten niin avoimexi? Naavaparrat älkää keuliko, me fyysikot ollaan alfasusia, sitä se meinaa.) Filosofeja hän kehottaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi esittämäänsä kysymystä siitä, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tahdonvastaisella lääkityksellä. Kuulostaa aika nazimaiselta. Onkohan joku hihhuleista päässyt professorin iholle?
    ellauri023.html on line 704: Stoalaiset sai nimensä Stoa poikilesta, Ateenan graffitilla kirjavoidusta jalkakäytävästä, jossa oli kuvattuna sankari- ja taisteluskenejä. Itixen Stoan skene on erittäinkin kirjava, siellä laahustaa nyttemmin kaikenvärisiä mamuja. Oman elämänsä sankareita, käymässä elämän taistelua, vähempi uhrimielellä, enempi poimimassa tomaatteja kypsänä. Hevon vitun rämeet, walla walla, tulis luoti ja tappais.
    ellauri023.html on line 756: ja kaunoja. GT-sählämien järjestämässä muistojuhlassa jo oli pientä ärhentelyä

    ellauri023.html on line 777: Niinhän se just on! Jos pahuus on sitä että varta vasten tahtoo pahaa lähimmäiselleen, ja

    ellauri023.html on line 797:

    Tähdet ovat sotineet


    ellauri023.html on line 813: jo aikanaan vähän uudenlainen naispääosa; sitä ei kukaan äijä päässyt

    ellauri023.html on line 816: niin päähän, että se kuoli sydixeen hevon koukussa.) Nyt tää trendi

    ellauri023.html on line 817: on lyönyt läpitte. Kaikki vähänkin järkevät tyypit tässä leffassa

    ellauri023.html on line 820: kuolleista herätetty, tapettiin jo kerran jossain tähtien sotafilmissä.
    ellauri023.html on line 836: Tosi vähän sexiä on aina ollut Star Warsissa, varmaan six kun se on

    ellauri023.html on line 837: suunnattu lähinnä esiteineille, joita askarruttaa suhteet vanhempiin

    ellauri023.html on line 843: tosin ihan loppuvizi jäi vähän monitulkintaisexi. Se Finn ei halunnutkaan

    ellauri023.html on line 863: Pahojen ritarien nimi on sith, kun vähän vaihtaa kirjaimia se on shit.
    ellauri023.html on line 870: taputella päähän kuin jotain lemmikkieläimiä. Vaikka kumittaa niiltä sielun,

    ellauri023.html on line 873: Tää on tämmönen tiimihenkinen sotaelokuva, tulee vähän mieleen lasten

    ellauri023.html on line 875: Sankarien tähteys ei six ole ihan ykkös tärkeetä, eikä pääosiin tarte palkata

    ellauri023.html on line 876: kaikkein hintavimpia supertähtiä. Tärkeintä on tolkuttaa filmi filmiltä

    ellauri023.html on line 883: Hyvin näkyy että tähtisodankäynti on (lapsellista tehotonta valomiekoilla

    ellauri023.html on line 890: Kai Rispa ja Vinda pelastettiin ennenkuin pahisristeilijä räjähti?

    ellauri023.html on line 913: Vähän kuin Apostata-leffan vetämätön hymyilevä Speedy Gonzalo hyypiö,

    ellauri023.html on line 919: Vähän yllätti, mix Rey ei muuttunutkaan pahaxi, vaikka tappoi isoisänsä.

    ellauri023.html on line 938: Onko tullut maailmanloppu? ydinräjähdys? Apua, missä kaikki on?

    ellauri023.html on line 978: Ne näkee toisiaan ehkä vähemmän

    ellauri023.html on line 989: vaik muut joutuis vähän kärsimään.

    ellauri023.html on line 1014: Vähän sellasia Göbbelsin konsteja.
    ellauri023.html on line 1059: Eski kuuluttaa Veskun lavalle. Tää siis tapahtuu Aalto-yliopistossa luennon sijasta, tarkoitus on antaa insinööreille tilaisuus pohtia omaa elämäänsä filosofisesti vähän vapaammissa puitteissa. Lavakin on entisvanha kateederi.
    ellauri023.html on line 1061: Koko luento on videoituna nähtävissä youtubessa. Ozikossa lukee: Esa Saarinen, filosofi, Queen Pipsan mies. Aargh. "Tollanen Lappi, Pohjoinen, kunnioittava." Eski on valinnut pellen osan, kuin Maaria. Sitä ei saa siltä enää pois. Mä oon Martta, joka kantaa kateena kaloja. Se on kokoonpantu klisheistä. Se on mun lähes täydellinen vastakohta, se pursuaa just mun ällökkisanoja. Mutta se on ansainnut niillä huisin paljon pätäkkää. 200M kärpästä, lähes yhtä monta euroa, ja Eski niiden juontajana ei kerta kaikkiaan voi olla väärässä. Mä on väärässä kun ällöön niitä. Raha puhuu, ja se ei voi valehdella, yhtään enempää kuin George Washington.
    ellauri023.html on line 1065: Muistellaan syylänaaman kuplakurkun debyyttiä Pojat leffassa. Voi että siitäkin on kauan. Ploirikin on plaihtunut sikapylleröstä lähes nuoruusiän mittoihin, joskin raihnaampi. Eskikin on melkein emeritus, takatukka ohut ja harmaantunut. Ei ole leobardi päässyt täplistään, mutta hiuxistaan, sillä on nyt tollainen Haju Pisilä-kampaus. Se trendaa keskustassa.
    ellauri023.html on line 1069: Näissä jumalalle izen kohdalle sattuneista ihmeteoista osoitetuissa kiitoxissa vähän kaihertaa, että kiittäjät on niitä lottovoittajia, joita kohti on lotossa aina ziljoona häviäjää, joiden tarinat jää kertomatta, koska niissä ei ole tapahtunut mitään ihmettä. Ihmeitä on harvassa, eihän ne muuten olisikaan ihmeitä. Näin Pamela (osassa II, kihlattuna morsiamena:)
    ellauri023.html on line 1071: Älkäämme me, lyhytnäköiset kuolevaiset, tästä puoleen ylimielisesti luottako omaan viisauteemme tai turhamaisuudessamme luulko, että ehdottomasti voimme askeleemme ohjata. Minulla on pätevä syy sanoa, että silloin, kun pettymyxeni olivat suurimmat, olin entistä lähempänä onneani! sillä jos olisin päässyt pakenemaan, mikä niin usein oli tärkeimpänä silmämääränäni ja mihin kaikesta sydämestäni pyrin, olisin väistänyt siunauxia, jotka nyt ovat edessäni, ja olisin kenties päätähavin syöksynyt onnettomuuxiin, joita tahdoin välttää. Ja sittenkin oli välttämätööntä, että noihin toimenpiteisiini ryhdyin, ne kun aiheuttivat tämän ihmeellisen käänteen. Oi, tutkimaton on Jumalan viisaus! Ja kiitos, kiitos, kiitos herra B!
    ellauri023.html on line 1074: Leevi-serkun siunauxexi Lagerilla koitui se, että sillä oli vihurirokko just silloin kun nazi-Saxa romahti, ja Auschwitzin leiri tyhjennettiin. Sen parasta kaveria lähettiin kuskaamaan Saksoihin, Leevi joutui jäämään lasarettiin, jossa olijat oli määrä lasauttaa lähtiessä hengiltä. Vaan toisin kävi, toisin oli Israelin jumala sen miettinyt: kaveri kuoli junanvaunuun matkalla, ja SS-äijät ei kiireeltään ehtineet Leevi-serkun vuodeosastolle luodikoineen - BLAM! jäi niskalaukaus saamatta. Leevistä tuli Auschwitzin henkiinjäänyt ja kirjailijajulkkis, onnekkaamman vankiveikon Alberto Dalla Voltan keskitysleiriruumis lepää jossain joukkohaudassa. Alberto jäi palaamatta, siitä ei jäänyt mitään jälkeä. It all just goes to show.
    ellauri023.html on line 1079: Vaikka Eesus toimikin paljon Kapernaumissa, lopulta hän syytti kaupunkia vähäuskoisuudesta ja kirosi sen. Siirsi toimintansa Aalto-yliopistoon ja Pafoxen saarelle.
    ellauri023.html on line 1081: Eesus saarnasi usein Otaniemen synagogassa, ja piti siellä muun muassa saarnan ”elävästä leivästä”. Silloinkohan se tyyppi päätti viipaloida sen. Ei olis ihme. Eesus myös paransi heti paikalla superjulkkixen, joka oli saastaisen hengen vallassa, sekä herätti eloon synagogan esimiehen Raimo-Tepon. Eesus paransi myös anopin sekä halvaantuneen, joka laskettiin taloon kattoon tehdystä aukosta. Jaa sehän oli just se tän vertauxen Vessias. Tästä ihmeestä ja koko tilaisuudesta vähän tarkemmin.
    ellauri023.html on line 1085: Tähän alkuun heti tarina. Järvisen Albert ja Maijasen Pave ja Tirkkosen Pekka ja Vessa-Matin Ploiri oli jossain kapakassa. Siinä oli kaikenlaista selkään taputtajaa. Painu helvettiin sanoi Vessa yhelle. Mut se olikin joku oikea ja tärkeä. Valtavan noloa. Valtavan hienoa, sanoo Eesus. Mä oon vaan julkkis, mut sä oot superjulkkis, yxi ehkä kahdestatoista sanansaattajasta luvatussa maassa. Sä oot luvattu Vessias, mä oon sun Hannes Juontaja. Sun hallussa on viestikapula, mä oon vaan ajanottaja.
    ellauri023.html on line 1089: Kassit ja pullot ja jalkapallo. Ne liikutti Vessa-Mattia. Systeemiälli tunnustelee mielen ihmettä, joka ei rationaalisesti selity. Sitähän se Jeesuskin. Joz zää zaat tehdä sitä zää oikeesti haluat, zitä mitä eniten rahastaa niin ... mitä? Pitää pistää parastaan. Pitää olla karismatiikkaa, karismatematiikkaa. Tää Ploirin uudissana on ainoo kohta luennolla missä matematiikka tulee esille, vaikka teknillisessä korkeakoulussa ollaankin. Bertalanffy kääntyy selin haudassaan.
    ellauri023.html on line 1091: Yhtälöistä ei ole hajua, mutta kaukaloista nousee jotakin. Eski kusee ravintola Kosmoxen vasempaan pisuaariin, Vessa-Matti kuzee oikeeseen, ja sanoo "kiitos siitä kazeesta". Mihkähän se Eski kazoi. Aika homoa! Systeemiällissä ezitään väylää yleisinhimilliseen ilmiöön, tämänhetkiseen. Täähän on kun jotain vitun zeniä. Kiiteltyään vielä Eskiä zitä kädessä pitäen, Vesku zulloi zen takas houzuihin. Selkeesti plaattolaista koulukuntaa. Tutustunut Gurdijeffin opetuxiin. Junassa tavattu pituushyppääjäkin on fixu mies. Hieno mies. (Mä tunnen sen. Tunnen mäkin. Tunnetteko te?)
    ellauri023.html on line 1093: Vessias putoo polvilleen kun Niskanen haluu sen Jakexi Paavo Rintalan kirjaan Pojat. Hyvä säkä! Niskanen oli särmikäs (Eesus) mutta sarmikas (Vessias). Mitähän se Vesku teki Niskaselle polvillaan? Myit izes ohjaajalle, sanoo Eski. Ohjelma laahaa tuskallisen vaivalloisesti eteenpäin. Kuin Vessias ennen ihmeparantumista. Miten kauan vielä?
    ellauri023.html on line 1097: Vessias on tullut lässyttämään ilman palkkiota. Sitä harmittaa kun tulee liian hitaita läpyjä. Eskin ylisanat ei paljon lämmitä. Ne on kärsineet aika pahan inflaation. Molemmat on pellejä, mutta Vessias on vähemmän tympäisevä sittenkin. Tunti mennyt. Vielä tunti. Apua! Hädässä avuxeni huudan Teppo Raimoa. Mut se ei vastaa, se on täysinpalvellut.
    ellauri023.html on line 1103: Auschwitz täytti juuri vuosia. Hassunnäköinen Leevi-serkku, Damiano Malabaila eli Primo Levi (1919), joka osallistui leirille, kuoli '87 pudottuaan kerrostalon rappukuiluun. Kuolema todettiin virallisesti itsemurhaksi, mutta ystävät ja ihailijat ovat kyseenalaistaneet päätelmän: heidän mielestään niin vimmaisen elämänhaluinen mies ei tappaisi itseään. Jotenkin Nykin Judentumia se näpäsi, että hemmo selvii Auschwitzistä muttei saablari selviä loppusuorasta, jaxa vaivaista satasta sileetä, kaatuu rappuihin. Levi ei jättänyt itsemurhaviestiä. Mikähän se oisi ollut? "Hei me lennetään!"
    ellauri023.html on line 1109: Leevi oli ujo lukutoukka pikkupoika porvarillisesta perheestä. Äiti Ester oli komenteleva kylmiö, jota isä sitten petti muualla. Primo oli äidin poika, vieraantui iskästä. Muttei äiti välittänyt Primosta. Se oli Primon varsinainen Auschwitz, väittää tämä elämäkerturi. No niitä on kertynyt jo moneen lähtöön.
    ellauri023.html on line 1122: Kun ryssät vapauttajat näki vangit, ne kaikki häpes izeään ja toisiaan. Myötähäpeää. Jokainen on jonkun juutalainen, kirjoitti serkku. Leevi oli liian vasemmistolainen eikä saanut Nobel Prizeä, jäi ilman kuten Amos Oz. Sen sai sen kaveri Elie Wiesel, romanian jutku, jolla oli enemmän holokaustinazoja, sen isä oli kuollut Buchwaldissa. Pop goes the Weasel.
    ellauri023.html on line 1128: Oikeesti se oli pikku vekkuli, hauska mies, ihan hyvä kemisti, nörtti joka tykkäs hauskuttaa kavereita. Sille kävi vaan vähän hassusti. Tulee mieleen Kari Raivio, jolle kävi paremmin. Levin äiti Esther eli vielä dementtinä hengissä kun Leevi mätkähti. Vaimo Lusija, joka oli samaan aikaan kaupassa, kuoli samana vuonna myöhemmin. Leevi ei ollut masis leirillä. Siellä oli pakko seppoilla. Vanhana on vaikeampi olla seppo, tunnelin pää on lähellä, eikä sieltä näy valon pilkahdusta. Juna on vaan tulossa.
    ellauri023.html on line 1140: Leevin “Alkuainetaulukossa” on huvittavia sketsejä sen sukulaisista, nimellä argon, koska ne oli kuin jalokaasu, ei reagoi. Laiskoja, pysähtyneitä tyyppejä jotka keskustelee nokkelasti mutta hyödyttömästi. Väriläiskiä on kuitenkin.
    ellauri023.html on line 1142: Bramín-setä rakastuu kristittyyn apulaiseen ja aikoo naida sen. Vanhemmat kieltävät. Oblomovin tavoin se jää sänkyyn 22 vuodexi. Malia-mummu, isän äiti, etäinen eukko, elää erossa muusta suvusta, naituaan kristityn lääkärin. Se käy vuoropäivin synagoogassa ja kirkossa, jos vaikka siitä oisi jotain hyötyä. Isä vei Leevin sunnuntaisin tapaamaan mummua. Po-kadulla Leevin isä pysähteli taputtamaan kissoja, haistelemaan sieniä ja selailemaan kirjoja kirpputorilla.
    ellauri023.html on line 1144: Isäni oli inssi, insinööri, sen taskut oli täynnä kirjoja. Salamintekijöiden tuttu, koska se tarkasti laskutikulla kinkkulaskut. Se oli kyllä vähän taikauskoinen, sitä pelotti syödä sikaa, mutta se piti kinkusta niin paljon, että se aina lankesi, huokaisten, izexeen kiroillen, kazoi mua salaa, peläten tuomiota ja toivoen rikostoveria.
    ellauri023.html on line 1160: Joissain suhteissa Leevin visio on pessimistinen, koska se muistuttaa "miten tyhjä on myytti ihmisten alkuperäisestä tasa-arvosta". Auschwitzissakin ennestään vahvat kukoistivat kuin Eskin oppilaat, koska ne olivat fyysisest ja moraalisest kovempia luita kuin ne toiset, tai koska ne tunteilivat vähemmän, olivat ahneempia ja kyynisempiä ja tahtoivat pysyä sitkeämmin hengissä. Niinpä niin. Oman elämänsä sepot seppoilee kuolemanleirilläkin.
    ellauri023.html on line 1164: No niinpä just. Mikäs täällä nyt oliskaan niin fundamentaalisesti pielessä, paizi fundamentalistiuskovaiset tietysti. Muuten apinat on suht kilttejä silloin kun niillon maha täynnä, varsinkin vastakkaiselle sukupuolelle ja lapsille. Vasta sitten ruvetaan irvistelemään kun tulee kahakka, taistelua vähenevistä muona ym varoista. Mut sekin on aivan luonnollista vaan. Naturalia non sunt turpia.
    ellauri023.html on line 1166: Tähän väliin on todettava kyllä taas myös se tuttu seikka, et altruismi on myös vallankäyttöä. Apinat on kuin itänaapurit ja me: hyvin hanakoita tarjoomaan apua ja haluttomia ottamaan sitä vastaan, koska auttaja osoittaa että sillä on enemmän kapassitettia kuin autettavalla. Ja sehän kismittää. Autettu jää kiusalliseen kiitollisuuden velkaan, se on nöyryyttävää. Altruismi on siis myös osa elintasokilpailua. Samasta on kyse kun koronakuolleisuuden suurvallat Venäjä ja USA ihan vittuillaxeen lähettelee toisilleen hengityskoneita.
    ellauri023.html on line 1170: Toisin kuin nazifilosofin heila Hannah Arendt, joka piti jutkuqvislingejä pohjasakkana, Leevi koittaa ymmärtää niitäkin, eikä tuomize niitä kovin kovasti. Onhan ne säälittäviä ja rangaistavia, koska ne oli samalla aikaa uhreja ja syyllisiä. Sellaisia nilkkejä. Oli lieventäviä asianhaaroja. Leevi izekin oli suosikkina vähän samoissa housuissa, ainaskin tuntee syyllisyyttä siitä että jäi henkiin kun muita kuoli läjäpäin. Isi Callella oli sodan jäljiltä näitä samoja fiilixiä. Oiskohan mulla ollut sen housuissa? Mulla on sen housut, mutta epäilen. Ei niissä tunnu olo mitenkään erilaiselta. Mun omatunto on aika tunnoton. Sehän onkin oikeastaan yhteistunto, ja Miisu tunnetusti on hirmu epäsosiaalinen.
    ellauri023.html on line 1181: Gunnel Beckmanista (os. Torulf) on aika vähän tietoa. Syntynyt 1910 (niin aikasin?! Se oli vanhempi kuin Olavi!) kirjoitti vielä 1969 tän tuoreen tyttökirjan Juhlaan pääsy. Nimi on sitaatti Karl Vennebergin runosta. Aika täti, melkein 60-vuotiaana. Vasemmistolainen lehtimies ja naisasianainen, sen poika Staffankin on kommari ja ajaa Palestiinan asiaa. (Muttei siedä antisemiittejä, punaisia tahroja synagoogan seinillä.) Täähän on kuin viime vuosisadan alun Kristina. Tyttö kirjassa on Kristinan ikiä. Olikohan Pertti Lassila tollanen Jacob-tyypin besserwisseri?
    ellauri023.html on line 1188: [Jos ottaisin nää äidin unipillerit, olisi siistimpää kuin kuolla tähän leukemiaan.] Minun ei tarvizisi muuttua heidän silmissään. Tulla laihaxi ja hikisexi, hiuxet rasvaisixi, rumaxi ja epämiellyttäväxi.
    ellauri023.html on line 1193: Luen eteenpäin. Tytöllä on ärsyttävä besserwisser poikaystävä Jacob, joka vähexyy tytön lukemia lastenkirjoja. Mulla on tärkeämpää luettavaa, se tuhahtaa. Luitko mun artikkelin? Se on semantiikkaa. Siitä oisi ollut kiva keskustella. Mulla on siitä paljon älykästä sanottavaa. Sit ois näitä mun runoja ja muita paasauxia. Ne vasta on kexeliäitä ja hienoja
    ellauri023.html on line 1195: Ei tietenkään. Riita on tulossa. - Kuka ratkaisee mikä kirjallisuus on tärkeää? - Rakkaani, sen saa ize ratkaista. - Mistä tiedät et tää kirja on ei ole tärkeä, kun et ole lukenut? - Koska siinä ei puhuta Määlärin seudun saastumisesta, rotuongelmista eikä nälästä. Nää on tärkeitä ja keskeisiä ongelmia. - Eikö ihmisen yxinäisyys ja rakkaudentarve ole tärkeitä? - Tietenkin, kultaseni, mixi olet niin hyökkäävä! - Koska tuputat vaan sun omia juttuja, tästä sinun tulee pitää ja tämä tehdä ja se sinun on luettava ja se on tyhmää ja se on taantumuxellista ja tuo on kapitalismia ja tuo on sosialismia... - Kuulee että Agnes on ollut asialla, sanoo Jacob jäätävästi. Agnes on porvarillinen lukion opettaja, kukkahattutäti, peukuttaa historiallista näkemystä ja väljähtynyttä vanhaa liberalismia.
    ellauri023.html on line 1197: Ei tietenkään. Ex-stallari Esukka Sariola, Lapukka sympparina, paukutti Seijan kuullen ja sen päähän marxismi-leninismiä. Esa aika tosissaankin, Lapukka lähinnä kiusan vuoxi läpällä. Ei se näät ollut kunnon uskovainen, se erotettiin assarien lukupiiristä, kun se kysyi Pertti Rovamolta, mixei tyhjästä voi nyhjästä, eli mixei maailma ole voinu alunperin lähteä ihan nollasta. Perza kirkkoherran poika ei tiennyt, ja se sitä harmitti, ja sixi se erotti mut mustan lampaan punertuvasta katraasta. Vaikea olla uskottava kun joku joukossa ei usko, mätä omena mädättää pian koko laatikon.
    ellauri023.html on line 1199: Alan nähdä missä tässä on se hädensa. Tää on kirja aika hyvää feminismiä, ei haistelevaa humanismia eikä marxismi-leninismiä. Sitten tiedät miltä se voi tuntua.
    ellauri023.html on line 1203: Nyt olen päässyt pienen ohukaisen vihreen kirjan loppuun. Se oli surullinen, muttei masentava. Loppu oli aika lyyrillinen, siis epätodellisen oloinen. Ei käynyt hyvin eikä huonosti, ei oikeastaan käynyt kuinkaan. Ei sattunut. Herttaisia kesämuistoja, sellaisia just joita 60 vuotias täti voisi kertoa 30-luvulta. Kivasti kertomuxen fokus lopuxi nyrjähti, ei enää tiennyt kuka puhuu mitä kenelle. "mezä missä poimimme isäsi kanssa mustikoita kerran". Syöpäinen tyttö lähtee kuplassa elänyttä, jäihin ehkä pudonnutta poikaa vastaan. Kuolema on orjantappura jonka kautta päästään kiinni rubiiniin, runoili Karl Venneberg, Gunnelin ikä- ja ehkä opiskelutoveri, nelkytlukulaisia. Niinpä niin. Uskokoon ken voi.
    ellauri023.html on line 1205: Vähän sellasta pohdintaakin. On yhtä tärkeetä löytää porukoille sanoja kuin parantaa niiden ruumita. Se motivoi tän kirjoittelun niille, jotka kaipaa siihen jotain perustelua. Ja sit se kysymys, onko kukaan oikeasti altruisti. Mix pitäis ollakaan, siis niin altruisti ettei se enää ole edes kivaa. Sehän riittää, että tyydyttää izeään ja tyydyttää sillä muitakin. Mix kärsimyxestä pitäis jakaa lisäpisteitä.
    ellauri023.html on line 1218: Vielä 1960-luvulla jokaisella pojalla piti ainakin Kuopiossa olla litteällä paristolla varustettu taskulamppu, jossa oli punainen, vihreä ja sininen suodatin. Näin monella asemalla junansuorittajienkin käyttävän samanlaisia. Sellainen itsellänikin oli 1970-luvun kaamosvaelluksilla. Sitten ne katosivat kaupoista. Kaarlo Syvännölläkin varmaan oli sellainen, kun oli junanlähettäjä. Mutta punaisen sijasta varmaan näytti muita sateenkaaren värejä. Sellainen oli mullakin.
    ellauri023.html on line 1220: Pertistä oli varmaan kivintä näyttää lampulla punaista. Punaiseen hämärään se tottui myös valokuvauskerhossa. Mekin häärittiin punaisen valon alla, kun kehitettiin Sekun kanssa valokuvia Eiran kellarissa Matin labrassa. Nykyisin se liikkuu mieluummin pimeässä. Pimeää kuin säkissä, sanoi Punavyön papukaija, joka oli oppinut sen pimeässä kömpiviltä roistoilta. Siitä Punavyö älysi, että roistot olivat jo lähellä. Punavyö riisui roistoilta housut, vaan nolataxeen ne. Vai olikohan sillä jotain taka-ajatuxia. Sitä pitäis kysyä Pete Menckeniltä, tai Dick Hilliltä. "Mulla oisi yxi hyödyllinen kirja", aloitti Dick Hill. Palaan ehkä Punavyöhön jossain myöhemmässä jaxossa.
    ellauri023.html on line 1226: Tai ontologinen todistus: jumala on täydellinen, sillä on kaikki ominaisuudet, olemassaolo mukaan lukien. Mutta jos se onkin täydellinen ääliö? Kaikki hyvät ominaisuudet, korjaan. Kenen mielestä? Jos se onkin torakka? Onko sen olemassaolo sitten hyvä asia? Hyvä torakoilleko? Ja onko olemassaolo edes ominaisuus? Ei kai määritelmillä voi välttää oletuxia? Olemassaolo ja yxikäsitteisyys pitää todistaa erixeen, näin opetettiin logiikan ja matikan tunneilla. Tuliko sieltä jehova vai allah? Vai molemmat, the more the merrier? Ei tästä tule lasta eikä paskaakaan. Aina todistetaan joko liian paljon tai liian vähän.
    ellauri023.html on line 1244:
    Tapasimme loppukesällä Saariselällä isän ja Petterin kanssa kaverinsa kanssa vaeltavan Pertti Rovamon 1970. Sitten tämä ettei ollut ei-assilaisten kanssa erimielisyyksiä dilemman hallituksessa. Savustuin sieltä ulos kun viimeinen itseni lisäksi ei-assilainen Mirja Metsola ilmoitti liittyneensä seuraan. Rovamo disainasi äänestyksen, jolla mut olisi nollattu tai suututettu ja kävelin ulos. Jätkä ei saa sitä anteeksi vaikka tilaisi ruokalähetillä helvetistä Ketoselle hehtolitran vissyä ja suolatun maitovalaan.

    ellauri024.html on line 47: (Vähän yllättäen vika kysymys on episteeminen. Jos vastaus siihen on odotuxenmukaisesti myönteinen, vois vaan kysyä suoraan, mitä tapahtuu. Kuinkas sitten kävikään.)
    ellauri024.html on line 51: Tehtävä on vähän samanlainen kuin Jessicalla, jonka tyttärellä oli maapähkinäallergia. Jessican piti aina lukea purkeista pienellä präntätty teksti, että tiesi, onko ruoka valmistettu myllyssä, jossa on ehkä käsitelty maapähkinöitä.
    ellauri024.html on line 53: Näin on meidänkin elämässämme. Pienellä präntätty teksti on raamatun kyljessä, ja meidän täytyy tavata se yhtä tarkasti kuin Jessica. Tärkein tietolähteemme, ja samalla sen paras lähdekritiikki, on pyhä kirja ize. Menettely on tuttu tieteen piiristä:
    ellauri024.html on line 60: Varmista, että käyttämäsi lähteet

    ellauri024.html on line 67: Vähän ehkä kiiruhdettiin asioiden edelle. Ne kysymykset (B), jotka lukijoita eniten askarruttavat, saattavat olla omakohtaisempia:
    ellauri024.html on line 80: Vähän ennakoiden tulevaa, voi yhdistää yllämainitut kysymyxet (A)-(B) näin:
    ellauri024.html on line 88: Tässä on jo vähän poliittisen välikysymyxen sävyä. Onnexeen jehovalaisten jehova voi vastata siihen myöntävästi. Näin pitkälle ei päästä tässä lehdykässä, jossa pitäydytään lähinnä kysymyksiin (A).
    ellauri024.html on line 99:

    Petti kaatuilee Meilahdessa 40 asteen kuumeessa. Sille ei anneta laajakirjoista antibioottia, vaikka mustavalkoiset ei tehoa. Se huonontaisi sairaalahygieniaa. Tieto lisääntyy, ja se lisää tuskaa. Hyvässä kirjassa on tälläsiä vanhoja viidakon sananlaskuja. Pitäs Jeesuxen ajaa koronavirus sikoihin. Ai niin, niissähän on jo sikavirus ennestään.
    ellauri024.html on line 113: Miten perheet voivat olla onnellisia? Jokainen tyylillänsä kirnuaa, kenen pää nyökkää, kenen pylly pylkkää. Koko aikaa ei mikään perhe ole onnellinen, ei pyhäkään, joka joutui asumaan yhden tähden talliin. Saivat olla onnellisia että pääsivät sinnekään.
    ellauri024.html on line 214: Nyt aletaan taas lajitella lähimmäisiä.

    ellauri024.html on line 231: olevansa lähempänä niitä kuin rupuja.

    ellauri024.html on line 235: Sixi se ei anna filmille viittä tähteä.

    ellauri024.html on line 258: Kristinan Eunukki kirja ei ole paxu, mutta eunukki on. Se ei saa tarpeexi liikuntaa. Kubilabala! Liiku horisontaalisesti, neuvoi etelämeren nainen lähetyssaarnaajaa. Asento menetteli, mutta penixen liikerata ei ollut oikea.
    ellauri024.html on line 264: Al Hol rintamalla on hiljaista. Pahin uutisnälkä on tyydytetty. Kurdit meinaa tuomita loput mamut ja lähettää ne koteihinsa kivitettävixi. Eikös Syyriassa riitä kiviä?
    ellauri024.html on line 266: Ruokakuskifirman tunnuslause on "aikaa elämälle". Noin kolme sekuntia, jos juoxet portaat, pakkaat ja lukizet pyörän sairaan nopeesti. Mut älä sairastu, se on no show, putoot batchista. Kulit on enimmäxeen värivammasia mamuja ajelemassa ruosteisella kotterolla. Törkeetä riistoa, Marx näkis punaista ja Engels kalpenisi kauhusta. Mut niitä ei kukaan kuuntele, näähän ei ole työläisiä vaan pienyrittäjiä. Oman elämänsä seppoja.
    ellauri024.html on line 288: Kuluttajat. Tavaranjaonkin hoitaa robotit, pöntön tai koripallon näköiset tai suppilonaamaiset. Laahuxelle jää vaan viihde, pano, sotiminen ja kulutus. Räjähdysherkkä tilanne, vaikka erittäin kannattava aluxi.
    ellauri024.html on line 297: Kokonainen sivu ison värikuvan kanssa on varattu onnekkaammalle mamulle, Foodoran maajohtajalle, viirusilmälle, joka värvättiin Herliinin koneelta höykyttämään polkupyörälähettifirman rattaita. Yhtä paljon puhetilaa sille kuin koko sen orjajoukolle. Ja edustavampi kuva. Sellasta tasapuolista viestintää.
    ellauri024.html on line 299: Vinkuintiaani antaa aivan sekavia meriselityxiä. "Ei voi antaa työsopimuxia, koska silloin työntekijät vaihtais yritystä." Mitä hittoa tää on tarkoittavinaan? Orjat sanoo just päinvastaista. Täytyy olla kiinalaista logiikkaa. Ja size on olevinaan aivan ällikällä lyöty, kun sille kerrotaan, että lähetit hädissään ostaa toisiltaan vuoroja päästäxeen polkemaan. Hävytön teeskentelevä luikero. Onx tää juippi jonkunlainen toivottu mamu? Kieroja kusipäitä meillä on omastakin takaa. No ehkä niitäkin saa Kiinasta tusinoittain halvemmalla.
    ellauri024.html on line 301: Foodora on mamun ponnahduslauta tähän yhteiskuntaan. Tervetuloa länteen Ahmed, ihan uudenlaisten kusetusten ihmemaahan. Vittu menköön koneen viirusilmä ize sinne pyörän satulaan ponnahtelemaan. Varmaan Herliinin toimituxessa jännätään, saadaanko kaadetuxi Marinin hallitus, ennen kun se ehtii puuttua orjuuttajien etuihin.
    ellauri024.html on line 318: Vähän hämäriä on sen puheet kirjan alussa. Entä jos? Entä jos mitä? Olenko ollenkaan elänyt? No totta hemmetissä olet, ja aika vanhaxi. Senhän näkee kalenterista. Ks. myös kuva.
    ellauri024.html on line 320: Huolestuttavasti alkaa näyttää siltä, että Arska on tolkun mies. Sillä on huumorintajua, ehkä liikaakin, ja se ei ole jumalinen. Lähetti jehovansa kassan kautta saman ikäisenä kuin minäkin. Puoluekanta temokraatti, ei sentään yleistemokraattinen, ihan vaan parlamentaarinen poroporvari. Arskasta ei tullut kirjailijaa, mutta sen muistelmissa on tää sama trokeerytmi. Sillä se ois kai romaaninsakin kirjoittanut, jos ois osannut. Se sanoo että synnintunto ja kunnianhimo tuhoovat ihmisen. Hyvä Arska.
    ellauri024.html on line 322: Oisko se ihan hiukan naisvihamielinen, vaikkei oman perheen osalta. Sen vaimo oli Aino-Maija Tikkanen (1927), sittemmin HS:n päätoimittajan sisko, Arskaa kuuluisampi elokuvatähti ja näyttelijätär, hirmu pikkuinen. Arskaa vanhempi ja delppasikin ensin, 2014. Arska kituuttelee vieläkin. Kolme lasta. Kaxi tytärtä ja mongoloidi Petteri. Samantapaisia takaiskuja tulee mieleen muiltakin neroilta, Fred ja Niini esim. Ne on kovia koettelemuxia.
    ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
    ellauri024.html on line 332: Se vähän pelkää joutuvansa naurunalaisexi, vaikka tykkääkiin tehdä pilkkaa muista. No onhan ne kaxi ihan eri asiaa. Kaikki muistelmat mahtuu samaan kaavaan: lapsuus on ollut vaikea, nuoruus levoton ja vaihtelevan tuskainen, rakastumisia on ollut ja sitten työ! No tolla tarkkuudella kai. Vain menestyneet sitäpaizi kirjoittaa muistelmia, se karsii vaihtelua.
    ellauri024.html on line 341: Yx esi-isä ja mongoloidipojan nimiserkku Petter Joel oli ollut lähetystyössä Australiassa. Muuten se on molempien vanhempien puolelta perussuomalainen lantasaapas, jurottaja maalaamattomasta talosta. Siitä se ei yliopistolla varmaan koskaan päässyt irti, vaikka yritti. Mutta mezää oli kivasti. Isä oli aika tunari. Kävi sotia, Arska kynti sillä aikaa suopeltoa. "Oli jäänyt välejä." Isän suku Kinnut oli juoppoja, äidin suvun Turuilla oli sisäistä ryhtiä. (Talo oli Kinnuilla.) Arska samastui tunari isään ja oli vähintäänkin salavihainen suppusuiselle opettajaäidille, joka läimäytteli sitä ohuella vizalla. Arska oli äidin luokalla. Aika oidipaalista. Äidin lahja Arskalle oli synnintunto. Kun Arska kirjoitteli teininä, äiti kysyi: "Mitä likaista nyt syntyy?"
    ellauri024.html on line 343: Äiskällä oli kyllä hyviä sanoja, kuten "juuttaan halavatut! persetti rallaa!" tai "antaa vaan mennä kuin pissi lautaa pitkin". Äidiltä Arska oppi kiroileman kovasti. Äiskä oli oikeistolainen. Näköelimistä tuli usein vettä, sillä se manipuloi miessakkiaan. Kitupiikki. "Nyt suap pankkikirja olla vähän aekoo rauhassa!" Pirkkotyyppisiä vizejä: "Sanokeepa kolomitavuinen sana! - Kelekka! - Oeekeen!". Pirkon versiossa se oli "Kolome!" Ranskan lehtorin ovessa on vastaava koululaiskasku "- Nommez deux pronoms! - Qui? Moi? - Tres bien!"
    ellauri024.html on line 375: Arskalla on paljon naurattavia savolaisjuttuja kotikylän ihmisistä. Lukekaa kirjasta, ei niitä jaxa tähän kopsia. On myös ällöjä eläintenkiusausmuistoja, joita ei kärsi toistaa. Vanhanakin se vielä tappaa turhanpäiten kaloja ja lintuja maalaismiehen tapaan. Vaan tämän laitan (lyhenneltynä):
    ellauri024.html on line 379: Jyrki Nummi (1953), raateleva lammas, oli huolissaan Arska Kinnusen aforistisuudesta. Aika lyhytsanainen se koittaa ollakin, se on sillä ihan maneeri. Se on epäsosiaalista ja salamielistä. Anaalista suorastan. Ei tahdo näyttää kortteja. Vähän kuin kakka, jota pidättää liian kauan, tulee lopulta vaivoin kovina pikku tsevaptsitseinä. Se kuulemma johtuu latinasta. Entäs sitten mä, jolla oli pitkä latina. Siihen nähden tää on kyllä jo pitkä lätinä.
    ellauri024.html on line 381: Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.
    ellauri024.html on line 383: Arska tietää tämänkin: Jos ihmisellä suinkin on tilaisuus varastaa tai sortaa heikompaansa, hän tekee sen epäröimättä vähääkään. Eikä ole liian pientä asiaa. Arska on niin ujo, että se käyttää izestäänkin pelkkää sukunimeä. Mulla on vähän samaa vikaa. Se voi olla poikakoulun peruja.
    ellauri024.html on line 391: G.H. von Wright (1916), punaposkinen tuttavamme, torpedoi Arskan ekan psykologisoivan väitöskirjateelmän suoralta kädeltä. Se oli Arskan elämän suuri katastrofi. Säveltäjä Skrjabin, joka 46-vuotiaana sai verenmyrkytyxen ja kuoli siihen, sanoi: Mutta minähän kuolen. Mutta tämähän on katastrofi. Arska toipui ja väitteli sitten Aleksis Kivestä. Puursi sitkeästi läpi harmaan kiven. Munkin eka PhD MS meni kiville ja sain siitä masixen, tai kääntäen.
    ellauri024.html on line 405: Irma Rantavaara (1908) ja Annamari Sarajas (1923) oli mulle tuntemattomia suureita. Irma oli Arskan ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä. Onnexi niillä synkkasi. Näyttää kuvissa jyreältä tädiltä, oliskohan ollut isokokoinenkin, ja naimaton. Naimaton oli Sarajaskin, ei kai sitä muuten uraa voinut nainen tehdä noihin aikoihin. Vähän ilkeen näköinen. Kaunainen, ainakin Irmalle, joka vei Rafun viran sen nenän edestä. Irman työt oli sitä Virginia Woolfia. Entäs Sarajaxen? Suomalaista tuhnua. Se oli ihan hullu, tappoi izensä työnteolla. (Taino, tabuilla ja keskikaljalla, kz. albumia 354.).Juha Seppälä (1956), porilainen kirjailija, oli paarmana Arskan kimpussa. Siitäkään ei mulla ole minkään maan havaintoa.
    ellauri024.html on line 414: 60-luvulla Arskasta tuli assari, sitten apulainen. Haukuskeli Kai Laitista (1924). Josta sanoi Lauri Viita (1916): miehellä on äänikin kuin sairasta saatettaisiin paskalle. Kai kävi meillä, se oli Pipan ja Callen tuttuja varmaan savolaisesta osakunnasta. Hintikasta tykkäsi. Kerran hyljättyään psykologisoivan sananselityxen Arska syyttää siitä toisia. Kyllä se Arskan izensä kohalla toimii hyvin. Vähän epäselväx jää mikä siinä on Arskasta vialla. Liikaako empiriaa?
    ellauri024.html on line 423: Ei saa siis enää aprikoida, mitähän taiteilija on tässä mahtanut tarkoittaa. Ei mitään elämä ja teoxet suollosta, luetaan vaan kirjaa suurennuslasilla. Höpsöä. Sillä laillahan taideteoxet just toimivat: merkitys tulee taiteilijan päästä vähintäänkin puolixi, ja menee kokijoiden päähän enintään puolixi, yhteistä ainesta hyvä jos on ees neljännes. Sitä neljännestäkö nyt pitäisi loputtomiin pöyhiä unohtaen kaiken muun? Mitä kivaa se nyt on? Ainahan taiteessa on kolme osapuolta, tekijä, teos ja kokija, ei kai mikään niistä ole mitätön.
    ellauri024.html on line 425: Lehmänkäännöxen takana oli analyytikkojen linguistic turn. Aarnelle kuten Beardsleylle estetiikka on kritiikkiä, terävän kielen käyttöä, siis löpinää. Se on esteetikon ammatti, mut sitä löpinääkö siellä tutkitaan? Ois luullut että taidetta, kaunista ja rumaa. Mut ei, kirjallisuustiede on löpinää löpinästä, todistusaineistona vaan lisää löpinää. Se on kai sitä intertextuaalisuutta. Ei pistetä päätä ulos textin hämähäkinverkosta.
    ellauri024.html on line 433: Arska väsäsi pienen keltaisen kirjasen naurusta. Siinähän se on savolaisena mielestään asiantuntija. Vähän arveluttaa kuitenkin kun se sanoo et huumorissakin on huippuja ja laaxoja. Hyvää makua ja huonoa. Vittuako se sotkee tähän hyvää makua. Aina kun on huippu, joku putoaa, ja se naurattaa. Käyttää vielä tota ällöttävää moraalista me-muotoa. Puuttuu vaan "koko Suomi nauraa":
    ellauri024.html on line 437: Täsä on nyt kyllä paha väärinkäsitys. Huonohan se nimenomaan naurattaa, kun se on vastoin normeja. Arvo on silkitty ja silkkipaperiin kääritty halu. Normi ilmaisee jnkun tiimin arvoja. Yxityisillä elukoilla on arvoja, joista sen yliminä koittaa pitää kiinni kun halut vetävät. Normeja on ne joita muut tahtovat. Niihin sisältyy yleensä meemejä. Meemejähän tiimit just suojelevat, omaisuutta, reviirejä.
    ellauri024.html on line 441: Mies tulee räkänokasta vaan ei turhan naurajasta. Onko Aarne räkänokka vai turhan nauraja? Räkättäähän se toisille, muttei turhan päiten. Kyllä siinä on aina joku tosi paikka takana. Niinkuin sen ihailemalla Puovo Huovikolla. Toinen koomillinen tosikko. Kun Arska puhuu huumormiehistä se ajattelee izeään.
    ellauri024.html on line 455: Nauru kuulostaa katkonaiselta itkulta. Ensin meinaa itkeä säikähdyxestä, sit huomaa et selviskin pelkällä säikähdyxellä ja ilostuu, mieli kevenee. Tän huomaa hyvin pikkuvauvoista. Ja aidoimmasta ilosta, vahingonilosta. En se ollutkaan minä vaan toi. Viuhka kävi kun vierestä vietiin. Itku pitkästä ilosta, pieru pitkään naurannasta. Monet humoristit on pitkän päälle masixia. Ilo pintaan vaikka syän märkänee. Elämän normit painaa päälle, ei enää selviä niistä naurulla. Tulee itkua. Niin Arskallakin.
    ellauri024.html on line 461: Pilkka on pientä kostoa, punttien tasottamista. Kostajat nauraa kun ne maxaa takaisin. Konnat hähättää ilkeästi Tex Willerille. Tex ja Kit hohottaa lopuxi konnille. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Nauru on temokraattista, kun nauretaan tiimissä salaa tiktaattorille. Tiktaattori sitten nauraa parhaiten. Arskakin nauroi koko matkan pankkiin, kun sai ilman kilpailua sinekuurin ihan henkilökohtaisesti ja ylimääräisesti. Ei tarvinnut enää selvää päivää nähdä.
    ellauri024.html on line 469: Sairaan leima tekee hassusta säälittävän. Sääli ja pilkka sulkee pois toisensa. (Paizi että sana säälittävä on pilkkasana? Ei kuitenkaan humoristinen vaan sarkastinen. "Olet säälittävä" ei ole sääliä. Eikä "mä säälin sua". Ei niissä ole vähääkään huumoria.)
    ellauri024.html on line 470: Sääli on myötäkärsimistä ja myötähäpeää. Sitä ei sanota, sitä tunnetaan, siis tunnetaan sen toisen tunteita, ja sen tunteen aidot ilmauxet tulee siitä luonnostaan. Sellasta lämpöä ja rohkaisua. Välittämistä. Silittämistä. Kazo hirveä. Nauru on yleisölaji, penkkiurheilua. Ei voi olla samaan aikaan syrjästäkazoja ja pelaaja. Tai voi, muze on aika skizoa. Tai onhan eläytyvä kazominen tavallaan mukana pelaamista penkiltä. Sillon nauraa mukana, ei naura vierestä. Jos sairasta ei naurata, niin ei myötätuntoistakaan naurata. Nauru on helpotusta: tilanne voi olla toivoton, muttei vakava. Jos toisella on paha olla, ja säälittää, tilanne ON vakava.
    ellauri024.html on line 482: Keskusteluanalyytikot tutki naurun käyttöä interjektiona ja välimerkkinä. Kai siinä on sama juju kuin muissakin välimerkeissä, lähes tyhjä perusmerkitys ja paljon päättelyä.
    ellauri024.html on line 483: Perusmerkitys pientä yllätystä ja siitä toipumista, ristiriidan vähättelyä. Naurunperuskuvio on oho - aha - haha.
    ellauri024.html on line 491: Mix huvittaa nähdä jonkun housunnapit auki? Sas se, Arska, mä en käsitä. Mut mulla jääkin vetoketju auki vähän väliä. Ei se naurata, kun ei hävetä, ei edes nolota. Naurakoot ketkä tahtovat. Be my guest. Hevoset on jo karanneet, enää riimu seinällä. Koko toi Aarnen vaatteista ja ulkomuodosta skizoominen on outoa. Naisten narrimaiset asut, sehän on kuin Jeremias tai Cato.
    ellauri024.html on line 493: Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin.
    ellauri024.html on line 498: No mix Dante sille virnuili? Zekkasin, jäi epäselväxi. Dante on lähes totaalisen huumoriton henkilö. Ne helvetin pierexivät pirut on ainoo edes etäisesti koominen kohta koko komediassa.
    ellauri024.html on line 502: Arska on eri puuronen. Se kritisoi Freudia, joka toteaa ettei Don Quijote ize ole mikään viziniekka. Niinkuin ei olekaan, vaikka joskus saattaa nauraa, lähinnä muille ja muiden vizeille. Izelleen ei kuiteskaan, eikä kexi ize läppiä. Mä kyllä, hehe.
    ellauri024.html on line 514: Aarne ize vesittää omat pointtinsa mitääntekemättömäxi. Arskan esimerkkikokoelma pyörii ympyrää, siltä ei synny mitään teoriaa. Irrallisia pointteja. Mut se ehkä haluaakin niin, se haluu mystifioida huumorin et arvostelijat kuten se voi pysyä sen ylipappina. Se ei edes HALUA ettää mikään huumorissa olis ennustettavaa. Miten niin ennustettavaa? Ei kai kukaan meinaakaan että pitäs ennustaa millon joku lohkasee jonkun läpän? Se sen sijaan on hyvinkin ennustettavaa, mikä naurattaa ja ei ollenkaan naurata ketäkin. Aarne ajaa omaa hämärämiesasiaansa vähintään yhtä sinnikkäästi kuin mä tässä omaani, mätkitään kilpaa toistemme olkiukkoja. Aarnen on jo melkein sen isäukon näkönen.
    ellauri024.html on line 518: Arvomaailman järähdys, aivotärähdys. Samalla kertaa vallatonta ja vakavaa. Totta toinen puoli.
    ellauri024.html on line 520: Arska missaa pahasti kun se sanoo että koomisuus on riippumaton ja ristiriidaton muista arvostelmista. Arvoristiriita nimenomaan synnyttää komiikkaa. Hitler on koominen, kun se on niin kauhea ja silti pelle. Zape on vähemmän koominen kun se yrittää olla pelle ihan väkisin. Hei kattokaa, mä oon hassu! Se on oikeasti aika puiseva tekovirnistyxineen. Molemmilla on hassu kävely. Varsinkin nopeutettuna.
    ellauri024.html on line 533:

    Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.
    ellauri024.html on line 539: Tärkeämpi havainto on Aarnen pointti että huumori on älytehtävä. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä äänekkäämpi nauru kun se ratkeaa. Ekan kerran kerrottaessa, toisen selitettäessä, ja kolmas kun kaskun kärjen vihdoin ymmärtää. Vieraskielisenä vizi naurattaa enemmän kuin omalla. On niin keventynyt olo kun hämmennys on selvinnyt, selvisimpä siitäkin, pääsin mukaan jengiin nauramaan. Siitähän selittyy myös mixi vähäeleinen vizi on parempi kuin hirmu osoitteleva. Puskafarssit on maalaistolvanoita varten.
    ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
    ellauri024.html on line 580: Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.
    ellauri024.html on line 586: Kuollutta komiikkaa ovat Adolf Hitlerin herjat Rooseveltista, Mussolinin virnuilut (loppuihan se vittuilu kun roikkui pää alaspäin Esson katosta), NKP:n kapitalismin herjaus ("etenkin nyt kun kapitalismi maxaa kommunismin velkoja" - juu kyllä on Aarne kapitaalin kaveri!), Matti Rossin valheellinen satiiri. Tästä taas näkee että kun normit nousee eteen kuin Juntingin äkkijyrkkä karstiseeinä, kaatuu nauru veneestä. Maailmantilanne on muuttunut, suolasta menee maku. Uudemmistakin pyhäinhäväistyxistä, kuten Make Eskelisen henkilökohtaisuudet Punaposkesta (joita ei voi edes siteerata, häpeilee Archie.). Miten surkea on epäonnistunut klovni, miten säälittävä epäonnistunut satiirikko! ei ole viheliäisempää olentoa! Siinä hän seisoo kaikkien edessä aatteen piiskaamana! No nyt on kyllä sattunut Aarnea pahasti nilkkaan, kalikka kalahtanut kipeästi, kun sylikoira näin kovaa älähtää. "Kaikkien edessä", sepä häpeällistä. Linssiluteen kadotus. Pahempi kuin äidin viza paljaalle pepulle.
    ellauri024.html on line 588: Hmm, tuo sianhoito-opas pitää lukea. Sitäkään en nähnyt aikanaan. Mä taisin olla tosi ulkona Suomen kähinöistä 90-luvulla. Lainasin sen kirjastosta. Siinähän haukuskellaan muitakin tuttuja, hyvinkin osuvasti molempia Esoja. Mutta keskitytään tässä Punaposken tapauxeen.
    ellauri024.html on line 590: Lukaisin esseen Lakrizipenis ja omenansyönnin ammattilaiset. Se on mestariluokan vittuilua, aivan erinomainen lyttäys sievistelevälle omenaposkelle. Muistan izekin ajatelleeni aikoinaan, että Punaposken ns. kulttuuriesseet oli kuin F.E.Sillanpään radiopakinoita tarhaikäisille. Parhaita paloja Makelta on siteerattu erixeen alempana. Se että Make sai Archien niin pitkävihaisesti hapantelemaan, osoittaa paremmin kuin sen tuhat sanaa, että pilkka naurattaa vaan jos se sattuu jonkun muun tiimin nilkkaan kuin oman. Siinä ei nähtävästi tyylipisteet paljon auta. Avointa nälvintää ja luonteenomaista salavittuilua Makelle, Archie käy kuumana.
    ellauri024.html on line 592: Takas lähtöruutuun. Mihin apina tarvii komiikkaa? Keventääxeen oloaan. Nauru poistaa ressiä, kuten itkukin. Kun opitaan justeeraamaan arvoja, ei tarvi ottaa asioita ja tilanteita ylivakavasti. Ei tarvi pelätä niin kavereita, vihulaisia ja muita uhkia. Omalle tiimille komiikka on kooperatiivista, toiselle kompetitiivista. Yhteisnauru toimii kuin yhteislaulu, vahvistaa tiimin luottamusta yhteisiin normeihin. Naurunalaisexi saattamalla pienennetään keulijoiden arvovaltaa ja kasvatetaan omaa keräämällä omilta viihdepisteitä ja goodwilliä. Siinäpä on hauska ja fixu kaveri. Nokkelampi voittakoon.
    ellauri024.html on line 597: Archie näkee hämärästi, että koomisuudella ja draamallisella ironialla on yhteys. No tietysti, etulyöntiasemassa oleva voi kampata tietämättömän, tai muuten vedättää, ja nauraa päälle, kun toinen on niin tumpelo. Musta näyttää, että Aarne on niin exyxisssä komiikan kanssa, koska se ei ota apuun käsitteitä normi tai tabu. Vessa-asiat naurattaa, koska ne on tabuja. Ensin pelästytään kun potta kaatuu ja sitten tulee helpotus, ei tää ollutkaan vakavaa nähtävästi, kun äiti ja isäkin vaan hymyilee. Hihii, kaadetaanpa uudestaan. Sillä kertaa tuhmuushymy voi jo hyytyä.
    ellauri024.html on line 599: Lopulta Aarne löpsähtää siihen, et se on koomista, mikä aiheuttaa hilpeyttä, mille nauretaan. Huoh. Täysi ympyrä. Tie eeku paranoo. Kannattiko lähteä. Mitäs läxit.
    ellauri024.html on line 608: Joo se on totta, mä en juuri jaxa comedy of errors tyyppisiä juttuja, attikalaista komediaa tai the importance of being earnest tyyppisiä jatkettuja koomillisia väärinkäsityxiä ja petkutuxia. Ne on ihan vitun ikävystyttäviä. Arskan hehkuttama Shakespearin Windsorin iloiset rouvat on just sellanen. Huoooooh. Operatiiviset normit on huooooh, juoni on huoooooh. Monimutkainen ihmissuhdeverkosto, huoooooh. Ainoastaan Shakespearen puheenparsi vähän lohduttaa. Miten äkäpussi kesytetään (Arskan vaimo varmaan tiesi) on poissa muodista, liian setämäisenä, sanottiin Hesarissa sattumalta tänään.
    ellauri024.html on line 616: Videoneuvokit tai repestit on aivan perseestä, luen mieluummin, se on lyhyempi lause. Sixikään en pidä leffoista enkä teeveestä, varsinkaan en keskusteluohjelmista teeveessä, enkä teatterista ylipäänsäkään. Inhoon odottelua ja yllätyxiä. Kaikenlainen jännittäminen ja kynsien pureskelu tuolin reunalla on syvältä. Menen sohvan taaxe pelkäämään kuin John pienenä. Lähden kesken ohjelman jos tulee verisiä tai noloja kohtauxia tai hermostuttavaa panoa.
    ellauri024.html on line 623:

    Vähän mytologiaa


    ellauri024.html on line 625: Koko ajan tulee vastaan uusia antiikin mytologian julkkishahmoja. Tän kun vielä lisää ilmielävien tai ilmikuolleiden kirjailijoiden ja muiden historian julkkisten setvimiseen, ei työstä tule loppua. Yx vie toiseen ja se kolmanteen, mä exyn tähän naamarien paljouteen. Onnex onnex en ole tähän tarttunut ennenkuin nyt, kun on enemmän aikaa ihmissuhteille. Kaikki aikahan tähän nyt menee, eikä riitäkkään.
    ellauri024.html on line 633: Ei ihme että monet jälkipolvet on tähän teemaan tarttuneet, niinkuin myös tohon Joosefin ja Maarian triangelidraamaan. Jumala on kolmiyhteinen, mut Maaria vaan kax. Nimi Amfitryon tarkoittaa kahta puolta ahdisteleva. Oiskohan harhautettu Alkmene antanut sen sille. Herakles tarkoittaa Heran (Juppiterin petetyn vaimon) kunnia. Alkmene tarkottaa tosi vihainen.
    ellauri024.html on line 635: Penthesileia oli kreikkalaisessa mytologiassa amatsonien kuningatar ja Areen sekä Otreran tytär. Hän lähti Hektorin kuoltua armeijansa kanssa Troijaan Priamoksen avuksi.
    ellauri024.html on line 645: Huomaa että Darwinin kolmen kohdan lakitaulussa on FUCK ja KILL ja EAT muttei LAUGH. Se on johdettu määräys, paljon mitättömämpi, ei päämäärä vaan keino. Keino mihin? Lisääntymiskilpailuako varten vai? Soidinmenoja? Naistennauratusta, kilpalaulantaa? Tai yleisemmin keino loiventaa tiiminsisäistä kilpailua, tehdä siitä vähemmän tappavaa. Korvataan käsirysy sanasodalla, soidintappelu kilpalaulannalla. Mukaan lukien Freudin kallon sisäinen tiimi: yliminä, minä ja se. Niiku nokintajärjestys: säästyy tappeluita, kun paremmuus selvitetään nokkimalla. Kaikkea tätä. Jonkinlainen keitos vihasta (KILL!) ja rakkaudesta (FUCK!), kuten arvovaltakin. Muita hopeeselkiä pilkataan ja listitään, neitoapinoita nauratetaan ja naidaan. Tää nyt on tällänen tyypillinen setämiesnäkökulma, mutta kun ajattelee parhaita naishumoristeja, niin niidenkin sankarit on fiksuja ja eteviä, vedättää hopeaselkiä ja tyhmempiä naisia niinkuin tahtoo.
    ellauri024.html on line 658: Komedia on naurunrähätystä, jossa on totta toinen puoli. Se puoli on arvovaltakamppailuja ja muuta nokintaa. Arvovaltuutettua pelätään ja rakastetaan samalla, kumarretaan edessä ja pilkataan selän takana, yritetään keulia. Hyi. Arvovallan nokkiminen izelleen on farssia, just tätä Arnulf pahan domeenia. Ehkä sitä osaa parhaiten sellainen joka on izekin herkkä arvovallalle. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä.
    ellauri024.html on line 671: Ex sama päde kaikkeenkin kynäilyyn ym esiintymiseen tai viestintään? Where is the beef? Ei paljon eroa. Joko juttu toimii, liikuttaa tarkoitetulla tavalla tai sitten ei. Hyväxytään, pahexutaan tai haukotellaan. Kylmä luulen et Arska vaan kauppaa omaa lajiaan. AK Oravisto suuttu kovasti kun väitin että sähkökitaraa on yhtä vaikee soittaa hyvin kuin viulua. Ei muuten ole, se sanoi, siinähän on tallat.
    ellauri024.html on line 674: Kyllähän mäkin ylennän izeäni kuin Arska panemalla muita halvalla, ainaskin suhteellisuusteoriassa. Pääsenxmä joholle on vähemmän ilmeistä, mut mulle yleensä riittääkin tasapeli. Se on jo puoli voittoa. Traagisia ollaan kaikki, ja koomisia, enemp vähemp.
    ellauri024.html on line 686: Komiikka vetää puoleensa niitä, jotka istuvat kazomossa tarkkailemassa lähimmäisiään - teatterissa, elokuvissa, kottona TV:n ääressä, puiston penkillä, junissa, autoissa, lentokoneissa, tuvan penkillä, kaikkialla missä ihmisiä liikkuu. Mutta se kauhistuttaa niitä jotka joutuvat olemaan tarkkailtavina, kuka missäkin näytelmässä. Ainoa turva on tietämättömyys, ettei tiedä tai välitä tietää, miltä minä ize näytän.

  • ellauri024.html on line 690: Tragedia ja romanssi on kaikille enempi samoja, koska ne vatvoo yx yhteen Darwinin perusarvoja. Nigerialais-gambialaisen romanttinen komedian Potato potahton unelmatalo oli kuin Charlotten muovinen nukketalo pikku muovijänixille. Kaikki oli ilmeitä ja eleitä myöten kopioitu Karashianeilta. Rikkaat valkaistut ja suoratukkaiset ökyniggerit skizoili avioerosta, köyhä apuväki yritti ryöstöä mut ampu vaan omaan pyllyynsä. Kanitalo oli ympäröity paxulilla muureilla. Kaikki haluis samaa jo olis varaa. Nigeria pilkisti vähän miesten asuista ja kukosta, joka kiekui vahingossa muurin takana. Siitä joku saisi herkullisen aterian.
    ellauri024.html on line 692: Muu komiikka ja poliittinen satiiri leikkii vähäisemmillä normeilla ja tabuilla, jotka voi olla eri porukoilla eri. Sellainen komiikka lässähtää helposti ja synnyttää vain suuttumusta ja harmia, koska se riippuu pienemmistä säädöistä kuin tragedia ja apinan koijaamiseen perustuva romanttinen komedia.
    ellauri024.html on line 710: Komiikka on sisäänrakennetusti rumaa sekä alhaista, kert se pilkkaa sitä mikä vastapuolesta on pyhää ja ylevää. Sen rähmäsissä silmissä paremman väen (meidän) pyhänä pitämät arvot ei ookkaan absoluutteja. Se vetää lokaan ylevätkin asiat, roskajoukko (ne) jossain puskissa rumasti ja alhaisesti niille virnuilee, pitää jotain vulgäärejä karnevaaleja.
    ellauri024.html on line 712: Ize koomikot on tietysti vastakkaista mieltä. Arnulf paha ei oikein tykkää tästä. Sen mielestä toi on vanhanaikaista säätymeemiä. Se haluis nostaa huumormiehen profiilia, korvata ton rumuuden (jota sillä kyllä löytyy ihan peilistä) vaikka älykkyydellä (jolla laarilla sillä taas on lyhyempi kuin se luulee). Mut tollanen arskan peukuttama nokkapokan nokkelikko voittaja on vaan yxi tyyppi huumoria eikä musta lähelläkään parasta.
    ellauri024.html on line 728: Juutas on Arnulf pahan mielisankari, siinä on samaa pahanilkisyyttä kuin pikku Aarnessa äidin hameissa, lällällää anaalihuumoria. Hauskin kohta Arskasta on se kun Juutas pieraisee Rosinan leipomaan korvapuustiin ja nauraa vielä päälle hyvillään. Ruokasotaa kuin jenkkiteinileffassa. Jumalan viljaan paskantaa. Ansaizis korvapuustin, luunapin tai nenäpiuvin. Äiti suuttuu, se on syntiä. Aarnen isä potkas pottukattilan pihalle. Se jäi Aarnen mieleen miehen mallina. Hyvä roolimalli on Juutaskin, siltä oppii miten nähdään herkästi milloin on menty oman yhteisönkin hyvän maun ylize ja kuinka tullaan takaisin ja voitetaan tilanne. Arskakin on juuttaan nopea käänteissään, armoitettu takinkääntäjä, ujo mies mutta esiintyy mielellään omassa yhteisössä.
    ellauri024.html on line 752: Missä minä olen koominen, kysyy izeltään Aarne Kinnunen, ja vastaus on monipolvinen, et arvaakaan. Peilissä, kateederissa, tässä kirjasa, epähuomiossa. Miksi olet koominen on toinen kimurantti kysymys. Äidin kasvattama poika. Äidin poikia on taiteessa ja kirjalluxessa monia, alkaen Adolf Hitleristä Aarne Kinnuseen. Tästä pitää vielä tehdä eri paasaus.
    ellauri024.html on line 754: Aika myöhään Arska herää huomaamaan komiikkaan liityviä tunteita. Eikös ne ole melkein pääasia? Tunteitahan huumorilla koitetan herättää ja hillitä. Humoristi nauraa sille jota rakastaa, ja rakastaa sitä jolle nauraa. Lämpimästi rakastaa ja nauraa. Siitähän se kaikki alkoi: pelästys, ahdistus ja helpotus, en se niin pahaa olekaan, soromnoo. Aarnekin saattaa nauraa kolmekin kertaa samalle vizille.
    ellauri024.html on line 762: Koska Aarne ei puhu normeista, sen tarvii erixeen mainita et riitit ja seremoniat ei siedä pelleilyä. Se tulee mulla helppona korollaarina. Niinkuin se et leikinlasku on loukkaavampaa kuin totinen tosi. Siinä ei pelaa mukana, loukkaa sääntöjä, jotka ovat pyhempiä kuin pelitavat. Jos haluaa pilkat pilkkakirvestä kuten Arnulfia, on löydettävä minkä se ottaa tosissaan, kuten esim et se on fixu ja filmaattinen, ryssävihainen, ja tosikko, ja veisteltävä sitä. Amuttava nuolilla ize kunkin totisia kohtia. (Mitenkään nyt väittämättä et just nää on sen arat kantapäät. Joiistain älähdyxistä on ollut näkyvinään välähdyxiä.)
    ellauri024.html on line 764: Arskan miälest komiikka ja huumori on skådespeliä, josta ei tule mitään ilman yleisöä. Ehkä susta, musta voi niitä käteenkin vetää. Yxityinen hauska ja oma elekieli on autistillekin mahdollista, koska ollaan monta monessa. Meitä on siinä poikia, vähintään yliminä, minä ja se. Voi hihittää izexeen kuin Klamydian laivan kapteeni. Siitä voi tulla kyllä väärinkäsityxiä merellä.
    ellauri024.html on line 766: Kauheen vaikee sen on myös ymmärtää, miks pilkan kohde siitä niin kiukustuu. Koska se nolostuu, putoo kuin kana orrelta, vajoo alaspäin omassa ja muiden nokintaraadissa. Näyttää tyhmältä, heikolta ja huonolta. Siitähän tässä oli alunperin kysymys, nokittelusta. Suuttuuhan siitä yhtä hyvästä syystä kuin julkisesta turpasaunasta. Eikä se turpasauna ize edes ole pahinta, vaan paalupaikan menetys. Perhanan Vettel pääsi oikealta ohize. Naisetkin nauravat. Bisnexet kärsivät. Tappion karvas maku lähtee kun voittaa kokonaiskilpailun.
    ellauri024.html on line 768: Ollaxeen hyvä humoristi on varottava aukomasta päätä varomattomasti, pitää zekata yleisön normit ettei esiinny mauttomasti. Minkä ikäsiä, mitä niillä on päällä jne. Sitähän on vaikea tietää kun kirjottaa suurelle yleisölle. No ehkä opiskelijat silti enemmistönä, et ehkä nää rivot vizit on ookoo.
    ellauri024.html on line 770: Fixut ihmiset (hammaslääkäreitä ja pankinjohtajia, sanoi Mirjam Pylkkänen), hienot premissit (sanoi P.C.), hyvä tarjoilu, parhaat tavat ja käytös, voima ja rohkeus, hauska ja äänekäs seura, iloinen mieli - täähän on kuin Paska-Nalle tai Aarne Suomalaisella Klubilla. Näissä sfääreisä Arskan mielestä paras huumori muka kukoistaa. Mix hemmetisä Aarne kuumuu niin kovasti tosta Zapen knallista ja sen kohotuxesta? Kai se nauroi niille pienenä. On mustakin Monty Python yhä hyvä.
    ellauri024.html on line 772: No nyt yhtälö on muuttunutkin muotoon huumori=komiikka+opetus. Mitähän tässä pitäisi uskoa? Koska kirja on käyt kaz loppu, ehkä tätä, tuntuuhan se jo lopettelevan. Laiturin pää häviää usvaan, niin sanoaxeni. Aarnen pylly vilahtaa hetken ja kuuluu etäinen molskahdus. Pitiköhän se kiinni nenästä. Kivenkin lopetus on harras. Kiveen jos lyö varpaansa laiturilta mennessä voi kiroilla hartaasti.
    ellauri024.html on line 776: Beckettin näytelmästä Voi miten ihana päivä tulee mieleen kamalien eläimien hirvi: näyttää että tulee kaunis päivä. Päähenkilö Winnie on hautautunut kuloruohoiseen kumpuun vyötäröään myöten. Lopux Winnie ja Willie hautautuu kokonaan. Ne on niinku vanhuxia jotka odottaa nahkurin orsia. Winnie siteeraa joskus uskonnollisia pätkiä joihin se ei usko. Ehkä näistä on vielä jotakin hyötyä, sanoi Lea seurakunnan tilaisuuxista. Winnien ajatuxissa kuultaa ikäänkuin ihmissuvun sammumaton optimismi. Winnie kiittää joka ainoata päivää, jonka on elänyt. Onhan sentään näitä pikku hupsuuxia. Rukoilkaamme.
    ellauri024.html on line 778: Aarne Kinnusen loppupäätelmä: loppujen lopuxi huumorissa rulaa hyvä maku. Chaplinia monet pitävät julmana. Ja Aarne Kinnusta. Se vaikuttaa joskus vähän hemmolta, jonka elämässä äkkipikaisuus ja julmuus ryöpsähtivät arvaamattomasti.
    ellauri024.html on line 787: Runon selitys on mixi teit sen? Sen tulkinta on mitä runo sanoo ize. Hönttiä, ei runo sano mitään, se on vaan textiä. Tekijä on ehkä tarkoittanut että pee, lukija saattaa ymmärtää että quu, loput on lähinnä kielioppia. Tai "semantiikkaa". Sitäkö tässä pitää mätystää? Että niinkun mitä joku voisi sillä ymmärtää? Noin niinkun periaatteessa? Koko loputtoman pitkä luettelo? Jäsennyxiä on yhdelläkin virkkeellä helposti ziljoona. Tai sit saa valita pussista kukin mieleisen, ml tutkija. Onx tää jotain tiedettä?
    ellauri024.html on line 804: Haanpään luo tuli joku kunnan pampuista. Pentti meni heti toiseen huoneeseen, josta kuului vähän päästä kajahtava pieru. Aili meni availemaan ikkunaa. Jälkikäteen sanoi, että Pentti ei voinut sietää sitä heppua. Ihamaniemeläinen Heikki Ilvonen huusi järvellä apua. Mentiin kazomaan, istui juovuxissa veneen pohjalla. Mikä hätänä? No kun perse on märkä. Mullakin aina kastui takapuoli pienellä punaisella muovikanootilla meloessa Sommarhemin järviplotussa, mistä toistuvasti valitin. Siitä tuli sanonta: Miisun pylly on märkä.
    ellauri024.html on line 808: Väpi Linnaa ja Tuntematonta Arska lyttäsi armeijassa apinan raivolla. Poliittisista syistä kaiketi. Raateleva lammas sai Arskan myöhemmin kääntämään Linnan suhteen takkinsa. Eeva-Liisa Manner saa osaxensa sääliä. Se sai masennuxeen sähköshokkeja kuin Tutu Paloheimo, sen käsiala pieneni millimetrin korkuisexi, se kirjoitti: keskinkertainen taiteilija on huono, eikä vain huono taiteilija, vaan huono ihminen. Mitä hullua! Ja Arska on vielä valmis allekirjoittamaan sen! "Lyö naulan perille". Siis Eeva-Liisan arkkuun vai. Muitakin Mannerin tylyjä tuomioita se peukuttaa, kute että pahixilta pitää pää katkasta koska 'ne tiesi mitä ne tekivät'. Jotain hurjan kalseaa A.K:ssa on aika ajoin. Se on kuin Kimmo Koskenniemi, se varaa lämpimät tunteet omalle perheelle. Lämmin perheenisä, kuten monet kuulut nazit. Se on neandertaali.
    ellauri024.html on line 810: Loput muistelmista on vanhan ukon horinaa, haukotuttavaa. Cetera iam fabulosa. Arskalle ei tullut vieroitusoireita virasta lähtiessä, valtasi vain kevytmielisyys. Uskon omalla kohdallani samaan, koska olen vielä epäsosiaalisempi kuin se.
    ellauri024.html on line 822: Laila lähtee Lähi-Itään auttamaan sisaruxia.

    ellauri024.html on line 830: Leila ei lähde isisin totaaliseen sotaan

    ellauri024.html on line 856: Paavi Fransiskus rakastaa vähäosaisia ja pakolaisia, kuin kaimansa aikanansa eläimiä ja lintuja.
    ellauri024.html on line 872: Raiskauxen ja insestin uhreille se vaatii tapporangaistuxia, sillä: voisinhan mäkin ihan hyvin olla sen lapsen isä (ehkä olenkin, onhan tässä kierretty muutakin kun tahkoa). Kyl mun syntymätön sikiö on arvokkaampi kuin jonkun vitun ämmän elämä. Uuden maailman paskin kuminalle. Sanonko mihin voit työntää sen kumisikiön. Juuri niin, omaan karvaiseen ahteriin. Toivottavasti se kasvaa siellä oikein isoxi ja repii toisen reiän sunkin perseeseen. Kyllä sitten tulee ikävä sikiönlähdettäjää.
    ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään).
    ellauri024.html on line 918: Lähestyn ihmisiä vetoketju avoinna
    ellauri024.html on line 955: Lähden laukalle (Mixi hölkätä, kun voi laukata?)
    ellauri024.html on line 959: Järjestelmä-ällitieteen tarkoitus on valkopestä yritysten aikeita, tehdä omanvoitonpyynnistä salonkikelpoista. Osittain uudistetulla uljaan uuden maailman newspeakilla, mutta vanhoilla pappisvallan keinoilla. Koulitaan insinöörinplantut kuuliaisuuteen esivallalle, ja opetetaan niitä puolestaan opettamaan muut ulkoistetut työläiset tiimihenkisixi yhden hengen yrittäjixi, positiivisixi polkupyöräläheteixi, optimistisixi uberkuskeixi, muixi oman onnen sepoixi, hyödyllisiixi idiooteixi, hyväuskoisixi hölmöixi, hyvixi häviäjixi. Korvataan kollektiivisuus konnektiivisuudella. Samaa vedätystä se silti on kuin aina ennenkin. Vanhaa vinettoa uudemmissa leileissä. Kyllä olis Marxille ja Engelsille taas töitä.
    ellauri024.html on line 984: Turpiin vaan ja Onnea! - ole kiitollinen siitäkin vähästä mikä tänään onnistui, vaikka se nakkisämpylä. Makustele mieluisia muistoja. Hehkuta huomisia voittoja. Viimeistään haudan takana pääset omille, sen takaamme.
    ellauri024.html on line 992:
    Positiivarit laittaa päähän skeptikkofyysikolta puuttuvat hengelliset antennit.

    ellauri024.html on line 1005: Mutta se ei ole vaan meidän omat elämät mitä me tällä saippualla voidaan parantaa. Parannellaan tässä vähän teidän muidenkin. Järjestelmä-älli on emergoitumassa tämän päivän järjestelmien tehokkaaseen johtamiseen. Ota vaikka pikku yritys, esimerkixi snagari, tai vaikka isompikin, kuten Nordea tai Google. Meillä on valta valita kuka ja miten me ollaan maailmassa, tekemällä päätöxiä omasta käytöxestä. No jotkut "meistä" kyllä voi päättää muutamasta muustakin. Jokainen voi muuntaa järjestelmiä käytöxellään, kazomatta henkilöön ja paikkaan organogrammissa, koska ne liittyy muihin. On nalkissa kettingillä, urkituilla henkilötiedoilla tai velkakirjoilla. Aika syvällistä analyyssiä. Voit päättää, laitatko nakin päälle ensin sinapin vai ketsupin. Silläkin voi olla kauaskantoiset seurauxet. Hodari tulee paremmaxi paremmin.
    ellauri024.html on line 1018: Kun kapteeni Teppo-Raimo lähti eläkkeelle, Eskin virka (no, tehtävä) siirretiin tuotantotalouteen osaxi työpsykologiaa. Sielunpaimen palaa Eino Kailan tielle. Se onkin ollut aina kiinnostuneempi filosofian sielunhoidollisista aspekteista kuin systemaattisista, niin systeemifilosofi kuin onkin. Lujaapierevän mustavalkoista valokuvaa seinällä se saa siellä kazella. Kohta roikkuu siinä ize vierellä. Tapettuna tapettiin.
    ellauri024.html on line 1026: on köyhää isäpappaa näyttää vähän noloa.

    ellauri024.html on line 1063: Sally Godfrey oli Herra Bn ensmäinen panopuu, joka kyllästyi nuoren herran oikkuihin tehtyään sille pienen bastardin, ja muutti Jamaicalle. Siellä se tekeytyi leskexi. Uusi mies lähetti autuaan tietämättömänä bastardityttärelle lahjax neekerpojan, joka kuitenkin sairastui isorokkoon ja kuoli kuukauden sisällä. Herra B esittelee asian Pamille joka on siitä surullinen ja iloinen, eikä vähiten sixi että Sally asuu niin kaukana kuin pippuri kasvaa. Bastardityttären ne tod.näk. adoptoivat.
    ellauri024.html on line 1085: 6. Että minun tulee olla hänen suhteensa kärsivällinen silloinkin kun huomaan hänen olevan väärässä. - Tämä saattaa eräissä tiloissa olla vähän vaikeata. Lieneeköhän se poloinen neiti Sally Godfrey vielä elossa vai jo kuollut!

    ellauri024.html on line 1091: 32. Edellyttäen että on kysymys vain vähäpätöisistä seikoista. - No tuo parantaa hiukan asiaa. Vähäpätöisistä seikoista ei kaiketikaan tulisi izepintaisesti pitää kiinni.

    ellauri024.html on line 1095: Vähän jäi kyllä vaivaamaan toi Sally Godfreyn tapaus...

    ellauri024.html on line 1104: Herra Longman toivottaa: eläkäähän monta monta onnellista vuotta yhdessä kaikkien kadehdittavina ja ihmeteltävinä jotka teidät tuntevat!
    ellauri024.html on line 1114: Se on kapitalismissakin pääasia. Kasvuräjähdys. Julmienkin velkojien korot maxetaan jezulleen. Heillä kaikilla on oikeus omaansa ja se suoritetaan heille kiitollisesti. Jos paperittomat märkäselkätyöläiset valittavat palkkapetkutuxesta ja jäävät icen haaviin, se on heidän riskinsä. Luonto jakaa luovaa tuhoa.
    ellauri024.html on line 1154: hampaat irvessä kuin säikähtyneellä marakatilla.
    ellauri024.html on line 1165: Kazon tosi vähän telkkaria, vaikka enenevästi

    ellauri024.html on line 1185: Islantilaiset on kovia valehtelijoita, kuten nähtiin

    ellauri024.html on line 1206: Flateyn saari ja Flateyjarbók on kai oikeita, ellei Wikipediakin ole mukana vedätyxessä. Vähän epäilyttää, historia on näät islannixi saaga. Tanskalaiset osti kirjan 1651 joltain saarelaiselta maatontilla ja palautti sen 1971. Ois pitänyt ukki Kallekustaa Xn pölliä se meille, kun kävi Köpixessä jääkeleillä 1658. Oishan se kulkenut vaikka satulalaukussa.
    ellauri024.html on line 1230: (vähintäänkin yliminä ellei muu) tahtoo niin.

    ellauri024.html on line 1263: siihen häviävään vähemmistöön. Vanha Ahmavaara

    ellauri024.html on line 1296: matkaposteljoonin poika, mi lähetti suruviestin Afrikasta

    ellauri024.html on line 1314: tai ottelevat meitä vastaan. Pohjimmiltaan kyky tähän perustuu

    ellauri024.html on line 1324: hienommin empatiaa) tuntee vieraita kohden vähiten ne, jotka väittävät

    ellauri024.html on line 1330: Toinen pointti oli, että vähiten myötätuntoisia ovat apinat, jotka saavat

    ellauri024.html on line 1339: Vanha ääni oikealta häipyisi vähitellen takavasemmalle leirioloissa.
    ellauri024.html on line 1344: Tää Make Eskelisen motto von Wrightin lyttäyxelle kelpaisi tiivistelmäxi mun koko paasaustuotannolle. Vähän surettaa kun Make on niin vitun hyvä vittuilija, mä voin vaan kompuroida perässä. Onnex en lukenu näitä ennen kuin aloitin omia. Ois mennyt sisu kaulaan ja pupu housuihin. Vetoketju olikin jo valmiixi auki.
    ellauri024.html on line 1346: Koska mulla ei ole tätä sianhoitokirjaa hyllyssä, kopsin tähän jotain kohtia, jottta voin naureskella niille toistekin, ja ehkä käyttää niitä hyväxi jossain toisessa jaxossa. Vähän lyhentelen sieltä täältä, teen parannuxia.
    ellauri024.html on line 1348: Jos von Wrightin kulttuurikritiikki olisi vain säälittävää ja naurettavaa, en vaivautuisi edes kritisoimaan sitä. Se on kuitenkin myös yleisesti arvostettua. Tämä karu tosiseikka saattaa tosin johtua samoista syistä kuin se, etei kuolemansairaalle kerrota totuutta hänen omasta tilastaan. Samoin jos joku vanhus laskee alleen tai paperille, niin siitä ei kai pitäisi jatkuvasti huomautella. Ylimielisyyttä ei pidä sekoittaa omahyväisyyteen: von Wrightin kritisointi on yhtä helppoa kuin eläimenrääkkäys. Emme ole kexineet hänen "kulttuurikritiikilleen" muuta käyttöä kuin tuhon mittarina toimimisen. Mitä useammat kiittävät hänen arvokkaita oivalluxiaan, sitä selvempää on, ettemme välty tuholta: matka on liian pitkä ja aikaa liian vähän.
    ellauri024.html on line 1360: von Wright torjuu vähän kaikkea, se on taantumuxen varamaalivahti, nyt kyllä jo vilttiketjussa. On torjuttava antirationalismi, joka syyttää järkeä ihmiskunnan onnettomuuxista ja uskoo, että vain lapsi ja villi-ihminen voivat tulla autuaixi. Ehei, kyllä eturauhasvaivoista kärsivät vanhuxetkin on sinne jonossa. On torjuttava, se on wrightiläinen kategorinen imperatiivi perusmuodossa. Jorin laki 1. Taas tätä antroposentrismiä: rationaalisuus on "epäilemättä" piirre joka syvällisimmin erottaa apinan eläimestä. Helvetin rasisti, taas ajamassa apinoiden apartheidia.
    ellauri024.html on line 1362: Huikein antikliimaxi: "älä kysy, tuletko sinä paremmaxi tekemällä sitä tai tätä - esim ryhtymällä filosofiseen mietiskelyyn tai lievittämään köyhien hätää. Anna vaan vaatimuxen vaikuttaa izeesi omalla voimallaan, niin löydät oikean tien." Täähän on jo E.Saarisluokan izehoitoa. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAAAN. Älä kysy, Jorin laki 2.
    ellauri024.html on line 1374: Tätähän luonnevaurioiset poliitikot vakuttelevat izelleen ja muille vuodesta toiseen: te ette ymmärrä, että on pakko tehdä juuri näin. (Luonnevauroisten onkin pakko tehdä vaikka mitä.) Traagisen erehdyxen tunne kasvaa seuraavassa lauseessa: Yhteiskunta "vaikuttaa 'epäinhimilliseltä', työelämä tarkoituxettomalta." Eihän yhteiskunta ole oikeesti epäinhimillinen, ihmisistä vaan tuntuu siltä. Työelämäkään ei ole tarkoituxetonta, vaikka valmistaisi jippoja riisimuropakettiin. Työntäisi päivittäin pienten myrkkymuovihevosten sisään Jorin lakien lyhennelmiä, eli paperilappuja joissa lukee: "Älä kysy. On torjuttava. En ole ensimmäinen enkä viimeinen." Työpäivän jälkeen voi kysyä mitä tuli tuotettua, ja vastaus on: ekokatastrofia vuodelle 2030. Hizi tää on niin pelottavan totta nyt.
    ellauri024.html on line 1386: Kirjastossa "The Library of the Living Dead" filosofimme kertoo terroristien tuntevan sokea vihaa ja haluavan hävittää olemassa olevan yhteiskunnan. (Mitähän terroristeja nää oli, ei sentäs arabisellaisia vielä tässä vaiheessa, mut ainahan niitä on, terroristeja.) Kummastakohan on enempi kyse, terroristien sokeasta vihasta vai sokean filosofin vihasta? Entä jos terroristi onkin ihminen, joka on kylästynyt olemaan mielisairaiden marmorikuula, järjettömien ja tuhoisten poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten toimenpiteiden kohde?
    ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
    ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
    ellauri024.html on line 1398: Monet eivät paenneet nazeja Saksassa, koska eivät uskoneet keskitysleireihin, vaikka kuulivat jopa lähiomaisilta huhuja. Aivan samoin ekokatastrofin torjumisen vaatiessa nykyisestä elintasosta luopumista eivät äänivaltaiset kulutusrobotit kykene tekemään päätöstä suunnanmuutoxesta. Siihen ei riitä Tri Niiniluodon päätösteoreettiset mallit eikä von Wrightin iltahartaudet, analyyttinen raittiusklinikka, jossa potilaille karjutaan aamusta alkaen: Torjukaa irrationaalisuus! Ordnung muss sein!
    ellauri024.html on line 1400: Toivon asettaminen tollaiseen edustaa samaa ajattelun syvyyttä kuin toivoa puhevikansa paranevan uittamalla tekohampaita vessanpöntössä. No kyllä von Wrightkin myöntää, että asennemuutoxia todennäköisempiä muutostekijöitä on kapinat, kumouxet, ekokatastrofit, sodat ja kärsimyxet. Niissähän apinat on aina olleet hyviä.
    ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
    ellauri024.html on line 1404: Voidaan lopuxi yhtyä Ilkka Niiniluodon kiitoxiin: G.H.von Wright oli tyylikkäästi pukeutunut ja moderni, eikä tuntenut viehtymystä postmodernin kyyniseen nihilismiin. Ai niin, "kyyninen" oli yx iskusanoista jotka piti lisätä vielä sanan "ihannointi" perään. Kaikkia suomalaisia voisi kiittää hengessä mukanaolosta. Ilkka Niiniluoto voisi (nyt kun se on jo eläkkeellä hienoimmistakin viroista) kannattaa Suomen Postia ja lähettää jokaiselle suomalaiselle allekirjoituxilla varustetun kiitoskirjeen passiivisesta osanotosta. Kaikki on hyvin. All is well that ends well.
    ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
    ellauri024.html on line 1431: kultakutri ukkeliin, et ei vois vähempää välittää mihkä reikään se työntää

    ellauri024.html on line 1448: et vois haukkuu senkin sitten tähän lopuxi.
    ellauri025.html on line 25: Hevoshullu on muusan mielilehti. Se on tilannut sitä vuosikymmeniä, Helmin razastusharrastuxen alusta. Aluxi Helmin nimellä, nyttemmin toisella lähettäjännimellä, ruskeassa kirjekuoressa. Kyllä minäkin sitä luen mielelläni, vähintäänkin Polle sarjixet. Niitä on tässä numerossa ollut kokonaista 16 sivua! Sitä piirtää Leena Furberg, joka on Min Häst-lehden sielu, toimittaa myös tosi jännittävää Tuuvan tallia. Nolot jutut on myös hauskoja, niistä kerroinkin jo edellisessä numerossa. Tehdään myös testejä: mikä heppa sopisi parhaiten sinulle, ja kysellään toisiltamme heppatietoja.
    ellauri025.html on line 50: “Eräällä toulouselaisella knaapilla oli tallissaan hyvin kallisarvoinen hevonen. Kun hän kerran halusi katsoa sitä, hän löysi sen pitkin pituuttaan maasta täysin hengettömänä makaamasta. Sen ruumis oli jäykkä ja vailla kaikkea elämän lämpöä, liikettä ja henkeä, jota ilman, kuten lääkärit sanovat, mikään luontokappale ei voi elää. Niinpä hevosen isäntä vetäytyi murheellisena hevosensa menetyksestä syrjäiseen paikkaan ja antoi kuolleen hevosensa puolesta uhrilupauksen Pyhälle Tuomaalle. Välittömästi kun lupaus oli tehty mitä hurskaimmalle Pyhälle Tuomaalle, Jumalan voima, jolla on valta elämän ja kuoleman yli, tuli apuun. Hevonen näet ponnahti jaloilleen ja nousi äkkiä maasta aivan kuin olisi herännyt unesta. Isäntä sen edestä makasi oljilla reporankana. Siitä lähtien hevonen Pyhälle Tuomaalle tekemiensä hurskaiden lupausten mukaisesti vieraili haudalla ja kertoi minulle selvin sanoin ihmeestä lukuisien kirkonmiesten ja maallikoiden läsnäollessa. Sen, että hevonen oli ollut täysin kuollut ja vailla kaikkea lämpöä, liikettä ja tuntoa, se vahvisti juhlallisesti tammikuun puolivälissä.”
    ellauri025.html on line 58: Eski Saarinen oli punkkitohtori. Tuomas Akvinolainen (1225-1274) oli enkelitohtori. Ilmeisesti myös konitohtori. Se on haudattu Toulousen tuomiokirkon lattiaan, hevosella ei ollut pitkä matka hauvalle. Ei tarvinnut ees ottaa hevosta. Se todistaa hevosen puolesta. Puhun totta, en ottanut seteleitä pukeutumispöydältä, sanoi Saimi Suokas, joka aamuisin tervehti iloisesti Eetua: "huomenta Eetuuöö!". Tauno voi totistaa. Tauno on sen mies. Fiktiivinen todistus vahvistaa fiktiivisen tarinan. Saimi sai silti lähtöpassit.
    ellauri025.html on line 60: Se (Tomppa siis) kuoli epäilyttävän nuorena, 49-vuotiaana. Hyvin tavallinen ikä suikille. Se on wannabe pyhimyxelle toisaalta hyvä juttu; jos elät kauhu vanhaxi, jengi ehtii unohtaa sut ja sun ihmetekosi. Tomppa sai sädekehän jo 5v päästä kuoltuaan. Dante (1265-1321) oli silloin 14-vuotias. Dante epäili komediassaan Tompan tulleen myrkytetyxi, mutta myöhemmät kuolemansyyntutkijat eivät ole löytäneet indikaatioita foul playstä. Kuinkahan ois käynyt jos Murhia ja kantrimusiikkia sarjan utelias täti oisi ollut paikalla? Se haistaa foul playn jo pitkän matkan päästä. Olikohan knaapin hepallakin joku myrkytys? Oliko se ähky? Ehkä jotain foul play enkeleiden toimesta? Enkeli- ja konitohtorille tehtiin mainosta. Crooked Housessakin epäiltiin foul playta, ja syystäkin.
    ellauri025.html on line 62: Tomppa toi Aristoteleen takas parrasvaloihin. Bertrand Russell arvosteli Tuomasta siitä, että Tuomas ei, toisin kuin Sokrates, anna argumentin mennä minne menee, vaan lähtee johtopäätöxestä ja ezii sille premissejä. So what, niinhän tekee kaikki, Platon ja Bertie izekin. Ei se ole mikään ajatteluvirhe. Esimerkiksi kirkko pitää avioliittoa pyhänä, sixi Tomppa ezii sille järkisyitä. Sellaisia ovat että isä tarvitaan perheessä, koska (a) se on järkevämpi äitiä ja (b) se on vahvempi, ja pystyy mätkimään isompiakin lapsia (ja tarpeen tullen äitiä).
    ellauri025.html on line 68: Tuomas Akvinolainen syntyi mitä todennäköisimmin alkuvuodesta 1225 isänsä Landulfin kreivin linnassa Roccaseccassa, Napolin kuningaskunnassa, lähellä Aquinoa. Nykyisin linna on Frosinonen maakunnassa Latiumin alueella. Tuomas kuului pienaateliin, hän oli äitinsä kreivitär Theodora Theatelaisen kautta sukua Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Hohenstaufenin keisaridynastialle. Sinibald setä toimi apottina ensimmäisessä benediktiiniluostarissa Monte Cassinossa. Sinne siis! sanottiin Tuomaalle, nuoremmalle aatelispojalle. Mikäs auttoi, eikun pyhimyxen uralle.
    ellauri025.html on line 72: Tuomaan ohjaajat näkivät hänen lahjansa teologian opinnoissa. Loppuvuodesta 1244 hänet lähetettiin dominikaaniseen kouluun Kölniin, jossa melkein Maxim Gorkin kokoinen Albertus Maximus luennoi filosofiasta ja teologiasta. Vuonna 1245, 20-vuotiaana, hän seurasi Nahka-Albertia Pariisin yliopistoon, jossa he viipyivät kolme vuotta. Pariisissa hän opiskeli, opetti ja kirjoitti useaan otteeseen tämän jälkeen. Puheita ja kirjoituxia. Pariisin alkuvuosinaan Tuomas sekaantui yliopiston ja luostariveljien väliseen kiistaan opetuksen vapaudesta. Hän vastusti voimakkaasti yliopiston paheita ja peflettejä. Kun asiasta kanneltiin paaville, dominikaanit valitsivat Tuomaan puolustamaan sääntökuntaa. Hän onnistui tässä tehtävässä hyvin. Hän voitti jopa Guillaume de St Amourin, yliopiston tuon ajan merkittävimmän miehen, kädenväännössä.
    ellauri025.html on line 77: Vuonna 1252 Tuomas palasi Pariisiin suorittaakseen maisterin tutkintonsa. Hänellä oli tässä hieman vaikeuksia, koska yliopiston professorit hyökkäsivät pennittömiä kerjäläisveljistöjä vastaan, mutta lopulta hän sai kerätyxi rahat tutkintoon, josta sai hikisesti approbaturin. Vuonna 1256 hän ja hänen sivuvaununsa Bonaventura nimitettiin tosta vaan teologian tohtoreiksi, ja hän alkoi luennoida teologiasta Pariisissa sekä Roomassa ja muissa Italian kaupungeissa, kuten Viterbossa ja Orvietossa. Siitä lähtien hänen elämänsä oli pelkkää kovaa tuloxen tekoa. Hän palveli sääntökuntaansa, teki usein pitkiä matkoja ja neuvoi paavia useaan otteeseen sukupuoliasioissa.
    ellauri025.html on line 79: Myöhemmin hänen sääntökuntansa päämies ja kuningas Kaarle II järjestivät hänet professorin paikalle Napoliin. Tuomas koki mystisen kokemuksen messussa 6. joulukuuta vuonna 1273. Sen seurauksena hän päätti ihan summassa kirjoittaa Summansa. Kun häneltä kysyttiin syytä tähän, hän vastasi: ”En voi jatkaa ... kaikki mitä olen kirjoittanut vaikuttaa minusta kuin knaapin oljilta verrattuna siihen mitä olen nähnyt ja mitä minulle on paljastettu”. Myöhemmin muut kertoivat, että Tuomas olisi kuullut ristiltä Maxim Gorkin äänen, jonka mukaan hän oli kirjoittanut suhteellisen hyvin.
    ellauri025.html on line 96: Tuomaan näkemykset olivat siis läheistä sukua juutalaiselle filosofialle, ja ne tulivat suosituiksi myös juutalaisten keskuudessa.
    ellauri025.html on line 143: Calvinon kirja, jonka se kirjoitti 4 vuotta ennen kuolemaansa, voisi toimia koko mun runotuotantoni tunnarina. Se on postmodernistinen kirja kirjoista, se käy läpi joukon tuhnuisimpia bestsellerien genrejä, kirjoittaa pätkän kunkin alusta ikäänkuin metakielellä, ja jättää sitten kesken, aloittaa uuden. Mä teen vähän samaa, kirjoitan kirjoista tiivistelmiä, joihin sekoittuu mun omia ajatuxia ja muistumia. Vähän sellasia moraalin tutkielmia.
    ellauri025.html on line 158: Heistä tiedetään vain hyvin vähän, mutta esimerkiksi Homeros mainitsee heidät. Historioitsija Herodotos kertoo kimmerialaisten julmista rosvoretkistä Lyydiaa vastaan. Kimmerialaiset valtasivat lyhyeksi aikaa Lyydian pääkaupungin Sardiksen. Sitä ennen he olivat olleet kukistamassa Urartua, joka oli Assyrian pohjoinen vihollinen.
    ellauri025.html on line 164: Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta. Kansainvaellusajalla herulit liikkuivat ympäri Eurooppaa, ja heidän pääjoukkonsa asettui Krimin niemimaalle, jossa he sekoittuivat gootteihin. Herulijoukkoja palveli myös Bysantin armeijassa. Vuonna 267 herulit hyökkäsivät Aigeianmerelle ja tuhosivat useita Kreikan kaupunkeja. Yksi heruliryhmä perusti noin vuonna 470 Pannoniaan kuningaskunnan, jonka langobardit kuitenkin kukistivat jo vuonna 510. Tämän jälkeen herulit sulautuivat vähitellen muihin kansoihin.
    ellauri025.html on line 166: Kuoli sukupuuttoon kuin muutkin eläimet. Sulautui valtalinjan koiriin niinkuin Carlsonit. Tai suomenruozalaiset. Puolet on jo 2-kielisiä. Suomalaiset sulautuu lopulta somaleihin ja muihin mamuihin. Jää vähemmistöxi niinkuin satans hurrit. Saavat maistaa omaa lääkettään, niellä kielisammakoita.
    ellauri025.html on line 216: Voihan siinäkin jonkun alternatiivisen totuuden nähdä.

    ellauri025.html on line 223: Enää ei ollut kellään aikaa päntätä päähän paxua kirjaa.

    ellauri025.html on line 259: Tanskalaisen proffan päähän oli ammuttu kolmas silmänreikä.

    ellauri025.html on line 261: Reykjavikista lähetetty poliisi oli varmaan pikkupojan isä.

    ellauri025.html on line 289: Jännätään, nähdäänkö jossain myöhemmässä jaxossa issikoita.
    ellauri025.html on line 315: Jengi sanoo: sähän olit päässyt esiintymään lehdessä. Päässyt!

    ellauri025.html on line 322: ja kumpi on sananvalinnoilla saatu kuulostamaan vähän tyhmemmältä.

    ellauri025.html on line 345: Hesiodos ei pitänyt matkustelusta, meni vaan kerran eläissään laivalla Auliista Khalkiiseen pokkaamaan Homeroxelta jonkun runoilijapokaalin. Senkertainen yleisö piti enemmän maatalousaiheista kuin sotajutuista. Aarne Kinnunenkin matkusti aika vähän, eikä koskaan konferensseihin. Mitä nyt perheen kanssa lomalle. Niin Kimmo Koskenniemikin.
    ellauri025.html on line 347: Hesiodoxen perhe oli muuttanut jostain idempää "Helikonin lähelle Askran kylään, joka on kehno talvella, kurja kesällä, ei koskaan hyvä". Hesiodos marisee kolkon arvokkaasti, sanoi joku. Hätäruokana se söi malvoja ja soihtuliljoja. Orpo Olli söi pettua ja suolaheinää. Jenkit syö suomalvoja suklaakexin välissä (marshmallows). Muumi söi liljoja ja muuttui ilmapalloxi. Nipsu kuljetteli sitä ympäriinsä narussa.
    ellauri025.html on line 386: Tylyn mutta fragiilin oloinen kaunis Esther Sanditonissa ei huoli Napoleonixi sonnustautunutta loordia koska luulee rakastavansa veljeään Edwardia. Lady Denham vimmastuu ja ärähtää kuin Tina Turner: Love!? What's love got to do with it? Avioliitossa ei ole kyse rakkaudesta, se on bisnistä, diili jossa sovitaan meemien ja reviirien siirrosta. Hesiodos on tismalleen samaa mieltä. Tismalleen!!! se huutaisi pikku jurrissa juotuaan ize käyttämäänsä kotiviiniä, kuin Obelix ja Aladobix Asterixissa. Kunhan ei saisi maxavaivoja. Maalaistollo.
    ellauri025.html on line 411: Rähmäiset runkut muualla pyyhi, ei äärellä hellan.
    ellauri025.html on line 427: Lähteensilmään ei pidä kusta, ei jokisuihin.
    ellauri025.html on line 431: Onhan näissä ohjeissa paljonkin talonpoikaisjärkeä, ja onnex suhteellisen vähän on ohjeistusten väliin pantu hihhulointia, ihan minimimäärä jumalaista perustelua. Tulee etsimättä mieleen, että muinaisaikain jumalat oli mikrobien personointia. Nehän on suht näkymättömiä, aina paikalla, näkee kaiken, ja rankaisevat julmasti jos pettää hygienia. Uhrisavukin ja eläinten paistaminen ennen syöntiä on antiseptistä. Toisaalta jos uhrituleen pantiin jo vähän pilaantuneita paloja, ei niitä oikeestaan paranekkaan enää napsia.
    ellauri025.html on line 440: ja aikaa kysymähän niin ja voiman oikeudella hän ois pälkähästä päästy pois
    ellauri025.html on line 441: nyt kaikki juoksee naapuriin. sen kellon vetäis käymähän. ja jokin aika saatu ois.
    ellauri025.html on line 471: Larry on yhdysvaltalainen liikemies. Se on maailman 8. rikkain apina, sen nettoarvo taaloissa on yli 60 ziljoonaa ja kasvava. Se on muutenkin HYVIN, HYVIN PAHA MIES. Sen suomenkielinen Wikipedia-artikkeli on tynkä. Sen amerikkalainen Wikipedia-artikkeli on kilometrin pituinen. Jo siitä näkee ketä Larryn puuhat hyödyttää. Nicholas Carlson (ei sukua) sanoo että siitä tuli paha, koska se luki kotosalla niin paljon ATK-lehtiä. Jätti kesken PhDn Winogradin kaa kun Gogol alkoi tuottaa massia. Gogolin nimi oli BackRub aluxi: Gogol toimi manus manum lavat periaatteella, hiero sä mun selkää niin mä hieron sun. Siitä luonnostaan syntyy näitä kuplia. Toinen huisin kannattava idea oli Androidin osto ja puhelimiin levitys. Google plus ja muut somevirityxet kaatuivat. Larry ei ole järin sosiaalinen. Nyze rakentaa izeohjautuvia lentoautoja. Se on Gyro Gearloosen näköinenkin, propellipäinen Pelle Peloton, vaihteet löyhällä. Lyö izeänsä päähän nuijalla niin että linnut lentää ulos pesästä.
    ellauri025.html on line 473: Googlen tunnari oli jossain vaiheessa "We are not evil". Kun jengi alkoi nauraa sille ääneen, se vähin äänin haudattiin. Tuli liikaa mieleen Nixonin "I am not a crook".
    ellauri025.html on line 477: Kaikista paskimpia on sen bioteknologian ja ikuisen elämän yrityxet, ja kaikista ilkein sen tarve hallita kaikkia maailman ihmisiä kähmimällä niiden tietoja. Page's official statement read: "Illness and aging affect all our families. With some longer term, moonshot thinking around healthcare and biotechnology, I believe we can improve millions of lives." I can control billions of lives, more to the point. Suomessa tällä asialla on yxityiset terveystalot, joita Haju Sipilän hallitus ajoi kuin pyssyyn käärmettä. Seuraavaxi yxityistettäneen vesijohto. Ilma on kolmantena jonossa. Ostakaa coronavirusvapaata ilmaa meiltä, taalalla saatte ison ilmapallon täyteen.
    ellauri025.html on line 479: Larry saa varmaan vielä kunnia-PhDn omasta Singularity Universitystään, tutkimusala transhumanismi, väitöskirjan aiheena iankaikkinen elämä varaosilla. Täähän se kiihotti myös toista futuristijutkua, sitä Yael Hararia. Pagen mielestä teslamies Leon Musk palvelisi ihmiskuntaa parhaiten lähtemälla Marsiin. Page voisi ize tehdä ihmiskunnalle saman palveluxen. Voishan se lähteä vaikka vaan kuuhunkin. Kunhan ei tule takaisin. Se on futuristi, mixei siis kuuturisti, yxisuuntaisella lipulla.
    ellauri025.html on line 485: Larry Page ja sen rouva lahjoitti 15 miljoonaa Ebolan uhreille. Niiden rahoista se on - hetkinen - noin 2% prosentista. Mun nettoarvo on alle miljoona. 2%% siitä oisi noin satanen, Mut Larry saa 70% verovähennystä, eli se panee ize asiassa USAn köyhät maxamaan 10M Afrikan köyhille. Mun rahoissa sen oma osuus ois joku 30e. Sevverran mäkin oon pannut menemään jonnekin Jemenin lapsille. En kyllä saanut yhtä paljon julkisuutta, ei tullut siitä mitään mainostuloa. Pamela termentää, että rikkaampien pitää antaa enemmän almuja, ei tosin kerro absoluuttisesti vaiko suhteessa.
    ellauri025.html on line 489: 12 Mitä arvelette: jos maailmassa on 7.8G apinaa ja yksi niistä ezii ikuisen nuoruuden lähdettä,
    ellauri025.html on line 508: jollekulle amerikkalaiselle koripallotähdelle.

    ellauri025.html on line 523: Nuorison johtotähdexikin kelpuutettu koripallisti

    ellauri025.html on line 524: olikin epähuomiossa raiskannut jonkun hotellisiivoojan.

    ellauri025.html on line 535: mutta kun on aikaa vähän kulunut, niin muistetaan

    ellauri025.html on line 538: Respiitti on ohize ja kritiikkikin vähitellen vaimenee.

    ellauri025.html on line 595: Who killed Bambi on nähtävästi Sex Pistolsien joku viisu. Eski Saarinen vaahtos
    ellauri025.html on line 607: Onkohan tän kirjan kaameus ihan suunniteltua? Tekeekö kirjailija parodiaa koko laumasta? Näähän on ihan hirveitä. Vielä pahempia kuin Westöön Kjellillä.
    ellauri025.html on line 611: Emmy on kuin Eetu koira, se ei laske irti Gusten-luusta Matts-pulla suussa, rähjää Saga-Lillille joka bylsii on-off sen ex-Gustenia.
    ellauri025.html on line 614: ei ole vähimmässäkään määrin nöyriä tekee nöyryydestä jonkinlaisen fetissin. Siitä puhe mistä puute, sanoi äitikin.
    ellauri025.html on line 616: Tosi paljon kuolleita, sairaita ja muuten vammoja on tullut vastaan tähän mennessä, vaik vasta pari lukua on kahlattu. Tää on
    ellauri025.html on line 621: hienon sanan Kristalta, se kysyi oonksmä stalkannu sitä kun mä sanoin että olin nähnyt sen kuvan netissä. Piti mennä googlaamaan mitä se tarkoittaa.
    ellauri025.html on line 639: Taitaa olla ylikypsän julkkupulun kujerrus jollekulle bändärille. Mitenhän tää nyt liittyy tähän turinaan? Lovecraft on toinen tuntematon suuruus mulle, paizi muistan joskus lukeneeni Wikipediasta jotain Cthulhuun liittyvää. Mut tollanen scifi kauhu on mennyt multa aika lailla ohize.
    ellauri025.html on line 656: Tää on kaikki aivan hemmetin kliseemäistä taas. Samat käänteet ja sentimentit on nähty teeveessä ja luettukin sen tuhannen kertaa. Ja nyt taas.
    ellauri025.html on line 657: Pojat on vähintään puolihomppeleita ja mustasukkasia toisilleen, vielä ja varsinkin sen jälkeen kuin se Sascha on jo bylsitty.
    ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
    ellauri025.html on line 689: Viisi pientä ankkaa lähti leikkimään, vuarten taaxe kauas pois. Äiti ankka sanoi että kvaak kvaak kvaak, muttei yhtään ankkaa tullut takaisin.
    ellauri025.html on line 692: lähtenyt noin heittelehtimään, irronnut ote lapasesta, mopo karannut, jos herraspoikain herrasisät oisi hoitaneet tehtävänsä kunnolla. Mutta ei. #metoo, kaikki mukaan, ne pikemminkin sanovat kuin Wolfram Roth.
    ellauri025.html on line 701: Wienissä keskustelee Simone Weilistä ja teodikeasta. Vittua ne siitä mitään tajuaa, lähtee väärästä premissistä että jommassakummassa tai molemmissa oisi jotain järkeä. En stor tänkare, verkligen, har Angela sagt, och Saga-Lill har hållit med. En stor tänkare, SATAN! Saga Lill nauraa izekin. Aaria oopperasta mustalaisen muna oven välissä.
    ellauri025.html on line 703: Siis hetkinen. Olix Saga-Lill Gustenin flickvän ennen Emmyä? Vai toisinpäin? Tähän asti on annettu ymmärtää, että Gusten lohduttautuu Emmyn bestixen kaa sen jälkeen
    ellauri025.html on line 715: Särmejä ja särmejä. Kristinan koppi Merikadulla oli Suomen Mineraali Oy:n asbestilevyistä tehdyllä särmillä erotettu ruokasalin perältä. Sieltä se karkotti pikkupoikia kysymällä mm. millos olisit kotona jos heti lähtisit. Tai miten nopeesti sä pystyt juoxee korttelin ympäri, mä katon aikaa kellosta.
    ellauri025.html on line 719: Ja saadaanhan tähän vähän vihapuhettakin kommentaarikenttään. Ei voisi olla ajankohtaisempaa sanomaa. Tää turkishattuinen inhoke on vielä Saschan kolleega,
    ellauri025.html on line 726: Komminister on suomexi kappalainen. Barkmannin lahjatalon Eskilstunan Nyckelbackan Gammelbo oli komministerboställe, kappalaisen puustelli. Siellä tuli 1600-luvulla vähän tonttuiltua kuin isä Mefodi, Monikan ja ehkä myös Annelisen tyyppisesti otettua ylen määrin olvia:
    ellauri025.html on line 733: Gusten ei saa yhtä hyvää kuvaa lehteen kuin Nathan porukoineen, näkyy vaan hämärästi kuvan alareunassa, vaikka oli raiskaamassa mukana. Se tuntee vähän - hm, mitä? - kateutta. Voi helevetti näitä linssiluteita. Linssiluteita ja kumikauloja.
    ellauri025.html on line 735: Tähän kohtaan tarvitaan taas pieni intertextuaalinen excursus, nimittäin Patti Smithin muistelmat 70-luvulta, Just kids (2010), johon Monika on jo kauan viittoillut. Sieltä on otettu ainexia tähän Emmy-Gusten kuvioon. Patti ja Malethorpe (1946) oli (on? no nyt varmasti jo entisiä) wannabe beatnik runoilijoita. Tää lie ollut jonkinlainen kulttikirja 2010, meni totaalisti ohize tältä paasaajalta.
    ellauri025.html on line 741: Yllättäen Patti Smith putkahti eteen uudelleen Alivaltiosihteerin pilkkapuheissa 2003. Jonkun roudarin näppylähanskat oli allergisoituneet covereille Patti Smithin biisistä "Because the Night". Histamiini vieköön! Kuulostaa Shakiralta.
    ellauri025.html on line 745: Gayn Hand on selkeesti Ayn Rand, sukupuolenvaihdoxella. Gustenin äiti on vuosikertasukua, hienostelija, Annelise koulukodista, rahvasta. Oj härrigu hu banaalt! Nathanin upporikas pappa Abbe on varsinainen mulkero. Silläkin on oma panopuu Birgitta, Joan Crawford vanhana, nuorena. (Kukahan se Joan sitten on? Joku vanha haahka, filmitähti nähtävästi). Annelise on iäkkäämpi kalkkuna kuin Birgitta, hampaat kuin hevosella, päällä Gudrunin Sjödenin telttoja.
    ellauri025.html on line 762: Annelise on rautarouva kakkonen, rautakakkonen. Sillä osuu reikään parhaiten. Arkkitehti Kråklund on varmaan Erik Kråkström, jonka purjeveneellä me oltiin yhtenä kesänä kun oltiin aika nuoria. Kristina osas jo puhua vähän ruozia ja sanoa: Int vet ja, mikä musta kuulosti tosi staililta.
    ellauri025.html on line 766: Monika suhtautuu aika happamesti svenskatalande bättre folkin värdeerinkeihin. Se on kuin Angelika, välittää vaan henkisistä arvoista. Annelise on vaan en katta från Gravellska, kun Abbe setämies lyö nyrkin pöytään. Mera efterrätt? Gusten? Ällö Abbe mulkero runttaa poikaansa Nathania, kai se tulee liikaa äitiinsä, lyö sitä päähän hövelillä Gustenilla. Mix mulle tulee niistä mieleen Linkku ja mä? Ei mitään syytä, mutta silti tulee vaan.
    ellauri025.html on line 768: Det där gemensamma som uppstår när man går över gränserna tillsammans. Mikäs se on? Ainut mikä tulee mieleen tolla hakuehdolla on kokko Suopellon rannassa ilman vanhempien lupaa, auto da fe. Ei mulla muuten juuri ole tollasia gemensammoja gränsöverskridandeja muistissa. Eikä sekään ollut kovin järkyttävä rajanloukkaus, oltiinhan me jo aika vanhoja. Ehkä mulla on liian matalat gränssit ja/tai liian vähän gemensammia kavereita.
    ellauri025.html on line 772: Kai tää Gusten väpelö on sit joku hyvis, kun siitä niin paljon on juttua. Ja yökkäsihän se bylsittyään sidottua tyttöä. Se osoittaa että sillä oli omatunto tallella. Vaikka vähän puuduxissa alkoholista ja huumeista. Mut sen nyt luulis Monikankin ymmärtävän. Gustenhan sentään meni poliisiin eikä tyytynyt sopupeliin, koko jutun painamiseen villaisella. Onhan tää poliisiasia. Poliisit on musta vituttavia. Somalien systeemi tuntuu paremmalta: silmä silmästä, hammas hampaasta, tai niiden arvoa vastaava etuseteli.
    ellauri025.html on line 774: Så feminist jag är, äcklar Monika mig lite grann. Se on ihan oikeusministeri Häkkäsen linjoilla: elinikäinen tuomio ei riitä, pitää antaa niin monta sataa vuotta että takuulla sinne häkkiin kuolevat. Sähkötuoli hidastuxena, paristovirralla. Fast ingen har dött och livet går vidare. Ei kyllä mene ohi Monikalta, se näyttää märehtivän tätä maailman tappiin. Som feminist hon är. Onkohan Monikaa joku yrittänyt bylsiä väkisin? Ei Hilding ainakaan. Pikemminkin päinvastoin, kunde man tänka sig.
    ellauri025.html on line 776: Monikalla ei ole omia lapsia. Se on muka päättänyt ize niin. Ehkä se on hyvä asia, mitä vähemmän Monikoita täällä murheen laaxossa sen parempi. Mut aika paljon sillä on synpunkter lasten kasvatuxesta siihen nähden. No onhan sillä kesken jäänyt psykologin tutkinto.
    ellauri025.html on line 778: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
    ellauri025.html on line 780: Pojat on mätiä omenoita, niillä on paha olo, ainakin sillä yhdellä Juuttaalla. Lukiallakin on paha olo, koska tän kirjan ihan koko porukka on mätiä. Maistuvat ja hajahtavat pahalta kuin pahentunut omena. Tytön olosta ei ole vielä ollut vielä puhetta. Tekikö sen mieli mätkiä niitä poikia? Ehkä se kerrotaan viimeisillä 40 sivulla. Aina voi toivoa että gängfäkki vähenee kovilla rangaistuxilla. Ainakin päästään enemmän tasoihin. Ja se on puolet rangaistusten tarkoituxesta, se retributiivinen.
    ellauri025.html on line 782: Ha ha! Sascha Borggaard lähtee jenkkeihin jonkun Pellegrinon perheen kaa. Onkohan ne niitä vissyvesitehtailijoita? Monika on vesilinjalla, hakee perheelle nimeä, kazoo pullon kylkeä - ahaa! täähän käy. Pellegrinot on kaikki kiipijöitä. Onko Monika kiipijä? Ja eller javisst? Ahhaa, vielä yx motiivi A-susinaaraiden kiistalle: Annelisen sieppaama Häggertin paskiainen oli Angelan vanha flamma.
    ellauri025.html on line 789: Traumatisoituneet pojat lähtee Tommyn kaa hiihtää Zell am Seehen. Siellä Seijakin on hiihdellyt Pikin kaa, asunut siinä isossa after ski-hotellissa rinteen vieressä.
    ellauri025.html on line 791: Nå selkeesti ne vähiten "syylliset" tässä byhlainissa on toi Juutas ja sit toi Grawellska kattan. Juutas yritti mennä hirttäytymään, mutta Magdaleena pelastaa sen. Hopearahat jäi ikävä kyllä muulle seurakunnalle. Onhan se pienempi synti ajaa suurpääoman asiaa kuin bylsiä jotakuta väkisten. Sitäpaitte Magdaleena on jo kärsinyt rangaistuxensa. Hoperarahat meni Schweiziin Abben mukana.
    ellauri025.html on line 793: No sit on vielä tällänen osa nimeltä efteråt. Onx tää epilogi, kuten Zorrossa? Ei, tää efteråtkin on vaan tästä Fripestä, ehkä tylsimmästä tyypistä koko kirjassa. Sekin on kai Monika sukupuolenvaihdoxella, koska sekin kirjoittelee novelleja. Vad är ondska? Finns ondska? Taas ollaan menossa jonnekkin raamattu olalla. No ei, se meni sentään kesken. Frippe alkaa vähän styylaa Cosmon kaa, vaatteet päällä vaikka Cosmo on homo.
    ellauri025.html on line 795: Hei nyze tulee, 10 s jälellä: mitä mieltä Sascha oli koko touhusta. Nåjå, se kiittää Gustenia että se vihelsi virkavallan paikalle. Näyttää siltä, että etusetelit oiskin menneet Saschan äiskälle. Tää jää vähän kaxitulkintaisexi kyllä. Hemmetti se Frippe on kyllä pönttö, sen kallossa ei kyllä peuhaa yhtään mikään. Tyhjä kuin muumilaaxo marraskuussa.
    ellauri025.html on line 801: No NYT tuli epilogi, kun 3 sivua on jälellä. (Några månader senare.) Ei se kyllä mikään kunnollinen epilogi oo. Se on lähinnä Saga-Lillin muistelua siitä kun se ja se kaniini-Emmy lähti Gråbbåsta anno dazumal. Mix se nyt pitää tähän vielä marssittaa? Mitäs se nyt toimittaa? No kai ne sit rupee kaveeraamaan uudestaan. Kulta jätti kummankin, ollaan me sitten tytöt toistemme kultia.
    ellauri025.html on line 815: Monika puhuu pojista hurjan tätimäisesti, vaan mistähän se niistä mitään
    ellauri025.html on line 865: Monika yritti olla kuin kuka tahansa nainen ja alkoi selata naistenlehteä. Järkytyksekseen hän ei pystynyt lukemaan tekstiä eikä katsomaan kuvia. Hän ei nähnyt kunnolla. Paniikki kasvoi.
    ellauri025.html on line 871: ”Pidin äidin kuolemasta esitelmiä koko lähiympäristölleni. Soittelin yötä myöten ja sanoin: Min mamma är död. Äitini on kuollut.” Kukaan ei jaksanut surra Monikan kanssa, koska hän oli rasittava. Alkoholisti, jonka tunteet olivat aina turbulenssissa. Hän oli addikti, joka halusi kaikkea koko ajan ja näki vikaa vain muiden käytöksessä, ei koskaan omassaan. (Ei se tosin lähe niitä yxilöimään tässäkään, paizi just tän. Ois ollut hyvä kuulla myös Hildingiä, mut se on stashattu.)
    ellauri025.html on line 882: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
    ellauri025.html on line 910: Monika teki ystäviensä, muun muassa kirjailija Kjell Westön kanssa ruotsinkielistä kirjallisuuslehteä, mutta lähti sitten puoleksi vuodeksi Tukholmaan opiskelemaan kirjoittamista. Siellä Monika oppi kysymään itseltään: Mikä ajaa minut kirjoittamaan? Hän ymmärsi, että piti kirjoittaa juuri siitä.
    ellauri025.html on line 912: Ai siitä et "mikä saa mut kirjoittamaan?" Ompa tylsä aihe. Aika monet kirjailijat kirjottaa siitä, kun ei enää muuta kexi. Asiaa tai ei. Seku kysyy työlääntyeenä mikä saa mut kirjottamaan koko ajan. No salamiakki! Ei vaitiskaan, kylä se on lähestyvä eläkeikä ja sen takana häämöttävä kuolema. On ikävillä perhetapahtumilla kai osansa. Lisänä rikka rokassa. Pitää muistella äkkiä ennenkuin on liian myöhäistä.
    ellauri025.html on line 914: Tähänastisissa runoissa ja paasauxissa esiintyy 275 kertaa elämä ja 107 kertaa kuolema. Ihminen esiintyy 273 ja apina 293 kertaa. Apinat on vielä voiton puolella. Elämä on toisena. Se kun tulee viimeisexi ompi kuolema.
    ellauri025.html on line 919: Monika alkoi kirjoittaa eläimellisellä intohimolla. Nyt lähti lyyti kirjottamaan. Syntyi ensimmäinen romaani, Ihanat naiset rannalla. Kun se ilmestyi vuonna 1994, Monikasta tuli koko kansan tuntema kirjailija. Pieneläin oli perillä. Lihava nainen kultasannalla. Kissanpäivillä.
    ellauri025.html on line 921: Mä en tienny Monikasta mitään ennen tätä hälinää. (Sanoo musta massoja.) Siis tällänen tuuba saa sen sydämen pompsahtamaan. On se surkeaa, sanon kuin Pirkko Hiekkala. Äly hoi älä jätä. Ois vaan jatkanu älyllä, ois häslännyt vähemmän. Asiantuntijoiden mielestä (2kpl) tää on sen huonoin kirja. (Tosin mä oon lukenut vaan tän, siis puolet tästä.) Ehkä vika on että se kirjoittaa nyt selvin päin.
    ellauri025.html on line 925: Äiti veti suruunsa. Mitähän se veti? Sorbus, Cassis ja Cordita, Vinetto, Aperita? punapäätä Nudikaa? vai taasko vain valkoviiniä, koko leka ennen kymmentä?
    ellauri025.html on line 929: ”Vanhempani olivat hyvin läheisiä keskenään. Äiti ja isä olivat olleet aina tiivis pari, ja siskoni kanssa me olimme pari. Kun isä kuoli, äiti romahti.”
    ellauri025.html on line 952: Monika meni naimisiin itseään 13 vuotta vanhemman Hilding Nylundin kanssa vuonna 2008. Häät järjestettiin kodin lähellä sijaitsevassa Tenholan kirkossa.
    ellauri025.html on line 961: Ensimmäistä kertaa aikuisiällä Monikan arki on hyvää. Ja ensimmäistä kertaa hänellä on vierellään ihminen, jonka kanssa on hyvä olla yhdessä. Isä, äiti ja sisko oli liian läheisiä keskenään, ja siltä ystävältä puuttui pää.
    ellauri025.html on line 981: Monika ja Hilding eivät juuri puhu niistä ajoista, jolloin he joivat tahoillaan. Joskus aamuisin he toteavat, miten ihanaa elämä on, kun ei enää herää krapulaan. Kun ei tarvitse lähteä ensitöikseen ostamaan loiventavaa kaljaa. Saa olla oma jyrkkä izensä. Juovuus katosi, luovuus jäi. Usko on heikon luonteen keino saada eloa sisäistettyyn herruuteen. Tuntuu että sisäinen käskijä on oikeasti ulkona ja kyylää sua jossain ylhäällä.
    ellauri025.html on line 1033: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, kunnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. Tunsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakastunut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minuun, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten tunsin, että minun pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loitsun minulle. 48 tuntia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loitsunpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.
    ellauri025.html on line 1049: palvoi Nykin jalkakäytävillä jenkkitähtiä,

    ellauri025.html on line 1069: sen lähtökohtana näiden paasausten yxinkertaista

    ellauri026.html on line 27: Simo Penttilän taustoja esitellään albumissa 325. Simo Penttilä oli aivan hirmuinen rasisti, jonka miälestä apachit oli syntymäsaastoja ahistellessaan viattomia uudisasukkaita kuin rättipäät yhtä syyntakeettomia patalakkipäitä Gazassa. Punavyö huokaisi syvään. Apacheista kyllä vähitellen päästäisiin. Mullakin on tässä nyt yx hyödyllinen kirja. Saatan olla tän lahjakkaan sisarussarjan kolmannexi paras runoilija. Ellei Petsku teholla ala parantaa kuin sika juoxuaan.
    ellauri026.html on line 29: Poikasena mä luin Punahousuja, vaikka Punahousu ize vähän vitutti samalla tavalla kuin Fred ja Kimmo myöhemmin. Holier-than-thou, tärkeilijä, besserwisseri. Hehheh, ymmärränhän mä leikkiä, saakoon leikki sijansa, mut pojat, nyt on meillä tähdellisempää agendalla. Kääritäänpä hihat, selvitetään marssijärjestys. Suomalaispojat oli etelävaltiolaisen punahousun koomillinen kevennys. Kerran niinkin päin. Punavyö olikin sisällissodassa kannustanut orjuutta. Mä kevensin tietokonelingvistiikan yksikön voimakaxikkoa. Kimmo olis Mikki Hiiri, Fred Hessu Hopo, mä Pluto. Pluto olet oikea Pelle! Paizi masennuxen kausina. Sillon oli häntä koipien välissä. Vähän vinossa. Mulla oli tapana vähän nilkuttaa kun masennus oli pahin. Ja kädet ei tuntuneet enää omilta. Suussa oli metallin maku. Olen athabas. Nimeni on Toobe.
    ellauri026.html on line 74: Tyrvännössä nostettiin maito pyörällä ja veivillä maitokannussa kaivosta. Kesähelteellä kaivo ei ollut kovin kylmä, ja maito ehti hapantua pilalle. Sitä ei voinut juoda yökkimättä. Siitä lähin en ole voinut sietää piimää enkä jukurttia.
    ellauri026.html on line 84: Tarquin oli kiinnostunut Rebekan sopukasta, mutta oli aivan liian ujo tutustuaxeen siihen lähemmin. Rebekan sopukkaan solahti lopultakin Luke. Ei luonnonvarakeskus, eikä vasemmistoapostoli, vaan Luke Brandon, mainosmies. Colonel Brandon sai Mariannen Sense and Sensibilityssä. Pyramid King Brandon on Pokemon-hahmoja. Kummastahan Kinsella sai sen nimen?
    ellauri026.html on line 94: En nyt tahtonutkaan väittää, että meidän herrojen suorittama naisten sorto ylipäänsä, joka nyttemmin kaikki kulkee samalla nimellä misogynia, perustuu johkin freudilaiseen skizoiluun. Siihen riittää ihan tavallinen darwinismi, vahvemman oikeus. Ei sen tarvi olla mitään vihaa, etuilua vaan. Ei pedot vihaa saaliseläimiä, jotka antautuu syötäväxi kiltisti. Jos ne lähtee keulimaan niin on toinen ääni kellossa. Ensin on vihaisia sorretut, sitten sortajat, kun niiden reviiriä uhataan. Jos naiset nyt nousee hännän alta, se voi johtua vaan siitä, että ne on nyt vahvempia. Kiitos vaan robotit!
    ellauri026.html on line 122: Pylkkäset, vaikka olivat jumalan mielilapsia, pelkäsivät kovin ukkosta, tai ehkä juuri sixi. Taivaan isä on nyt hyvin, hyvin vihainen, eikä tiedä mixi. Kovalla ukkosella istui kaikki huoneen keskellä, lapset ruokapöydän alla kumisaappaat jalassa, kun Olkkari laski sekunteja välähdyxen jälkeen haudantakaisella äänellä: 1 - 2 - 3 - nyt se on päällä. Lapset oli silmät pyöreinä, Sirkka kirkaisi. Toisella kertaa antoi jumala armon käydä oikeudesta, kun ukonilma tuli Nikkaroisista. Järvi jakaa, sanoi Olavi luottavaisena. Ja niin jakoikin, kuin Mooses punaisen meren aikoinaan, ukonilma jatkoi Jämsän puolelle. Pahat ilmat tuli idästä, Nuoramoisista, ne jäi pyörimään Rauharannan päälle Majutveden kynnyxelle.
    ellauri026.html on line 152: ja me ammutaan teitä kiikaritähtäimillä ja yölampuilla,

    ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
    ellauri026.html on line 190: Ortodoksijuutalaiseen rabbisukuun syntynyt Cohen ei ollut koskaan tyytymätön uskontoonsa, eikä hän nähnyt ristiriitaa zen-harjoituksensa ja juutalaisuutensa välillä. Toisinaan hän jopa kutsui itseään nimellä Jikan Eliezer, yhdistelmällä buddhalaista ja heprealaista nimeään. Hänen myöhemmistä teksteistään voi havaita, kuinka traditiot ovat sulautuneet yhteen Cohenin kertojanäänessä. On kuin kohen, aaronilainen pappi, puhuisi koanien, zeniläisten paradoksien kielellä. Mikä sopisikaan Leonard Cohenille paremmin.
    ellauri026.html on line 198: Kaljupäinen Roshi (vaikuttaa vähän samansorttiselta huijarilta kuin Piiklesien Maharishi, hizi että näitä mätiä gurujakin piisaa) kuvaili itseään usein vanhaksi, lemmenkipeäksi munkiksi. Sama kuvaus sopi myös Coheniin, joka vastaanotti munkkivihkimyksen Kaliforniassa zen baldyn zen-keskuksessa vuonna 1996. Vihkimyksessä hän sai Roshilta nimen Jikan, jonka Cohen kertoi tarkoittavan hiljaisuutta kahden ajatuksen välillä. Leonardin ze jäi takuulla aika lyhkäsex.
    ellauri026.html on line 200: Leonardille oli kaxi asiaa sydäntä lähellä: bylsiminen ja hartaus. Se yhdistikin ne sitten tuotannossaan taitavasti. Sixi kai Monikakin niin tykkäs siitä. On ihanaa bylsiä hartaasti. Polvistua Hildingin eteen peili paljaana.
    ellauri026.html on line 202: Alaviite Kiimainen munkki-meemin avataareja: isät Roshi, Cohen, Mefodi, Rabelais, Abelard, Antonius, Matka länteen-kirjan apina. Näitähän on vaikka kuinka monta. Kiimainen ja munkki on lähisynonyymejä. Hakusanoilla kiimainen+munkki tulee vain pornovideoita. Hakusanoilla munkki+kiusaus oli tämä ensimmäinen osuma:
    ellauri026.html on line 229: Tätä sietää vähän miettiä. Jenkkien toughness on just sama käsite kuin kreikkalaisten äijämiesten arete, eli miehekkyys. Toi käännös on ihan oikea. Ehkä Emilyn ois pitänyt vaan jatkaa ja kääntää myös "kuningatar Äijyys".
    ellauri026.html on line 239: Luther paxu, Erasmus kapea. Erasmus näyttää vähän aids-potilaalta.

    ellauri026.html on line 247: Aloin kahlata nyt läpi Erasmuxen Tyhmyyden ylistystä, lähinnä nähdäxeni, onko se yhtään hauska, vai pikemminkö puiseva. Saman aion tehdä myöhemmin Lukianoxelle.
    ellauri026.html on line 259: Erasmuxen miälest tyhmyyden isä on rikkaus. Tähänkin mä voisin vielä yhtyä. Rikkaus on meemi, meemit rahaa.
    ellauri026.html on line 263: Soihtuliljaniityt esiintyy Homeroxella vainajien stomping groundina. Joku typerä linkvisti Steve Reese luulee että Homeros kuuli väärin, kyse oli kata spodelon leimona (tuhkakentällä) väärin kuultuna kat´asphodelon deimona (soihtuliljaniityllä). Paskan marjat Steve, sanonko minne saat ton neronleimauxesi työntää. Me romantikot peukutetaan soihtuliljoja. Tai vähintäänkin narsisseja. Narsissihan on vähän kuin mun oma kukka, hehe.
    ellauri026.html on line 272: Tää on vähän eri selitys altruismille kuin tiimi-izekkyys, siis että peilisolut (izekkäät geenit) saa yxilön samastumaan tiimiin niin kovasti etse unohtaa oman etunsa. Tässä pointtina on et ihan izekkäistä nautinnoista mehukkain on tiimin läpytys, eli ylpeys on kuskin paikalla. Whatever, sama se.
    ellauri026.html on line 280: Erasmus doppailee sivukaupalla antiikin nimillä, droppailee niitä ja osoittaa, että kaikki antiikin jumalat oli tyhmiä. Ruoskii kuolleita koneja. Entä Jehova? No naiset kyllä on tyhmiä, Platon mietti pitkään laskeako ne homo sapiensixi vai lehmixi. Apina on apina, vaikka puettuna punaisiin (onx tää pikku vittuilu paaville?), niin nainenkin on nainen, siis tyhmä, vaikka se sais tohtorinhatun päähänsä. Ei naisten tarvi tästä pahastua, onhan ne kauniita, ja sillä ilveellä saa miehet pidetyx hännän alla, setämiesten suurexi harmixi. Ne näyttää vielä nuorilta, siis tyhmiltä, kun miehet on hopeaselkiä karvaturreja. Hemmetti tää hemmo on kyllä kybällä homo.
    ellauri026.html on line 290: Opettaessaan myöhemmin Pariisissa Erasmus ohjasi 21-vuotiasta englantilaista oppilasta nimeltä Thomas Grey, josta tuli Dorsetin markiisi. Erasmus sai lentopotkut yritettyään lähennellä Greytä. Erasmus kuumui heteromiehistä.
    ellauri026.html on line 298: Rakkaus ja ystävyys on sen mielestä myös tyhmyyttä, tykätään toisesta eikä nähdä sen vikoja. Vanha mieskin tykkää vanhasta vaimosta. Onpas typerää, vaikka kilttiä. Ollaan hyvänahkaisia hölmöjä. Ja sama pätee vielä enemmän avioliitosta. Good God! Erasmus huutaa kuin Captain Hastings. Avioeroja tulisi päivittäin, ellei aviopuolisot syyllistyisi mielistelyyn, apinamaisuuteen, hellyyteen, tietämättömyyteen, ja teeskentelyyn, kaikki tyhmyyden kamuja. Ei tulisi naimakauppoja, jos mies tajuaisi miten monia sen säveä pikku kultu on kiksauttanut ennen papin aamenta. Tai siltä ei jäisi huomaamatta vaimon temput avioliiton aikana. Typerä aisankannattaja. (Erasmuskin kyllä nuoli aisaa mielellään. Oli sekin sevverran typerä.)
    ellauri026.html on line 309: No tämmönen saarnaaminen on sekin huisin typerää. Ei ihmiset haluu kuulla mitään paasausta, turpaan tulee todenpuhujalle, profeetalle omalla reviirillä. Paras ulvoa susien mukana, mennä markkinoiden säännöillä, juoda jengin kanssa juhlissa tai sit lähteä tiehensä.
    ellauri026.html on line 317: Tieteiden arvostuxessa ei ole tapahtunut paljon muutosta Erasmuxen ajoilta. Teologit (E.R.) on köyhiä, luonnontieteilijät naurettavia, loogikot ei mitään; lääkärit ansaizee enemmän kuin muut yhteensä. Ja niistäkin tyhmimmät on eniten arvossa julkkisten joukossa. Julkkislääkärin homma on mielistelyä, vähän kuin puhetaitoa. Toisexi eniten ansaizee lakimiehet; ei tuomarit, jotka on naurettavia, vaan asianajajat jotka hoitaa isoja omaisuuxia. Ne rikastuu ja ostaa arvonimiä, samaan aikaan kuin köyhä teologi (E.R.) nakertaa retiisiä ja mezästää turkistaan luteita ja kirppuja. (Korealaisessa Loiset-filmissäkin köyhät haisee retiisiltä. Ryömii rikkaiden sohvan alle kuin torakat.)
    ellauri026.html on line 339: Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:
    ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
    ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
    ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
    ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
    ellauri026.html on line 390: Kaikista hulluinta on nähdä miten julkkiskirjailijat kiittelevät toisiaan keskinäisen kehun kerhoissa, tyhmät tyhmiä ja pöntöt viereisiä pönttöjä. Tää on täydellinen Väinö Linna duplikaatti, toi on Loirin haamukirjailijan veroinen, kolmas yhtä fixu ja filmaattinen kuin Sofi Oxanen. Toisen kerran ne suomii toisiaan yhtä reippaasti, ja ihan samoilla pointeilla.
    ellauri026.html on line 397: Kun E.R. pääse pappeihin ja skolastikkoihin, se ei enää naureskele. Alkaa hymy hyytyä aika irvistyxexi. Edellä käynyt onkin vain johdantoa tähän. Nyt se haukkuu ihan vakavissaan, tää on tosista, täst on leikki kaukana.
    ellauri026.html on line 399: Alaviite: Mikähän se on toi matula putet? Tarkoittixe mentula putet, kikkeli hajahtaa? Saxalaisessa poliisisarjassa oli jepari nimeltä Matula. Aika kikkeli se olikin. Matu jostain itämatulasta.
    ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
    ellauri026.html on line 405: Sääntöjä kyllä piisaa ja seremonioita. joillakin on kaloja, toisilla rukouksia tynnyreittäin; joillakuilla paastoja, joiden välit ne syö kuin viimeistä päivää. Yxillä on vakio-ohjelmaa enemmän kuin mahtuu seizemään rahtilaivaan. Joku ei ole koskenut penniinkään 60 vuoteen, paizi hanskat kädessä, yks ei peseydy eikä vaihda vaatteita, joku on ollut kiinni pylväässä kymmeniä vuosia, toinen on jatkuvasta veisauxesta käheenä. Jeesus ihmettelee: onx nää jotain uuden lajin juutalaisia? Oli puhe vaan uskosta ja laupeudesta, mitä toimittaa tää pelleily? (KAA)
    ellauri026.html on line 407: Stoalaiset muuten kuvittelevat olevansa kaikista kuolevaisista eniten jumalisia. Mutta ottakaapa käsille vaikka vain yksi ainoa tuollainen oppinut; olkoonpa hän 3- 4- tai jopa 600-kertainen stoalainen, myös hän siirtää antaumuxella syrjään elleikään partaansa, joka on hänen viisautensa olennaisin tunnusmerkki ja yhdistää hänet joulupukkiin, niin ainakin piinallisen arvokkuutensa ja rautaisen siveysoppinsa ja kalsarinsa, samoin kun oikaisee ozansa rypyt kun ryhtyy harjoittamaan kaikenlaisia tonttuiluja petihommissa. Lhyesti sanoen, jokaisen viisaan on huudettava avuxi minua, yxin ja ainoastaan minua, halutessaan ruveta isäxi. Niinpä niin, mixi en voisi puhua teille avoimesti ja vapaasti tapojeni mukaan? Sanokaa minulle, ovatko pää, kasvot, rinta, käsi, korvat, jotka kaikki ovat kunnian- ja huomionarvoisia ruumiinelimiä, luodut ihmisten ja jumalien siittämistä varten? Ei, arvelen etteivät ne kaikki yhdessäkään kelpaa elämän siementämiseen. Pikemminkin ihmissuvun monikertaistamiseen kelpaa eräs toinen elin, joka on niin hullunkurinen ja etuveitikkamaisen näköinen, ettei sitä voi mainita nimelläkään naureskelematta. Tästä pyhästä lähteestä jokainen olento ammentaa alkunsa varmemmin kuin pytagoralaisuus numerosta 4.
    ellauri026.html on line 418: E.R. haukuskelee aika törkeästi paavejakin leveilystä, ei ihme et sen housut sitten vähän tutisi. Mut ei mun asia ole siivilöidä liian tarkasti prelaattien ja pappissäädyn elämää, ettei näytä siltä että tää on satiiria pikemmin kuin saarna, ja et mä syytän kunnon ruhtinaita ja ylistelen pahoja protestantteja. (YY)
    ellauri026.html on line 426: Viisaus tekee ihmisistä arkoja, ja sixi viisailla on aika vähän duunia, ne saavat istua köyhinä ja nälkäisinä uunin nurkassa. Niiden elämä on vähexyttyä, hämärää ja vihattua; hölmö kierii rahoissa, on valtakunnan johdossa, kerta kaikkiaan kasan huipulla. Viisaus pilaisi hyvät bisnixet: kauppias ei huijaisi, punastuisi valheesta, ei suju siltä ryöstö eikä koronkiskonta. Aasi tai härkä pääsee helpommin herraxi ja kirkon virkoihin kuin viisas ressukka. Tytöille kelpaa hassu paremmin kuin kuiva viisastelija, sitä ne välttelee kuin skorpionia. Ylipäänsä hauskasta elämästä pitävät ei pidä viisaista. Kaikki pyörii rahalla, jota viisas halvexii; raha tule rahan luo, välttää viisasta.
    ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
    ellauri026.html on line 432: Hullut on apinoista onnellisimpia, sielu pääsee vapaaxi kun muumit lähtee laaxosta. Dementia ei ole vaan paha asia.
    ellauri026.html on line 445: Efraim, Jefim, Fima, Egyptin mamupojan kaima, jumaluusoppinut, Emerton teellä eikä siis ässällä kuten se kuuluisampi kusipää Waldo Wiisas, ei nähtävästi tykännyt Erasta yhtään. Era oli esim epäisänmaallinen ja inhos stoalaisia, tykkäs epikuroxen porsaskollegoista Lukianoxesta ja Horatiuxesta. Jenkit inhoo vaistomaisesti tällästä vanhan maan EU-lurjusta. Epämiehekäs. Jenkit on patrioottiohjuxia.
    ellauri026.html on line 459: Ylläri et Fima ei tunnu hirveesti arvostavan Erasmuxen persoonaa. Sen mielestä E.R., kuten renessanssin kaverit yleensäkin, oli pelkuri ja pikku narsisti, joka toi izeään esille joka paikassa. Sen olis pitäny yrittää olla objektiivisempi, kuten Emerton. Homous voi olla myös yhtenä esteenä. Jotain sotkua tuli Bolognassakin kotiopettajalle pikku suojattien kaa. Fima pahexuu Gerard Gerardsonia vähän joka asiasta. Se on Jefan mielestä ärsyttävä valittaja, kermaperse jolle ei mikään tunnu kelpaavan. No vittu, tässä on kyllä pata kattilaa soimaamassa. Efraimilla, Harvardin proffalla, oli puo vähintään yhtä syvällä kermapytyssä.
    ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
    ellauri026.html on line 463: Tässäpä tyypillistä Jefaa: Erasmus yritti parikin kertaa summeerata töitänsä, mutta huonolla menestyxellä. Sen selityxet töittensä synnystä on niin triviaaleja, että ne ei voi "command our respect". Vaik eihän voi kieltää että tärkeäkin työ voi lähteä triviaalisti liikkeelle (ei mun tärkeet tutkimukset tosin). Hemmetin tärkeilijä. Just tälläsiä tunkeloita E.R. vihasi, ja tietysti just tälläsestä pitää tulla sen elämänkerturi. It just goes to show.
    ellauri026.html on line 473: Luen nyt Jefan väärennyxiä Eran fiktiivisestä nuoruudesta. Lutherin Mara oli sanonut: Erasmuxen kirjeet on ihan sekulaa, pelkkää ystävien kehua ja vihollisten haukuntaa, siinä kaikki. No lue vähän Lutherin omia sinkoiluja, ei sillä ole paljon varaa vinoilla. Erakin oli siitä erikoinen että se äkämystyi helposti jos joku epäili sen sanoja. Onnex se ei ehtinyt lukea Maran eikä Jefan sepustuxia.
    ellauri026.html on line 481: Noi lafkat oli takuulla ihan hirveitä paikkoja. Mut taas Jefa rypistelee nenäänsä ja pahexuu, et nehän oli just sopivia pikku Eralle. Pekka-setä oli ahne paskiainen joka hamusi Geertin perintöä. Jefa suvaizee epäillä Eran sanoja, koska Pekka setä toimitti luostareihin muitakin kakaroita. Häh? Mikä tampio tää Jefa oikeen on? Mikä hemmetti sitä vaivaa? Varmaan homofobia.
    ellauri026.html on line 491: Jefa marssittaa todistajax jonkun Eran vanhan kouluaineen tai harjoitelman, jossa se (epäluonteenomaisen hengettömästi) todistelee munkkielämän autuuden puolesta. Jefan mielestä tää osoittaa että Eran kaikki myöhemmät mielipiteet on pelkkää valetta. Kukahan tässä ajaa omaa asiaansa häikäilemättä, rakentaa vaihtoehtoista totuutta vähääkään välittämättä asianomaisen omasta eriävästä mielipiteestä? Varsin valehtelet Era, mä tiedän paremmin! Mä olen niinku Jumala, mä nään sun sielun perälle, sieltä näyttää joku pikku valo pilkottavan kuin tunnelin aukosta, sanonko mä mistä reijästä.
    ellauri026.html on line 493: Jefa ei ole huomaavinaan Eran homorakkautta nuoreen ystäväänsä Rogeriin. Eihän tämmösestä sovi jumaluusopin professorin olla selvillä, saati sitten siitä puhua. Homofoobit on aika usein kaappihomoja. (Tässä mun täytyy taas vähän karistella epäluuloja: emmä ole homofoobinen, mun parhaissa kavereissakin on vasenkätisiä. Musta on vaan kiva puhua asioista joista jotkut kauhistuu. Se on osa koko tän runoelman pointtia: mix kauhistua luonnonilmiötä, mix koittaa olla niin suu muikulla p.c. Naturalia non sunt turpia. Kaikesta ei tarvi pitää, muttei tarvi sentään pöyristyä.)
    ellauri026.html on line 495: Eran elämän iloja oli frendit ja kirjat. Kirjat ja frendit. Tämmösiä ihmisiä on paljon. Mulla ei ole paljon frendejä, mutta mä en ookaan Desiderius Erasmus. Mulle riittää vähän hyviä frendejä, ja paljon hyviä kirjoja. Videoista en perusta, enkä somesta. Enkä klikkiuutisista. En ole vireä vanhus joka seuraa aikaansa, lukee sanomalehtiä ja kazoo kymmeneltä ylen uutiset. Mulle riittää, kun mun muusa kertoo mulle aamulla mitä maailmalla on tapahtunut yön aikana. Puhelimen pieni valo kertoo, että kohta kuuluu kummia.
    ellauri026.html on line 532: Pyllähti siihen

    ellauri026.html on line 539: Täti älähti.
    ellauri026.html on line 542: Teki lähtöä

    ellauri026.html on line 597: vähän liikaakin pienenä ja vielä vanhempanakin.
    ellauri026.html on line 602: Sillähän oli hyvä vaimo ja kaxi tytärtä, joista se

    ellauri026.html on line 641: Mitähän tähän vielä laittais, et ne ällistyis.

    ellauri026.html on line 691: > Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta

    ellauri026.html on line 693: Lähetetty Jollastani
    ellauri028.html on line 38: Ja kaikki sixi, etteivät roistot ottaneet Kirjailijainstituuttiin, halutti niin hitosti Kirjailijainstituuttiin, yritin ankarasti, lähetin valintakokeeseen "kansanomaisia" kertomuxia, lähetin kirjeen, että olin muka Siperiasta... Paskat! Äkkäsivät eivätkä ottaneet... Oikein tekivät. Hyvä pojat! Olen aivan tosissani...
    ellauri028.html on line 70: Kovaa elämää, kovaa elämää! Olisi edes vähän pehmeämpää, kiltimpää... Olisin kovasti iloinen. Olisin niin iloinen, ettette tuntisi minua! Minusta tulisi aivan toinen ihminen, täydellisesti. Kohtaisitte minut ettekä tuntisi. Minä teille: "Heippa!", ettekä te tuntisi minua - niin tulisi minusta toinen ihminen.
    ellauri028.html on line 78: Tässä osastossa on Mark Twainista lähteneitä paasauxia.
    ellauri028.html on line 89: Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)
    ellauri028.html on line 91: Nää matkakirjeet on niin hulvattomat, että niitä on ihan turha mun alkaa repostella. Lukekaa ize, ei siihen kauan mene. Ihan samat pointit kuin mulla, paljon kärkevämmin esitettynä. Välillä naurattaa pakosta, välillä vaan suututtaa, niinkuin varmaan suututti Mark Twainia. Kade jumala oli vienyt siltä vaimon sekä tyttären. Väärää puutahan se haukkuu sikäli, että ko. kiivaan jumalan on apinat ize tehneet omaxi kuvaxeen. Termiittiapinat on jälleen kerran syylliset. Jos nekään, eihän Darwinilla ole hyviä eikä pahoja, on vaan voittajia ja luusereita. Darwinia ei vois vähempää kiinnostaa kuka kuolee ja kuka jää voittajana kentälle. EKV. EVVK. Kiinnos. Huonot häviäjät kiivastuvat, se on vain luonnollista. Minäkö en tietäisi. Tuttu, juttu, sanoi Natashan lentokapteeni.
    ellauri028.html on line 95: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
    ellauri028.html on line 102: Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia.
    ellauri028.html on line 151: nokkelasti käskemällä arkkipiispan ensin pissata, mistä sen jäsen löpsähtää.
    ellauri028.html on line 254: Tovixi vei Make multa tuulen purjeista, täytyy tunnustaa. Yli sata vuotta sitten se sanoi saman kuin mä, ja paremmin. Mietin vähän kuin Booze Hound mix tätä ylipäänsä kirjoitan, turhaanko vittuilen puun takaa, kuin konekoira räxytän.
    ellauri028.html on line 256: Mut se on virhepäätelmä, P(l)opovin izemurhasiirto. Ei tänne tultu muutenkaan uutta keximään. Masixia on ollut maailman sivu, eikä takuulla oo yhtään mustaa ajatusta, jota ei ole jo moneen kertaan kexitty. Todistihan Eskin assari empiiris-matemaattisesti äskettäin, et erilaisia ajatuxia on noin 30, näät sen verran löytyi erilaisia asiakkaiden esseitä, eli (as per TAMK:n "Timon" teoreema todellisuus=asiakas) saman verran vaihtoehtoisia totuuxia todellisuusvalikoimassa. Siitä riittää joka oivalluxelle jopa 300M kexijää (oikeasti vähemmän, useimmat ei kexi mitään koko ikänä). Samaa saarnasi jo saarnaaja, nihil novi. Kapinen jopi, joka parjas vaihtelevasti elamassa, muttei silti suostunut parjaamaan kiusaajaansa, nyökyttää myös nuppi ruvella.
    ellauri028.html on line 293: vähän niinkuin ketsu: getiparnetiivi. (Huh, nolottaa vieläkin.)

    ellauri028.html on line 330: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
    ellauri028.html on line 470: hauska nähdä! Ja yllätyxenä myös taannottain manalle mennyt

    ellauri028.html on line 473: - Mitä! Minähän en kokkaa, teen herkkuja! Toimittaja ei kokkaa koskaan!

    ellauri028.html on line 481: sinulle. - Tottakai, sinähän tässä ämmä olet! Laita jotain

    ellauri028.html on line 491: toi takas mun tietoisuuteen. Luin siitä vähän lisää netistä, enimmäkseen nekroloogeja.

    ellauri028.html on line 506: Ei se koskaan oikeasti menny eläkkeelle, lähti suoraan hautuumaalle. Sellainen on vaarallista.

    ellauri028.html on line 515: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.
    ellauri028.html on line 520: No täähän se olis hyvin voinut olla. Oletetaan niin.
    ellauri028.html on line 559: Kimmo K pahanhajuisine vanhuxen hengityxineen oli mukana kahvilla. Anssin raamattupiiri oli tehnyt kakkuja. Juteltiin niitä näitä helluntailaisista. Kaikilla oli mukavaa. Mä annoin lahjan ja pidin puheen, ainoan. Mähän taidankin pitää puheiden pidosta. Mulla on karismaa. Anssi kätteli lähtiessä jollain helluntalaisten salaisella tervehdyxellä. En osannut, annoin vaan kylmää kämmentä.
    ellauri028.html on line 566: Kansalaiset! Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin on aika muistaa maamme ilotulituxissa vammautuneita ilotulitusveteraaneja! Jotka lähtivät vapaaehtoisesti niskalaukauxenkin uhalla, usein inhimillisesti kazoen iian varhain, täynnä intoa puolustamaan lemmikkien oikeutta kuunnella ilotulitusten paukkinaa ja haistella ruudinkäryä vaatekomerossa kenkäläjän alla puolen yön ajan vuodessa. Jotka palasivat liian suuren ja liian raskaan uhrin antaneina, päättöminä (kuten lähtiessä) ja silmättöminä, kuolleita kissoja ja lento-oravia repussa, mutta tyytyväisinä kuin äiti armas Volgan laturiin. Katon rajass' kulkee hauki, pahaa taitaa tarkoittaa... Kierrä pullon korkki auki, ryyppy pedon karkoittaa! Pöydän alta ryömii lisko, ilkein silmin tuijottaa. Ryyppy toinen naamaas kisko, Aistiharha lähdön saa. Vierustuolill' istuu hylje, pyrstö läpsii palleaas'. Kunhan vain et lasiin sylje, mursu daamiks muuttuu taas. Pöydän päällä ammuu nauta, maitoo koettaa tyrkyttää. Ryyppy neljäs, jumalauta, maitohapot karkoittaa. Näitä ilotulitusveteraaneja varten rakennamme Kauniaisiin ilotulitusveteraanien kuntoutuskeskuxen Papattiveljeskodin. Kun siis päätön nuori mies ilmestyy ovelle käsi ojossa ja karvalakki kourassa, hellittäkääpä pörssinnyörejä. Tarkoitus on jalo, missä olisimmekaan nyt ilman ilotulitusveteraanien eläinuhreja. Varmaan Kouvostoliitossa munalipun alla.
    ellauri028.html on line 568: Sotuinvalidien puolustusvoimat järjesti sotuinvalidien syyskeräyxen koko maassa. Nyt julkistamme keräyxen tuloxen. Saimme kerättyä yhteensä 283 kokonaista sotuinvalidia ja osia. Se on 50% eli lähes puolet vähemmän kuin viime vuonna. Näistä 238 nyt vielä tuhisevaa sotuinvalidia (tai vähemmän) luovutetaan rahavallan resitentille Sale Hiiristölle izepäisyyspäivän sotuinvaliidivastaanotolla. Sotuinvalidien puolustusvoimat päällikkönsä sopuiluveteraani kunniaylisopuli Esa Saarisen nimissä haluaa kiittää koko Suomen kansaa, paizi Aira Samulinia, joka ei millään suostunut luovuttamaan vaatekomeroon kenkäläjän alle kätkemäänsä Peter Nygårdia.
    ellauri028.html on line 572: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!
    ellauri028.html on line 574: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja puolustusvoimien simulaattorihankinnat! Maamme p-voimat on päättänyt hankkia jalkaväen taistelusimulaattorin! Vauzi vauz! Ja se oon mä! Tupla vauz! Ei vaitiskaan, vizi vizi, pyydän anteexi. Läänineversti Karmei Enninen, olkaa hyvä, avaisitteko vielä vähän tätä? - Kiitos, ja anteexi että en sano kiitos, armeijassa ei sanota koskaan kiitos, anteexi tai ole hyvä, meillä se menee vaan: hommio! ja loppu! Täällä kannetaan vaan kaunaa, aseita ja arvomerkkejä. Simputetaan alaisia ja kannellaan esamiehistä toimivalle johdolle.
    ellauri028.html on line 576: No hyppään yli pari vielä puujalkaisempaa viziä ja menen suoraan asiaan: pianaikaa koko rauhanaikainen rauhantahtoinen armeijamme voidaan korvata armeijasimulaattorilla, joka puolustaa simuloitua maatamme ulkoa tulevia uhkakuvasimulaattoreita vastaan. Kyberuhat pannaan superselliin, pilviporsaat roviolle, jossa niitä linkoo virtuaaliläjillä äreet lintuset. Kassa kukoistaa. - Hauska kuulla että armeija ottaa vaihtoehtoisen todellisuuden vakavasti! Kybersodassa pärjännee tälläinen rimpulampikin kaveri, et mä tuun mielläni reserviin! Isänmaallisuus on aina ollut mun sydäntä lähellä! - Hienoa! Olkaa hyvä, saako pyytää vapaaehtoisexi tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM! Ei vaitiskaan, vizi vizi! se oli vaan simulaatio! - Aargh! niin olin mäkin! Mein leben!
    ellauri028.html on line 628: Talvisotaa edeltäneet neuvottelut olivat kariutuneet Moskovassa, ja suomalaisvaltuuskunta oli lähdössä. Paasikivi kysyi Molotovilta, miten monta miestä Neuvostoliitto aikoi Suomea vastaan lähettää.
    ellauri028.html on line 636: Vaimo osti haarattomat seksi poksyt ja odotteli sohovalla miestä. Mies tuli töistä ja vaimo avasi jalkansa ja sanoi "haluaisitko vähän tätä". mies vastasi: " en helvetissä, katso mitä se on tehnyt sun alkkareille!"
    ellauri028.html on line 649: lisää tähän oma vizinormityyppiMikä parasta ja huonointa
    ellauri028.html on line 660: ...Paasikivi vastasi urheasti/leukavasti/yrmeästi: lähetämme teitä vastaan E.Saarissimulaattorin.
    ellauri028.html on line 666: Ääh. Ei huonosta tule kalua. Sama juttu kuin musiikissa, kuuntelen sujuvasti mutta laulussa on kuutonen. Pienin mahdollinen siirto tuottaa mahtavasti huvia, sanoi Aarne Kinnunen. Aarne kyllä takuulla vinoilee tässä Paavolle, vaaralliselle vainajalle selän takana.
    ellauri028.html on line 677: Tasapuolisuuden vuoxi paljastan vähäsen, millasen vizit on mua naurattaneetkin. Tässä pitäis olla uusia vizityyppejäkin, sellasia hyviä. Niitä vois olla parodia, vittuilu, sananväännös, episodi, absurdismi, tms. Nää tyypit ei ole poissulkevia, joihinkin vois laittaa useampiakin, muttei jaxa.
    ellauri028.html on line 707: pähkinöitä
    ellauri028.html on line 712: mittaan 1 dl viskiä ja juo se. Toista. Laita sähkövatkain päälle.
    ellauri028.html on line 773: Tähä meidä hyvi tuntema laulajat sanos, jott "Matti ja Teppo Suamen Turust. Me olla oltu aurinkos!"
    ellauri028.html on line 789: Mies meni matkatoimistoon ja kysyi viime hetken lähtöjä.
    ellauri028.html on line 798: -Ei siellä ketään oo tähän aikaan vuodesta, ei käy.

    ellauri028.html on line 800: -No nyt kuulostaa hyvältä, ja mikähän se on?

    ellauri028.html on line 803: lisää tähän oma vizinormityyppiMikä parasta ja huonointa
    ellauri028.html on line 813: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja uusi sensaatiomainen tiedelöytö! Posketonta! Käsittämättömän mahtavaa! Nimittäin! Soveltavan filosofian maailma kohahti tänään kuin Keilaniemen rantaa alvariinsa tapaileva aalto. Sosiobiologi Lauri H. Anterosson paljasti löytäneensä aivan uuden ja tähän asti tuntemattoman eläinlajin, ihmismuurahaisen! Sosiopaatti Anterosson teki tämän ällistyttävän ihmismuurahaishavainnon sattumalta ollessaan rutiininomaisella helikopterilennolla 2000 metrin korkeudella Espoon ilmatilassa.
    ellauri028.html on line 815: Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!
    ellauri028.html on line 819: - Päivää. - Vuh. - Vuh. Kun nyt huhtikuun lopulla jäätte eläkkeelle, tulette olleexi kokonaista kolme vuosikymmentä eläinten palveluxessa. Jussi Carlson, kykenittekö lisääntymään Korkeasaaressa? No minulla oli stressi monta vuotta. Kolmas vaimoni sai minut lopulta innostumaan lisääntymisestä, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Luonnonolosuhteissa olisin varmaan tehnyt useampiakin pentueita, mutta nyt se jäi tähän Jasperiin. Hyvä niinkin, ettei Vaasa-suvun Suomen haara päässyt ihan ehtymään. - Jussi Carlson, saako olla maapähkinöitä? - Yleensä minua ei saa ruokkia, mutta kun nyt olen jäämässä eläkkeelle, olkoon menneexi. Kiitos. - Niin Johannes, kun te nyt jäätte eläkkeelle, tuleeko teille ikävä tänne Korkeasaareen? Varmasti tulisi, mutta minulle ja vaimolleni on luvattu oma häkki saaren eteläpäästä. Se on vähän pienempi kuin eläintenhoitajan koppi flamingotarhan perällä, mutta siellä on parempi kiipeilypuu, ja ketut ovat mielestäni mukavampia naapureita kuin flamingot. Ketuista lähtee eläintarhassa kesällä väkevää luonnon tuoxua, kuten Juutas Käkriäisestä sahan hovin salissa. Siellä minä sitten puolisoni kanssa asustelen hiiriä nikertäen ja paritellen, kunnes hetkeni tulee, ja minut viedään Eläintieteelliseen täytettäväxi. Vuh.
    ellauri028.html on line 842: - Njoo, yx bushi tekee aivan valhesäkixi. Kax bushia, niin oot maapallon omistaja ja armottoman vahva saarnaaja. Kolmannen jälkeen sitä lähtee aavikkoa valtaamaan sotavoimilla. Pöllö-öljyn saanti on turvattava. Aamulla vittu suu on kuin operaatio hiekkamyrsky. Käytävä on monta kertaa George W Dabljuulla.
    ellauri028.html on line 844: Me ostettiin 2007 jenkeissä käydessä aito vaahtomuovinen söpö GW Bush-stressinukke muovisessa verkkokassissa, jota saattoi puristella lyttyyn ja mätkiä päähän nyrkillä. Bad bush, hyi helvetti. Älä muistele. Me tultiin kaikki kipeixi Matin ja Jillin vetoisessa veden vaivaamassa kellarissa, kukin vuorollaan. Mikään ei ollut juuri muuttunut 70-luvun ajoista. Muistan taas kerran ajatelleeni: mitäs läxit. No menihän se ohi sittemmin.
    ellauri028.html on line 901: Raamatun (sanokaamme) noin 500 lempi-sanasta noin puolet on uudessa brosyyrissä, vanhaa sopimusta paljon ohuemmassa läpyskässä. Sekin varmaan todistaa jotakin. Lasketaanpa mikä on keskimääräinen lempisanaesiintymien etäisyys kussakin niteessä. Nää laskelmat heittää aika paljon lähteestä toiseen, et nää luvut on vaan suuntaa antavia:
    ellauri028.html on line 933: Keräilijä kommentoi: en sano että uskominen on tärkeämpää kuin henki, lempi taikka muut pyhät asiat, mutta siltähän tuo näyttää taajuuxien valossa. Siitä puhutaan enemmän kuin mistään muusta. Siihen uskominen taitaa olla herralle eri tärkeää. Pratchettilla oli pieni jumala, joka pieneni ja kasvoi sen mukaan, kuinka moni siihen jaxoi uskoa. Tästäköhän tässäkin on kysymys?
    ellauri028.html on line 939: Kuka hemmetti on Jenni Vartiainen? Never heard. Juhananko sisko? Eiku hetkinen, sehän on se muruseni-biisin laulaja. Opiskeli Gimmel-yhtyeessä. Hyvä biisi, mut ilmeisesti Jenniltä on sittemmin lähteny hommat lapasesta pahasti. Siitä on tullut jonkinlainen Cheekin naisellinen vastine. Teki vauvan.fi tuntemattomaxi jääneen isän kanssa kuin neizyt Maaria.
    ellauri029.html on line 97:

    Tukevat penkit auttavat, opit nostamaan poskettoman määrän kuplia suorin käsin penkiltä kuin Esa Saarinen! Valtaisa hämähäkinverkko liikekumppaneita, opiskeluheppuja ja lujasti alumiinia takaa hyvän viuhkan, läjittäin futuureja ja tsargoja!
    ellauri029.html on line 99: Minkähänlaisia on noi porrastetulla asteikoilla varustetut opiskelijat? Sentti- vai tuuma-asteikolla? Sentti tuumastasi. 1 2:n hinnalla. Vai ehkä Fahrenheitin, Reaumurin tai Celsiuxen lämpöasteilla? Fahrenheit 451. Kuumaa tavaraa.
    ellauri029.html on line 122: Nämä ohjeet ovat siinä mielessä ”vain” suuntaa-antavia, että tilannekohtaisista linjauksista voi tulla minkä verran vaan meidän keximiä mielivaltasia poikkeuxia. Opitte samalla suhtautumaan rennommin sääntöihin ja määräyxiin. Ne on vaan suosituxia. Vähän sellasta norminpurkua. Hinnoista voi aina neuvotella. Isoäiti on nyt tarjouxessa.
    ellauri029.html on line 134: yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelman opiskelijat tekevät vähintään 85 esseepistettä,

    ellauri029.html on line 140: Tästä näkyy, kuinka paljon läpänteriä sisältyy mihinkin ammattiin. Koirat kusee aidan kylkeen nähdäxeen, kuka kusee tykimmin, kenen brändi näkyy ja haisee korkeemmalle kuin kenenkin. Yrittäjillä ja tiimijohtajilla roiskii rehvakkaimmin, ja niillä pyyhkii parhaiten. Sinulla on 2 vaihtoehtoa, pyyhit joko yrittäjällä tai tiimijohtajalla. Jos pyyhit yrittäjällä, saat paskaa käsiin, mut jos tiimijohtajalla, niin elämäsi on mennyt TÄYSIN PÄIN PERSETTÄ.
    ellauri029.html on line 148: Kaikki kirjoittamasi esseet ovat julkisia ainakin Runk-akatemia-tasolla. Salaaminen vaatii, että neuvottelet ja sovit asiasta valmentajasi kanssa etukäteen. Laadullisesti heikko essee ei ole peruste salaamiselle. Ilman valmentajan kanssa sopimista salattuna julkaistu essee ei ole hyväksytty tapa toimia eikä oikeuta esseepisteiden hopsaukseen. Runk-akatemialla omista opeista, kopeista, nakeista ja nenäherneistä täytyy pystyä viestimään avoimesti. Kirjaa esseet myös HOPSiin esseepisteiden välilehdelle.
    ellauri029.html on line 152: Blogiessee on lyhyt ja ytimekäs teksti, jonka julkaiset jossain verkossa, esim. Runk-akatemian, tiimisi tai omassa blogissasi, LinkedIn-profiilissa, nettisivuilla tms. Huolehdi, että teksti on edustuskelpoista eli oikeakielistä kirjakieltä. Siihen kannattaa sisällyttää ajatuksellisia kärkiä, erityisyyksiä, keskustelua herättävää, kenties kärjistävääkin asiaa. Ota kanava haltuun. Vähän tällästä vihapuheen harjottelua näin akateemisesti. Tuomas Embuskelta voit ottaa mallia (ks alla).
    ellauri029.html on line 154: Joku lähde on mainittava blogiesseenkin yhteydessä. Esim: Suo lähde kaunis kazelen, likeellä vettäsi... Luotettava lähde, Ruovedeltä, siis ihan kotipesästä. Kotimaista, hyvä.

    ellauri029.html on line 159: Blogiessee on todennäköisesti sen verran tiivis teksti, että se on pistearvoltaan 1. Tiivis on kauppatermi sanalle lyhyt, kuten arvokas sanalle kallis (täähän opetettiin peruskurssilla).
    ellauri029.html on line 166: Yksilöesseet ovat henkilökohtaisia tuotoksia, jotka teet kirjallisuuden tai muiden lähteiden innoittamana. Yksilöessee on 2 esseepisteen arvoinen.
    ellauri029.html on line 168: Merkitse lähde tai lähteet näkyviin.

    ellauri029.html on line 172: Luku- ja kirjoitustaito kuuluu toistaisexi tutkintoon, mut tää on vaan ohjeellista, tähän voi tulla muutos milloin tahansa. Mä en ajattele kirjoittamalla, vaan kirjoitan ajattelemattomasti, annan tulla vaan. Menee se niinkin. Aika pelottava toi samastus todellisuus (asiakas). Sen vois vaikka panna newspeakin sanakirjan tunnuslauseexi. Kukahan toi Timo on, onko yhtä julkkis kuin Esa Saarinen? Tommi Kovasen, sen väärin taklatun lätkä-äijän mindmapissa on varmaan valkoisia alueita. Doctor Livingstone, I presume?
    ellauri029.html on line 174: Lähdekirjallisuuden tulee olla tasoltaan sellaista, että se kelpaisi opinnäytetyöhönkin – ellei sitten lähde ole aiheuttanut merkittävää yhteiskunnallista keskustelua. (Esim. Tuomas Embusken blogi Iltalehdessä saattaisi niin tehdä ja Iltalehdestä huolimatta silloin kelvata lähteeksi. Aamulehden kolumni on toki paljon parempi.)
    ellauri029.html on line 176: Akateemisen esseen kirjoitat 2 – 3 henkilön ryhmässä. Sitä varten tarvitaan aina useita lähteitä, kirjoja ja mielellään myös muita lähteitä kuten ajankohtaisia artikkeleita Wahlroosilta, Vartiaiselta tai Embuskelta. Kirjat saavat olla niitä vanhoja. Esim. Popperin Avoin yliopisto tai Runk-akatemia on hyviä.
    ellauri029.html on line 178: Soluesseeseen teette tekstiin viittaukset lähteisiin ja loppuun lähdeluettelon TAMKin opinnäytetyön raportin vaatimusten mukaisesti.
    ellauri029.html on line 179: Soluessee on lähtökohtaisesti mittava tuotos, n. 8 – 10 sivua kirjoitettua tekstiä. Väliotsikointi kannattaa.

    ellauri029.html on line 181: Pisteitä saatte jokainen 3, jos tuotos täyttää mainitut kriteerit. Ohjeet teksti- ja lähdeviitteisiin ovat intrassa https://intra.tamk.fi/fi/web/tutkinto-opinto-opas/opinnaytetyon-raportointiohjeet, s. 22 alkaen.
    ellauri029.html on line 183: Hemmetti, jo on kova vaatimus, jopa 9 sivua 3 hengen tiimissä, siitähän tulee, hetkinen, katon luuurista, kolme sivua per nuppi. Onkohan tää nyt kohtuullista. No toisaalta onhan se kiva perehtyä johkin asiaan oikeen kunnolla. Ja opintopiste sivusta kuulostaa kyllä reilulta. Nää solut on varmaan jotain talousfundamentalismin terroristisoluja. Hipsterparrat ja vyöpommeja. Se solun ahkerin jolla on rumimmat vaatteet ja pisin naama raportoi, kommentoi, imuroi ja tiskaa astiat. Niin aina.
    ellauri029.html on line 185: Podcast/vlogi tuottaa 1 – 3 esseepistettä riippuen laajuudesta ja akateemisuudesta. 1 pisteessä pohdit(te) ääneen esim. yhden kirjan tai merkittävän artikkelin antia. 2 pisteen laajuisessa lähteitä on jo monipuolisemmin ja antiakin pidemmin; äänessä voi nytkin olla useita henkilöitä. 3 pisteen edestä podcastin tuottaminen voi olla mahdotonta, mutta erityisen syvällinen ja oivaltava dialogi saattaa sellaiseksi yltää. Luetun tekstin taakse ei voi piiloutua vaan aitous nousee arvoonsa. Tätähän terotti myös Eski Saarinen konduktöörin ohjeissa.
    ellauri029.html on line 190: Podcasteja/vlogeja saa alkaa tehdä vasta, kun tiimiyrittäjä on ensin osoittanut kirjoittamisen kykynsä. Tähän menee ainakin ensimmäinen lukukausi. Podcast-julkaisemiseen saa luvan omalta valmentajalta.
    ellauri029.html on line 197: Luvattoman huonot tai selkeästi puutteelliset (lähde-, julkaisu- ym. linjaukset) esseet pitää ottaa puheeksi tiimin ja valmentajan kanssa. Viimeistään ne hylätään
    ellauri029.html on line 198: kehityskeskustelujen yhteydessä. Esseepisteet poistetaan HOPSista. Hylätyt esseet korjataan tai kirjoitetaan uudelleen, hylätty essee korvataan esseepankissa uudella esseellä ja tästä lähetetään valmentajalle tieto sähköpostiin. Lopuksi voi palauttaa pisteet HOPSiin.
    ellauri029.html on line 231:

    Seuraavaan esseeseen on merkitty hyvät ja uudelleen mietittävät kohdat tunnusväreillä. Vihreä (tai tällänen syanidinvärinen) on "hienoa, juurikin näin on muotoiltava asiat", oranssi "hui, tätä kannattaisi kyllä vähän stailata", ja punainen on suoranainen solesismi, joko kielioppi- tai paha tyylikömmähdys. Merkinnät "Timo". Siirin postauxessa on hyvää yritystä kyllä, mutta paljon on vielä oppimista, ennenkuin osaa hölöttää työjärjestelyistä oikealla kielellä.
    ellauri029.html on line 243: Netflixin dokumentti Amerikkalainen tehdas päästi katsojat kulkemaan läpi mielenkiintoisen kulttuurien välisen sopeutumispolun, jossa kiinalaiset ja amerikkalaiset tehdastyöntekijät koittivat yhteisvoimin saada konkurssiin joutuneen tehtaan takaisin jaloilleen. Lähtökohdat yhteistyölle olivat jo erittäin haastavat pelkän kielimuurin takia ja tilannetta ei helpottanut yhtään tehtaan uuden kiinalaisomistajan utopistiset käsitykset tehtaan uusimisesta.
    ellauri029.html on line 247: Saikohan niissä mamuissa näkyä kiinalaisia piirteitä? Vai pantiinko niille hämäyxexi päähän coronavirusnaamarit?
    ellauri029.html on line 255: Dokumentissa kuvattiin, kuinka muutamat amerikkalaiset tehdastyöntekijät pääsivät vierailemaan Kiinan päätyyn saman firman tehtaisiin. Kulttuurierot lävähtivät amerikkalaisten naamalle välittömästi. Kiinassa tehtaan omistajaa kohdeltiin kuin kuninkaallista. Asioiden korruptoituneisuus oli järkyttävää. Kiinassa jokainen työntekijä kuului niin sanottuun ”liittoon”, jota johti tehtaan omistajan lanko. Eli toisin sanoen liitto oli täysin merkityksetön ja vain nimellinen väline, jolla voitiin uskotella ulkopuolisille, että tehtaassa kohdellaan työntekijöitä hyvin.
    ellauri029.html on line 257: Liiton merkityksettömyydestä kielii myös se, että Amerikan päädyssä tehtaan työntekijöitä ei kannustettu missään nimessä liittymään liittoon, vaan päinvastoin sitä katsottiin jopa pahalla. Kiinalaisessa tehtaassa työkulttuuri oli hyvin armeijamainen. Esimerkiksi työpäivät aloitettiin aina rivissä seisomalla ja laulamalla laulu armeijatyyliin. Työpäivät kestivät aina 12 tuntia vähintään ja vapaapäiviä oli maksimissaan kaksi päivää kuukaudessa. Ylityöt olivat pakollisia kaikille ja tehottomuudesta rankaistiin saman tien erottamalla. Jokaisen työntekijän täytyi siis todistaa tehokkuutensa ja tällä tavalla lunastaa paikkansa työyhteisöstä.
    ellauri029.html on line 261: Työolot amerikkalaisessa tehtaassa kokivat dokumentin mukaan dramaattisen laskun, kun omistajaksi vaihtui kiinalainen. Työtapaturmia alkoi syntyä enemmän, kun työtahtia kiihdytettiin jatkuvasti. Työnlaatu huononi, kun töitä ei keretty tehdä huolella kiireestä johtuen. Amerikkalaiset työntekijät alkoivat turhautua tehtaan käytäntöihin ja vanhojen työolojen muuttumiseen. Samaan aikaan myös uusi kiinalainen omistaja alkoi turhautua, kun tuloksia ei alkanut näkyä vaan tappiota syntyi jatkuvasti enemmän. Ratkaisuna tähän hän irtisanoi amerikkalaiset johtoportaasta ja korvasi heidät kiinalaisilla. Amerikkalaisten turhautuneisuus kuitenkin jatkoi nousua ja esiin astui liiton työntekijät.
    ellauri029.html on line 263: Liitto yritti saada tehtaan työntekijöitä puolelleen, jotta työolot tehtaassa paranisivat. Vastaiskuna tähän tehdas palkkasi konsultin puhumaan liittoon liittymistä vastaan työntekijöille. Konsultin tehtävänä oli ”pelotella” työntekijöitä mahdollisilla seurauksilla, mikäli he liittyvät liittoon. Työntekijöistä myös erotettiin kaikki liiton aktivistit vedoten tehottomuuteen ja korvattiin työntekijöillä, jotka eivät vaatineet parempia työoloja tai suurempaa palkkaa itselleen.
    ellauri029.html on line 265: Ihmissuhteet tehtaassa joutuivat törmäyskurssille heti alusta asti, eikä se ole mikään ihme. Erot amerikkalaisten ja kiinalaisten työmoraaleissa olivat niin suuret, että yhteisymmärryksen löytymiseen arkipäiväisessä työnteossa olisi tarvittu huomattavasti suurempi työ. Kiinalaisille työnteko oli koko elämän tarkoitus, kun taas amerikkalaisille työ on vain keino saada rahaa, jotta voi elää. Lähtökohdat yhteisymmärryksen löytymiselle eivät olleet siis kovin optimaaliset. Mikäli johtoporras olisi panostanut heti alussa huomattavasti enemmän työntekijöiden sopeutumiseen, olisi tehtaan tulos mahdollisesti noussut myös nopeammin kannattavaksi. He kuitenkin lähtivät heti tavoittelemaan maksimaalista tuottoa, mikä mahdollisesti aiheutti heille vain suuremman tappion.
    ellauri029.html on line 267: Olen itse pitänyt itseäni aina ahkerana ihmisenä, mutta dokumentin nähtyäni näen itseni lähinnä hedonistisena laiskiaisena. Oli järkyttävää ja jopa hiukan pelottavaa, miten kiinalaiset työntekijät pitivät ihan normaalina sitä seikkaa, että elämä koostuu vain työnteosta. Tässä huomaa vain suuret ajatusmaailman erot eri kulttuurien välillä. Itseäni hirvittäisi ajatus siitä, että vapaata tahtoani riistettäisiin tai että elämäni koostuisi pelkästä työnteosta. Voisin kuitenkin ottaa osittain oppia kiinalaisten työmoraalista. He todellakin omistautuivat työllensä ja antoivat sille kaiken, oli sitten kyseessä pieni tai suuri työtehtävä. Lisäksi töissä ollessaan he olivat iloisia, aina.
    ellauri029.html on line 294: On onnellisten tähtien alla näin
    ellauri029.html on line 330: Sairaanhoito ei ole paluumuuttajan mielestä parempaa kuin Suomessa vaan ainoastaan kalliimpaa. Mikäli jää työttömäksi, sekin lähtee alta kokonaan.
    ellauri029.html on line 341: –Riski menehtyä USA:n tieliikenteessä on lähes kolminkertainen Suomeen verrattuna, vaikka kelit ovat helpommat.
    ellauri029.html on line 350: Eski Saarinen, positiivisuuden kolmastoista apostoli, kehaista retostelee ohimennen pankkinobelisti Kahnemannia. On siis syytä kaivella sitä vähäsen, se on välittömästi suspekti.
    ellauri029.html on line 381: Pessimismivääristymää voi olla se, että on huolestunut maapallon tai yhteiskunnan tilasta. Masixet on erityisen suskeptiibelejä sille. Tää on siis Wikipedian zykologian osastosta. Siinäkin voi olla vähän länsivääristymää. Hei täältä löytyy iso liuta lisää lupaavia ozikoita, joihin voisi palata jossain myöhemmässä jaxossa:
    ellauri029.html on line 406: Eräs dokumentin pääteema on, että rahan ja vallan läheinen suhde

    ellauri029.html on line 413: What else is new? Tätähän se on ollut aina, ja Mandeville 1700-luvulla

    ellauri029.html on line 416: Dokkari tais vähän säikähdyttää Hesarin pikku pelurin, Huonon Nörttitahon,

    ellauri029.html on line 427: Sillä kusipäähän on ihminen, joka ajaa omaa etua muiden kustannuxella.

    ellauri029.html on line 428: Täähän ei oo muuta kuin kapitalismin peukuttamaa markkinaa, kilpailua.

    ellauri029.html on line 436: varoitusmerkki lähestyvästä kusipäästä, kohta se heittää jotain tosi paxua.

    ellauri029.html on line 440: saman firman "asiakasomistajille" (vähän niinkuin Prismassa). Se ei mitenkään takaa,

    ellauri029.html on line 452: Hallinnan harha on sitä, että luulee olevansa satulassa; esim luulee että on oman elämänsä seppo. Se on ylemmyyden harhan ja optimismin lisäksi positiivinen harha. Onko se hyvä vai paha asia, siitä ovat optimistit ja pessimistit eri mieltä. Rikkaat ja muuten menestyneet luulee, että niiden menestys johtuu niiden omasta erinomaisuudesta eikä suhdanteista. Siitä lähtee peliriippuvuus ja usko paranormaaleihin ilmiöihin, kuten jumala. Se lisääntyy kehumisesta. Se on heikompi masixilla ja vahvempi kun tunteet on pelissä ja kilpailutilanteissa, kuten osakekaupassa. Harha lisääntyy ylpistyneillä Juhoilla ja Esoilla, joilla on menestyxiä uran alussa. Kolmas nainen osoitti että harha vahvistui jos satunnainen tilanne näytti jotenkin hallittavalta, siinä oli jotain kouriintuntuvaa tai tuttua, jonka voi luulla osaavansa hallita. Esim. noppapelissä anterot heitti noppaa kovaa saadakseen kutosia ja hipihiljaa ykkösiä . Mä osaan tän! Hahaa helppo, sanoi hirvi, ja vastasi väärin kysymyxeen Lotta Rotan kysymyspotasta.
    ellauri029.html on line 454: Lisäselitys tulee itsesäätelyn teoriasta. Mitä enemmän anteroilla on sisäisiä päämääriä, sitä enemmän ne yrittää saada hallintaan kaaosta ja vähentää epävarmuutta ja stressiä. Yksi konsti on vakuuttaa, että tilanne on täysin hallinnassa. Aasia kunnossa, uskovat sanovat kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko, vaikka kaikki on mennyt päin persettä. Izetyytyväisyys, toi Mandevillen "self liking", on pelissä. Ne joilla on sitä paljon, luulevat että ne istuvat satulassa ansaitut kannuxet jalassa Mannergeimin karvalakki päässä ja ohjat kädessä.
    ellauri029.html on line 456: Jonkun Räätälin ja sen Ruskean partnerin mielestä positiiviset harhat on adaptiivisiä, koska ne saavat apinan yrittämään enemmän. Realistiset arviot voivat rajoittaa sitä. Täh? Tuskin realistiset sentään, sanoo joku Bandura, ehkä ylipessimistiset. Räätäli ja Ruskea inttävät, että positiiviset harhat on hyviä, koska niitä on enemmän ns terveillä ja vähemmän masixilla. No mitä sekin todistaa, ehkäpä noiden terveyden määritelmä on vinossa. Joku toinen sanoo, että epädefensiivinen persoona joka on valmis oppimaan erehdyxistä eikä yritä keulia saa parempia tuloxia satunnaistesteissä. Mut narsistit ja psykopaatit rulettaa firmoissa.
    ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
    ellauri029.html on line 474: Kognitiotieteen mukaan taipumus anteronkaltaistaa (anteromorfisoida) ilmiöitä on tiedostamaton, perintötekijöihin sisältyvä piirre. Antero on luonnostaan hyvin anterokeskeinen. Tämä johtuu siitä, että muinaiset anterot eivät olisi voineet selviytyä muuten kuin pienissä yhteisöissä. Toiset anterot ovat meille niin tärkeitä, että ajatteluumme liittyy lähes aina anteroisa haluja ja tavoitteita.
    ellauri029.html on line 476: Jean Piaget havaitsi, että 3–10 vuoden vanhoilla lapsilla esiintyi elottomien olioiden elollistamista eli animismia. Lapset saattoivat pitää luonnonesineitä myös keinotekoisina. Piaget havaitsi, että nämä ajattelutavat heikkenevät, kun lapsi aikuistuu, vähäsen, mutta eivät katoo minnekkään.
    ellauri029.html on line 478: Tähän taipumuxeen on muun muassa seuraavia syitä. Vuorovaikutus toisten anteroiden kanssa on tärkeää. Anteroiden käsittely on tärkeää. Anteroiden sulkeminen tapahtumien ulkopuolelle on vaikeaa. Anterot saattavat olla parhaimpia ystäviämme tai pahimpia vihollisiamme. On tärkeää, että kiinnitetään ensiksi huomio tärkeimpiin asioihin, ja muiden anteroiden tekemiset ovat usein asioista kaikkein tärkeimpiä. Anterot ovat oletusarvoisesti syyllisiä kaikkeen. No JOO!
    ellauri029.html on line 480: Erilaisissa kaikkeudensyntytarinoissa, joita on ollut lähes kaikilla kansoilla, esiintyy anteroiden mutta myös muiden eläinten kaltaisia suunnittelijoita, joissa tuntematon on selitetty ”anteroistamalla” se. Erään Amazonilla elävän heimon mukaan suunnittelija oli ensimmäinen antero itse, joka suunnitteli perheensä ja muut anterot. (Mutta kukas suunnitteli ensimmäisen anteron? Hahaa, gotcha!)
    ellauri029.html on line 490: Izerakkausvääristymä vääntää asiat omaxi eduxi jotta näyttäisi ize hyvältä. Menestyxet on omaa ansiota, vastoinkäymiset muiden syytä. Seppoilua, sanalla sanoen. Esiintyy miehillä enemmän kuin naisilla, ylläri. Henxelien paukuttelua positivisteilla, olosuhteiden syyttelyä negativisteilla, taas ylläri. Must hemmon luonne ja pulla on myös olosuhteita, ei mikään ole kenenkään syytä as such, mikä ei mitenkään muuta sitä et kusipäiden ja paskiaisten listiminen on silti hyvä idea. Vääristymää on enemmän izerakkailla, iso ylläri. Läheisissä väleissä vähemmän kuin tiimeissä, ylläri. Vanhoilla vähemmän kuin nuorilla. Turpaansaanti lääkizee.
    ellauri029.html on line 492: Normaaliustaipumus on anterojen taipumus olettaa et kaikki menee niinkuin ennenkin, vaikka katastrofi on silminnähtävä. Kimmo Koskenniemen mielestä elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa. No ehkä se elääkin. Anterot kapuaa nousevasta vedestä kuiville ruohonkorrelle joka taipuu niiden painosta ja kaatuu jorpakkoon. Jos energiankäyttö kuumentaa ilmastoa ne ostaa ilmastointilaitteita. Jos talouskasvu heikkenee ne käskee synnyttää lisää lapsia. Vanhuxia on suojeltava kuolemalta luonnon kustannuxella. Lapsille ei mitään tarvi jättää. Maailma hukkuu paskaan 70% vaan lukee lehtiä. Mä en lue edes niitäkään.
    ellauri029.html on line 503: nousee esiin naisten aseman vähitellen vahvistuessa

    ellauri029.html on line 511: on syytä meidänkin vähitellen herätä ja tarrautua aseisiin.

    ellauri029.html on line 512: Ne ei ole mitään torrakoita eikä karkeita heinähankoja, ehei,

    ellauri029.html on line 528: HS panostaa tähän meemiin nyt oikein voimalla. Juhana

    ellauri029.html on line 538: Minkähän merkkinen auto on Juhanalla izellä, minkämerkkinen

    ellauri029.html on line 553: vallasta: koti nähdään edelleen naisen valtakuntana,

    ellauri029.html on line 565: läheistäkin sukua Tutu Paloheimon miehelle Ollille?

    ellauri029.html on line 567: vaikka siltä puuttui jalka, joka lähti irti sodassa.

    ellauri029.html on line 592: Ärisi, murisi, rähisi, huusi, heilutti käsiä

    ellauri029.html on line 596: sitä en uskaltanut mennä lähemmäxi varmistamaan.

    ellauri029.html on line 622: pekoni on nähtävästi voitolla. Vaikka Peter Nygård, tuo muna

    ellauri029.html on line 625: niitä toimistossa ja lähettänyt itkien kotia munat sylissä.
    ellauri029.html on line 628: wanhin hyvä ystäväni. Kyllähän se Peter on aika naisten mies,

    ellauri029.html on line 647: à 50 senttiä. Maxoin kympillä. Kassatyttö sanoi: Se tekee 3 euroa, eli takaisin 8 egeä. Hemmetti, gimma ei selvinnyt kansakoulun ekan luokan vähennyslaskusta!
    ellauri029.html on line 656: Jännää kirjaa tai sarjaa jossa on eka roistoja, jotka saa lopussa ansionsa mukaan, on kiva seurata kahdestakin syystä: ensin on kiva samastua vähän niihin roistoihin, jotka ryöstää, raiskaa ja tappaa toisia apinoita; sehän on hyvinkin houkutteleva ajatus, vaikka pelottava. Ja sitten kun hyvixet esim. poliisit, sotilaat tai karjapaimenet ampuu pahixet tohjoxi, saa toisen tyydyttävän katarttisen peräruiskeen: taas on lupa tappaa, ja ollaan vieläpä hyvän asialla. Áll is well, voi alkaa seuraavaa saippuaa.
    ellauri029.html on line 658: Jännitys on siis halun ja pelon sekoitusta. Vähän sama juttu kuin se sinänsä oudolta ehkä tuntuva tosiasia, että ne kaikista houkuttelevimmat paikat on kaikista yököttävimpien naapurissa, molemmat siellä hännän vieressä. Riski joutua väärälle reiälle on melkoinen, mutta se vaan lisää viehätystä. Ällötys ja kiihotus on sukulaistunteita.
    ellauri029.html on line 667: Tärkeintä on oman tiimin ituradan lisääminen. Se ei nussimatta onnistu. Sen edestä sietää vaikka tappaa tai kuolla ize pukille. Toisixi tärkeitä on kilpailevien ituratojen vähennys. Sen edestä voi jättää vaikka syömättä ja heittää henkensä. Tähän tarvitaan sankareita ja isänmaallista uhrimieltä. Kolmannexi tärkeitä on pysyä ize elossa, syödä ja juoda kun on tilaisuus. Mutta itiöemän elämän tarkoitus on tappaa muita ja lisääntyä, niin että tähän liika panostus on syntiä. Niinkuin on turha tappaminen, jos sen sijaan voisi nussia ja tehdä lisää pentuja. Make love, not war.
    ellauri029.html on line 669: Tästä se lähtee kaiken moraalin alkuperä. Testaa vaikka ize, tää selittää kyllä lähes kaiken. Ainakin kaiken joka on tuottanut tulosta ajasta ikuisuuteen; vaihtoehtoiset moraalit on olleet huuhaata ja kuolleet ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa. Tää pelittää. Ja selittää myös romaanien ja tv-sarjojen myyntiluvut.
    ellauri029.html on line 695: Simon henkilöhistoria kuulostaa kyllä vähän narsistiselta, varsinkin ton pojan nimi Frans. Rosa ja Simo on jotenkin samannäköisiä, pikku peikkoja. Meriläinen on ollut avioliitossa ikätoverinsa toimittaja-tietokirjailija Tuomas Murajan kanssa lokakuusta 2017, ja heillä on uusperhe. Ei se Murajakaan ole ihan viaton, se on muuttanut nimensä Murajaxi Kainulaisesta. Entinen palkkasoturi, palkkatyötön (Sipilän perustulomarsu 2017-8). Rosa on jossain vihreiden suojatyöpaikassa. V. 2017 se kyllästyi sanoja kääntelevään Tampereen pikkumieheen ja muutti takas Helsinkiin.
    ellauri029.html on line 704: vähintään hiljaa, mieluummin kuitenkin kovaa,

    ellauri029.html on line 706: Täähän se on ongelma kaikissa ammateissa,

    ellauri029.html on line 726: jo 2000-luvun loppua, ja Simonkin tähti oli jo

    ellauri029.html on line 748: munkin piti toimia komeljanttarina, joskin vähemmän

    ellauri029.html on line 757: Ensimmäinen tv-ohjelma oli Alivaltiosihteeri: Suomi 75. Se käsitteli tapahtumia Suomen itsenäisyyden ajalta. Ohjelma lähetettiin myös Montreux'n Kultainen ruusu -kilpailuun, mutta se ei menestynyt, sillä teknisestä erehdyksestä johtuen ohjelman suomen- ja englanninkieliset versiot oli ajettu päällekkäin.
    ellauri029.html on line 759: Yleisradio päätti Alivaltiosihteeri-ohjelman lopettamisesta tammikuussa 2017. Toukokuusta 2016 lähtien ohjelma oli ollut tauolla. Jäähyväisohjelma lähetettiin 29. huhtikuuta 2017 Radio Suomessa. Mix ne hyllytettiin? Oliko ne tylsistyneet? Wizit wanhoja? Tuliko riita? Vai sanoko ne jotain mistä Haju Pisilä ei pitänyt? Mitäs jos ei olisi koko yleä, hehe.
    ellauri029.html on line 761: Simo Frangen on ryhmän koomikko, Pasi Heikura humoristi, ja Jyrki Liikka humoristi, rumpali ja koomikko. Tähän ryhmän vahvuus ehkä perustui, ja tamperrelaisuuteen. Kaikki ovat maisterrismiehiä. (Humorristin ja koomikon erosta ks. Arska Kinnunen.)
    ellauri029.html on line 767: Keskiviikkona 4.12.2019 Ilta-Sanomat uutisoi vuorostaan ulkoministeriön sisäisistä sähköposteista, jotka asettivat Haaviston puheet hyvin kyseenalaiseen valoon. Sähköpostissa konsulipäällikkö Pasi Tuominen kirjoitti alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle: ”Emme voi toimia konsulipalvelulain mukaisesti, sen sijaan voimme toimia konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti. Päätös tulee tehdä hallituksessa tai sitten päätös tulee olla ministerin. Näen nyt ongelmaksi, että ministerin kanslia vyöryttää tämän hoidettavaksi konsulipalvelulain mukaisesti ja lähtökohtaisesti niin, että avustamme vain lapsia. Tällaisen päätöksen tekeminen virkamiestyönä on sellainen päätös, että sen tekijän on syytä varautua siihen, että hän saa päätöksestään vankeustuomion, josta tulee sen verran pitkä, ettei sitä voi ehdollisena suorittaa. Päätöksentekijän kannattaisi olla myös noin 65-vuotias, jotta eventuaalinen viraltapano ei vie toimeentuloa pysyvästi.”
    ellauri029.html on line 769: 6.12.2019 ulkoministeriön hyllytetty konsulipäällikkö Pasi Tuominen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän arvioi, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi saattaisi olla lainvastainen. Hän arvioi, että ”ainakin hallintolakia” on rikottu. Samassa haastattelussa Tuominen syyttää Haavistoa pelolla johtamisesta. Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella saa kuvan, että Haavisto on pyrkinyt peittelemään konsulipalvelupäällikkö Tuomisen siirtoon tähdänneitä toimia, jotka kuitenkin ilmeisesti ovat tosiasiassa tapahtuneet.
    ellauri029.html on line 788: - Ja mistähän teitä puristaa, herra Seuraava.
    ellauri029.html on line 792: ...Minä annan teille lähetteen konservaattorille.
    ellauri029.html on line 818: ”Jäähyväisohjelma tehdään, koska haluamme jättää ihan oikeasti heipat, emmekä vain lörähtää pois hiljaisuudessa”, Heikura sanoo. Höh. Hiljaisuudessa pois lörähdys on nimenomaan mun valizema linja.
    ellauri029.html on line 824: Vähän tässä kyllä pisi haiskahtaa. Kansallisinstituutiomme nurkkiin on kuseskeltu, ja jorman varressa on varmaan ollut Haju Pisilä. Politiikan parodialle ei todellakaan ollut tilausta. SS-kolmikko teki kaiken ize. Viihdeohjelma Teppo Raimon epäpoliittiselle vihapuheelle kyllä oli.
    ellauri029.html on line 828: Tohtori Raimon Märkä vappu: Vihreämies ja Persunainen tofunakkihaaskalla. Tohtori Raimon Märkä vappu lähetyksessä todistettiin ainutlaatuista luonnonihmettä, kun harvinaisiksi käyneet lajit Vihreä miespoliitikko ja Persunainen kohtaavat tofunakkihaaskalla - ja päätyvät siihen kaikkien kauneimpaan kohtaamiseen. Luontodokumentin radioselostajana fantastinen Jukka Puotila.
    ellauri029.html on line 831: Kazoin Tohtori Raimon traileria netistä. Jo oli palikkaa. Eikä sitäpaizi tiedä kelle kulloinkin on määrä nauraa, ellei ole kuunnellut teeveestä maan johtojulkimoiden puhetta. Ja sitähän mä en ole tehnyt. Sori siitä. Puujalka hakkaa palikan 6-0, se on mun miälipide ainakin. Vanhoja kääkkiä oli noi Raimon hemmot nekin. Tohtori Raimo oli ikävä ja Jukka Puotila on syvältä.
    ellauri029.html on line 843: Kelpaisko samantapainen piirre erottamaan toisistaan ironian ja sarkasmin? Sala- vs. julki-ivaa tai jotain sellaista? Molemmissa kyse on useimmiten siitä, että sanotaan jotain jota ei tarkoiteta kirjaimellisesti. Yleensä tarkoitetaan jotain pahaa ja sanotaan jotain lievempää, vastakkaista tai pahempaa. Sarkasmissa syntyy hapanta pilkkanaurua, ei komiikkaa, jossa sentään nauretaan vahingolle suht hyväntahtoisesti (tyyliin mieluummin sä kuin mä). Sarkasmi on pahansuopaa, kohde saakin suuttua (se on yleensä tarkoituskin). Kohteen vihamiehet hähättävät pahanilkisesti. Ääkirjain on ilkeätä naurua, ei siis aa, ee eikä oo. Hin hin hin, se menee ranskaxi.
    ellauri029.html on line 847: ammutaan sarkastisia pilkkanuolia. Kiukkuiset dinosaurit ärähtelevät harmissaan
    ellauri029.html on line 853: sepustaa jotain, jonka Sokrates sitten vähän päästä lyttäs nolosti. Ja oli olevinaan tietämätön vieläkin. Vanhat sofistit jäi pahaa aavistamatta seisomaan
    ellauri029.html on line 854: ja vilkuttamaan vielä perään, nuoret jolpit alkoi rähättää ääneen kulman takana.
    ellauri029.html on line 857: Sarkasmi on avoimempaa, siitä ei jää mitään epäselvyyttä, että esitetty totuusvaihtoehto, vähintäänkin liioiteltu väittämä tai understatement on tarkoitettu vittuilux. Sellaista lyttäystä harrasti näkymättömän lapsen julma täti, ja Lady Denham tv-saippuassa Sanditon. Ne on sivulliselle hauskoja, kohteexi joutuvalle tyypille usein
    ellauri029.html on line 859: jota vastaan on vitun paha taistella, kun se tulee puskista, ellei ole ize vähintään yhtä paha suustansa. Onnex se söpö Esther oli, six se sarkastinen Lady Denham siitä tykkäskin.
    ellauri029.html on line 885: Antero käyttää sarkasmin ymmärtämiseen kolmea aivojen osaa. Vasemman aivopuoliskon kieleen liittyvä aivokuoren osa tulkitsee lausahduksen kirjaimellisen merkityksen. Otsalohko ja oikea aivopuolisko päättelevät sen asiayhteyden. Lopuksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori yhdistää asiat ja tulkitsee lausahduksen sarkasmiksi. Autisteilla ja henkilöillä, jotka kärsivät aivovaurioista, on usein vaikeuksia ymmärtää sarkasmia. Mitenkähän mulle käy kun ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori alkaa laskostua alzheimerixi. Ehkä se on jo laskostunut.
    ellauri029.html on line 891: Ei ehkä ihan nazaa, vaikka lähellä. Ironia on huumoria Wikipedian mielestä (vaan onkohan se sittenkään, ei Sokrates ollut kovin hauska, Platonista puhumattakaan), mut tokko sarkasmi on sentään eräänlaista komiikkaa? Vai onko se? Onx komiikka edes huumoria vai vaan joku alkeellinen esiaste siitä? Onx sarkasmi ironiaa vai vainko osa siitä on? Ota tästä selvää.
    ellauri029.html on line 895: Sit on vielä satiiri, josta alempana. Se on kuin sarkasmia, mutta kiltimpää. Lähettäjä sanoo samaa läppää satiirixi, vastaanottaja sarkasmixi. Riippuu siitä kuka nauraa ja kuka ottaa nokkiinsa. Sarkasmilla on izelläkin herne nenässä, satiirilla ei tai vähemmän. Molemmista voi herne mennä nenään kohteelle. Parodia on matkimista, josta monet suuttuu ihan sikana. Se on kuin pilakuva profeetasta, sitä pahempi mitä osuvampi olematta imarteleva.
    ellauri029.html on line 930: Alivaltiosihteerien läppä on tolla lailla lällyä, se ei pure kunnolla. Ehkä ne onkin kristillisiä. Coarse joking on kanssa kiellettyä. Veri lentää kyllä raamatussa, panoakin on, mutta pieru- paskajutut taitaa olla vähemmistönä. Tääkin täytyy kyllä tshekata. Ainakaan ei niille juuri naureta.
    ellauri030.html on line 30: Markun kirja on omistettu Atticuxelle, josta Peabody (alla) kertoo tarkemmin. Tää herra Titus Pomponius oli Siseron nuoruudenystävä, maanpaossa Sullalta kreikkalaistunut roomalainen herrasmies, äveriäs epikurolainen sanan perinteisessä (ei siis alkuperäisessä) mielessä, mukavauudenhaluinen herkutteleva herra (muttei kohtuuttoman), kielitaitoinen ja varsinainen arbiter elegantiarum, jolle Siserokin lähetti puheensa korjattavixi, mutta pysytteli mieluummin taka-alalla, kaikkien julkkisten kaverina olematta mitenkään nimekäs. Siinä seuras oikeata Epikurosta.
    ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
    ellauri030.html on line 63: Cicero oli optimaatti eli kokkare, Catilina ja Caesar sai äänet plebeijeiltä. Konsulixi kivuttuaan Cicero osti lainarahalla ökykämpän Rooman Bulevardilta. Sen vastustaja ja naapuri Clodius takavarikoi kämpän ja hajotti sen maan tasalle, vähän olivat kuin Peter Nygård ja sen miljonääri naapuri Pekoni. Maanpaossa Kreikassa Cicero vänisi ja harkizi jo harakiriä. Pompeius kuzu sen takasin jelppimään diktatuuria. Se tuli ja yritti taas pistellä Caesaria, pieleen meni, minkä jälkeen se alkoi nuolla diktaattoreja.
    ellauri030.html on line 78: Eläkkeelle lähtevältä emerituruxelta kysytään aina nämä 2 kysymystä:
    ellauri030.html on line 80: - Miltä tuntuu nyt lähteä eläkkeelle? Onk se kivaa vaiko ikävää?

    ellauri030.html on line 81: - Mitä aiot puuhata kun nyt lähdet eläkkeelle? Aiotko jatkaa tutkimuxia?
    ellauri030.html on line 83: Lähes kaikki emerituruxet vastaavat samalla lailla: Se on huisin kivaa, mä olen mahottoman kiireinen, mulla on vihdoinkin aikaa saattaa päätöxeen erinäiset keskeneräiset eri kiinnostavat erään koiran tutkimuxet.
    ellauri030.html on line 87: Eläkkeelläolon muista iloista on mulla monta hyvää sarjakuvaa saxittuna tähän.
    ellauri030.html on line 98: Tämmöiset soveltavan filosofian etiikkapläjäyxet palveli antiikissa samaa tehtävää kuin sittemmin saarnakokoelmat eli postillat. Sellasen ääressä istuessa tuntuu vanhuus vähän paremmalta, ainakin näkee ettei ole ainoa asiasta kärsijä.
    ellauri030.html on line 101: Isommasta Catosta tuli Ciceron kirjan Mauno Mato, koska se eli vitun vanhaxi ja opetteli kreikkaa vielä oktogenaarina. Vaikkei kyllä enää oppinut. Se ei koskaan tykännyt kreikkalaisista, ne oli epäilyttäviä ja veteliä mamuja. Tää vanhempi Cato eli toista sataa vuotta ennen hernekauppiasta, et sille kirjoittelu on vähän kuin Eski puhuttelemassa Eino Leinoa.
    ellauri030.html on line 103: Sithä oli se Cato nuorempi, vanhemman pojanpojanpoika (vanhempi ois niinku rautakauppias jos tää ois mä, herra varjele) uticalaisexi nimetty koska se pisti izensä hengiltä Uticassa välttyäxeen nololta nöyristelyltä Caesarin edessä. Siitähän oli se Addisonin näytelmä jota Rousseau suizutti. Se oli Ciceron kaveri, jelppi sitä Catilinan keississä, ja muutenkin seilaili samoissa piireissä. Tosi oikeistolainen ja izepäinen kuin piru, viinamäen miehiä. Aika ällön tuntuinen kaveri tämäkin.
    ellauri030.html on line 105: Tuskulum oli vanhemman porsaan Caton kesäpaikka, ja Ciceronkin, ne oli mökkinaapureita (vaikkei yhtä aikaa, Catojen mökki oli siirtynyt jo Cato nuoremmalle). Sitähän herrasväki vieläkin käyttää huvilan hassuttelunimenä. Siitä tulee lähinnä mieleen Hannu K. Riikonen ("K"! my foot!) ja Pekka "Tuus" Tarkka. Joko kerroin, että kun pääsin Fredin vs. proffaxi, Pekka "Tuus" Tarkka heräsi ja lähetti mulle kirjeen, jossa se pyysi mua arvostelemaan jonkin kirjan Hesariin. Kirje alkoi H.V., joka ei tarkottanut haista vittu (kai), vaan "hyvä veli", ja päättyi "Tuus, Pekka Tarkka". Kirje meni rodeen saman tien. Vitun "Tuus", tosi noloa. H.V., Pekka. Onnen Pekka. Ei ole vielä tuuskahtanut.
    ellauri030.html on line 107: Vanha Cato oli sotamiehenä kuulun Fabius Cunctatorin tiimissä. Siinä mies Caton mieleen, ja minun myös. Vitkastelu on kivaa. Scipiosta se ei tykännyt, kun se oli tuhlari. Cato muistutti Roope Ankkaa nuorena. Otti talteen narunpätkätkin. Cato sai läpi jotain lakeja jotka rajotti roomalaisten rankaisemista. Mitähän se ois sanonut Catilinan keissistä? Cato oli ennen kaikkea moraalinvartija, hemmetin sensori. Rajoituxia ja lisää rajoituxia persuille, pätäkkää ja lisää pätäkkää mamuilta. Ja xenofobi, hoki sitä "ceterum censeo" meemiä puunien pään menoxi. Ja menihän se pää lopulta. Suolaa vaan siroteltiin tuhkille. Niinkuin Dresdenissä, Afganistanissa, ja Irakissa nyttemmin.
    ellauri030.html on line 109: Kikhernekehoinen englannintaja (alla) kertoo Marcus Porcius Cato Censoriuxesta tarkemmin. Se syntyi tuskulumissaan Latiumissa ehkä 234 eKr ja kuoli ysärinä. Se oli ahnas plebeijinousukas. Perheen nimi oli Porcius (porsastelija? sikala?), lisänimi Cato tarkottaa kattia. Se oli varmaan jotenkin kissamainen, pitkäkyntinen rähisijä. Enemmän kuin Sapiens, millä nimellä se tunnettiin myöhemmin. Sillä oli vahvuuxia mutta vitusti myös vikoja. Sillä ei ollut mitään vuorisaarnan "autuaita ovat" ominaisuuxia, vaikka kovana käräjöijänä se varmaan ajatteli olevansa vanhurskas. Se oli todenpuhuja, suoraselkäinen, rohkea ja isänmaallinen, kiltti perheenisä kuten moni muukin nazi. Mutta se oli pihi saituri, hirveä styränki, paha vihollinen, ja pysyi poissa paheista vaan yleisön silmissä. Sitä ihannoitiin myöhemmin tyyppiroomalaisena, kai sen puutteet oli jo unohtuneet tai kuului asiaan.
    ellauri030.html on line 127: Lähetäänpä seuraamaan Ciceron argumentointia. Ekax luetellaan menestyneitä julkkisvanhuxia. Ei niitä monta ole, et jos täs pitäis mennä todennäköisyyxillä, niin ei toi paljon vakuuta. Sit Cato lähtee kumoomaan neljää vanhuuteen kohdistuvaa moitetta:
    ellauri030.html on line 195:

  • Hulluja on joka lähtöön, apoptoottisia soluja.
    ellauri030.html on line 213: Vielä parempi juttu on että vanhuxet kuolevat! Onnex vanhoja miehiä on vähän! (No nykyäänhän niitä on niin että päät kolisevat. Apuharvennus olis paikallaan.) Tässä Ciceron argumentit on terveen darwinistisia: vanhat käävät tekee tilaa nuorille, saadaan verexiä voimia kehiin kun vanhat kärrätään luutarhan täytteexi.
    ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".

    ellauri030.html on line 220:

    Kylä lähtee


    ellauri030.html on line 222: Taidanpa ottaa jotain Siseron omia pointteja luupin alle lähemmin.
    ellauri030.html on line 228: Tai tämä: Kannatan luontoa, luonto on suunnitellut kaiken parhain päin, kyllä siis vanhuudenkin täytyy olla mukavaa. Vasta-argumentti: suunnitellut kenelle? Sehän on just hyvä geenipuulin kannalta, että vanhuxet häipyy takavasemmalle pitemmittä mutinoitta, ja silloin se et vanhuus on vittumaista on vaan hyvä sdradegia, lähtevätpä kääkät hyvällä. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin. Mullakin oli jalat hirmukylmät eilen, piti olla villasukat jalavosa, kuten sano se Alppilan KOP:in konttorinjohtajan tytär jonkun paikkakunnan murteella.
    ellauri030.html on line 250: Kohtaan 1) katixi naamioituneen papukauppiaan vasta-argumentit ovat: älä mene eläkkeelle, jatka horisemista johtoportaassa (esimerkkejä)! Menikö muisti? Älä välitä, mulla on tässä paljon esimerkkejä semmoisista joilta EI mennyt, eikös se lohduta? Relevantimpaa ois mainita sellasia kuin Kekkonen tai Paavi JP Kakkoineen, joilta meni hengenlahjat ja silti ne jatkoi horisemista johtoportaassa. Vittu et on sit heikkoa argumentointia. Sisero ei paljon piittaa implikaationuolten suunnasta, vielä vähemmän todennäköisyyxistä.
    ellauri030.html on line 252: Sen seikan et vanhuxet on ällöttäviä ja pahanhajusia Cato ohittaa noppelasti ("mä en oo, en ainakaan haista mitään, ja oma nenä ratkasee"). Haba ohenee, mut eihän Sisero ole habaa mihkään käyttänyt, keuhkonnut vaan ja puhunut. Vähähä ääni heikkenee ja alkaa väpistä, mutta puhetta piisaa entiseen malliin ja enemmän. Nestorikin paasas loppuun saakka itestään ja entisistä ansioistaan, ja se on kivaa kevyttä puuhaa ihan vanhanakin. Eli me johtoporras ei tarvita habaa, ei oo koskaan tarvittu. Haba on rupusakille ja typerille, me hallitaan sanoilla. Joita meillä piisaa ihan hautaan saakka.
    ellauri030.html on line 258: Sevverran pitkään papukauppias pyörii tän kysymyxen ympärilä, ettei se ehkä niin selvä ole sillekään. On muka kivempi kazoa jotain Turpioo Ambiviusta (sen ajan Pirkka-Pekka Peteliusta, Terentius-komeljanttaria) lehteriltä kun osallistua tapahtumiin lähempää. Onx se joku Volmar-setä, josta on kiva kazella kun muut on pukilla? Sit vielä tukuittain esimerkkejä erilaisista kynäntyöntäjistä jotka oli jättäneet munantyönnön nuoremmille hirmu tyytyväisinä. Piirtimellä puhkovat paperia ja ruiskivat sille fläkkejä siitin ja oza yhtä rypyssä.
    ellauri030.html on line 264: Vanha joutuu luopumaan isoista bileistä, notkuvista pöydistä ja moniaista kupeista. Niin, mutta luopuupa samalla hassuttelusta, ruuansulatusvaivoista, ja krapulaunista. Niin niin! Sitä juuri tarkoitan! Joutuu luopumaan kaikista noista! Tää Sisero on todella tampio. Mixei se ryömi saman tien laatikkoon ja vedä kantta kiinni perässä. Siellähän on tosi seijasta, ei vaivaa enää mikään. No ei, vaitiskaan kyllä näille vanhuxille maistuu vielä digestiivikexi ja pieni kalja, ja mielellään ne kokoontuvat rotariklubeihin kuuntelemaan omia puheita. Mulle kyllä tulee ruuansulatusvaivoja ja krapula jo yhdestä kaljasta ja digestiivikexistä.
    ellauri030.html on line 268: Parasta vanhan hopeäselän elossa on arvovalta! (Jos sitä on - jos ei ole sori vaan, oma moka, olisit ollut aikaisemmin sepompi.) Esim Samuli Rusko-oja, nilkki perustolvana, joka paistatteli loppupäivät ansiottoman arvonnousun valossa. Vähemmän duunia, enemmän auktoriteettia. atque huius extrema aetas hoc beatior quam media, quod auctoritatis habebat plus, laboris minus; apex est autem senectutis auctoritas. Vanhuus, kun siihen liittyy korkeimmat luottamustehtävät, on niin arvovaltaa täynnä, että se korvaa kaikki nuoruuden nautinnot. Kaikki tottelee sun pelkkää nyökkäystä. Habet senectus, honorata praesertim, tantam auctoritatem, ut ea pluris sit quam omnes adulescentiae voluptates. Non in sententia solum, sed etiam in nutu residet auctoritas.
    ellauri030.html on line 270: Mulle on toi herkuttelu komentovallalla ja paistatelu ihailun valokiilassa ollu aina vierasta. Mua vaan ärsyttää jos muut pyörii hövelinä jaloissa. Ei ne kyllä ole haitax asti pyörineetkään. Heti kun huomaavat ettei tosta ole mihinkään, ne lähtee sykofantit tiehensä kuin zombit pettyneenä, kun ei Homerin päästä löydykään aivoja. Mut se on ilmeisesti hopeäselkä apinoilla tosiaan verissä. Ne tarvizee sitä kuin jotain huumetta, ja pahastuvat syvästi, jos sitä ei ole tulossa. Nilkki varmaan inhos mua yhtä paljon kuin mä sitä, jos jaksoi edes sen verran vaivautua näin huonon alamaisen kohdalla. Mä en vaan voi tajuta miten se, 70-luvun slavistiikan tutkijaopiskelija tms assarin ääliö, saattoi luulla muuttuneensa nyt niin suurexi Kyyroxexi, että sillä oli jotain särmää mua kyykyttää ja jaella komentoja. Kolleegaa vielä. Saablari. Kyllä menen paskantamaan sen haudalle Eipäjoelle.
    ellauri030.html on line 272: Siinä on taas Cicero vähän väärässä kun se sanoo ettei auktoriteetti liity hopeaselkäisyteen. Kylläpäs. Se just on tässä tärkeä tekijä, kato vaan jumalaa ja joulupukkia. Periaate on näet se ettei apina taho päästää johtoon ketään izeään nuorempaa tai edes samanikäistä, koska se tarkottas että omat mahixet päästä samalle johtopaikalle on jo ohize. Ne äänestää mieluummin izeään vanhempia vaikka kuinka paskoja. Kato vaan mikäläisiä rahnuxia on kaikki maailman johtopaikat täynnä. Ja nimenomaan hopeaselkiä, vanhat ämmät kelpaa vaan ihan poikkeustapauxessa. Ja nyt tulee jotain oikein paxua:
    ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
    ellauri030.html on line 278: Ja nyt tulee taas Siiselin tilastollisia harhapäätelmiä. Kuten kaikki tietävät (ja ovat aina tienneet, tiesivät myös Ciceron aikana) vanhuxet ovat suhteellisen nyreitä, hankalia, ärtyisiä, ja saitoja. "Mutta näähän on luonnevikoja, ei johdu iästä". Hemmetti, luonnevikoja, mutta PALJON tavallisempia vanhoilla kuin nuoremmilla. Eikä ihme! Nimittäin! kuten Siiseli izekin toteaa, vanhuxia vähexytään, halvexitaan ja pilkataan, KOSKA ne on käppänöitä, heikkoja, hömelöitä, ja sen lisäxi vielä nyreitä, hankalia, ärtyisiä ja saitoja. Turha marssittaa taas muutamaa hämmästyttävää poikkeusta, nyt puhutaan tilastofaktoista! Cato ei "muka" ymmärrä vanhushappamuutta eikä varsinkaan saituutta, mix säästellä kun on niin vähän matkaa jäljellä? Hyvä kysyä, mutta historia kertoo, että Cato ize ei ainakaan ollut poikkeus, se oli varsinainen hapantelija ja itara kuin piru ihan loppuvihellyxeen asti. Hautas poikansakin kunnan kustannuxella, ja möi vanhat ja sairaat orjat torilla.
    ellauri030.html on line 280: Lopulta päästään viimeiseen syyhyn olla hapan vanhus, nimittäin viikatemies, joka kurkkii jo ihan selän takana. Mun kanta on, että kuolema ja sen pelko on molemmat yhtä luonnollisia kuin vino penis, eikä kummastakaan (mistään kolmesta mun kohdalla) pääse eroon millään ilveellä. Kaikenlainen selittely on ihan turhanpäiväistä. Mutta just SIX, ettei niistä ole eroonpääsyä, nimenomaan niistä jaxetaan jauhaa ihan ilman loppua. (No, vinoista pippeleistä vähän vähemmän.) Onhan mullakin niistä jo erinäisiä palstakilometrejä. Muusa sanoo toisesta huoneesta: ÄLÄ JAUHA!
    ellauri030.html on line 282: Ei mulla tähän ole paljon lisäämistä, Siiseli jauhaa asiasta ihan perinteisesti. Sekin sanoo, et se on ihan luonnollista, turha pelätä, ei tää satu, ei ainakaan kauan, eikä ainakaan minuun, kuten sanoi entinen hammaslääkäri, vai oliko se jumala. Kuolemanpelkohan on ihan sama asia kuin mix paska on ällöttävää ja pissa pahanmakuista. Jos ne ei olis, kaikki ottais lautasen ja lusikan mukaan rötykkään. Tai ei olis koko rötykkää, paskannettas ja kustas vaan suoraan kädestä suuhun. Jos pano ei olis mukavaa, ei tulis lapsia. Jos kuolema ei olis kauheaa, kaikki juoxentelis kadun yli kuin päättömät kanat. Ei sitä tarvi mitenkään selitellä pois, näin se näkyleipä murenee. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Noudatetaan vaan Darwinin lakia.
    ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
    ellauri030.html on line 290: - Sanohan Simmias, mikä tässä (sielun kuolemattomuudessa) ei tunnu vakuuttavalta. - Se että myös harmoniasta, lyyrasta ja sen kielistä voisi sanoa samalla tavoin: viritetyssä lyyrassa on harmonia näkymätön, ruumiiton, täydellisen kaunis ja jumalallinen, ize lyyra ja kielet taas ovat ruumiita ja ruumiillisia, yhteen liitettyjä, maan kaltaisia ja sukua kuolevaiselle. Entä jos joku nyt särkisi lyran tai katkaisisi sen kielet ja sitten väittäisi samoin perustein kuin sinä, että harmonian täytyy vielä olla olemassa, että se ei ole voinut hävitä - sillä eihän ole mahdollista, että nämä kuolevaiset esineet, lyyra ja kielet, olisivat vielä olemassa vaikka kielet on katkaistu, sen sijaan harmonia, joka on jumalallisen ja kuolemattoman kaltainen ja sille sukua, olisi hävinnyt ja siis tuhoutunut ennen sitä mikä on kuolevaa? Ja hän voisi väittää edelleen, että harmonian on pakko olla vielä olemassa ja puuosien ja kielten täytyy lahota ennenkuin sille voi tapahtua mitään. Sinäkin olet varmaan huomannut, Sokrates, että kuvittelemme sielun lähinnä tällaisexi: ruumiimme jännittyy ja herpautuu kuumuuden ja kylmyyden, kuivuuden ja kosteuden sekä muun sellaisen vaikutuxesta,kun taas sielumme on kaiken tämän sekoitus, harmonia, jossa kaikki on hyvin ja sopivasti sekoittunut keskenään. Ja jos sielu kerran on harmonia, on selvää että kun sairaus tai jokin muu paha saa ruumiimme liiaxi herpautumaan tai jännittymään, sielun täytyy heti hävitä, olipa se miten jumalallinen hyvänsä, aivan niinkuin harmonian yleensäkin sekä musiikissa että muissa taiteissa; sen sijaan ruumiin jäännöxet säilyvät kauan, kunnes ne poltetaan tai mätänevät. Jos joku siis väittää, että niin sanotun kuoleman tapahtuessa sielu häviää ensimmäisenä koska se on ruumiin ainesten sekoitus, niin mitä me voimme esittää tätä teoriaa vastaan? 86a
    ellauri030.html on line 304: Vanhemmiten se oikas alapurennan mut alko laulaa väärin kuorossa ja soolona. Hurriström on varmaan kuuro. Inkeri oli sitten vulgääri ihminen, ei toista vertaista. Tai olihan se Pirjo Kananen, akribisti toinen pölkkypää, ruozin kääntämisen lehtori ja professori sittemmin, uskomaton hienostelija. Ja se mun kepin kanssa kulkeva örkki assistentti kolmantena, tylsimys ja pikkumainen ihminen. Tähän muisteluxeen sopis kuvituxex se Klibanin piirros epäadekvaateista ihmisistä. Mä olen yxi niistä tietysti. Ehkä toi Ineptitude.
    ellauri030.html on line 306: Nyt mulla on 2 kännyä siihen saakka kun lähden yliopistosta. Runoilen ja paasailen tällä Jollalla, androidilla käytän watsappia ja muuta somea. Ei mulla kyllä oo kymmentäkään ystävää, ja kaikki sometilit on salanimillä. Vaikkenhän mä sillä petä muuta kuin izeäni, naamakirja ja google tietää kyllä kenestä oikeesti on kysymys. Tosta Ineptitudesta.
    ellauri030.html on line 312: Seuraavan stoalaisen suolloxen lähde on ruusuristiläisten teosofia.net. Sen kirjoittaja on kääntäjä Kaarle Jaakkola vuodelta 1919.
    ellauri030.html on line 316: Epiktetos oli orja joskus keisariajalla, yhden varakkaan roomalaisen heräteostos (sitä sen nimi merkizee: lisähankinta, kaupanpäällinen), jonka se orjan viisasteluun kyllästyttyään pani kierrätyxeen. Heppu perusti hengenpitimixi stoalaisen izehoito-opiston. Se oli kampurajalka eikä osannut käsilläkään kirjottaa, mut sen oppilas Arrianos koosti sen systeemifilosofisista puheista käsikirjasen (Enkheiridion).
    ellauri030.html on line 323: Epiktetos korostaa itsensähillitsemista, siis Callen mieliaihetta izekuriia, izetärkeyttä sekä tyytymistä siihen, mikä meillä on vallassamme. Se vaatii yli-inhimillistä izehillintää vähän kaikilta. Älä anna valtaa mielihaluille, vaan pidätä, pidätä. Aika anaalista.
    ellauri030.html on line 325: Tämä näkökohta – mikä on ja mikä ei ole meidän vallassamme – on myös ”Käsikirjassa” keskeinen ja perustavaa laatua, so. asiat, jotka pystymme itse itsellemme hankkimaan, ja asiat, jotka riippuvat vieraista voimista. Muilta ei pidä jäädä odottamaan apua, vaan ottaa niiltä mikä vaan on omassa vallassa. Kaikkihan on lähtöruudussa samalla viivalla, jos et pysy mukana se on voi.
    ellauri030.html on line 331: Erityisesti Epiktetos on vaikuttanut ja vaikuttaa vieläkin moraalisen puhtauden hyväksi. Puhtausintoilijat on anaalisobsessiivisia, kazo vaikka Elisabeth Rehniä tai Marie Kondoa. Tekevät kuolinsiivouxia. (tähän sitaatti Make Eskeliseltä!)
    ellauri030.html on line 343: Epiktetos on saattanut vähän plagioida Jeesusta. Se mainizeekin galilealaiset kolleegansa jossakin. Tän huomas kirkkoisä Aku, ja aleksandrialainen Klemetti. Ahkerat kädet on sitten löytäneet jopa 200 lainausta, siitä tulis Urkundissa jo aika meteli. Sillä kuten Jessellä on uskonto ja moraali samalla jalustalla, 2 sanaa vaan: don't accept substitutes. On vaan 1 jumala kaikille yhteisesti, vain yxi pelastusovi, yhtä suvaizematon on impulssiostoskin. Ei voi rakastaa jumalaa ja maailmaa, you can't have both, sanoi Naipaulin isäkin. Koita päättää. Mut voi olla rakastamatta kumpaakaan! Mun päätös on jo tehty.
    ellauri030.html on line 345: Stoalaisuuden aloittaja on filosofi Zeno (350–264 eaa.), ei se presokraattinen Zenon siis, järkimies, tästä on ollutkin jo puhetta. Tää Zenon oli kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin harrastuksiin. Oli kai saanut kokoon riittävästi massia. Tätä Zenonia opetti Platonin oppipoika Xenokrates, joka myytiin orjaxi kun jätti verot maxamatta. Tää on nyt vähän toistoa, mut menköön. Stoan pylväikössä oli hiljan tapettu ateenalaisia mielenosoittajia oligarkkiajoilla, Sokrates oli ollut barrikaadeilla. Zenon halus oppilaiden poistavan siitä graffitit.
    ellauri030.html on line 347: Zenon oli soveltavan filosofian perustajanimiä, käytännöllinen moraalioppi oli sen ihan vahvuusalue. Osmo Soininvaaran henkisiä sinivihreitä. Kaikki riippuu mielialasta, teko sellaisenaan on yhdentekevä. Esimerkiksi rikokset ovat seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja vahingollisesta. Niinpä niin, ei ois kannattanut sen huumepoliisinkaan rikoxen tielle lähteä, meni isänperinnötkin mukana. Kardinaalihyveet on oikeus, maltti ja urheus. Seppuku on ookoo ratkaisu jo se tuntuu siltä omalta kannalta, siitä vaan riippumattomasti heilumaan ohjenuoran jatkona. Älkää lapset melutko, isä menee hirteen lepäämään. Stoalaisuus on kristinopin jälkeen hyvä kakkonen, sanovat kristinoppineet, stoalaiset kuinka ollakkaan pitää vastakkaista järjestystä oikeampana. Myöhempien aikojen kristityt on lainanneet stoalaisilta takas enemmän kuin Epiktetos otti niiltä luvatta.
    ellauri030.html on line 353: Kolmanneksi onnettomuudet jakautuvat Zeuksen järjellisen tahdon mukaisesti; joko niiden tarkoituksena on rangaista pahoja ihmisä tai ne ovat tärkeitä koko maailman järjestyksen kannalta. Niinpä paha on hyvää valepuvussa, ja loppujen lopuksi se johtaa parhaaseen lopputulokseen. Tätähän se Voltairekin irvaili Candidessa. Khrysippos vertasi pahaa karkeaan leikinlaskuun komediassa, sillä vaikka leikinlasku itsessään on loukkaavaa, sekin kuuluu osana hyvään näytelmään, ja "niinpä voidaan myös arvostella pahaa, jos sitä tarkastellaan sellaisenaan, ja kuitenkin myöntää, että esiin­tyessään kaiken muun yhteydessä siitäkin on hyötyä."
    ellauri030.html on line 355: Täähän liittyy hauskasti Aarne Kinnusen keltaiseen kirjaan! Leikinlasku kuuluu jokaiseen hyvään näytelmään! Jumalallakin on huumorintaju kohillaan, vaikka raamatusta kazoen ei ehkä siltä näytä. Mun vastaushan on et kysymys on väärin asetettu, ei maailma ole sen paremmin hyvä kuin pahakaan, se riippuu siitä kenen kannalta sitä kulloinkin kazoo.
    ellauri030.html on line 357: Uskontona kristinoppi oli luonnollisesti parempi, koska absurdimpi. Stoakin kyllä vaali ihmisten yhteishenkeä ja julisti ihmisten yleistä veljeyttä yhden jumalallisen isän lapsina. Se miellytti enemmän sivistyneistöä jotka ei tykkää nöyristelystä eikä siitä että köyhät lähtee keulimaan. Stoalaisten ansiosta länsivalta levis kosmopoliittiseksi, yleisinhimilliseksi, ihmissuvun yhteyden julistajaksi, se lutviutuu hyvin levittämään sisäistä herruutta. Se näyttää, kuinka viisas voi käyttää hyväkseen yksinkertaista.
    ellauri030.html on line 373: Pikaostos kyllä vähän luiskahtelee välistä "sä" ja "me" muotojen välillä,

    ellauri030.html on line 399: Höh. Olen rikas, tietysti. Mulla on uljas hevonen, onx sulla? Mullon Tesla, sulla on vaan toi vanha auto, joka näyttää kulkeutuneen perintönä Kivisiltä ja Sorasilta. (tähän kuva) Tätä harrastaa Riitta Roth ihan sikana, sen tiimi laajenee kulloisenkin kerskuntatarpeen mukana, venyy ja paukkuu kuin saippua- tai purkkakupla.
    ellauri030.html on line 403: Kun laiva merimatkalla pysähtyy satamaan ja sinä menet maihin hakemaan vettä, voit kulkiessasi poimia näkinkengän tai kukkasen, mutta sinun tulee pitää mielessäsi laiva ja tarkata lakkaamatta, kutsuuko laivan kapteeni lähtöön. Ja jos tämä kutsu kuuluu, tulee sinun jättää kaikki muu, ettei sinua raahattaisi laivaan sidottuna käsistä ja jaloista kuin lammasta.
    ellauri030.html on line 429: Ei tää kyllä ole kovinkaan seppoilevaa, täähän on teppoilua, alistuvaa fatalismia. Epiktetos on ilmiselvä kamalien eläinten majava. Sepot on niitä isoveli matteja, öykkäreitä karhuja, näytelmäkirjailijoita, jotka päättää rooleista. Mä teen just samaa, vältän pelejä jossa mulla ei ole voittavaa pelitapaa.
    ellauri030.html on line 431: Nähdessäsi jonkun kunnioitetun, mahtavan tai muuten arvossa pidetyn henkilön, älä anna tuon vaikutelman eksyttää sinua luulemaan häntä onnelliseksi. Sillä jos hyvän olemus riippuu siitä, mikä on meidän vallassamme, meissä ei tule olla sijaa kateudelle ja pahansuopuudelle. Ethän sinäkään tahdo olla valtion päämies, senaattori tai konsuli, vaan olla vapaa. Ja ainoastaan yksi tie vie vapauteen: olla välittämättä siitä, mikä ei ole meidän vallassamme.
    ellauri030.html on line 443: Seuraavassa luvussa Epiktetos tuntee pientä omantunnonpistoa siitä et se ajattelee kokoajan vaan omaa persettä, laiskottelee köyhänä eikä pysty auttamaan edes omaa perhettä. Sen vastaveto on: ei kai mun tarvi luopua tästä ihanasta mielenrauhasta vaan että teillä olis vaatteita ja syötävää? Huomatkaa, kuinka epäoikeudenmukaisia ja ymmärtämättömiä te olette. Sitä paitsi kumpaa te mieluummin tahdotte: rahaa vai uskollisen, kunnon ystävän? Auttakaa minua ennemmin saavuttamaan nuo ominaisuudet, älkääkä vaatiko minua tekemään sellaista, millä menetän ne. Täähän puhuu kuin Kolhoosin vetistelevä vätys maahanmuuttaja.
    ellauri030.html on line 445: Riittää, kun kukin tekee mihin pystyy. Jos vaikka bylsii isänmaalle uuden kansalaisen, eikö silloin ole hyödyttänyt isänmaata? Kyllä vain! Isän sopii maata vaikka rähmällään!
    ellauri030.html on line 461: Hetkinen hetkinen, olen ymmällä. Nyt käykin ilmi sivulauseessa, et täytyy kuolla pappain maan puolesta. Mixikä? Tähän saakka on sanottu et onnen salaisuus on ottaa ataraxia? Mitäs jos mä tuunkin uhrautumisesta pahalle mielelle, on mielenrauha mennyttä, niinkuin äsken fyrkan tienaamisesta omalle perheelle? Olen erilainen kuin muut, kuin Pelle Pupu, muhun sattuu? Onko isänmaallisuus siis jotain johon mä en voi vaikuttaa, mut oman perheen elättäminen ei oo sellaista? Siltähän tää on näyttävinään. Cro Magnon -moraalia.
    ellauri030.html on line 476:
  • Jos joku sanoo sinulle, että se ja se puhuu sinusta pahaa, älä puolusta itseäsi siitä, mitä on puhuttu, vaan vastaa: ”Hän ei nähtävästi tunne minun muita huonoja puoliani, sillä muutoin hän ei olisi puhunut vain tällaista.”
    ellauri030.html on line 499: Schopenhauer on pessimisteistä nimekkäin, sen sepustuxista on koottu suomennettu keitos Pessimistin elämänviisaus. Toinen tunnettu pessimisti on Piisamirotta. Mulla on piisamirotta-kangasmerkki jossain, sain Seijalta. En ole muistanut ommella sitä rintapieleen kii. Nuori Schopenhauer näyttää vähän Jyrki Hukkataipaleelta. Silläkin lie syitä olla allapäin. Piisamirotat riippukeinussa syö täytekakkua
    ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
    ellauri030.html on line 524: Naisten kanssa ei "ihmisillä" voi olla muuta hommaa kuin bylsintä, sillä kaikki "hienompi rakkaus", mitä se sitten onkaan, on kaikki lähtöisin pyllystä ja päätyy sinne. Naimisiin se ei halunnut (kotona oli varmaan ollut kamalaa): Puolisot tekee parhaansa ollaxeen ällöttäviä toisilleen. "Ihmisten" oikeudet puolitetaan ja velvollisuudet tuplataan. On kuin ottais säkillisen käärmeitä ja toivois löytävänsä ankeriaan joukosta.
    ellauri030.html on line 529: Sun oma tahto nimittäin, tat twam asi. Siltähän tää vähän on vähän kuulostanutkin, tosi psykopaatilta. Hegeleistä se ei tykännyt (muista tyhjät salit). Se haukku Hegelin ja samantien Schellingin, Fichten ja Schleiermacherin.
    ellauri030.html on line 531: Musta tää idealismihöpötys on aina kuulostanut ihan skizolta. Miten joku täysipäinen voi ruveta rakentamaan maailmankuvaa omasta päästä käsin? Mitäs sit kun kohta olet kuollut? Sammuuko valot koko näyttämöltä? Typerää, ja hirmu izekeskeistä. Mix tehdä izestä tärkeämpää kun se on, vaan yksi tuikku muiden joukossa. Mut nää tyypit on vähänkun sellaset terapiamuodot joissa mennään taapäin omaan syntymään, kirkas valo pilkahtaa tunnelin päästä, joku vetää tukasta ja joku huutaa. Ai se olin mä. Onx ne OIKEESTI epävarmoja siitä onx ne olemassa vai ei? Tokkopa, meneehän ne joka aamu maitokauppaan ostamaan tuoreet sämpylät, niinkuin Walter vei mut Munchenissä mukanaan vielä kasikymppisenä. Ilman puudelia.
    ellauri030.html on line 533: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
    ellauri030.html on line 537: No Jammertaalissa on kuolemakin parempi kuin elämä. Mut ei silti pidä tehdä suisidia, koska siitä karma pyörähtää vaan uuden kierroxen, pitää tappaa Lebenslust mieluummin. Tän se otti niiltä intialaisilta guruilta. Askeesia peliin, tahdon kieltämistä. No mitäs se ize kielsi muka? Muita kielteli. Musaa voi kuunnella samalla tai soittaa huilua jos osaa. Taide toimii puudutuxena.
    ellauri030.html on line 541: Poliittisesti Schopenhauer oli konservatiivi, kannatti poliisivaltiota ja absoluuttista monarkiaa, se on ihmisissä ihan vaistomaista. Maailma tahtoo sitä, ja maailmahan on pelkkää tahtoa. No vähän miellettäkin ehkä, muttei paljon.
    ellauri030.html on line 559: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.
    ellauri030.html on line 567: Schopenhauerin nimissä on joukko ilmeisiä ja/tai enemp vähemp typeriä pointteja. Yx on ihmiskeskisyys, eli se et sapaju kazoo kaikkea vaan omasta näkövinkkelistä. No se on kyllä käynyt jo selväxi. Sen älyämisexi ei tarvi olla kovinkaan neropatti.
    ellauri030.html on line 571: Siilin dilemma on ettei siilit voi lähennellä kun niillä on piikit. Höh mistäs sitten tulee lisää siilejä? Ei niillä ole piikkejä vazapuolella. Hyvin sujuu köyriminen niiltäkin, kun vähän varovat. Panevat piikit suppuun sileästi. Nuutti ei saa bylsityx kun se koko ajan kysyy sattuiko. It hurts, but its a good kinda hurt, vastaa siili. Kun Susanna alux suhtautu meihin epäilevästi, me ostettiin sille herätelahjana pehmosiili. Se leppyi siitä ja kuzui meidät niiden silloiseen kellariloukkoon kazoo telkkarista Johnin mielipiirrettyjä.
    ellauri030.html on line 573: S. ähräsi myös riittävän syyn periaatteen kaa, siis sen Leibnizin nimiin pannun periaatteen et kaikella on syy. Determinismin yx formulaatio. Mikään ei ole sattumaa. Tästä tulee se Perza Rovamonkin laki ettei tyhjästä mitään nyhjästä. Samaa tuumi Anaximandros, Parmenides, Archimedes, Platon, Aristoteles, Cicero, Avicenna, Akvinolaisen Tomi ja Spinoza. Siis aika moni muukin tomppeli. Hmm, voi olla, ellei sit höpsismilläkin ole sormensa pelissä.
    ellauri030.html on line 620: ”Jos ajattelee, että hyvin tässä käy, tulee parempi mieli ja masennus vähän väistyy”, Pänkäläinen sanoo.
    ellauri030.html on line 657: Täähän testi on ihan perseestä! Miten noi piirteet muka on tekemisissä pessimismin ja optimismin kanssa? Mix rentoutuminen ja kiireisyys menee tolla lailla? Hizi onhan vaikka kuinka paljon häslääviä sangviinisia optimisteja, vaikka Eski Saarinen, ja veteliä uneliaita pessimistejä, vaikka mä tai Oblomov. Entä sit toi seurallisuus, ei kai sekään aina liity tähän. Optimisteissa on psykopaatteja, joilla ei edes ole kunnon ystäviä. Ei ihmekään jos tää testi ei toimi, se mittaa yhtä aikaa monta luonteenpiirrettä, plus izetuntoa. Inhoon tälläsiä HS selvitti tunarointeja. Ne on yhtä tyhjän kaa, ellei pahempaa, täysin harhaanjohtavia.
    ellauri030.html on line 694: jota tässä lähdetään nyt seuraamaan, kyllä heti varoittaa:

    ellauri030.html on line 701: Ensinnäkin ne sanovat hyvin vähän, ei edes säälittävää esseetä, jota ne

    ellauri030.html on line 702: muuten on kärkkäitä kirjoittamaan vähän kaikesta maan ja taivaan väliltä.

    ellauri030.html on line 703: Sana huumori on tarkoittanut huumoria vasta uudella ajalla. Tähdillä kuten

    ellauri030.html on line 709: Lähetäänpäs kazomaan tätä lähemmin. Tää on Stanfordista, pienin lisäyxin.

    ellauri030.html on line 710: Varoitus: tää on yx mun kaikkein pisimpiä paasauxia tähän asti!
    ellauri030.html on line 712: Valtaosa filosofien kannanotoista on koskenut pilailua filosofien kustannuxella. Lättänenä Plato sanoo Valtiossa, että diktaattorin ei pidä naureskella, se pilaa pelottavan efektin. Erityisesti sitä vitutti Homeroxen kohdat missä jumalat nauraa apinaväelle. Arvovaltainen yleisö ei naura, puhumattakaan jumalista. Sitä ei pidä hyväxyä. Ihannevaltiossa komediat sensuroidaan, niitä sallitaan vaan orjille ja vierastyöläisille. Vapaat valkoihoiset ei saa niitä tehdä eikä nähdä. Standup-komiikasta puhumattakaan. (Lait 7: 816e; 11: 935e). Naurettavuus on eräänlaista pahaa. Hemmo ei tunne izeään ja sille nauretaan, vaikka se izekin. Se on heikkoutta, moraalisesti tuomittavaa. Saatana et tää on läpinäkyvää jäyhää izekorostusta. Platon oli säälittävä pöyhkimys.
    ellauri030.html on line 724: Munkkisäännöissäkin kiellettiin naureskelu, varmaan six että munkit oli armoitettuja hohottajia. Niistähän pahoitti mielensä Iso-Pauli Münchenin oluttuvassa. Nostelivat kolpakoita ja hohottivat. Kaiken kukkuraxi Lea astu koirankakkaan. Nyt lähetään kotiin, ne päättivät. Oli kova vaiva taivutella ne peruuttamaan puheensa.
    ellauri030.html on line 728: Reformistit ei nähneet tässä mitään parannettavaa. Puritaanit kirjoitti kokonaisia trakteja naureskelua vastaan. Vakavaa ja raitista elämää on elettävä, ei naureskella typeryyxille eikä hohoteta julkisuudessa kuin moukat. Komediat kiellettiin.
    ellauri030.html on line 736: Nauru tai pilkka on vihansekaista iloa, kun huomataan jossakussa joku pikku ansaittu vika, siitä me pidämme, ja kun se vielä tulee yllättäen, niin se yllätys aiheuttaa naurua. Erityisesti silminnähden vialliset ihmiset kuten rammat, silmäpuolet, kyttyräselät tai julkisesti nolatut naurattavat, etenkin niitä jotka ovat izekin jotenkin huonoja.
    ellauri030.html on line 754: Ei toi nyt ihan hahhahhaa hauska ollut, sellanen pikkunokkela, suurin helpotus tuli siitä et ymmärsi mikä siinä oli pointtina. Tai miten Zape selviää nokkelasti jostain pälkähästä. Kävelee hassusti ja heiluttaa keppiä samalla. Se oli Arskankin mielestä tärkeää et se teki molempia samalla, ettei ole niinkuin Jerry Ford, joka ei pysty ajattelemaan ja syömään purkkaa pysähtelemättä välillä. No tommonenkaan ei ole musta järin huvittavaa.
    ellauri030.html on line 760: Jotku huomauttaa et rivoille ja törkeille vizeille nauraa eniten rivot ja törkeät ihmiset, just ne jotka ei kauheesti repressoi noita tunteita. Mut täähän johtuu just siitä minkä mä oon toisaalla sanonut, että normit ei saa olla liian jyrkkiä eikä matalia, vaan just sopivia. Muuten reaktio on joko hyi tai huoh. No jokatapauxessa Freudin paineilmateoria on totaalisesti out tällä hetkellä.
    ellauri030.html on line 782: Siis mikä porukoita nauratti? Takuulla se että vaikka punanahka oli järkevä, repukalla ei ollut riittävästi taustatietoja. Silloin ei auta edes että on ovela. Kolonialistit on tosi paljon joholla. Tää on vähän sukua nauramiselle lasten kustannuxella, jonka Kant erixeen mainizee. Vähän taas sellasta dramaattista ironiaa. Punanahat ei ymmärtäneet viziä.
    ellauri030.html on line 788: Lapiomiehen Artulla on mielestään filosofisempi versio epäsuhtaselityxestä. Sen miälest epäsuhta on havainnon ja tiedon välillä. Esim sitä nauratti nähdä tsihu ja berhardilainen vierekkäin. Molemmat on koiria, mutta miten erilaisia! Hahhaahhaaaa! No tää on kyllä jo ihan Walt Disney-luokan rimanalitus. Puudelit on sentään rotu sinänsä. Schopenhauer-vizi: Vartijat antoi vangin pelata niiden kanssa korttia, mutta kun vanki huijasi, ne potkaisi sen ulos. Varmemmaxi vakuudexi Arttu vielä selittää. Kaskun kärki on tämä: vartijat seurasi yleisperiaatetta "väärinpelaajat ulos", mutta unohtivat että se oli samalla myös vanki, ts. se olisi pitänyt pitää kiven sisällä! Huomasitteko? Haha!
    ellauri030.html on line 794: Vizit on siitä miellyttäviä (jatkaa Artturi), että havainto voittaa, järki jää toisexi. Eläin sapajussa voittaa ihmisen. Vizailu on kevyttä puuhaa, siitä ei tule päänsärkyä, kuten kovasta ajattelusta. Ja on kiva nähdä joskus, että elukka pääsee joholle, tää ihmismäinen pohdinta on pitkän päällä ikävää. Tiedon lisäys on tuskan lisäystä. Kivempi edes joskus ilostella vaan. Six nauru vähän muistuttaa iloa. Köykästä ilonpitoa.
    ellauri030.html on line 796: Kyttyräselkäinen Søren Kierkegaard (1846) lähti kans liikkeelle epäsuhdasta ja piti huumoria filosofisesti tärkeänä. Sillä oli kolme elämänvaihetta, esteettinen, eettinen ja uskonnollinen. Huumori ja ironia varsinkin on esteettisen ja eettisen rajalla. Huumori on viimenen askelma ennen uskoa, se sanoo. Sen mielestä uskonnolliset ihmiset on humoristisia, ja kristinusko on kaikista uskonnoista humoristisin. Kappas vain! Mielipide tämäkin. Totta ehkä, tosin huumori on tahatonta. Perusteluja?
    ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.
    ellauri030.html on line 800: William Hazlitt (1778-1830, kriitikko vaikka vähän tunnettu paizi briteissä; HK Riikonen mainizee sen esseistin ominaisuudessa, vähänkun enkkujen Sainte-Beuve) sanoi tänkin paremmin:
    ellauri030.html on line 804: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista.
    ellauri030.html on line 808: Six ei ole ylläri, että filosofit ei ole järin innostuneet huumorista vieläkään. Nyzen vika on että se on irrationaalista. Ja sitähän filosofit kammoaa kuin ruttoa. Nauru on pelkkää fyysistä nautintoa, niinkuin joku pieru. Santayana, vielä yx sakramenskattu ääliö, oli tällä kannalla. Sapaju, rationaalisena apinana, ei voi pitää absurditeetistä enempää kuin nälästä tai kylmästä. Hömelö, kyllähän se tykkää laittaa jalan peiton alta kylmään ja vetää sen takaisin. Onni on differentiaali.
    ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.
    ellauri030.html on line 812: Tompalla on (Summa Theologiae, 2a2ae, Q. 168) sekä liikaa leikkimisen että liian vähän leikkimisen synti mainittuna. Onkohan omalla pelillä leikkiminen mukana? Sitäkin voi tehdä liian vähän, lisää eturauhassyövän riskiä. Vizit pitää omaa mieltä kunnossa ja parantaa myös seuraelämää. Tosikot on typeriä, se on syntiä. Jopa Seneca suosittelee vizejä, ettei vaikuta liian tylsältä.
    ellauri030.html on line 814: Joku Cohen just viime vuosituhannen lopussa terotti että huumorista on tsygologista hyötyä. Se lisää epäjärjestyxen sietokykyä, vähentää kitkaa ihmisten välillä ja keventää kaikenlaista kurjuutta. Eihän niitä sen takia tehdä, eikä vizit kai kuulu (vielä) amerikkalaisten vanhempien vauvakoulutuxen flashcard-ohjelmaan, mutta totta se silti on.
    ellauri030.html on line 839: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.
    ellauri030.html on line 845: Huumorilla sapaju selviää isommistakin ongelmista kuin ketsupista paidalla. Ei ajatellakaan asioita vaan omalta kohdalta, vaan ymmärretään, että tällästä voi sattua kenelle tahansa. Naura sinäkin! Kuten piilokamerassa, nähdän izemme toisten silmillä. No vittu siinähän se just onkin, ne perskuleet nauravat. Ihminen ei taistele eikä pakene, se jää nauramaan. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Kun tilanne on oikein toivoton, ei jäädä vakavixi, vaan kaadutaan lattialle ja kustaan housuihin.
    ellauri030.html on line 849: Eliskä nauru pidentää ikää, tai jos ei pidennä, niin se vähentää stressihormoonia, tekee viimeisistä minuuteista siedettävämpiä. Ainakin hauskempia kazojien mielestä. Sydänkohtauxen vaarakin vähenee. Koleeriset A-tyypit kuolee niihin enemmän.
    ellauri030.html on line 851: V 1907 psykologian lehden esipuheeessa sanottiin: huumorin ehkä isoin funktio on irrottaa meidät hyvän ja pahan, voiton ja tappion ajattelusta ja nähdä maailma perspektiivissä. Se vähentää turhamaisuutta ja pessimismiä ja pitää mielen avoimena. No niinpä, se on sitä suhteettomuuden ja suhteellisuuden tajua. Epikuros tajus tän paremmin kuin nippu stoalaisia.
    ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
    ellauri030.html on line 859: Komedia soveltuu paremmin markkinatalouteen, jossa eliitti pysyttelee mieluummin kulisseissa. Tragedia ei edes ole mikään genre enää. Jos leffa ei ole komedia, se on seikkailua tai actionia (homeerista mätkintää) tai draamaa (ihmissuhdescheissea ilman nauruja). Draama tulee kai lähimmäx entisvanhaa tragediaa. Kaikista homeerisimmissakin sankarileffoissa on koomisia kevennyxiä. (Niistä vastaa usein sankarin sivuvaunu plus konnakopla.)
    ellauri030.html on line 884: Bertrand Russell oli tommonen standup koomikko. Filosofian pointti on lähteä jostain arkipäiväisyydestä ja päätyä johonkin niin päättömään ettei kukaan usko sitä. Samaa sdradegiaa noudattavat monet mytomaanit, kuten Aglaja Ivanova Jepantshin Doston Idiootissa ja Riitta Roth. Filosofi ei pelkää absurdia enempää kuin kemisti likaa, tai lingvisti rumia sanoja. Tässä vielä Russellin onelinereita:
    ellauri030.html on line 912: It has been claimed that Freud's division is artificial and not very clear. Altman (2006) thinks all three types of humor are aggressive and sexual. Lähde:
    ellauri030.html on line 970: Okei, orja! Tapan sut ja lähetän sut edeltä!

    ellauri030.html on line 974: Mukana on jotain sitaattia Gigameshista ja muista mesopotamialaisista klassikoista. Vähän teodikean makua tässä on. Elämä on absurdia, mihkään elämässä ei ole oikein kunnon perusteluja. Just tämmösiä vizejä on tehty myöhemminkin, et ensin kexitään joku course of action ja sit ryntätään se perästä.
    ellauri030.html on line 989: Seniilin koalan seniilit kirjoituxet löytyy vaan yhdestä paikkaa. Niiden selvittely manuxesta lie ollut yhtä helvettiä. Sope kirjoittaa kaiken ainaskin 50 kertaan vähän eri sanoilla, makustelee uudestaan ja uudestaan vähiä jäljellä olevia sanottaviaan, mätystelee niitä kuin vanhaa purkkaa, unermüdlich wiedergekaut. Iloizee pahanilkisesti että sen vanhuudenpäivinä nuoriso on alkanut lukea sen lässytyxiä. Kiroaa koulu- eli kateederifilosofiaa kuin Essa Saarinen. Sanoo jolpeille et lukekaa vaan Kantin ja mun prujuja, se riittää.
    ellauri030.html on line 1003: Sope miettii missä kohtaa elimistöä mahtaa tahto piillä. Vähän kaikkialla, se arvelee. Turhaan se sekottelee kahta kielipartta, kahta tapaa selitellä samoja ilmiöitä. Ei päässä eikä muuallaakaan ruumissa ole tarvetta millekkään homunculuxelle.
    ellauri030.html on line 1007: Kiinalaiset haukkui kristittyjä lähettejä sadunkertojixi, kun kristittyjen evankeliumi oli niistä vaan kertomus, josta puuttuu pelikirja. Missäs säännöt on? Käviköhän Wilhollekkin näin. No sen yleisö oli oppimatonta väkeä, ne varmaa tykkäskin tarinoista.
    ellauri030.html on line 1009: Hobbes ym. 1600-luvun hemmot selittää kaiken mekaniikalla, koska se oli sen ajan uusi kova juttu. Sope on väliinputoaja, se selittelee kaiken tahdolla. Sopen Wille on jonkinlaista innere Drangia. Sille selvii vasta vanhana galvanismi ja sähkön osuus ruumiin liikuttajana. (Eikä sillonkaan kunnolla.) Ehkä se sen tahto oiskin ollut sähköä, jos se olis syntynyt sähkölamppuaikana.
    ellauri030.html on line 1011: MTV:n uutiset uutisoi toisesta Willestä, nimittäin kokkarifasistimuusikko Rydmanin fasistikokkaripojasta. Uutisena kerrottiin, että Wille oli myyny vanhan pesukoneen viirusilmä mamulle, joka ei osannut säätä pesukoneen jalkoja. Wille tuli paikalle ihan omakohtaisesti ja sääsi omalla jakoavaimella jalat kohilleen. Uutisen arvoista MTV:n mielestä oli se, että herra kansanedustaja korkeine persoonineen pyllisteli mamun kylpyhuoneessa. Kiinan mamusta se olikin ennen kuulumatonta, mutta pitäskö meidän paikallisten läpyttää? Jos pitäisi, alkaa tosissaan olla syytä huoleen. Musta tästä oisi saanut uutisen, jos se pesukone ois pudonnut Willen päähän kuin kassakaappi kalloon Kelju K. Kojootille. Se olis ollut uutinen, ja hyvä sellainen.
    ellauri030.html on line 1019: Nerot niinkuin Sope on synnittömiä, kert ne vaan miettii viattomalla järjellä päässä syntyjä syviä, eikä lähde karzalle tekee tahdonvaraista syntiä. Siitä se ihmisarvo lähtee, sellaisia on suuret henget, joita kunnoitetaan. Näinhän sen sopii ajatella, käteenvetäjän. Jännä miten nerojen pelikirjat aina sisältää tän säännön: ja voittaja oon mä.
    ellauri030.html on line 1021: Vähän se säätelee kristinuskonvastaisimpia pointtejaan, ettei joudu roviolle: ne sit Religionsspott... "Tiedän kyllä että kun on jumala, voi sallia izelleen kaiken, mutta tämä menee jo liian pitkälle." (Siis että tyhjästä nyhjästy syntinen ei saa palata tyhjään josta se on tehty, vaan saa kyydin kattilaan määrättömästi paistumaan.) Vähän sekavaahan tomismissa on, ettei lopputulos sittenkään riipu syntisäkiin tekosista, vaan että porukka on alunperin jo jaettu vuohiin sekä lampaisiin. Mut tästä dramaattisesta ironiasta on ollut puhe jo Calvinin kohdalla.
    ellauri030.html on line 1023: Vanha Sope lukee tieteellisiä papereita ja tekee omia arvailuja, oisko salamassa kyse elektrolyysistä, paukku tulis kun happi sitten syttyy sähköllä? No ei, ääni tulee vaan latauxen purkautuessa ilman äkillisestä lämpölaajenemisesta. Mut hyvä yritys. Sope yritti ihan loppuun saakka ymmärtää. Ettei tiede vaan yllätä vanhaa filosofia takaapäin.
    ellauri030.html on line 1051: Pikin Ewald lähettää sille laatikoittain ravintolisiä

    ellauri031.html on line 132: Yxi säälittävä pätkä on säilynyt nimeltä Dragsvik språk - artikel, josta on tämän albumin motto. Se on kai mun oma ruozinnos T.C. Whiten kirjan murkkuepisodista. Loppu löytyy osin puhtaaxikirjotettuna alempana. Mä huomaan että mulla oli jo sillon eli 40v sitten sama tyyli lainata ja samalla väännellä toisten textiä. Vähän kun ajoneuvon käyttöönottoa ja hylkäämistä ojaan lyttyyn ajeltuna, ryynit penkillä ja tankki tyhjänä.
    ellauri031.html on line 182: - Enokomisti Julma, tässä tutkimuxessanne vertailette Viron ja Suomen yritysverotusta, työvoimakustannuxia ja television iltaohjelmia pneumososiaalisen horisontaaianalyysin avulla ja päädytte siihen lopputuloxeen, että suomalaistenkin yhtiöiden kannattaisi heti lähteä riistämään Viron matalapalkkaisia työläisiä, jotka hyvällä säällä näkyvät Pasilan radiomaston ikkunasta pieninä muurahaisina.
    ellauri031.html on line 189: - Kyllä! Suomen postilla on yli 10000 keltaharmaata työntekijää (no, oli, nyt niitä on alle 8000 ja yhä vähenee). Jos näille maxettaisiin palkka Viron palkkatariffien mukaan, siitä koituisi yhtiölle ainakin helskutinmoiset säästöt!

    ellauri031.html on line 193: - Jollei vähän ylikin. Se on kuulkaa komea näky, kun kello seizemältä aamulla Tallinnan satamasta starttaa laivastollinen postinkantosiipialuxia uumenissaan tuhansia tallinnalaistuneita suomalaispostin jakajia valmiina jakamaan suomalaisille edullisesti roskapostia. (Muutahan siellä ei enää kuljekaan.)

    ellauri031.html on line 198: Lähes yhtä huima ja kustannussäästöhakuinen on Vahana Jurtiaisen ehdotus siirtää VR:n toiminta Viron matalaveroatmosfääriin, joka hyvällä säällä näkyy Viru-hotellin ylimmän kerroxen ikkunasta.

    ellauri031.html on line 205: Tähän suuntaanhan se sittemmin on mennytkin, paizi kumikana Berner ehdotti koko VR:n siirtämistä korvauxetta suoraan yrityxille. Saisivat sitten päättää kannattaako Helsinki-Kemijärvi välillä pitää junayhteyttä ollenkaan, vai puretaanko rata ja myydään kiskot virolaisille romuna. Viron palkkataso on noussut niin paljon, että pianaikaa alkavat tähyillä sinne rakennustöihin täkäläisiä poroja. Jahka Peter Vesterbackan plääni toteutuu, koko konkkaronkka Kemijärveltä pohjoiseen voidaan kuskata Viroon vierastyöläisixi rekoilla. Ei tarvita junia eikä veronkantosiipialuxia.
    ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä Hermanni oli jääkäriliikkeen aktivisti, fasisti ja murhamies. Hän oli vuosina 1918–1919 Suomen asiainhoitaja ja Finnpapin edustaja itsenäistyvässä Ukrainassa Kiovassa. Tää Edvard asui enimmäxeen Ruåzissa (Gummerus oli kansakoulunopettajana Lövsjössä 1947–1949 ja muutettuaan Strängnäsiin hän toimi opettajana Gripsholmin kansankorkeakoulussa) ja Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
    ellauri031.html on line 221: Vähän myöhemmin 1935 tapahtui se 6-vuotiasta Jaakko Hintikkaa askarruttanut Abessinian selkkaus. Toisessa maailmansodassa saapasmaan mustapuseroiset sankarit otti sitten turpiinsa. Pakenivat suinpäin takaisin Sisiliaan kumiveneillä.
    ellauri031.html on line 231: Kesäisin lähetetään heidät suuriin leireihin rannikolle tai vuoristoon (kuin Aku ja pojat!). Lapsia ei pakoteta osastoihin. Mutta on sanottava, että koulupojat jotka eivät kuulu nuorisojärjestöihin saavat joskus kärsiä fasististen tovereittensa kiusaa. Järjestöissä pojat oppivat tottelemaan käskyjä, käsittelemään ylempiään ja alempiaan ja aseita, seisomaan vahdissa, sanalla sanoen sotilaan velvollisuuxia. Moraalisesti ja fyysisesti heitä valmistetaan tulevaan tehtäväänsä, jonka sisältö selvään käy ilmi nuorisojärjestön johtajan sanoista: "Ehkä tulee aika maallemme, jolloin kokonaisen sukupolven täytyy uhrata kaikkensa, toimintansa, omaisuutensa ja elämänsä kansakunnan tulevan suuruuden hyväxi. Silloin johtajalla on oleva uusi kansa, palavan uskon ja uhritahdon täyttämä, valmis valittamatta uhraaman kaiken suuren päämäärän vuoxi." Kuuliaista tykinruokaa, kiväärin- ja tykinkuulille maalitauluja. Niinkuin kävikin. Sääli ettei listitty kuin muutamia miljoonia, enemmänkin maalitauluja oisi ollut maailmanlaajuisesti tarjolla.
    ellauri031.html on line 241: Mitkä ovat fasismin johtoperiaatteet? Kysymyxeen on vaikea vastata. Fasisteilla ei ole erehtymättömiä pyhiä kirjoja, on vaan erehtymätön johtaja, paavi B. Mussolini. Eikä fasisteilla ole koskaan ollut yxityiskohtaista puolueohjelmaa. "Ohjelma? Onnexemme Mussolini heti julisti ettei fasismi voi eikä tahdo atkia vanhojen puolueiden typerää ajanvietettä. Emme me voi joka kuukausi esittää uutta ohjelmaa, joka teoreettisesti ratkaisee kaikki ongelmat maan ja taivaan välillä, ohjelmaa jonka kohdat aina jäisivät enemmän tai vähemmän hurskaixi toiveixi."
    ellauri031.html on line 243: Fasistinen valtio-oppi muistuttaa paljossa hegeliläisyyttä. Kuten Hegel ja jossainmäärin myös hänen oppilaansa Snellman, Marx ja Engels, hylkää fasismi periaatteessa individualismin. (Sixhä Snellmannikin uhras katovuonna Suomen kansan hopeamarkan alttarille. Sadan markan seteliä, jossa JW yrmyili pulisonkeineen, ei vielä ollut kexitty, mutta sen saattoi vaistota.) Kun joukko heittiöitä elää yhdessä, syntyy fasismin mukaan yhteiskunta, valtio ja kansakunta. Yxilö on ehdottomasti riippuvainen yhteisöstä jossa hän syntyy, hän ja hänen elämänsä ovat välineitä, ei izetarkoitus. Yhteiskunta ja sen kirjoittamattomat lait ovat yxiöiden yhteistoiminnan spontaani ilmaus. Valtio taas on abstrakti olio, joka perustuu tiettyihin oikeudellisiin ja taloudellisiin periaatteisiin ja on yhdysside yhteiskunnan ja kansakunnan välillä. (Mitähän hemmetin sanahelinää tääkin on? Hegeliä kai, das Nichts nichtet noch einmal.)
    ellauri031.html on line 247: Vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta fasismi on verrattavissa katoliseen kirkkoon ja jesuiittajärjestöön. Kuten kirkko, fasismi haluaa kontrolloida ei ainoastaan yxilön toimintaa yhteiskunnassa vaan myös hänen yxityiselämäänsä ja kahta sen tärkeintä instituutiota, avioliittoa ja perhe-elämää. Siveyspoliisista, siittimet esille. Sharialakia. Mumslimeilla on juuri sama meininki. Mutta fasismilla on toinenkin kosketuskohta katolisuuteen. Kuten sitä, fasismiakin elähdyttää syvä ja palava mystisismi, usko Italian tulevaisuuteen. (Voi hemmetti, mystikoita taas.)
    ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
    ellauri031.html on line 257: Korporatiivinen yhteiskunta ei ole läheskään valmis, mutta näyttää siltä että fasismin johtomiesten tarkoitus on vähitellen siirtää kansakunnan edustamisen tehtävä edustajainhuoneelta korporatiiviselle kansallisneuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja on B. Mussolini. Siihen kuuluu ammattikuntien edustajia, yhtä monta työntekijäin ja työnantajain edustajaa. Vain työtätekevillä on oikeus ottaa osaa valtiolliseen elämään. Ja työtätekevät ovat täydellisesti edustettuina ammattikunnissa ja valtion tunnustamissa yhdistyxissä, joiden sixi tulee valita ehdokkaat valtiolllisiin vaaleihin. Ammattirjärjestöjen laatimat ehdokaslistat alistetaan fasistipuolueen suuren neuvoston hyväxytttävixi ja ne henkilöt jotka tämä hyväxyy asetetaan varsinaisixi ehdokkaixi. Äänioikeutettuja ovat vain ne kuuluvat puolueeseen, ammattijärjestöihin ja yhdistyxiin ja jotka vaalilautakunnat ovat hyväxyneet. Vaaleissa annetaan vain kyllä- ja ei-ääniä ja äänestäjät voivat siis vain hyväxyä ja hylätä koko maalle yhteisen ehdokaslistan kokonaisuudessaan. Vaalit ovat siis luonteeltaan lähinnä kansanäänestys. Ellei riittävästi kyllä-ääniä saada, järjestetään uudet vaalit.
    ellauri031.html on line 261: Parlamentilla on yhä aloiteoikeus mutta sillä ei ole oikeutta sotkea puoluepolitiikkaa hallituxen toiminnasta käytyyn asialliseen keskusteluun. Tämä on epäilemättä lisännyt eduskunnan työkykyä. Suurella neuvostolla on korkein valta diktaattorin ja kuninkaan jälkeen. Sen puheenjohtaja on kuten sanottua B. Mussolini ja jäsenistö on 1) Mussolinin lähimmät miehet (pysyviä), 2) ministereitä, puheenjohtajia ja sihteereitä fasistisista ammattikuntajärjestöistä, 3) muita määräaikaisia jäseniä.
    ellauri031.html on line 265: Maaltapakoa vastustetaan. Maalaisten muuttoa kaupunkiin vaikeutetaan. Kaikki työttömät ja ne joilla ei ole pysyvä työpaikkaa kaupungeissa lähetetään kunnan kustannuxella kotipaikkakunnille. Nuorisorikolliset lähetetään ojennuslaitoxiin, joissa heistä fasismin sosiaalipolitiikan mukaisesti kasvatetaan maanviljelijöitä. Julma ja epätavallinen rangaistus.
    ellauri031.html on line 269: Fasismi on nähnyt paljon vaivaa voittaaxensa akateemiset piirit puolelleen. Ylioppilaiden keskuudessa on perustettu erityisiä miliisiosastoja. Miliisissä opiskelijat voivat lyhentää asevelvollisuuttaan. "Kirja ja kivääri fasistin tekevät", sanoo Mussolinikin. (Mikä kirja? Mussolinin kootutko? Osasiko se lukea?) Fasistisilla ylioppilailla on oma järjestönsä, joka järjetää taloudellisia ja opintohelpotuxia. "Tässä on kyllä tietty epäoikeudenmukaisuus, koska monet ylioppilaat eivät kuulu järjestöön, jonka tehtävä onkin ennen kaikkea poliittinen. Italiassahan ei ole laillisesti tunnustettuja ylioppilaskuntia."
    ellauri031.html on line 271: Fasistiset yliopistoprofessorit ja dosentit kuuluvat fasististen yliopistoprofessorien kansalliseen liittoon. Ei-fasistejakin voidaan kuzua jäsenixi tähän liittoon joka edustaa maan korkeakoulujen opettajakuntaa. Sen tehtävä on huolehtia kansakunnan kulttuurikehityxestä ja olla yhteistyössä fasististen sivistysjärjestöjen kanssa. Järjestö tukee jäseniään taloudellisesti ja sillä on eläkekassa. Virkojen täytössä se toimii yhdessä konsistorien kanssa yliopistoissa. Muiden fasististen järjestöjen tavoin tälläkin on määrätty poliittinen tehtävä, nimittäin toimia maan korkeakouluissa ja niiden opettajakunnassa fasistisessa hengessä. Tällaisesta toiminnasta on tietysti suuri vaara akateemiselle vapaudelle ja se voi johtaa pahoihin väärinkäytöxiin. (Nyt Gummerus jo hätkähtää, sehän oli siellä pohjoism. kielten lehtori).
    ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
    Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
    ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
    ellauri031.html on line 282: Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.
    ellauri031.html on line 286: Tunnettujen ja tuntemattomien oppositiomiesten asema on valitettava. Heitä uhataan alituiseen karkotuxella "saarille". Vankileireillä Italian ja Sisilian rannikon pikkusaarilla elää tuhansia antifasisteja. (Nythän niillä on antieurooppalaisia mamuja.) Heillä on täysi liikkumavapaus mutta he ovat poliisin jatkuvan valvonnan alaisena ja heitä on kielletty lähtemästä karkoituspaikkakunnalta. (Ei ollut vielä suomalaisten nilkkapantoja.) Karkaamisyrityxet päätyvät tavallisesti kuolemaan. Oppositiomiehillä ei ole liioin mahdollisuutta lähteä maasta, sillä heille ei myönnetä passeja. Ne jotka yrittävät salaa ylittää rajan pidätetään ja tuomitaan ankariin rangaistuxiin. Mussolinin henkeä yrittävät tuomitaan kuolemaan. "Ylimääräinen valtion turvallisuustuomioistuin" panee tuomion nopeasti täytäntöön.
    ellauri031.html on line 288: Salainen poliisilaitos on vahvasti kehittynyt ja sen agentteja on kaikkialla. Ovenvartijoilla on velvollisuus säännöllisesti tiedottaa ihmisten tulemisista ja menemisistä. Mutta kaikki tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa ja valvontalaitos on erinomaisen taitavasti organisoitu, ei sitä paljon huomaa arkielämässä. Joskus saattaa joutua todistamaan pikku välikohtauxia julkisuudessa. Sillä luonnoltaan huolettomana italialaisen on vaikea seurata kaikkia niitä monia määräyxiä joilla hallitus koettaa kasvattaa kansaa kuriin ja järjestyxeen. Kansalaisen on opittava pysyttelemään vasemmalla jalkakäytävällä, noudattaa siisteyttä ja järjestystä raitiovaunuissa ja autobusseissa, junissa jne. Vähitellen alkavat italialaiset oppia että määräyxet ovat noudattamista varten, vaikka monet napisevatkin "preussilaisuudesta". Sama meininki on nyt Kiinassa. Nekin on luonnostaan aika homssuja.
    ellauri031.html on line 298: Siihen nähden fasismi menee kansainvälisesti hämmästyttävän hyvin kaupaxi. Fasistien risukimput on Rooman liktorien eli poliisien vanha virkamerkki. Monen muunkin kansan kurittomat ainexet (varsinkin maahantunkeutujat) ovat osoittaneet olevansa koivuniemen herran tarpeessa. Ja kun hopeaselkä apinat kaikkialla maailmassa haluavat paukuttaa pikkuapinoita päähän oikein kunnolla, ne ovat nopeaoppisia, joskaan eivät järin omaperäisiä. Kun kerta samat vanhat temput toimivat, mixi kehitellä uusia. Fascis on muuten latinassa maskuliinipoikkeus (ylläri).
    ellauri031.html on line 316: Benito lähti Sveiziin pakoon inttiä, luki siellä Nietscheä ja Paretoa. Sovelsi diktaattorina Pareton periaatetta: 80% mulle, 20% sulle. Ei tullut ihan Pareto-optimaalista. Mellakoi sosialistiporukoissa Sveizissä. Pidätyskuvassa on tosi pahan näköinen, tommonen makaroonimatu kun tulis pimeellä kujalla vastaan. Palas lopulta Italiaan ja meni kiltisti sala-ampujajoukkoihin, halus kai oppia käyttelemään kivääriä kunnolla. Sillä oli siellä kananpersetöyhtö hatussa ja se marssi puolijuoxua.


    ellauri031.html on line 325: Mussolini riitaantui sossujen kanssa 1914 maailmansodasta. Se halus mukaan, sosialistit ei. Se oli 38. Siitä lähtien se alkoi voimakkaasti poppoloilla omaan taskuunsa. Avanti poppolo. Sen poppoon nimi oli Fasci Rivoluzionari d'Azione Internazionalista in 1914, mistä tuli nimi Fascisti. Kansainvälisen toiminnan vallankumouxellisia risukimppuja. Luutaakkoja. Nytten sanottaisiin soluja. Inter-osa nimestä izesensuroitiin sittemmin. Sala-ampujien hassu kukkohattu päässä se komeili maailmansodassa. Siitä tuli korpraali niinkuin Aatusta, koska se oli niin henkilökohtaisesti rohkea. Siihen osui kranaatinsirpaleita niinkuin Calleriin. Italiaanot oli ympärysvaltoja suuressa sodassa. Viirikukkohattu teki sitten puolikäännöxen seuraavassa erässä. Takinkääntäjä. Britit rahoitti sen valtaannousua maailmansodan jälkeen. Teki puolivoltin ja ampui punatakkeja.
    ellauri031.html on line 506: Vähän tällästä vihapuhetta pitelen izexeen,

    ellauri031.html on line 562: vähän hienompien naisten, sellasten Vuitton-laukkuisten, naistenlehden

    ellauri031.html on line 565: vähitellen karista, ja se poistui vähin äänin Glorian takasivuilta.

    ellauri031.html on line 575: Stalinismi oli alkanut jo haalistua, ja hävisi vähin erin kokonaan, muuttui

    ellauri031.html on line 579: ja rupesi kirjailijaxi, mistä se oli aina haaveillut. Tähdenlento kesti aikansa.

    ellauri031.html on line 585: Esa Sariolasta leivottiin 80-luvun kirjallisuuden uudistajaa ja kokeilijaa. On totta, että hänen teoxissaan rikotaan rajoja: ikävystyttäviin ja lukijaa aliarvioiviin viihdeklisheisiin yhdistetään kömpelöä esseetä ja psykologian alkeisoppikirjaa. Sariolan pääteoxet, Rakas ystävä ja Kuolemaani saakka ovat äärimmäisen yxinkertaisia ja selkokielisiä saippuaoopperoita. Niiden juonena on rikostarina, jossa menestyvä päähenkilö raivaa kilpailijansa tieltään. Päähenkilö ja hänen vastustajansa eivät kuitenkaan ole tasavahvoja, joten heidän välisissään konflikteissa ei juuri ole jännitettä. Kissa ja hiiri -leikin ainoaxi kysymyxexi jää, millä tavalla päähenkilö nujertaa uhkaajansa.
    ellauri031.html on line 589: Tätä siantappoa jatkuu sivukaupalla, tulee sormet kipeiksi pelkästä kopioinnista. Mutta eteenpäin, tästähän voi oppia romaaninkin kirjoittamisen alkeita eikä vaan teurastusnixejä.
    ellauri031.html on line 591: Vielä sietämättömämpää kuin Sariolan juonten kömpelyys on hänen kerrontatekniikkansa alkeellisuus. Sariolalle pitäytyminen normaaliproosassa, tuikitavallisessa minä sinä hän -muotoisessa kerronnassa, on varsin viisas valinta. Tajunnanvirta tai sisäinen monologi edellyttäisivät näet edes jonkinlaista kielellistä lahjakkuutta. Sariola sen sijaan pudottaa kavaletin toisensa jälkeen kuin maailman monin poni Polle, hänen kielikuvansa ovat naurettavuuteen asti kuluneitä ("viiltävä kaipuu") ja dialogi puisevan epäpuheenomaista ja yxitasoista. Tsygologi kaatuu rämähtäen fläppitaulun perässä, kirjan henkilöt eivät edes hätkähdä. Kummankin romaanin ulkopuoliset kertojat ja Rakkaan ystävän minäkertoja tulkizevat jatkuvasti sekä tilanteet että henkilöt. Nämä idioottipsykologit eivät koskaan vaikene, vaan tappavat lukijan mielenkiinnon joka askelella. Tai eivät tapa, se syntyy kuolleena.
    ellauri031.html on line 599: Näistä puuttellisuuxista on kohtalokkaita seurauxia romaanien henkilöille. Henkilöt rakentuvat enemmän kertojan selityxistä ja vakuutteluista kuin toiminnasta ((häh? vaikka toimintaterapeutti on puikoissa?), niistä tulee väkivaltaviihten tai pornografian tutuxi tekemiä törmäysnukkeja. Sariolan romaaneissa ei näy jälkeäkään moraalisesta epäsovinnaisuudesta tai kapinasta. Ihan vaan puhasta darwinismia, mies miestä vastaan, kukot tunkiolla, vahvin kasan päällä.
    ellauri031.html on line 608: Kun vauhtiin pääsin, kopsaan vielä mehukkaimpia kohtia Make Eskelisen Jalli Olosen mestauxesta, joka tulee siantappoaseessa seuraavana. Mä en ole Jallia lukenut kuin vähän sen hiljattaisen toisen tulemisen alkua, eli 1600-luvulle sijoittuvaa Hayleyn apupojan historiikkia. Näyttämönvaihdoxesta huolimatta se kuulosti samantyyppiseltä moraalipuurolta ja angstauxelta kuin nää Maken kuvailemat teoxet: kilttejä setiä, pahoja setiä ja kristillistä moraalia. Ei napannut. Jatko-osassa apupojan seikkailut jatkuu. Jaxan tuskin pysyä hereillä. No nyt lähtee Maken haupizit haukahtelemaan...
    ellauri031.html on line 611: Jalosen romaanit keskittyy niin kovasti päähenkilöiden eettisiin ongelmiin, että henkilöt latistuvat. Niistä tulee yxitasoisia tyyppejä: hyviä, pahoja, tai jaloja, valkoisia ja mustia hattuja, erinäköisiä täytettyjä pöllöjä, jotka havainnollistavat erilaisia ekolokeroita ja selviytymisvaihtoehtoja. Kaiken kukkuraxi päähenkilöiden etiikka on kristillisväritteistä, vähän väliä lurautellaan raamatun tai uskontokirjan lauseita. Henkilöiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat niin naiiveja ja alkeellisia, etteivät ne kiinnosta.
    ellauri031.html on line 613: Pikku-Make sikamessias toivoi, että Jalli kirjoittaisi vielä romaanin, jossa päähenkilöt havahtuvat huomaamaan, että maa ei ole litteä. No NIIN! Senhän Jalli sitten tekikin, vuosikymmeniä myöhemmin kirjassa Taivaanpallo! Ei mennyt Maken hyvä neuvo harakoille. Jalonen on kuin William Burroughsin lause: Hän kykenee pitkästyttämään kuset lukijoistaan missä tahansa aika-tila-asemassa. Todellisuus on totta, tiivistää Jalli Olonen. Pallo on pyöreä. Jalli Olosen vastarintaliikehdintä on kuin lasten ristiretkeä. Jehovan todistajat on hiljennettävä, etteivät jää vasikoimaan virkavallale.
    ellauri031.html on line 622: Mutta mixi Kaarlon pitää aina muistuttaa herraa rahapulasta, vaikka kuten se ize huomauttaa, herra sen ilman kertomistakin tiesi? Praha on loppu lähettäkää tshekki. Kun herra kuiteskin tietää kuinka tässä käy loppupeleissä, se ei spoilereista piittaa, koko juoni on etukäteen tiedossa. Mixeise järkkää Kaarlolle kuukausittaista tilisiirtoa? Säästäisi omia vaivojaan ja Kaarlon housunpuntteja.
    ellauri031.html on line 626: Kaarlo on sellainen pikku leego junanlähettäjä. Sen kuuluu rukoilla, viittoa ja vislata, se on sen toimenkuva jumalan suurella pienoisjunaradalla. Muuten ikuisuus olis kuolettavan tylsää. On lysti kazoa kun se oikein angstaa ja kyykistyy päätä pidellen vastaantulevan junan raiteille. Sit vaihde vaihtuu viime minuutilla, ja matka pääsee jatkumaan. Jumala on armollinen pikku-ukoille.
    ellauri031.html on line 628: Vähän manikealainen on Kaarlon ote teodikean ongelmaan. Kun käy hyvä viuhka, on herra asialla, kun taas huono, se on perkeleen puuttumista asiaan. Kaarlo rähjää perhanasti egyptiläisille rättipäille ja saa kuin saakin perkeleiltä kulkuluvan luvattuun maahan niinkuin oli luvattu.
    ellauri031.html on line 630: Suezin kanavansuulla Port Saidissa oli levotonta, rosvot ryöstävät matkustajat jo satamassa. Samanlaista muistan Karl von Schoultzin Punainen Sulka-sarjan poikakirjasta Seikkailu Suezilla (1958) ja sen jatko-osasta Seikkailu Siinailla (1960), joidenka tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1956-7, sekä Puovo Lipposen vihkosesta Suezin sulttaani. Palaamme tähän aiheeseen albumissa 290.
    ellauri031.html on line 632: Vuoden 1947 heinäkuussa suomalaisten Joosua pääsi perille. (Mooseshan ei päässytkään, kuten muistamme.) Pyöriskeltyään aikansa Jerusalemissa se lähti Galileaan Jeesuxen perään, ja asettui Genesaretin järven pohjoispuolelle Safedin kaupunkiin. Safedissa on kaunista (ks. kuva), mut tää on oikeestaan asian vierestä, ei se siellä kauan vanhentunut.
    ellauri031.html on line 636: Vähän taustoja. 1947 juutalaiset saivat luvatun maansa palestiinalaisilta USAn ja NLn yhteisestä sopimuxesta. Safedin 13K arabiasukasta suuttuivat julmasti joutuessaan 4K juutalaisvähemmistön alamaisixi. Kuin Suomi olis somaleiden luvattu maa. Sotatila alkoi heti.
    ellauri031.html on line 640: Hmm, eikös ollut USAn ja NLn lättänenillä muka lusikkaansa siinä sopassa? Kaarloa alkaa vähän hirvittää, ja se ottaa Raamatusta "peukalovärsyn". Aivan hätkähti, mitä siitä peukalonsa alta luki: Mene kansa kammioihin ja sulje ovet perässä, lymyä hetki kunnes viha on ohi mennyt. Se oli Jesajasta kaiketi. Montakohan peukalointia siihen tarvittiin.
    ellauri031.html on line 644: Hölmö Kaarlo pani päähän samanlaisen homburgerin kuin Shulemilla, ja tuli melkein ammutuxi Shulemina. Taas pienoisjunan vaihdemies käänsi vaihdetta ihan viime hetkellä. Oli jäädä Maire leskexi ja 4 orpolapsen äidixi. Sillä aikaa Kaarlon kämppä Safedissa räjäytettiin taivaan tuuliin herkkuvarastoineen kaikkineen. Onnexi ei oltu paikalla. Perhe oli hyvin pettynyt kun ei päästykään Palestiinaan syömään appelsiineja.
    ellauri031.html on line 650: Maire oli ollut sillä aikaa täysin kusessa, talo oli myyty ja rahat lähetetty Kaarlolle, ei ollut paikkaa mihin päänsä kallistaa. Kallista se on herran teiden auraus. Onnex joku tuttu armahti ja perhe pääsi jouluxi jonkun sairaan tädin tyhjään lukaaliin. Sinne Kaarlo sitten ilmestyi joulupukkina. Mutta mistä manta? Jumala teki ihmeen, joku opettaja lähti eläkkeelle joululta, Maire pani paprut vetämään ja pääsi sinne. Kylmä oli kuin ryssän helvetissä, Lilja vilustui. Elämä jatkui yhtä kurjana kuin ennenkin. Kiitti herra kiitti vitusti!
    ellauri031.html on line 654: Kaarlon sankaritarinat appelsiininpoimijana Kapernaumin naapurissa (Tiberias) muistuttaa elävästi Amos Ozin kibbutziromaania. Mut porkkanoiden kitkeminen on jo niin vittumaista, et Kaarlo pyytää jumalalta siirtoa. Ja tulihan se, skotin lähetyssairaalan talonmiehexi. Maire odottelee katraan kanssa tehdastyöläisenä ruozissa. Kaarlon ei auta muu kun alkaa kazella perheasuntoa, Maire pommittaa niin kovasti. Eka ei kelpaa kun siellä on perkeleitä komerossa. Perhe saapuu vapahtajan kotijärven rannalle ovettomaan ja ikkunattomaan talorötisköön. Aika karua niillä oli tappaessa rottia ja käärmeitä, niinkuin meillä monen muuton jälkeen mutta enemmän kotieläimiä. Saita asshole skotti kusettaa niitä, tekevät sairaalassa työtä palkatta. Syövät 5 kaktusta ja 2 kalaa katiskasta. On vaikeaa. Sitten saidan skotin sairaala suljettiin, kun rotta oli syönyt lapsipotilaalta nenän. Skottilähetti lähetettiin kotia, Syvännön bibliabisnes tuli tilalle.
    ellauri031.html on line 656: Vielä ei olla niin pitkällä. Puute jatkuu, vaikka joulukalaa tulee ihan pietarin kalansaalis laittomalla katiskalla. Ei ovia ei ikkunoita, 5 astetta ja lunta. Pihalla on arabien uuni jossa lie joskus paistettu koltiaisia. Kaarlon ruokarukouxet lie kuultu huonosti sillä herra lähetti tonnin mätiä perunoita Suomesta. Lähetyssaarnaajilla on kovat piipussa, sekin jenkkipastori jonka komerossa oli perkele osoittautui tafsaajaxi ellei pahemmaxi. Eikä ollut ainoa, Kaarlo valittaen toteaa. Onnexi Kaarlolla on se Maire.
    ellauri031.html on line 661: Jutkukouluissa on aapisena raamattu. Niitä ei ollut tarpeexi. Kierot lähetit lahjoittivat ilmaisi piplioita, joissa oli uusi diili mukana. Ortodoxijutkut hurjistuivat, kiellettiin niiden tuonti. Hassuhattu tupsukorva hasidi näki Kaarlon ize teossa ja alkoi rähistä. Onnexi jumalalla on niskaote jahvesta. Kaarlo tuntee nipun puolikuivureita korkeissa paikoissa, mutta sekään ei aina auta mäessää. Kokokuivureita on joukossa noin 15%, mutta niiden valta valitussa kansassa on paljon suurempi.
    ellauri031.html on line 663: Siinain sota syttyi 1956, siis just se selkkaus joka toi Kalle-Anttonin ja Puovo Lipposen Suezille. Kaarlolle oli tulossa Ruozista 55K raamattulähetys. Kaarlo koitti saada muita kristillisiä lähetyxiä jakamaan hellutaihörhöjen raamatuita. Brittipiispa kazoi impressumin ja sanoi kuin Jakkoh-Hintikka: aika heikko. Me myymme vaan oman kirkon hyväxymää painosta. Tämmöstä emme huoli ilmaisexikaan. Kokouxesta jäi paha maku suuhun. Happamiapa ovat lähetit, ja kateita. Samalla apajalla ovat, reviiritietoisia.
    ellauri031.html on line 664: Mutta postilähetys on laupias, lähetetään siis 55K ristisidettä! Kaarlolla oli 300 kristityn osoite. Eipä paljon. Oikutteleva vw pienoisbussi tulee Saxasta miniän mukana. Nikodemuskristitty publikaani auttaa väärentämään paperit. Kaarlo ajeleeb sillä 400K km pitkin Israelin pölyisiä teitä. Moottorikin vaihdetaan kuin meidän mannepirssitä ja Wokun räyhämobiilista.
    ellauri031.html on line 668: Ilkeä postiministeri takavarikoi omin luvin postitetuita raamatuita. Kaarlo paastoaa ja saa neuvon: kirjoita kirje koko ministerikunnalle ja uhkaa postiskandaalilla. Kylä lähti. Seuraavalla kerralla herralla on räväkämmmät otteet: paha postiministeri kuolee kesken ilkityön sydänhalvauxeen. Niin käy kun sydän paatuu kovasti. Jumala vie hommat kotiin ja raivaa vastustajat tieltä.
    ellauri031.html on line 670: Mutta dumarilta taisi pilli siinä vähän lähtee käsistä, kun Myron $. Sacketkin puhallettiin samalla kentältä, jonka rahoista oli koko lysti maxettu. Toinen jenkkimesenaatti Oral B Hammasharjakaan ei ollut enää kiinnostunut, sillä sen rahat nieli sen nimeä kantava yliopisto.
    ellauri031.html on line 672: Joku saattaa kysyä, millä ja kenen lähettämillä rahoilla tällaiset suurpainoxet rahoitetaan. Kysyä saa, muttei vastata. Panee miettimäään mikä on tän raamattuvälityxen bisneslogiikka. Mikä ansaintamalli siinä on, miten rahavirrat kulkevat. Mistä muodostuu tulo-ja menojonot ja mikä on oman pääoman sisäinen korko, niinkuin Callen väitöskirjassa Real Time Result Reporting kysytään. Isä puri pännää sängyn päällä ja irvisteli, laski loppumattomia lukujonoja. Vaikeita korkoa korolle laskuja paperilla ja kynällä, ei sekään ollut mikään nero matikassa, vaikka rahat kyllä pysyi näpissä ja kasvoi korkoa. Isän siunausta tässä vieläkin kaikki lapset nautitaan, sodasta rikastuneen nousukkaan nyt jo laskukkaat rauhanajan jälkipesueet.
    ellauri031.html on line 683: Välittäjäporras on pieniruokaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka toimii pyyteettä kädestä suuhun periaatteella, taivaan lintuja jotka ei kynnä eikä kylvä, ottaa minimisti väliä, poimii kuormasta appelsiineja. Herrat maxavat eikä surminkaan anna linnun pudota käsistä, niin halpaa agenttia ei löydy muualta. Kaarlon porukat tyytyy osaansa pikkuprofeettoina ja paikallisina mesenaatteina, vielä kurjempien sädekehäisinä auttajina. Ne tykkää ravata oikuttelevalla raamattubussilla tuttuja pölyisiä reittejä ja tapailla uusia pokia, joista tulee pian vanhoja tuttuja. Niissä on vähän postimies Patea ja Kalle-Anttonia, vaeltavan juutalaisen ja Kalle Hagertin veriä. Postillan tuo Pate jokaisen luo.
    ellauri031.html on line 685: Tää muistuttaa aika lailla käännösbisnestä, sitähän se onkin hizi vie. Isot taivaaseen viejät ja monikansalliset yrityxet on maxumiehinä, ne tuppaavat tarpeetonta ylijäämätavaraa kuluttajille. Käännöstoimistoja on lähetysseurat, jotka jakaa hommat läheteille, freelance märkäselille jotka tekee raakaduunin pilkkahinnalla. Koska niidenkin täytyy elää (mixi? kysy Darwinilta), ja koska ne oikeesti rakastaa tätä työtä, kääntämistä ja käännytystä. Ne on viestijöitä kulttuurien välillä. Kääntävät pioneereina sanan miekalla, auroilla sun muilla sädekehillä meemipeltoa kahden reviirin rajalla, raivaavat raiviota varoista välittämättä omalla ja Mairen pentueen riskillä.
    ellauri031.html on line 687: Mairen ja lasten selkänahastahan tää lysti loppuanalyysissä nyljetään, Maire ja esikoinen raataa Boråsissa ja pitää muun perheen leivänsyrjässä, lähettävät Kaarlolle mitä yli jää, ei kyllä jää. Jutkut vedättää sillä aikaa Kaarloa minkä ehtivät, teettää töitä palkatta ja majoittavat harsussa kojussa takapihalla. Senkin goy, lättänenäinen kinkunsyöjä. Tyypillistä käännösbisnestä. Toinen toiseltaan käännetään minkä ehditään.
    ellauri031.html on line 689: Kaarlo ei ollut niinkään saarnaaja kuin junailija. Vaan helppohan sen on junailla kun on herra vaihdemiehenä, ihan kaiken neuvoo helposti ymmärrettävinä näkyinä. Hoitaa esteet pois, lopettaa lakot ajoissa, kaikki lutviutuu aivan viime tingassa. On kuin lukisi el Zorroa. Vihollisen juonet ei lopu, muttei Kaarlon haamutorjunnat ja herran ihmepelastuxetkaan. On se semmonen ykkösketju et oxat pois kaltiaisesta.Kaupungin viemäri uhkasi raamattuja. Herra teki ilmaveivin ja särki ilmaporan. Sitä ei pysäytä mikään, ei Syväntö eikä kaivanto. Siberiasta tulee 120K uutta koukkunokkaa Tiberiaan. Arabit on jo vähemmistönä. Tiberia opettaa.
    ellauri031.html on line 693: Syvännön Mirja tyttären vanhemmat oli vanhoja Kiinan lähetyssaarnaajia. Olikohan ne Wilhon tuttuja? Kaarlo käy niitä tapaamassa jenkeissä. Herra hoitaa jopa Kaarlon matkavarauxet. Se pysäyttää vaikka liikennevalot että Kaarlo ehtii klo 14 junaan pitämään puheen evankelistakotiin Vilppulaan! Herran prioriteetit on selvät, se on Kaarlon puolella.
    ellauri031.html on line 695: Hämmentävän vähän on Kaarlon muistelmissa ihmisiä, muita kuin noita perkeleitä ja enkeleitä, raamattuotteluiden satunnaisia pelitovereita ja vastapelureita. Loppupuolella tulee joitakin ihmeparantumisia, mutta aika instrumentaalisen kliinisesti käydään niittenkin keissit läpitte. Ihan sama todistamisen maku kuin evankeliumeissa. Ihmiset on vaan esimerkkejä. Onko tää nyt tosi kristittyjen meininki? Niin se varmaan just on. Me ollaan numeroita, lampaita herran katraassa, herra komentaa jako kahteen, lampaat tänne, tonne viiden metrin päähän pukit.
    ellauri031.html on line 699: Messiaaninen psykiatri paranee tupakkahimosta mutta saa potkut työpaikasta. Muuttaa Lontooseen ja taas takaisin. Syynää armeijaa pakoilevia tekohulluja. No ei siitä sen enempää. Se on Kaarlon puutarhan varhaisviikuna. Ensimmäisiä sykofantteja sykofanttien voitonparaatissa lähitulevaisuudessa.
    ellauri031.html on line 701: Tilanteita syntyy, mut herra karvaa tehokkasti. Isosta kuorma-auto-onnettomuudesta Kaarlo välttyy kuin ihmeen kaupalla (miten niin "kuin"?) ja lähtee ajelemaan mietteliäästi kotiin päin, ei jää ihmettelemään kaatuneita ja haavottuneita. Kyllä herra pitää huolen niistä jotka sen ansaizevat. Iso kivi vierii alas mäkeä, lie ollut jeesuxen haudan peittona, mut Kaarlo saa etiäisen ja ehtii pois tuolista. Tuoli menee tuhannen päreixi. Herra antoi merkin, että saunapuut oli vähissä. Vahva rukousvastaus.
    ellauri031.html on line 708: Tytöt pääsi kouluun Israelissa. Kiltistä Liljasta tuli sairaanhoitaja. Mirkku kuopus oli yhtä hemmo kuin Pylkkäs-kaimansa, nykräs yhtä sun toista kermaperseisesti, sai sentään hukin tehtyä ja nai onnexi jenkkilähetyssaarnaajan pojan. Varmaan jotain norjalaisia kun pojan nimikin on Halvor. Mirjasta tuli amatööripsykologi ja diplomikielenkääntäjä. Kuinka ollakkaan. Kaarlo on siitä silminnähden ylpeä. Tais olla isin tyttö vaikkei edes tuntenut isäänsä pienenä. Mirjan Halvor-miestä ei näy kuvaliitteen kuvissa, eikä lapsia, jos niitä oli. Nyt olis ollut orpo Ollin kiva vittuilla vähän takas isälle, mut se ehti kuolla.
    ellauri031.html on line 710: Ikkunattomasta rottelosta perhe muutti kaupunkiin kaltereilla varustettuun pieneen lukaaliin. Ei vesihanaa, paskahuusi pihalla. Sitten jossain entisesä pensionaatissa 10v (niillä ramppas koko ajan vieraita Suomesta joista ne sai pientä airbnb tienestiä) ja 1963 omaan taloon kuumien lähteiden lähelle, herran korvauxena Muuramen talosta. Jonka se oli kyllä myynyt Kaarlolle halvalla ja maxanut jo käyvän hinnan. Mut herra maxaakin kaiken tuplana, hyvän niinkuin pahan. Niin Mairekin, joka sukelsi Gennesaretin järven syvännöstä Kaarlo kullalle uuden kultaisen vihkisormuxen. Oli liian iso Mairelle, eikähän niitä käy pienentäminen. Sekin maxaa.
    ellauri031.html on line 716: Ne on ihan kunnon hemmoja vaikka pitkänenäisiä, -kyntisiäkin ehkä vähän. Kun vaan lukisivat lisää UT:tä niinkuin Syväri. Siellä se kaikki sanotaan jezulleen, lukuunottamatta muutamia käännösvirheitä. Kaarlo tavaa myös mielellään luvattua maata koskevia juutalaisten omia yxipuolisia maanluovutussopimuxia ja piirtelee Suur-Siionin karttoja. Niilin virrasta Eufrattiin, miekalla piirrämme rajan. Jumala oli kaukonäköinen kun teki Israelista ruman, niin ei suurvaltoja harmittanut antaa sitä jutkuille. Filistealaisraukat on vaan niin tyhmiä etteivät älyä korjata luitaan sieltä muualle. Herrakansa on palannut maillensa. Urpo toistaa jokaisen Israelin propagandaväitteen ihan sanatarkasti. Sihen sillä on raamatusta paljon harjoitusta. Luja usko siirtää vaikka vuoria, faktat on siihen nähden tosi heiveröisiä. München on urposta paholaisen päämaja. Mitäs jos Walter onkin ize piru. Aika heikossa hapessa se sitten on.
    ellauri031.html on line 718: Mitä potaskaa. Sitähän löytyykin kuollesta merestä melkein yhtä paljon kuin Kazakhstanista. Kohta hullut tiedemiehet eristää lietteestä uraania. Ja sitten alkaa paukkua! Vaik onhan niillä ydinohjuxia ilmankin, jenkkilahjuxia kuten Kaarlon raamatut. Jerusalem on ikivanha Israelin kaupunki, juutalaisten Viipuri. Ennustuxet alkaa toteutua. Harmageddon käydään keski-Israelissa, näin on suunniteltu. Trump voi toimia kristuxena. Toinen tuleminen on kyllä kiven takana, mut onhan Viagra.
    ellauri031.html on line 724: Sensijaan Palestiina on vanha Filistea, ja filistealaisillehan Taavi-eno antoi turpiin jo aikapäiviä. Niitä nyt ei kyllä henkiin herätetä, jos se urposta riippuu. Vastenmielistä. Junanlähettäjän vihellyxiä, ratapihakaavioita. Olis pysynyt siellä salomökissä varastelemassa kesähuviloista irtokamoja. Röyhkeännäkönen mies. Varmaan narsisti. Takakansi sanoo varovasti että Kaarlo on erikoislaatuinen persoonallisuus. Näitä piisaa.
    ellauri031.html on line 730: Syvännöt lahjoittaa jutkumamuille suomalaisten lumppuja. Samalla kertaa ei lahjoiteta raamattuja, ettei jäädä kiinni lahjonnasta. Mut ymmärtäähän israelin poika luottoa. Tänään ryysyt, huomenna evankeljumi. Kun jotain saa niin paras ottaa kaikki mitä annetaan. Vähän niinkuin mekkoa ja hyppykuppa. Herra antoi herra otti, hip hei, kuppa kullinnupin vei. Esinahka oli mennyt edeltä. Kassit jäivät odottamaan ulkopuolella. Ne oli täynnä uusia testamentteja, lisäsopimuxia odottamassa allekirjoituxia.
    ellauri031.html on line 732: Urvon työ Siionissa on ollut kylvötyötä. Kyntö on jääneet vähemmäle, vaan ehdittiinhän sitä siittää ilostella kotisuomessa. Urpo täytti neljäkymmentä ekana matuvuonna, Kristinan syntyessä. Unton haamukirjoittama Tienravaaja päättyy vuoteen 1978, kun mä olin ekaa kertaa Usassa.
    ellauri031.html on line 734: Mut loppuun vielä yxi Urpon hauskoista unista. Urpo toistaa nasaretilaisen ihmeen Kinneretin järvellä, mutta talvikelillä, taapertaa jään yli kuin esi-isämme Ison-Beltin poikki. Maire on sillä messissä. Syyrian puolella on iso kivi edessä. Se on suuri kivi taas, kuin Jeesuxen haudan tukkeena, tai pikemminkin vuori, joka on tullut Muhammedin luoxe. Ei kun polvipaikat kulumaan. Lyhyen mutta äänekkään rukoilun jälkeen tulee iso rukousvastaus. Herra punnertaa ja siirtää vuoren anojien syliin, kuten ensin näyttää. Vaan ei, vuori mureneekin muhevaxi mullaxi. Siin oli soo, nyökyttävät Syvännöt toisilleen ja hymyilevät. Siion on taas suurentunut vähän. Diili pitää. Oispa Syväntöjen reitillä ollut avanto.
    ellauri031.html on line 736: Äs toi olis ollu komee lopetus, mut täällähän on vielä jotain loppusanoja, lisää siionistista propagandaa ja jumalalla pelottelua. Syväntö siteeraa typerää Kyösti Kalliota, mutta sattuvammin Toynbeetä: historia opettaa, ettei historia opeta mitään. Ei tarvize kuin seurata Palestiinaa vaikkapa sadan vuoden välein 2020ekr-2020jkr niin huomaa sen. Syväntö on ize siitä todiste, vaikkei enää kävelevä, ei päässyt järven yli kuivin jaloin hakemaan karannutta venettä kuin unessa.
    ellauri031.html on line 739: Wilhon status kirkon lähetyseuran täysvaltasena lähettiläänä Kiinassa oli parempi kuin entisen junanlähettäjän helluntaibisnes pienyrittäjän riskillä, ilman edes Leevi Petruxen tukea. Helluntaiystävyys oli don Wilholle melkoinen sosiaalinen putous, ennenkuin oma liike alkoi pyöriä. Sittenkin Wilholla oli ihan eri karisma kuin Kinneretin järven bussikuskilla.
    ellauri031.html on line 750: Olavi Syväntöä haastateltiin TV-7:n ohjelmaan Ajankohtaista taivaasta ehkä millenniumin vaihteessa. (Ohjelmatietojen 1970 on takuulla painovirhe, silloinhan Kaarlo oli vielä vauhdissa. Olavi shihishee tässä ohjelmassa jo aika vanhushmaiseshti.) Kiinnostaa, sillä täähän Olavi on aika lailla samanlainen surullinen hahmo kuin Wilho Olavi, karismaattisemman Wilhon seuraaja, samanlainen vähäisempi toimittaja, pikkuprofeetta.
    ellauri031.html on line 752: Syvännön Olavi tuo luvatusta maasta Kaarlon terkkuja. Muun muassa Kaarlon keräämiä painovirheitä, esim. Kaarlon syntymävuosi oli 1909, ei 1910. Kaarlo kävi kastautumassa Ilmajoella 1944 pikatavarana Jyväskylästä. (Se välttyi junanlähettäjänä rintamapalveluxesta.) Olavi oli silloin 10v. Jumala sanoi: perheesi ei tarvi mitään asuntoa. Ookoo, sanoi Kaarlo ja nosti kytkintä varmasta mutta ikävästä eläkevirasta. Isä hurjistui. Larsmon lähetyskoti oli Pietarsaaren lähellä. Olavi oli 10v kun isä lähti. Isä oli varustanut perheellensä kodin 1947 (sen joka räjähti). Perhe pääsi appelsiinin makuun vasta 1949.
    ellauri031.html on line 764: Israel on samassa asemassa kuin pohjois-Korea, ei ole rauhansopimusta edes rajanaapureiden kaa. Sentään onnex setä Samuli on ystävä eikä sielunvihollinen kuten Kimin tiimillä. Kun tantti pyytää ennustamaan, miltä näyttää Israelin geopoliittinen tilanne ja tulevaisuus, Olavi ottaa raamatun taas pöydältä - lähteekö se hakemaan peukalovärssyä? No ei, se alkaa taas puhua enteillä ja vertauskuvilla, hakee esiin Hesekiel 36 luvun, jossa sanotaan jotain kysymyxeen sopivaa. (Tää vastaus oli varmaan valmisteltu ennalta.)
    ellauri031.html on line 768: Olemme ajallisesti jakeiden 25 ja 26 välissä. Olavi ei lähde longixi, sooloilemaan omin päin, se ei tunteile vaan pysyy faktoissa. Se heikkous saattoi olla Olkkarillakin. Siitä puuttui karismaa. Mutta on sillä asiaa kotisuomalaisille kuin Hannu Karpolla. Lisää rahnaako se on tullut pyytämään, kolehtia keräämään? Sitä kai se rukousaihe tarkoittaa peitekielellä.
    ellauri031.html on line 772: Aradin kaupungissa oli 20 juutalaista märkyriä. (Aradin Cuningas on Joosuan listimien kuninkaiden luettelossa, kazokaapa raamatustanne, Joosua luku 12:14. Arad tarkoittaa yxinäistä, pakolaista, sattuvasti.) Mustakaapu kuivurit ahdisteli niitä 2005 mielenosoituskylteillä, joissa on negatiivisia lauselmia. Rabbi suunnitteli SUURTA mielenosoitusta, 750 henkeä. Poliisipäällikkö kielsi sen. Asia meni rabbinaatin toimesta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus esitti kompromissia, vähän pienempää suurta mielenosoitusta. Tämä on rukousaihe suomalaisille sisaruxille: kaikki nyt sävellahjan hinnalla mukaan huutamaan. Pelkän uskon takia tehdään kaikkee tällästä, on se hullua. Siinähän se onkin, eihän usko ole koskaan pelkkää uskoa, se on mölyapinoiden territoriaalista huhuilua puiden latvasta. Ensin huhuillaan pitkään kuin hanhilauma ennen lentoonlähtöä, sitten kohta tulee nyrkistä, aletaan selvitellä kouriintuntuvasti reviirien rajoja.
    ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
    ellauri031.html on line 796: Eli Minotaurus näki poikasena ennusnäyn Narvikin taisteluista 1940 2. maailmansodassa. Kaiketi luettuaan kannesta kanteen raamatun. Joo, 3v etukäteen eli 12-vuotiaana. Uskokoon ken haluaa. Varmaan luki siitä lehdestä 15-vuotiaana. Narvikin taistelut oli onnetonta sähläystä norjalaisilta. Kapteeni Willoch hukkui jääveteen kun sen vanha paatti meni kahtia. Liittoutuneet jätti ne soittelemaan lehdellä pian alkumenestysten jälkeen säikähdyttyään Ranskan sodasta. Iso joukko norjalaisista oli sakumielisiä muutenkin, niinkuin se Konrad Sundlo. Knut Hamsun varmaan harjoitteli nazitervehdyxiä. Narvikin sankari kenraali Fleischer teki harakirin kun se syrjäytettiin karkuun lähteneiden norjalaisten päällikkyydestä ja lähetettin jonnekkin käpykylään Kanadaan. Me sotasankarit. Hei, me soditaan!
    ellauri031.html on line 819: Höpsismi eri muodoissa on herkkäuskoisille ominainen päätöxentekotapa. Yhden rahan 50/50 oddsien sijasta voi käyttää muitakin. Olin ihan unohtanut, ennenkuin luin Syvännön mustelmaa, että kristinuskovaiset käyttää tähän tarkoituxeen "peukalovärssyjä", vähän samanlaista menetelmää kuin Roope Ankka joka pyöräyttää maapalloa silmät kiinni päättäessään mihkä päin maailmaa seuraavaxi mennä ryöstöretkelle. Peukku työnnetään (muka) summanmutikassa hyvän kirjan väliin ja luetaan siihen sattunut värsy. Menetelmää toistetaan kunnes värsy on mieluinen.
    ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
    ellauri031.html on line 827: Mieleenjäävä tarina obsessiivisesta ennusmerkkiuskovaisesta on Italo Calvinon Solmiutuvien linjojen verkossa. Siinä pakko-oireinen vieraileva professori, joka on erehtynyt tafsaamaan isäntäyliopiston viehättävää Marjorie Stubbsia, on juoxulenkillä jossain yliopiston lähikortteleissa. Se on koko ajan kuulevinaan puhelimen soivan (tää on siis lankapuhelinten aikaa, Jos talviyönä matkamies ilmestyi ´79) ja siitä tuntuu aina että se puhelu on tarkoitettu sille. Tarpeexi monta kertaa skizoiltuaan se vihdoin vastaa autiotalon ikkunalla olevaan puhelimeen, josta ääni sanoo: Marjorie on sidottuna erään toisen talon yläkerrassa, talossa on pommi, olisi hyvä jos vapauttaisit hänet. Hemmo juoxee takaisin yliopistolle ja kysyy tytöiltä (tytöt kazovat sitä ironisesti, sitä se ei voi sietää...) onko Marjorietä näkynyt. Ei ole näkynyt 2 päivään, vastaa Lorna. Hemmo alkaa juosta simona siihen toisen talon osoitteeseen, lopulta henkihieverissä pääsee perille, yläkerrassa on Marjorie Stubbs sidottuna ja suukapuloituna. Hemmo irrottaa suukapulan ja Marjorie kazoo sitä halvexuvasti: Sinä olet sika, hän sanoo heebolle.
    ellauri032.html on line 46: Calvin alotti lakiopinnot, mutta sen pää räjähti Pariisissa 25-vuotiaana, sen jälkeen höpsismi oli ainoo ratkaisu.
    ellauri032.html on line 55: Tää on selkeesti aika pienen huushollin miehitys, kylämeininkiä. Paavi mäkeen, kardinaalit, piispatkin tässä vaiheessa. Nehän (paizi paavia, jonka tointa hoiti lähin kuningas) tuli kyllä sitte takasin, kun protestantit alkoi levitä kuin pullataikina. Calvin peukutti painovirheettömyyttä, uskonvanhurskautusta, ennaltamääräystä.
    ellauri032.html on line 58: Ei ihme että protestantismi eli vastaanhankaus on schweiziläinen kexintö. Niinkuin Toblerone, pankit, kronometrit ja talojen kuuraaminen ulkopuolelta. Kun Jyränkö tuli Lontooseen kouliintumaan juutalaisten junan lähettäjäxi, se joutui naisten töihin keittiöön perunoita kuorimaan. Muttei mennyt kauan, kun sen schweiziläinen kolleega tilas Schweizistä perunankuorintakoneen. Pian kone teki naisten työt miesten puolesta. Perunan kuorinta ja brassivahaus, aikaa kaxi tuntia. Ei hätää kun on isän antamat kalut. Sujuu wikkelään kuin mainoxessa Wesku Ploirilla, kun on näitä Häntiä ja kassit riittoisaa Hairya. Räjäyttää nahat pois kieposta.
    ellauri032.html on line 63: Vähän sellasta maanpäällistä esiparatiisia? Hurskaan eliitin tempausta tämänpuolisenkin tunkioläjän huipulle?
    ellauri032.html on line 85: Tästä jää käteen se, että ihan sama mitä teet, joko sä olet niissä 144K temmattavassa, tai sä et oo. Huomaa kuitenkin ovela dramaattinen ironia: apina ei ize tule tietämään ennen kuin loppuarvonnassa, kuuluuko se vuohiin vaiko lampaisiin. Pelkän rataennätyxen perusteella kaikki joutaisivat huut helvettiin, joten ei auta kuin pitää peukkuja, ja käyttäytyä sen mukaan kuin on käsketty, jotta edes näyttäisi todennäköiseltä että olet lampaiden laumassa. Se ei sinänsä paranna sun zargoja vähän vähää, mutta todistaahan se jotakin. Vaikutusnuoli on käänteissuuntainen. Varmasti ne 144K nimittäin on tosi kilttejä.
    ellauri032.html on line 90:

    2. Rajaton pelastus, joka sanoo että kaikki uskovat pelastuu, ei vaan noi 144K (ehkä enemmän tai vähemmän, riippuen uskovien määrästä).


    ellauri032.html on line 118: Pascal oli kolmilapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänellä oli vanhempi sisko Gilberte ja nuorempi sisko Jacqueline, jotka olivat veljensä tapaan lapsineroja. Hänen isänsä Etienne Pascal oli lähteestä riippuen joko tuomari tai verovirkailija. Perheen äiti Antoine Bégone kuoli omasta puolestaan Pascalin ollessa kolmevuotias. Leskeksi jäänyt Etienne Pascal muutti perheineen Pariisiin ainoan poikansa ollessa seitsemänvuotias, ja suunnilleen näihin aikoihin hän alkoi antaa kotiopetusta pojalleen. Clairmont on Auvergnessa, Ranskan vedenjakajalla, ihan keski-Suomea.
    ellauri032.html on line 126: Teini-iässä Pascalin perhe muutti Roueniin. Muuton taustalla on kerrottu tarina, kuinka isä-Pascal riitaantui kardinaali Armand de Richelieun kanssa mitättömästä veroasiasta ja kardinaalin raivoa peläten perhe joutui piiloutumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä Richelieuta huvittaneessa näytelmässä. Saatuaan tietää, että hänet hurmannut näyttelijätär oli erään hänen vihamiehensä tytär, kardinaali antoi Pascalin perheelle anteeksi ja sijoitti isä-Pascalin poliittisen virkaan Roueniin. Mitähän Jacqueline antoi kardinaalille? Komplimentin, sanoo ranskixet. Joopa joo. Tää on se sama paha Richelieu joka kiusasi d´Artagnania ja muita muskettikoiria. Ja sama Richelieu joka pani hanttiin mun sukulaisille 30-vuotisessa sodassa. Karsee ilkiö. Pascalien osakkeille tuli pohjanoteeraus, kiitos Richelieun.
    ellauri032.html on line 142: Vuoden 1648 aikana Jacqueline koki uskonnollisen heräämisen ja sai innoituksen ryhtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan Port-Royalin luostariin. Pascalin isä ei suostunut hyväksymään tyttärensä päätöstä (kuoli kiukkuisena 1651) mutta veljeensä Jacqueline onnistui vaikuttamaan jatkuvan saarnaamisen myötä, vaikka veljeä vitutti, kun Jacqueline ei jäänyt kotiin sitä ruokkimaan. Perinnöstä tapeltiin ihan päät verissä. Tytöt vei Pascalilta niin paljon että siitä tuli KÖYYYHÄ. Clermontin aikaa isältä rauhassa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”, jolloin jotkin huhut ovat väittäneet Pascalin viettäneen poikamieselämää (nähdään myöhemmin rakas nyrkki-Kyllikki), mutta tästä ei ole olemassa todisteita.
    ellauri032.html on line 144: Jöns ehdotti kerran Heikki Räisäselle, että Jessekin ehkä vietti railakasta elämää Maria Magdalenan kaa, loi elämää: - Olisit nähny Heikki Räisäsen kun mä kerroin sille "oivalluksestani": "Mistä sä ton oot kuullu?!" Ja: no ei oo lähteitä, vaikka olisikin totta! Aiheesta enemmän: kehno jännäri Da Vinci koodi.
    ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
    ellauri032.html on line 192: Pascal koki kuitenkin erään ”heikkouden hetken”, kun yhtenä yönä vuonna 1658 hän ei saanut nukuttua hammassäryn takia ja alkoi tämän vuoksi ajatella sen ajan matemaatikkoja vaivannutta ongelmaa, sykloidia. Sykloidin ajattelu vähensi Pascalin hämmästykseksi hänen tuskaansa, ja hän tulkitsi sen merkiksi siitä ettei ollut tehnyt syntiä, vaikka olikin antanut ajatustensa hairahtua ”kaidalta polulta”. Sykloidin ajattelu sai hetkexi miettimään muuta kuin hemorroidia. Tämän jälkeen Pascal omistautui kahdeksan päivän ajan ratkaisemaan sykloidiin liittyviä geometrisia ongelmia, joita hän onnistuikin ratkaisemaan, vaikka oli pitänyt matematiikasta neljän vuoden tauon. Pascal julkaisi ratkaisemansa ongelmat salanimellä Amos Dettonville, ja nämä jäivät hänen elinaikansa viimeisiksi matematiikan julkaisuiksi.
    ellauri032.html on line 211: Swiftillä big-endians listi little-endians. Munanleikkureiden sielujen pelastusta koskenut kiista jatkuu monimutkaisten sähköaivojen kilpailuna: tuleeko luvut laittaa rekisterin vasempaan laitaan vaiko oikeaan.
    ellauri032.html on line 223: Eliot oli eräänlainen mid-atlantic Puovo Huovikko. Kaikessa tuotannossaan hän sekä tähdensi klassistina perinteen merkitystä että modernistina rikkoi vanhoja kaavoja. Eliot tunnetaan myös Kissojen kielen kompasanakirjassa (Old Possum´s Book of Practical Cats, 1939) julkaistuista lasten kissarunoistaan, jotka jatkoivat englantilaista nonsense-perinnettä. Ympyräsuinen ystäväni antoi ton kissakirjan mulle lahjaxi, mulla on se kai vielä laihojen runokirjojen hyllyssä Wilhon kirjakaapissa. Andrew Lloyd Webber loi vuonna 1981 runoista suositun musikaalin Cats. Ihan niinkuin Puovo Huovikon, Tompan maine luiskahti kun ukko ize saatiin laatikkoon.
    ellauri032.html on line 243: T.S.Eliot, brittiproselyytti jenkki kuten kolleegansa Henry James, kissa- ja kevätrunoilija ja patakonservatiivi, tykkäs Paiseesta. Seurataanpa tätäkin johtolankaa vähän matkaa. Katoin, siltä ilmestyi 1931 "essee" nimeltä The Pensees of Pascal.
    ellauri032.html on line 248: Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.
    ellauri032.html on line 250: Hmm tästä tulee mieleen se Russellin kritiikki enkelitohtorista, et tämmöset intelligentit uskojat lähtee argumenttiin perse edellä, ne olettaa johtopäätöksen ja etsii sille premissejä. Ongelmax muodostuu usein se, et ne premissit on vielä vähemmän uskottavia kuin johtopäätöxet. Täähän se just on, "arvojen säilytys" on pääasia, sozein ta phainomena, saving appearances (Aristoteles), siihen hintaan myydään vaikka koko maailma, sillä mitä se hyödyttää jos saa omaxensa koko maailman, jos siinä paskantuu elintärkeitä meemejä.
    ellauri032.html on line 284: Hobbes oli keskosena syntynyt tappelusta karkuunjuosseen juopon kirkkoherran poika Wiltshirestä. Kirkkoherra nukkui kirkonpalveluxessa ja heräs kesken kaiken vaan sanomaan: "ruutu on valttia". Tomppa joutui hanskanompelijasedän hoidokixi, oli hikipinko koulussa, ja noin vuonna 1603 se lähetettiin Oxfordiin Magdalen Halliin (Hertford College). Valmistui hitaasti, "vasta" 20-vuotiaana. Se oli koko ajan saman suvun kotiopettajana. Kävi vaihdossa kaverinsa kanssa, käänsi Thukydidestä js muita grekuja, sai siitä päähänsä päättömiä ajatuxia demokratiasta ja yhteiskunnasta.
    ellauri032.html on line 286: Hobbes alkoi filosofeerata aika vanhana, Kaarlo Syvännön ikäisenä. Vanhaxi se elikin, yli ysärixi. Sen matematiikan ja fysiikan prujauxet oli ihan paaaaaaaskaa. Elementa Philosophica teoxessa se rakensi ihan elämäntyönä jotain maailman mallia, sen kirjoittamiseen meni yli 20v. Myöhemmin se sekaantui myös politiikkaan ja uskontoon ikävin seurauxin. Descartesia se koitti vähän arvostella razastaaxeen sen maineella, Descartes oli hyvin nihkeä, herrat riitaantuivat iäxi. Englannin vallankumouxeen se sekaantui kuningasmielisten puolella, joutui maanpakoon ja kirjoitti Leviathanin. Leviathan oli se merihirviö Jobin kirjassa jolla oli niin iso kikkeli että sen verisuonet oli kuin juurakot.
    ellauri032.html on line 288: Hobbesin mukaan valtio voitiin nähdä suurena keinotekoisena hirviönä, Leviatanina, joka koostui ihmisistä, ja jonka synty voitiin jäljittää inhimillisten tarpeiden aiheuttamiin paineisiin ja hajoaminen inhimillisten intohimojen aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin. Teos päättyi johtopäätöksiin suorana vastauksena sodalle, joka oli herättänyt kysymyksen alamaisten oikeudesta vaihtaa kuuliaisuuden kohdetta, kun hallitsija on lopullisesti menettänyt voimansa suojella heitä. Samalla Hobbes soi itselleen tilaisuuden osallistua uskonnollisten oppien arvosteluun.
    ellauri032.html on line 294: Piispa John Bramhall, vannoutunut arminianismin kannattaja (ks yllä), julkaisi pienen tutkielman Of Liberty and Necessity joka oli osoitettu Hobbesille. Bramhall oli tavannut Hobbesin aiemmin ja väitellyt tämän kanssa, ja kirjoitti jälkeenpäin näkemyksensä Hobbesin vastattavaksi. Hobbes vastasi, mutta ei julkaistavaksi. Eräs ranskalainen tuttava kuitenkin julkaisi vastauksen. Bramhall julkaisi vuonna 1655 vastaiskuna kaiken kirjeenvaihdon heidän välillään nimellä A Defence of the True Liberty of Human Actions from Antecedent or Extrinsic Necessity. Vuonna 1656 Hobbesilla oli puolestaan valmiina teos Questions concerning Liberty, Necessity and Chance, jolla hän vastasi piispalle voimallisesti. Hobbesin vastaukset olivat merkittäviä vapaan tahdon ongelman historiassa mahdollisesti ensimmäisinä selkeän psykologisen determinismin esityksinä. Piispa vastasi syytöksiin vuonna 1658 teoksella Castigations of Mr Hobbes´s Animadversions, johon oli liitetty laaja liite nimellä The Catching of Leviathan the Great Whale. Hobbes ei koskaan vastannut tähän teokseen.
    ellauri032.html on line 302: Hobbesin viimeiset teokset olivat luonteeltaan hyvin erilaisia. Näihin kuuluivat latinankielinen omaelämäkerta Thomae Hobbesii vita vuonna 1672, Odysseian neljän kirjan käännös englanninkieliselle runomitalle vuonna 1673, ja Iliaan että Odysseian täydelliset käännökset vuonna 1675. Tämmöisiä mäkin voisin prujata eläkkeellä. Hetkinen, niitähän mä tässä prujaankin jo. Ja oon jo eläkkeellä vittu.
    ellauri032.html on line 310: Apinajärki on Hobbesin mukaan lähinnä seurauksia laskeva kone. Yksilöiden rationaalinen laskelmointi johtaa väkivaltaan. Oman edun turvaaminen voimalla on päätelmä, johon jokainen järkevä apina muka tulee, ellei apinoita valvo luja poliittinen valta eli silverbäkit.
    ellauri032.html on line 318: Porvarillisessa ajattelussa yhteiskuntasopimus on jatkuvasti vaarassa murentua ja kaatua kaaokseen, joka hajottaisi kansan takaisin epämääräiseksi rahvaaksi. Alistuminen ja työssä raataminen nähdään aina parempana kuin pelätty vajoaminen kuviteltuun luonnontilaan. Hobbesin näkemyksen ytimessä ovat siis omia etujaan ajavat yksilöt, ja hänen politiikkansa päämääränä on hengen, omaisuuden, lain ja järjestyksen eli "turvallisuuden" takaaminen.
    ellauri032.html on line 323: Kazotaanpa nyt Gutenbergistä tosin valikoivasti mutta alkulähteiltä mitä Hobbe sanoi Leviathanissa. Oikeutta ei tehdä, koska se on vahvemman oikeus, ja vahvempi olen mä, kerta Hobbes on jo vainaja.
    ellauri032.html on line 327: Hobbe sanoo aivan oikein että apinoiden passiot on aina samoja, vaikka niiden kohteet riippuu jossain määrin ympäristöstä. Tää on taas se Herbert Simon idea. Se on vähän turhan innostunut liikkeistä, vaan mistäpä se tietäisikään vielä muista energian muodoista. Mutta tarkoitus on oikeensuuntainen, eli redusoida aistit yhteen syyhyn, liikkeeseen, jonka jatkumista kallon sisällä on sitten muukin sielunelämä, liikkeelle lähteneen heilurin vellomista aivovellissä.
    ellauri032.html on line 331: Koirallakin on ymmärrys Hobbes myöntää, mutta apinalla on parempi. No vaikea kai sitä on mennä kieltämään, vaikka koiran on sikäli parempi, että se on vähemmän tehokkaasti tappava. Apinoiden ymmärrys on ajattelua, joka on joko ajatuxen harhailua asiasta kolmanteen, tai tarkoitusperäistä päämäärä-keino muotoista tai ennakoivaa syy-seuraus setvintää. Sellaista jossittelua. Merkit esimerkixi on seurauxia ja keinoja. Kielessä on paljon merkkejä, jotka seuraa toisiaan kuin köyhän talon porsaat, ja seuraa toisistaan kuin syyt ja seurauxet.
    ellauri032.html on line 343: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
    ellauri032.html on line 354: Käviköhän se Syväntöjen vieraana Kapernaumin naapurissa Tiberiassa, kylpiköhän se kuumissa lähteissä Genesaretin rannalla? Rookasiko se Kaarlo ja Maire Syvännön? Näkiköhän se Syväntöjen Syyriaan ajelehtineen veneen?
    ellauri032.html on line 358: Kun etsin netistä mitä Syväntöjen lähetyxelle nyt kuuluu, löytyi nippu toinen toistaan hullumpia israel nettihörhöjä. Jännää miten hörhöys ottaa aina samanlaisia muotoja. Mikäs ihme se nyt on, onhan tervejärkisyyskin aina ihan samanlaista.
    ellauri032.html on line 385: Pascalin kartioleikkauxia on taivaankappaleiden radat. Komeetta joka ei palaa piirtää hyperbelin. Semmosen kuin Aniara. Se oli aika ahistava runokirja nuorena. Mainizinkin sen yo-aineessa, jonka ozikkona oli Todennäköisyyxien maailma. Mainizin myös Monodin. Hyvä veto, vaikkei Pascalin. Täydestä meni, uppos lautakunnan lautapäihin kuin veizi voihin. Kirjoitin sen vesirokossa vanhempien sängyssä. Sanoin izeäni agnostikoxi nuorena. Mitähän mäkin olin tietävinäni todennäköisyyxistä lyhyeltä matikkapohjalta. Ei niitä edes opetettu. Ateisti-Airaxisen miälestä agnostikot on pelkureita. Niin ne onkin. Odottelee kentän reunalla kumpi puoli voittaa, ja säntää sitten juhlimaan voittajien kaa. Lea Lehtisalo oli. Ongelma on että pelimiehet ei pidä niistä. Joka eio meidän puolella on meitä vastaan, tää on nollasummapeliä. Ei oo mitään win-winiä, on enintään lose-lose.
    ellauri032.html on line 406: Nyttemmin nuoret toivot, sikäli kuin niissä lukitaitosia vielä on, istuu enemmän kotona kuin baareissa ja näpyttää hydrofiilisesti tuoremehulla, läppärillä ja/tai luurilla ja manifestoi emojeilla somessa. Symbolismi rulaa taas. Ja sit mä, vanha epätoivo netin suolistossa läpiheittojuttuna kuin lapamato. (Sainhan taas oman logon mukaan tähänkin, kun oikein tungin. Narsistia ei jätetä!)
    ellauri032.html on line 408: Symbolistien symppaamia kynäilijöitä oli Stendhal, Balzac, Flaubert, ja se tollo setämies Edmond de Goncourt, jopa Émile Zola, jota kyllä Bourget ällösi. Zola kertoi liian naturalistisesti rotinkaisista, ei hyvä. Ja peukutti jutku kolmijalkaa, hyvin paha. Symbaalirunoilijoita oli paljon, esim Charles Baudelaire, Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine, ja Theodore de Banville. Nää on siis kaikki ranskixia, sieltähän tää alko. Ranska luuli olevansa maailman napa aina 1871 rökäletappioon. Siihen liitty myös tää porukka, vastareaktiona, jos niin voi sanoa.
    ellauri032.html on line 423: Suomen sisällissodan aikana Juhani Siljo lähti sotaan valkoisten joukoissa osaksi näitä kiistoja pakoon. Siljon haavoituttua Pennanen matkusti Tampereelle etsimään häntä. Siljo kuoli haavoihinsa sairaalassa keväällä 1918, koska hän ei suostunut jalkansa amputoimiseen.lähde? Siljon kirjallinen jäämistö jäi Pennasen haltuun ja hän toimitti keskeneräisen runo- ja aforismiteoksen Selvään veteen julkaistavaksi.
    ellauri032.html on line 436: Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.
    ellauri032.html on line 484: Pietarsaaren pieni suurmies, Philip "Grels" Teir. Kahden naisen koukussa viiden piston mato. Haarapursto teeri, punanokka kanalintu kukkoilija. Kertoo yleisölle jälleen kerran kaiken izestään ja läheisistään. Ottaa mallia muilta paskiaisilta, Henrik Tikkaselta ja Knausgårdilta. Autofiktiota, käteenvetoa.
    ellauri032.html on line 490: Samanlaisia haaremirottia oli Knausgård ja Henrik Tikkanen. Kiimasia kylmiöitä, jotka nautti riistiinsuihkinnasta ja enemmän vielä sen seikkaperäisistä selostamisesta uteliaalle lukijakunnalle. Muitten osapuolten tunteista ne viis välittää, koska täähän on suurta taidetta, täytyy ymmärtää. Ja kolmas samanlainen oli tämän päivän Herlinin Sanomissa, varmasti teerikukon kirvoittamana, nimittäin riippumahainen Juhani Aho, lastun veistelijä. Soldanin sisaruxia Tillyä ja Vennyä bylsi vuoropäivinä. Kalenterissa luki tänään T, huomenna V. Idag framifrån, imorron bakifrån. "Ei tässä elämässä kuolla vaikeaa / vaan vaikeinta on luoda elämää!" sanoi Juhani Aho (siteeraten etukäteen Majakovskia Jeseninin itsemurhan jälkeen), ja meni tekemään sisarille pentuja.
    ellauri032.html on line 492: HSn arvostelu ilmestyy vasta koronatauolla. Philip tähdentää olevansa riitaisempi henkilö kuin Rikhard. Kirjassa vaan naiset riitelee, Rikhard väistelee lentäviä lautasia. Rikhardin elämä oli jotakuinkin mallillaan. Avioliitossakaan ei ollut mainittavia ongelmia. Aivan selvästi ei romaanissa käy ilmi, mitä vanhassa liitossa oli vikana. Ja mikä vanhassa Paulassa lopulta oli niin kohtalokasta, että elämä pitää panna uusixi. Uuden suhteen auvoa ei kauan kestä. Siivous ja pyykinpesuvuorot tuottavat jo tulisia riitoja. Entisessä liitossa vaimo varmaan teki kaiken. Grels on melkein curling-vanhempi, joka myötäilee 11-vuotiaan poikansa toiveita. Lapseton Paula tykkää pahan äitipuolen roolista. Grels tykkää vänisevän piipunrassin roolista. Ollaan siis parisuhteen ydinongelmien äärellä. Kantakaupungin kermaperseet eivät pysty parempaan kuin stereotyyppinen lähiöperhe. Pahempaan kyllä on eväitä. Grels saa potkut Hoblan kulttuuripäällikön paikalta ("willfully jobless" kuten Clevelandin lakimies) ja heittäytyy (lue heitetään) "vapaaxi kirjailijaxi" eli "freelancerix" eli "yxinyrittäjäx". Rahat menee lapsenruokoissa. Moralisoivaa äitiä sentään pääsee vähän julkisesti lyttäämään, kirjallisten piipunrassien perinteiseen tapaan (Musset, Knasu, Herzog, Roth, Tikkanen ym ym).
    ellauri032.html on line 509: Tämmösiä me ollaan, pieniäänisiä lintuja kurkku käheänä koivun latvassa, vähin äänin toivomassa poissaoloa. Löysiä kukkoja ja kanoja. Mitä siipikarja tekee puussa, menisivät pesään munimaan. Hemmetin typeriä kanoja. Haisevia sillejä.
    ellauri032.html on line 511: Nukahdin ja putosin penkiltä. (Tauko.) Toisinaan ajattelin öisin, että ehkä viimeinen suuri voimanponnistus voisi... (Tauko.) Äh, lopeta jo hopoilu ja painu pehkuihin. Jatka höpötystä sitten huomenna. Tai lopeta sekin tähän. (Tauko.) Lopeta tähän. Saat loikoa tyynyjen varassa pimeydessä. Saat vaeltaa. Ajatus katkeaa.
    ellauri032.html on line 536: Tää on niin nähty, se keuhkoaa. Tietysti se on nähty. so what?
    ellauri032.html on line 541: Ludvikan läheltä takamezästä Nyckelbäckenistä.
    ellauri032.html on line 560: että bisnexensä tontin mukaan. Nähtävästi sijainti on sille

    ellauri032.html on line 597: Vähemmän on enemmän -

    ellauri032.html on line 606: Kiinalaiset vähemmistönä

    ellauri032.html on line 610: Enemp vähemp sapajuita

    ellauri032.html on line 619: ja peruuttamattomasti vähemmän

    ellauri032.html on line 636: Riitaantui äidin kaa 1936 ja jäi Pariisiin. Sääsi Peggy Guggenheimin kaa, jonka setä omisti Guggenheim säätiön. Onnex niiden rumaa mustaa lootaa ei tullut Tähtitorninmäen eteen. Oli laiska, rahantunteva Peggy sanoi sitä Oblomovix. Aika on rahaa, Sam oli rikas.
    ellauri032.html on line 637: Joku pimp puukotti sitä niinkuin Eski Saarista. Suzanne pianisti tuli lohduttamaan. Myöhemmin lohdutti myös britti Barbara Bray BBCstä. Sam nai Suzannen mut nai samaan aikaan myös Barbaraa. Vähä sellanen Philip Teir. Suzanne oli sitä 9v vanhempi. Suzanne kuoli 1989 5kk ennen Samia. Siellä ne nyt makaa vierekkäin
    ellauri032.html on line 645: Samuel Beckett on vähän Aarne Kinnusen näköinen vanhana. No vanhat äijät on aika samannäköisiä yleensä, joko parrakkaita tai parrattomia, lihavia tai laihoja. Nää 2 on parrattomia laihoja luunaamoja. Tai oli, Sam jo aikapäiviä, Arska ihan kohta. Entistäkin enemmän irvileukoja. Mustaa huumoria mullan alta.
    ellauri032.html on line 652: Tästä hemmosta oli puhe kirkkohissassa, ja herranhuutilaisuudesta kanssa. Mä en kyllä oppinut erottamaan sitä edes 1400-luvun huussilaisuudesta, puhumattakaan Franz Pieperistä, tiukkaluterilaisesta, joka sattui samaan googlehakuun Husin kaa. Mitenhän se Google oikeen näkee suoraan pieneen sydämmeen? No Zinzendorf ansaizee tässä sijansa sillä, että Goethen äiskä, Frau Rat, oli tähän kreiviin päin kallellaan, plus sen naisystävä, joka hellästi paranteli Häschel-Hansia tubikohtauxesta.
    ellauri032.html on line 658: Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.
    ellauri032.html on line 676: Vapahtaja kuuli nyt vasta saatanalta suuren salaisuuden, että hän oli Jumalan Poika. Hän ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan Saatanalta. Eikä hän jäänyt edes miettimäänkään sitä. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee (Matt. 4:4). Mä luin tämän Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 8:3)," se sanoo. "Kyllähän se leipä maistuisi, mutta ei, mun täytyy noudattaa sääntöjä." Sitäpaizi, jos ihminen on autiomaassa eläinten keskellä, hänen ei tarvi todistaa, että hän on Jumalan Poika, koska sillä ei ole väliä tietävätkö kiusaaja tai eläimet sen vai eivätkö tiedä. Ketä kiinnostaa.
    ellauri032.html on line 678: Ihmiset eivät käsitä. Se ei ole synti, se ei ole väärin, että ihminen pyytää meidän rakkaalta Isältämme jokapäiväistä leipää. Samoin myös ei kenenkään ihmisen ole tarkoitus elää ilman leipää. Se on totuus mistä meidän ei tarvitse väitellä kenenkään kanssa. Jos minä haluan väitellä jonkun kanssa, että ihminen voi elää myös ilman leipää, hän varmasti ajaa minut nurkkaan lyhyessä ajassa niin, että minä olen pulassa. Paizi voihan elää ilman leipää, jos syö vaikka riisiä. Nojoo, toi oli vaan sivuhuomautus. Saatana oli ovela eikä vastannut tähän enempää. Tämä siten oli ensimmäisen koetuksen loppu.
    ellauri032.html on line 692: Saatana kylästyi väittelemään tollaisen fariseuxen kaa. Suoraan asiaan: Olet varmaan kylästynyt olemaan täällä autiomaassa. Kuule! Haluan antaa sinulle hyvän neuvon. Jos lankeat maahan kerran ja kumarrat minua, minä annan sinulle koko maan, sinun isäsi Daavidin kuningaskunnan. Minä tulen tekemään sinut kuninkaaksi. Annan sinulle kaiken mitä sinun isilläsi on ollut. Se on annettu minun valtaani. (Siis onko, vai eikö? jää vähän epäselväxi.) Se kuuluu aivan samoin sinulle, mutta sinä voit saada sen juuri nyt, jos sinä vain kumarrat minua.
    ellauri032.html on line 694: Silloin Vapahtaja sanoi: ”Minä kumarran ainoastaan Jumalaa. En tarvitse tavallisesta poikkeavaa apua paitsi Jumalalta. Olen opastanut minun veljiäni, minun kumppaneitani, päivittäisissä tarpeissa. Tavallisesta poikkeavissa asioissa joita minun oletetaan tekevän minä nojaan Jumalaan minun Isääni. Nyt tavoittelet minun sydäntäni. Nyt sinun on aika lähteä”.
    ellauri032.html on line 704: Sitä mikä on ainoastaan viisaita ja neuvokkaita ja kirjanoppineita varten (mutta Jumalalta lähtöisin), me kutsumme tiedoksi. Ja sitä mikä on ihmisillä, joita Jumala on erityisesti lahjonut, ei ainoastaan älykkyydellä, vaan myös perusteellisella käsityksellä hänen salaisuuksistaan sitä on kutsuttu viisauden lahjaksi. Tämä lahja ei ole kaikkia ihmisiä varten koska eivät kaikki voi omata sitä. Sen tähden ilman suurta uskollisuutta sitä ei ole paljastettu kaikille ihmisille, vaan se jää epäselväksi heille. Ja näin on jumalallisten salaisuuksien laita.
    ellauri032.html on line 707: Salaisuus, että Jumalan Poika voi tehdä leipiä, jos hän haluaisi, oli totta mutta sopimattomaan aikaan sattuvaa. Eihän se että Jeesus yxin mutustelee leipää autiomaassa ole kovin näyttävää. Vapahtaja tarvitsi useita tuhansia ihmisiä, joilla ei ollut mitään syötävää. Silloin hän voi tehdä sen. Sen vuoksi Vapahtaja ei sekaantunut tähän tällä kertaa, vaan sanoi: ”Minä juon nyt kahvia. Koen nyt, että ihminen voi elää yhtä hyvin ilman kahvileipää. Olen jo paastonnut 40 päivää ja silti olen elossa”.
    ellauri032.html on line 712: On erittäin hyvä, että sinä et käsitä ainoatakaan mysteeriä, koska on todella raskasta käsittää mysteerejä, mä tiedän. Paavali myös tunsi mysteerin. Hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen ja hän kuuli sanomattomia sanoja. Mutta se oli todella hankalaa hänelle, hän ei voinut siten sanoa siitä mitään. Sen tähden kenenkään ei pidä yrittää kovasti tulla tuntemaan mysteerejä. Jos joku ei täysin ymmärrä opetusta Pyhästä ehtoollisesta, kolminaisuuden mysteeriä tai ikuista armon valintaa, hän ei menetä mitään hänen pelastuksestaan jos hänen uskonsa Karitsaan on muutoin oikea. Tämän tähden me yhä pysymme hänen ystävinään. Älä kysy. Jätä asia meidän huolexi. Usko vaan niinkuin me sanotaan. Ei tarvi ymmärtää.
    ellauri032.html on line 714: Me tietäisimme kuinka ottaa pois monien ihmisten epäröinnit avaamalla mysteerit jos meidän ainoastaan sallittaisiin, jos me voisimme vain vapaasti kertoa jokaiselle ihmiselle joka tulee juosten ja haluaa tietää kuinka käsittää tämä ja tämä sanonta. Me varmasti kykenisimme tekemään tämän, mutta meidän ei ole sallittu tehdä sitä. Se ei ole sopivaa kenellekään, vaan Pyhä Henki selittää sellaiset mysteerit hän jakaa ne jokaiselle henkilölle niin kuin hän haluaa. ”Jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on” (Fil. 3:15). Tämän verran me sanomme salaisuuksista. Nii et turpa kii, sitähän se kirjaimellisesti tarkoittaa se mysteeri.
    ellauri032.html on line 718: Toinen kirjoitettu tieto: Roomalaiskirjeen 7 luku kertoo miten tuntee henkilö, joka on herännyt ja on lain ohjaamana ja mitä henkilö tuntee kun hän tulee armon alle. Tämä riippuu yhdestä pienestä Kreikan sanasta jota ei ole Saksaksi. Kuitenkin henkilö voi pelastua vaikka hänellä ei ole selvää käsitystä tai selvää ilmaisua tästä, sen tähden me kutsumme sitä tiedoksi joka vaatii selityksen. Eivätkä kaikki selitä tätä samalla tavalla. Joku voi ottaa liian paljon huomioon aiemman jakeen toinen seuraavan jakeen. Sanalla sanoen tulkitsijat eivät ole kaikki yhtä mieltä. Esimerkiksi joku voi sanoa, ”Meidän ei pidä ollenkaan saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia”. Kuitenkin se on selvästi kirjoitettu, ”Laki on kasvattaja Kristukseen”. ”Lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Toisaalla Paavali sanoo: ”Te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi, olette joutuneet pois Kristuksesta ja langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Todellakin Paavali sanoo selvästi, että Jeesuksen sanansaattajat eivät ole panemassa toimeen kirjaimen virkaa, toisin sanoen saarnaamassa lakia. Hän sanoo: ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi” (2 Kor. 3:6). Ja se on totta jos me emme saarnaa lakia, vaan pelkkää evankeliumia, julistamme pelkkää Vapahtajaa, pelkkää armoa, pelkkää haavaa ja kuolemaa, silloin ihmiset tulevat paljon pyhempiä, kuin jos me saarnaisimme lakia peräkkäin 10 vuotta.
    ellauri032.html on line 720: Siis mitä, kreivi Zinzendorf? Laki vaiko evankeliumi, vaiko molemmat? Varmaan molemmat, the more the merrier. Eihän tarvis evankeliumia jos ei oisi lakia, lakipykälistähän se vapauttaa, ja raipparangaistuxesta.
    ellauri032.html on line 726: Esimerkiksi: Jos joku mainitsee jonkun toisen kuin Jeesuksen ja hänet ristillä pelastuksen perustana. Jos joku kiistää Paavalin ja väittää että ihmiset ovat vanhurskautettuja, eivät armosta vaan teoista. Jos joku vääntää evankeliumin eritavalla kuin se joka opettaa sitä totuuden mukaan, niin silloin Paavali sanoo: ”Vaikka tämä olisi enkeli taivaasta, hän olkoon kirottu” (Gal. 1:8). Jos joku sanoo: ”Tämä mies on kääntynyt” me voimme kysyä, ”Miten niin?” ”Hän kertoi minulle tämän ja minä uskon sen. Jos joku parantaa elämäänsä hän on pelastettu”. Ja minä sanon: ”Ei!” ja kysyn: ”Onko sinulla Vapahtajaa? Tunnetko Karitsan? Onko sinun sydämesi tehty painavaksi hänen kärsimyksensä kautta? Onko sinun syntisi annettu anteeksi? Tiedätkö että epäusko on suurin synti? Se että sinä et tunne Karitsaa? Se että sinä että et kulje Karitsan kanssa päivin ja öin? Onko sinun suurin huolenaiheesi todella oppia tuntemaan Vapahtaja?”. Jos hän sitten vastaa: ”Ei! Mutta minä työskentelen kovasti tekemällä hyvää lähimmäiselleni”. Silloin minä sanon: ”Sinä menetät ikuisen pelastuksesi. Sinä petät itseäsi”.
    ellauri032.html on line 743: 1722 heiratete Zinzendorf Erdmuthe Dorothea Gräfin Reuß-Ebersdorf. Im Mai des gleichen Jahres erwarb er von seiner Großmutter das Rittergut Mittelberthelsdorf in der Oberlausitz, wo er von 1722 bis 1724 das Schloss Berthelsdorf barock umbauen ließ. Dort begann im Juni 1722 die Aufnahme von Glaubensflüchtlingen aus Mähren, Nachkommen der alten Böhmischen Brüder. Diese gründeten außerhalb von Berthelsdorf, das unterhalb des Hutberges gelegen ist, die Siedlung Herrnhut. Zinzendorf errichtete sich dort 1725–1727 ein auch als Herrschaftshaus bezeichnetes Schloss, das er bezog, sowie 1730–1746 den Vogtshof, der ab 1756 als Sitz der Schirmvogtei (des Direktoriums) der Brüder-Unität diente. 1732 überließ Zinzendorf das Schloss Berthelsdorf seiner Frau als Wohnsitz.
    ellauri032.html on line 749: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
    ellauri033.html on line 24: Bourget on fin de siecleä jollon ranskalaisnuoriso ol saxalaisten voiton jälkeen yhtä nuupallaan ja ärhäköitä kuin sakemannit sitten maailmansotain välillä. Barresilta tuli toi culte de moi, jota Bourges kyllä pahexui. Ei viälä modernismia, joka pääsi vauhtiin 1900-luvun puolella ennen sotia, kun vanha minä oli jo ihan särknyt ja säädyt hajalla. Vielä vähemmän postmodernia, semmosta vielä rikkinäisempää seuraavaa fin de siecleä. Mikäs maanjäristys sen sit selittää? Oiskohan se Gutenbergin romahdus? Mieti sitä. Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa.
    ellauri033.html on line 26: PS. Mun arvaus on et se oli sotaa käymättömän sukupolven kärsimättömyyttä päästä särkemään taas kaikki mihkä niitä edeltävä sukupolvi saarnasi. Länsimainen arvojärjestelmä loi nahkansa. (prophylaxis, health services, popular culture, green revolution, air travel, electronics, shift from industrial to service economy). Apinalauman ja kunkin yxityisen aapan olemassaoloa uhkaavat todelliset vaarat oli nähtävästi voitettu, isänmaallisuuden korvaa globaali viihde ja ikävystyminen leviää sitä lyytä aatelista kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.
    ellauri033.html on line 33: Lukija ja lukijatar, jos olette yhdessä, jos käytte samaan vuoteeseen kuin aloilleen asettunut pariskunta, kumpikin sytyttää yöpöytänsä lampun ja syventyy kirjaansa kaxi yhdensuuntaista lukemista unen lähestymisen myötä, sitten sinä, sen jälkeen sinä sammutatte valon, palattuanne eri maailmoista kohtaatte toisenne salavihkaa pimeässä missä kaikki etäsyydet pyyhkiytyvät pois ennenkuin erisuuntaiset unet vievät taas sinut yhteen suuntaan ja sinut toiseen. Mutta älkää ironisoiko tuota aviollisen harmonian mahdollisuutta: millaisen kuvan onnellisemmasta pariskunnasta voisitte asettaa tilalle? (Italo Calvino)
    ellauri033.html on line 39: Marcel Proust ja Paul Bourget on fin de siecle snobeja vuosisata ennen mua. Mä oon fin de millenaire snobi. Vähemmän kuin Marcel enemmän kuin Paul.
    ellauri033.html on line 42: Marcel on junanlähettäjä. Paul kaiketi normaali antikolmijalka häntyri.
    ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
    ellauri033.html on line 59: Ardeche on kaakossa Loiren latvoilla. Ihan landea. Vanhoina Bourgetit promeneeraa mökkirannalla Marseillen lähellä. Aatelisämmät valittaa et Mme Bourget mahtailee kuin joku amazoni. Paul kantaa happamen näköisenä sylikoiraa. Minnie veti lopuxi pitemmän korren. Henry James mökkivieraana sytytti vahingossa verhot palamaan. Tupakoi kai sisällä. Minnie ranskansi sen suojatin Edith Whartonin kirjan Edithin kaa yhdessä. Käännös oli "plutôt grossière".
    ellauri033.html on line 171: Nähtävästi tää veikko oli aivan erityisen narsisti.
    ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
    ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
    ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
    ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
    ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
    ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
    ellauri033.html on line 435: Cosmopolixessa 2 erirotuista kosmopoliitia on melkein samixet, mut sit joku kadasdrofi saa ne huomaamaan, et nehän onkin ihan eri rotua. Pollen mielestä ne käyttäytyykin just six eri tavalla. Paul Hra Bourget on kova rasisti. Tää on melkein liian paxua Pellessierillekin, se vähän nikottelee. (Tiesittekö että octavonne on 1/8 neekeri? Se riittää jo tekemään tyypistä värillisen.)
    ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
    ellauri033.html on line 443: Onx Hra Bourgetkin tämmönen Dr. Jekyll ja Mr. Hyde? Joo sanoo Pellissier. Sillä on aina on ollut izessään pari kolmekin minuutta: mystikko ja moralisti toisaalta, diletantti ja herkuttelija toisaalta. Sen mystisismi menee hukkaan tekohenkilöihin ja steriileihin huudahduxiin, kun sen monisieluiset ponit potkii aidan yli. Mikä pahempaa, sen älyllinen epäily ja aistillisuus estää sitä pääsemästä taivaaseen. Six nää Hra Bourgetin aaltoilut on viihdyttäneet meitä jo vuosia. Lähes kaikissa sen kirjoissa on joku libertiini joka saa taivaskosketuxen. Sankarit alkaa viime sivuilla höpöttää paternosteria. Ja seuraavassa kirjassa alotetaan koko homma alusta. Se ei ole järin rohkasevaa (Pellissierin miälestä).
    ellauri033.html on line 454: Le Disciple on Pollen magnum opus. Sen suomensi joku Valtonen (ei hilja eikä mato) 1941 nimellä Opetuslapsi. Sillä oli silloin sosiaalinen tilaus. 21v le Disciplen ensijulkaisun 1888 jälkeen eli v 1909 T Wyzeva (häh nainenko? Älä unta nää, se on Theodore Wyszewski, puolan emigrantti, kääntäjä ja taidekriitikko, symbolistien nokkamies) esittelee Bourgetin vanhoile lukijoille ja mahdollisille uusille. No nuoret varmaan lueskeli jo modernisteja. Tätä Wyzevskiä oli silloin jo 20v sitten hämmästyttäny kirjan opettavaisuus (ei jää epäselväxi ketkä on hyvixiä ketkä pahixia ja kuinka niille käy) niin paljon ettei se eka lukemasta muuta muistakaan.
    ellauri033.html on line 456: Aikasemmat Paulin kirjat oli ollu pessimistisiä laskukkuuden runoelmia. Ei mitään törkeitä rupusakin kuvauxia naturalistityyliin niinkuin Zolalla. Zola on Wn mielestä ihan pasee, niin lääst siisön kun olla voi. Bourget on ylemmän keskiluokan eli herrasväen laulaja, jatkaa ihailemansa yrittäjähenkisen Balzacin kengänjäljissä. Se kuvaa raffinoidumpia fixumpia ihmisiä joilla on makua, pankinjohtajia ja hammaslääkäreitä, ja niiden sisäisiä mielenliikkeitä, just niinkun Mirkku, Aarne ja Sariolan Esa.
    ellauri033.html on line 458: Mut ennen Discipleä oli mautonta moralisoida näiden sankareiden toimia. Tähän tulee nyt muutos! alkaa ryhtiliike, paluu entiseen katoliseen kuriin. Loppu se nietscheily, Balzacin culte de moi ym rypeminen synnissä. Vastavastavastauskonpuhdistus saa Borgetista lojaalin Lojolan. (Toynbee hoi! Ootko kuulolla? Taas alkaa kierros alusta. Vrt Sariola, joka kääntyi jumalattoman stalinismin kannalta sosiaalidarwinismin puujumalaan.)
    ellauri033.html on line 460: Hippolyte Taine mainitaan pahisten joukossa. Taine oli ranskalainen kirjallisuuden ja muunkin vehkeilyn historioizija, taantumuxellinen kyllä mutta maallinen, jota piispa Dupanloup vainosi kuin susi. Zola ei tykännyt kun Taine johtii kirjallisuuden liian suoraan kirjailijan taustasta. Kyllä taiteilijankin pitää jotain saada vaivan palkaxi. Tätähän mä oon tässä koittanut korjata, kun käytän tätä henkilö ja elämä metodia. Taine tais olla äidin poika, ainakin sen isä kuoli sen pienenä ollessa. Jeesuxen elämänkerturi Renan on jo tuttu sapajou-apinoista. Tainea haukuskelee kaikki, kun se ei osannut olla selkeästi sitä eikä tätä. Sellanen kentiesmies. Hippolyte Taine. Tintissä oli professori Hippolyte Bergamotte. Mutta Taine on enemmän luihun Aristide Filosellen näköinen. Ihan on samixet.
    ellauri033.html on line 468: Hippolyte Adolphe Taine (21. huhtikuuta 1828 Vouziers – 5. maaliskuuta 1893 Pariisi) oli ranskalainen kriitikko ja historioitsija. Hän oli vankka positivismin kannattaja ja yksi ensimmäisistä kriittisen historiantutkimuksen tekijöistä. Taine tunnetaan kolmitahoisesta lähestymistavastaan, joita hän kutsui nimellä rotu, miljöö ja hetki taiteen kontekstuaaliseen tutkimukseen.
    ellauri033.html on line 470: Tainella oli merkittävä vaikutus Ranskan kirjallisuuteen. Vuoden 1911 Encyclopedia Britannica kuvasi hänen merkitystään mainitsemalla, että Émile Zolan, Paul Bourget’n ja Guy de Maupassantin töissä on selvästi nähtävissä Tainen vaikutus.
    ellauri033.html on line 477: Wyszewski pahoittelee ihan Jeremiaan ja Platonin äänenpainoilla, että senaikaiset romaanit, teatteri, kaikki fin-de-siecle häärintä ovat ällösti latistaneet vuosisataiset kunnian ja ylpeyden, perhesiteiden ja uskonnon meemit. 20v kestänyt snobeilu ja uuber-menscheily on ollut ihan perseestä, ajatellen nyt vaan vaikka meidän omia pentuja. (No niitähän ei porvari-Paavalilla ollut, lukuunottamatta Fifiä.)
    ellauri033.html on line 495: Marcus Claudius Marcellus (n. 268 – 208 eaa. lähellä Venusiaa) oli roomalainen sotapäällikkö ja Hannibalin tärkeä vastustaja. Marcellus valtasi toisessa puunilaissodassa (218–201 eaa.) Syrakusan. Hän toimi konsulina viidesti.
    ellauri033.html on line 498: Hirvee mulkero. Esipuheessa vähäpätöisempi mulkero Bourget jo paljastaa karvansa, se setäilee nuorelle (mies)lukijalle ihan vimmatusti, tärkeilee ja puhuu pyhistä pataljoonista, vaikkei se ei ize 19-vuotiaana heilauttanut evääkään kun Ranska kärsi rökäletappion Saxalle 1871. Täähän oli entiselle suurvallalle tosi nolo sauma kun surkea Saxa pisti niin pahasti turpaan aurinkokunkun ja Napsun perikunnalle. Tämmösiä nolostuneita herrakansoja on läjäpäin, eikä niissä ole kovin kiva tunnelma. Parempi ois kun eivät eläis niin tiimihengessä. Futismazienkin häviäjät menee särkemään nakkikojuja ja autoja. Huligaanit ja graffitien piirtelijät kuseskelevat in effigie voittajien reviirille huonoina häviäjinä.
    ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
    ellauri033.html on line 512: Noniin siis tässon eka tää M. Adrian Sixte, professori joka on hirmu ateisti hyypiö, se pysähtyy puistossa joka päivä nauramaan apinahäkin eteen kuin Lassi vanhempineen: hyi ällöä! Mix mä en saa tehdä noin? Tule Lassi mennään kazomaan lintuja. Mut silti niin tuttua. Ja se menee pitemmälle kuin Kant, Spenser tai Taine, eikä jätä jumalalle edes pientä rakoa, tommosta käsittämättömyyden koloa, jossa se voisi vielä kyykkiä suojassa tieteeltä. Eikä siinä kaikki, se koittaa tehdä sosiobiologiaa ennen aikojaan ja johtaa "meidän" kaikista hienoimmat meemit jostain darwinistisista apinajutuista. Siis todella paha mies, nyt ei ole hyvä fiilis kellään. Sen emäntä ompelee salaa pyhäinnappeja sen liiveihin.
    ellauri033.html on line 518: Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.
    ellauri033.html on line 522: Greslou on Anteron nuori suojatti, kirjottelee myös zygologisia tutkielmia. Se oli kotiopettajana markiisilla, jolla oli tytär Charlottie 19v joka löytyy vuoteesta kylmänä kaarisillassa, strykniinipähkinöillä myrkytettynä. Greslou tietysti on syyllinen. Koko juttu haiskahtaa uudelta heloiiselta, paizi et Greslou pani toimex sen mitä Pröö vaan suunnitteli.
    ellauri033.html on line 526: Toisaalta sekin on typerä ajatus ettei dynamiitin kexijän tarvi välittää siitä mihin sitä käytetään. Kyllä se sattuu omaan nilkkaankin jos joku räjäyttää dynypötkön jalan alla. Voi hyvin ennustaa et jos kexii jonkun halvan tavan tappaa muita apinoita, niin kyllähän apinat sen käyttöön ottavat. Kemisti ei ehkä tunne likaa, muttei sen silti kannata syödä paskaa tai juoda myrkkyä. Haluaahan sekin elellä.
    ellauri033.html on line 530: Sijoittaen tän ajatuxen sit tohon deterministiseen zygologiaan, voi ennustaa et 1) iso data tulee toteuttamaan monia Sixten haaveita historian ennakoimisesta lyhyellä tähtäimellä, 2) lopputulos siitä manipuloinnista tulee olemaan entistä lyhkäsempi ja ikävämpi tulevaisuus kaikille ja 3) jos se on mahollista tehdä niin se tapahtuu, sitä ei mikään estä. Apinalauma valuu kuin vesi syvimpään lätäkköön, sinne missä rahantulo on helpointa.
    ellauri033.html on line 532: Sixte on tästä selvillä, Polle ei. Polle koittaa väkisin tehdä pilaa Anterosta. Proffa kazoo vanhaa villisikaa eläintarhassa ja tuumii et ihmiset tuntee izeään ja ymmärtää motiivejaan yhtä vähän ellei vähemmän kuin kruik kruik. Mut se on ihan totta. Sixte tässä vähän ennakoi Freudia (multiplicité de moi oli 19. vuosisadan meemejä). Yliminä ja se taistelee vallasta kuin Akun pienet kuiskuttelijat. Niinniin, ei Freud sitä kexinyt ihan tyhjästä. Sellainen sisäinen kuiskutus on kaikille tuttua, se on kaikissa uskonnoissa mukana: hyviä ja pahoja henkiä. Skizot kuulevat sen ihan ääneen.
    ellauri033.html on line 534: Sehän se ensimmäinen hyvän ja pahan taistelu on elukoissa: hyökätäkö vaiko paeta? Hyvä saalis houkuttaa ja paha peto pelottaa. Ruumis vetää tikanpoikaa puuhun ja äiti varottaa. Välitön tyydytys on paha, pitemmmän tähtäimen suunnitelma hyvä. Sellasta peliteoriaa se on kaikki moraali. Yhden etu vastaan muiden etu, yx roikka vastaan toista tiimiä.
    ellauri033.html on line 536: Tän kirjan oletus ja väitös ovat aivan perseestä. Polle ei suostu tajuumaan tieteen peruslähtökohtaa. Tieteessä ei saa olla opetuslapsia, ei auktoriteetteja, joita pelätään kuin jumalaa tai tykätään kuin hullu puurosta. Tieteessä on puhe maailman menosta, ei näistä anteroista muita enempää eikä vähempää. Jos sitä ei tajua, niin on anterosentrinen apina.
    ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
    ellauri033.html on line 544: Täähän kuulostaa ihan Saarssoneilta! Esi-iskäkin oli tollanen kiukkupää, se pikku paxulainen. No Roopen äiskä oli erilainen, tavallinen katolinen ämmä, vei Roopen messuun, iskä ei tullut, Roope kysy mix äiskä siihen et älä kysele ei kuulu sulle. Roope oppii et fixuille isille on eri pelisäännöt kuin tyhmille ämmille. Iskän kaa on ihqua luontokävelyllä Gergoviassa, sehän paikka mainitaan Asterixissä. Petteri iskän hartioilla Sommarhemin hirviniityn tiellä sienimezässä. "Se on nahkavinokas." Tää on varmaan Paulin omia muistelmia, sen isä oli matematiikan professori. Varmaan sekin sai raivareita kun laskut ei täsmänneet. Paul raippas kun Fifi karkas tai Henry James kärskytti verhoja.
    ellauri033.html on line 552: Karseita juttuja se kertoo kouluajoilta uskonnonopetuxesta, paxun pikku jansenistipapin pelotteluja, käteenvetoa ja rippitunnustuxia. Ei ihme jos ranskixet on vähän vinxahtaneita. Sellasta se varmaan oli femmalaisilla, joiden huomaan Kari Syreeni mua koitti kiskoa.
    ellauri033.html on line 556: Roopelta menee usko alta kun se huomaa et papit ja uskovaiset on tyhmiä. Ääliöitähän ne ovatkin. Niin ja pahat kirjat vielä! Porariston vallankumouxen jälkeem tulee romantiikka peliin, kirjat alkaa haista synniltä ja alusvaatteilta, tai vielä pahemmalta, sanskulotilta. Pahoja kirjoja:
    ellauri033.html on line 572: Polle todistelee et taivaan isää tarvitaa vahtimaan et lapset käyttäytyvät siivolla, ilman isän valvontaa ne aattelis vaan izeään. Hmmnojaa sisarusten kesken on yhtä paljon yhteisiä geenejä kuin isällä. Etäisempiin apinoihin luottaminen johtaa luottokauppaan, ja siitä seuraa talouskasvuräjähdys, se oli oikein huono ajatus.
    ellauri033.html on line 574: Setämieskirjailijat, kuis ollakaan, kirjottaa nenäkkäistä nuorista miehistä jotka ezii izeään omasta ja naisystävien pyllyvälistä. Näitä piisaa. Pieru exyxissä itkevät ja nussivat nuoria huoria ja/tai ahnaita puumia. Nuorten miesten esikoisromaanint ja leffat tuppaa olemaan sellaisia vielä tänäkin päivänä, ja varmaan tulee olemaan maailman tappiin asti. Pyllyvälistä se minuus on löytyvä. No se tappikin voi siinä olla jo arvaamattoman lähellä. Hukkapätkän mainizemia ja muita seuraavassa taulukossa:
    ellauri033.html on line 587: Sixte lukee siis edelleen ihmishukan kertomusta tapahtumista markiisin huvilinnassa. Eri narsistista textiä. Minkähän verran tässä on omaelämäkerrallista? Ainakin se varmaan et ihmissusi alias Bourget oli tyttöystävien mielestä nätti poika, ja se että sitä rotinkaisena otti suunnattomasti päähän, mut samalla vähän himotti markiisin lihasaivoinen pikkuwiixinen pikkusikareja poltteleva aatelispoika joka osas razastaa, miekkailla ja pelaa biljardia. Rotinkainen Bourget tunsi vaan pelin taskuversion.
    ellauri033.html on line 591: Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.
    ellauri033.html on line 597: Toinen suosittu temppu on valehtelu, kiinnitetään huomio jollain kexityllä tai väritetyllä jutulla. Paizi mun äiti ei pidä enää meetvuastista. Rikun pojat panosti tähän. Mytomaani äiti roolimallina. Sekin sujuu Gresloulta. Varmaan Pollekin käytti sitä jo äidin kaa. Maailman monimmassa ponissa on monta monessa.
    ellauri033.html on line 601: Jotain tuttua on garun touhuissa. Muistan että mäkin harjoitin tollasta demi-suggestiota nuorena, lämmittelin pokia ja jäähyttelin toisia, kunnes niitä saattoi yhdellä kertaa kypsyä panovalmiixi useita. Tuli ihan kiire vällykäärmeelle. Mulle se tekniikka ei tullut Sixtltä, vaan se oli Pipalta opittua, selektiivistä lämpöä ja kylmyyttä. Hyvin pelitti. Garusta on kiva ajatus, vaik se halvexiikin 1789 vallankumousta, ajatella bylsivänsä maajussin viekkaana jälkikasvuna linnanherran suvun viatonta tyttöä. Kuin kuraverinen Kusti bylsimässä rotukoiria.
    ellauri033.html on line 604: Anteron oppipoika koittaa pohtia kylmästi kuin maisteri. Kuin ratkaisis geometrista ongelmaa synteettisesti. Izensä lopettanut Unto Remes kirjoitti väitöskirjan Pappuxesta, joka kexi sellaisia todistuxia. Niissä lisätään kuvioon apupiirroxia, joiden oikeutus on joku AE muotoinen axiooma. Sellaiset muodostaa logiikan ratkeamattomia osajoukkoja. Koska niistä apupiirroxista syntyy loputtomasti liian nopeasti kasvavia luuppeja. Nopeammin kuin mikään rekursiivinen funktio. Todellisia kasvuräjähdyxiä. Niinkuin ruutupaperin erilaiset samaan pisteeseen vievät polut. Todistuxet voi luetella muttei niiden vastakohtia. Ei tiedä milloin ezinnän voi lopettaa. Ne ovat deterministisiä muttei ennustettavia. Ne eivät ole mekaanisia.
    ellauri033.html on line 624: Deterministinenkin maailma voi olla ja onkin kaoottinen. Kattilassa hämmennetty vesi ja pullataikina on ennustamattomia. Vaikka täysin deterministisiä. Pane se piippuusi ja polta. Piipusta noseva savukin on kaoottinen. Epälineaarinen differentiaaliyhtälö on ratkeamaton. Perhosen lento näyttääkin siltä. Sää osataan ilmottaa etukäteen niin hyvin että porukka suuttuu kun se menee väärin. Tänään piti tulla kaunista, meillehän luvattiin. Eipäs kukaan ennustanut koronaa. Vaik olihan se ihan ennustettavaa, et joku kulkutauti tulee, kun on tää apinoiden kasvuräjähdys. 3G lisäapinaa jo tällä vuosituhannella, 20 vuodessa. Järkyttävää. Tätä mahollisuuta ei Polle ota lukuun. Tää on paljon pahempi kuin moraalittomuuden paapa. Tää on pahempi kuin apinoien kärhämien kakka. Tää on melkein kuin (kuiskaten) paska.
    ellauri033.html on line 642: Greslou pääsee vihdoin rivojen tarkoitustensa perille kirjoittamalla izemurhauhkauxen, sama kikka kuin toisellakin kotiopella, hra Prööllä. Charlotte tulee estämään, ja joutuu kotiopen punkkaan. "Kuollaan yhdessä!" se huutaa. Joo ihan kohta, mut ensin tää, sanoo Loup-Garou ja ryhtyy hommimaan. Charlotte on täysillä kyllä mukana, täähän on romaani. Se näyttää petissä ihan Tanagran terrakottapazaalta.
    ellauri033.html on line 663: Mutta nää pöntöt pökiöt jotka pelaa peliteorian käsitteillä ei suostu ymmärtämään, että peliteoriakin on determinististä, ja siihen liittyvät tunteetkin determinoituja. Totta kai Adrien tuntee syyllisyyttä, koska se on ennustettavasti loukannut näitä robotteja koskevia pelisääntöjä. Robotit on ohjelmoitu niin, että ne tuntee vastuuta ja kärsii mielellänsä rangaistuxia. Rangaistuxet toimii niillä kuin pikku sähköiskut, lataa niiden pattereita ja tahdistaa niiden käytöstä. Ei siinä ole mitään ristiriitaista.
    ellauri033.html on line 665: Kun Piki sekoo, ei kukaan yritäkkään enää vakuuttaa sitä että kaikki on ize asiassa kunnossa. Se vaan otetaan sisään funnyfarmille ja pumpataan täyteen neurolepteja. Ja kuinka ollakkaan, muutaman viikon kuluttua se on taas raiteillaan kuin Märklinin vinon suistunut sähköveturi. Sitten siihen tehoo taas neuvot, houkutus ja uhkailu.
    ellauri033.html on line 683: Sillä oli monia järkeviä pointteja, kuten determinismi, ateismi, psyykkisen ja sybikaalisen yhteys, ajattelunvapaus, kirkon erottaminen valtiosta, raamatun lähdekritiikki, ja se et yhteiskunta perustuu valtaan eikä johki vitun sopimuxeen. Underdogin ajatuxia. Ihme pykälänikkari, axioomikananpoikien numeroija ihankuin nuori Wittgenstein.
    ellauri033.html on line 685: Filosofien foaf-netissä se on melko iso hämähäkki, se on saanu ja antanu vaikutteita joka puolella. (Täähän on kuin coronan tartuntaverkkoja, meemien leviämistä!) Saamapuolella plussaa on Avicenna, Averroes, Aristoteles, Demokritos, Lucretius, Epikuros, Niccolo Machiavelli, Thomas Hobbes, Giordano Bruno. Miinusta Descartes, stoalaiset.
    ellauri033.html on line 698: Olkoon se pikku paskiainen kirottu päivällä ja olkoon kirottu yöllä; olkoon kirottu kun se menee maate ja kun se nousee jalkeille; kirottu kun se menee ulos ja kirottu kun se tulee sisään. (Olkoon kirottu myös vessassa.) Herra ei säästä häntä; herran kiukku ja viha raivoo tätä häiskää vastaan ja tuo sen niskaan kaikki kirouxet jotka on raapustettu tähän kirjaan (eikä se olekaan aivan vähän), ja herra kumittaa sen nimen taivaan alta, ja herra erottaa sen vahingoxeen kaikista Israelin heimoista kaikilla sopimuxenmukaisilla kirouxilla, jotka seisoo lakikirjassa. Mutta te jotka roikutte vielä kiinni hra jumalassa olette elossa ainaskin vielä tänään. Me käskemme että kukaan ei saa viestiä ton kaa suullisesti eikä mesettää, eikä tehdä mitään sen mielixi, eikä asua saman katon alla, eikä neljän kyynärpään päässä siitä, eikä varsinkaan lukea mitään sen prujauxia.
    ellauri033.html on line 701: Toisto tyylikeinona. Jutkut on vihaisia kuin herhiläiset. Ulos tunkeilija, pesä on uhattuna. Tää on monelle uskovaisuuteen taipuvalle pahin mahdollinen rangaistus, ne on niin laumaeläimiä. Ne on kuin hevoset, joita ei saa pitää yxin tallissa, pitää olla vähintään vuohi seurana. Tai kissa niinkuin Pollella, vaikka se ei ole niin hyvä, kun se ei ole laumaeläin eikä kasvissyöjä. Kaniini on parempi, tulppaanikorva.
    ellauri033.html on line 709: Salman Rushdie on vähän Kimmo Koskenniemi-luokan besserwisseri.

    ellauri033.html on line 717: Sale ansaizi leipänsä ensin copywriterinä, se halus filmitähdexi.

    ellauri033.html on line 729: En ihmettelisi jos se olisi vähitellen liukunut vähän oikealle.

    ellauri033.html on line 736: Sen uusin kirja kuulosti vähän Ivana Trumpin bestselleriltä.

    ellauri033.html on line 739: Se on näitä postmodernisteja must vähän vaikuttaa. Vaihtorottia.

    ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
    ellauri033.html on line 780: Tänä päivänä rutto vaanii teitä, ja se merkizee sitä, että on tullut hetki, jolloin teidän on pysähdyttävä ajattelemaan. Vanhurskaiden ei tarvize olla peloissaan, mutta pilkkaajat vaviskoot. Maailmankaikkeuden suunnattomassa riihessä on leppymätön vizaus puiva inhimillistä eloa kunnes akanat saadaan erotetuxi jyvistä. Akanoita on oleva enemmän kuin jyviä, kuzuttuja enemmän kuin valittuja, eikä tätä onnettomuutta ole tahtonut jumala. ... Mutta näin ei ole voinut jatkua. Hän, jonka anteexiantavat kasvot niin kauan ovat kurkottaneet tämän kaupungin ihmisten puoleen, on väsynyt odottamaan, pettynyt jumalallisessa toivossaan ja kääntänyt kasvonsa pois. ... Kirkossa päräytti joku sieraimiaan kuin malttamaton hevonen. ... Paneloux vaikeni, tukka ozalla ...
    ellauri033.html on line 784: Ikävä ihminen termentää ikäviä ihmisiä, sanalla sanoen. Vitun narsisti. Tää on ihan tavanomaista joka tuomiopäivän profeetan peruskauraa. Heti kun sattuu jotain ikävää, niin profeetat ryömii ulos koloista ja alkaa netota toisten hädällä. Ne on kuin mafia, joka Italiassa antaa ruokaa varattomille ja avustuxia firmoille, ja käyttävät niitä sitten hyväxi kun ne on koukussa. Tää on klaanimeininkiä, mikä on rikollista vaan niin kauan kun on keskushallitus, joka on siepannut kaiken klaanivallan izelleen. Kun keskusvalta herpoaa, pienemmät klaanit ryömivät esille ja alkaa entisen kisan keskenään, verikosto lähtee taas rulettaa. Ei keskusvaltakaan ole kummempi kuin vaan yx humongous iso klaani. Ja monoteistinen jumala vaan tän humongous ison klaanin yhteinen meemi, yhtä ilkeä kuin hallittavansa. No joo, jos se olis oikeesti olemassa ja oikeesti superia, se ei olis edes alottanut tätä souvia. Me oltas kaikki jo taivaassa pilvityynyillä kaakaokupit kädessä. Tai vielä parempaa, meitä ei oliskaan.
    ellauri033.html on line 795: että kun se huomaa hetkensä olevan lähellä, sen eka ajatus,

    ellauri033.html on line 801: ja levittää sitä läheisiin taudinkantajiin, vektoreihin

    ellauri033.html on line 805: Hiiren piiperrysjäljen hangelle, jänixen jätöxen kannon päähän.
    ellauri033.html on line 809: Unlucky Alf on Ruuvit löysällä-skezisarjan fiktiivinen henkilö, jota esitti Paul Whitehouse. Alfilla on vitusti onnea, mutta kaikki huonoa. Sen yrityxet säätää yhtä vanhan leskirouvan kaa epäonnistuu kerta toisensa jälkeen: lintu kakkaa sen päähän; kuorma-auto roiskuttaa sen päälle lokaa; välikohtaus leidin kissan kaa; ja lopulta leidi kannetaan ulos jalat edellä ennenkuin Alf pääsee asiaan. Kerran sen talosta tuli sähköansa. Kerran se ennusti, että putoaisi tietyökuoppaan tien päässä, ja siihenhän se putosi.
    ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
    ellauri033.html on line 828: Lomasen jälkeen muhina jatkuu Pariisissa. Kesällä 1817 Julie on kipee eikä pääse tulemaan järvelle. Lamartinella on aikaa kirjoittaa Le Lac. Alf käyttää Juliesta runoissa peitenimeä Elviira, joka nähtävästi oli tohon aikaan tosi romanttinen nimi. Ei kyllä 1950-luvulla.
    ellauri033.html on line 830: Julie kuolee 1817. Kai se sit oli oikeesti kipee. Lamartine on hirmu onneton, tää tapapaukaus teki sitä Ranskan ekan romanttisen runoilijan. Se menee taas järvelle lohduttautumaan ja löytää sieltä tällä kertaa puolisonsa brittiläisen Mary-Annin. Myöhemmin koko perhe tulee järvelle lomalle. Mary-Ann ei pane pahaxeen, kun tyttärelle laitetaan nimi Julia. 1832 Julia jr. kuolee. Lamartine ei kirjoita tästä enää uutta runoa vaan lähtee lohduttautumaan politiikkaan. Tunnetuin tuloxin. Bugger it.
    ellauri033.html on line 927: ja lähellä rakkaita aaltoja jotka sen piti nähdä,
    ellauri033.html on line 993: hopeaozaisessa tähdessä, joka valkaisee sun pinnan
    ellauri033.html on line 1021: Tu peux, tu peux mourir ! dans la postérité Sähän voisit vaikka delata! jälkipolville
    ellauri033.html on line 1024: Montent, d’un vol égal, à l’immortalité ! nousee vaakalennossa tähtitaivaalle!
    ellauri033.html on line 1027: Si des soleils plus beaux se levaient sur ma tête ? Jos kauniimmat auringot nousis päähäni?
    ellauri033.html on line 1038: Avant que de partir, aime à graver son nom ! ennen lähtöään tekee graffitin! o
    ellauri033.html on line 1154: Jönsyn mielestä Hopreenien suku on bashkiireja. Laukkuryssiä, radanrakentajia. Tukka musta ja silmät ruskeat kuin Pirkolla. Vähävenäläinen Maria Baškirtseva kuoli tuberkuloosiin 25-vuotiaana, mutta ehti elää sen verran pitkään, että hänestä tuli 1880-luvun Pariisin älyllinen voimatekijä. Hän oli feministi ja kirjoitti vuonna 1881 salanimellä "Pauline Orrel" useita artikkeleita Hubertine Auclertin feministiseen lehteen La Citoyenneen. Hänen tunnettuja lausumiaan on esimerkiksi: Rakastakaamme koiria, rakastakaamme vain koiria! Miehet ja kissat ovat mitättömiä olentoja. Yxinkertaisesti paskiaisia. Seku ihmettelee mikä kissoissa on vikana.
    ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
    ellauri033.html on line 1175: Barrès teki matkoja Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Aasian maihin, ja kirjoitti matkojensa innoittamana useita teoksia, jotka olivat vähemmän aatteellisia kuin hänen muu tuotantonsa. Kuoltuaan 61-vuotiaana vuonna 1923 Barrès sai kunnalliset hautajaiset. Arkun perässä kulki muutamia koiria.
    ellauri033.html on line 1177: Barrèsin varhaistuotanto innoitti monia nuoremman sukupolven ranskalaisia kirjailijoita, kuten Marcel Proust, André Gide, Henry de Montherlant, Jean Cocteau ja François Mauriac. Ikäviä tyyppejä nääkin valtaosalta. (Kukas se Cocteau taas oli? Sekö pipopäinen sukeltaja? Ei se oli Cousteau. Jean Cocteau oli Georgetten läheinen ystävä, joka oli kirjailija Maurice Leblancin sisar, joka Maurice kirjotti Arsene Lupineja. Niistä oli puhe Maurice Maeterlinckin kohalla.)
    ellauri033.html on line 1187: Cocteau oli myös oman aikansa julkkis, jonka ystävyyssuhteet muun muassa Parnasson ja Erik Satiaisen kanssa, oopiumiriippuvuus, homoseksuaalisuus ja väitettyjen salarakkaiden raskaudet kuohuttivat seurapiirejä. Lähde? No ihan mielelläni lähden. Tää alkaa taas olla vähän liian paxua. Jean Cocteaun tukka seisoo pystyssä, kai homoystäville merkkinä. Cocteaun maineen kirjoittajana vahvisti proosateos Le Potomak (1919). Se on fantasia akvaariossa elävästä oliosta.
    ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina.
    ellauri034.html on line 41: Mixhä tää piti kääntää uudestaan? Kustantaja vaihtui, filmin mainostama uusi painos tuli Gummeruxelta. Toinen syy voisi olla, että veli Artin 1949 käännös perustui harppisakuissa pyhitettyyn raskaalla kädellä lyhennettyyn laitoxeen, Ilona Nykyrin 2015 EU:n tukema käännös v 1946 konekirjoitettuun alkuperäiseen. Kiinnostaa vähän kazoa mitä eroja niissä on.
    ellauri034.html on line 50: Sentähden joco me elämme eli cuolemma/ nijn me HERran omat olemma.
    ellauri034.html on line 54: Niinpä niin. Tiimikuuluvuus on tärkeintä, luotonanto meidän meemeille. Sitähän ne nazitkin yritti tolkuttaa, tyhmät Quangelit vaan eivät uskoneet. Ei auttanut kuin irrottaa rumihista tyhmä pää.
    ellauri034.html on line 78: samastua niihin ja lähteä mukaan samoihin romansseihin, seikkailuihin, sotiin.

    ellauri034.html on line 79: Fallada ei kuulu tähän ryhmään, joten jotain muuta tässä lienee takana.
    ellauri034.html on line 84: Nyt pitäisi olla alkuperäinen texti käsillä että voisi verrata. Uudessa käännöxessä ärsyttää 2000-luvun sanonnat ja slangi. (Mixhän, niitähän mäkin käytän koko ajan? No mä en edes yritäkkään säilyttää ajankuvaa. Ehkä 2000-luvun kääntäjäkään ei. Saxankielinen äänikirja löytyy ilmaisena netistä, mut se on aivan hirveä äänitehostettu kuunnelma.)
    ellauri034.html on line 88: Persicket asuu 1. kerroxessa, Quangelit 2.ssa, ja joku jutkuämmä 5. (saxalaisittain 4.) kerroxessa, hissittömässä talossa (sanotaan 1949, ei 2015). Eva Kluge jakaa postia alhaalta ylöspäin (mix kantaa kaikki turhaan yläkertaan ensin), joten sen on jatkettava Quangeleilta ylöspäin. Tää on oikein sanottu 1949, mutta 2015 Eva muka lähtee alaspäin. Voi hemmetti. Voiko mihinkään enää luottaa.
    ellauri034.html on line 90: Siinä liikuttavassa kohdassa, missä Anna lukee Oton kaatumisesta kertovaa kirjettä, 1949 Annan jakaus näyttää Otosta harvalta, 2015 Otto ize on laiha. Totta mutta todennäköisesti käännösvirhe. Annan lyötyä päänsä ompelukoneeseen siinä on 1949 2 veripilkkua, 2015 ne on mustelmia. Ottopoju on nyttemmin Ottolainen, ja Quangel huokaa äännähdyxen Voi! sijasta nyt englantilaisittain Oh! Ei se suomalaista ole ainakaan, tuskin saxaakaan. Sakut sanoo Ach! Mein Leben!
    ellauri034.html on line 92: 1949 Quangelit on äänestäneet Hitleriä kerran, 2015 aina. 1949 juodaan "Voiton onnexi!", 2015 seisoo Sieg Heil! Jos alkutextissä luki tosiaankin niin, olisi kuvitellut että 1949 se olisi ollut yhtä tuttu radiosta kuin se on 2015 ziljoonasta nazifilmistä. SS jätetään kääntämättä 2015 (mutta selitetään kirjan takana niille millenniaaleille jotka ei ole nähneet ziljoonaa nazifilmiä), 1949 lukee "natsipoliisi". Plötzen giljotiini mainitaan vain 2015. Se oli varmaan sensuroitu harppisakuissa.
    ellauri034.html on line 112: Sellasta MIT n moraalipeliä on elämä. Kenen yli ajetaan, kolme mustaa lasta vaiko liikemies. Kun Hister hyökkäs Norjaan, liittoutuneet tuli avuxi. Sit aukes Ranskan rintama ja kaikki lähti sinne kiireesti, sano norjalaisille pärjäilkää. Kun Berliini lyyhähti, ryssät jätti suomalaiset Talin kranaattikuoppiin kuin kuuman perunan, mustelmaiset maanpuolustajat kömpii kiven alta ja ihmettelee, et täsäkö tää nyt oli. Sit herää ja hurraa: me voitettiin! Nyt tapa se, Elmeri! Saved by the gong. Kumistin pelasti.
    ellauri034.html on line 131: Daniel ”Dani” Lehtonen ja Eveliina ”Eve” Uosukainen kertovat somessa jääneensä jumiin Indonesian Balille. Pariskunta matkasi kaukomaille 6. maaliskuuta ja uhosi somessa lähdön hetkellä, että ”ei pelota koronat”. Kaksikon oli tarkoitus viettää reissussa kuukauden päivät.

    ellauri034.html on line 146: – Toivottavasti muutkin maailmalle jumiin jääneet sais lennot pian kotia. Voimia kaikille tähän haastavaan tilanteeseen ja muistetaan olla toistemme tukena! Kaikki painii saman asian kanssa, mutta vain vähän eri tavoilla, joten eihän myöskään vähätellä kenenkään avun ja tuen tarvetta.
    ellauri034.html on line 162: on vaan enemmän ja vähemmän toimivia luuppeja,

    ellauri034.html on line 174: > > vähän. Just six floridlaiset nuoret kusipäät chillailee rannoilla. Pitäis

    ellauri034.html on line 192: > Lähetetty Jollastani

    ellauri034.html on line 194: Lähetetty Jollastanista
    ellauri034.html on line 211: Jos kaikki apinat saisi syödäxeen yhtä monta kanaa niin kunkin osalle tulis 5 kanaa vuodessa (kanan iästä riippuen, vaan 2 jos kanat elää keskimäärin 2v). Montakohan meillä menee vuodessa, varmaan kymmeniä kuitenkin. Tasan ei käy onnen kanat. Tähän ei oo laskettu vielä kynimaettoemiae kanoja eli kanan munia.
    ellauri034.html on line 216: Laajennettua vähän suppeamman oppimäärän perusteella uskaltaudun työhypoteesiin:
    ellauri034.html on line 217: Äidittömät isän pojat eli isixet ovat julmia yrmyjä hierarkisia heteroja uskovia fasisti kovixia setämiehiä ja isättömät äidin pojat eli mamixet kesyjä kilttejä demokriittisiä jumalattomia homoja vasuri pehmyreitä. Isättömyyttä ja äidittömyyttä täytyy vähän mulkata, riittää että toinen vanhempi on karussa, sairas, alakynnessä tai muuten näkymätön, ja toinen päsmäröi lapsen kasvatuxessa yxinomaisesti tai ihan sikana. Isoäiti kelpaa äitifiguurixi kuten Russellilla ja Proustilla. Tehdäänpä sekoitusmatriisi, jota voidaan sitten aina täydentää lisäilemällä nimiä. Sekin pitäs täsmentää millaset on kovixia eli kylmiöitä kuivureita ja mitkä pehmyreitä eli lälläreitä sylkyreitä. Karkeasti ottaen kovixet on cro magnoneja ja pehmyreitä neanderthalit. Coelhokin luetaan kovixiin vaixe on hippi vetelys, kert se kumartelee izekuria ja jumalankuvia. Puolikova ainakin. (Muuten, VA Koskenniemi väitti Goethe-sepustuxessaan että runoilijat on enimmäxeen mammanpoikia. Varmaan oli izekin.)
    ellauri034.html on line 219: Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä.
    ellauri034.html on line 221: Mähän selkeesti peukutan noita pehmyreitä, äidin poika olenkin: tävskytti, imupeukalo, pösä sölsnami, märkyri, pelkuri, tätimies. Naisia tässei juuri vielä ole. Ja puuttuu sarake niille joilla oli hyvä suhde molempiin vanhempiin. Epikuros saatto olla sellanen, ehkä Eskikin. Silti mä luulen et ne oli enempi äidin poikia. Epikuros päästi naiset jopa kuulijoixi filosofipiireihin. Niin Eskikin. Vauzivau. Mussetin siirsin märkyristä puolikuivurixi, siinä on aika paljon taipumusta hartailuun ja naisvihaan. Se ihannoi saitaa isäänsä sopivasti vasta sen kuoltua kun se ei voi enää vekuttaa. Niin Arttu perkelekkin. Hande Mäkelä lasketaan puolikuivurixi sekin, kylmiö.
    ellauri034.html on line 244: luonnon ja luojanluomien ryöstöön perustuvan kasvunräjähdyxen,

    ellauri034.html on line 257: Tälle syöpäläiselle rajana on lähiavaruus, jos sekään.

    ellauri034.html on line 260: Sehän on vaan hyvä, korjaantuu ikärakenne, vähenee hoitovaje

    ellauri034.html on line 279: Kuolema luotolla oli yx Jerry Cottonin kuolemattomista numeroista. En pidä luotosta. Korko varsinkin oli - siinä Muhammed on aivan oikeassa - perkeleen ja juutalaisten pahimpia kexintöjä. Se syntyi maanviljelyxen ylituotannosta, ja oli paholaismaisen räjähdysmäisen kasvun seuraus ja syy silloin niin kuin nykyään. Kasvuun vetoaa jokainen talousliberaali kuminaama, kasvua tolkuttivat punalipun alla kommarit. Viherfasismia peliin nyt! Lopettakaa kasvu! Lopettakaa korko! Kapitalismi vittuun, vaikka apinoiden enemmistön hinnalla se on mun ceterum censeo. No sweat, mä lähden kyllä enemmistön mukana.
    ellauri034.html on line 281: Luotto on termiittiapinan yhteiskuntamaha, joka sulattaa kaikki tarpeet yhdexi likvidixi suolensisällöxi, ravintomehuxi, joka kelpaa joka jähtöön, maistus varmaan sullekin.
    ellauri034.html on line 283: Sukupuolten työnjako lissääntymisessä vois luonnostaan tehdä koiraasta valtaa kahmivan ja reviiriä laajentavan meemipellen, eihän se tiedä loppupeleissä kuka on se poikanen, joten sen kanzii keskittyä panotilaisuuxien maximointiin max isolla reviirillä. Naaraalle ei jää äitiydestä mitään epäselvyyttä. Sen kanzii pitää superhyvää huolta omista varmoista jälkeläisistä, se ei voita mitään vitun saarnoista ja löytöretkistä. Six on isänmaa ja äidinkieli, lapsi oppii kielen lähikosketuxessa äidiltä ja idioottimeemit 7v täytettyään isältä siinä onnellisessa tapauxessa et se on pikkuveitikka. Sixiköhän nimenomaan miesrunoilijoita, pappeja, poliitikkoja, ja filosoofeja kuhisee kuin kirppuja dromedaarin kyttyrässä? Kilpaa huutavia mölyapinoita, peipposia koivun latvassa. Apus mun! Mä näin sen ensin! Jotain rajaa!
    ellauri034.html on line 292: Se että nykyporukat uhoo näistä 2 viime maailmansodasta on teleskooppivaikutusta. Lähellä asiat näyttää isommilta, kuten se New Yorkerin kansi jossa NY ja itärannikko melkein täytti koko horisontin. Maailmansotia on ollut vaikka kuinka monta, maailma vaan oli pienempi ja aseet tylsempiä. Ruumiitakin tulee enemmän teollisella prosessilla, tuhon tuottavuus on kasvanut. Tää tuli mieleen 7v sodasta, joka kuulostaa lyhkäseltä, mut oli pitempi kuin kumpikaan maailmansota, ja globaalinen siirtomaasota sekin. Länsihyeenat ja itäsakaalit eri notmiiden haaskalla. Siitä ei Suomessa juuri kuule kun Suomi ei ollut vielä järin mukana klopaalissa menossa 1756-1763. Ei pitäneet sen ajan Timo Soinit vielä plokia Prysselistä käsin. Ruozin sähläys 7-vuotisessa sodassa oli Pommerin sota, mistä suomalaiset ei kostuneet muuta kuin pommes frites. Tutustuttiin pitkäaikaiseen ystäväämme maapäärynään. Drakassa pojat nauro itäuusmaalaiselle maajussille joka sano peerun eikä potatis. Peruna on hävinnyt täällä pizzalle, ja silli kepapille. Maailman suurin perunanviljelijä on Kiina.
    ellauri034.html on line 294: August von Kotzebue tapettiin keppijumppanujakassa 1819. Alaskassa on Kotzebuen salmi ja kaupunki, Otto von Kotzebuen mukaan nimetty. Räävelissä 1787 syntynyt Otto, Akun poika, kartoitti Alaskaa ryssille. Ryssä möi sen sitten jenkeille 1867. 100v myöhemmin meidän perhe kazoi Suomi 50 ilotulitusta tähtitorninmäeltä. Sitä 50v uudempi on kuva missä Saarinen ja kuningatar hymyilevät linnan juhlissa Suomi 100-kyltin kyljessä.. Alexander Kotzebue maalasi hulluna vuotena 1948 taulun 7-vuotisen sodan Kunersdorfin taistelusta kaxi vuosisataa ennen kuin mä aloitin Tehtaankadun kansakoulun 1959. Oli varmaan samaa huonetta ja sukua. Kunersdorfissa ryssä ja itävalta löivät Friedrich der Grossen armeijan, suuret preussilaiset pienixi muruixi. Saxan suurvaltatoiveet tyssäsivät taas. Verdammt! Retu jäi kotiin hoitamaan kihtiä kaalinlehtikääryleillä Emanuel Bachin säestäessä cembalolla. Kuten kertoilee mamuprofessori Crister Pursiainen populäärishistoriallisessa pläjäyxessä hovitsempalisti ja hänen kuninkaansa 2017, kirjan lainasi Riku Seijalle joka ei myöskään jaxa sitä lukea. Rikuilla oli Somervillessä pörhöhäntäinen kissanpoika nimeltä Klobürste. Se oxenteli karvapalloja. Zum kotzen.
    ellauri034.html on line 370: Harald Hårfager uhkailee jopa että pian ei hallituxen toiminta ole enää legitiimiä, yxityisomaisuuden puolustajat lähtee ize liikkeelle, Sons of Odin med Tor Fagerholm i spetsen. Ollaan Sept 11 tilanteessa päivittäin, valittaa ruozin pankinjohtaja Rudolf Hessius. Oltaskin, lisää kaxoistorneja sais kaatua. Harald haluu suomesta uuden Korean. Siellä kelpaa suurpääoman panna koreasti jalalla, tallata monon korolla vanhoja, köyhiä ja sairaita. Uhkailut jatkuvat:
    ellauri034.html on line 393: Niin sit näähän ne vasta onkin izekkäitä, käyttää apinaa kuin rukkasta.

    ellauri034.html on line 396: Rajaa lähimmäisten piirin niihin joilla on samoja geenejä.

    ellauri034.html on line 399: Siinä suhteessa on tosi vähän eroa talousliberaalilla utilitaristilla,

    ellauri034.html on line 401: uskovaisella, joka tahtoo pelastaa sielut, vähät välittäen ruumiista,

    ellauri034.html on line 415: Jacobin toisesta vaimosta Rebeccasta ei ole tietoa eikä lapsia. Lisää aiheesta Genesixessä. Freudin Jacobilla oli voittopuolisesti tyttöjä. Israelin Jakobilla oli vaan se yx tytär Dinah, joka raiskattiin. (Ei siis se salaisuussarjan äxympi tyttö, sen Philipin sisko jolla oli papukaija Kiki. Jonka, siis Kikin, lajitoveri oli vankina Heinolan lintujen keskitysleirissä. Oppistalallaa, kylä lähti taas muistojeni mopo käsistä.) Amalian sisaruxet mm Siggen mielieno Hermann asu Wienissä. Ne oli hyvinvoivia. Sixkai lumppukauppiaan perhekin muutti sinne. Sukukuvassa on väkeä kuin salpausselällä, serkkuja ja tunnistamattomiakin sysslingejä ja pysslingejä. Freudit ja Bernaysit nai ristiin kuin Rousseaun vanhemmat tai Brotheruxet ja Carlsonit.
    ellauri034.html on line 433: Darwinisti Clausin opiskelijana se kesätöissä ezi turhaan ankeriaista kikkeleitä. Leikkeli tuhansia ankeriaita eikä löytänyt pipun pipua. Vähemmästäkin tulee traumoja ja fixaatioita.
    ellauri034.html on line 437: Freud oli tosi kexeliäs, se huomas juttuja ja kirjoitteli niiistä tutkimuxia. Se oli vähän aikaa amanuenssina mielisairaalassa, mutta oivalsi pian siirtyä yxityiselle puolelle. Nai 1886 Hampurin päärabbi Bernaysin pojantyttären Marthan. Rahantuloa ei voinut enää estää.
    ellauri034.html on line 458: Equadorissa jää ruumiit lojumaan jo kaduille. Saa nähdä miten kauan kestää länsimainen izehillintä, miten kauan kestää ennenkuin täälläkin sännätään haavi auki kadulle ja huudetaan: tappakaa ne! Viekää pois noi ruumiit kadulta! Ei välttämättä kauan. Persut vaatii jo nyrkkiä. Ulkoparlamentaarisia voimia, parlamentteerauxen aika on jo ohi, nyt tarvitaan tositoimia. Naiset hemmettiin, miehet peliin.
    ellauri034.html on line 462: Pörriäiset pörräävät yhä kimeämmällä äänellä. Pian lauma irtoaa rypäleenä pesästä ja lähtee toisen lauman reviirille, ja sitten alkaa paukkua. Piikit iskevät raidallisiin perseisiin ja pesän ympäristö täyttyy reikäisistä ruumiista, käpertyneistä kitiinikuorista josta elämä on karannut.
    ellauri034.html on line 464: Jenkit ostaa Kiinan lentokentällä setelitukkuja heilutellen Ranskaan tarkoitetut kasvosuojuxet, maxaa kolme kertaa korkeamman hinnan kuin ranskalaiset. Näin se alkaa. Britit lähtivät jo EU:sta, seuraavaxi sieltä lentää Unkari. Kolme pian entistä EU-maata on kieltäytynyt ottamasta vastaan pakolaisia. Rettet sich wer kann, it´s every man for himself, jokainen kuolee izexeen niinkuin Berliinissä 1944.
    ellauri034.html on line 473: Herlinin sanomien vastenmieliset talousliberaalit pelkää kaikista eniten lamaa ja tulojensa vähenemistä. Nää hanhet lentää yläpilvissä, ei niitä maahan jäävät ruumiit häirize. Nyt ne suosittaa, että joka ikisen iikan puhelimeen asennetaan appeja, jolla "viranomaiset" ja amerikkalaiset voivat yxityiskohtaisesti seurata kuka käy missäkin ja kuka tapaa kenet millonkin, ilman että (ja tää on tärkeetä) valvottavat izekään voivat valvoa niistä kerättyjä tietoja. Tää on pieni hinta talouslaman välttämisestä, ne sanovat. Saatana! Tää on enemmän kuin vastenmielistä, tää on pahimmat dystopiat toteutuneena. Vittu nää termiitit on vastenmielisiä. Mänkööt vuan kaek samaa tietä kuin Pentti Linkola. Viimeisten aikojen rukousmyllyt jauhavat. Voiko kana pamahtaa? Se on pamahtanut jo. Torin vasaralle Mjölnerille olis töitä.
    ellauri034.html on line 480: omia oppejaan ja vähentää pallon väestöä

    ellauri034.html on line 481: yhdellä (1) hengellä. Vaik ois se mielellään nähnyt

    ellauri034.html on line 482: väen vähentyvän oikein roimasti. Niin olen izekin

    ellauri034.html on line 500: lähinnä neandertaalisesti ajatteleva hemmo kuin Linkola,

    ellauri034.html on line 524: loven tähän savottaan. No Linkolassa oli kyllä ainesta oikeaxikin

    ellauri034.html on line 527: Semmosta vähän rodunjalostusta oli sillä mielessä. Musta taas on hyvä vaan

    ellauri034.html on line 533: Korzeniovskista on sen epämiellyttävyyden tähden paasailtu paljonkin, alkaen albumista 8 aina albumiin 379, jossa sen rasistis-kolonialistinen musta sydän varsinaisesti paljastuu.
    ellauri034.html on line 537: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
    ellauri035.html on line 28: Joo Aale käänsi tuhat laulujen vuotta omia mielirunojaan ja ehkä muitakin, jos ne tuntui tärkeiltä. Mäkin käännän sellaisia jotka musta on olleet liikuttavia tai muuten merkillisiä. Mutta mun varsinainen roolimalli on kuitenkin Immi Hellén, jonka tuotannossa on yli 1000 runoa. Tähän mäkin koitan yltää, ja olen jo aika lähellä. (No joo, eihän ne kaikki ole runoja vaan suurin osa paasauxia, ja luvussa on mukana monia muilta suoraan kopsittuja, mut enivei.) Kunpa ehtisin saada ne tuhat kokoon ennenkuin alzheimer pahenee, tai tulee korona ja vie.
    ellauri035.html on line 41: Vaan sillä erolla, että nyt ei tapaa ketään, ei pääse museoon, naapurikaupunkiin, rautakauppaan eikä raveihin. Saa olla vanhassa ympäristössä omien yllättävänkin valmiiden ajatusten kanssa. Se on uusi, ainutlaatuinen kokemus, jonka herättämiä ajatuxia ja tunteita kannattaa kirjoittaa muistiin. Sitähän mä tässä juuri teen.
    ellauri035.html on line 43: Kaikki opaskirjailijat korostavat lukemisen merkitystä. Opettele lukemaan! huusi Pirkka-Pekka Peteliuskin Aakelle, joka oli mennyt ostamaan lämminverivarsaa, mutta myytävänä olikin lämminvesivaraaja. Pitää myös antaa izelleen lupa kirjoittaa huonosti, eihän muuten synny paasausta pyykkikorikaupalla. Lainata löpö naapurilta, jos on oma lopussa. Sitähän mä tässä juuri teen.
    ellauri035.html on line 85: Antti Holma esittelee lukijoille neljä pähkähullua runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin – hyvästä syystä. Ihmiselämän kauneus ja rujous vuorottelevat Reino Leinon tuotannossa, joka sisältää pääasiassa kansallisromanttista (jopa -sosialistista), mitallista runoutta. Sirsi Sunnas on tehnyt pitkän uran lasten­runouden parissa siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole ollut omia lapsia oikeuden päätöksen jälkeen. Karin Toisiks-Parasken elämänmakuiset säkeet saavat rytminsä hänen itse kehittämästään tuntemattomasta lounaismurteesta. Modernisti Edith Södermalmin koko tuotanto on julkaistu pdf-tiedostoina.
    ellauri035.html on line 93: "Oivallinen lähdeteos, kun tarvitsee onnittelurunoa tai muuta värssyä merkkipäiväsankareille tai melkein mihin tarkoitukseen tahansa." - Kirsin kirjanurkka
    ellauri035.html on line 543: yhä kullankarvaisena, kasvonsa kuin yötaivaan tähdet,
    ellauri035.html on line 568: liikutan sen silmiä kuin vetisiä tähtiä,
    ellauri035.html on line 594: kuin kaksi hellää pähkinähakkia,
    ellauri035.html on line 618: jonka yöllä vastahakoisen lähdön hetkellä
    ellauri035.html on line 621: tyttären hellän väsähtäneelle hiussykkyrälle.
    ellauri035.html on line 632: kuolema lähettää mulle puuteroitujen silmäluomien
    ellauri035.html on line 633: värähdyxet villien silmäin yllä, ja hoikan ruumiin
    ellauri035.html on line 648: Rankan razastuxen miellyttävä läheisyys
    ellauri035.html on line 653: sen lähtevien jalkojen siro sulokkuus.
    ellauri035.html on line 664: mun vankilani seinät näyttää lähentyvän
    ellauri035.html on line 707: vain yksi sarastus koittaa mulle. Tähdet
    ellauri035.html on line 720: Olen nähnyt sen astuvan temppeliin noyrästi ja nähnyt
    ellauri035.html on line 733: maatessa lähellä mun käsivarsilla, ja sippi hymy,
    ellauri035.html on line 736: lähettää mut uneen. Jos oisin ollut arkuntekijä,
    ellauri035.html on line 753: Valon iskä. Jätä valo palamaan kun lähdet,
    ellauri035.html on line 754: että mä voin nähdä sut. Tähtijoukon äiti,
    ellauri035.html on line 759: säikähtäneet silmät, kuin mezään exyneen,
    ellauri035.html on line 770: Lasinvärinen tähtivalo putoillen ohuena kuin kaste
    ellauri035.html on line 778: ihmeelliset, ja toistemme kaltaista ei oltu nähty
    ellauri035.html on line 805: Vuosi joka yxinkertaisesti ilman vaiheita valui tähän saakka
    ellauri035.html on line 837: palava muisto pyöristi sun huulet ihan mun lähellä:
    ellauri035.html on line 838: Mä olen nähnyt Ratin papittarien rakastelevan kuun laskiessa,
    ellauri035.html on line 849: lähettänyt mun pehmoista tyttöä hullaannuttamaan 3 maailmaa
    ellauri035.html on line 864: myrskyn voimistuessa, lähemmäksi tyytyväisinä
    ellauri035.html on line 897: ei kävele, ei muuutu, ei lähesty
    ellauri035.html on line 899: jonka nimi on Iäti mennyttä, jonka suihkulähteen
    ellauri035.html on line 906: vangitaan näkyvät ja näkymättömät tähdet
    ellauri035.html on line 912: ja mä lähetän taas sieluni kazomaan sun ruumista
    ellauri035.html on line 943: ja annatte lähteen kuivua ennen aamua.
    ellauri035.html on line 951: Veizi välähtää. Kurkku katkeaa.
    ellauri035.html on line 987: > K: exitä paizi "osoitteleva ja simppeli" ole vähä samaa aarnekinnusestetiikkaa kuin "mauton"? Mä olin pettynyt Arskan kirjoihin kun se teki siitä jonkinlaisen fetishin.

    ellauri035.html on line 994: > Onko Aarne Kinnunenkin snobi? Kaise vähän on. Lisäsin sen suomalaisten snobien hall of fameen. Merikadun Carlsonit on ainakin, vaikkei tunnettuja. Kateet serkut Clasun lapset kyllä tiesi sen.

    ellauri035.html on line 999: > Kai nekin oli vähän kateita.

    ellauri035.html on line 1003: > Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta

    ellauri035.html on line 1006: Lähetetty Jollastani

    ellauri035.html on line 1039: Mut jos tota Pamelan piipitystä koittaa dekoodata, niin onkohan siinä mitään muuta kun sen aika izestään selvän pointin toistoa et ihmispesän pörisevät struktuurit on vaan performanssia, niitä on aktiivisesti pidettävä pystyssä kuin toisissa kodeissa kesällä lattialla mattoja, kun toisissa ne pysyvät pitämättäkin. Siinähän on se positiivinen puoli, että pesärypäleen muotoa voi muuttaa ihan vaan häirizemällä pörriäisiä riittävän kovasti.
    ellauri035.html on line 1043: Rabinow on vähän kuin Samu Butlerin Erewhonin maahanmuuttaja. He is a real erewhon man / sitting in his erewhon land / making all his erewhon plans for nobody. Utopistista paskanjauhantaa Thomas Moren malliin. Sitäkään mä en ole vielä jauhanut. Näitä permutaatioita hyppypapujen asennoista apinoiden päässä piisaa. Oxymoroneita, the more the merrier.
    ellauri035.html on line 1045: Zizek on joutava tuulenpiexäjä. Muuan Gray joka ei pidä siitä tiivisti, että vaikka Žižekin työ on viihdyttävää, se on älyllisesti arvotonta: "Saavuttaessaan petollisen substanssin toistamalla loputtomasti pohjimmiltaan tyhjää visiota, Žižekin työ merkitsee lopulta vähemmän kuin ei mitään."
    ellauri035.html on line 1053: Takkuisen trollin näköinen Zizek toteaa: Kyynisestä darwinistisestä näkökulmasta voi nähdä koronaviruxen hyödyllisenä infektiona, jolla päästään eroon vanhoista, heikoista ja sairaista.
    ellauri035.html on line 1066: Anthropos is a problem, osuvasti sanoo Paul Rabinow, antropologian nykyaikainen professori. Anthropos, sä olet "the human thing". Rabinowin heimoveli Jakob Watertownissa kertoi wizin, jossa samojedit ei halunneet juoda lähetyssaarnaajan pippelin palanpainikkeena Pepsiä. Mixi ei, kysyi Pepsi-kauppias. Koska "things go better with Coke". LOL.
    ellauri035.html on line 1070: Hän on ehkä tunnetuin laajalti vaikutusvaltaisista kommenteistaan ​​ja asiantuntemuksestaan ​​ranskalaisesta filosofista Michel Foucaultsta. Rabinow (1944-) ei ole vielä tarpeexi kuuluisa tai kuollut saadaxeen kunnon biograafisen osaston Wikipediassa, ja lähteet puuttuvat. Rabinow syntyi Floridassa mutta muutettiin Nykkiin jo pikkuisena. Teki anterologian tutkinnot Chicagossa ja lähti sitten Pariisiin. Sen kenttäkokemus taitaa olla vaan kaikenlaisista luennointipaikoista Ranskassa, Riossa, jopa Islannissa. Ranskalaiset teki siitä taiteiden kavaljeerin, hyvän miehen lisänä, vähän niinkuin Napsu Goethesta. Nythän se on jo eläkkeellä, karanteeni-iässä. Tähän se tais sit jäädä.
    ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
    ellauri035.html on line 1074: Aivan hirveetä tuubaa, näin maallikon silmällä. Ei vaan tietoa, "know thyself", vaan tarvitaan myös izehoitoa "take care of yourself". Tähän tarvitaan equipmenttia, niinkuin Batmanilla on bat-auto, bat-trikoot, bat-puhelin ja puhallettava bat-barbara. Toisin kuin ennen, nyt tarttetaan ko-operatiiveja. Nakitetaan hommat eri tyypeille, ne ottaa niistä kopin, ja aina välillä pidetään miitingejä ja briiffauxia. On se kiva et Polle kexi tän, ei me oltas muuten selvitty nykyajan haasteista. Välillä pitää aina muuttaa vähän työskentelytapoja, sillä nykyaika on niin hektistä, ainaista vexlausta. Huh huh. Väsyttää jo lukea.
    ellauri035.html on line 1078: Polle lähetti opiskelijoita firmoihin tarkkailemaan yritysapinoita niiden luonnollisessa habitaatissa. Aina kerrottiin missä oltiin oltu, muttei tuliko mitään valmista.
    ellauri035.html on line 1093: Nintendosta: Tiinan (C) luokkatoveri Heikki Paakkanen sanoi ryypätessämme punaviinipulloa Johiksen kentän keskellä kun jotkut pojat lähestyi meitä ehkä pahat mielessä, että varokaa tota Jönssiä se osaa nintendoa.
    ellauri035.html on line 1096: Tuan Jöns: Mä taas ostin Chamfortin ajatelmat Martti Anhavananan (kaikkitietävyys ilman hyvyyttä ja valtikka) suosuosuomenentamana. Ihan hyviä, vähän varmaan kuin Criticon: meksikolaisia papuja eri asennoissa, mutta liian vähän sipulia.
    ellauri035.html on line 1113: Balzun veljet oli Pedro, Felipe, Raimundo y Magdalena (sekin oli veli vaikka huzun niminen. Spanjuureilla on ihmisille outoja nimiä joita muut ei antaisi kuin lemmikeille.). Kuudes veljes Lorenzo oli Balzu ize salanimellä. Antonio-setä oli ikävä. Toledossa oli kivaa. Sen rehtori Zaragozassa oli Villanueva, el Zorron kylä. Se just sano 1625 Baldee sapekkaax. Koleerisex ja sangviinisex samalla aikaa. Koleerinen koska se aina rähisi, mut sangviininen koska se oli epäpelottava ruipelo.
    ellauri035.html on line 1119: Se koitti vielä vaihtaa univormua ihan loppupeleissä jesuiitasta mendikantixi. Ei annettu. Kerran jesuiitta aina jesuiitta. Mitähän kauhutarinoita se olis kertonut kerjäläisille. Mäkään en päässyt Drakasta vaikka loppupeleissä anoin sitä. Anomuskirjeen luonnos on vielä tallella, kuin myös Wilhon erokirje lähetysseuralle. Ei meiltä niin vain lähdetä, totalitääriset yhteisöt on kuin katiskoja. Vrt. vaikka Unorthodox. Tai Eastgatessa ostamamme torakkamotelli: they check in, but they don't check out.
    ellauri035.html on line 1138: Kauniit on naisenkasvoisia piruja, rumat pirunnäköisiä naisia. Tää oli varmaan Sopellemieluista "huumoria." Tää on hienoa epsanjalaista acudiaa. Tuan Jöns on vähän misogyyni sekin (pitäis lisätä se taulukkoon). Sen mielestä naiset (Etenkin Martha Nussbaum, jota se näyttää inhoovan aivan erityisesti, tokko pelkästään nimen vuoxi mutta varmaan sixikin) ois muuten hyviä ajattelijoita, mut ne menee helposti sekaisin. Lakanat menee niiltä myttyyn ja sotkeutuu jalkoihin.
    ellauri035.html on line 1140: Virhe 2 on nähdä aina vaan punaista kuin härkä areenalla, muut sateenkaaren värit unohtuvat. Hohoo, sateenkaarihommista jesuiitat tunnetusti pitävät. Eikös musta ole otollisin väri? Musta ja valkea kardinaalinpunaisen ohella. Rouge et noir. Olihan Balthasar aika mieli mustana, mutta valkoisempi kuitenkin kuin ateistipaskat Schopenhauer ja Nietsche:
    ellauri035.html on line 1180: Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia.
    ellauri035.html on line 1184: Maailmanmies Critilo on haaxirikkoutunut Santa Helenan rannalle kuin Napsu. Siellä se tapaa Andrenion, luonnonäijän, joka on täysin sivistymätön. Yhdessä ne lähtee pitkälle matkalle kuolemattomien saarelle, jonne vie elämänpituinen okainen tie.
    ellauri035.html on line 1187: Minnekkähän Bltä jäi se kevät-osio? Ei jäänyt minnekään, Wikipediassa on virhe! Osan I nimi jatkuu y en el estío de la juventud, ja nuoruuden kesässä. Oi elämän kevättä, sanoi sotilaspastori kun näki lotan riu'ulla. Tämmönen Erkki Tantun pilakuva on jäänyt mieleen, kirja oli vanhempien kirjahyllyssä. Näkyi siinä vähän pyllyä, mutta lapsosena se hätkäytti suunnilleen yhtä vähän kuin se hätkäyttäisi nyt. Jäikö kevätmahlan nousu Balthasarilta jotenkin kokematta, vai eikö se vaan uskaltanut kirjoittaa siitä?
    ellauri035.html on line 1189: Baltasarin kuuluisimpia laukaisuja on: kunnioita izeäsi jos haluut et muut kunnioittaa sua. Ei kuulosta kovin jeesusmaiselta. Baltasar on leuattoman väpelön näköinen, ja varmaan se olikin just sellanen. Huono terveys, kuoli 57-vuotiaana. Sen tyyli on vähän sellanen aforistinen. Sitä sanottiin konseptismixi barokin ajalla. Kuulostaapä ikävältä jo etukäteen. Sen jutut on täynnä sanaleikkejä, eli se oli aika skizofreeninen. Ja systemaattisen ihmisvihainen, kuten Sopekin. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Madridissa luonnonäijän viettelee joku Falsirena niminen ämmä, ja Critilolla on oiva tilaisuus haukuskella naisia. Tääkin oli varmaan Sopen ja piiska-Retun mieleistä. Outo sekotus kyynisyyttä, oveluutta ja moralisointia. Sopii kuvaan joka on muodostunut myös näistä sakemanneista. Multa sentään on toi moralisointi jäänyt aika vähälle. Luulisin.
    ellauri035.html on line 1223: Hänen kerrotaan hukuttautuneen tuohon jokeen. Hänen ruumiinsa etsimisestä on saanut alkunsa ns. lohikäärmeveneiden juhla, joka nykyisin on Kiinan kansallinen juhlapäivä. Päivää vietetään kuukalenterin viidennen kuun viidentenä päivänä. Meidän kalenterimme mukaan se on yleensä kesäkuussa. Tuolloin järjestetään lohikäärmevenekilpa-ajot ja syödään erityistä pyramidinmotoista zongzi-riisikakkua. Lohikäärmeveneet kuvastavat yritystä pelastaa runoilija ja noiden kakkujen avulla yritetään saada kaloja jättämään runoilijan ruumis rauhaan. (lähde? ploki Perttu Eemeli Kouvolasta)
    ellauri035.html on line 1230: kiinalainen runokirja. Vähän ajan kuluttua

    ellauri036.html on line 26: Mussetin lähihistorian resumé on ihan parasta mitä olen historian alalta lukenut. Parempaa ainakin kuin Thukydides (se oli ikävystyttävä).
    ellauri036.html on line 28: Goethea en ole vielä haukkunut vaikka ainexia olisi, olenhan lukenut siltä Wertherin, Faustin, Wilhelm Meisterin, Wahlverwandtschaften ja vähän matkaa tarua ja totta sen muistelmista. Se on musta täysin ylimainostettu ääliö. Ei siitä Mussetkaan oikein pidä:
    ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
    ellauri036.html on line 51: Aika rankkaa sätintää. Täähän kuulostaa ihan Pellissierin kritiikiltä Paul Bourgetista. Goncourt-palkinnon nimismies päästi vielä pahempia misogyynisiä haukkuja; epäili että Sandilla oli yhtä pitkä häpykieli kuin sillä izellään oli pippeli. Ehkä niin, mutta kummankohan nilkkaan se pilkka kalahti. Virginia Woolf piti pahana et se ja George Eliot kirjoitti miehen nimellä. Ei niinkun Virginia. Woolf! Woolf!
    ellauri036.html on line 56: "Sinä saat naisia, koska olet nuori, tulinen, koska kasvosi ovat pitkulaiset ja säännölliset ja koska hiuksesi ovat huolellisesti käherretyt. Mutta juuri sentähden, ystäväni, et sinä tunne naista."
    ellauri036.html on line 60: "Ihmisen tehtävä maan päällä on käyttää aistimiaan. Hänellä on hallussaan enemmän tai vähemmän keltaisia ja valkeita kolikoita ja niiden mukaan lasketaan hänen arvonsa. Syödä, juoda, nukkua — se on elää. Ihmisten välinen ystävyys on siinä, että toinen lainaa toiselle rahaa, mutta harvinaista on että toinen suuresti toistansa rakastaisi. Sukulaiset ovat olemassa sitä varten, että heidät saa kerran periä. Rakkaus on ruumiinharjoitusta. Ainoa henkinen nautinto on tyydytetty turhamaisuus."
    ellauri036.html on line 62: "Mutta älä revi hiuksiasi äläkä sano, että pistät itsesi kuoliaaksi, jos sinulle ilmestyy kilpailija. Sanot, että rakastajattaresi pettää sinua toisen tähden; turhamaisuutesi kärsii sitä ajatellessasi. Mutta vaihda vain sanat ja ajattele, että hän pettää toista sinun vuoksesi, ja sinä olet ylen onnellinen."
    ellauri036.html on line 64: "Luonto pyrkii ennen kaikkea lisäämään elävien olentojen lukua. Joka paikassa, vuorten huipuilta merien syvyyksiin, kammoo elämä kuolemaa. Säilyttääkseen luomakuntansa elossa on Jumala säätänyt lain, että kaikkien luotujen suurin nautinto liittyy suvun säilyttämisviettiin. Palmu, lähettäessään ilmaan hedelmöittävän siemenensä vapisee rakkaudesta polttavassa tuulessa; kiimainen hirvisonni repii auki vatsan jokaiselta naaraalta, joka tekee sille vastarintaa; naaraskyyhkynen värjöttää kuin rakastunut mimoosa puolisonsa siipien alla; ja kun mies syleilee naista kaikkivaltiaan luonnon rinnoilla, tuntee hän sydämessään saman jumalaisen kipinän, joka on hänet luonut."
    ellauri036.html on line 75: Sepä se. Ei ehkä aina ajattele pillua, mutta kun ajattelee, ajattelee sitä. Vanhana on tuossa suhteessa jo helpompaa. Musse on kyllä säälittävä löperö ja väpelö. Kaveri yrittää sinnikkäästi lohduttaa (mitähän sekin siitä saa):
    ellauri036.html on line 83: No täähän on osotettu tieteellisesti morffaamalla ziljoona naisen kuvaa päällekkäin, tulos oli kazojien äänestyxessä eri kaunis ihminen. Tää kohta vähän nauratti:
    ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.
    ellauri036.html on line 91: Ei hitto kyllä tää Musse on herraskainen monellakin tavalla. Laahus on sen mielestä vastenmielistä, jengi ei enää tunne paikkaansa, vaan yrittää keulia, ei anna tietä herrasväen vaunuille. Säätytietoinen paskiainen kaiken romantiikan takana. Ja #metoo juttuja: naiset jotka bylsii omasta mielijohteesta on paaaaaljon pahempia kuin kurtisaanit jotka sentään rakastuvat pokiinsa, ja joskus sivuuttavat paremmin maxavan asiakkaan köyhän pojannulkin takia. Se on hienoa. "Te olette ikävä, menen miehen luo, jota rakastan. Tämä tyttö oli enemmän arvoinen kuin monet niistä, joille ei makseta." Tästähän on Ballsackillakin paljon omakohtaista kerrottavaa.
    ellauri036.html on line 95: Mix toi nyt oli Mussesta miehekästä? Ai koskako se näytti hurlumheinsä kaikille? Sekö on miehekästä. Sitähän julkkixet tekee koko ajan, kuuluttaa yxityisasiansa meediaan. Se on niistä mojovaa. Rotevaa, kuin Marianne karkki suuhun Lean iloiselle vanhuskaverille Kivelässä. Augustinuxellakin tais olla noita huoraamisjuttuja, joista se sitten ryhdistäytyi ja rupes munkixi. Kai tästä hippopotamuxestakin pitää tehä oma paasaus, ei mulla vielä siitä ole paljoa, paizi se hyvän emännän ylistys jossakin.
    ellauri036.html on line 105: Must vähän tuntuu et tää tämmönen 1800-luvun nausea on peräisin teollisuuskapitalismista. 1700-luvulla raha tuli siirtomaista ja pellosta, 1800-luvulla se tulee rautateista ja pörssistä. Osakkeenomistajien ei tarvi tehdä mitään, ne elää kuin pellossa, ja niillä on TYYYYLLSÄÄÄ kuin tervaperseisillä paratiisissa.
    ellauri036.html on line 109: Sit Musse kuinka ollakkaan tapaa köyhän wannabe leskimiehen luona leskirouvan, jonka hyvän näköiseen kroppaan se oli kiinnittänyt aiemmin jo huomion. Nyt kun leskellä ei ole huntua, Musse huomaa ettei sen naama nyt ole kummonen, vaan haitanneeko tuo, kun se on kuitenkin niin kunnollinen muuten. Tylsä talonpoika, emäntä henkihieverissä, säikähtyneet lapset, ukonilma, niissä kehyxissä rumemmanpuoleinenkin herrasrouva esiintyy eduxeen.
    ellauri036.html on line 111: Rouva Pierson on entinen ruusumorsian, rosière, "jeune fille vertueuse à qui on remettait annuellement une couronne de rose en récompense." (Joka vuosi samalle vai uusi joka vuosi, kuten Sysmän Linta siis? Jälkimmäistä, luulisin, kuka jaxais olla virtuoosi vuosikausia). No emäntä paranee, isäntä ei edes kiitä, mistä Musse on sille hyvin, hyvin vihainen ja meinaa jo panna turpiin kiittämättömälle (ize se on vaan seurannut sivusta tumput suorina), mutta leski hillizee. Kotimatkalla vähän jo ilostellaan ja juoxennellaan kuin 2 linnunpoikaa. Mitähän tästä seuraa? Taidan arvata.
    ellauri036.html on line 113: Sitten lesken luoxe kotikäynnille. Piersonska onkin iloisempi leski kuin Musse osas kuvitella. selvillä muodista ja seuraa aikaansa. Ei sellanen ummehtunut haaska kuin Musse oli arvellut. Naivi, syvä ja rikas, noin metaforisesti siis. Risaisen mekon alla sykki lämmin sydän, kuten sanoi Hortto Könkkölä. Iloinen leski, vaikka kolhiintunut käytössä. Musse alkaa vähän jo lämmetä, kun paikalle ryntää joku Mister Collinsin kaxoisolento, läski ja kalpea papinretale, joka taitaa myöskin riijailla leskeä. Musse ei ole voinut koskaan sietää läskeja ja kalpeita pappeja, ja ikävä kyllä tämä on juuri sellainen. (Vergnaud, josta Musselle ja papinretaleelle tulee sanaharkkaa, oli vallankumouxen aikainen girondisti eli mensevikki, jollaiset jyrkkä siipi puzas tieltä kun päästiin vauhtiin.)
    ellauri036.html on line 115: Nyt on Mussen pikku pippeli taas piristynyt, se nyökkii leskelle. Mut leskelle riittäis pelkkä Mussen ystävyys, se ei kaipaa Mussen pikkuveljeä. Ihan Rusoon Sankt-Pröön tyyliin Musse saa matkapassit ja lähtiessä nuolee vielä lesken portin lukkoa. "Ennenkuin lähdin painoin huulellani sen lukkoon."
    ellauri036.html on line 117: Piersonska antaa lähtöpassit vielä kirjallisena ja matkustaa ize N:n kaupunkiin. Ahnas Musse ei pysty tottelemaan vaan reissaa perästä. Ei tästä näytä tulevan lasta eikä paskaakaan. Palataan lähtöruutuun, Musse jää roikkumaan ja soittelemaan lesken lehdellä, mut ei se tunnu enää samalta, kun katti on jo päässyt säkistä. Kummallista keekoilua seuraa, tässä on nyt koira haudattuna. Läski pappi sekaantuu asioihin hämärällä tavalla. Tässä on nyt jotain "foul play". No ei sittenkään, pian päästään razaille - siis hevosilla vielä - ja tunnelmallisessa mezässä Musse pussaa leskeä ja leski vastaa suudelmaan - rakastaahan se mua! Jehuu!
    ellauri036.html on line 121: Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.
    ellauri036.html on line 123: Mut kyl Mussessa on jotain pahasti pielessä, se on nähtävästi depis, tai bipolaarinen. Välillä innostuu ja välillä on ihan paskiainen. Siitä on kivaa kun Brigitte (se on lesken nimi, muistinko mainita) kärsii, koska sillä izellä on paha olla; se vähän lohduttaa. Hizi Musse on täysin paska, se on kuin joku Ingmar Bergman, se koittaa ohjastaa Brigitten joka liikettä, ettei se vaan vaikuttaisi liian kurtisaanilta, sillä siitä sille tulee paha olo, pahoja viboja. Brigitte parka, potkaisis nyt pois ton piipunrassin kiusaamasta izeään! "Näin vaihtuivat hyvät ja huonot päivät pitkän ajan kuluessa melkein säännöllisesti. Olin milloin kova ja ivallinen, milloin hellä ja herkkä, milloin kuiva ja ylpeä, milloin katuvainen ja alistuva." Tämmöinen tulee ihmisestä, jonka vanhemmat on ihan skizoja. Voin kertoa.
    ellauri036.html on line 125: Pahin vika näiden kuikeloiden elämässä on että niillä on TYYLSÄÄÄ: liikaa vapaa-aikaa, liian vähän "kivaa" tekemistä, ts. mitään kunnollista puuhaa joka tuntuu vaivan arvoiselta. Niiltä puuttuu arkea. Onnex onnex me ei olla noin rikkaita. Nyt kun Musse on nainut leskeä enemmän kuin tarpeexeen se alkaa kiusata sitä flirttailemalla jonkun tyhmän lörppävitun kaa. Vittu että miehet osaa olla paskoja, jopa tollaiset nolot piipunrassit kuten Musse. Nyt on lesken vuoro olla mustasukkainen, tulee riita, sinkoilee lautaset ja kattilat. Tehdään sovinto, mutta laiha. Vitun Musse kohtelee Brigitteä vuoroin petollisena rakastajattarena, vuoroin ostettuna ilotyttönä. Eix siinä ole yhtään normaalia tunnetta? Ei kai. Se on narsisti, ja narsistin täplistä ei pääse. Se on päässyt pilalle liian nuorena, eikä siihen ole jäänyt enää kunnon rehellistä apinaa, pelkkä pelle vaan. Se ei ole ainoo paska Brigitten elämässä. Brigitten eka poikaystävä oli yhtä kehveli, bylsi Brigitteä häiden aattona ja lähti sitten suit sait vaan livohkaan. Kerrottuaan tämän surullisen tarinan jolleio vertoa, Brigitte pyllistelee kalliolla jossa ne on yöpymässä retkellä (Musse hölmö hukkas tulitikut ja pakin) kyynelehtien, Mussen äitihahmona, Musse on kohta hengessä täysin purjein mukana mela ojossa.
    ellauri036.html on line 127: Sit Pirkon täti kuolee, ja Pipa on tosi onneton ja yxinäinen. Minnistä ja Mussesta kuiskitaan kylillä paljon pahaa, enimmäxeen faktista. Mitens nyt suu pannaan? Pipa aikoo lähteä tiehensä, entä Musse? Koko homma on kestanyt vasta 3kk, ja ollaan luvussa 4.5. Tää Musse on pahempi oikkupussi kuin Nouvelle Heloise, vanhasta puhumattakaan. Onkohan miehet AINA ne oikkupussit? Yleensä se jolla on valtaa enemmän voi oikkuillakin enemmän turpaan saamatta. Koko seutu puhui siitä, että Brigitte eli julkisesti yhdessä elostelevan parisilaisen kanssa, joka rääkkäsi häntä, että he kuluttivat aikaansa vuoroin riitautumalla, vuoroin sopimalla, ja että kaikki varmaan päättyisi huonosti. Eikä siinä kaikki, Musse ize rääkkää siitä Pipaa eniten, alkaa taas epäillä sitä vanhoista ristiinsuihkinnoista. Epäilevän ja kieltävän välimatka on lyhyt. Filosoofi on ateistin orpana. Taas kuluu 2kk Mussen vittuilua ja muuta tolkutonta kohtelua.
    ellauri036.html on line 129: Yhden aika räväkän kahdenkeskisen illanvieton jälkeen, jossa nauretaan ja lauletaan ja huudetaan ja itketään ja hyväx lopux melkein syödään myrkkyä, ne lähtee kahteen pekkaan matkoille. Alkaa osa 5. Tää alkaa olla melkein yhtä pitkäveteistä kuin Rusoon Heloise. Nyt mennään Pariisiin, ja Mussella näyttää olevan taas maniavaihde päällä.
    ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
    ellauri036.html on line 135: Minkä kirvelevän muiston herättävätkään minussa vielä nuo sanat! Olimme lopultakin päättäneet, että lähtisimme Geneveen ja että kevääksi etsisimme Alppien juurelta jonkun rauhallisen kolkan. Brigitte puhui jo kauniista järvestä ja minä olin tuntevinani tuulen, joka liikuttelee sen vesiä, ja vihreän laakson voimakkaat tuoksut. Mieleemme tulivat jo Lausanne, Vevay, Oberland ja niiden takana Monte Rosen lumiset harjat ja Lombardian loputtomat tasangot. Meitä kutsuivat jo unohduksen, levon ja onnellisen yksinäisyyden hyvät henget.
    ellauri036.html on line 137: Mut ei, just ennen lähtöä Brigitte alkaa "riutua". Sitähän jengi tuppaa tekemään romanttisissa romaaneissa, riutumaan. Ilmeisesti six et sen porukat N:n kaupungista aikoo excommunikoida sen jos se lähtee pariisilaisrotan matkaan. Kysymys: mixei ne mee vaan naimiaisiin? Mikä estää? Toinen on leski ja toinen naimaton. Onx tässäkin nyt jotain "foul play"? No faktisesti olikin, Ovaltine oli elävän paronin leski, eikä vainajan.
    ellauri036.html on line 145: Musse uskoo että tässä tosiaan on jokin koira haudattuna, ja järkkää äkkilähdön matkalle yrittäen sillä yllättää Pipan ja Heikin paljastamaan korttinsa. Seuraa kummallista venkoilua, jota ei jaxa edes hirveen tarkkaan lukea. Naisen ainoa vastaus on äänettömyys, sanoo Brigitte. Niinpä niin. Turpa kii tai se turpoo kii. Musse ei usko naisen selvää sanaa, kun Pipa sanoo sen, se on ihan tyypillinen setämies. Pipa tiivistää aika hyvin millaista on olla kun mies on bipolaarinen narsisti.
    ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."
    ellauri036.html on line 149: Tässä on jotain karmaisevan tuttua... Saatuaan tän sanotux Pipa väsähtää, ja Musse alkaa uuden kierroxen Mussen sättimistä. Ajattele niitä, joilla ei ole äitiä, sukulaisia, ei ystäviä eikä koiraa lohtunaan, sanoo Musse izelleen, raivoaa ja itkeskelee. Täähän on ihan Rusoon kotiopettajatouhua. Ajattelis nyt vähän Pipaakin, mutta ei. Siihen se ei pysty eikä kykene. Sen pää on täynnä Mussea, vaan Mussea, aina vaan samaa Mussea. Tää pätkä esim on eri narsistinen:
    ellauri036.html on line 151: Kalpeat kasvoni, jotka näin peilissä, katsoivat minuun ihmeissään. Kuka oli tuo olento, jolla oli minun piirteeni? Kuka oli tuo säälimätön mies, joka sadatteli minun suullani ja rääkkäsi minun käsilläni? Häntäkö äitini kutsui Octaveksi? Hänetkö olin nähnyt entisaikaan, viisitoistavuotiaana, metsälähteissä, joiden yli kumarruin sydän yhtä puhtaana kuin niiden kristallikirkas vesi?
    ellauri036.html on line 153: Aina jos jossain romskussa joku minä kuvailee miltä se ize näytti, peilissä tai muiden silmissä, voi lyödä vetoa et siinä meillon narsisti. Säteileex mun silmät nyt? Näyttääx mun perse näissä isolta? Onneton, niitä etäisiä ääniä, joita kuulet sydämessäsi, pidät nyyhkytyksinä, mutta ne ovatkin ehkä vain lokin, tuhoa ennustavan myrskylinnun ääniä, joita haaksirikko houkuttelee luokseen. Se olikin vain pöllön silmä, tai lokki kivellä. Musse on TOSI kova paasaamaan, mä on sen rinnalla pelkkä amatööri. Vähän izemurhaperustelua ala Musse:
    ellauri036.html on line 159: "Pelkoa, raukkamaisuutta, taikauskoa! Mitä tietävät tulevasta elämästä ne, jotka siihen uskovat? Vain kansalle ja tietämättömälle joukolle puhutaan siitä, mutta kuka uskoo siihen sisimmässään? Kuka kirkkomaan vartija on milloinkaan nähnyt kuolleen nousevan haudasta ja menevän kolkuttamaan kirkkoherran ovelle? Entisaikaan nähtiin haamuja; nyt on poliisi niitä kieltänyt esiintymästä sivistyneessä yhteiskunnassa. Vain valekuolleet huutavat enää haudoista.
    ellauri036.html on line 161: ... Miksi pelottaisi sinua tyhjyys, ruumis parka? Joka tunti vie sinut lähemmäs sitä, jokainen askeleesi taittaa poikkipuun tikapuilla, joilla juuri seisot; sinä elät kuolleista, taivaan ilma painaa ja musertaa, maa, jota astut, vetää sinua jalkapohjiesi kautta puoleensa. Astu alas maan poveen! Miksi pelkäät? Pelottaako sinua sana? Sano vain: 'Emme elä enää.' Etkö tunne suurta väsymystä, jonka jälkeen on suloista saada levätä? Minkätähden epäilemme, kun kysymys ei ole kuin siitä, tapahtuuko se hiukan ennemmin tai hiukan myöhemmin?
    ellauri036.html on line 165: ... Herschell väittää, että maapallo kuolee kylmyyteen. Kuka on siis se joka pitää tätä tiivistynyttä höyrypisaraa kädessään ja katselee sen kuivumista niinkuin kalastaja tekee merivedelle saadakseen jyväsen suolaa? Vetovoima, joka pitää koossa maailmankaikkeutta, täyttää sen samalla kertaa, loputtomalla hyödyttömällä kaipuulla: jokainen planeetta laahaa mukanaan kurjuutensa, pyöriessään kitisten akselinsa ympäri, ne huutavat toisilleen kukin omalta ääreltään, ja odottavat, lepoa ikävöiden, mikä niistä saa ensimäisenä pysähtyä.
    ellauri036.html on line 171: Siis tää on vaan pieni nokare koko voivotuxesta. No, Musse ruppee jo puukottamaan Brigitteä, mut sillä onkin taikakalu kaulassa, pieni grusifxi, jota Musse säikähtää. Vaikkei se ole hyvä katollinen, se on kuitenkin taikauskoinen, pelkää valkosipulia ja pitää hyvää pyhänä, pyhää hyvänä:
    ellauri036.html on line 175: Kuka uskaltaa mua vastustaa mulla on kipparikalle taskussa? Musse tuntee izensä vähän niinkuin jeesuxen kolleegax, sen angstailut Pipan tisun ääressä on orjantappurakruunun arvoiset.
    ellauri036.html on line 176: Nojoo, Mossen lähtiessä putoo hame lattialle tuolilta ja sen alta kirje jossa Brigitte heittää hyvästejä Heikki Brotheruxelle ja sanoo sille ailavjuu. Arpanoppa on heitetty, Musselle tuli ykkönen.
    ellauri036.html on line 178: Le Mal du Siécle on lusittu, jälellä on enää loppuvizit. Musse lähtee maailmanympärimatkalle ja jättää Brigitten jäämistönä Brotheruxelle. Saat siitä ehkä paremman rakastajan (no takuulla), muttet parempaa veljeä (kiusaavampaa ainakaan). Ehkä stikkaan kortilla mutten lupaa sitäkään. Tästä ette kyllä enää selviä. Nähdään! Heippa! Oli kiva tavata!
    ellauri036.html on line 1016: Jolloin lähteet vapisivat Narkissoksen pusuista?
    ellauri036.html on line 1074: vähemmän herkkäuskoinen uskottoman ajan kakara,
    ellauri036.html on line 1091: Kenen jalkoihin nyt levähdätte, magdaleenan parfyymit?
    ellauri036.html on line 1092: Missä nyt värähtelee supermiehen ääni?
    ellauri036.html on line 1098: Hytkähtäen äkkiä kuin nainen odottavana
    ellauri036.html on line 1135: Niinpä se pani menee sen vähän mitä sillä oli
    ellauri036.html on line 1142: Meidän aika ei pysähdy eikä ole kahden vaiheilla.
    ellauri036.html on line 1160: se vähät välitti arjesta, ja piti jumalana
    ellauri036.html on line 1188: se ezii lähdettä valtavassa erämaassa,
    ellauri036.html on line 1202: ja kaivot joiden pohjaa taivas ei koskaan ole nähnyt.
    ellauri036.html on line 1238: saavat sydämen säikähtämään vähemmän pyhästä pelosta,
    ellauri036.html on line 1248: kuin taivaallinen rakkaus, ja sitä lähestyvä
    ellauri036.html on line 1253: joka kazoo kelloa ja paimen joka rämisee ja sähisee,
    ellauri036.html on line 1289: askel kajahtaa ja saa yön säpsähtämään.
    ellauri036.html on line 1290: Värisevä valo lähestyy, kaxi varjoa...
    ellauri036.html on line 1292: Voi Faust! etkö ollut valmis lähtemään maan päältä
    ellauri036.html on line 1297: ja, kun hätkähdit pyhien veisujen meteliä
    ellauri036.html on line 1329: lähtee isän kädestä valkoisena viattomuudesta,
    ellauri036.html on line 1356: kaikki on niin lähellä jumalaa, et saa kaiken anteexi.
    ellauri036.html on line 1368: joka heijastaa kukkia ja ohi lennähtävää tähteä,
    ellauri036.html on line 1375: Köyhää! köyhää! sinähän se olet tässä kurtisaani.
    ellauri036.html on line 1376: Sinähän se olet tän lapsen heittänyt tähän vuoteeseen
    ellauri036.html on line 1409: Te ete ole nähneet koskaan nälän haamun
    ellauri036.html on line 1414: on nähty kautta aikojen? Voi raivokasta jokea!
    ellauri036.html on line 1425: Näyttää tulevan kaunis yö — minähän tästä maksan.
    ellauri036.html on line 1426: Kristus illallisellaan tunsi vähemmän kauhua
    ellauri036.html on line 1446: Et kai sä koskaan lähde teidän häävuoteesta
    ellauri036.html on line 1484: veisivät isän luoxe nähdessään niiden kauneuden!
    ellauri036.html on line 1486: ja tuuli joka värähtää, ja koko luonto
    ellauri036.html on line 1502: sanokaa niille vähän että polvillaan
    ellauri036.html on line 1521: Jos taas ajattelet että edes vähän uskoa,
    ellauri036.html on line 1532: Tällä vuosisadalla Vasta eilisestä lähtien voi kuolla silleen.
    ellauri036.html on line 1569: ihmisäly on lähetetty taivaan tuuliin;
    ellauri036.html on line 1618: joka saa sydämen läikähtämään ja polvet notkumaan?
    ellauri036.html on line 1630: kunnia- ja ammattiasiana vähexyi lempeä!
    ellauri036.html on line 1645: Kun nuori kotkanpoika, äidin lähtiessä,
    ellauri036.html on line 1647: kuka sille sanoo silloin että se voi lähteä
    ellauri036.html on line 1703: aamun tähtöset, tuon sanan surullisen ja viehkon.
    ellauri036.html on line 1709: lähti matkaan taivaanvahvuuden ympäri.
    ellauri036.html on line 1712: piirteissä oli outoa, suurta, jo nähtyä.
    ellauri036.html on line 1713: Hän tunsi värähtävänsä oudosta kuumeesta.
    ellauri036.html on line 1746: jos et ole kuin tuoxu, lähde surkeasta kukastasi! »
    ellauri036.html on line 1767: nähdäxesi samanlaisen; mä näät tapan izeni tänä iltana.
    ellauri036.html on line 1816: pyöriä, tätä räjähtävää talouskasvua.

    ellauri036.html on line 1827: Uskonto on luottoa, siitähän on kysymys,

    ellauri036.html on line 1877: mitähän se tarkotti? Miten se kazo muhun?

    ellauri036.html on line 1899: Jeesus rauhottu, saatiin vähän aikaa nukkua, vaan annappas,

    ellauri036.html on line 1903: se oli niin hermona, säikähteli kuin punasilmä kani.

    ellauri036.html on line 1926: Salelle kyl kelpais vähän likaisempikin sellainen. kunhan saa nyrkkiä,

    ellauri036.html on line 1931: Kun Sanna ei lähde mukaan Salen ja sen kaverien ajatuxeen

    ellauri036.html on line 1940: Martha Nussbaum (1947) sinkoili Suomessa Jaakko Hintikan aloitteesta 70-luvulla. Herutuskuvissa Martha on kuin Judith Butler tupee päässä ja juhlameikissä. En muista sitä silloin ize koskaan nähneeni, mutta Jaakko puhui siitä usein sylki poskessa. Se on moraaliuniversalisti eikä arvorelativisti niinkuin Teemu Mäki. No Marthasta ei kattivainaan päällä runkkaaminen varmaan tuntuisikaan paljon miltään. Se on universaalisesti inhottava asia. (Siitä ei voi olla muuta kuin ihan samaa mieltä.) Martta Panopuusta tehtiin akateemikko Suomeen vuonna 2000. Vähän epäilyttää Marthan yhteydet John Stuart Milliin, joka on kapitalismin moraalin ihan tähtiä. (Millistäkin puuttuu vielä paasaus.)
    ellauri036.html on line 1964:

    Pahempia kuin nää "ylilyönnit" on jenkki"oikeuden" tavalliset käytännöt. Vankilat on nöyryytyslaitoxia, oikeudenkäynnit televisioituja farsseja, pahimmat tapauxet kuskataan Guantanamoon ja kidutetaan siellä, nöyryytetään mumslimeita kostoxi tuplatorneista. Ne nyt jouti mennäkin, rahavallan törkeet tuplafäkkisormet. Sit oli se Abu Ghraib "skandaali", missä apinan lailla irvistelevät jenkkisotilaat näytti peukku ylös merkkiä alastoman mumslimiruumiskasan päällä. Kaikenlaista ihan samanlaista sikailua kuin karja-aidan toisellakin puolella. Ei helvetti, ne on nää apinat ize, ei mikään paha meemi, joka näitä teettää. Just samanlaista meinikiä on jenkkivankiloissa, sanoo lähde. The human animal is capable of behaviors unimagined by our rational actor models, and even by our most resolutely "behavioral" brands of law and economics.
    ellauri036.html on line 1968: Vaan annappas olla. Martta ja kumppanit haluu tehdä uutta etiikkaa, ei utilitaristista laskelmointia eikä kantilaista tyyliin pitäs ja pitäs, vaan jotain vielä kolmatta. Ne hakee mallia antiikista (joo sitähän se Martta Jaakon kanssa puuhasi, muun ehkä muassa), tai Nietscheltä, usko tai älä. Vittu täähän kuulostaa ihan Eski Saariselta:
    ellauri036.html on line 1974: Apinalle pitäs järkätä apinamaista hauskaa, sanoo Martta ja kumppanit; ei vaan tekemistä, vaan jotain kivaa tekemistä. Tärkeintä on et kaikilla (no mulla ainakin, ja mun kavereilla --- tästähän se ongelma vasta alkaakin) ois hywä fiiwis.
    ellauri036.html on line 1976: Mut ei kaikki tunteet ole hyviä eikä tarpeellisia. On tehtävä vähän apuharvennusta, ettei sentimentalisoida liiaxi. Ei kai, arvaa ketä Martta tässä kohtaa raahaa sisään ovesta - ketäs muuta kuin Heräteostosta! Ei vittu, Martta leikkaa tässä hautanurmen reunaa kyllä vähän liian hienoisella kynsileikkurilla: on erotettava hyviä huonoja fiiwixiä, ja huonoja hyviä fiiwixiä myös. Voi olla ihan jees näyttää fäkkiä ruumiskasalle, jos kysessä on HYWÄ huono fiiwis, eikä HUONO hywä fiiwis. Helvatti, Marthan laista tuubaa voi suoltaa ainoastaan amerikkalaisen kasvatuxen saanut puoliveteinen hihhuli, jolle naku lapsi on jo kauhistus.
    ellauri036.html on line 1978: Mutta kazotaan asiaa positiivisemmalta kannalta. Siinä Martta on oikeassa, että inho ja häpeä on alhaisempia apinatunteita kuin viha, koska ne on laumatunteita. Niillä lauman tunnejohtajat lyttää tunnejohdettavia. Martasta ne käy henkilöön enemmän kuin viha (no ero voi olla kyllä aika mitätön). Käytännössä tää kiehuu alas siihen, että sexijutuista ei pitäis oikeudessa messuta niin paljon kuin jenkeissä on tapana, sensijaan murha ja väkivalta on yhä A-OK ja kosheeria. Täähän asenne näkyy hyvin leffojen ikärajoissa. Siitä on näissä paasauxissa ollut useinkin jo puhetta: apinoittain kazoen paljon pahempi on käydä meikäläisten väärällä reijällä kuin tukkia vihulaisten henkitorvia.
    ellauri036.html on line 1980: Jaakon peukuttamalta Kantilta (huomaa ääntämys! ei Cunt, vaan Känt) Martta ottaa "oikeuden tulla rangaistuxi" (teoista, ei pärstäkertoimelta), ja J.S.Milliltä rangaistuxen tarkoituxen, nimittäin lisätä ripitetyn kukoistusta. Rangaistus on kasvun paikka, se on jotain hienoa! Arvostelijan mielestä Martta hehkuttaa vähän liika tollasta ylemmän keskiluokan sivistyneistön vapaata toimijuutta, ja unohtaa (tuskin vahingossa) mistä laissa lopultakin on kysymys, nimittäin pakkovallasta, jolla kasan päällä olijat pitää ähertävän laahuxensa kurissa. Tää arvioija sentään tunnustaa, että konfliktista täss lopultakin on kysymys, eturistiriidoista eikä mistään vitun kukoistuxesta.
    ellauri036.html on line 1982: Vielä yx järkky ero eurooppalaisen ja jenkkikäsityxen välillä ihmisoikeuxista. Meillä ajatellaan et ihmisillä on joku oikeus yxityisyyteen. Jenkeissä ei tää ole yhtään selvää, koska siellä mainostajilla on vähintään yhtä iso kala vedessä ja lehmä ojassa. Semmosia lakeja ei voi tehdä jotka rajottaa yrittämisen vapautta, ja six gog ja magog plus silverfish saa vapaasti koittaa tiirikoida jokaikisen puhelinta ja tirkistellä verhoista. Jos työläiset ei haluu että niitä valvotaan, niin ainahan ne voi äänestää jaloillaan ja lähtee kilometritehtaalle. Tää on vapaa maa.
    ellauri036.html on line 1984: Outoa on myös Martan kostonhimoisuus, et rangaistuxen tarkoitus on päästä tasoihin. Helvetti, ne joita jenkeissä rangaistaan ei todellakaan ole lähelläkään tasoissa. Martan emotionalismi on juste milieu, sanoo kriitikko. Niinpä, paizi ei Aristoteleen mielessä, vaan Louis Aragonin: beaux quartiers, moraalia keskiluokan kermaperseille. Kosto elää! huutaa hyväosainen ja lyttää vähäosaista vielä lisää.
    ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
    ellauri036.html on line 1992: Stooan tiimihenkisemmät lakimiehet ei haaveilleetkaan hierarkian poistosta. Ne ei kantilaisesti kuvitelleet et maailma on tasavertaisen herrasväen ostospaikka. Ne tiesi että apinahommeleissa on kyse suosinnasta ja arvovallan käytöstä. Ratkaistava ongelma on miten valtaapitävien tulee käsitellä vallanalaisia. Hierarkiaa ei voi poistaa, voi vaan koittaa saada sen lutviutumaan. Ei tää homma ole mitään Marttakerhon yhteiskivaa. Stooalaisten approach oli paljon lähempänä nykyajan lainkäyttöä kuin Martan utopiat. Stooalainen homma toimii just koska se on vallanpitäjien filosofiaa vallanalaisia vastaan, niinkuin vaikka Seneca. Stooalainen neuvo ruumiskasojen päällä hyppimiseen on: tapetaan ne vaan kylmän rauhallisesti siistiin riviin, ja hypitään vasta kotona eikä telkkarissa helvetti. Jätetään tappaminen ammattilaisille, ne on opetettu pitämään turhat tunteet kurissa. Bisnes as usual, no hard feelings, no harm done. (James Q. Whitman)
    ellauri036.html on line 2017: kuin niiden pörisevään pesään vasten tahtoaan exyneet sählämit

    ellauri036.html on line 2036: Kiirastorstaina lävähti muusan alati valvovaan Mordorin silmään mm. seuraavaa.
    ellauri036.html on line 2042: Mitä helvettiä valtiollinen toimija menee tekemään kauppaa yxityisten kähmintäyritysten välityxellä? Täähän on yhtä hölmöä kuin edellisen hallituxen yritys myydä maan terveydenhuolto konnamaisille terveystaloille. Kiinasta saadut naamarit oli sekundaa, tuskin kelpaavat edes vappuna.
    ellauri036.html on line 2046: Sarmaste taas sanoo, että hänen tarkoituksenaan oli hankkia valtiolle myytäviä tarvikkeita Jylhän yritykseltä, mutta tämä ei ollutkaan pystynyt toimittamaan niitä. Sarmaste väittää, että Jylhä olisi kumppaninsa Tapani Valkosen kanssa palkannut moottoripyöräjengi Helvetin enkelit perimään häneltä viittä miljoonaa euroa. Sarmasteen mukaan hänen ikkunansa läpi paiskattiin maanantaina iso kivi. Vähän etuajassa; enkelien pitäs vierittää suuri kivi jeesuxen haudalta vasta sunnuntaina. Voznikajet jishtsho vopros: mix konnien väliset kärhämät pitäs kiinnostaa ketään? Seinää vasten koko roikka ja niskalaukaus.
    ellauri036.html on line 2052: Siitähän että apinat on yritteliäitä löysissä laumoissa kehittyneitä eläimiä ja vielä peruspaskiaisia sellaisia, seuraa, että jokainen ylhäältä järjestetty komento on pakosta jonkinlainen hirmuhallinto, sillä apinat ei siihen vapaaehtoisesti suostu.
    ellauri036.html on line 2058: Onhan jenkeissäkin vähäosaisia ja toisten vedättäjiä ihan hirmusti. Erona on vain se että USAn vähäosaiset uskovat olevansa vapaita, ne suostuu imutettavaxi ihan halusta, koska ne uskoo niille uskotellun vapaan maan evankeliumin. Ne luulee, että lisää seppoilemalla ne voi vuorostaan kivuta tunkion kukoxi, kingixi kasan huipulle. Jos niillä menee huonosti niin se on vaan oma vika, pikku sika, ne ihan oikeasti luulevat. Ne on ize vaan säällittäviä häviäjiä, löysiä kukkoja ja kanoja.
    ellauri036.html on line 2085: Nyt ei ole juhla. Juuri tänään koko maailmalla on hätä. Vessapaperikin alkaa olla vähissä. Vaik hetkinen, kristikunta, eikös paras pitänyt olla vielä edessä? Eikös se ole tässä juuri luvassa? Paapa tulee, oletko valmis? Mä oon vaaalmiis! Tuu pyyhkimään!
    ellauri036.html on line 2097: Albuksen kaarti (engl. Dumblenamit, kutsutaan lyhenteellä "AK") esiintyy kirjassa Feelix-kissa. Dumblesetä tai ainakin sen esittäjä imi mieluusti peiton alla namia. JK pitää semmoisesta yhtä paljon kuin Päivi Räsänen. Rohkelikot on pääsääntöisesti kikkelimikkoja ja halinallet tyttöjä, mikä siihen lisätään on pahasta, ei me haluta olla mitään transformereita. Kaarti on kerho, jossa Harry opettaa suojautumista näiltä pimeyden voimilta. Esim varmuuskumin käyttöä. Kerho perustettiin, koska sinä lukuvuonna uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Dolores Pimento on taikaministeriön työntekijä, eikä hän ministeriön käsitysten mukaan opeta ainetta kunnolla. Wannabe taikaministeri Hermione ideoi Albuksen kaartin. Hän kutsuu viikonloppuna kiinnostuneita oppilaita Tylyahon Sianpäähän, jossa salainen kerho perustetaan. Kaartin kokoontumispaikka löytyy, kun kotitonttu Dobby kertoo Harrylle tarvehuoneesta. Kaarti lakkautettiin, kun Marietta Edgecombe paljasti kaartin olemassaolon Pimennolle. Kaarti perustettiin uudelleen, kun Kalkaroksesta tuli Tylypahkan rehtori. Albuxen kaarti on kuin Hitlerjugendin pikkupoikasiipi Deutsches Jungvolk.
    ellauri036.html on line 2121: Kasvatetaan rotinkaiseliittiä vanhan aatelin tilalle. Sitähän se oli Potterinkin porukka. Silmälasit, tiimikaulaliina ja solmio kaulassa. En kannata sellaista elitismiä, JK dementikoi. Luna mentitur.
    ellauri036.html on line 2133: Kotitonttuja ja värivammasia saa olla avustavissa rooleissa, jotta paska myy myös siirtomaissa, mut pääosan esittäjät on sentään arjalaisia tai vähintään punatukka kelttiläisiä. Voldemort joku itäblokin mamu. Venäläinen joka tuikkaa perusbrittejä myrkkysateenvarjolla. Malfoyt on Adamsin perheen doppelgängeri normanniaatelinen porukka, yhdistelmä ranskixia ja pre-nazi sakuja. Hannoverin sukua. Potterin Buckett-henkinen sukulaisperhekin on reilumpi, syövät munuaispiirakkaa ja juovat pinttikaupalla alea telkan ääressä ja kazoo futismazia. Vaik huispauxesta ne ei tajuu mitään, on ne niin jästejä.
    ellauri036.html on line 2135: Reichs-Jugend-Führer oli Baldur von Schirach. Ilmetty Harry Potter koppalakilla ilman silmälaseja. Baldur oli aasojen Jeesus Kristus. Sen hömelö märkähattu veli tappoi sen vahingossa sokkona. Potter on wiccojen oma messias, parturoitu Aslan joka selättää Voldemortin panematta edes vastaan. Rule Britannian Ahura Mazda, Austin Mini joka päihittää Angry Mainyu birdsit ja kiinalaisen Volvon. JK Rowling on brexitin Paulo Coelho. Se käytti etukirjaimia jottei Harryn maaliryhmä, esipuberteettiset pojat ois pelästyneet naisen nimeä. Onhan se vähän lyhyempi lause, kirjan paxuutta pojat kai enimmin pelästyvät. Väkisin saa tuputtaa. Tytöt taitaa Harryakin enempi lukea, vaik niille on omat vampyyri- ja riitakäkisarjat. Baldur sai 20v pyttyä Nurnbergissä. Vähemmän kuin Weinstein. Tuomiot on kovenneet. Baldur Jugend-Führer oli siira. Fasen omistaja on sokeritoukka. Weinstein ei ollut mikään Einstein. Kiven alla ryömiskelijöitä koko roikka, Albert mukaanlukien.
    ellauri036.html on line 2143: Surkki (engl. kissanpieru) on velhoperheeseen syntynyt velho tai noita, joka ei kykene taikomaan. Surkkeja ovat muun muassa Tylypahkan vahtimestari Argus Voro ja kissoista pitävä Dursleyn perheen naapuri, rouva Arabella Figg, Albus Dumbledoren pikkusisko Ariana josta kerrottiin Albus Dumbledoren elämäkerrassa (kirjoittanut Rita Luodiko) jossa väitettiin Arianaa surkiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut totta. Surkit ovat, Ron Weasleyn mukaan, sangen harvinaisia. Vähän kuin mongoloideja. Kissat ovat hyviä, kun varoo pieruja, sanoo surkki Teme Mäki.
    ellauri036.html on line 2145: Kuolonsyöjät on Potter-kirjojen pääpahixet. Rowling ei jätä lukijaa kahden vaiheille kellä on mustat hatut ja kellä valkoiset. He ovat lordi Voldemortin kannattajia ja tunnettuja ja pelättyjä raakalaismaisuudestaan ja uskollisuudestaan Voldemortille. Siis ihankuin jenkkejä. Lihansyöjiähän nekin ovat, kovia pihvin ystäviä, mutta ikävä kyilä eivät vielä ainakaan syö toisiaan. Sehän ratkaisi pihvilihan saatavuuden sekä väestönkasvuongelmat, nielaistaisiin 2 kärpästä 1 iskulla. Voldella on pakkomielle tuhota kuolema lopullisesti, niinkuin Elon Muskilla ja Larry Pagella. Niillä on Dark Mark, jonkinlainen kähee tatska. Kalifaatin salamatkustaja Ibbe oli poistattanut omansa. Mut arpi näkyi vielä.
    ellauri036.html on line 2147: Ähläm-sählämi (engl. Salaam aleichem) on jättiläismäisten rättipäiden laji, joka on peräisin Aasiasta. Ähläm-sählämien uskotaan olevan jenkkien jalostama laji, joka on suunniteltu tuhoamaan asumuksia ja aarteita. Nämä ihmislihan mausta nauttivat jättirättipäät havaittiin New Yorkissa vuonna 2001. Tyypillisesti sählämit ovat paksun mustan karvan peitossa ja niillä on viitisen metriä pitkät raajat sekä kalashnikovit, jotka tuottavat naksahtelevaa ääntä sählämien ollessa ärsyyntyneitä tai peloissaan. Sählämeillä on suuret torahampaat joita ne käyttävät syödessään liberaaleja tai kuolleita lajitovereitaan. Torahampaissa on vaarallista myrkkyä, josta voi saada venäläisiltä peräti 100 kaljuunaa per pintti. Melkein yhtä paljon kuin sarvikuonon sarvesta. Sählämien mukulat ovat A-luokan kauppasaarrossa. Naarassählämit ovat älisijöitä l. ankeuttajia. Ankeuttaja on tavallisesti koiraa suurempi ja se pystyy munimaan jopa 100 mustapäistä, rantapallon kokoista mukulaa, joita se hautoo yhdeksän kuukautta. Sählämeillä on kolme silmää, ne ovat erittäin viisaita ja osaavat puhua. Kirjoissa kuitenkin vain yhdyskunnan johtaja Osama osaa puhua. Tai osasi kunnes sen nitisti koloniaalilennokki.
    ellauri036.html on line 2152: Älisijät (engl. Daesh) eli ankeuttajat ovat sieluttomia olentoja, joita pidetään iljettävimpinä olentoina maan päällä. Ne ovat sieluja imeviä loisia. Kirjoissa ankeuttajien kuvaillaan olevan sähläminmuotoisia, noin kolmen metrin mittaisia hahmoja, jotka ovat mustan, vain niljakkaat kädet paljastavan burkan peitossa. Haamumaisilla älisijöillä ei ole lainkaan silmiä ja suun kohdalla on suuri aukko. Älisijät lisääntyvät kuin sienet, pimeissä ja kosteissa paikoissa, luoden tiheää ja hyytävää sumua. Älisijät omaavat ilmeisesti muutaman taikakyvyn, joista tärkein on kyky liitää (elokuvissa räjähtää). Älisijöiden älykkyydestä on vaan vihjailtu, mutta niiden oletetaan olevan silti tuntevia, sillä niiden on nähty johtavan kapinoita ja ne tietävät kuinka käyttää kykyjään.
    ellauri036.html on line 2154: Koska älisijät eivät ymmärrä länsimaista talousliberalismia, ne ruokkivat itsensä länkkärien positiivisilla tunteilla, onnellisuudella ja ihmisten hyvillä muistoilla, pakottaen heidät muistamaan pahimmat muistonsa, kuten vuosien 1993 ja 2008 laman. Älisijöiden läsnäolo tekee ympäristön ilmastosta kylmän ja pimeän. Ilmastonmuutos on siis puppua, kyse on ankeuttajista. Vaikutukset riippuvat siitä kuinka monta älisijää lähettyvillä on. Vaikka älisijät aistivat tunteita, niillä on vaikeuksia erottaa länsimaiset tunteet toisistaan, kuten Bush Jr. huomasi paetessaan Irakista. Niiden on myös vaikeampi aistia alempien eläimien tunteita. mikä saattoi myös vaikuttaa asiaan.
    ellauri036.html on line 2158: Älisijät ovat kuolemattomia ja siksi on vain muutama keino torjua ne; yksi keino on käyttää Suojelupoliisia (ruåz. Säpo), joka ajaa ne pois. Jos älisijät onnistuttiin ajamaan pois, suklaa on tehokas ensiapu kohtauxesta toipumiseen. Älisijät ovat näkymättömiä jästeille, mutta vaikutus on silti sama. Vähintään yksi surkki on väittänyt nähneensä älisijät, mutta Die Führerin on dementoinut tämän.
    ellauri036.html on line 2160: Taikaministeriö koettaa rajoittaa älisijöiden lisääntymistä. Harry Potter -elokuvissa sählämit ja älisijät on toteutettu tietokoneanimaatiolla, koska oikeat ovat liian kesyjä.
    ellauri036.html on line 2166: Rowlingin juonenkuljetus Harry Potter-kirjoissa jää toisexi vaan Ivanka Trumpille. Esim. Ludovic ”Ludo” Bagmanin ympärille kehitelty huispausaiheinen sikermä on kuin suoraan Esquiren urheilupalstalta. Jengiä on kirjoissa kuin salpausselällä, ja niillä hassuja nimiä. Lähes kaikki ikinä kexityt taikameemit on rontattu Potterin sivuille. Epäilen että die Fuhreriniin on langetettu sekavuusloizu.
    ellauri037.html on line 45: James täyttää 90 tänä vuonna jos elää elokuuhun asti. Sen nimi oli Tommy pienenä ja sittemmin Big Tam. Sean mätki ekaa vaimoa näyttelijä Cilentoa, jonka kanssa sillä on poika Jason. Toka vaimo, vuotta sitä vanhempi marokkolainen Micheline, jonka se nai 45-vuotiaana, on pitänyt sen kurissa. Antti Niemen nuorempi kuranssari Nadja on dumpannut jo sen. Antista tuli ehkä liian patriarkan näköinen, vanha kaljupää. James pelasi luteenhajuisen Cilantron päällä potkupalloa, vaan Michelinin hännän alla vaarattomammin 3 reiän golfia. Jamesin mökkinaapuri on Hollannin kuningas. Niillä on yhteinen helikopteripaikka. Joskus kun James lennähtää mökille on paikalla jo Willemin ökykopteri. Se ottaa Jamesta niin päähän että. Nemin heila Grimm on samaa kadehdittavaa pitkää mustaa miestyyppiä. Fred Karlsson oli aika lailla James Bondin näköinen.
    ellauri037.html on line 47: Mietin mix kaikk mun tuntemat julkkixet on joko kuolleita tai ihan kääkkiä (lukuunottamatta Nemiä, mut eihän sekään elä). Koska lakkasin joskus 2000-luvun alussa oppimasta uusia. No ei sentään kaikki: Sanna Marin mainitaan pienellä Voguen kannessa Rihannan isossa kuvassa. Kukas se Rihanna on? Mikon ikäinen iskelmälaulaja. Barbarisk låtskrivare, Barbadoxelta. Me oltiin siellä 1990, ennen Helmiä. Se oli jännä kokemus. Nähtiin aloeita, banaaneja, apinoita, pieniä brittienglantia puhuvia mustia koulutyttöjä koulupuvuissa. Ehkä me nähtiin Rihanna? Rihanna vaikuttaa mukavalta. Se on bi.
    ellauri037.html on line 116: jotka alkaa tuntua jo vähän vanhanaikaislta, kun ne on niin pitkiä.

    ellauri037.html on line 134: lähtee jonkun syötin suuntaan kuin valtaisa silakkaparvi, joku meemi

    ellauri037.html on line 150: Oiskohan tää tähän asti happamin mun paasauxista? Izeäkin alkaa hirvittää.
    ellauri037.html on line 162: 1934 war eine 20-jährige an der Reihe, 1941 eine 22-jährige, die auf dem Rasen vor Charlies Hause schwanger wurde. In der Zwischenzeit war Chaplin Oona begegnet, den 17-jährigen Tochter des berühmten Dramatikers Eugene O´Neill. Sie wurde sein vierte und letzte Ehefrau. Als er starb, hatte Chaplin acht weitere Kinder gezeugt - das letzte, als er über 70 Jahre alt war.
    ellauri037.html on line 190: no siinähän ei ole mitään sopimatonta.

    ellauri037.html on line 196: jotkut laatikot sidottuina päähän ja essu edessä

    ellauri037.html on line 249: Wislava Szymborska oli Callen ikäinen. Syntyi 5kk myöhemmin ja eli 2v kauemmin. Vuoden 1966 nobelisti. Puolan Mozartixi sanottiin. Se otti outoja näkökulmia, esim. kissan äsken kuolleen omistajan asunnossa. Siltä jäi alle 350 runoa. Kysyttynä mix niin vähän se sanoi: mulla on rode kotona. LOL. Mieti sitä, el Lauri, revi siitä.
    ellauri037.html on line 317: Se oli ansainnut vähän onnellisia loppuja,
    ellauri037.html on line 397: Kenen masu täynnä maitoa, sitähän ei tiedä:
    ellauri037.html on line 410: unessa nähty kyyhky enteilee iloisia uutisia,
    ellauri037.html on line 443: Ääh, se on tyylsäääää. No kato vaikka telkkaria.

    ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
    ellauri037.html on line 506: Mitä jalompi ja täydellisempi joku juttu on, sitä myöhemmin ja hitaammin se kypsyy. Miekkonen saavuttaa järkensä ja hengenlahjojensa kypsyyden tuskin ennen 28. ikävuotta (jos sillonkaan, taitaa mennä pullapoika hautaan aika raakana); nainen 18-vuotiaana. Mutta sitten onkin naisilla järki sen mukainen: aika niukasti annosteltu. Siks just naiset jäävät koko iäxensä lapsixi, kaipaavat vaan lähimmäistä, tarraavat nykyhetkeen, mittaa kalut silmämäärällä ja nalkuttavat pikkuasioista isoiden ja tärkeiden sijasta (kuten mun filosofian). Järki näät on, jonka tautta ihminen (siis mies) pääsee suruista ja tumpeloinneista. Tästä saavutettuja etuja mutta myöskin haittoja saa osaxensa nainen vähemmän kiitos heikompien hengenlahjojen: pikemminkin se on henkisesti likinäköinen, kun sen intuitiivinen ymmärrys näkee lähietäisyydeltä tarkasti, sensijaan sillä on ahdas näkökenttä, johon kauempana oleva ei mahdu; siks just kaikki poissaoleva, mennyt ja tuleva vaikuttaa naisiin heikommin kuin meihin (puhun nyt teille muut miekkoset). Vaikka tästä onkin paljon haittoja, onhan siinä se hyväkin, että nainen liikkuu enemmän nykyhetkessä kuin me, ja sixi, jos nykyisyys on jotenkin siedettävä, nauttii siitä enemmän, mistä tulee naisille ominainen hilpeys, josta on paljon hyötyä huolten vaivaaman miehen viihteexi.
    ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
    ellauri037.html on line 515: Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista.
    ellauri037.html on line 518: Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)
    ellauri037.html on line 523: - Naisilta ei voi odottaakaan mitään muuta, kun puntaroi, että koko sukupuolen etevimmät päät ei ole koskaan ulettuneet mihinkään oikeasti suureen, aitoon ja omaperäiseen suorituxeen kaunotaiteissa. Mäkin soitan huilua paremmin kuin ne, ja mun koira Atma ulvoo omaperäisemmin. Eikä ne ole saaneet aikaan mitään teosta jolla olisi kestävää arvoa (siitä kestämättömyydestä me miekkoset on tosi paljon huolta kannettu, Sapfon runotkin me saatiin onnex revityxi paloixi). Tää johtuu just siitä, et niillä ei ole edes ole mitään vastaanottokykyä, sillä natura non facit saltus. Yxittäiset ja osittaiset poikkeuxet ei muuta mitään, me miehet ollaan KAIKKI poikkeuxellisen eteviä, ja keskimääräistä parempia autokuskejakin joka iikka. Naiset on ja pysyvät, yleisesti ottaen, parantumattomina peruspalestiinalaisina; sixpähän ne on, sen absurdin järjestelmän ansiosta, että ne jakaa miehen säädyn ja tittelin, aina tyrkkimässä miestä eteenpäin omax eduxeen; ja samasta syystä niiden komentelu ja ohjailu on nykyaikaisen yhteiskunnan rappio. (Ohops, nyt tuli sanotuxi se, mitä ei saanut sanoa, nimittäin että naiset täällä lopultakin määräävät...)
    ellauri037.html on line 528: Meidän monogaamisessa maanosassa avioliitto meinaa oikeuxien puolitusta ja velvollisuuxien kaxinkertaistusta. Muualla sentään käy toisinpäin, oikeudet 2-kertaistuu ja velvollisuudet puolittuu. Voi vittu sentään että piti käydä heikosti. Vaan kun lait salli naisille samat oikeudet kuin miehille, ois niiden pitänyt tehdä niistä yhtä tyhmiä kuin miehistä, nyt ne on aivan ylivoimaisia. Voi vittu sentään että piti käydä heikosti. Mitä enemmän oikeudet ja kunnioitus minkä laki suo naikkosille ylittää niiden luonnollisen aseman, sitä enemmän ne vähentää niiden naisten lukua, jotka oikeasti pääsee osille näistä eduista, ja vievät yhtä paljon etuuxia lopuilta.
    ellauri037.html on line 534: Siis miekkonen halua valikoida naisen joka turvaa sille ja sen lapsille varman tienestin. Miten kohtuullisia, järkeviä ja asianmukaisia sen ehdot ovatkaan, ja nainen antaa perään eikä pidä kiinni suhteettomista oikeuxista, jotka vaan avioliitto takaa, niin naikkosesta tulee, koska avioliitto on porvarillisen yhteiskunnan kulmakivi, sitten jossain määrin kunniaton ja se elää surullista elämää; kerta apinan luonto on sellainen, että toisten apinoiden miälipiteille annetaan ihan kohtuutonta arvoa. Laumaeläimiä ollaan. Jos taas nainen ei anna perään, eikä edestäkään; silloin on vaara, että se joutuu jonkun ällöpäisen miehen puolisoxi, tai kuivuu vanhapiikasäädyssä: sillä sen parasta ennen päivä on aina lähellä. Tässä suhteessa on enkelitohtori Tompan umpioppinut tutkielma de concubinatu eri mielenkiintoista luettavaa, koska siitä näkyy, että kaikkien sivistyneiden kansojen keskuudessa aina luterilaiseen uskonpuhdistuxeen saakka on konkubinaatti ollut sallittu ja jopa laillisesti tunnettu eikä minkäänlaista häpeää tuottanut järjestely, joka on tyrkitty tästä asemasta vasta Luteruxen toimesta. Eräänlainen rakkauden pätkätyö, nollasopimus. Luther halus sen kieltämällä päästää pastoritkin naimisiin, eikä katolisetkaan sit voineet jäädä toisexi.
    ellauri037.html on line 539: Hindustanissa ei kukaan nainen ole koskaan riippumaton, vaan jokainen on joko isän tai puolison tai veljen tai pojan valvonnassa. Se että lesket poltetaan puolisonsa roviolla on kyllä aika tuhlausta; mutta sekin, että nainen meillä kahmii omaisuuden, jota mies on koonnut hiki hatussa koko ikänsä, lohduttaen izeään että se menee lasten hyväxi, ja voi panna sen haisemaan uuden poikaystävänsä kanssa, se on yhtä törkeetä. Mediam tenuere beati. – Ainaskaan ei saisi naisilla olla koskaan päätösvaltaa perittyyn, varsinaiseen omaisuuteen, siis kapitaaliin, taloihin ja maatiloihin. – Aristoteles erittelee, Politiikka, B.II. c.9, mitä suuria haittoja spartalaisille tuli siitä, että siellä naisille oli annettu liikaa vapauxia sillä ett ne sai pitää perinnöt, myötäjäiset ja muutenkin vapaasti mukavaa, ja miten tää suuresti edisti Spartan rappiota. – Ei kai Ranskan rappioituminen Ludwig XIIIsta lähtien vaan johdu naisten kasvavasta vaikutusvallasta hovissa ja hallituxessa, mikä johti ekaan vallankumouxeen, josta kaikki sen jälkeisetkin kumouxet lähtivät?
    ellauri037.html on line 557: Pessimistejä käsittelevässä albumissa oli jo aika paljon juoruja Sopen elämästä ja tekosista. Rupes kiinnostamaan lähemmin, oliko sillä ylipäänsä yhtään naissuhteita, muita siis kuin äiti, sisko ja hälisevä naapuri. Plus Atma, jos joku niistä oli narttu. Ja olihan sillä! vaikka kuinka paljon panopuita, vaikkei mitään oikeita suhteita. Jonkun palvelijattaren jopa veti paxuxi ja pakeni juoxujalkaa paikalta. Kazotaanpa tätä vähän lähemmin.
    ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
    ellauri037.html on line 563: Arttu opetteli 2v 2x kirjanpitoa merkanttikoulussa, mistä oli sille myöhemmin hyötyä rahankeruussa. Sitten opsimathes aloitti akateemiset opinnot myöhässä. Varsinkin latina tuotti vaikeuxia. Sixköhän se pudotteli siivekkäitä sanoja niin paljon prujuissa, lunttasi varmaan kirjasta niinku kouluaikoina. Äiti muutti Adelen kanssa Weimariin Goethen perässä. Arttu oli äidin kaa huonoissa väleissä. Äiti kirjoitti: "sä olet sietämätön ja rasittava, ja sun kanssa on ihan mahdotonta elää; sun harvat hyvät ominaisuudet peittyy tohon izerakkauteen, eikä niistä ole hyötyä koska et malta olla vittuilematta toisille." Arttu lähti, eikä ne enää tavanneet kinä. Artun naisvihamielisyys voi EHKÄ liittyä tähän, ehdottaa varovasti elämäkerturi. Hampurissa Arttu asui yhen opiskelukaverin (pojan) kaa.
    ellauri037.html on line 569: Arttu oli lääpällään kauniiseen Karoline Jagemanniin, herttua Karl Augustin kanaseen, ja kirjotti sille ainoan tunnetun rakkausrunonsa. (Atmalle kirjotetut on hävinneet, koira kai söi läxyvihon.) Vaikka Sope myöhemmin vähexyi sänkypainia, sillä oli kaikenlaista panoa alempiarvosten naisten seurassa, kuten palvelijoiden, näyttelijättärien ja joskus maxettujen naisten (näitä se vältteli, liian kallista). Nää hommat jatku vanhempanakin, ja sillä oli 2 aviotonta tytrtä (1819, 1836), jotka onnex onnex kuoli vauvana. Arthur jopa kehuskeli tällä, kai se tiesi ettei naiset pitäneet sitä minään löytönä, sehän oli ruma kuin perse, eikä se useinkaan päässyt viivalle.
    ellauri037.html on line 571: Weimarista se lähti opiskelee Göttingeniin 1809, 21-vuotiaana. Me pistäydyttiin Göttingenissä Johnin perheen kanssa kesällä 2017. Se oli vähemmän teologinen kuin kuuluisampi Jena, ehkä sinne pääskin helpommin. Sope aloitti lääketieteessä. Schulze (of Aenesidemus fame) opettti sille filosofiaa, sen neuvosta Sope keskittyi Platoon ja Kanttiin, joista se ei sit koskaan päässyt eroon. Se vaihtoi filosofiaan Berliiniin 1811 koska ei tykännyt prof. Bouterwekista (who dat?). Sielläkin se luki enemmän tieteitä kui filosofiaa. (Vrt. Seniiliä.) Se väitti että tieteitä tarvitaan filosofiaan. Oli sillä opiskelukavereitakin, tietenkin poikia.
    ellauri037.html on line 573: Äiti alkoi kirjottaa menestysromaaneja kun Arttu lähti Berliiniin. Arttu kuunteli Berliinissä Fichteä mut heti tuli riitoja, ja Fichten luennot oli tylsiä ja vaikeetajusia. Sitähän ei voi Sopesta sanoa, se menee kansaan kuin häkä, ja se mitä ei ymmärrä, kuulostaa kuitenkin kohtalokkaaan hienolta. Ei se pitänyt Schleiermacheristakaan, se oli liian jumalinen. Sope suuntas kohti ateismia. Sope luki Platon, Kantin ja Fichten lisäxi tiedelehteä ja Schellingiä, Friesiä (?), Jacobia, Baconia ja Lockea. Sivuaineina oli filologiaa (se harrasti kökköä etymologiaa vielä seniilinä) ja luonnontiedettä.
    ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
    ellauri037.html on line 579: Tässä vaiheessa Sope tutustui myös Herderin oppilaaseen Majeriin, joka opetti sille Upanishadia. Sopen mielestä Buddha oli lähes yhtä kova jäbä kuin Plato ja Kant. Se luki vielä Bhagavad Gitan ja jotain värikuvapainoxia hinduismista, plus takusti Kama Sutran, vaikkei sitä mainita. Semmielestä buddhismi oli ihan ykkösuskonto, koska se selittää myös peräkkäisten mutta silti niin samanlaisten villakoirien ytimen, se on sielunvaellus. Myöhemmin Sope väitti et se oli kexinyt intialaisen filosofian ize, yhdennäköisyys vedoihin on pelkkää sattumaa.
    ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea.
    ellauri037.html on line 583: Vuonna 1818 odotellessaan kirjan ulostuloa se karkas Dresdenistä pakoon pantuaan jonkun piian paxuxi ja lähti vuoden riemulomalle Italiaan, enimmäxeen omin nokkineen. Vietti talven Roomassa kärhämöiden kahviloissa maanmiesten kaa. Kaikki muisti vielä jälkeenpäin miten ikävä ihminen se oli. No se nautti taiteesta, arkkitehtuurista, raunioista, näytelmistä ja opperoista, jatkoi pohdintaa ja bylsintää. Väitti jopa suunnittelevansa jonkun rikkaan aatelisen italiattaren naimista. Suunnitelmax tais jäädä, ellei ollut suorastaan puppua. Sopelta sitä voi odottaa.
    ellauri037.html on line 587: Rahahuolissaan Arttu palas Italiasta ennen aikojaan ja lähti hakemaan professorin paikkaa Heidelbergistä, Göttingenistä ja Berliiinistä. Berliini näytti parhaalta, siellä oli eniten tilausta sofistijulkkixille. Se ajotti ihan tahallaan luennot samaan aikaan kuin Hegelin, jota Sope kuzui tökeröxi sarlataanixi. Pata siinä soimaa kattilaa. Se hankki riitaa Hegelin kaa heti näyteluennosta alkaen 1820.
    ellauri037.html on line 590: Sit tuli tää selkkaus äänekkäästä naapurin ämmästä, jonka se tyrkkäs alas portaita. Se hyppäs ize satuttaaxen izensä, väitti aina totuutta peräänkuuluttava Sope. Oikeutta käytiin 6 vuotta, Sope hävisi ja sai maxaa naapurille kivusta ja särystä sen loppuiäxi. Sope lähti suuttuneena taas Italiaan.
    ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.
    ellauri037.html on line 627: Sie wählte von Entenbergk und Schopenhauer sah seine Mutteri nie wieder.
    ellauri037.html on line 630: stritt, hatte Schopenhauer eine stille Affäre mit Karoline Jugemann, der Primadonna vom Hoftheater and anerkannten Geliebten des Herzogs Karl August. Über ihre Beziehung sind nur wenige Einzelheiten zu erzählen, unter anderem, daß Schopenhauer ihre Busen romantischer fand als die
    ellauri037.html on line 645: In Berlin wurde er von einer Näherin mittleren Alters,
    ellauri037.html on line 647: eigenhändig aus dem Vorraum zu seiner Wohnung hinausgeworfen hatte, sie hatte ihn wiederholt geärgert, indem sie dort nähte.
    ellauri037.html on line 663: zurück, todkrank an Syphilis. Während der vielen Monate, die er
    ellauri037.html on line 682: On ehkä kohtuullista, että kazotaan tähän vielä muita näkökohtia.
    ellauri037.html on line 688: Willfully jobless lakimies Clevelandista sanoo Quorassa että Freud oli idiot. Jung oli sen kaa samaa mieltä. Sopen se löysi Freudin alaviitteestä. Sope oli kyllä clueless about women mut niin oon mäkin (sanoo lakimies). Sopella se johtui vaan sen onnettomasta lapsuudesta eli ilkeästä äidistä. Isistä ja Goethesta Sope tykkäsi ja ne siitä. Goethe otti Sopen siipiensä suojaan, unter sanftem Wing. Naisia lukuunottamatta Sope ajattelee suurenmoisesti ja kauniisti, se ymmärtää lakimiehiä ja niiden unia, ja ne sitä. Frankfurtissakin nimenomaan lakimiehet oli sen fänejä. Mikähän siinä on? Lakimehet ja taiteilijat. Veikkaan huumorittomuutta.
    ellauri037.html on line 700: Pikemminkin päinvastoin! Schopenhauer jumaloi Kanttia, ja piti Hegelin yrityxiä oikoa Kantin mokia vastenmielisinä. Schopenhauerin asennetta Hegeliin voisi pitää lähes apoplektisenä eklotuxena, yhtä syvänä vihana kuin Kierkegaardin, joka oli kanssa aika täyteläistä.
    ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
    ellauri037.html on line 707: Tää on aika eskimäistä koulufilosofian pureskelua, rakkikoira älähtelee kun omistajan kalikka on kalahtanut sen kintuille.
    ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
    ellauri037.html on line 785: Selbst des Lebens Kämpfe stählen
    ellauri037.html on line 815: Stolz verschmäht er das Geleite
    ellauri037.html on line 833: Nur der ewge Kampf gewähret
    ellauri037.html on line 866: koiraiden kintaasta lähtenyt mopo,
    ellauri037.html on line 870: lähtee miehen villi voima
    ellauri037.html on line 873: Ahneesti se lähtee mäkeen,
    ellauri037.html on line 875: Lepäämättä tähdistössä
    ellauri037.html on line 907: mutta lähikuvat muusta
    ellauri038.html on line 32: Turveloita alkoi huutaa netissä kun näytettiin ortodoxista pääsiäisjumalan palvelemista Uspenskin kadetraalissa. Hei mitäs tungosta, heti ryssät viiden metrin päähän. Eivät nähneet ohjelmatiedoista et se oli uusinta. Jo 1990s kerta sama ohjelma. Sama risti, sama huuto, sama esirippu repesi, sama hämmästys kun iso kivi oli poissa paikaltaan ja hauta tyhjä. Et tosiaankin nousi kuolleista? Et kuolemalla voitti kuoleman! Ai jehna!
    ellauri038.html on line 58: RUOSK oli Drakan aliupseerikoulu, josta lähdin maitojunaan 1979 ja sain alennuxen B-miehexi ja kirjurixi. Sit mulla oli olkapäässä kynä ja paperia, mikä kyllä sopi mulle paljon paremmin kuin teräsmiehen asu. RUOSK jäi kesken, eikä ollut ruoskaakaan, jonka Friedrich Wilhelm Nietzsche (1844-1900) käski ottaa mukaan naisen luo. Ilman kättä pitempää se ei ilmeisesti pärjännyt, käsiase oli kai kättä lyhyempi, ja aika harvoin kunnon tanassa. Latinki valui piipusta Retun reisille.
    ellauri038.html on line 63: Diese Szene lebt von privaten und literarischen Anspielungen, die eine plump misogyne Interpretation besprechen. Die mittelalterliche Fabel, wie der alte Aristoteles von einer jungen Frau namens Phyllis, in die er närrisch verliebt ist, gedemütigt wird, war wahrscheinlich der Hintergrund für die Inszenierung des berühmten Fotos von 38-jährigen Friedrich Nietzsche mit der damals 21-jährigen genialischen Freundin Lou Andreas-Salomé und der Peitsche in ihrer Hand. 6 Jahre später war er kuckeliku.
    ellauri038.html on line 69: Tää hassunhauska sananparsi löytyi jostain aiemminkin eri kielillä, se on vahva meemi. Milloin heilutetaan patonkia porttikonkissa, milloin nagaikaa. Viimexi se kuultiin partajehuilta filmatisaatiossa Kalifat. Yx ilkimys neuvo höperöä ruozimamua Husamia pryygelöimään laihaa vaimoa Pervitiiniä. Vittu puukottais vaan Pervin senkin ja lähtis vauvan kanssa kotiin. Se tarvii miestä kuin kala polkupyörää. Ihankun se et meemi on vanha tekis siitä paremman.
    ellauri038.html on line 78: Käviköhän tolla kauniimmalla miekkosella parempi viuhka? Ainakin se seisoo etualalla käsi jo valmiina sepaluxessa. Tyttö näyttää tähtäilevän sen pyllyä. Rieti kannattelee aisaa ja kazoo muualle. Olikohan Retuvanhus mukana vaan varahevosena?
    ellauri038.html on line 89: Tähän yhteyteen sitten kaivetaan tavallisesti vielä vanhoja valokuvia Pyllixestä razastamassa Aristoteleella. Aikalailla selittelyn makua. "Au! Ense mä ollut, sen sano toi vanha ämmä mun alter egolle Zarathustralle!" Rieti piilottelee piiskaa selän takana kun pikkusisko termentää. "Läppä läppä! Se oli vaan metafoorista! Älä lyö Liisa! Au! älä vedä wiixestä! Pippaa!" Rouva Piiska oli äkee emännöizijä Kätkijöissä. Pelotteli fretillä.
    ellauri038.html on line 91: Retu ja Liisa oli erittäinkin läheisiä lapsena, kunnes Liisa nai protonazi antisemiitin Försterin 1885. Förster puuhas utopia-arjalaisleiriä Nueva Germaniaa Paraguayhyn joka meni puihin. Förster teki seppukun ja Lissu palas 1889 Paraguaysta vanhaan Germaaniaan hoitelemaan Rietiä kunnes sekin kuoli. Lissu kuoli 1935 89-vuotiaana. Hitlerin Aatu oli kuoppabileissä. Liisa oli äree ämmä ja nazisymppari. Kuvassa se näyttää kyllä joltain muslimilta.
    ellauri038.html on line 102: Ei kai se sentään nihilisti ollut, ex nihilo nihil fit, kuten todisteli Schopenhauer. Enempi se oli supermies, joka ei väsähdä muuten kuin kryptoniitista. Aforistista ja runollista tyyliä se tavoitteli, ja julisteli kovasti.
    ellauri038.html on line 113: Mistä tää kaikki sitten sai alkunsa? Friedrich Nietzsche syntyi pappissukuun 15. lokakuuta 1844 Röckenin kaupungissa, silloisessa Preussissa. Häntä kasvattivat naiset, äiti Franziska, isoäiti, 2 tätiä ja pikkusisko Liisa, sillä hänen isänsä, luterilainen pappi, kuoli pojan ollessa viisivuotias. Ahaa, tätähän saattoi epäillä. Axan hännän alla istuja oli näezen Retukin. Sixkö se jäi 5-vuotiaan tasolle? Viisi Axaa! Vähemmästäkin voi tulla hulluxi.
    ellauri038.html on line 115: Perhe muutti Röckenistä Naumburgiin, jonka lähellä sijaitsevassa Pfortan oppikoulussa Nietzsche oppi kreikkaa ja latinaa. Hän menestyi koulussa niin, että hän pääsi Bonnin yliopistoon vuonna 1864 opiskelemaan yleistä kielitiedettä ja filosofiaa (no ei, teologiaa). Myöhemmin hän kuitenkin jätti teologian ja keskittyi kielitieteeseen. Niinkuin E.Saarinen.
    ellauri038.html on line 117: Vuoden päästä hän vaihtoi, opettajaansa ja tukijaansa Friedrich Ritschliä seuraten, Leipzigin yliopistoon. Siellä hän kiinnostui Arthur Schopenhauerin filosofiasta ja metafysiikasta. Vuonna 1868 hän tapasi säveltäjä Richard Wagnerin. Nietzsche saavutti opinnoissaan jo varhaisella iällä sellaisen tason, että pääsi kielitieteen professoriksi Baselin yliopistoon 24-vuotiaana. Ihan eteni E.Saarisen vauhtia. Wagner asu Luzernissa lähinurkilla. Myöhemmin tuli riitaa kun Wagnerista tuli liian kuuluisa. Nietzscheltäkään ei syntynyt kunnon tutkimusta vaan polemiikkeja, punkakatemioita ja epäapinan perä-ääniä.
    ellauri038.html on line 121: Kiihkeä luomiskausi edelsi Nietzschen lopullista henkistä sortumista, mikä tapahtui Torinossa vuodenvaihteessa 1888–1889. Loppuelämänsä (12v) Nietzsche vietti Saksassa parantumattomasti sairaana sen jälkeen kun aivohalvaus oli lamauttanut hänen henkiset toimintonsa. Nietzschen 2v nuorempi pikkusisko Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935) hoiti häntä sairauden aja Weimarissa. Hemmetti, koiran iän se vaan hoivasi hölmähtänyttä veljeä. Hän keräsi veljensä kirjallisen jäämistön ja perusti Weimariin Nietzsche-arkiston 1894. Äkee Liisa latas tiskikoneen ja pesi pyykkiä sillä aikaa kun Retu nojas päähän ja näytti syvälliseltä, vaikka viimeisetkin muumit oli lähteneet laaxosta. Tämmöistäkin on liikkeellä.
    ellauri038.html on line 129: Nietzsche väitti, että moraali on väline, jonka avulla ihmisyksilöt, ihmisryhmät tai kansat tavoittelevat miltei vaistonvaraisesti arvonantoa, henkistä tai poliittista ylemmyyttä ja vaikutusvaltaa, joskus jopa aineellista etua. Älähän! voisko tosiaankin olla noin? Täytyypä pohtia.
    ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
    ellauri038.html on line 190: 1903 hänestä tuli Archiv für Sozialwissenschaft und Sozialpolitikin toimittaja. Weberistä tuntui kuitenkin, ettei hän voinut jatkaa normaalia opetustyötä ja toimi siitä lähtien yksityisenä oppineena. Tätä auttoi vaimon vuonna 1907 saama perintö. Vuonna 1904 Weberit vierailivat Yhdysvalloissa ja osallistuivat taiteiden ja tieteiden kongressiin, joka pidettiin St. Louisin maailmannäyttelyn yhteydessä.
    ellauri038.html on line 222: Maxens Leitmotiv war der okzidentale Rationalismus und die damit bewirkte Entzauberung der Welt. Eine Schlüsselstellung in diesem historischen Prozess war der moderne Kapitalismus als die „schicksalsvollste Macht unseres modernen Lebens“. In der Wahl dieses Forschungsschwerpunktes zeigte sich eine Nähe zu seinem Antipoden Karl Marx, die ihm auch die Bezeichnung „der bürgerliche Marx“ eintrug. Hyi helkkari.
    ellauri038.html on line 224: Weber verkaufte die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, den Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die Unterscheidung von Gesinnungs- und Verantwortungsethik. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. Mit Webers Namen sind die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, der Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die bevorzugung der Verantwortungsethik über die Gesinnungs-dieselbe. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. (Oivallus ja nide. Tää kuulostaa jo lähes Hannu Mäkelältä.)
    ellauri038.html on line 232: Gesinnungsethik is basically a caricature of Kantian deontological ethics or - which he puts on the same level - religious (here: Christian) fanatism or ethical absolutism. The line between Gesinnungsethik (ethics of conviction) and Verantwortungsethik (ethics of responsibility) are almost exactly corresponding to what is called deontological vs. utilitarian (rather: consequentialist) ethics in contemporary discourse. Eli koordinaatit kohtisuorassa vs. vähän vinossa. Pieni vinous on vain luonnollista.
    ellauri038.html on line 243: Se oli hyvin tarkka hetki: pääsiäissunnuntai. Musta on herkullisen ironista että se oli just pääsiäissunnuntai, koska silloinhan jumala just kuoli, niinkuin Nietzsche tähdensi. Paizi eze nousi uudestaan ja jatkoi juoxuaan kuin Lasse Viren Münchenissä, toisin kuin Nietzsche, joka jäi rojottamaan sijoilleen.
    ellauri038.html on line 251: Tähän mun (L.C.) on kerrottava, et mäkin luin Sartrea &kumpp. Kristinan houkutuxesta joskus lukioaikana, ja vähän lämpeninkin, mutten kunnolla; kävi sama juttu kuin Kari Syreenin femmalaisten kanssa keskikoulussa. Ei nappaa pitkän päälle sittenkään joukkohysteria eikä siihen liittyvä omatuntotuuba. Paul Breellä oli darwinistinen tutkielma omantunnon synnystä. Se kiinnostas nyt enemmän. Muttei tarpeexi.
    ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
    ellauri038.html on line 259: Mikä Nietzschessä sit oli vialla? Vähän kaikki, migreeniä, pyörrytystä, etomista, kuppa ehkä, bolzi sekasin. Lopulta meni näkökin. Ja tämmönen sit antaa meille elämisen neuvoja! Sehän on kuin menis hukkuneen merimiehen perustamaan uimakouluun. Sen isäkin kuoli nuorena, olikohan isälläkin kuppa, ja saiko Nietzsche kupan isältä? Täähän selittäisi jopa enemmän kuin tarvizee.
    ellauri038.html on line 263: Gauleiterin mielestä amerikkalaiset ymmärtää Nietzscheä paremmin kuin sakut ize. Sen voi hyvin uskoa, onhan amerikkalaiset kexineet enemmän supersankareita kuin edes nazit. Heidegger sähläs mm. siinä että se teki Nietzschen aika arkisista tsygologisista havainnoista jotain mystiikkaa. Nietzsche havainnoi (omasta päästä, sehän oli sen tärkein lähde) et apinat on vallanhaluisia, et se niitä motivoi. Samanlaista virhetulkintaa voi epäillä Sopen Willen kohdalla, ehkä se oli vaan jonkinlainen sähkön vastine, sielun mekanismista vielä puuttuva johtovyyhti. Mut Heidegger alkoi keittää näistä kyökkizygologeista jotain mystikkasoppaa, ja sillä tiellä on vieläkin monet mannermaiset pellet.
    ellauri038.html on line 265: John Richardson (joka on äijä, ja sixi koittaa irvihampain selitellä Nietzschen muka ajatelleen jotain monimutkaisempaa), sanoo et Nietzschestä jokainen vietti kähmii apinan päässä vallankahvasta, et niillä kullakin on oma vallanhalunsa, ei vaan yhtä. No siltikin, tää on vaan tällästä nojatuolizygologiaa. Pitäis kaivaa ylös päästä madot ja panna ne ja niiden paskantama multa vaakakupille, niinkuin Darwin teki. Ei nää asiat vaan lässyttämällä selviä. Richardson selittää myös mitä Deleuze oli mieltä Nietzschestä, ja tekee sen selkeämmin kuin Deleuze ize. Deleuzekin käy sen kirjasta kazomassa, mitä mieltä ize on, kun ei se muista enää minkä ize sanoi ja minkä lainasi.
    ellauri038.html on line 277: Varmaan hengailis, jos se pääsis sisään, mikä ei ole lainkaan sanottua. Nietzschen harrastamat heitot ja läpät ei ehkä menis läpi ilman kaxoissokkokokeita tai aivokuvannusta. Voishan se mennä harrastaa vaikka freudilaista zygoanalyysia. Freud lakkas lukemasta Nietzscheä kun se alkoi päästä vituttavan lähelle Freudin omia kekkauxia. Esim tämmönen ajatus et syyllisyys on sisäistettyä julmuutta. Höh. Kyl syyllisyys on sisäistettyä pelkoa siitä, että jää kiinni jostain konnankoukusta. Sitä tuntee koiratkin. Freudin pointti oli oikeesti et se rankaisija on tällä apinalla sisäistetty, se on se supermies, joka vahtii mun ja "sen" toilauxia. Just tää pääsiäisen sanoma, et jumala siinä potkii izeänsä perseeseen kun tuli toimittua tyhmästi.
    ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
    ellauri038.html on line 285: Ei ollut, vaikka sen sisko oli. Retu ehti kuolla ennen nazeja. Nazixi siinä oli muutamia vikoja: se oli sairaalloinen piipunrassi, se ei tykännyt saxalaisista eikä armeijasta, ja sillä oli jutkukavereita (Rée, ainaskin aluxi). Plussaa nazeista oli ettei se tykännyt kristityistä. (Hmm. ehkä isäpappa oli käyttänyt sielunhoidossa liian konkreettisia otteita? Ehkä pyllistyxet ei jääneet pelkkiin rukouxiin?) Naziplussaa myös ettei Nietzsche piittaa mistään tasa-arvosta. Sosiaalidarwinismia se peukuttaa ihan raakana. Nietzschen hall of famessa on muutamia erityisen mainioita uuberkuskeja, nimittäin: Goethe, Beethoven and Nietzsche ize. Ja näille neroille pitää antaa palkinnoxi mitä ne vaan haluuvat etuja. Tää sopii nazeille, ja tää sopii myös vaurastuneille jenkeille. Jos ne olis käyttäytyneet kunnollammin, ne ei oisi päässeet neroixi. Ne tarvizee ankaraa izerakkautta. Mitä paskaa. Exe nyt oo aika läpinäkyvää et hemmo laittaa izensä johkin top 10 listalle. Jos joku tekee jonkun 10 kärjessä luettelon johon se kuin sattumalta ize joutuu ihan kärkipäähän, niin nakkaa rodeen. Sekä lista että tekijä. Kasta dem i sopena!
    ellauri038.html on line 291: Nietzschen hännystelykirjallisuus koittaa pestä tätä kusipäätä puhtaaxi sen tolkuttomuuxista. Turha vaiva, siellähän ne on alkutextissä. Ja jollei niitä olisi, niin eihän se olisi puolixikaan niin suosittu. Se "uskaltaa sanoa asiat poikki", se sanoo pataa padaxi, se kelpaa sellaisenaan keulijoiden roolimallixi ja vihapuhepalstoille supertrollixi.
    ellauri038.html on line 296: Toi ozikko, jonka sain Wikipedian Nietzschen osastosta, kuulostaa vähän JK Rowlingin seuraavan kirjan nimeltä. Harry Potter ja lisää paalua. Koskenniemestäkin (VA, ei Kimmo) ikuisen paalun ajatus oli fantastinen 1951.
    ellauri038.html on line 303: Mikä ääliö. Mut jos koko ajan etoo ja pyörryttää ja sattuu sinne, niin silloin tulee mieleen vaikka mitä höpöä. Mä ize enimmäxeen ajattelen, etten lähtis tähän revohkaan enää uudestaan vaikka saisinkin. Ei jaxa. Paalu ois kyllä saanut mielellään jaxaa vielä vähän. Jaxaa jaxaa.
    ellauri038.html on line 311: Mutta mitä merkizee sata miljoonaa kuollutta? Kun sota on ohi, tuskin enää tiedetäänkään, millainen on kuollut. Ja koska kuollut tuntematon merkizee jotakin vain sille, joka on hänet nähnyt, ei 100M aikakausien taipaleelle jäänyttä ruumista paina kuvitelmissa enempää kuin savu.


    ellauri038.html on line 326: Täähän on pahempi katastrofi kuin taannoinen zunami

    ellauri038.html on line 345: vielä voi panna leivän väliin. Kun ei vaan pysähtyis

    ellauri038.html on line 373: jotain scientistejä, enkö ole lähes luonnontieteilijä,

    ellauri038.html on line 423: lähti longixi ja lennähti Piian äidin kahvikuppiin.

    ellauri038.html on line 428: Lea olisi kuitenkin hiihdellyt ovenrakoon sähisemään.

    ellauri038.html on line 429: Yhden kerran Riitalla oli kova nälkä, ja Piia lähti

    ellauri038.html on line 432: Lähemmin tarkastellessa ilmeni, että Piia oli leikellyt

    ellauri038.html on line 437: Kiinalaiset selvisivät koronasta pelkällä säikähdyxellä.

    ellauri038.html on line 460: kääntyi pois USA:n vähemmistöistä toiselle puolelle palloa.

    ellauri038.html on line 470: Vaan niitä tulee lisää, seuraavista ette kyllä selviä. Nähdään!
    ellauri038.html on line 485: kun blondi ei lähde mukaan vedätyxeen toivotulla tavalla.

    ellauri039.html on line 49: Lähes sankari siis itsekin

    ellauri039.html on line 54: Lähes sankari siis izekin.
    ellauri039.html on line 112: Dörch Yhß, dörch Ihsen, dörch fihndlöcket Hähr.


    ellauri039.html on line 174: tähdännyt muhun myötä- ja vastamäessä.


    ellauri039.html on line 196: kuin koira ja kissa haukutaan ja sähistään?


    ellauri039.html on line 213: pyylevähkö Aenne ja viivasuinen Franz, 50-luvun

    ellauri039.html on line 267: No sitähän ärhäkältä Aennelta oli turha toivoa. Sai

    ellauri039.html on line 269: Toisen lähteen mukaan laulun tilasi Simolta toinen Hans,

    ellauri039.html on line 279: Mulle hyvähampaisesti nauravasta mutta helposti suuttuvasta

    ellauri039.html on line 298: Effi Briest oli 17-vuotias neizykäinen (hizi näitäkin mulla on jo paljon, alkaen jo Zorrosta). Se suostuu äidin yllytyxestä yli 2x vanhempaan paroniin. Paroni ei piittaa siitä paskan vertaa. Effillä on syrjähyppy jonkun offizieerin kanssa. Parooni löytää kavaltavia kirjeitä, eikä anna Effille enää ilmaisexikaan. Tappaa offizieerin 2-taistelussa ja ottaa summanmutikassa eron Effistä. Vanhemmatkin nakkaa Effin pihalle. Vasta 3 vuoden kuluttua kun Effi on jo loppumetreillä ne suostuu ottamaan sen takaisin. Aika vittumaista porukkaa, ihan laidasta laitaan. Keisarinna Wilhelmiinan aikaan tämmöinen peli ei vedellyt, ei kertakaikkiaan.
    ellauri039.html on line 300: Mulla on toi Effi Briest kirja saxaxi, olen lukenutkin sen, ja kai oon nähnyt jonkun leffan, koska mulla on näkömuistikuva miten ja Effi sen offizieeri kuxiskeli jossain kojussa itäsaxan rantadyyneillä. Effillä oli tyttökin sen paroonin kanssa. Se ei kai asiassa paljon painanut, kun ei ollut poika ja paroonisuuden perijä. Joku mustavalkoinen ja kauheen ankee tekele se oli. Se filmikin.
    ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
    ellauri039.html on line 310: Fontane on enimmäxeen auktorialer, mutta välistä myös persönlicher Erzähler. Ein charakteristisches Stilmittel Fontanes ist die leichte, unverbindliche Einstreuung wichtiger Motive in die Erzählung, oft unter alsbaldiger Relativierung und Rücknahme, auf die später wieder Bezug genommen wird und welche dadurch eine besondere Betonung erfahren. Dieses Stilmittel kommt besonders in Effi Briest verbreitet vor.
    ellauri039.html on line 312: Eli tarinan keskeen vähän turinaa. Se on munkin leipälajini, ja pidän siitä muissakin kirjailijoissa, kuten Sterne, Thackeray, Dickens, Tolstoi. Kts. Wayne C. Booth: The Rhetoric of Fiction. Ei mitään tylsää elokuvamaista show and tell. Aber das ist ein zu weites Feld, kuten sanoi Effi Briestin isä, ja toisti Gunter Grass.
    ellauri039.html on line 325: Niinpä. Vyötärö on paxu, mut kazanto on kapea. Sivistystä ei enää minkäänlaista, ei sydämen eikä pään. Keneltähän tässä puuttuu historian tajua. Näitä wannabe kultapossuja nousee joka polvessa. Self employed freelance journalisti Haisu Pervonen on ehkä tietämättään sellainen.
    ellauri039.html on line 327: Radikaali ajatus on Haisun mielestä vaan se et naisellakin vois olla rakastajia. Ei nähtävästi ole lukenut Rusoota eikä Myseetä. Juuri siitä entisajan vauraat setämiehet naisiansa lujaa moittivat. Se tapa on aina toiminut kultapossuilla.
    ellauri039.html on line 353: Nähtävästi Hatsipompponen on lyönyt omankin päänsä kovaa joskus, ja kokenut rasismia Kansasin ja Massachusettsin takamezissä. Elämä on vain väliaikaista, laulaa suomalainen kupletisti Tapsa Rautavaarakin.
    ellauri039.html on line 404: Luokat 10, 11 ja 12. Näähän on kuin peruskoulun yläastetta. Tyttönorssissa oli vielä 1972 ylimääräinen 9. oppikoululuokka, jossa neitosia opastettiin avioliiton vaatimuxiin. Oli vähän köksää, käsityötä, ja paljon pianonsoittoa. Senpä tautta Seija on parhaan A-ryhmän vaimoainesta. Ois maistunut kai mullekin, mulla ei ollut sen ensimmäistä köksän tuntia. Valéria Révay Nyiregyházassa 1973 näytti miten pesukone täytetään (vähän pyöritti kyllä silmiään), ja Palo Alton kommuunissa 1977 vasta opin ruuanlaittoa.
    ellauri039.html on line 434: Yoda varmaan seuraa historian pysähtymistä siitä Helsingin rautatieaseman tornia muistuttavasta Stanfordin yliopiston maamerkistä, jossa sijaizi äärioikeiston Hoover-instituutti. Palmut huojuilevat tuulessa nostaen päitään korkealle, ilmastonmuutoxesta piittaamatta kuin Simo Katon runossa. Luonnonkatastrofit jatkaa siitä mihin historia lopetti.
    ellauri039.html on line 539: Mikään ei ole vähemmän näytelmällistä kuin maanvaiva,

    ellauri039.html on line 570: osalleen. Nojoo, mutta kyllähän nää hemmot oli jo

    ellauri039.html on line 598: pehmeillä pilvipolstareilla lähempänä aurinkoa.

    ellauri039.html on line 619: kun lähti Maisan laivasta kuin rotta ajoissa.
    ellauri039.html on line 624: vähempää välittää, vaan kokee vääryytenä vaan

    ellauri039.html on line 636: Se alkaa puhua saarnatuolista levottomia, lähes

    ellauri039.html on line 639: Size lähtee suorastaan Sopen ja Nietschen linjoille,

    ellauri039.html on line 667: epähuomiossa tullessaan esiin luutarhan hiekasta?
    ellauri039.html on line 672: vaan koska se lähti pari tuntia liian myöhässä.

    ellauri039.html on line 682: Lemmikeillä oli söpömmät haudat vähän etelämpänä.
    ellauri039.html on line 718: Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri). Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.
    ellauri039.html on line 730: Camus kuoli vuonna 1960 auto-onnettomuudessa Pariisin lähellä. Kylmät sotamiehet pani sen KGB:n syyxi. Typerä salaliittoteoria. Tolloja trolleja.
    ellauri039.html on line 736: Lopun jälleennäkemisen kuvauxissa on samaa herttaista sävyä kuin neuvostoaikaisissa elokuvissa, kun sankarit palaavat rintamalta ja neitoset heittelevät kukkia, sirppi-vasara-tähtiliput liehuvat pilvetöntä taivasta vasten jolla lentää punatähdillä merkittyjä lentokoneita. Sen pituinen se. Jos ruttokausi olisi kestänyt kauemmin, olisi tarinakin ollut pitempi. Mutta kun ei niin ei. 391 sivua.
    ellauri039.html on line 745: Ukko nauraa kähisi.
    ellauri039.html on line 752: Ruttobasilli ei kuole milloinkaan. Koronavirus vielä vähemmän,
    ellauri039.html on line 778: Tais Forsteria vähä vituttaa, kun vanhempi virkaveli pokkas pokaalin. Ize se oli 16 kertaa ehdolla muttei saanut, kun Galsworthy oli saanut jo. Aika samantapaisia koroillaelävien brittikermaperseiden perhehuolia ne setvii molemmat. Yrittäjähenkisiä romantikoita, koittaa yhdistää money senseä ja artistic sensibilityä. Perseelleen siitä tuppaa menemään molemmat. Geenit ja meemit sekoittuu huonosti. Forster oli muuten Cambridgen apostoli, sieltä hilpeimmästä päästä. Se kirjoitti homoilusta kirjankin nimeltä Maurice.
    ellauri039.html on line 782: Heis veis, kääntyy Jackyn What ho! Eila Pennasen Howards Endin käännöxessä. Alemman keskiluokan puhekieltä. Kalle Ankassa sanoi Långben hej svejs. Heisulivei ja heippa sun heiluvilles sanoi Hessu Aku Ankka-piirretyssä. Mikki, Aku ja kumpp. järsii maissintähkiä vuorta alas syöxyvässä matkailuvaunussa kuin kirjoituskoneet, kilahtaen kun kela tulee rivin loppuun. CR-LF. Hyvä lopun aikojen embleemi.
    ellauri039.html on line 784: Frank Kermoden aika sarkastinen kirjailijaelämäkerta rotannäköisestä Forsterista vahvistaa mun arvauxet Forsterin suhteesta Galsworthyyn ja molempien brittiährääjien luokkaluonteen. Brittien ja yleiseurooppalainen modernismi laajemminkin oli rautatie- ja siirtomaaosakkeiden koroilla elävän yläluokan huolta konemaisen alemman keskiluokan noususta, keulimisesta kyldyyripiireihin ja ylemmÀn suhteellisesta köyhdyttämisestä. Feodaaliajassa oli puolesa, miettii Euroopan mestari. Rotinkaiset tunkee samaan konserttiin varastamaan meidän sateenvarjot. Leonard Bast rusentuu kuvaavasti kirjahyllyn alle.
    ellauri040.html on line 46: Buschissa on vähän 7 veljexen Simeonia. Simeonissa oli enemmän kuin vähän Alexis Kiveä, Lapinlahden lintua. Pitkä ja luiseva kuin se, ja synkkämielinen. Niinkuin monet humoristit. Ilo pintaan kun syän märkänee. No ei kai Wilho ollut anders, siis schwul, sillä oli kyllä yritystä naisiin muttei rahaa. Ei ollut kiltti ja ahkera kuin Woku, vaan äreä ja tyly doku. Tylsäxi ei voi sentään sanoa, sitä sano Calle musta hääpuheessa. Laiha lohdutus. Paremmat witzit kuin Schopenhauerilla ainakin, vaikka yhtä happamet. Siis Wilho Puskalla.
    ellauri040.html on line 66: Meillä suvussa on vähemmän skizofreniaa kuin autismin kirjoa. Bipolaarisia hemmoja on kuin salpausselällä. Tavallaan hyvä tietysti, tavallaan paha, kaikki mielisairaudet on väsyttäviä, jos ei ize satu olemaan. Eise ihan niin kai mene, mutta siltikin autismi näyttäis vähän kontraindikoivan skizofreniaa - joko sä välität mitä toiset sanoo tai et, on se vahva ääni oikealta tulossa pään sisästä tai etupenkiltä.
    ellauri040.html on line 70: Sitäpaizi nää mun omat paasauxetkin on kuin postmodernistin käsikirjasta, lainauxia ja viittauxia muualle on niin helvatisti, ettei mezää viitakosta erota. Samanlaista kaiken sikin sokin latelemista kiittelevät siantappajat mm. beatnikilta William S. Burroughs-vainajalta (1914, yhtä vainaan mainframe-tietokoneen lähisukulaiselta ja ikätoverilta, jonka konetta mäkin olen joskus opiskelijana käyttänyt), ja Kathy Ackerilta (1947), joka sai siltä vaikutteita, kuolivatkin vuonna 1997 kumpikin.
    ellauri040.html on line 107: Silti musta tuntuu että apinoilla on enemmän yhteistä kuin eroja. Ei tässä viime kädessä ole kyse mistään murre-eroista. Sehän ois sitä samaa lingvististä käännettä kuin inhottavat analyytikot. Mikä ei tietystikään tarkoita että kaikilla aapoilla ois yhteisiä etuja. Se mikä niille on yhteistä on nimenomaan se, että kukin valvoo tikkana vaan omia etujaan, tai enintään jonkun pienen tiimin etuja, joihin samastutaan niin pahasti ettei edes huomata eroa. Vallassaolijoiden vedätys on vain se oletus, että jos kaikki kaivelisi syntyjä syviä justiinsa samalla lailla kuin ne, niin kaikki päätyis samoihin johtopäätöxiin. Se ei ole vähääkään todennäköistä.
    ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
    ellauri040.html on line 129: Aristoteles ja Kylli-tätikin painottavat kultaista keskitietä, paino sanalla kultainen. Wilhelm Occamilaisen partaveizi on Jyrkin (ja ehkä Eskin, mulla ei nyt ole käytössäni alkuteosta), mukaan Aristoteleelta förbitty. Ei sitä tosiaankaan ole paljon käytetty, parrat rehottaa. Vois tehdä kuvagallerian parrallisista filosofeista ja parrattomista ja koittaa päätellä jotain siitäkin. Luultavasti parrakkaat on parempia (en kerro mixi ajattelen näin), mut saas nähdä. Plotinoxen jätän omaan arvoonsa, se oli täysin paska.
    ellauri040.html on line 133: Descartes kuoli vilustumistautiin sekin jouduttuaan heräämään viiden aikaan aamulla opettamaan coogitoota meidän Kristina-tädille. Kristina ei oppinut vaan lähti paavin pakeille. Reikärauta Rene jäi Tukholmaan ja kuoli flunssaan kuten 1000 muutakin ruozimamuvanhusta äskettäin. Descartesilla oli tapa mietiskellä uuninpankolla, koska siellä oli lämmin. Ja hah, veteli varmaan siellä vaan dogmattisia unia kuin muumipappa. Dormio ergo sum ois ollut lyhyempi lause.
    ellauri040.html on line 135: Seuraava Eskin esiin nostama poliisikoulupudokas on Barak Spinoza. Siitähän on ollut toisaalla jo puhetta. Kiltin siilin sinetissä luki "Varo!". Sehän sopisi myös Seijalle.
    ellauri040.html on line 145: Loput onkin sitten jo Vuosisatamme filosofiaa eikä kuulu enää tähän. Jyrkiä surettaa, että Marx, Nietzsche, Husserl ym kontinenttikonnat jäävät vähäiselle maininnalle. Puhumattakaan vielä modernimmista postmodernisteista, Jyrkin oman puolen poppoosta.
    ellauri040.html on line 151: On lapsellisen yxinkertaista harjoittaa normaalifilosofiaa, epistemologisen likapyykin hienopesua. Siihen tarvitaan vaan 2 aivosolua - normaalit professoriaivot siis. Ja tietyn tautologisen prosessin ulkoa opettelu. Pesuohjelma: ensin käsite muodolliseen tarkasteluun, minkä jälkeen se universalisoidaan ja absolutisoidaan. Pehmentimexi vähän totuuden korrespondenssiteoriaa, vielä viruslinkous, ja ollaan mukavasti puhtain hihoin älyn vankilassa laskemassa tiilenpäitä. Tyhjät päät kolkkaa vastakkain, koska kaikki on jo selvitetty aikapäiviä.
    ellauri040.html on line 163: "Platon ja Aristoteles ovat keskenään kilpailuasemassa, jota ei voi ratkaista kummankaan hyväxi. Länsimainen filosofia on rikkaampi koska sillä on molemmat." Meillä on nää Niini ja Eski. Ja Jyrki (1963) hyvänä kolmantena, onnexi. Teit isäin astumaan lähti Jyrki. Isä Erkka (1937) oli Aamulehden kyldyyritoimittaja. Jyrki senttari. Hankkii leipänsä kolumneita väsäämällä kuin Fontane. Jyrki parka jäi täysorvoxi auto-onnettomuudessa 1995. Nyt 2020 Jyrkikin on jo vanha setämies, melkein kuusikymppinen eikä enää yhtä vihainen.
    ellauri040.html on line 180: No on tää kyllä varsin tuhnua. Ei ihme jos piipunrassit pillastuivat. Ja ne insinöörit, Hyry ja Tuuri, on kyllä nekin hurjan tuhnuja, ja putkiaivoja. You may have a point there, sanoisi KJJ, joka piti C.P. Snowsta. Vaan eipä enää sano mitään. Silläkin on enää historiallista mielenkiintoa. Nyt jyrää samanniminen salibandyn pelaaja. Jolla tuskin on tähän mitään lisättävää.
    ellauri040.html on line 184: Biograafista metodia pojat haukkuu epä-älyllisexi. Mitä vittua!? Tässähän sitä juuri harjoittaa eräs yliopiston älykkäimmistä miehistä.
    ellauri040.html on line 187: Näin ei dekonstruktionisti saa sanoa eikä ajatella: mitähän Jorge tekee seuraavaxi (kirjassa Ruusun nimi). Hassua että sillä on sama nimi kuin Marquezilla, jota en ole koskaan lukenut. Kuulostaapa tutulta. Oops. Sori siitä. :)
    ellauri040.html on line 202: Taidan siis olla hysteerikko lähinnä. Tai oikeastaan oon Barthesin 5:ttä tyyppiä, skizoanalyyttistä. Vakoilen mitä kirjoittajalla on mielessä, ja tykkään/pahexun sen pohjalta.
    ellauri040.html on line 233: Äidin pappishaaveet jäi kun Alex pääs 23-vuotiaana ainoona kansanmiehenä Nurmijärveltä yliopistolle ryyppäämään herraseurassa. Tutkijat kiistelee oliko Kivexen suhe Lönnqvistin puumaan eroottinen. Romanttinen ei ainakaan. Siitä ne kiisteli varmaan keskenäänkin. Kuolinmökki on selvää alamäkeä. Sit ylioppilaat vielä pilas sen. Cygnaeus ja Krohn maxeli Alexin lakuja. Krohnin poika autteli Pylkkäsen Wilhoa. Hyvä antaa paljostaan vähäsemmälle.Se on charityä.
    ellauri040.html on line 250: Kiwi alkoi saada syksyllä ohimeneviä ”mielenhäiriökohtauksia”, ja hänet toimitettiin keväällä 1871 Helsingin Uuteen Klinikkaan, josta hänet lähetettiin edelleen Lapinlahden mielisairaalaan. Lapinlahdessa Kiven sairaus diagnosoitiin krooniseksi melankoliaksi, jonka arveltiin johtuvan verenvähyydestä, juoppoudesta ja loukatusta kirjailijakunniasta. Hoitoina käytettiin kiniiniä, ulostus- ja yskänlääkkeitä sekä morfiinia. Ei siellä nytkään muuta tehdä kuin tunkgetaan vuodevangit täyteen lääkkeitä ja odotellaan tulosta.
    ellauri040.html on line 260: Tähän tulee nyt se matriisi, mikä tutkii mitä voidaan päätellä siitä, onko meemitaiteilija ollut eläessään kermaperse, nousukas, laskukas vai pulde. Ristiinluokittelevina kategorioina entiset: kuivuri, puolikuivuri vai märkyrrrri. Hurjan samanmallinen se on kuin isis/mamis sekoitusmatriisi?! Käänteiskorrelaatio on odotuxen mukainen, regressiosuora laskeva. En meinaa kexiä ketään kohtaan nousukas märsyrri, onko se oire jostakin?
    ellauri040.html on line 299: Hyry kirjoittaa aina samaa kirjaa, ei tule valmista. Yöllä purkaa minkä sai aikaan kuin Penelope. Ei kosiskele yleisöä. Ezii ezii ei soisi löytävänsaä, se on Hyry. Toukkana seuloo seinähirsiä.
    ellauri040.html on line 351: Mille mille mille mille grazie, tausendmal dankeschön. Deleuze ei leikannut kynsiä kun sen sormenpäistä puuttui sormenjälkiä ja ne olivat sixi arkoja. Mikä pahinta, Deleuze oli Bergson adepti, sähläsi termien kanssa yhtä pahasti.
    ellauri040.html on line 412: alle jotka minun on vielä kirjoitettava. (Tää Italon idea on vähän
    ellauri040.html on line 428: Tähtiä kuin otavassa,
    ellauri040.html on line 450: kun lähes viisikymppisenä ruikki ojan vierille sen 7

    ellauri040.html on line 459: kiivas ja mustasukkainen pikku tuulenpyörrejumala sai niin päähänsä.
    ellauri040.html on line 472: ja nussia uudestaan, ja antaa vähän rakkautta perään,

    ellauri040.html on line 477: Tää siis on lähtökohta, kun kazotaan runkkutahraista jälkipyykkiä

    ellauri040.html on line 479: Eipä aikaakaan niin ilmestyi eka perseennuolija, pörähtäen läjälle,

    ellauri040.html on line 481: hyväveliseuran lähettiläänä. Kuinkas kehtaatte, frågas billigt.
    ellauri040.html on line 507: kääpiömammutilla, joka lähtee astialle Jörkan parhaita perinteitä kunnoittaen

    ellauri040.html on line 531: Hyökkäystunkutyyppisiä ali- kohti- ja ylimyrskyjohtajia putkahtelee tuon tuostakin käyttämättömällä testosteroonilla vaivattujen panorajoitteisten nuorten apinoiden joukosta. Sellaisia olivat Goethen porukoiden jälkeen Nietzsche ja sitten fasistit ja nazit, jotka paraikaa tekee toista tulemista. Sellainen, tosin pähkähullu, näyttää olleen myös Hördelin. Tehtyään paha jälkeä ahnaana kotiopettajana Rusoon malliin se pantiin loppuiäxi pyöreeseen vankitorniin kävelemään ympyrää ilman mustaa makkataa.
    ellauri040.html on line 534: Johann Christian Friedrich Hölderlin (* 20. März 1770 in Lauffen am Neckar, Herzogtum Württemberg; † 7. Juni 1843 in Tübingen, Königreich Württemberg) war ein deutscher Dichter, der zu den bedeutendsten Lyrikern seiner Zeit zählt. Sein Werk lässt sich innerhalb der deutschen Literatur um 1800 weder der Weimarer Klassik noch der Romantik zuordnen, weil er total meschugge war.
    ellauri040.html on line 538: Friedrich und seine Schwester Heinrike (* 15. August 1772) bekamen noch einen Bruder, Karl Gok (1776–1849). Als Hölderlin neun Jahre alt war, starb auch der Stiefvater, so dass die erst 31-jährige Mutter zum zweiten Mal Witwe wurde. In dem heute Hölderlinhaus genannten Gebäude verbrachte Hölderlin seine Kindheit und Jugend.
    ellauri040.html on line 540: 1794 besuchte er die Universität Jena, um dort Vorlesungen von Johann Gottlieb Fichte zu hören. Er lernte während dieses Aufenthaltes Johann Wolfgang von Goethe und den von ihm besonders verehrten Friedrich Schiller kennen. Auch machte er die Bekanntschaft Friedrich von Hardenbergs (Novalis) und, im Mai 1794, Isaac von Sinclairs, mit dem er ab April 1795 ein Gartenhäuschen in Jena bewohnte. Im Mai 1795 verließ Hölderlin die Universitätsstadt fluchtartig, weil er glaubte, sein großes Vorbild Schiller enttäuscht zu haben, und sich neben ihm nichtig wie ein kleiner Schüler fühlte. Verwirrt und mit Zeichen der Verwahrlosung tauchte er wieder in Nürtingen auf.
    ellauri040.html on line 546: Loppupuolen elämästä se kykki tornikammarissa hullun Autenriethin mielestä parantumattomana tapauxena. Ei lähtenyt runous siitä kirveelläkään, ei oxentamalla eikä paskantamalla.
    ellauri040.html on line 548: Siitä tuli Tübingenin nähtävyys, kumikauloille se esitti hullumpaa kuin olikaan. Kirjoitteli runoja eri salanimillä. Hulluus ei runoilijaa haittaa, siitä on pikemminkin apua.
    ellauri040.html on line 550: Kun kazoo sen runoaiheita, siellä on joukossa aika paskoja: oodeja Vaterlandille tyyliin mitä enemmän rumihia sitä parempi, oodi Rousseaulle, ties mitä. Mutta on sillä parempiakin kiskasuja. Tämmönen runo lähti siltä vielä kopissa:
    ellauri040.html on line 565: Spiele gesättiget, dann mir sterbe. lähtee sydän rinnasta, kun on peli seis.
    ellauri040.html on line 570: Herzen mir liegts, das Gedicht, gelungen, värkättyä, sydäntä lähellä on nää runot.
    ellauri040.html on line 581: Polakoita on mulla suhteellisen vähän vielä. Onhan mulla se yx naisrunoilija nobelisti, ja Conradkin oli polakki. Vielä 1 mun lemppari on Singer. Se oli kyllä mamu, mut niin oli myös Mikkijeevits, joka poissaolevana Pariisissa kirjoitti Pan Tadeuxen. Puola on jaettu niin usein ja johto vaihdettu, että niille on varmalla ihan herrassa kenenkä maassa ne aamuisin herää. Six kai ne on niin isänmaallisia, sellaisia ovat maattomat. Winterin staka suomensi puolalaisia, suomensikohan se Tadeuxenkin? Mun lähde on Vaakku-setä. Siitä lähti tämä paasaus Taddeuxesta. Winterin lelukaupasta mä sain muita leluja mutten jääkiekkomailaa. Tuskin oli toivelistan kärjessä.
    ellauri040.html on line 587: Sama basicixi, tähtien ja raitojen sodan tasavallan kielellä polakki-imigranteille, jotka sotkeutuvat yli 10 sanan lauseisiin (suomexi ei löydy tästä asiasta senkään vertaa):
    ellauri041.html on line 36: Isän jätettyä perheen Kornei Tšukovski vietti lapsuutensa äitinsä luona Odessassa. Hän opiskeli Odessan ja Nikolajevin lukioissa ja työskenteli vuodesta 1901 lähtien Odesskije novosti -lehdessä. Vuosina 1903–1905 hän oli lehden kirjeenvaihtajana Lontoossa ja opiskeli englantilaista kirjallisuutta. Palattuaan Pietariin vuonna 1905 Tšukovski toimi kirjallisuuskriitikkona ja julkaisi satiirista viikkolehteä Signal, jonka viranomaiset pian kielsivät. Vuosien 1905–1907 vallankumoustapahtumien jälkeen hän työskenteli liberaalissa lehdistössä ja kirjoitti tarkkapiirteisiä ja teräväsanaisia kirjailija-arvioita, jotka sittemmin ilmestyivät erillisinä kirjoina.
    ellauri041.html on line 40: Vuodesta 1916 lähtien Tšukovski töskenteli Maksim Gorkin perustaman Parus-kustantamon lastenkirjallisuuden osaston johtajana ja kirjoitti myös itse lastenrunoja. Kirjailijan runomuotoisista saduista tunnetuimpia ovat Krokodil (1916), Pesujehu (Moidodyr, 1923), Torakka (Tarakaništše, 1923), Nupipäinen kärpäsläinen (Muha-tsokotuha, 1924), Barmalei (1925) ja Tohtori Kivuton (Aibolit, 1929). Venäläisestä ja englantilaisesta perinteestä vaikutteita ammentaneet terävä-älyiset, vitsikkäät ja mielikuvitusrikkaat runot ovat edelleen hyvin suosittuja, vaikka aikanaan ne saivat osakseen jyrkkää kritiikkiä ideologisesti suuntautuneiden proletaarikirjailijoiden ja pedologien taholta. Näkemyksensä lastenkirjallisuudesta Tšukovski on esittänyt kirjassaan Ot dvuh do pjati, joka ensimmäisen kerran ilmestyi nimellä Malenkije deti vuonna 1928.
    ellauri041.html on line 57: täähän nyt on sekavata.
    ellauri041.html on line 83: karvaisen perkeleen päähän, suojaten

    ellauri041.html on line 108: Totuus: Noni, huomenta. Kiva että... hei mitäs tää nyt on? Voi vitsi, ei tää ollutkaan päällä. No niin, eli... hei Kirsi, laitatko sun mikin äänettömälle kun tää ääni kiertää tosi ikävästi. Hei sori kun mä näytän suohirviöltä, kun mä en oo pessy tukkaa kuuteen päivään. Ei oo aprillia! Tota noin, nyt siis meidän pitäisi katsoa... ok, Kari, nyt mä näen että sun lapsi työntää sukkapuikkoa töpseliin, odotellaan että Kari saa... Eli nää viime viikon luvut oli siis... hei sori, ruokalähetti tuli, meen avaa oven... Katri, ootko siellä, aha, sä pelaat Candy Crushia, hehe, mut keskitytäänkö nyt...
    ellauri041.html on line 119: (jos nyt lähetään jakelemaan ollenkaan, kaikkein parasta

    ellauri041.html on line 150: Joo täähän on ihan ilmeisesti just toi Darwinin FUCK! FUCK!
    ellauri041.html on line 160: jäävät tähteet haikeasti puristetaan pihalle. Tai ei pihalle, kyllähän

    ellauri041.html on line 162: The more the merrier tässäkin, vaan keinona on nyt vähentää hävikkiä.

    ellauri041.html on line 188: Paidaton mies karjuu eläimellisesti yössä. Koko ruumis on jännittynyt huudon voimasta (kikkelikö myäs? ei kerrota). Ainut valonlähde on roihuava puupökkelö ja 2 nuotiota. "Soturi! Voimaa!" mies huutaa. Hän ei ole yxin, mukana on kokonainen juna miehiä, yli 20. Kaikki tuijottavat tuleeen, huutavat ja pukkivat samanaikaisesti rummun takoessa tahtia.
    ellauri041.html on line 235: elähdyttää niitäkin. No sit on kyllä toi kilpailu paikasta julkisuudessa,

    ellauri041.html on line 253: Aika pornahtava on japanilainen aloitus, jossa jatko-opiskelija epähuomiossa

    ellauri041.html on line 255: Kaikkein traagisinta on, että jatko-opiskelija on tästä lähin proffan nalkissa.
    ellauri041.html on line 260: Olit ajatellut tunkeutua, Kordillieerien meziin, preerioille, ylängöille ezimään tutkimusmatkailija Maranaa joka on kadonnut eziessään romaanijoen alkulähteitä mutta törmäät päin vankilayhteiskunnan kaltereita, jotka kattavat koko planeetan ja pakottavat seikkailun pysymään viheliäisissä käytävissään jotka ovat aina samanlaisia...
    ellauri041.html on line 262: Calvinoa 80-luvulla jo ahisti globalisaation aikaansaama yhtenäiskulttuuri ja kivettyneet kaupallisen viihdetehtailun monokultturiset genret, missä et voi kuin loxahtaa johkin etukäteen määrätyistä tarinoista, tai lukijat / kazojat pettyvät. Kun valkkaat netflixistä jonkun pätkän, pikku ai-robotit tunnistaa sun taipumuxet ja suosittelee nippua lähes vastaavia kokemuxia. Toimii kuin junan vessa.
    ellauri041.html on line 264: Tähän on 2 syytä. Syy 1 on että maapallo on jo täyttynyt, joka paikassa on samanlaista, et tikullakaan löydä muuta kuin länsimaisen viihdetuotannon hyväxymisleimaamia klisheitä. Venäjä ja arabimaatkin on jo menetettyjä, Kiinasta puhumattakaan.
    ellauri041.html on line 274: - Mut multa menee nukahtamisikkuna ohize! Ja sit mä en saa unta koko yönä! - Joojoo älä nyt tuu, multa puuttuu enää tää 1 vika kappale! Nax. Krooh, pipipyyh. Nään koko yön pahoja unia. Lisäpeitto on liian kuuma. Seija repäisee sen pois mun päältä ärjähtäen jotakin.
    ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
    ellauri041.html on line 286: Luen hirmu tarkkaan ja hitaasti koska kaikessa on jotain potentiaalisesti ovelaa ja tähdellistä, jota pitää pysähtyä miettimään. Myyttejä ja mysteereitä, kaikki liittyy kaikeen. (Vähän tätäkin mut vähemmän, yleensä lähden omalle tangentille aika äkkiä, seuraan omia assosiaatioita kuin koira kusella. En ole uskollinen lukija. Vaan jos mullon joku oma koira haudattuna, kirves hiottavana ja lehmä ojassa, luen noin tarkasti.)
    ellauri041.html on line 290: Luen oikeastaan vaan yhtä kirjaa, koska kaikki lukemani muodostaa toisiaan täydentävän kirjaston josta rakennan maailmankuvaa kuin muurahainen tai hämähäkki. Kaikki liittyy kaikkeen. (Joo on mulla paljon tätäkin. Kaikki kelpaa, sillä kaikki on tätä samaa. It's turtles all the way, kaikissa rorschach läikissä riisuuntuu vähäpukeisia naisia (l. termiittiapinoita). Ajatus askartaa. Oma vika, mix näytätte niin rumia kuvia.)
    ellauri041.html on line 295: Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?
    ellauri041.html on line 297: Täähän on kuin se Johnin ja Paulin tarina:
    ellauri041.html on line 300: Nää mun paasauxet on pitkään jauhaneet jo samaa silmukkaa. Mut mikäs siinä, elämä on syklistä, karman iso pyörä pyörähtää, tulee aina uusia sotia ja katastrofeja, tutkinnonuudistuxia, uusia nilkkejä syntyy kivien alta kuin simppuja alkumerestä, liukkaita kuin Jönsin ankeriaiden neulaspoikaset. Ei tää impending maailmanloppukaan ole kuin vielä isommaan rattaan raxahdus taivaan hirmu suuressa kellopelissä.
    ellauri041.html on line 302: Pieni pyörä pyörii vinhasti, ison pyörä liikahtaa yhden rattaan eteenpäin. Sekunteja, minuutteja, tunteja, päiviä vuosia, yxi elämä, ziljoonia elämiä, rax, yhteishuutoa, värähdys voiman kentässä, planeetta sammuu kuin kynttilä, uusi maailma. Kaikki loppuu yxiltä, toisilla kaikki alkaa alusta. Onni yxillä, kesä kaikilla. Luovaa tuhoa.
    ellauri041.html on line 309: Weimar läntisessä itä-Saxassa oli saxan sydän, ja preussi eli loput itäsaxasta sen pallit. Hitlerin vallankaappaus lähti Weimarin tasavallan epäjärjestyxestä. Uusnazien johtoslaavi asuu Göttingenin ja Erfurtin lähellä, koska siellä uusnazien kannatus on 25%, sen kotiseudulla lännessä se oli vaan 10%. Persut on laskukkaita, joita kauhistaa varattoman väestön vaihto vielä köyhempiin mutta nöyrempiin savunaamaisiin ja karvakätisiin maahanmuuttajiin. Itäeurooppalaiset pettyivät usaan, länteen ja talousliberalismiin, kun kävi ilmi, että niistä tuli länkkäreiden mamuja, sama riistoa vaan toisessa mittakaavassa. Ize asiassa kaikki ovat pettyneet kun unelmasta tuli jotain pahmpaa kuin valhe. Olimmeko sittenkin väärässä, sanoi kenialainen hörökorva neekeri ja antoi tilaa Trumpille. Kukaan ei ole tyytyväinen enää nyt korona-aikaan, pieleen meni mutta menköön, sanoo ökyrikkaatkin ja piileskelee ökyjahdeilla. Korjataan vahinko seuraavasa jaxossa.
    ellauri041.html on line 313: Der Flugelin der Fuhrer pelaa lasten kanssa shakkia ja teitittelee vaimoa, syö izetekemiään vuohia ja kazoo perheen kaa Louhimiehen sontimatonta tutilasta. Länteen pettynyt bulgaari Krastev on tästä kaikesta kiusallisen selvillä ja hypistelee haluttomasti saxalaisen flyygelin mustavalkoisia koskettimia. Ne näyttää epäilyttävästi hain hampailta. Und der Haifisch, der hat Zähne, und die trägt er im Gesicht. Und der Nazi, der hat ein Messer, doch das Messer sieht man nicht.
    ellauri041.html on line 315: Ei vielä. Vaan ootapas, kunhan tästä kulkutaudista vähän toivutaan, niin kohta tulee veizet esiin ja alkaa viuhua, ja pyssyt paukkua kaikkialla maailmassa, entistä suuremmalla syyllä ja innolla. Holokausti oli saxan historian konepeltiä rumentava pieni pulunpaska, ja koleraepidemia maailman mittakaavassa vain pieni lepakonkökkäre.
    ellauri041.html on line 317: Jälkikäteen on myönnettävä, toteaa hartioita kohauttaen ruozalaisten vinosuinen Mengele ruumisluvun noustua 3. tuhannelle, että emme oikein onnistuneet vanhusten ja vähämerkityxisten suojelussa. Sori siitä vainajat, parempi onni ensi kerralla. Mutta kazotaan 20v kuluttua kun talous pyörii ja kuolleet mamut ja vanhuxet on unohtuneet, kuka oli oikeassa. Kolleegan kaasu-uunitkin on enää myyttisiä. Tästä ette selviä. Nähdään!
    ellauri041.html on line 326: Melenderin romaani luotaakin iänikuista loppuun kaluttua kysymystä siitä, miten ihminen lopulta voi löytää tiensä itseensä ja itsensä luokse. Voi hemmetti. Mitäs läxit? Kuka ihmistä odottaa tämän tien päässä? (No viikatemies, ellei suorastaan vanha vihtahousu.) Uuden romaanin etsintä alkaa kuolemasta, päähenkilön Joel Rannon isoäidin poismenosta. Näin kuolema toimii uudelleen aktivoituvan elämän savukkeena. Tumpataan toinen, sytytetään uusi. Vuoroin käydään vieraissa. Ottaako sinun lipasi, ei ota minun orani. Ironia näkyy siinä, että isoäidin lipa on päähenkilölle läheisempi kuin oma ora.
    ellauri041.html on line 333: Päähenkilö toteaa luonnollisesti ironisesti, ettei hän ole Ranskassa etsimässä itseään, koska on myynyt mediamarkkinoilla samaa hölynpölyä itsensä löytämisestä.
    ellauri041.html on line 336: Uneliaassa pikkukaupungissa lähellä Pariisia Joel Ranto ystävystyy huolintaliikkeen omistavaan Marcel Daignaultiin, joka on entinen historian lehtori. Vaimonsa traagisesti menettänyt Marcel on palannut pikku pullon hukanneena Pariisista takaisin synnyinkaupunkiinsa - ja isänsä firmaan.
    ellauri041.html on line 340: Tässä mielessä Ranskalainen ystävä korostaa, että nykyhetkeä ei kuitenkaan pääse pakoon. Idyllisen paikkakunnan näennäinen rauha on vain silmänlumetta. Rauha on ihmisessä itsessään tai sitten ei - ilmaistakseni kliseisen romaanin yhden teeman yhtä kliseisesti. Päähenkilölle romaanin nimeksi nostettu elintärkeä ranskalainen ystävä on yhtä hyvin Marcel Daignault kuin Gustave Flaubert. Yksi sitoo hänet sängynpäätyyn, toinen mahdollistaa silmien ummistamisen koko jutulta.
    ellauri041.html on line 389: Antti ei toivo Tommille Puovon kohtaloa. Puovo ärähteli lehtimiehille niin ärhäköitä aforismeja, etteivät ne saaneet siitä irti tuon taivaallista. Melenderiäkin kunnioitetaan ja pelätään jo sopulilaumassa, senkin jyrsintähampaat on jo kuluneet eri terävixi. "Yxikin vale, kaunistus tai yleistys tuhoaa kirjailijan", siteeraa Kokkolan poika ihaillen leipurinsälliä stadin Linjoilta. Enemmistö niistä lie jo sitten tuomittu Tommin toimesta hautuumaan jäykkäjäseniseen viihdytyspataljoonaan, jonka majuri on Paavo Haavikko.
    ellauri041.html on line 391: Tommi heittäytyi vapaalle täytettyään 50. Nyzen esikuvia on Baudelaire, Flaubert ja Camus. Vantaan mies ihailee rranskalaisia. Tommi kuumuu törkeistä taklauxista, mutta esittää todenpuhujaa. Se on luopunut nuoruudentöidensä sexistisistä henkilöhahmoista, skatologisesta sanastosta ja räkäisestä äijähuumorista, tai siis ei enää kirjoittele niitä, eiväthän ne trendaa enää. Silti puolisalaa tykkää NHL:stä ja Baudelairesta. Majanderin taustapeilistä Melender vaikuttaa kamalien eläinten majavalta. Tän arvostelun perusteella sen esseet on aivan MITÄÄNSANOMATTOMIA. Sehän on Jan Blomstedt-luokan i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä.
    ellauri041.html on line 399: Paizi että tähän sisältyy equivocatio: pyhiä Antoniuxia on useita!

    ellauri041.html on line 408: auttoi meitä kun Helmin luuri katos metroon Madridissa, ja laupias madrileno lähetti sen takaisin postissa.

    ellauri041.html on line 426: Armollisesti vievät ihmisiltä jäzkejä ja kakkaa siunausta niiden päähän.

    ellauri041.html on line 440: supermiehenä saa siitä sitten toisenlaista nautintoa, ei yhtään vähempää.

    ellauri041.html on line 457: Ookka! Tätä siis sietää kaivella vähän enemmän. Luin myös, että Wilhelm Busch

    ellauri041.html on line 461: tästä lähin paavit hosuu erehtymättä naulan kantaan kun ne sanovat

    ellauri041.html on line 499: Näh und Däh- und Waschmaschienen,

    ellauri041.html on line 534: edes "Voi ei!" izexensä älähtää,

    ellauri041.html on line 697: Nähdään että järjetönkin luontokappale

    ellauri041.html on line 701: Lähellä Tonia asustaa puutarhuri,

    ellauri041.html on line 704: vähät välittää perjantain paastopyhästä.

    ellauri041.html on line 760: die schon erwähnte Julia,

    ellauri041.html on line 761: selbst dann noch, als die Auserwählte

    ellauri041.html on line 762: sich einem Manne anvermählte.
    ellauri041.html on line 778: und so allmählig sich erquicken?

    ellauri041.html on line 841: kuuman veren vähitellen siihen kertyä?

    ellauri041.html on line 850: Kissa, metelistä kovin säikähtänyt

    ellauri041.html on line 871: Olkoon tästä lähin taivaan kuningatar

    ellauri041.html on line 965: hockt der Teufel mit Knurren und Zähneblecken.

    ellauri041.html on line 969: fährt er ab mitsamt dem Fensterfach.

    ellauri041.html on line 1027: tee kuin minä, ja lähde lippahivoon kanssani!
    ellauri041.html on line 1065: Saatana lähti pärinällä jä ärinällä matkaan

    ellauri041.html on line 1066: hajottaen ikkunanpielet lähtiessään räsäxi.

    ellauri041.html on line 1105: Und näher wälzt sich der Wolkenballen,

    ellauri041.html on line 1138: Luostarin asioilla lähettilään lailla

    ellauri041.html on line 1153: Veli Antonio päinvastoin välitti vähän

    ellauri041.html on line 1154: osallistua maalliseen puuhasteluun tähän,

    ellauri041.html on line 1170: Pilviseinä lähestyy, näyttää hampaita.

    ellauri041.html on line 1181: käheä toinen ääni taivosta.

    ellauri041.html on line 1190: huutaa käheänä raivosta

    ellauri041.html on line 1257: ja majatalo, jossa keskellä yötä kärähti

    ellauri041.html on line 1258: roihui täysiä ennenkuin kukaan edes värähti.
    ellauri041.html on line 1260: Luostarissa, jonka kellarit oli lähinnä

    ellauri041.html on line 1329: Paduassa nähdään tungos suuri,

    ellauri041.html on line 1334: kun Anttonilta lähtee saarnantynkää

    ellauri041.html on line 1351: "Bravoo Anttoni, mut ei pidä lähtee filmaan.

    ellauri041.html on line 1367: Tästä lähin kaikki kansa alkoi toistaa:

    ellauri041.html on line 1524: Und zehrt ihn mählig auf.

    ellauri041.html on line 1568: eikä lähde reisuun ilman matka-aasia.

    ellauri041.html on line 1576: ja alkaa sitä perästä lähin suuhun haavita.

    ellauri041.html on line 1789: Tästlähin me ollaan yhdessä kunnes tulee päivä vika!
    ellauri041.html on line 1793: Ja kuolivatkin yhtä aikaa, ja yhtä aikaa lähti

    ellauri041.html on line 1794: täältä murheen laaxosta lentämään kohti tähtiä.

    ellauri041.html on line 1796: Niin lähti kovaan ääneen meluamaan juutalaiset,

    ellauri041.html on line 1821: Flaubert on aina vaikuttanut musta jotenkin säälittävältä. Se yritti liian kovasti, stilisoi ihan vimpan päälle, eikä siitä kuitenkaan tullut yhtään parempaa. Pölhö-kustaa oli oikeasti vähän tyhmä, minkä se tiesi izekin. Se sanoi ize izeään vanhaxi romanttisexi liberaalixi pönttöpääxi, vieille ganache romantique et libérale. Sen kuuluisin kirja on se Emma Bovary, jonka ansiosta sitä sanotaan kirjallisuuden suurimmaxi realistixi. Oikeasti se tykkäs romanttisista jutuista, ja sellaisia se koitti kovasti kirjoittaakkin, niistä vaan tuli floppeja toinen toisensa perästä. Käytyään Ebyktissä ja Turkissa ym. levantin maissa (missä se muuten sai nipun sukupuolitauteja, mm. kupan ja sankkerin), se kirjoitti Salammbön. Koitin lukea sen portugalixi, kun satuin löytämään sen Lissabonista 50-luvun pokkarina el Zorromainen kuva kannessa. Se oli vitun tylsä jopa portugalixi, en jaxanut. Sen toinen parempi kirja taitaa olla se postuumi keskenjäänyt teos Kaxi ludetta, joka kertoo kahdesta torakkamaisesta kaveruxesta, Bouvard & Pécuchet. Sekin mulla on, mutten ole saanut luetuxi loppuun. Se nuoruudenmuistelu, Education sentimentale, oli kyllä kiva, jos oikein muistan.
    ellauri041.html on line 1863: Tähänhän se Puovo Huovikonkin modernismi ajoittuu. Aika uranuurtajia näillä raukoilla rajoilla, kuten Make happamesti toteaa. Lääkärit ilman rajoja.
    ellauri041.html on line 1920: AK käytti murresanaa jalavosa. Se tarkoitti jaloissa. Netflixissä joka kirjottaa nimensä mun tyylillä on menossa Forsterin kermaperse-epookki Howard's End. Only Connect, joka netissä tarkottaa lähes yxinomaan samannimistä brittitietokilpailua (perhanan 20M kärpästä, niitä saa koko ajan olla hätistelemässä kuin Gary Larsonin vanha mies, kieli tarttuneena kärpäspaperiin) on siitä kirjasta.
    ellauri041.html on line 1924: Connect the dots. Lassi ei perusta pisteenyhdistelypiirustuxista, pitääkö siinä muka noudattaa jotain järjestystä. Ja tuloxena on vaan joku säälittävä ankka. Lassi on taas kerran ihan oikeassa, ne on syvältä. Forsterin laskukas saxalainen vanhapiika on kylästynyt olemaan kulturelli köyhimys ja palastelemaan toimeentulonsa. Se haluu millä hinnalla hyvänsä rikkaisiin naimisiin Howard's Endin omistavan törkymöykyn kolonialistin kanssa. Se haluu yhdistää 2 pistettä: oman kyldyrellin köyhyyden ja Hen-äijän vulgäärit rahat. Oma tyyli ja toisen toimeentuloturva. Taitaa mennä pieleen kuin Lassilla mä veikkaan. Pisteistä ei tule ankka vaan jänis. Vaikken ole lukenut kirjaa enkä nähnyt kaikkia osia. Tää on tällästä varovaista charityhenkistä yhteiskuntakritiikkiä. Jaloja villejä kadun varjosalta puolelta ja piknikkejä jalavoiden varjossa Howard's Endissä. Taattua brittikamaa, brexithenkistä. Ivana Trump Atlantin itäpuolelta.
    ellauri041.html on line 1931: Parasta täältä kotikazomosta kazoen on koko homman painajaismainen todentuntu. Paljon hullumpia konnailuja kuin tässä on luettavissa joka päivä lehdestä. Tää on pimeää komediaa, sapekasta naurua, pahaa unta josta ei voi herätä kuin vielä pimeämpään tragediaan todellisuuden kuhmuisessa pakastimessa. Hyvää on myös neandertalimainen perhetiimimeisinki (geenit sakeampia kuin meemit), uskottavan masentava laskukkuus, suora ja epäsuora vittuilu vittumaiselle kapitalistimenolle, ja kristillinen tasoitushenki: rikkaat on paskiaisia ja köyhät hyviä. Näin on meidankin elamassamme. Kusipää isä pannaan pakastimeen, röyhkeät naapurit karkotetaan vittuun sadettajalla. Jokainen saa olla vuorollan oman perheen antisankari, kukaan ei ole seppo. Varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille kuin robbari. Ja nauraa rähätetään vielä päälle.
    ellauri041.html on line 1953: Mikä on väestönkasvun ja talouskasvun käyrien erotus? Mä veikkaan, että ne käyrät kasvaa melkein samaan suuntaan, suurin osa talouskasvusta on väestönkasvua. Loppu on tuottavuuden kasvua, eli entistä tehokkaampaa luonnon riistoa. Sitähän tietysti tapahtuu koko ajan, on koko ajan tapahtunut, kun tuotantotavat muuttuvat. Eihän ne muuten muuttuisi, sanoisi Darwin tähän. Sehän on adaptaatiota.
    ellauri041.html on line 1955: Mutta mitä vittua on palvelutalous? Mitä siinä muka tuotetaan? Kuluttajapalveluja? Kun on saatu syötävää, nussittu vähän ja tapeltu, sitten voidaan alkaa kuusen alla leikkiä. Muovikuusen alla mobiili kädessä, muuta ei enää kohta ole tarjolla. Siinäkin kulutetaan luontoa, mutta ennen kaikkea apinoiden aika saadaan kulumaan. Ja silä varjolla jaetaan perustuotannon ylimäärästä perustuottamattomille syötävää. Maxetaan hauskutuxesta. Olihan niitä narreja ja pellejä aikaisemmissakin tuotantotavoissa, musikantteja ja kylähulluja.
    ellauri041.html on line 1959: Kuluttajat on talouskasvun käyttövoima, ei tuottajat. Tuottajia on koko ajan vähemmän, ja ne tuottavat entistä tehokkaammin. Tuottavuuden kasvu edellyttää ja tuottaa väestönkasvua, niiden välillä on paheellinen ympyrä, circulus vitiosus. Maatalouteen tarvittiin orjia jotka jaxoi "jaxaa jaxaa, tai tulee piiskaa" tyyliin kuokkia päivät pitkät paahteisella pellolla. Eihän omistaja nyt sellaiseen hommaan ryhtynyt. Teollisuuteen tarvittiin vapaita orjia, jotka työpäivän päätyttyä lampsii kotiin nukkumaan lumpuissa ja järsimään leipäkyrsää. Palvelutalouteen tarvitaan kusetettavia pienyrittäjiä, izeyrittäjiä, ym jotka ei tarvize enää edes työpaikkaa, ne voi duunailla ja mesettää kotona tai huhkia polkupyörän selässä tai viedä pizzaa rämällä autolla. Alustatalouskapitalistit istuu lehdellä ja imee sokeria.
    ellauri041.html on line 1963: Inflaatio on hyvä velkaantuneille, deflaatio kuluttajille. Sixi kapitalisti pelkää molempia. Vakaa kasvu pitää kapitalismin höyrykoneen paineet nousussa, ja antaa kapitalistin elellä koroilla. Niin teki Flaubert. Ja Levy. Kukapa ei tykkäisi. Lämmitellä höyrykattilassa kuin salamanteri. Minnekkäs sitä tästä lähtisi.
    ellauri041.html on line 1970: Maailma on väärällään imbesillejä, siis aivan totaalisia idiootteja, ja kaikkein traagisinta on, että ne nyt pääsevät pitämään älämölöänsä netissä. Olihan ennenkin yhtä hulluja, lähes yhtä monta (plus väestönlisäys), mutta niitä ei sentään tarvinnut nähdä eikä kuulla.
    ellauri041.html on line 1982: Ruozalaisten mielestä muiden pohjoismaiden kansanterveystoimenpiteet todistavat demokratian ohuudesta. Ruozissa on kehittynyt säätydemokratia, yritys ja ääni periaate. Ruozalainen demokratia on paxua kuin perseestä lypsetty kerma. Ruozissa koronatoimia johtavat terveysalan yrityxet ja vinosuinen Mengele. Ruozalaiset haluavat nähdä izensä kansakuntana, joka uskaltaa ottaa riskejä, tietenkin vain hallittuja, heikompien kustannuxella. Ruozalaiset ovat järkyttyneitä siitä, että heidän koronapeliänsä kritisoidaan ulkomailla. Herregyyd!
    ellauri041.html on line 1984: Monia hurreja loukkaa aidosti, miten heitä voidaan pitää edesvastuuttomina, etenkin jos huomiota kiinnitetään maan kuolinlukuihin. Ruozalaiset vertaavat izeään ja lukujaan suurvaltoihin, Sam-enoon verrattuna ne kokee pärjänneensä hyvin. Huono matikkapää, ppm luku on 2x isompi kuin jenkeillä vaikka vainajia on 20x vähemmän. Kansanmurhan pieni suurvalta. Ruozissa halutaan puhua tulevaisuudesta, sixi on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa talous on kunnossa, jotta hyvinvointivaltiosta voidaan pitää kiinni. Keskustelun avaus siitä eikö hyvinvointivaltion pitäisi huolehtia kansalaisten pysymisestä hengissä, ei saa vastakaikua. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen.
    ellauri042.html on line 31: Tähän valkkaamani kuva oli yx mun suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Suunnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.
    ellauri042.html on line 33: Tyrannosaurus Rex näyttää aika kädettömältä mut hampaisto on komea. Siinä lähti evoluutio vikareitille. Tai miten sen nyt ottaa, ehkä olemmekin luonnon erehdyxiä pikemminkin me kädelliset, kuten epäili kiltin apinan näköinen Amerikan edellinen presidentti. Vieraslaji kaikkialla paizi Keniassa. Nykyisessä Trumpissa on paljon enemmän Tyrannosaurus Rexin näköä. Noille taustalla juoxeville pienemmille liskoille ei pidä pyllistää, ne ovat hyvin nopeita.
    ellauri042.html on line 105: a live report. At this they failed, mutta suora lähetys jäi pois purkista,
    ellauri042.html on line 125: Little does Susie realize Vähänpä Susanna aavistaa
    ellauri042.html on line 138: but the pack is closing in! mutta lauma lähestyy!
    ellauri042.html on line 171: > Silti vanhuxet kokevat (jos uskaltavat kauppaan edes), että heitä tuijotellaan tartunnan pahimpina lähteinä. Varo wanhuxia! Ne voivat viedä sun hengityskoneesi!

    ellauri042.html on line 177: > Kun pandemia alkoi, olin itse valmis uskomaan, että tämä episodi saa aikaan jotakin hyvää myös; havahtuminen, pysähtyminen jne. Uskoni siihen skenaarioon on hiipunut. Ikävä kyllä.

    ellauri042.html on line 182: Joo en mäkään usko mihkään "havahtumiseen". Kunhan pandemia hiipuu palataan entiseen tai pahempaan. Ei tässä mitään unta nähä. Tottakai jokainen huolehtii izestään, ja nuorempia hyväkuntoisia huolehtijoita on kuitenki lopulta enemmän kuin vanhuxia. Korkee aika päästä eroon sodan aiheuttamasta kuplasta. Laahustavat suuret ikäluokat on just noita 70+. Toinen ryhmä ansiokkaita ja eteviä koronan uhreja ovat mamut. Ruozalaiset älysi tän alusta lähtien, ja hyvinhän niillä pelittää, ne joita eniten kuolee tautiin on JUST ne joiden kermaperseiden ruozalaisten mielestä joutaakin kuolla, ne ei ois ize voinut valita paremmin. Sama jenkeissä, eniten turpiin saa köyhät läskit neekerit. Rajat ja asekaupat auki, talous eeku paranoo.
    ellauri042.html on line 193: kiitos apinoiden hääräilyn? Vähentynyt veikkaan, merien kuoleman, kasvituhon ja

    ellauri042.html on line 202: Spoilerivaroitus: tuotantokausi on vika, tähän sarjaan ei ole tulossa enää jatkoa.

    ellauri042.html on line 204: Kaikki arvoituxet ratkeaa ja nähdään kuka lopultakin saa kenet.
    ellauri042.html on line 230: Vapauden ja valon tuojan, länsimaiden johtomaan rakastettu johtaja, tyrannosaurus rexin näköinen albiinogorilla, tviittaa taas selkokielellä jota kadehtisi viiruperseinen paviaanikin. Trump peukuttaa mökkihöperöiden aseapinoiden kapinaa karanteenimääräyxiä vastaan: vapauttakaa aasiosavaltiot ja laskekaa elefantit oraalle! Se on kaikki kotiinpäin, kuka pitää sairaista neekereistä? En minä ainakaan. En pidä niistä. Saapas naamarixi päähän, kärsä toiseen päähän ja ilmainen aasi joka iikalle! 2 jalkaa hyvä, 4 jalkaa paha, eläköön ihmisten ja muiden broilereiden vihreä vallankumous!
    ellauri042.html on line 245: - Olen nähnyt nämä ihmiset. Olen nähnyt heidän haastatteluitaan. He ovat hienoja ihmisiä, Trump sanoi ja lisäsi, että protestoijat ovat tulossa mökkihöperöiksi ja haluavat vain elää jälleen elämäänsä.
    ellauri042.html on line 253: Mitä tästä opimme? Sen että ainoa asia joka on pitänyt näiden 2-jalkaisten apinoiden lajityypillisen hulluuden edes vähän aisoissa, on ollut tahmeahko viestinvälitys. Nyt kun mielipuolisuus pääsee juoxemaan pallon päästä toiseen likvidisti valon nopeudella, on aappalauman vallannut täydellinen mania, berserkkinä ne juoxee amokkia. Häntä pannaan toiseen korvaan, toinen kärsää käyttää. Näin tää uusi telehvooni kaikki toiveet täyttää. Hännättömät aapat säntäilee ja kääkkää pahemmin kuin lauma mölyapinoita puiden latvoissa. Tästä ei hyvä heilu, kuiskii jälellä olevat nelijalkaiset seuratessaan menoa vähäisten mezän rippeiden katveesta. Joita toinen hullu Bolsonaaro polttaa molemmista päistä kuin aivokuollut kynttilää.
    ellauri042.html on line 297: tai koko flaska räjähtää. Ja silloin lentää myös kerma

    ellauri042.html on line 305: Ramadan lähestyy, ja moskeijat on koronakaranteenissa.

    ellauri042.html on line 330: Jos peukuttaa mielenkiintoa, niin totuudesta vähän väliä: kaikki

    ellauri042.html on line 338: Stop press: suurmuhvi on ilmeisesti tärähtänyt lopullisesti. Se esiintyy

    ellauri042.html on line 376: vihosta, joka on vähän vanhempi kuin avioliitto, jonka

    ellauri042.html on line 388: Sitruunan ulkokuori kuoritaan (valkoinen pois). keltaiset kuoret ja sitruunat >ja sokerit< viipaloituina ämpäriin. kuuma vesi kaadetaan päälle. annetaan jäähtyä jääkaappikylmäxi. hiiva sekoitetaan lusikalliseen vettä, se ja olut lisätään ämpäriin, annetaan käydä huoneenlämmössä. seur. päivänä sitruunat nousevat pinnalle. Sima siivilöidään kankaan lävitseja pannaan pulloihin. Pullloihin pannaan 1 tl sokeria ja rusinoita kuhunkin ja pannaan kylmään tiivisti suljettuina. Sima on valmista n. viikon kuluttua kun rusinat ovat pinnalla. (mummin sima: sitruunat eivät ehdi pinnalle, säilytysaika 2 viikkoa.)
    ellauri042.html on line 397: ja pysähtyvät niille sijoilleen vasta kun komentaja huutaa Komppanii!

    ellauri042.html on line 417: suunnitella mikä pitkällä tähtäimellä olisi kokonaisedullista ja moraalisesti hienoa,

    ellauri042.html on line 424: leuat alkaa loxua ja näykkiä lähimmäisen kuonoa, jalkoja ja pyrstöä. Lehdet, joissa rauhan aikana

    ellauri042.html on line 438: Roomalaiset vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys. 200-luvulla, kun pyhä Antonius mellasti Egyptissä, oli Egyptissä aika lailla samat fiilixet kuin on nykyään jossain Euroopassa. Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, jonkinlainen pikku jääkausi iski, ja porukoita lähti liikkeelle pohjoisesta, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin nuijivat suurvallan lysyyn, se hajosi taas pienemmixi valloixi, kulttuurit ja kielet hajaantuivat taas.
    ellauri042.html on line 440: Siirtomaiden ansiosta Englannista tuli samanlainen kauppavalta, purjehtiva saarivaltakunta kuin oli Kreikka sofistien aikaan. Kyldyyri lähti jälleen kukoistamaan lainarahalla, tiede, taide, uskonto ja urheilu oli kovaa valuuttaa, kauppiailla oli sekä luppoaikaa että pätäkkää. Vaan annas olla, muutamia sotia, alkuasukkaiden listimistä, kaupan ja teollisuuden painopisteen siirtymistä lännemmäxi, niin entisestä siirtomaasta eli jenkeistä tuli uusi maailmanvalta, ja brittikansakunnasta vuorostaan niiden orjia ja kotiopeja. Jenkit vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys.
    ellauri042.html on line 442: Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, ilmastonmuutoxen kuuma aalto iski, ja porukoita lähti liikkeelle etelästä ja idästä, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin ovat nuijimassa nurin jenkkihegemoniaa. Nyt ei MAGA näytäkkään niin voittamattomalta enää, kun siellä heilutaan aseet kädessä taudin kourissa, ja valtakunnan henkisenä johtajana on ihan Neron ja Caligulan painoluokan idiootti. Mitä seuraavaxi? Jos vanhat merkit pitää paikkansa, tiedossa on väestönvaihto, suurvaltain hajoaminen taas pikkuvalloixi. Pian henkiinjääneet ajaa vanhoilla heimosotien jättämillä ylijäämäromuilla aavikoituvassa maisemassa kuin Mad Max.
    ellauri042.html on line 523: Näin Donald Trump-kiukkupäiset arvostelut voi vaan tarkoittaa, että filmi on kalahtanut johonkin koiran arkaan kohtaan, kazojat on loukkaantuneet verisesti. Ja helposti voi arvata, mitkä asiat on olleet jenkkipuikeloille loukkaavia; vähän kaikki. Näillä lakeuxilla ei loukata jumalaa, miehiä, puolisoita, poikia, huoria, teinipoikia ja tyttöjä, homoja, hulluja (tokstollar, sanoi perheen ruozalainen äiti, kiva että se oikeasti oli ruozalainen ja puhui ruozia), pössynpolttoa, eikä ennen kaikkea missään tapauxessa tehdä pilkkaa herännäisestä kristillisyydestä. Vaikka filmin kanta uskontoon oli lopultakin suopea; niinkuin vanhemmiten leppynyt ateisti-Airaxinen tuumittiin, että jos uskonnolla ihmisistä tulee kiltimpiä, niin uskokoot, kaikin mokomin. Ongelmana on vaan se, että valtaosa niistä tulee siitä vaan entistäkin ilkeämmixi.
    ellauri042.html on line 547: Tähän vielä sitaatteja Herlinin plärästä. "Toivon että se, että jatkan matkustamista ei tee minusta tuomittavaa kansalaista". Vittu suomittava paskiainen on tää 5.5 huonon tuuman lerppu levyke. "Olemme tukahduttaneet pahan olemassaolon". Eipä tosiaankaan, yx viruxella tai mieluummin hamppuköydellä tukahdutettava paha tässä vielä pällistelee lehdestä.
    ellauri042.html on line 553: Vaihda levyä tai lähde levyttää.

    ellauri042.html on line 563: Oliver Wolf Sacks (9. heinäkuuta 1933 Lontoo, Britannia – 30. elokuuta 2015 New York, Yhdysvallat) oli neurologian professori, joka tunnettiin tieteenalansa popularisoijana. Hän kirjoitti kliinisiä tapauskertomuksia helposti ymmärrettävällä, välillä lähes anekdoottimaisella tyylillä. Sacks osasi nähdä neurologiset oireet inhimillisessä valossa ja kirjoittaa niistä humoristisesti.
    ellauri042.html on line 568: Sacksin vanhempien mielenkiinto osoitti kuitenkin lääketieteeseen ja niinpä hän suoritti lääketieteen opinnot Oxfordin Queen’s Collegessa. Vuonna 1960 hän oli lomalla Kanadassa ja lähetti sieltä vanhemmille sähkeen, jossa oli lyhyt viesti: ”Jään tänne”. Kein Wunder.
    ellauri042.html on line 570: Vuonna 1965 Sacks nimitettiin Albert Einstein College of Medicinen kliinisen neurologian professoriksi. Tutkiessaan migreeniä hän tapasi New Yorkin Bronxissa olevassa Beth Abraham -sairaalassa potilaita, jotka olivat eläneet jo noin 40 vuotta täysin jähmettyneessä tilassa. He olivat selvinneet hengissä vuosina 1916–27 riehuneesta maailmanlaajuisesta unitautiepidemiasta (kyseessä oli ns. eurooppalainen unitauti eli encephalitis lethargica). Saatuaan migreenitutkimuksen valmiiksi Sacks omistautui tämän potilasryhmän tutkimiseen. Nekin oli varmaan varakkaita juutalaisia.
    ellauri042.html on line 572: Potilaiden tapauskertomuksista syntyi lopulta Sacksin kuuluisa teos Awakenings (1973). Sacks antoi potilailleen L-Dopaa, joka on välittäjäaine dopamiinin esiaste, ja potilaiden reaktiot olivat hämmästyttäviä: he ”heräsivät” jähmettyneisyyden tilasta ja saivat elinvoimansa takaisin, kunnes aineen teho vähitellen lakkasi ja he vajosivat takaisin jäykkyyden tilaan. Lystikästä. Dopamiini on tänä päivänä taas muodissa.
    ellauri042.html on line 580: Musiikin vaikutukset eri sairauksista kärsiviin ihmisiin ovat useimmiten myönteisiä. Esimerkiksi Parkinsonin tauti vie edetessään potilailta kyvyn liikkua, mutta musiikin avulla he pystyvät taas suorittamaan tiettyjä liikesarjoja, kuten tanssimaan lambadaa työntäen kielensä ulos suusta sanoen HÄÄ. Ja potilaat, joilla on Alzheimerin tauti, saattavat musiikin avulla muistaa jo unohdettuja asioita. Paras alkaa kuunnella taas Tuomari Nurmiota. Rypistynyttä profeettaa. Jos vaan muistan. Viime kesänähän oli mulla jo se TGA, ohimennyt täydellinen muistikatko. Nykyisin on pientä pyörrytystä ja puristusta päässä. Siitäpä se lähtöö.
    ellauri042.html on line 586: Kun Ollin pakinoita lukee tarkemmin, niissä on antiempiirisiä hämäräjuttuja ja hämärämiehiä: Bergson, Kierkegaard, Wittgenstein, Jöötti, Tarmo Manni, tieteen tavoittamattomiin jäävää korkeampaa sieluelämää. Ja lähes viimeistä myöten homoja. Aiika epäilyttävää.
    ellauri042.html on line 588: Sigge Riemukas sanoi että minuus ja yxilöllisyys on ensi kädessä ruumiintuntoa ja muistia. Sixpä ruumiin ylösnousemus kai on niin tärkeää eikä sielunvaelluxessa ole paljon itua. Miten voi jatkaa elämistä jonain toisena joka ei edes muista sua? No omat lapset on vähän sellaisia. Mehän ollaan vaan sieniä, itiöemiä. Izekkäät geenit ja saidat meemit jatkaa menoa ja leviää, sehän se on pääasia. Pääpä pää, hyvinkin. Hehe. Limanuljaskat lizaantukoot saappaan alle.
    ellauri042.html on line 615: Tourette ja Riemastus oli Charcotin oppilaita. Ne vielä ymmärsi et ruumis ja sielu on sama asia. 1900-luku sit erotti neurologian ja psykiatrian. Vitun humanistit tunki filosofiasta samalle tontille sähläämään ja syntyi psykologia. Eno Kala koti-Suomessa. Nyt ollaan tässäkin asiassa palattu 1800-luvulle. Mielipuolet rauhoitetaan lääkkeillä.
    ellauri042.html on line 621: Yksinkertaisia äänioireita ovat esimerkiksi rykiminen, kurkun karauttelu, yskiminen, nauraminen ilman syytä, nuoleminen, maiskuttelu, sihahtelu, niiskutus, tuhahteleminen, huokailu, älähtely, puhkuminen, hyminä ja ölinä sekä koprolalia eli kirosanat.
    ellauri042.html on line 626: Hullua et jotkut ääliöt luulee, et liskoaivojen yläpuolella ollaan kuolemattomia ja vapaita. Vaik ainoa ero on et siitä lähtien auttaa motivoinnissa porkkanan ja kepin lisäxi niistä lässytys. Toi kuolemattomuusmeemi on just osa sitä lässytystä.
    ellauri042.html on line 660: Tän perusteella Olli Saxen hieno loppukaneetti Popelta sen kommentoidessa sieluttomia viziniekkoja joutuu ize vähän naurettavaan valoon. Mut tääkin on vaan mun omaa Witzelsuchtia.
    ellauri042.html on line 676: Hukkapätkä (160cm) väkäleuka koukkunenä Elisabeth Moss on jotenkin X-filesien Gillian Andersonin tapainen, joka nyttemmin on niin paljon The Witchin näköinen että esittääkin sitä Lady Di-pätkässä. Ne on parhaimmillaan happamissa ilmeissä. Komendantti on luihun jutkun oloinen. Junen 2 bylsijää Nick ja komendantti ovat kuin Kummelien Lyhkönen ja Kolli. Hirmusesti ikävystyttävää panoa ja huohotuxia. Ei meinaa millään jaxaa kazoa, mutta täytyy kai se loppuun ährätä et voi kirjottaa tähän lisää juonenpaljastuxia. Mitä oli juonenpaljastus enkuxi? Joo se oli spoileri. 80-luvulla se tarkotti auton takasiipeä.
    ellauri042.html on line 690: Elävän leskestä tuli leipäsusi kunnes susikoira kellahti. Gibson oli sellainen koira joka jokaisen kirjailijattaren pitäisi valita. Ei todellakaan mikään komendantti. Oktogenaari taitaa olla vähän jo liian senior fellow ehtiäxeen saada noobelin. Ja liian feministi, tollanen niinko riitasa. Ei sellaisesta Ruozin Akatemiassa pidetä. Sitäpaizi Alice Munrohan juuri palkittiin, kanadalaiset naiset on syöneet jäätelönsä.
    ellauri042.html on line 741: Dostojevskistä mulla on suht vähän paasauxia, varmaan sixi etten siedä koko heppua. Se on just sellanen rikos rangaistus usko toivo rakkaus hymistelijä joita en jaxa ollenkaan. Mutta nyt aloitin lukea sen tiettävästi ainoaa koomisluontoista teosta nimeltä Vanhan ruhtinaan rakkaus. Heti alkusivuilta heräsi tämä kysymys:
    ellauri042.html on line 753: Pitämissäni kekkereissä Dostojevski esiintyi charmikkaana persoonana. Se kertoi kaskuja, heitti vizejä ja läppiä, ja puheli tavallisia epätavallisiaan. Mutta kun joku uusi naama tuli huoneeseen, Dosto vaikeni hetkexi ja näytti kuoreensa vetäytyvältä etanalta, tai hiljaiselta pahansuovalta pakanakuvalta. Tätä jatkui kunnes tulija teki häneen hyvän vaikutuxen... Jos tuntematon lähti Doston kanssa juttusille, Dosto tavallisesti heitti jonkun töykeän huomautuxen, tai näytti hapanta naamaa.
    ellauri042.html on line 798: Epileptikot kuulee korvamatoja kun niiden temporaalisia aivolohkoja ärsytetään sähköllä. Ne voi olla erittäinkin ärsyttäviä. Saxen Olli toivoi että ne olis niille tunteenomaisesti merkittäviä.
    ellauri042.html on line 823: Ollin aikana ei ollut vielä neuroverkkoja. Sixe luulee että tässä on jotain salaperäistä. Ei ole. On vaan paljon paljon kytkentöjä, jotka järjestyvät itsestään kokemuksen voimasta.

    Nainen joka oli maannut vihannexena 19-vuotiaasta heräsi 63-vuotiaana unitaudista dopamiinilla. Se pyysi mankan ja nauhotti siihen hirmu määrän rivoja viisuja, rasvaisia vitsejä ja limerikkejä. Annostusta piti vähentää jotta se jättäisi Ollin rauhaan. Ollia ei kiinnostanut vähääkään.


    ellauri042.html on line 824: Naiselta puuttu Fedja-sedän sukunimen mukaista dignityä jota löyty vajakilta roppakaupalla. Mitähän se on se dignity eli arvokkuus? Jotain hartauden tapaista mutta "ylevää" siinä missä hartaus on nöyrempää. Ei saa nauraa izelleen eikä muillekaan. Ei tirskua eikä tirkistellä. Naama peruslukemilla pidettävä ja hillittävä izensä. Se on siinä. Tollasta silverbäkkimeisinkiä.
    ellauri042.html on line 828: Uskonto teatteri ja tanssimusiikki sopii jopa idiooteille. Easter parade. Apinalle on pelehtiminen ihan verissä. Sen tautta neekeritkin laulaa työlauluja, pohtii saxikäsi. Saxikäden argumentissa on jotain hyvin suspektia. Se että idiootti tiedemies osaa tietosanakirjan ulkoa on koneellista, mutta se eze osaa soittaa pianoa näytellä tai tanssia on jotain suurenmoista. Ero on lähinnä siinä kiinnostaako se Olli Saxea. Olli Saxi on tehokkaasti tukkinut eideettisen muistinsa mutta säilyttänyt musiikin kanavana suoraan nivusiin. Ja siellähän se roikkuu sen sammakkoeläimellisen elämän tarkoitus.
    ellauri042.html on line 862: Pantainoksen kuoltua vähän ennen vuotta 200 Klemensistä tuli kateketiikkakoulun johtaja. Hän joutui kuitenkin lähtemään Aleksandriasta Septimius Severuksen toimeenpanemien vainojen (202 tai 203) aikana. Klemens toimi lyhyen aikaa Jerusalemin piispana kunnes muutti Kappadokiaan, jossa hän kuoli 215. Lähti karkuun, ei tullut veritodistajaa klementiinistä. Tunnusti vaan oranssia väriä.
    ellauri042.html on line 879: Kukaan mies ei ole saari, ehjä izexeen; jokainen mies on pala mannerta, pala pääsaarta; jos klönttä huuhtoutuu mereen, Eurooppa on sevverran pienempi, yhtälailla kun jos joku niemi olisi, yhtä hyvin jos sun kaverien kartano olisi; jokaisen miehen kuolema pienentää mua, koska mä oon tekemisissä koko apinaköörin kaa; ja sixi älä lähetä kysymään kenelle kello soi; se soi sulle.
    ellauri042.html on line 881: Tähän samaan meditaatioon 17 viittaa siis nähtävästi myös Ernesto Hemingway kirja Komu zvoni jonka löysin vanhojen proffien roskahyllystä: "In zato nikoli ne vprašajo komu zvoni; Tebi zvoni". Tää on tämmönen imperialistinen tiimipläjäys, territoriaalista reviirihenkeä. Muin. roomalaiset sanoivat: tum tua res agitur paries cum proximus ardet, jenkkien versio oli dominoteoria. Joo ei, enmä pidä tosta Donnen ajatuxesta. Se on ihan liian totalitäärinen. On parempi apinoille olla niinkuin Ahvenanmaan saaristo, erillisiä saaria mutta näköetäisyyden päässä toisistaan, niin että niihin pääsee uimalla tai soutuveneellä. Saarten kellot soivat aina ize kullekin mutta soitto kuuluu vaimeana muillekin.
    ellauri042.html on line 889: Tää on se aikaisempi Prince Charles, ei tää nykyinen kaljuhead jonka eka puoliso oli Lady Di ja toinen rottweileri. Jolla on se helvetin tyhmä poika Harry ja sillä vielä tomppelimpi musta morsian. Arminiuxesta on jo aikaisempi paasaus. Oliko Donnesta? Nähtävästi ei. Jörn Donnerista on useampia.
    ellauri042.html on line 926: Princes do but play us; compared to this, Prinssit ei oo mitään tähän verrattuna,
    ellauri042.html on line 963: Here the admiring her my mind did whet Hänen rakkautensa tähden mun mieli tekis
    ellauri043.html on line 26: Flaubert ähräs pikku Anttonin kiusaamisen kaa tapansa mukaan vuosikausia. Se on proosaruno eli pikemminkin paasaus. On siinä vähän koulunäytelmänkin näköä. Semmonen kuvaelma paizi että puhetta on paljon. Apus mä oon piru. .Se on täynnä oppineita viittauxia. Mukana näyttää olevan laaja kerettiläisten indeksi ja antiikin jumalia kuin kirppuja. Kiintoisaa. Ja pyhä Anttoni on tässä aika tekopyhä paskiainen. Hauskasti se istuu skiitan kotisohvalla, surffaa pyhästä kirjasta peukalovärssyjä kuin Kaarlo Syväntö ja vaihtaa taajaan näkykanavaa. Sormi kipeänä kuin Wagnerilla. Wagner sikakin pääsee taivaaseen, Wilhelm Buschin sinileninkinen emäntä on luvannut. Yhdessä kiltin antimuusan Viivin kanssa. Ystävää ei tarvi jättää. Jätä perheesi ja seuraa minua, sanoo vaan tylsät setämiehet. Ota vuoteesi ja kävele. Käskyjä ja kehotuxia. Too much monkey business for me to be involved in.
    ellauri043.html on line 28: Tähän numeroon koitan nykertää lyhentämättömän suomennoxen Flaubertin kiusauxesta kommentoituna mun tavaxi tulleeseen el Lauri tyyliin. Flaubert ei kyllä ollut mikään realisti vaikka siltä lipsahti se Emma Bovary. Muuten se oli romantikko, vinoilija ja symbolisti. Sisällysluettelo selitettynä Wikipediassa jonkun hemmon mukaan:
    ellauri043.html on line 41: Tän varaan nyt pidä liikaa laskea, musta toi näyttää turhankin teoloogiselta. Ei Flaubert ollut mikään jesuiitta, vaan aika tavis, "hyvä katollinen", kuten se vastasi epäluuloisille kyselijäjyrkeille. Oikeesti tossa ekassa luvussa on Antoniuxen lyhyt bio ja seevee, tutustutaan vähän sen skiittaan ja sen luonteeseen (sekin on aika tavis, aika lailla Kustaan oloinen), ja alustetaan ekat ilmestyxet. Loppu onkin sit erilaisten näkyjen kavalkaadia.
    ellauri043.html on line 43: Mut tosta pidätyskyvyttömyydestä vielä. Katoliset (ja muutkin, myös rikoslaki) tekee eron tekemisen ja tekemättä jättämisen syntien välillä. Jos tekee harkitusti pahaa, niin se on tahtosynti, jos on vaan inkontinentti eli pidätyskyvytön, siis lankeaa, tai repsahtaa, se on heikkoussynti. Juutas oli tahtosyntinen, Pietari heikkoussyntinen. Rajanveto voi olla vähän vaikeaa, mutta kai se on vähän samansuuntainen erottelu kuin peliteoriassa preferenssit ja pelin ratkaisu. Jos säntää preferenssien perään laskematta pelin arvoa, on heikkosyntinen, jos laskee ensin pelin arvon ja silti lähtee varastamaan bylsimään tai tappamaan on tahtosyntinen. Se todistaa, että arvot on perinjuurin väärät, eli niitä pitää oikaista rangaistuxilla. Jos polkasee homo sapiensin aivoilla, on tahtosyntinen, jos liskoaivoilla, on vaan heikko. Tuomita ei kenkään siitä voi, pahimmillaan sakkoihin.
    ellauri043.html on line 46: Huomaa muuten että 10 käskyn tärkeimmät poinzit voi jäsentää myös linnunlaulun termeillä: on EAT! EAT! syntejä (varkaus ym. reviiriloukkauxet), FUCK! FUCK! syntejä (no ne), ja KILL! KILL! syntejä (väkivallanteot). Termiittipesästä kertoo paljon se, mihin järjestyxeen nää 3 pannaan. Oisko niin, että synnit on sitä pahempia, mitä vaikeempi apinaa on saada niistä koijatuxi pois. Vähiten lajinomaista käytöstä pitää aivan erityiseen termentää. FUCK! FUCK! synnit on lieviä, elleivät ne loukkaaa EAT! EAT! reviirejä. KILL! KILL! synnit on pahoja vaan jos ne tapahtuu tiimin sisällä, muuten ne on ihan A-ok. Oikeastaan reviirisynnit on pahimipia. Vielä pahempia on vaan meemisynnit. Omat meemit on kaikkein pyhimpiä, koska ne on kaikista luonnottomimpia, ja ihan viimeisexi opittuja. Oman pesän hajun tunnistus ei tule apinalle luonnostaan. Oman perheen vaan, kuten neandertaaleille.
    ellauri043.html on line 49: Flaubert (1821-1880) väsäsi tätä magnum opusta kolmeen otteeseen, aloitti 28-vuotiaana 1849, jatkoi 1856 (35v, otteita julkaistiin; seuraavana vuonna ilmestyi Emma Bovary) and 1872 (53v). Lopullinen versio tuli ulos 1874. Kuus vuotta ennen maalilippua. Ei se vanhaxi elänyt, ei edes kuusikymppisexi. Kai tää Anttoni oli sille henk.kohtaisesti tärkein juttu. Flaubertille tärkein kirjailija oli Spinoza, nähtävästi. Spinozaan mun täytyy vielä palata, kuin HK Riikonen mielirunoilijansa Horatiuxen pariin, saatuani valmiixi tän 3:nen väitöskirjani.
    ellauri043.html on line 53: Tällästä ei apina mielellään kuuntele, se on mieluummin luomakunnan herra, humaani homo sapiens. Homo homini lupus, tai paremmin sanottuna ihminen ihmiselle homo. Hassun vähän tästä on missään mitään sanottu. Ei ole kolahtanut.
    ellauri043.html on line 55: Kaikista uskomattominta on, että kukaan, siis ei KUKAAN, mainize, että tää kirja on aivan puhdasta pelleilyä. Siis tää on aivan Aristofanes-luokan herjanheittoa! Flaubert kirjoittaa aivan hysteeristä satiiria uskonnosta näennäisesti täysin vakavalla lärvällä. Ja jengi lukee sitä kuin evankeliumia: hmmm, mielenkiintoista, oiskohan tosiaan noin, täytyypä miettiä. Mitähän kirjoittaja on tarkoittanut tällä kohdalla? Freud esim. otti tän aivan täydestä.
    ellauri043.html on line 80: "Kello oli klocka, ku mä lährin Vaasasta ja nysse o nuan."
    ellauri043.html on line 104: Mikä mies oli tää suuri Anttoni, jolla onkin kuvassa huppari eikä pipo, ja joka vähän luihun oloisesti ei kazo kameraan? Ei kai voi luottaa vaan Flaubertin raporttiin, vaikka Gustav ei ollutkaan postmoderni. Antiikissa suhtauduttiin tosiasioihin samalla leikkimielellä kuin tämänkin vuosituhannen vaihteessa, eli kaikki Antoniuxesta kerrottu on enemp vähemp legendaa. sen omaelämäkerta mukaan lukien. Sama ongelmahan on Jeesuxenkin kohdalla.
    ellauri043.html on line 106: Pyhä Antonios (se kaikkeinpyhin eli suuri) syntyi Comassa, Egyptissä, noin kolmannen vuosisadan keskivaiheilla. Se jaxoi yli satavuotiaaxi, nähtävästi enimmäxeen aikalailla koomassa. Hänen vanhempansa, jotka olivat jalosukuisia ja varakkaita, kuolivat kun hän eli kahdettakymmenettä vuottaan ja hän peri heidän omaisuutensa. (Tää on yleensä hyvin pahaa lääkettä, kuten monista julkkixista tiedämme, mm. Flaubert). Kerran kuultuaan evankeliumia kirkossa hän päätti kirjaimellisesti noudattaa Jeesuksen sanoja täydelliseksi tulemisesta ja luopua omaisuudestaan, antaa ne köyhille ja seurata Jeesusta. Kokeilen samaa, se tuumi kun Wagner sika. Älkää kokeilko tätä kotona lapset, varoitti Jeesus ristiltä.
    ellauri043.html on line 108: Jättikö se Flaubertin mainizemat äidin ja vaimot köyhixi? Vähän väliä, sittenhän se saatto antaa jotain niillekkin. Täydellinen kyllä, näet ääliö, tais ajatella köyhtyneet sukulaiset. No ei, sehän oli 19v, ei kai sillä voinut olla vielä perettä. Ellei se ottanut varaslähtöä. Ja äitikin oli kuollut jo samassa hötäkässä kuin iskä. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Ota tästä sitten selvää, pelkkiä epäluotettavia kertojia.
    ellauri043.html on line 115: Antonios vetäytyi erämaahan yksinäisyyteen mietiskelemään, rukoilemaan ja palvelemaan Jumalaa. Pyhimys vieraili askeettien luona, tutustui heidän elämäänsä ja yritti oppia heiltä. Mies asettui yhteen hautaan lähellä kotikyläänsä, missä hänen kerrotaan kohdanneen pahoja henkiä villieläinten muodossa. Vietettyään viisitoista vuotta tällaista kiertelevää puolivallattoman poikamiehen elämää eli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäisenä pyhä Antonios päätti vetäytyä täyteen yksinäisyyteen. Hän löysi Niilin varrelta vuoren, jossa oli sopivasti vanha autio linna (no, termiittipesä), ja asettui sinne asumaan. Yhtä onnistunut erakko kuin Pentti Linkola, sen luona ramppas väkeä kin salpausselällä tapaamassa ja saamassa elämänohjeita. Elomme vaelluxen puolitiessä se värjäs parran harmaaxi ja ryhtyi viisaaxi vanhuxexi. Vaikkei se ollut mennyt vasta kuin 1/3 matkasta! 70v oli vielä tyhjään säiliöön.
    ellauri043.html on line 123: Sanalla sanoen, Antun saavutus on kristilliset luostarit. (Idea sinänsä on ikivanha apinameemi: hopeaselät istuu mieluusti omassa joukossa, ja tarpeettomat nuoret koiraat muodostaa homolaumoja. Miesten taloja ja luostareita onkaikissa kulttuureissa.) Seurallisena kaverina se honasi, että erakkojen on parempi olla yxin yhdessä, pitää kimppaakivaa toisilleen 2-neuvoisesti aatameina ja eevoina, ottaa kalsarikännejä yhteistiloissa. Konventit on kivoja paikkoja jos ei huoli huutavasta hameväestä. Ruoka tulee ajallaan, säännöt on selvät ja urakehityskin kunnossa. Aika lailla niinkuin armeija, mutta henkikulta ei ole vaarassa, ja vähemmän päätöntä juoxemista. Norssin konventtikin oli tosi suosittu, saattoi oljennella välitunnit sisällä.
    ellauri043.html on line 150: Kuvittele, että ollaan Teeban läänissä, vuorenhuipulla, sarjakuvan vuorten viisaan luolatasanteella, puolikuutamossa, ympärillä on isoja kiviä kuin Jeesuxen haudan edessä. Termiitin kolo etualalla. Se on tehty savesta ja risuista 3 pienen porsaan tekniikalla, lättäkatto, ilman ovea. Sisällä näkyy ruukku ja musta leipäpala; keskellä puisen pylvään päässä iso kirja; lattialla siellä täällä halfaheinän olkia, 2-3 palmikoitua mattoa, 1 kori, 1 veizi. 2 askelen päässä kojusta on maahan pystytetty iso risti; ja toisessa päässä tasannetta vanha käyrä palmu kyyhöttää rotkon reunalla, sillä vuori on jyrkkä, ja Niili näyttää järveltä rantavuoren juurella. Nähtävyyttä rajoittaa oikealla ja vasemmalla kalliot. Mutta autiomaan puolella, kuin sarja hiekkarantoja, dyynit leviävät loppumattomina valtavina tuhkanvaaleina toinen toistaan korkeampina maininkeina. Sitten hiekan takana, kaukana, Libyan vuoriketju nousee liidunvalkeana seinänä, violetinsävyisessä udussa.
    ellauri043.html on line 160:

    Määräajoin pidin jumppataukoa; venytellessäni käsivarsia musta tuntui kun taivaalta olis kuin suihkukaivosta satanut mun päälle sääliä. No, se kaivo on nyt ehtynyt, nähtävästi. Mix?


    ellauri043.html on line 166:

    Kyllä mua haukuttiin kun mä lähin kotoa. Äiti meni lysyyn henkihieverissä, sisko (tai vaimo, egyptiläiseen tapaan), viittilöi kauempaa että Teuvo tule heti kotio, ja toinen, se nuorempi itki, Ammonaria, tää teini jonka kanssa mulla oli treffit joka ilta vesisäiliöllä kun se tuli vesipuhveleiden kanssa paimenesta. Se ihan juoxi mun perässä. Sen jalkarenkaat välkähteli tomussa, ja sen lanteilta aukinainen mekko heilui tuulessa. Vanha askeetti, joka tuli mua hakemaan huusi sille rivouxia. 2 kameliamme jatkoi laukassa, enkä mä koskaan nähnyt niistä enää ketään.


    ellauri043.html on line 167:

    Ensi alkuun muutin yhden faaraon vuokrapyramidiin. Mutta ne maanalaiset palazit on taiottuja, ne on pimeitä ja tunkkaisia faaraon iänikuisista sikaareista. Ruumisarkun pohjalta kuului valittavaa kuzuääntä; tai sit must yxkax näytti että seinillä oli törkyisiä graffitteja; ja mä lähdin karkuun Punaisen meren rantaan, missä oli raunioinen kaupunki, oisko ollut Ur. Siellä mun seurana oli jenkkisotilaiden näköisiä siiroja, ja korkealla pään päällä lensi korppikotkia kuin Lucky Lukessa.
    ellauri043.html on line 170:

    Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.


    ellauri043.html on line 175:

    Mutta muualla rippipappeja kidutettiin, ja mäkin tahoin päästä osille, siis lähdin Alexandriaan. Ikäväxeni vainoaminen oli jo loppunut kolme päivää sitten. Myöhästyin!


    ellauri043.html on line 176:

    Kun lähdin kotio, väenpaljous pysäytti mut Serapiin temppeliin edustalla. Tää oli, sanottiin, viimeinen esimerkki jonka kuvernööri järjesti. Porttikonkin keskellä auringonpaisteessa naku nainen oli kiinnitetty pylvääseen, 2 sotilasta ruoski sitä remmeillä. Joka iskulla sen ruumis vääntelehti aika kivasti. Se kääntyi haavi auki - ja väkijoukon läpi, huolimatta sen pitkistä hiuxista jotka peitti osan pyllystä, näkyi riittävästi että olin tunnistavinani Ammonarian tutut posket.
    ellauri043.html on line 186:

    Toisen kerran Athanasios kuzui mua apuun areiolaisia vastaan. En lähtenyt. No ei siitä tullut muuta kuin rumia sanoja ja naureskelua. Mutta siitä lähin sitä paneteltin, siltä vietiin tuoli, ja se lähti karkuun. Missähän se on nytte? En tiedä! Kukaan ei välitä enää kertoa mulle mitään! Kaikki mun oppipojat on liesussa, Hilarios muiden mukana!


    ellauri043.html on line 190:

    Taivas on punainen, maa täysin musta. Tuulen hävittäjäkoneen mukana hiekat nousee kuin isot linssipavut (hizi et on nälkä), ja putoo takas alas. Pilvien aukosta äkkiä lentää lintuaura kuin teräskiila, jonka reunat vaan vähän värisevät.


    ellauri043.html on line 196:

    Miten usein olenkaan kadehtinut myös laivoja, joiden purjeet muistuttavat siipiä, ja varsinkin kun ne kuskaa poies niitä, jotka on käyny mulla kylässä! Kyllä meillä oli sitten mukavaa! Millaista paisuttelua! Kukaan ei ole kiinnostanut mua yhtä paljon kuin Ammon; se kertoi mulle Rooman matkastaan, katakombeista, Colosseumista, julkkisnaisten hellyydestä, ja tuhannesta muusta jutusta!… Ja sit mä en suostunut lähtee messiin! Mix ihmeessä mä izepäisesti jatkan tämmöstä elämää? Mun ois pitänyt jäädä Nitrian munkkilaan, kun ne mua niin pyysivät. Niillä on omakotisellit, ja silti ne seukkaa keskenään. Sunnuntaisin trumpetti kuzuu ne kirkkoon, jossa ne saa kolme martinia, tai ruoskaa jos ne ei tottele, varastelee tai tunkeutuu johkin sopimattomaan, sillä niillä on kuri tapissa.


    ellauri043.html on line 197:

    Saa ne eräitä dusöörejäkin. Uskovaiset tuo niille munia, hedelmiä, jopa pinsettejä tikun poistoon jalasta. Pisperin ympärillä on viinitarhoja, Pabanen pojilla on lautta, jolla ne lähtee kerjuulle.


    ellauri043.html on line 206: Pääkonnaa (tai syntipukkia) Calleyta höykyttänyt kapteeni potkittiin pois armeijasta, koska kaikki oli sen syytä kun se oli kiusannut Calleyta, joka siitä suivaantuneenta verotti vähän viurusilmiä. Pani vahingon kiertämään. Teurastuxen pysäyttäneitä helikopterimiehiä pidettiin armeijan pettureina, ja niiden helikopteri ammuttiin aika pian alas, omat lehmät varmaan purivat. Kaikki armeijapaskiaiset peitteli veritekoja ja suojeli toistensa perseitä.
    ellauri043.html on line 225:

    Hoojaa. Se lähtee kamujensa perään! Onpa yxinäistä! Onpä TYYYLSÄÄÄÄ.
    ellauri043.html on line 236:

    Anttoni potkasee, ja lähtee kivikkoon rivakasti, mutta hengästyy, alkaa ulista ja kyyhähtää maahan kyljelleen.


    ellauri043.html on line 237:

    Yö on tyyni; tuhannet tähdet tykkivät; ei kuulu muuta kuin hämähäkkien kipitystä.


    ellauri043.html on line 241:

    Oonks mä vähän heikko, jumalauta! Leuka pystyyn ja ylös!


    ellauri043.html on line 250:

    Flaubert siteeraa vaan Anton lukemat peukalovärssyt (lihavalla). Pitää kazoa myös asiayhteyttä, neuvoi Syväntö. A. on hyvin hyvin nälkäinen, pahalla mielellä ja tuulella. Äkäisenä kuin piru lukee raamattua, vaihtaa kanavaa, surffailee sana-aalloilla. No se on nähnyt nää kaikki, pelkkiä uusintoja. Miseret homo unius libri. Piget, pudet, paenitet, taedet atque miseret.
    ellauri043.html on line 253:

    «Apt 10:11. 9. TOisna päiwänä/ cosca he matcas olit/ ja Caupungita lähestyit/ meni Petari ylös Salin ullackon rucoileman/ liki cuudetta hetke/ ja cuin hän isois/ tahdoi hän suurusta. 10. Cosca he hänelle walmistit/ tuli hän horroxijn: Ja näki Taiwan auki/ ja alas tulewan tygöns yhden astian nijncuin suuren lijnaisen waatten neliculmaisen/ sidottuna/ joca alaslaskettin Taiwast maan päälle.
    ellauri043.html on line 263:

    Anton seisoo kallella kypärin. Tuulen rapistellessa kirjan lehtiä se hätkähtää hereille, ja lukee:


    ellauri043.html on line 271:

    Tää on vaan alkua tapettujen lähimmäisten listalle (75.000 kaikkiaan, saman verran kuin coronan tappamia jenkkejä). Mut ne oli niille velkaa niin paljon! Mitä kärsimystä! Sitäpaizi olihan nää jumalan tosi pahoja vastustajia. Kyllä niistä oli varmaan kivaa kostaa, lyödä kuvainpalvojille verilöylyä! Kaupunki varmaan oxensi ruumiita! Niitä oli puutarhapenkeissä, portaissa, semmoisia läjiä huoneissa etteivät ovet kääntyneet... - Kylläpäs mä nyt olenkin murhan- ja verenhimoinen!


    ellauri043.html on line 279:
    «Daniel 2. Lucu 24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö/ jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta/ ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis/ waan wie minua ylös Cuningan tygö/ minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa. 25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen/ ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast/ joca Cuningalle sen selityxen sano taita. 26. Cuningas wastais/ ja sanoi Danielille/ joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se/ joca minulle sen unen/ jonga minä nähnyt olen/ ja hänen selityxens ilmoitta taidat? 27. DAniel wastais Cuningan
    ellauri043.html on line 280: edes/ ja sanoi: Sitä salaust/ cuin Cuningas anoi tietä/ ei wijsat/ oppenet/ tähtein tutkiat ja noidat taida Cuningalle ilmoitta. 28. Waan Jumala taiwast/ hän taita salaiset asiat julista/ ja tiettäwäxi teki Cuningas NebucadNezarille/ mitä tulewaisis aigois tapahtuman pitä. 29. NIjn on tämä sinun unes/ ja sinun näkys/ cuin sinä macaisit. Sinä Cuningas sinun wuotesas ajattelit/ mitä tästedes tapahtuman pidäis/ ja se joca salaiset ilmoitta/ hän on sinulle osottanut/ cuinga tapahtuman pitä. 30. Nijn owat sencaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut/ ei minun wijsaudeni tähden/ cuin se olis suurembi/ cuin caickein jotca eläwät.
    ellauri043.html on line 281: Waan sentähden on se minulle ilmoitettu/ että sen selitys pidäis Cuningalle tiettäwäxi tuleman/ ja sinä saisit sinun sydämes ajatuxet tietä. 31. Sinä Cuningas näit/ ja cadzo/ suuri ja corkia cuwa seisoi sinun edesäs/ ja se oli hirmuinen nähdä. 32. Sen cuwam pää oli parahimmast cullast/ mutta rinda ja käsiwarret olit hopiast/ sen wadza ja landet olit waskest. 33. Sen sääret olit raudast/ sen jalgat olit puolittain raudast/ ja puolittain sawest. 34. Sencaltaista sinä näit/ sijhenasti cuin yxi kiwi temmattin ilman käsitä/ ja löi sen cuwan jalcoin/ jotca raudast ja sawest olit/ ja murensi heidän. 35. Silloin tulit ne caicki muserretuxi/
    ellauri043.html on line 285: mutta sen pitä ijancaickisest pysymän. 45. Nijncuin sinä näit kiwen/ ilman käsitä temmatun/ joca raudan/ wasken/ sawen/ hopian ja cullan muserta. Nijn on suuri Jumala Cuningalle näyttänyt/ cuinga tästälähin tapahtuman pitä/ ja tämä on totisest se uni/ ja sen selitys on oikia. 46. NIjn langeis Cuningas NebucadNezar caswoillens/ ja cumarsi Danieli/ ja käski tehdä hänelle ruocauhria ja polttouhria.»

    ellauri043.html on line 295:

    Antonius panee nauruxi; levittäen käsivartens se sekottaa sormillaan kirjan sivuja. Sen silmät sattuu tähän kohtaan::


    ellauri043.html on line 299: 1. SIlloin lähetti Merodach BalAdan/ BalAdanin poica/ Babelin Cuningas kirjoituxen/ ja lahjoja Jehiskialle: sillä hän oli cuullut hänen sairastanen/ ja tullen terwexi jällens. 2. Nijn Jehiskia riemuidzi/ ja näytti heille rijstahuonen/ hopian ja cullan/ yrtit/ callit woitet ja caicki hänen caluhuonens/ ja caiken tawaran cuin hänellä oli: ei ollut mitän/ jota ei Jehiskia heille näyttänyt hänen huonesans ja hänen tacanans. 3. SIlloin tuli Propheta Jesaia Cuningas Jehiskian tygö/ ja sanoi hänelle: mitä nämät miehet sanowat/ ja custa he sinun tygös tulewat? Jehiskia sanoi: he tulewat cauca minun tygöni/ nimittäin/ Babelist.
    ellauri043.html on line 300: Babelist. 4. Mutta hän sanoi: mitäst he owat nähnet sinun huonesas? Jehiskia sanoi: caicki mitä minun huonesani on/ owat he nähnet/ ja ei ole mitän minun tawaroisani/ jota ei he ole nähnet. 5. Ja Jesaia sanoi Jehiskialle: cuule HERran Zebaothin sana. 6. Cadzo/ se aica tule/ että caicki mitä sinun huonesas on/ ja mitä sinun Isäs coonnet owat tähän päiwän asti/ pitä wietämän pois Babelijn/ nijn ettei mitän pidä jäämän/ sano HERra.
    ellauri043.html on line 322: 6. Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni/ ja sinun menostas/ ja sinun taidostas/ se on tosi. 7. Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze/ ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt/ ja cadzo/ ei ole minulle puolittaingan sanottu/ sinulla on enämbi taito ja hywyttä/ cuin sanoma on/ jonga minä cuullut olen. 8. Autuat owat sinun miehes ja palwelias/ jotca aina sinun edesäs seisowat/ ja cuuldelewat sinun taitoas.
    ellauri043.html on line 326:

    Mistähän kohtaa se meinas sitä koetella? Pirukin meinas koetella Jeesusta! Mut jeesus voitti, koska se oli jumalampi, ja Salomo koska sen taikasauva oli kovempi. Taikominen on melkoisen kovaa leikkiä! Niinkuin Gandalf ja Saruman vaikka! Vahva taika sinkoo vastustajan seinään! Iloista tiedettä. Mahdollisen taidetta. Silä maailma - näin sen mulle yx filosofi selitti - on himmeli jossa kaikki riippuu kaikesta kuin elimet ruumiista. Täytyy tuntea veto- ja työntövoimat, luonnollinen rakkaus ja inho eri elinten välillä, ja sitten panna toimexi. ...? Silleen voi kai muuttaa asioiden näennäisen muuttumatonta järjestystä?
    ellauri043.html on line 336:

    Sarvet nyykähtää ja palaa paikalleen.


    ellauri043.html on line 346: Tunsin lähestymistä… mutta mixkä se nyt tulisi - Se?
    ellauri043.html on line 364: ja ne jotka mestataan, joita kiskotaan hohtimilla tai poltetaan ovat vähemmän äijiä
    ellauri043.html on line 369:

    Anttoni löysää vähän.


    ellauri043.html on line 372:

    Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
    ellauri043.html on line 380:

    Mutta tekikö ne niin! Ne ei kuunnellu mua! Se joka vastusti mua - nuori kähäräpartainen miehenkorsto - heitti mulle kylmän rauhallisesti tekastuja vastaväitteitä; ja sillä aikaa kun mä ezin sanoja, kaikki tuijotti mua ilkeän näköisinä haukahdellen kuin hyeenat. Voi vinde! Voisimpa ajaa ne maasta keisarin avulla, tai paremminkin nirhata ne, runtata ne läjään, nakata kuralolloon kärsimään! Kärsinhän minäkin, hittolainen!
    ellauri043.html on line 401:

    Tuolta ne tavalliseseti tulevat, mustien tai karvakätisten eunukkien kärrääminä kantotuolissa. Ne astuu alas, polvistuu, laittaen sormusten kuormittamat kätensä rukousasentoon. Ne kertoo mulle levottomuutensa aiheita. Niitä kiduttaa ihan epäinhimillinen panohalu; ne tahtoisi kuolla, ne on nähneet unissa jumalia jotka "kuzuu" niitä; ja niiden helmat koskettaa mun varpaita. — Mä työnnän niitä kauemmax. Voi ei! ne sanovaet, ei kai taas!!» Mitä mun pitää TEHÄ? Mikä tahansa katumusharjoitus kelpaisi. Ne pyytää niitä mahdollisimman rajuja, ne ottais osaa mun harkkoihin, ne tulis vaikka asumaan mun kaa.


    ellauri043.html on line 479:

    Niiden liike kiihtyy. Ne lentää pyörryttävää vauhtia. Toisin ajoin ne pysähtyvät ja häipyvät asteittain, sulavat taustaan; tai ne lennähtävät tiehensä ja toisia tulee tilalle.


    ellauri043.html on line 492:

    Vasemmalla ja oikealla nousee kaksi maankielekettä ja niiden välissä viljelysmaita, sykomoriviikunapuita siellä täällä. Kellojen, tamburiinien ja laulajien ääniä kuuluu kaukaa. Ne on väkeä matkalla Kanopoxeen nukkumaan Serapiin temppelin päällä nähdäxeen unia. Anttoni tietää tän; ja se liukuu tuulen työntämänä kanaalin kahden rannan välissä. Papyruxen lehdet ja lumpeen punaiset kukat, yli miehenkokoiset, kaartuu sen ylize. Se venyy veneen pohjalla; peräairo viistää vettä. Aika ajoin saapuu lämmin tuulahdus, ja hennot kaislat kahisevat. Pienten laineiden liplatus heikkenee. A:n valtaa uneliaisuus. Se näkee unta että se on egyptiläinen munkki.


    ellauri043.html on line 493:

    Sitten se hätkähtää hereille.


    ellauri043.html on line 499:

    Se menee mökkiinsä ja hapuilee umpimähkään.


    ellauri043.html on line 502:

    Lattia on märkä! Onko satanut? Häh? Sirpaleita! Ruukku on särkynyt! ... entä leili?
    ellauri043.html on line 522:

    Mummin tyylinen pellavainen pöytäliina, raidallinen kuin sfinxin rimpsut, ilmestyy tyhjästä lainehtien valossa. Sen päällä on valtavia kimpaleita punaista lihaa, isoja kaloja, lintuja sulkineen, nelijalkaisia karvoineen ihmisen ihon värisiä hedelmiä; ja valkoisia jäätelöpaloja; violetin kristalliset kannut heijastavat liekkejä. Anttoni erottaa pöydän keskellä kokonaisen villisian joka höyryää kaikista huokosistaan, sorkat mahalla, silmät puoliavoimina; ja ajatus syödä tuo mahtava otus ilahduttaa sitä äärimmäisesti. (Täähän on kuin Asterix olympialaisissa: Sitten villisika poikasineen, perhettä ei saa erottaa...) Sitten on annoxia joita se ei ole koskaan nähnytkään: mustia piirakoita, kullanvärisiä hyytelöitä, muhennoxia joissa kelluu herkkusieniä kuin lumpeita lammella, niin kevyitä vaahtovanukkaita että ne on kuin pilviä.
    ellauri043.html on line 524:

    Ja tästä kaikesta nouseva aromi tuo sille mieleen valtameren suolaisen tuoxun, vuorten raikkauden, mezien suurenmoisen parfyymin. Anttu levittää sieraimiaan mahd. isoixi, se kuolaa; se miettii että tässähän on tarpeexi koko vuodexi, vuosikymmenexi, koko loppuelämäxi!


    ellauri043.html on line 536:

    Mutta minkätähen? Öh, tää on silti yhtä käsittämätöntä. Ahaa! Piru, ala vetää! Antaa heittää!


    ellauri043.html on line 591:

    Mutta täähän on jo aikamoinen summa... tällähän saisi kolme sonnia... pienen tontin!


    ellauri043.html on line 606:

    Anttu ravistaa helminauhan nyrkistään. Se pitää kuppia vasemmassaa kädessään ja toisella kädellä soihtua nähdäxeen paremmin. Ihan kuin vesi joka virtaa suihkualtaaseen, se laskostuu muodostaen hiekalle pienen vuoren timantteja, jalokiviä ja safiireja ja väliin isoja kultarahoja, joissa on kuninkaiden kuvia.


    ellauri043.html on line 613:

    Anttoni laskee soihdun käsistään syleilläxeen läjiä, ja kaatuu rähmälleen maahan.


    ellauri043.html on line 642: Tässä kohtaa tuli mieleen se Alexandrian kirjaston tuhopoltto näiden samaisten takkupartaisten vuohenhajuisten kristipersujen toimesta. Eikös se ollut suunnilleen näihin aikoihin? Tää on yx kuuluisista kristikuntaa vastaan heitetyistä syytöxistä, vaikk kilpailu tässä lajissa on kyllä kova. Saa nähdä mainizeeko Flaubert sitä. Siitä on hirmu paljon kiukkusia puolivillasia paasauxia netissä. Ainakaan se ei liity Hypatian murhaan, joka tapahtui 200v myöhemmin. Paizi että siinäkin oli takkupartaiset rättipäät kristipersut asialla.
    ellauri043.html on line 671:

    Katujen päästä päähän pelkkää kauhistuneen kansan hälinää.
    ellauri043.html on line 677:

    Airaxinen näkee kaikki vanhat vihollisensa peräjälkeen. Se näkee jo unohtuneita; ennen kuin se nirhaa ne, se vittuilee. Se puhkoo mahoja, katkoo kauloja, kolhii päitä, kiskoo ukkeleita parrasta, nitistää lapsia, lyö vammasia. Nyt kostetaankin kunnolla, lukutaidottomat repii kirjoja, toiset särkee ja kaataa patsaita, tauluja, huonekaluja, kirstuja, tuhansia hienouxia joista ne tajuaa yhtä paljon kuin lehmä veräjästä ja jotka sen vuoxi kyrpii niitä. Välillä pysähdytään vetämään henkeä ja sit taas jatketaan.
    ellauri043.html on line 718:

    Antonius kulkee niiden keskize. Ne laahustaa sen perässä, pyytää sitä välimiehexi, muiskuttaa sen käsiä. Koko yleisö buuaa niille. Anttu iloizee niiden nöyryytyxestä, ihan törkeesti, Näinpä siitä onkin tullut hovijulkkis, tsaarin luottomies, pääministeri! Konsta laittaa diadeeminsa Antun päähän, Anttu pitää sen päässä muina miehinä.
    ellauri043.html on line 728:

    Sen oikealla ja vasemmalla puolella 2 lähetystöä pappeja hiippalakeissa heiluttelee suizukeastioita. Maassa sen jaloissa ryömii kahlekuninkaita, kädettömiä ja jalattomiia, joille se heittää luita järsittäväxi. Vielä alempana on sen veljiä siteet silmillä, ne on kaikki sokaistu.
    ellauri043.html on line 734:

    Eläintenkesyttäjät tuovat leijonia. Rastatukkaiset tanssijat vääntelevät käsiä ja suizevat tulta nenänreijistä; neekerijonglöörit pyörittelee palloja, teinitytöt ja pojat heittelee lumppareita jotka särkyy osuessaan kirkkaihin pöytähopeihin. Melu on mahtava, myrskynkaltainen, kemujen päällä leijuu käristyxistä ja hengityxistä kohoavava pilvi. Silloin tällöin suurista soihduista karkaa liekki, joka halkaisee pimeyttä kuin tähdenlento.
    ellauri043.html on line 742:

    Kallioiden kaijari on taas tyhjä. Tähden tuikkivat. Kaikki vaikenee.


    ellauri043.html on line 751:

    Kelpaax tämä kuritus, hei jumala! Älä mollaa mua mun heikkoudesta. Tee tästä sessiosta kipeä, pitkällinen, liiallinen! Oli jo aikakin! Kylä lähtee!


    ellauri043.html on line 765: Au! Auts! Jokainen lyönti rikkoo nahkaa, repii jäseniä. Tää taitaa kyllä vähän kirpasta!, ize asiassa ihan saakuristi!


    ellauri043.html on line 767: Mut ei tää niin kauheeta oo! Tähän tottuu. Musta jopta tuntuu…


    ellauri043.html on line 771: pysähtyy.


    ellauri043.html on line 774:

    Anna mennä, vätys! Ammennä! Noin! Jes! Jes! käsivarsille, selkään, rintaan, masulle, kaikkialle! Ei syhyttä saunaan, nyt vihdotaan! Suihkikaa, remmit, purkaa mua, reviskelkää mua! Must olis kiva et mun veritipat roiskuis tähtiin asti, särkis luuut, jänteet paljaaxi (tai kenties hermot, antiikissa ei tehty eroa)! Tonkeja, remmiä, piinapenkkiä, sulaa lyijyä! Marttyyreille oli vielä muitakin konsteja! Vai mitä Ammonaria?
    ellauri043.html on line 781:

    Mut ois voitu kiinnittää vastakkaiseen pylvääseen, naamakkain, sun näkyviin, et oisin voinut osallistua sun kiljuntaan mun ähinöin (niinkuin silloin ennen), ja meidän tuskat ois sekottuneet, meidän sielutkin ois sekottuneet.
    ellauri043.html on line 788:

    Kas tuosta, kato hei! Siinä sulle! Vielä! Jo lähtee kutina! Tai oikeestaan tulee. Mitä kidutusta! Mitä herkkua! Näähän on kuin pusuja! Tää menee ihan ytimiin! Mä kuolen!


    ellauri043.html on line 796:

    Sen selässä, sinisillä villatyynyillä, jalat ristissä, silmäluomet puolixi kiinni ja pää nyökkyen, on nainen, joka on niin upeasti puettu että siitä lähtee ympäriinsä säteitä. Lössi heittäytyy naamalleen, elehvantti taivuttaa polvia, ja


    ellauri043.html on line 800:

    liu'uttautuu alas norsun olkapäätä matolle ja lähestyy pyhää Anttonia.


    ellauri043.html on line 803: menee ihan ihoa myöteen ahtaassa korsetissa jossa on korosteina värityxiä jotka esittää linnunradan 12 merkkiä. Rouvalla on korkopatiinit, joista toinen on musta ja varistaa hopeatähtiä, toinen, joka on valkoinen, on koristettu kultapisaroin, joissa on auringonkuva keskellä. Sen leveet hihat, jotka on koristeltu smaragdeilla ja linnunsulilla, jättää paljaaxi pienet pulleet käsivarret, joita somistaa ranteesta eebenbuiden rannerengas, ja sen sormusten kuormittamat kädet päättyy kynsiin, jotka on niin terävät että sormenpäät näyttää melkein neuloilta.


    ellauri043.html on line 813: Mä oon dallannut niin kärsimättömästi että mun kantapäähän on tullut rakko, ja 1 kynsi on katkennut! Lähetin paimenia, jotka jäivät vuoristoon varjostaen kädellä silmiä, ja mezästäjiä, jotka huus sun nimeä skuzissa, ja vakoojia, jotka juoxi kaikilla ajoväylillä sanoen kaikille ohi liikennöiville: Ootteko nähneet häntä?»


    ellauri043.html on line 842:

    Sä näytät vähän surulliselta; onko ikävä mökkiä? Mähän oon jättänyt kaiken sun vuoxi - jopa kunkku Salomon, jolla kuitenkin on paljon viisautta, 20K sotavaunua, ja kaunis parta! Toin sulle häälahjani. Ota siitä.


    ellauri043.html on line 883:

    Se ravistaa päivänvarjoaan, jonka kaikki pikku tiu'ut helähtää.


    ellauri043.html on line 888: Mulla on kaivertajia jatkuvasti istumasa työssä kaivertamassa mun potretteja koviin kiviin, läähättäviä valajia jotka valaa mun pazaita, parfymistejä jotka sekottaa kasvimehuja etikoihin ja taputtelee pastoja. Mulla on muodinluojia ketkä leikkaa mulle kankaita, kultaseppiä jotka työstää koruja, kampaajia jotka ezii mulle kampauxia, ja huomaavaisia maalareita, jotka vetää mun paneleihin kiehuvia vernissoja, mitä ne jäähdyttelee viuhkoilla. Mulla on eskortteja haaremixi asti ja armeija eunukkeja. Mulla on armeijoja, mulla on kansoja! Mulla on kippari kalle taskussa, ja purkki pinaattia! Mulla on eteisessa kaarti kääpiöitä jotka kantaa selässä norsunluisia torvia!
    ellauri043.html on line 903:

    Misu päästää kimeän vislauxen; — ja isolintu, joka laskeutuu taivaasta, räpistelee sen kampauxessa, josta pölähtää sinistä puuteria. Sen oranssi höyhenpuku näyttää metallisuomuiselta. Sen pieni pää, jossa on hopeainen huppu, muistuttaa ihmiskasvoja. Sillä on 4 siipeä, haaskalinnun tassut, ja valtava riikunkukon pyrstö, jonka se levittää taaxeen kaarelle.
    ellauri043.html on line 905:

    Se ottaa nokkiinsa kuningattaren parasollin, hakee vähän taapainoa, sit ravistaa höyheniään ja jää paikalleen.
    ellauri043.html on line 912: Tää lentää kuin iltatuulen viesti. Se kiertää maailman päivässä. Illalla se palaa; se istuu mun jalkopäähän; se kertoo mulle kaiken näkemänsä, meret joiden yli se lensi ja kalat ja laivat, isot tyhjät autiomaat jotka se näki taivaanvahvuudesta, ja elon joka kumarteli pelloilla, ja kasvit jotka rehottivat hylättyjen kaupunkien muureista.


    ellauri043.html on line 923:

    Antonius perääntyy. (Väpelö.) Rouva lähentyy ja sanoo ärtyneellä äänellä:


    ellauri043.html on line 927: Ei rikas, ei koketti, eikä liekeissä? Eikös tää ollut just mitä sä tilasit, häh?
    ellauri043.html on line 934:

    Kaikki ne misut joita olet kohdannut, lähtien lyhdyn alla hoilaavasta katuluudasta vaununikkunasta ruusunlehtiä sirottelevaan vallasnaiseen, kaikki kurkistellut muodot, kaikki märät unet, pyydä vaan!
    ellauri043.html on line 951:

    Misu lähtee vollottaen, sit palaa takas:


    ellauri043.html on line 963:

    Se lähtee näyttäen käsimerkkejä hypellen yhdellä jalalla.
    ellauri043.html on line 1009:

    lähestyy ja kazoo tarkemmin.


    ellauri043.html on line 1013: Täähän on synkkä ja vanha.


    ellauri043.html on line 1053:

    Kaskun mä en ole koskaan lähtenyt täältä. Mut sulta menee pitkiä aikoja ettezä ollenkaan huomaa mua.


    ellauri043.html on line 1133: Tekopyhä, joka hakee yxinäisyyttä vaan antautuaxeen paremmin halujensa tulvalle! Sä kieltäydyt lihasta, viinistä, saunasta, orjista ja kunnianosoituxista; silti sä mielikuvituxissa herkuttelet banketeilla, parfyymeillä, nakuilla naisilla ja läpyttävillä yleisöillä! Sun siveys ei ole muuta kun vähän hienompaa mädännäisyyttä, ja toi maailman halvexunta on vaan sun vihan voimattomuutta Athanasiosta kohtaan! Se se tekee sunlaisista niin myrzejä, tai kenties se että niille on tullut epäilyxiä koko jutusta. Jos tietää totuuden on iloinen. Olix Jeesus surullinen? Se kulki kaveriseurassa, se lepäs oliivipuun varjossa, kävi publikaanilla bileissä, otti tanakasti kuppia, antoi anteex muidenkin syntejä, ja paranteli kaikenlaisia vaivoja. Kun taas sä, sä et sääli muuta kuin omaa kurjuuttas. Sua vaivaa ikäänkuin katumus ja villi dementia, niin et sä tyrkit pois jopa koiran lipaisun tai lapsen hymyn.
    ellauri043.html on line 1138:

    pyrskähtää nyyhkytyxiin.


    ellauri043.html on line 1217:

    Istutaanpas tähän, tälle isolle kivelle - niinkuin ennen, kun mä moikkasin sua aamuvarhaisella, sanoen sua kirkkaaxi aamutähdexi; ja sä aloit heti opettaa mua. Ei ne opinnot ole päättyneet. Kuu valaisee meitä riittävästi. Mä kuuntelen.


    ellauri043.html on line 1230:

    Vähän väliä! Täytyy uskoa kirjoituxia!


    ellauri043.html on line 1265:

    Tässähän menis koko päivä (korjaan yö) jos sulle rupeis vastaamaan!


    ellauri043.html on line 1298: Mikä ettei! Mun ajatus ihan kolistelee kaltereita. Musta tuntuu et jos mä oikein pinnistän mä voin päästä siihen. Joskus, noin salamanvälähdyxen ajan, musta tuntuu et mä levitoin, sit mä mätkähdän taas alas.
    ellauri043.html on line 1303:

    Salaisuus jonka sä haluut kuulla on viisaiden hallussa. Ne asuu etäisessä maassa, istuu jättiläismäisissä puissa, tai siis niiden alla, niillä on valkopyykkiä päällä ja ne on tyyniä kuin jumalat. Niitä ruokkii pelkkä kuuma ilma. Ympärillä talsii leopardeja keinonurmella. Lähteiden solina ja yxisarvisten hirnahtelu sekoittuu niiden ääniin. Sä kuuntelet niitä; ja tuntemattoman kasvoilta lähtee huntu!
    ellauri043.html on line 1315:

    Ou nou! Jou! Viisaista ei ole pulaa! Niitä on jopa tässä ihan lähellä! tässä! — Mennään sisään!


    ellauri043.html on line 1323: Se valaisee kirkkokansan lukemattomat päät joka täyttää kirkkolaivan ja soluu pilareiden väliin, kohti sivukappeleita, joissa erottaa puuosastoissa alttareita, vuoteita, pienistä sinisistä kivistä tehtyjä ketjuja, ja seinille maalattuja tähtikuvioita.
    ellauri043.html on line 1359: Kuvat esittää otuxia jotka torkkui kaaoxessa. Antonius kurkkii nähdäxeen kuvat paremmin. Sitten
    ellauri043.html on line 1364:

    kieräyttää palloa sormen päässä kuin Michael Jordan; ja säestäen sanojaan lyyralla josta lähtee kiteisiä ääniä:


    ellauri043.html on line 1380: Tästä maailmasta lähteneet muuttaa tähtiin, jotka ovat elollisia olentoja.
    ellauri043.html on line 1431: Sitä (sielua?) on paljon lihassa, vähemmän kasvixissa. Sitäpaizi puhistuneet ansiokkuuttaan nylkevät vihannexista tän valoisan osan ja se nousee kotiliedelle.
    ellauri043.html on line 1442: Tai pikemminkin, pitäkää huolta ettei ne ole hedelmällisessä vaiheeessa - parempi on sielun mätkähtää maahan kuin virua lihan pyörälukossa!
    ellauri043.html on line 1542:

    Tekoäly ja Vaihtoehtoinen totuus pyöräyttivät Verbin ja Elämän, jotka vuorostaan synnyttivät Miehen ja Kirkon; — ja tähän meni 8 ikuisuutta!


    ellauri043.html on line 1553: Näiden 30 ikuisuuden joukkue on Täyteys, vähän niinkuin jumalan yliopistojoukkue. Tällä viisiin lähtöruudusta virtaavat voimat aina heikkenee, vrt. etääntyvän äänen kaiku, haihtuvan parfyymin leyhkä, tai laskevan auringon hehku.


    ellauri043.html on line 1555: Mutta Sofia, joka halusi "tutustua" iskään, loikkas joukkueesta; ja Verbi teki silloin toisen parin, Kristuxen ja pyhän hengen, joka oli välittänyt kaikkien ikuisuuxien välistä liikennettä; ja kaikki ne yhdesssä muodostivat Jeesuxen, joukkueen pelaajatähden.
    ellauri043.html on line 1582:

    Kaulakaun voiman saa eräitten sanojen avulla, jotka on kirjoitettu tähän kalsedoniin muistin tuexi.


    ellauri043.html on line 1593:

    Mitäh!
    ellauri043.html on line 1602: Isieni suru, alennustila, tuomio ja sorto häviävät kiitos lähetyxen joka juuri tuli!


    ellauri043.html on line 1618: Ennenkuin astut Uniikkiin, sun pitää läpikäydä eräät ehto-toimintosarjat. Vapautuaxesi hämäryyxistä, suorita tästä lähin nää toiminnot!
    ellauri043.html on line 1710: nippu piiskoja kädessä; ja mäiskii umpimähkään oikealle ja vasemmalle rajusti:
    ellauri043.html on line 1737:

    Kaikki ovat lähteneet liesuun;
    ellauri043.html on line 1740:

    Sit ne joutuu lähekkäin, kaukana väkijoukosta;
    ellauri043.html on line 1744: Ne kazoo toisiaan; ja niiden silmät lähettävät kokonaisen hyökyaallon ajatuxia, tuhansia ikivanhoja juttuja, hämäriä ja syvällisiä. Lopulta


    ellauri043.html on line 1752:

    Äkkiä mä kuulin kiljuntaa. Huudettiin: se on noita! se on piru ize! Ja väkijoukko pysähtyi meidän talon eteen, Asklepioxen temppeliä vastapäätä. Mä kiskoin izeni käsillä ikkunaristikolle.
    ellauri043.html on line 1755: Temppelin pylväikössä oli mies joka kantoi kaulassaan rautarengasta. Se otti hiiliä grillistä, ja teki niistä rinnalleen pitkiä rivejä, kuzuen: Jeesus, Jeesus. Jengi sanoi: toi ei ole luvallista! Kivitetään se! Se vaan jatkoi. Ennenkuulumatonta, jänskää. Auringonkukkia pyöri mun silmissä, ja mä kuulin avaruudessa kultaharpun värähdyxiä. Päivä lankesi. Mun kädet irtosivat tangoista, mun ruumis löpsähti, ja kun se oli vienyt mut taloonsa…


    ellauri043.html on line 1781:

    Antonius kääntyy, ja sen lähellä, toisella puolella penkillä, istuu toinen nainen — tää on blondi,
    ellauri043.html on line 1787: Me oltiin palaamassa Tarsoxesta vuorten kautta, kun tienmutkassa nähtiin mies viikunapuun alla.
    ellauri043.html on line 1790: Se huusi kaukaa: «Pysähtykää!»
    ellauri043.html on line 1791: ja se ryntää kohti huutaen meille kirouxia. Orjat juoxi hätiin. Se räjähti nauramaan. Hevoset nousi pystyyn. Molossit (koerat) haukku kaikki.
    ellauri043.html on line 1800:

    Ensin lähestyivät orjat. «Maisteri, ne sanoivat, meidän elukat on väsyneitä.
    ellauri043.html on line 1804:

    Sit se puhui. Tunsin jonkun lähelläni. Se oli puoliso; kuuntelin tota toista. Se hinas izeään kivillä huutaen:
    ellauri043.html on line 1876:

    Pelastaja on sanonut: mä tulin sähläämään naisten työt.


    ellauri043.html on line 1886:

    Ja, lähestyen koko ajan samalta puolelta Anttoni tapaa
    ellauri043.html on line 1918:

    Murskatkaa hedelmä! Sotkekaa lähde! Hukuttakaa lapsi!
    ellauri043.html on line 1930:

    Audimiehet ampuu piruun nuolia. Schollyridit heittää kattoon sinisiä purjeita. Askidit heittäytyy rähmälleen leilin edessä. Marcioniitit kastaa vainaan öljyllä. Apelleen edesä yx nainen, selittääxeen ideansa paremmin, tunkee patonkia pulloon. Toinen Sampsalaisten keskellä jakaa öylättinä sandaalinsa tomua. Marcoslaisten kukilla peitetyllä sängyllä jotkut bylsivät. Sirkuslaiset tunkee toisiinsa sapuskaa, valesiaanit raippaa, Bardesaani räppää, Karpokraatti joraa, Maximilla ja Priscilla päästää pakotettuja huokauxia. Ja Kappadokian väärä profetissa ihan nakuna kyynärpäilee leijonan päällä, heiluttelee 3 soihtua ja huutaa Hirveää Kirousta.
    ellauri043.html on line 1933: Pilarit huojuu kuin puunrungot, onnenkalut kerettiläispomojen kaulassa ampuu ristiin tulilinjoja, kappelien tähtikuviot heilahtelee, seinät huojuu väkijoukon kirnussa, joka nuppi pompahtelee ja ölyää.
    ellauri043.html on line 1949: Samaa todistaa myös sen nimet: kariza, paimen, lähde, viisaus, miehen poika, profeetta, oikotie, nelikulmainen kivi!
    ellauri043.html on line 2032:

    punapartainen, läikkäinen ja pitaalinen, tulee ihan iholle; rähättäen karmeesti:
    ellauri043.html on line 2097:

    Mepä tunnettiin se, meikämannet, me tunnettiin se kirvesmiehen poika! Me oltiin sen ikätovereita, asuttiin samalla karzalla. Se muovaili mudasta pikkulintuija, pelkäämättä leikkuulautojen reunoja (???) auttoi iskää kirveshommissa, tai piteli äidille värjättyjä lankavyyhtejä. Size teki matkan Egyptiin, josta se toi isoja salaisuuxia. Me oltiin Jerikossa, kun se tuli tapaamaan heinäsirkkojen popsijaa. Ne juttelivat matalalla äänellä, kukaan ei saanut selvää siitä. Mutta siitä lähtien se alkoi pitää meteliä Galileassa, ja sen nimissä on paljon satuja.


    ellauri043.html on line 2154:

    Ensi alkuun ihmetyttää että edessä on pitkä veren värinen ihmispäinen kotelo josta lähtee säteitä, ja sano Knouphis, kirjoitettuna kreikaxi joka puolelle. Se on pylväänpätkän päällä jalustalla. Huoneen muilla seinillä on kiilloitetusta raudasta tehtyjä korkokuvia, eläinten päitä: härän, leijonan, kotkan, koiran ja aasinpää — vieläpä!


    ellauri043.html on line 2155:

    Savilamput näiden kuvatusten alla heittää häilähtelevää valoa. Antonius, huomaa muurin raosta kuun, joka loistaa kaukaa maininkien päällä, ja se erottaa jopa pientä säännöllistä liplatusta, ja laivan kölin soinnittoman äänen sen kolhiessa möljän kiviin.


    ellauri043.html on line 2201:

    Mut sitten, nähdessään miten kaunis mies siitä tuli, jumala sai raivarin. Se vangizi sen valtakuntaansa, kieltäen siltä tieteen Mezätalon.


    ellauri043.html on line 2202:

    Mut se mirri tuli toisen kerran hätiin!! Se lähetti käärmeen, joka pitkien kiemuroiden jälkeen sai sen rikkomaan tätä vihapuhetta.


    ellauri043.html on line 2203:

    Ja mies, maistettuaan tiedelehteä, osas tähtitiedettä.


    ellauri043.html on line 2239:

    Kurvikas kuin joet, pyylevä kuin aurinko, musta kultaläikillä kuin taivaanvahvuus tähtineen!
    ellauri043.html on line 2286:

    Tää melu saa sen raottamaan silmiä, ja se erottaa Niilin, kaartelevana ja kirkkaana kuun valaistuxessa, kuin suuri käärme hiekan keskellä; — niin että näköharha tarttuu siihen uudestaan, se ei ole lähtenyt Ofiittien luota; ne ympäröivät sen, kuzuu sitä, raahaavat matkalaukkuja, laskeutuvat kohti satamaa. Se on nousemassa laivaan niiden kaa.
    ellauri043.html on line 2295:

    Äkkiä lähtee pitkä kohina, kova ja tunnelimainen kuin vesi vessanpöntössä.
    ellauri043.html on line 2386:

    Eläintenhoitaja tulee putkaan; marttyyrit säpsähtävät.


    ellauri043.html on line 2409:

    Marttyyrit hälähtää voihkimaan, syleilee izeään. Niille tarjotaan muki rauhottavaa viiniä. Ne antaa sen kulkea kädestä käteen ripeästi.


    ellauri043.html on line 2421:

    Niitä tulee lisää, köykäsesti. Silmiä kiiluu pitkien verhojen raosta. Niiden askeleiden huolettomuudesta ja niistä lähtevistä tuoxahduxista Antonius tunnistaa ne patriisinaisixi.
    ellauri043.html on line 2493:

    Tai, silmä tähdättynä laattoihin, ne mutisevat:


    ellauri043.html on line 2500:

    Saisko olla pultista (mitähän se on), mun tekemää, vainaan mieleistä, paljon munia ja kaxinkertainen annos jauhoa! Syödäänpä se yhdessä, niinkuin ennen, eikö niin?


    ellauri043.html on line 2503:

    Se laittaa siitä vähän huulilleen; ja äkkiä, se alkaa nauraa ihan huutonaurua, villinä.


    ellauri043.html on line 2506: vähitellen, niiden kädet koskee toisiaan, niiden huulet yhtyvät, verhot raottuvat, ja ne alkaa sekaantua haudoilla kuppien ja soihtujen keskellä.


    ellauri043.html on line 2513: näkee selvästi bambujen läpi pylväsmezän, sinertävänharmaan. Ne on puunrunkoja jotka tulee vaan yhdestä rungosta. Jokaisesta sen haarasta lähtee toisia haaroja, jotka tunkeutuvat maaperään; ja tää näiden äärettömästi moninkertaistuvien vaaka- ja pystysuorien viivojen kokonaisuus muistuttaisi jättimäistä kehikkoa, ellei siellä olisi sielä täällä pientä viikunaa, mustalehtistä, kuten sykomori.
    ellauri043.html on line 2543:

    Ja mä ruokin izeäni kukilla ja hedelmillä, noudattaen ohjeita niin tarkasti, ettei koirakaan oo nähnyt mua syömässä.


    ellauri043.html on line 2544:

    Kerta olemassaolo tulee hajoomisesta, ja hajoominen halusta, halu aistimuxista, aistimus kosketuxesta, mä olen välttänyt kaikenlaista toimintaa, kaikkea kosketusta; ja — liikkumatta enempää kuin hautaveistos, hengittäen 2 sieraimeni kautta, keskittäen kazeen nenänpäähän, ja mietiskellen eetteriä hengessäni, maailma jäsenissäni, kuuta sydämessäni, — ma unexin suuren sielun esanssia, josta lähtee koko ajan, kuin tulen kipinöitä, elämän alkuja.


    ellauri043.html on line 2555:

    Se sanoi kaiken tän yxitoikkoisella äänellä. Lehdet sen ympärillä käpristyvät. Rotat lähtee karkuun maata pitkin.


    ellauri043.html on line 2579:

    Missäs Hilario luuraa? Tässähän se oli ihan justiinsa. Mä näin sen!


    ellauri043.html on line 2608: kuuntelee. Liekki lähenee.


    ellauri043.html on line 2611:

    Ja se näkee tulevaxi naisen joka itkee, nojaten valkopartaisen miehen olkapäähän.
    ellauri043.html on line 2656:

    Antonius hätkähtää.


    ellauri043.html on line 2689:

    Mut tyttöhän on täysin tärähtänyt! Minkätähen?…
    ellauri043.html on line 2711: Se oli Troijan Helena, jonka muistollekin runoilija Lällikooros kiroilee. Se oli Lucrezia, kunkkujen raiskaama herrasrouva. Se oli Delila, joka leikkas Homer Simpsonilta tukan. Se oli Burdan ja Ellen ja Eeva-lehden kansikuvatyttönä. Se oli tää Israelin tipsu joka antoi pukeille. Se rakastaa syrjähyppyjä, kuvainpalvontaa, hassuttelua ja tonttuilua. Se on ammattiauttanut kaikkia kansoja. Se on laulanut kaikilla autolautoilla. Se on nuollut kaikkia hengityssuojaimia.


    ellauri043.html on line 2758: Se oot sinä!… Se oot siis sä? Mähän tunnen sun rikosrekisterin!


    ellauri043.html on line 2760: Sä synnyit Gittoissa, lähellä Samariaa. Dositheos, sun eskariope, anto sulle potkut! Sä sätit P.Peeveliä kun se käänsi sulta naisen! Ja hävittyäs vielä P.Pieralle sä raippasit ja säikähdit niin, et heitit taikakalupussin jorpakkoon!


    ellauri043.html on line 2762:

    Lähes kaikki säilyneet kuvaukset Simon Maguksesta sisältyvät varhaisten kirkkoisien Irenaeuksen, Justinos Marttyyrin ja Hippolytoksen teksteihin sekä apokryfiseen tekstiin Pietarin teot, jossa muun muassa kuvaillaan Roomassa käytyä Simon Maguksen ja Simon Pietarin välistä ”ihmekilpailua”. Pietarin teoissa kerrotaan, että Simon ”sai pronssikäärmeen liikkumaan, kivipatsaat nauramaan ja itsensä kohoamaan ilmaan”, kun taas Simon Pietari ”paransi sairaan sanan avulla ja sai sokean näkemään”.
    ellauri043.html on line 2788: Roomalaisten keskuudessa mä lensin sirkuxessa niin korkeella ettei mua enää nähty. Nero käski mestata mut ja maahan putosikin lampaanpää, mut ei mun. Lopux mut haudattiin ilmielävänä,mut mä nousin kuolleista 3. päivänä. Todiste: mä oon tässä!
    ellauri043.html on line 2805: Se on ylimmän kerroxen asukkaan ääni! Sillä tonttu iki-iäkäs sun jumala on tuli. Ja kaikki luomiset lähtee tän hellan purskahduxista.
    ellauri043.html on line 2821:

    älähtää:


    ellauri043.html on line 2855:

    hypähtää:


    ellauri043.html on line 2939:

    Tulkoon lähemmäxi!


    ellauri043.html on line 2955: Sä haluisit tietää kuka mä oon, mitä mä oon tehnyt, mitä mä tuumin? Siitähän kenkä puristaa, lapsukainen?
    ellauri043.html on line 3000: Mun syntymäyönä äite oli poimivinaan kukkia järven rannalla. Ilmesty joku välähdys ja mun äiti turautti mut maailmaan nukutuxessa jouzenlaulun säestyxellä.
    ellauri043.html on line 3003: Viistoistiaax asti mut upotettiin 3x vuodessa Asbadeian lähteeseen, joka vesi väljähtää väärät puheet; ja mun ruumista hierottiin snyzan lehdillä, jotta tulisin siveäx.
    ellauri043.html on line 3015:

    Häh?
    ellauri043.html on line 3059: Mä olin eka Hyrkanian merellä saakka. Tein sinne rengasmatkan! Ja Barometrien maan kautta, sen mihin on haudattu Bukefalos, menin alas Niniveen. Kaupungin porteilla mua lähestyi 1 mies.
    ellauri043.html on line 3076: Se halus lähteä mun messiin tulkixi.
    ellauri043.html on line 3082: Mutta te vastasitte et ymmärrätte kaikkia kieliä ja arvaatte kaikkien ajatuxet. Sit mä suutelin takkinne helmoja, ja lähdin jolkottamaan teidän perästä.
    ellauri043.html on line 3105:

    Kuningas otti mut vastaan jalkeillaan, hopeavaltaaistuimen vieressä, pyöressä tähtisalissa; — ja kupolissa roikkui huomaamattomissa langissa neljä isoa kultalintua, 2 siipeä per lintu levällään.


    ellauri043.html on line 3137:

    Lopulta lähdettiin Babylonista; ja kuun valossa me nähtiin yxkax empuusa.
    ellauri043.html on line 3140: Empusat olivat Hekaten seuralaisia, ja hän lähettikin niitä pelottelemaan matkalaisia. Nämä muodonmuuttajat ilmestyivät tällöin muuttaen jatkuvasti hahmoaan, mutta niiden vaarallisuus oli hyvinkin kyseenalaista, koska jatkuvasti solvaamalla ne sai helposti pakenemaan kirkuen pois.
    ellauri043.html on line 3154:

    Mihin nää nyt tähtäävät?


    ellauri043.html on line 3181: Kun mä olin valmis lähtemään, kunkku antoi mulle parasollin ja sanoi: mulla on Induxella valkoisten kamelien siittola. Kun et enää halua niitä, puhalla niiden korviin. Ne tulee kyllä takaisin.
    ellauri043.html on line 3231:

    Ja rutto lähti!


    ellauri043.html on line 3249:

    Täh!
    ellauri043.html on line 3301:

    Yhtenä iltana yhdessä lähiössä se tapasi yhden naisen.


    ellauri043.html on line 3417:

    hytkähtäen:
    ellauri043.html on line 3523: lähestyy Anttoa ja huutaa sille päin korvia:
    ellauri043.html on line 3530:

    Kybele tai Kibele (m.kreik. Κυβέλη) oli muinainen Vähän-Aasian kansojen palvoma äitijumalatar. Kybelen palvontamenoille olivat ominaisia hurjat ekstaattiset tanssit.
    ellauri043.html on line 3568: Me lähetään etelään kuin Niklas, vuorten ja isojen ulapoiden taa, ezimään parfyymeista syytä rakkauteen. Saat haistaa myrrhodionin odööriä, joka saa heiverömmät hengiltä. Huuhdot kroppaas Junonian saaren ruusuöljyjärvessä. Näet kevätesikoilla uinuvan liskon joka herää kerran vuosisadassa kun paise (tai granaatti) kypsyy sen ozalla ja putoaa. Tähdet sykkii kuin silmät, laulukaskaat laulaa kuorossa kuin lyyrat, humalat hengittää ulos kuihtuneita kukkia; sun keuhkot laajenee ilmoissa (tai sävelmissä), ja sun sydämessä ja lätyssä. (tms runollista)


    ellauri043.html on line 3662:

    Voi kun ne jo menisivät! Lähtisivät jo!
    ellauri043.html on line 3760: rutistaa ristiä, ja kazoo niiden lentoonlähtöä.
    ellauri043.html on line 3781: Mä muistan nähneeni niitä satoja kerralla, Elephantinen saarella, Diocletianuxen aikana. Keisari oli luovuttanut paimentolaisille ison maan sillä ehdolla, että ne vartioisivat rajoja; ja sopimus tehtiin «Näkymättömien voimien» nimin. Eihän ketkään kansat välitä toisten jumalista.
    ellauri043.html on line 3786: Kun mä asuin Heliopolixen temppelissä, kazelin usein kaikkea mitä oli seinillä: korppikotkia kantamassa valtikoita, krokoja rämpyttämässä lyyraa, kuvia käärmemiehistä, lehmänpäisistä naisista rähmällään jättikyrpäisten jumalien edessä, ja niiden yliluonnolliset hahmot veti mut muihin maailmoihin. Ois ollut kiva tietää mitä niiden levolliset silmät näkivät.
    ellauri043.html on line 3796: Ja se näkee maan tasalla kukkia, kiviä, kotiloita, puunoxia, epämääräisiä eläinhahmoja, sekä jonkinalisia rähmäsilmäisiä kääpiöitä; ne ovat jumalia. Se ratkee nauruun.
    ellauri043.html on line 3806:

    ei ylläty nähdessään sen.
    ellauri043.html on line 3897:

    Se on nuori, parraton, kauniimpi kuin tyttö ja läpikuultavien huntujen peitossa. Sen tiaran helmet loistavat doucement kuin kuut, tähtiketju tekee monta kierrosta sen rinnann ympäri - ja toinen käsi pään alla se lepää uneksuvan ja humaltuneen oloisena.
    ellauri043.html on line 3936: Ja nää jumalat ja jumalattaret 10-kertastuu, moninkertaistuu. Niiden hartioista puskee käsivarsia, niiden käsivarsista käsiä jotka pitelee viirejä, kirveitä, kilpiä, miekkoja, päivänvarjoja ja helistimiä. Lähteitä suihkuaa niiden päistä, yrttejä laskeutuu niiden nenänreijistä.
    ellauri043.html on line 3939: Kahareisin lintujen päällä, kantotuoleihin kapaloituina, tönöttäen kultaistuimilla, ne matkustaa, unexii, käskee, juo viiniä, hengittää kukkia. Tanssijattaret pyörähtelee, jättiläiset jahtaa hirviöitä, yxinäiset meditoi luolien suuaukolla. Ei erota tähtiä silmäteristä, pilviä banderolleista, Riikinkukot ottaa juotavaa kultapölypuroista, paviljonkien koruommel sekottuu leobardien täpliin, värilliset säteet risteäbvät sinisessä ilmassa lentävien nuolten kaa ja suizutusastioiden joita heilutetaan.
    ellauri043.html on line 4006:

    Mä lähin ulos oikeasta kyljestä. Tähtiä pysähtyi.
    ellauri043.html on line 4017: «Ja kun ne näkivät tähden pysähtyvän, he tunsivat suuren ilon!»
    ellauri043.html on line 4041: Yx hemmo nimeltä Simon, jonka ei pitänyt kuolla ennenkuin se olis nähnyt kristuxen!»
    ellauri043.html on line 4116: — mun karvat lähti, mun ruumis tuli mustaxi; mun silmät vajonneina silmäkuoppiin mustuttivat tähtiä kaivon pohjalla.
    ellauri043.html on line 4144:

    Sitte se lähetti mulle sen tyttäret — kauniita, hyvinvarustettuja, kultavöissä, hampaaat valkoiset kuin jasmiini, reidet pyöreät kuin elefantin töppönen.
    ellauri043.html on line 4175:

    Ja tässä viimeisessä elämässä, kun olen saarnannut lakia, mulla ei ole enää mitään tekemistä. Iso periodi on läpivedetty! Ihmiset, eläimet, jumalat, bambut, valtameret, vuoret, Gangesin hiekanjyvät ja myriadin myriadit tähdet, kaikki kuolevat; —
    ellauri043.html on line 4200:

    Sitten ilmestyy erikoinen olento, jolla on ihmisen pää kalan ruumiissa. Se lähestyy suoraan ilmassa, lyöden pyrstöllään hiekkaa; ja tää kädetön patriarkka saa Antoniuxen nauramaan.
    ellauri043.html on line 4220: ö

    Sen koommin mä elin lammikoissa jotka jäi suuresta tuhotulvasta. Mutta aavikoituminen jatkuu niiden ympärillä, tuuli heittää niihin lisää hiekkaa, aurinko ahmii niitä; - ja mä kuolen mun kalkkikivipetille, kazellen veden läpi tähtiä. I'll be back!
    ellauri043.html on line 4251: Ja ne löytää izensä tasanteelta nelkkarissa tornissa, joka on 6 muun tornin huipulla. Tornit kapenee ylöspäin mennessä niin et ne muodostaa hirmuisen pyramidin. Alhaalla erottuu iso musta massa - kaupunki epäilemättä - joka levilää tasangoille. Sää on kolea, taivas synkänsininen; tähdet vilkkuvat joukolla.
    ellauri043.html on line 4254: Keskellä tasannetta nousee valkoisesta kivestä väsätty pylväs. Yltympäriinsä pörrää pappeja valkoisissa liinavaatteissa, niin et ne menee ympyrää, ja ne kyylää tähtiä nenät pydessä.
    ellauri043.html on line 4271: 7 kiertotähdestä 2 on hyvänsuopia, 2 pahaa, 3 vähän niin ja näin; kikki maan päällä riippuu ikuisista tulista. Niiden semasta ja liikkeestä voi vetää ennusteita; - ja sä dallaat maailman respektaabeleimmalla paikalla. Pythagoras ja Zarathustra treffas täällä. Tällä paikoin tää jengi on tähystänyt tähtiä viimeiset 12K vuotta (ca.) tutustuaxeen paremmin jumaliin.
    ellauri043.html on line 4278: Ei tähdet ole jumalia.
    ellauri043.html on line 4304: Toi tossa, Belus, eka säde, aurinko, maskuliininen! Se toinen, johon se ruiskahtaa, on sen alla (lähetyssaarnaajamaisesti).
    ellauri043.html on line 4402: Mulla oli meikäläiset, mun tiimi, tiernapojat, ja mä kazelin alas mun kotisohvalta kaikkia eri rangin tähtiä.


    ellauri043.html on line 4415: Sillä aikaa kun taivaan vallat otti mittaa demoneista, Iranin lapset ajoi takaa käärmeitä. Kuningas, jota lukematon hovi palveli kontallaan asiakasrajapinnassa, käytti mun naamaria, piti mun kampausta (tai pipoa). Sen puutarhat oli taivaallisia; ja sen pazas esitti sitä suolistamassa mörköä, - vähän sellanen hyvä tekee selvää pahasta -logo.
    ellauri043.html on line 4444: Jellonat heilimöi sen olkapäillä; etelän hetelmiä, kukkia ja tähtiä risteilee sen rinnuxilla; alempana levittäytyy kolme riviä tissejä; ja vazasta jalkoihin asti sitä puristaa ahdas korsetti, josta lähtee puolivartalokuvina hirviä,aarnikotkia (eli vaakalintuja eli griippejä) ja mehiläisiä. Se näkyy koska siihen antaa valjua valoa sen pään takana oleva hopeakiekko, pyöreä kuin kuu.
    ellauri043.html on line 4457: Sen kukat kuihtuu. Sen ylikypsät hetelmät putoaa. Leijonat ja sonnit kurottelee kaulojaan; hirvet mylvii loppuunpalaneina; mehiläiset tekee pörähdellen maassa kuolemaa.
    ellauri043.html on line 4473: Ompas lettu elo, palmujen parfyymi, lehtivihreän havina, lähteiden läpinäkyvyys! Haluaisin lätistyä ihan levynä maahan tunteaxeni sen sydänalassa; ja mun elämä palais takasin ikinuorexi!
    ellauri043.html on line 4507: Kas tässä hyvä jumalatar, vuorten ideasepotar, Syyrian isoäiskä! Lähemmäxi, hyvä yleisö!
    ellauri043.html on line 4534: Väki tunkee nähdäxeen paremmin.
    ellauri043.html on line 4578: Pappi pirskottaa sillä porukat; ja kaikki — ml Anttu ja Ile — palavan puun ympärille keräntyneinä kazoo uhrin viimeisiä nytkähdyxiä.
    ellauri043.html on line 4584: Se pysähtyy havaitessaan fryygialaispipoisen nuoren miehen.
    ellauri043.html on line 4611: Terävällä kivellä se salvoo izensä, sit lähtee menee hirmuhöökällä, heiluttaen ilmassa irtokalua.
    ellauri043.html on line 4615: Papit seuraa jumalan esimerkkiä "gör det"-metodilla, uskovaiset seuraa pappeja. Miehet ja naiset vaihtaa kuteita, syleilevät; — ja tää vereslihojen syöveri lähtee sekin vetään, äänten muuttuessa etääntyessään kirkuvammixi ja kimakammixi kuin itkijöillä hautajaisissa.
    ellauri043.html on line 4678: Leikkaamaton tukka verhoo sen kiireestä kantapäähän. Se roiskii niin paljon kyyneliä että siihen sattuu varmasti enemmän kuin muihin, se on erilainen kuin muut, siihen ottaa ääreist yli-inhimillisen kovasti.
    ellauri043.html on line 4697: Sä oot kanttuvei; ja suihkulähteet itkevät, puut riippuvat. Talvipuhuri viheltää paljaissa puskissa.
    ellauri043.html on line 4700: Mun silmät umpeutuu, kert sut peittää pimeys. Nyt sä asut maapallon toisella puolella, lähellä mun kovinta kilpailijaa.
    ellauri043.html on line 4737: kiertotähdet, tähtikuviot, joet, tuulen muhinat, valonkajastuxet, neuvokaa mulle missä luuraa Osiris!
    ellauri043.html on line 4781: Kylvöt, niitot, hirveä jyske varstojen ja viininkorjuut seurasivat toisiaan säännöllisesti, seuraten vuodenaikojen vaihtelua. Alituisesti puhtaina öinä suuret tähdet säteilivät. Päivät kylpivät muuttumattomassa loistossa. Kuin kuningaspari näkyivät aurinko ja kuu molemmissa päissä taivaanrantaa.
    ellauri043.html on line 4817: Egypti! Egypti! Sun isojen liikkumattomien jumalien olkapäät on linnunkakan valkaisemat, ja aavikolla käyvä tuli pyörittelee sun vainajien tuhkia! Anubis, varjojen vartija, älä lähe!
    ellauri043.html on line 4836:

    Se ei ole enää läsnä. A lysähtää kokoon häpeästä.
    ellauri043.html on line 4865: Eikö susta tunnu että niillä on ... joskus ... vähän niinkuin aavistusta todesta?
    ellauri043.html on line 4895:

    Vielä riittää nähtävää. Käänny!
    ellauri043.html on line 4908: Sähän just halusit tuntea ne. Alkaax sun usko horjua hullutusten kyydissä? Mitä sä pelkäät?
    ellauri043.html on line 4920: sen vieressä pyörittelee isoja silmiään. Niitä varjostaa diadeemi, mistä lähtee kuin höyrynä huntu joka liehuu tuulessa.
    ellauri043.html on line 4947: Mutta jumalten rappusten yläpäässä, höyhenenpehmeiden pilvien seassa, joiiden pyörteet kääntyessään pudottelee ruusuja, Venus Anadyomene kazoo izeänsä peilistä; sen silmäterät liukuvat laiskasti sen vähän Esko Ahomaisen raskaiden silmäluomien alla.
    ellauri043.html on line 4950: Sillä on paljon blondia tukkaa joka valuu sen olkapäille, pienet tisuset, hoikka vyötärö, laajat lantiot kuin lyyrankaaret, 2 hyvin pyöreää reittä, polvi- ja nilkkakuopat herkät; lähellä sen suuta lepattelee perhonen. Sen vartalon upeus tekee sen ympärille helmiäisenä loistavan sädekehän; ja kaikki loput Olympoxesta kylpee punaisessa aamunsarastuxessa, joka saavuttaa tuskin havaittavasti sinitaivaan korkeuden.
    ellauri043.html on line 4973: Uhrit palautettiin kukat sormen ympärillä. Muistokin oli vapaa vainaiden lahoomisesta. Ei jäänyt kuin vähän tuhkaa. Sielu, joka sekottui lääkäreihin (korjaan eetteriin) ilman rajoja, oli lähtenyt kohti jumalia!
    ellauri043.html on line 4986: Häneen liittyy myös eräs legenda: Aristaios oli keksinyt mehiläisten hoidon. Mutta koska hän oli ajanut Eurydiken kuolemaan, jumalat suuttuivat hänelle ja tappoivat kaikki hänen mehiläisensä. Hän kääntyi merenjumala Proteuksen puoleen, joka tosin oli vaikeasti tavoitettavissa, sillä hänellä oli tapana muuttaa muotoaan eläimeksi, tulenliekiksi, kiehuvaksi vedeksi; mikä milloinkin oli parasta. Aristaios kuitenkin sai hänet jollakin tavalla kiinni ja Proteus antoi hänelle neuvon: hänen tulisi lepyttää Eurydiken haamu uhraamalla tämän haudalla neljä härkää ja hiehoa. Niin teki Aristaios, ja pian uhrieläinten lihasta pöllähti mehiläisparvia. No mikäs tässä on niin jeesusmaista? Ei kai Jeesus kasvattanut mehiläisiä?
    ellauri043.html on line 5023:

    Ja vähin erin ne painuu vuoreen ja katoaa.
    ellauri043.html on line 5031:

    on tullut alas valtaistuimelta. Ukkonen sen jaloissa savuaa kuin umpimähkäinen kekäle; — ja kotka venyttää kaulaansa kootaxeen nokkaansa sulkasatoiset sulkansa.
    ellauri043.html on line 5036: No mä en sitten nähtävästi enää ole asioiden herra, hyvä on, hienoa, fraternityjen ja kreikkalaisten jumala, kaikkien kuninkaiden esi-isä, taivaan Agamemnon, vuorten Aladobix!
    ellauri043.html on line 5039: Jumalaxitekemisen kotka, mikä Ereboxen puhallus on sut tuonut mulle asti? Tai, lennähdätkö Marsin kentältä tuomaan mulle viimeisen keisarin sielun?
    ellauri043.html on line 5087: Antakaa mun nähdä onko mun laivat jotka puskee briljanttia merta, palanneet mun 3 satamaan, mixi maaseutu näyttää hylätyltä, ja mitä nyt tekee Ateenan tytöt.
    ellauri043.html on line 5110: Mä olen voittanut Kerkoopit, amazonit ja kentaurit. Mä olen tappanut koko joukon kuninkaita. Mä olen rikkonut Akhelouxen (1 iso joki) tötterön (tai sarven). Mä olenhalkaissut vuoria, yhdistänyt valtameriä. Mä vapautin orjamaita; mä kansoitin asumattomia. Mä oon nähnyt koko Gallian. Mä olen kulkenut janoisen erämaan läpi. Mä olen puolustanut jumalia, ja pääsin irti Omphaloxesta. Mutta Olympos on liian painava. Mun kädet väsyy. Mäkin kuolen!
    ellauri043.html on line 5122:

    Tityöxen sisälmyxiä syövä korppikotka nostaa päätä ruualta, Tantalos saa huulen märäxi, Ixionin pyörä pysähtyy.
    ellauri043.html on line 5125: Sillä aikaa Kairoxet ojentavat kyntensä pitääxeen kiinni sieluista; furiat repivät epätoivoissaan käärmeensä tukasta; ja Kerberos, jonka sä panit kytkyeeseen, rähisee, louskuttaen kolmesta kurkustaan.
    ellauri043.html on line 5190:

    Maailma jäähtyy. Täytyy lämmittää lähteitä, tulivuoria ja virtoja jotka rullaa metalleja maan alla! — Lyökää vaan, lyökää kovempaa! Huda hudaa! Täysiä! Koko teholla!
    ellauri043.html on line 5220: Äh! Sekoilua! Dairaa ei ole palautettu mulle! Vaski kuzuu mua kuolleiden asuinsijoille. Tää on toinen Tartaros! Tästä ei kyllä selvitä. Nähdään!
    ellauri043.html on line 5326:

    Kuuluu lähestyviä askelia.
    ellauri043.html on line 5364: Mikä onni, vai mitä, nähdä ne näin kaikki kurjassa tilassa ja kuolinkouristuxissa! Tuu mun kanssa tän kiven päälle niin olet kuin Xerxes joka kazoo armeijoidensa ohimarssia.
    ellauri043.html on line 5377: Ne on väsähtäneet! Niillä on kylmä! lumi painaa niiden karhunnahkoja, ja niiden jalat näkyy niiden tallukoiden repeämistä. Ne itkevät preerioita, missä ruohokummuilla ne veti henkeä taistelun lomassa, pitkät laivat joiden kokat särkivät jäävuoria, ja niiden patiinit joita ne käytti seurataxeen napapiiriä, kantaen käsivarsillaan koko taivaanvahvuutta joka kääntyi niiden mukana.
    ellauri043.html on line 5480: Ne suojelivat kaikkea kurjaa kanssaa, jotka laahasivat rautoja jaloissaan Sabinian kivikoissa, ne jotka kuzuivat porsaita kärsän äänellä, ne jotka keräsivät rypäleitä jalavien korkeudelta, ne jotka tyrkkivät pikkuteitä lannalla kuormattuja aaseja. Työihminen huohottaessaan auranvarressa kuzui niitä vahvistamaan kättänsä; ja lehmipaimenet lehmusten varjossa lähellä maitokalebasseja, kehui niitä vuorotellen ja vuorotellen soitti ruokopilliä.
    ellauri043.html on line 5503: Vähän myöhemmin Ossipago olis lujittanut sen polvet, Barbatus kasvattanut
    ellauri043.html on line 5532: Mutta saveen maalatut esi-isät, meidän jälkeen kuopatut, peittyvät vähitellen homeeseen. Uudet rodut, rangaistaxeen meitä omista pettymyxistään, ovat särkeneet meiltä leukaluut; rottien hampaissa meidän puiset ruumiit murenevat.
    ellauri043.html on line 5557: Crepitus on väitetty pierujen, suolikaasujen ja muiden tuhnujen jumala antiikin Roomassa. Monet tärkeät ranskalaiset kirjalliset lähteet mainizevat sen, mutta ainoa antiikkinen lähde on yx kristillinen satiiri. Nimi Crepitus ei kuulosta roomalaiselta.
    ellauri043.html on line 5563: 1 Legendan lähde
    ellauri043.html on line 5596:

    Sitten ukkosenjyrähdys;
    ellauri043.html on line 5659: on sen edessä, — mutta muodoltaan muuttuneena, kauniina kuin arkkienkeli, valovoimaisena kuin aurinko, — ja niin isona, että sen nähdäxeen
    ellauri043.html on line 5696:

    Haluutkos nähdä?
    ellauri043.html on line 5744: Alhaalla mun alla salamat välähtelee, näköpiiri laajenee, joet risteilevät. Toi vaalea läiskä on autiomaa, tää vesilätäkkö on valtameri.
    ellauri043.html on line 5775: Taivaanvahvuus onkin vaan tähtikudelma tai pikemminkin neule.


    ellauri043.html on line 5816: Mennääs kohti noita tähtiä, jotka säteilee lempeämmin, nähdäxemme enkelit jotka pitelee niitä käsissään kuin assan kiviukot lamppuja!
    ellauri043.html on line 5822:

    vie sen tähtijoukkoon.
    ellauri043.html on line 5841: Kuten kiintotähdistö joka kasvaa sitä mukaa kun sä kohoat, se suurenee sun ajatuxen yletesä; — ja sä tunnet ilon lisääntyvän, tän maailman löytöretken mukana, tän äärettömän suurentuessa.
    ellauri043.html on line 5853: Tähdet moninkertaistuvat, tuikkivat. Taivaanlaen linnunrata kehittyy kuin Kouvola, tai jättimäinen vyö, jossa on väliin reikiä, noissa sen kirkkauden rakosissa leviää pimeitä avaruuxia. On tähtisateita, kultapölylaahuxia, valohöyryjä jotka keijuu ja hajoaa.
    ellauri043.html on line 5856: Joskus pyrstötähti lentää ohi yhtäkkiä; — sit lukemattomien valojen tyyneys jatkuu entisellään.
    ellauri043.html on line 5862: Se muistaa halvexien entisten päiviensä tietämättömyyden, untensa keskinkertaisuuden. Tässä sillä sentään on lähellään nää valopallot joita se tihrusti alaalta! Se erottaa niiden liikeratojen risteyskohdat, niiden vektoreiden komplexikomponentit. Se näkee ne tulossa kaukaa —.
    ellauri043.html on line 5866: Se havaizee yhdellä silmäyxellä etelän ristin ja ison karhun, ilvexen ja kentaurin, kalojen tähtisumun, Orionin tähtikuvion 6 aurinkoa, Jupiterin 4 kirrtolaisineen, ja jättimäisen Saturnuxen 3-kertaisen renkaan! Kaikki planeetat, kaikki tähdet jotka ihmiset myöhemmin löytävät! Se täyttää silmänsä niiden valoilla, se ylitäyttää päänsä niiden välimatkalaskelmilla, — sit sen pää nuupahtaa.
    ellauri043.html on line 5897: Mutta elukat jotka kansoittavat maan tulee sinne peräjälkeen. Samalla lailla taivaalle syntyy uusia tähtiä, eri seurauxia eri syistä.
    ellauri043.html on line 5915: Siis mitä? Maailmanhistoria on peli, jossa jumalalla on voittostrategia. Ei se muuta mieltään kesken peliä eikä koskan ylläty apinan siirrosta, koska peli on sille täydellisen informaation peli. Se on kazonut kaikkien kortit. Vähän sellistä Arskan draamaattista ironiaa.
    ellauri043.html on line 5943:

    pysähtyy, ja keinuttaen A:ta pehmeästi:
    ellauri043.html on line 6065: Sunko järjen vaatimuxet sanelee asioiden laidan! Vähänpä jumala piittaa pahasta, kerta maa on täynnä sitä!
    ellauri043.html on line 6083:

    Piru on vähitellen levitellyt pitkiä siipiään; nyt ne peittää avaruuden.
    ellauri043.html on line 6094: Hirmu kylmä jäätää mut sielun pohjamutiin saakka. Tää on enemmän kuin jaxaa kärsiä! Tää on kuin kuolemaakin pahempi kohtalo. Mä pyörin jumalhämärässä. Pimeys tulee mun sisään. Mun omatunto (tai tietoisuus) räjähtää tästä olemattomuuden laajenemisesta!
    ellauri043.html on line 6108: Sen näkyvät muodot on ehkä aistiharha, sen kouriintuntuvampi mazku ehkä sun mielikuvitusta. Ehkä koko maailma on jatkuvaa asioiden kuralolloa, ja näkyväinen on päinvastoin ainutta vähän todempaa, kuvitelma ainoaa todellisuutta.
    ellauri043.html on line 6144:

    A yrittää nousta, mutta mätkähtää takaisin, ja hampaat kalisten:
    ellauri043.html on line 6163:

    Ääh!
    ellauri043.html on line 6174: Poikasena minä huvittelin rakentamalla pikkukivistä termiittipesiä. Mun äiti kazo mua läheltä.
    ellauri043.html on line 6187:

    Missähän se on nyt, Ammonaria?
    ellauri043.html on line 6191: — ja tukahtuen vähän liian kuumassa ilmapiirissä, se huohottaa, vyötärö kaarella, 2 tissiä eteentyöntyneinä. Kappas!… noinpas vaan mun "liha" tossa "kapinoi"!
    ellauri043.html on line 6201: Mies joka putois tästä kuolisi. Mikä helpompaa, kierähdys vasempaan, se liike riittäisi! Yx vaan.
    ellauri043.html on line 6213:

    Antonius nousee hypähtäen hämmästyxestä. Se on näkevinään äitinsä henkiin palanneena.
    ellauri043.html on line 6286: Sen pitkä paljeteilla koristeltu mekko välkähtelee metallisesti;
    ellauri043.html on line 6287: sen botoxihuulet näyttää vereviltä, ja sen vähän raskaat silmäluomet on niin raukeat,
    ellauri043.html on line 6310:

    Mene Rakotixen lähiöön, työnnä auki sinisexi maalattu ovi; ja kun olet sisäpihalla, jossa solisee suihkulähde, nainen esittäytyy sulle — valkosilkkisessä kultalameisessa yöpaidassa, hiuxet auki, nauru kuin kalkkarokäärmeen kalistus. Se on näppärä. Saat maistaa sen hoidossa ekan panon ylpeyden ja tarpeen tyydytyxen.
    ellauri043.html on line 6319: Sähän voisit, ex je, kuvitella teidät kulkemassa mezässä kuun loisteessa? Kun puristatte toistenne käsiä, teidän läpi kulkee väristys; teidän toisiaan lähestyvät silmät hulahtavat toisiinsa kuin aineettomat aallot, ja teidän "sydämmet" täyttyy verellä; tulee pikku räjähdys kuin aivastus, ihana pyörre, ylizevuotava humalatila.
    ellauri043.html on line 6327: Ei tarvi saada riemuja ollaxeen niistä katkera! Riittää nähdä ne kaukaa, niin teidät valtaa inhotus.
    ellauri043.html on line 6342: Sä löydät timantteja kivien seasta, lähteitä hiekan alta, viihdettä riskeistä joita sä halvexit; ja on jopa maanpäällisiä "seutuja" jotka haluis painaa "sydäntä" vasten.
    ellauri043.html on line 6355:

    Sitäpaizi, sähän uskot "lihan" ylösnousemuxeen, joka on elämän kuljetusalusta ikuisuuteen!
    ellauri043.html on line 6435:

    Mun dramaattinen ironia ylittää kaikki muut, jopa Aarne Kinnusen! Jengi kiemurtelee mielihyvästä kninkaiden hautajaisissa, kansanmurhasta; — ja sotaan lähdetään pillit soiden, töyhdöissä ja liput ojossa, kultahaarniskoissa, ei voisi toivoa enempää kunnianosoituxia ja seremoniaa.
    ellauri043.html on line 6478: Alapäässä, kultapistein tähditetty käärinliina tekee laahuxen;
    ellauri043.html on line 6502: Ja täähän tässä on tosi hölmöä: mitä hyötyä on yxilöstä, joka ei enää lisäänny, ei edistä tiimin lisääntymistä muutenkaan, vaan haluaa vaan roikkua silti mukana. Täys loinen! Mutta hullunkurisinta on, että just tämän hyödyttömän hengailun toivossa sit termiitit (ei vaan eremiitit) tekee työtä käskettyä, eli uhraa oman onnensa yhteishyvän alttarille. Äärimmäinen izekkyys kääntyykin äärimmäisexi uhrimielexi. Hyvä niin, sanoo Darwin ja antaa mennä.
    ellauri043.html on line 6513: Jossain pitää olla alkukuvioita, joista kappaleet (tai ruumiit) on vaan kuvia. Jos ne vois nähdä, tuntisi matskun ja ajatuxen siteen, josta oleminen koostuu!
    ellauri043.html on line 6516: Nää on ne kuvat jotka oli maalattu Babyloniin Beluxen temppelin seiniin, ja ne oli mosaiikissa Karthagon satamassa. Mäkin olen joskus nähnyt taivaalla ikäänkuin henkiolentoja. (Pilvet voi näyttää joskus hepoilta, joskus laivoilta.) Ne jotka kulkee autiomaan läpi tapaavat eläimiä joita ei voi edes kuvailla.
    ellauri043.html on line 6525: Hypiskellen, lentäen, sylkien tulta sieraimistaan, ja lyöden lohikäärmeenhännällään siipiään, virheäsilmainen Kimara pyörähtelee haukkuen.
    ellauri043.html on line 6617: Meri palaa vuoteeseen, vilja huojuu tuulessa, karavaani kulkee, koirat haukkuvat, pöly lentää, kaupungit murenevat; — ja mun kaze, jota kukaan ei pysty selvittämään, pysyy tähdättynä kohti asioita jotka on tapahtumahorisontin ulkopuolella.
    ellauri043.html on line 6707: Sä liikut, lähet taas karkuun!
    ellauri043.html on line 6731: Ja kaivautuen vähitellen se katoo hiekkaan, sillä aikaa kuin Kimara, joka roikuttaa kieltä ulkona, etääntyy tehden piruetteja.
    ellauri043.html on line 6737:

    Lopulta se erottaa vähän niinkun ihmisruumiiden hahmoa.
    ellauri043.html on line 6755: — vähän niinkuin unikuvia tässä ollaan, ei ihan oikeita olentoja…
    ellauri043.html on line 6816: Me hypätään oxalta oxalle imeskelee munia, ja me kynitään linnunpoikia; sit me pannaan niiden pesät päähän lippalakeixi.
    ellauri043.html on line 6822: Kukkien repimisessä, hedelmien lyttäyxessä, lähteiden likaamisessa, naisten raiskauxessa me ollaan ihan mestareita, kohta me täytetään festareita bitch, mä voin sulle kertoo lisää, märkänä ulos ja kuivana sisään. oon aika tykki jäbä, tää on kunnon kaurkauspäivä synttäri... — koska meillä on habaa, sydäntä ja palleja.
    ellauri043.html on line 6847: Kun mä käännyn etelätuuleen päin, niistä lähtee ääniä jotka vetää puoleensa ihastuneita elukoita. Käärmeet kietoutuu mun jalkoihin, ampiaiset liimautuu mun sieraimiin, ja papukaijat, kyyhkyt ja iibixet tappelee mun sarvenhaaroissa.
    ellauri043.html on line 6870:

    Ja sen kauhu lisääntyy sen nähdessä:
    ellauri043.html on line 6885: — Kappas! Kappas! Kippis! Kippas! Kuin Aku Ankan taskukirjan noppapää ropotti. Bittikarttavirhe! Järjestelmä pysähtyy.
    ellauri043.html on line 6890: Martti Ahtisaaari heittää piikit hännästä, joita säteilee kuin tikkapelin tikat kaikkiin suuntiin. Sataa veripisaroita, jotka läiskähtelee lehdistöön.
    ellauri043.html on line 6905: Lihavana, haikeana, villinä mä tunnen mahassani aina kuran lämmön. Mun kallo on niin painava etten mä jaxa pitää sitä pystyssä. Mä rullaan sitä mukana hitaasti; ja leuka puoliavoinna mä kiskon kielelläni mun hengityxen kostuttamia myrykyllisiä heiniä. Kerran mä nielaisin sorkkani epähuomiossa.
    ellauri043.html on line 6908: Antonius, ei ole koskaan nähnyt mun silmiä, tai ne jotka on nähneet on kuolleet. Jos mä kohottaisin mun silmäluomia — mun vaaleapunaisia turvonneita silmäluomia, — sä heti kuolisit.
    ellauri043.html on line 6954: Ketju joka lähtee muurista pitää niiden päätä pystyssä. Niiden lähellä, porfyyrialtaissa, naiset, joita ne on rakastaneet, kelluu mustissa liemissä.
    ellauri043.html on line 6972: Leopardi Phalmant repii mahansa kun se huutaa niin kovasti; Senad, kolmipäinen karhu, joka repelee pentunsa kielellään; Cepus-koira levittää kiville nisiensä sinisen maidon. Itikat alkaa inistä, konnat hyppiä, käärmeet sihistä. Salamat välähtelee. Sataa vettä, sataa lunta, sataa pieniä rakeita.
    ellauri043.html on line 6983: A. tuntee sääriänsä vasten molluskien jälkiä, käsissään kyykäärmeiden kylmyyden; ja lankojansa kiskovat hämähäkit sulkevat sen verkkoihinsa.
    ellauri043.html on line 7036: pyöreät kuin leilit, litteät kuin laudat, hammasteräiset kuin sahat, lähestyvät vetäen izeään hiekassa.
    ellauri043.html on line 7041: Sä lähet nyt meidän mukaan, syvyyxiin minne kukaan ei vielä ole laskeutunut!
    ellauri043.html on line 7044: Erilaisia kansoja elää valtameren maissa. Jotkut asuu myrskyissä, toiset uivat upoxissa kylmien aaltojen läpinäkyvyydessä, märehtivät kuin lehmät korallitasangoilla, imevät kärsällänsä meren vuorovesiä, tai kantavat hartioillaan meren pohjalähteiden painoa.
    ellauri043.html on line 7060: Kasvit ei enää erotu eläimistä. Polyypeillä, jotka näyttää sykomoreilta, on kasivärsia oxina. Antonius uskoo näkevänsä perhostoukan kahden lehden välissä; se on perhonen, joka lähtee lentoon. Se meinaa tallata pikkukiven päälle; siitä hyppää harmaa sirkka. Hyönteiset, ruusunlehden kaltaiset, koristavat mezikköä; päiväkorentojen jäänteet peittää maata lumenkaltaiena kerroxena.
    ellauri043.html on line 7100: Oi onnea! onnea! Mä olen nähnyt elämän syntymässä, mä olen nähnyt liikkeen alkavan. Veri sykkää niin kovasti mun suonissa et ne halkeaa. Mun tekee mieli lentää, uida, haukkua, toitottaa, ulvoa. Mä haluaisin siivet, kilven, kuoren, puhaltaa savua, pitää kärsää, kiemurrella, jakautua kaikkialta, olla kaikkialla, levitä odöörien mukana, kehittyä kuin kasvit, valua kuin vesi, värähdellä kuin ääni, loistaa kuin valo, pesiytyä kaikkiin muotoihin, läpäistä joka atomin, painua kaiken mazkun pohjaan - olla mazkua!
    ellauri043.html on line 7122: Mutta mitäs tästä pitäis tuumia? Eli mihkä tuloxeen Flaubert päätyy kirjassa? Vai päätyykö mihinkään? Se ainakin näyttää selvältä, että toi Jeesuxenpärstä loppukaneettina on aika päälleliimattu, varmaan pantu rauhoittamaan sensuuria. Semmoinen jeesuskiiltsika, jossa jeesus kantaa lammasta, tai hymyilee ja taputtelee päähän lapsia.
    ellauri045.html on line 32: Tässä numerossa lähdetään korjaamaan tätä vinoumaa. Tää onkin hyvä kesä kirjoittaa urheilusta. HS:n tv-urheilutoimittaja Pahani Kurila kirjoittaa sille muistokirjoitusta jo nyt. Lainaan sen motoxi, koska se vastaa niin hyvin mun käsitystä urheilusta. Urheilussa ei tapahdu korona-aikana mitään, se on niin yxinomaisesti yleisölaji. Mitä iloa on enkasta jos ei läpytetä. Näkyminen on urheilun pääpalkinto, ja stadikan penkki sen tärkein teline. Korona-ajan exyneen näköiset urheilusivut jauhaa vaan sääntömuutoxia ja vanhentuneita julkkisjuoruja kuin kauan sitten makunsa menettänyttä purkkalevyä.
    ellauri045.html on line 40: Taistelu on elämän mauste; läheisimmätkin ystävyyssuhteet ovat jonkinlaista kilpailua, ja ellemme halua luopua kaikesta osaxemme tulleesta arvokkaasta, meidän on jatkuvasti kazottava jotakuta toista silmästä silmään ja ponnisteltava tappiota vastaan, olipa kysymys rakkaudesta tai vihasta. Pääsemme vieläkin haluamiimme tavoitteisiin rumiinvoiman avulla, voimakkaan luonteemme tai älykkyytemme ansiosta. Miehet ja naiset taistelevat keskenään rakkaudessakin. Urheilijat ratkaisevat paremmuutensa ruumiinkunnon mittelyssä; veltot taas istuvat pöyrdän ääressä shakkia pelaten tai keskustellen. Jokaisen ihmisten välisen kestävän siteen perustana ja vahvistajana on jokin kilpailun muoto. (RL Stevenson, Kalutut Palat kesäkuu 1967)
    ellauri045.html on line 42: Hyvästi jää jalkapallon EM-kisat 2020. Hyvästi jää ennakoiden lukeminen, työporukan kisaveikkauxeen osallistuminen ja omien arvausten myöhempi häpeäminen. Hyvästi jää Suomen avausmaalin jännittäminen ja osuman jälkeen torille alasti juoxeminen. Hyvästi jää usean eri mazin simultaanituijottaminen. Hyvästi jää tuomaripäätöxistä Twitteriin huutaminen ja puolison kaverille jalkapallon hienouxien rauhallinen avaaminen, siitä sivistyneexi izensä tunteminen. Hyvästi jää oikeista uutisista pihalle jääminen ja kotitöiden tekemättä jättäminen. Hyvästi jää kalja, sipsi ja suolapähkinät. Hyvästi jää neljän lisäkilon hankkiminen.
    ellauri045.html on line 46: Hyvästi, hyvästi jäää Pariisin yleisurheilun EM-kilpailut 2020, joita ei siirretä, vaan jotka perutaan totaalisesti. Hyvästi jäää studioisäntiin turtuminen ja olympialaisiin kuntohuippunsa ajoittaneiden kisaajien rimanalitusten päivitteleminen. Hyvästi jää elämättömään kesään havahtuminen. Sen jälkeen paniikissa ulos juoxeminen. Syxyn ensi terän elokuun tuulessa tunteminen ja syviin mietteisiin vaipuminen. Hyvästi jää tervehenkisen elämän aloittamisen lupaaminen, kyseisen lupauxen rikkominen ja vasta hankitun urheilutrivian hyvixi sijoituxixi talven pubivisoissa muuttaminen. Hyvästi jää urheilun superkesä 2020. Olit liian kaunis tähän maailmaan.
    ellauri045.html on line 78: Nuorten tähtien aivot kärsivät, se ozikoi,

    ellauri045.html on line 79: kun ne taklautuvat laitoihin ja näkee tähtiä.

    ellauri045.html on line 84: lätkä-äijiä? Se on vähintään yhtä kyseenalaista.

    ellauri045.html on line 150: No auttoihan se sen verran, ettei lähtenyt älli päästä lätkämailalla.

    ellauri045.html on line 151: Tohtori Alzheimerin laidan yli taklaus lähetti vasta muumit matkaan.

    ellauri045.html on line 207: Joku serbi "huippututkija" on selvittänyt Herlinin Sanomille, että Suomen rikkaat on useammin kovapalkkaisia kuin vanhoissa plutokratioissa. No sen selitys voi ihan yxinkertaisesti olla, että meillä on vanhaa rahaa vanhastaan ollut vähän. Muut pohjoismaat Ruozia lukuunottamatta on samassa seurassa, ja muutkin entiset Njeuvostoliiton satelliittimaat. Suomen uusrikkaat on entisiä lotuhousuja jotka tahkoo pätäkkää maxamalla toisilleen tähtitieteellisiä palkkoja. Jahka ne saa tarpeexi kokoon paalua niin eiköhän nekin ymmärrä että pääomaverotus on parempi suoja pesämunille. Homoplutia, ompa hieno sana, ja hieno nelikenttäkin, jossa pystyaxelilla kasvaa erituloisuus (gini) ja vaaka-axelilla pääomatulojen ja palkan suhde (ICF). Toimittaja ei ilmeisesti ymmärtänyt siitä pätkääkään. Se että mennään naimisiin omaan säätyyn ei ole uusi ilmiö, vaan paluuta vanhaan ja koettuun pelitapaan. Ehkä kohta taas saa romanttinen rakkaus jalansijaa, kun vääräuskoiset ja pikkukorvaiset ei enää pääse naimisiin jos ne joutuu eri kohdille plutotaulukossa.
    ellauri045.html on line 216: Ei tarvi lähteä koronateholle. Pyörät talutetaan kotia

    ellauri045.html on line 226: Nähtiin noin 10 lajia lintuja:


      ellauri045.html on line 235:
    • västäräkkejä vähäsen

    • ellauri045.html on line 238: Lisäxi vielä lpkeertu läheltä, mezäkauris kaukaa ja ihan liikaa termiittiapinoita. Ei sentään ruuhkaxi asti kiitos coronalle.
      ellauri045.html on line 268: Miltä tuntuu nähdä joku peileissä?
      ellauri045.html on line 308: Strindberg nähtävästi kuumui Schopenhauerista, siitä

      ellauri045.html on line 349: Four Catsin menestysiskelmä Liisa loistokaunokainen näyttää olevan Hannun yleisnimi halkiohaaroille. Ketterät ja kurvikkaat, hiljaiset ja halukkaat, sellaiset me haluaisimme. Samaa tähdentävät neljä kattia: hyvän panon pitäisi olla paizi kaunis mielellään myös rikas. Nyt panovuorossa on Kirsti, jota Hannu arvioi kuin lihakaupassa riippunutta lihaa. Etupuolelta se muistuttaa Sinikkaa, takaa Liisaa. Ei ihme, sama halkio on niillä haaroissa. Sinne Hannun halko hakeutuu kuin lämpöohjautuva nahjus. Hmm, millaistahan Kirstin kanssa olis elellä. Muzillä on vaan kaxio Lahessa ja se polttaa röökiä. Pissaliisa asuu Kaivopuistossa ja suipistaa suutaan kun se hymyilee. Se on parempaa väkeä. Mut Kirsti olisi jo huomattavasti nuorempi Liisa. Ja sen mainingeilla tuntuu mukavalta jotmuilla. Hmm.
      ellauri045.html on line 377: että olen mies ja allani on nainen. Ja yleensä tuli anticoitus, oli puettava vaatteet päälle ja lähdettävä, otti päähän liikaa. Ja sitten kerran minä sanoin kavereille et "nyt mä olen löytänyt elämäni naisen". Kesti kokonaiset 5kk ennenko edes koskin häneen sieltä. Eli se oli vakavaa. Nyt hän on vaimoni ja jos hän kuolisi voisi mennä 5kin vuotta ennenko toipuisin. Poika auttaisi jaxamaan. Kyllä minä tarvizen ja kaipaan häntä, ikävöinkin...
      ellauri045.html on line 383: Kun on syntynyt perheeseen joka syntymästäni saakka oli ja pysyi vajaana isän heti jätettyä äitini, ei perhe ja sen yhteisyys ole ollut mikään itsestäänselvyys. Erossa asuva ja minusta ruokkoa maksava isäni ei vahinkolapsestaan koskaan pitänyt, minkä hän myös selvästi osoitti. Hänellä oli omia kirjallisia ambitioita ja kun aloin julkaista, siitä seurasi ilmeisen katkera kamppailu aina siihen saakka kun hän kuoli 102 vuoden iässä. Hänen hyllyssään oli kyllä rivi niitä kirjojani, joita hänelle vähän änskälläkin lahjoitin, mutta kuulin sisarpuoleltani Pirkolta, että hän oli jokaiseen niistä tehnyt korjauksia. Töhrinyt ne, kuten voisi ns. kauniimmin sanoa. Silti olin hänen neljästä lapsestaan onnekkain. Muut joutuivat kokemaan myös yhteiselämää hänen kanssaan eivätkä ne vammat ole olleet kovin helposti parantuvia.
      ellauri045.html on line 385: Äitini taas oli lähinnä itkeskelevää lajia, mutta silti hän päättäväisesti katsoi eteenpäin suru silmissään. Se oli mielisairaanhoitajana Meikussa tms. Minulle hän antoi rakkautta, ja väliin nuorena tuntui että liiankin kanssa. Mutta itse asiassa oliko se pahasta, ajattelen nyt. Perheessa asui hetken myös 15 vuotta vanhempi veljeni Juha, joka kotoa kuitenkin lähti ja häntä kahta vuotta nuorempi sisko Anja, joka joutui olemaan äidin apuna paha sanoakin liian pitkään. Ja sitten kaiken tämän keskellä pieni minä. Elämän vahinko, jonka sota suoranaisesti vuonna 1943 synnytti.
      ellauri045.html on line 387: Monta perhettä olen aikuisiässä sitten itsekin yrittänyt muodostaa, lähes kaikissa epäonnistunut myös niissä jo asuvien lasten tähden; kanssakäyminen ei vain onnistunut, ellei sitten kerran. Mutta sekään ei yhteiselämää enää edesauttanut. Turha miettiä miksi. Turha joo vaikka selitys on selvä: Hande oli vitun mustasukkanen noille entisille pennuille, olis mielellään syönyt ne kuin karhu panolla.
      ellauri045.html on line 393: Seuraava on jo putkessa, parhaan ja vanhimman kaverini Antti Tuurin kaa juhlittiin sitä Turussa, josta pidän enemmän kuin Tampereesta, sori vaan. Mitähän mun Lauri poika duunaa nykyään. Ei mitään havaintoa. Mut mä oon optimisti, tää uusin hoito on niin nuori et tällä kertaa mä varmaan saan kunnon pojan ja kuolen ize ennen eroa. Isäparalla ei ollut sitä onnea.
      ellauri045.html on line 426: Auringon kultainen käsivarsi laskeutui alas kenenkään sitä estämättä, hän sanoi Lehtiselle, ja Lehtinen sammutti savukkeen, sytytti toisen js sanoi: Joo-o. Hän (Herman) lähti pois tietämättä mitä ajatella, ollako vihainen vai nauraako izelleen.
      ellauri045.html on line 430: Hande meni hätäpäissään yhtä juopon maalausta harrastavan opiskelijamirrin kaa kihloihin intin pelossa. Bylsi sitä 3x peräjälkeen lähtöaamuna. Ihan kuin isä äitykkää. Ja sit intistä maitojunalla mielisairaalaan potemaan. Sellasta sattuu. Morsmaikki kylästy venaamaan, Hande petty pahemmin kun mirri ei ollutkaan se ize. Tuttu juttu. Alkaa luetella mirrin vikoja. Ei siinä mitään, se sanoo kuin Jammun Yrjö. Vastuun pakeneminen ja mustasukkaisuus, se on aidointa Handea.
      ellauri045.html on line 432: Nyt mirri on päässyt Handen taikapiiristä. Se puhuu iloisena juhlista ja viinistä ja niistä ihmisistä niistä loistavista ihmisistä. Mihin häivyt maailma, jossa on itkun häivähdys, yötuuli, haparoiva kosketus. Saatana!
      ellauri045.html on line 438: Ja loppuluvussa jo seuraava hani alla. Ja nyt hänellä oli yllään raglanmallinen takki, moitteettomasti silitetyt housut, violetti kaulahuivi, takin väri sininen, ja uudet mustat kengät. Et kylä lähtee, ei jäädä hameen perään itkemään.
      ellauri045.html on line 441:

      Mäkelän Hanska lähestyy kuolemaa


      ellauri045.html on line 447: Yllätyksiäkin sattuu. Kun menimme lähes tyhjään ravintola Göstaan, löysimme sieltä Antti Tuurin Merja-vaimonsa kanssa. Meillä on molemmilla tälläiset nuoret vaimot. Ollaan me aika äijiä. Visakoivuja. Ei vähä mitään.
      ellauri045.html on line 467: Joulukuussa 1925 runoilija Sergei Jesenin (1895-1925) menehtyi Leningradissa romantiikan sääntöjen mukaan. Hotelli Angleterressa Jesenin viilsi ranteensa, kirjoitti jäähyväisrunonsa omalla verellään kuin japanilainen samurai ja hirttäytyi. Vähän aiemmin hän oli päässyt mielisairaalasta, jossa oli viettänyt kuukauden masennuksen takia.
      ellauri045.html on line 473: Jesenin olisi helppo kuitata Venäjän artomellerinä heinänkorsi suussa, jonka keskeislyyrisissä runoissa kuljeskellaan orpona maailmalla haikaillen katoavan kyläkulttuurin perään. Jesenin toimi kuitenkin myös imaginistien liikkeessä. Aikakauden keskeisiin suuntauksiin, akmeismiin ja futurismiin, verrattuna imaginismin merkitys oli ehkä marginaalinen, mutta sillä oli sukulaisryhmiä ulkomailla. Esimerkiksi amerikkalaiset imagistit, kuten Ezra Pound, olivat käsityksissään kielen metaforisuudesta hyvin lähellä imaginistien ideoita. Imaginistit korostivat kuvan ja metaforan itsetarkoituksellista merkitystä. Markku Anhava, bonzaimodernistin pikkupartainen poika 65 vee, haukkui myöskin Hyvärisen Jeseninkäännöxen pataluhaxi. Markku tuntee asiaa, se on Suomen Jeseninin Arto Mellerin elämäkerturi.
      ellauri045.html on line 475: Imaginistiajoista on kirjoittanut Jeseninin ystävä Anatoli Mariengof teoksessaan Romaani vailla valhetta (1926). Moskovassa Mariengof ja Jesenin jakoivat asunnon ja jossain vaiheessa myös luukun ainoan vuoteen, lähes naisystävätkin. Tasapäisyyteen totuttelevien neuvostoihmisten keskellä runoilijat keikaroivat silinterihatuissa, nimesivät katuja uudelleen itsensä mukaan ja painattivat julistuksen "yleisestä liikekannallepanosta radikaalien runollisten muotojen puolustamiseksi". Julistustaan he liimasivat sotakomissariaatin päiväkäskyn viereen Moskovan aitoihin.
      ellauri045.html on line 479: Jeseninin kielen koristeet juontuvat ennen muuta kansanlyyrikasta, vaikka runoilija kokeili myös symbolismin ja imaginismin keinoja. Kovin omaperäisiä ajatuksia ei Jeseniltä löydy. Runoissa viehättää hersyvä tunne, laulullisuus ja rytmi, joka syntyy runomitasta ja äännetoistosta. Hyvärisen suomennos vailla rytmiä läjähtää pahasti korvaan. Valikoimaan on lisäksi suomennettu liikaa keskinkertaisia tekstejä, kuten ontot tilausrunot Puškinista ja Leninistä.
      ellauri045.html on line 485: Jesenin kasvoi isoisänsä, uskonnollisen myllärin perheessä, ja ortodoksinen usko näkyy hänen runoudessaan. Ehkä uskonnosta kumpuavat varhaisrunouden haltioituneen myönteiset kuvat, jossa runon puhuja syleilee maailmaa puhkuen suvaitsevaisuutta. Runojen yksinkertaisen elämän propagoinnilla on kulttuurista merkitystä, mutta huokaileva nostalgia turvallisen pysyvään maaseutuun on lähinnä surkuhupaisaa.
      ellauri045.html on line 487: Jesenin käyttää välillä hyviäkin metaforia, mutta runoutta myös rasittaa manerismi. Kuuta ja tähtiä metaforisoidaan loputtomiin. Taivas on aina sininen ja kaartuva, alkutekstissä "goluboi", eli vaaleansininen, ja myös Venäjä on aina sininen.
      ellauri045.html on line 491: Kokoelman selvimmin imaginistisessa runossa "Tammojen laivat" näkyvät sisällissodan groteskit tapahtumat. Ketjuuntuvien metaforien kuvallisuus tekee siitä yhden Jesenin parhaista runoista. "Kaiken tuntemaan ja silleen jättämään/ saapui runoilija tähän maailmaan./ Hän saapui suutelemaan lehmiä, kuuntelemaan kauran narskuntaa, s. 69", runossa julistetaan. Jeseninin kirjoitti monta renttuelämää kuvaavaa runoa, joiden naturalistisessa tunnelmassa on usein draivia:
      ellauri045.html on line 528: Lasten kanssa matkalla on syväsukellus tenavien seurassa reissaamisen riemuun. Passi ja matkarattaat, kantoliina ja kypärä kainalossa kulkeva lukija johdatetaan matkan suunnittelusta perille asti, ruoditaan majoitusta ja varusteita, vippaskonsteja ja ohjeita vaaratilanteisiin. Selviytymisoppaan luettuaan nyky-vanhempi on valmis muuttamaan pilttien kanssa tien päälle. Teos sisältää myös johdatuksen lähialuematkailun kentille.
      ellauri045.html on line 561: Нагоняя на душу тоску и страх. läxyttää päähän tuskia ja pelkoa.
      ellauri045.html on line 644: Хрипит он, смотря мне в лицо, se kähisee lättyyn kazoen,
      ellauri045.html on line 645: Сам все ближе kallistuen yhä lähemmäxi
      ellauri045.html on line 646: И ближе клонится. — ja lähemmäxi. —
      ellauri045.html on line 647: Я не видел, чтоб кто-нибудь En ole nähnyt kenkään
      ellauri045.html on line 664: Длинноволосый урод pitkähiuxinen epäsikiö
      ellauri045.html on line 707: Kauniimpi suomennos on Pentti Saarizan. Se oli Kristina-tädin miesystävä joskus 70-luvulla. Lisänimellä Riza. Sillä on aiheesta tekijäntietoa. Viimeisessä kokoelmassaan 80 vuotta täyttävä kirjailija puhuu jälleen paljon viinasta ja alkoholismista. Runokertoja kertoo ronskisti juoneensa pimeitä iltapäiviään matkojen päähän. Jo esikoiskokoelmassaan Pakenevat merkit (1965) Saaritsa sepitti viinapsalmeja, jotka saavat uutuuskokoelmassa jatkoa. Alkoholi tuottaa suuruudenhulluja kuvitelmia ja harhanäkyjä, kuten esimerkiksi runossa krysanteemista.
      ellauri045.html on line 712: Ketähän siro ystävämme Jesenin tässä plagioi? Voisko se olla Rimbaud tai Oscar Wilde? George Byron tai Musset Pigg? Näitä piisaa, kauniita päältä kakkuja, sisältä sulaa silkkoa. Sellainen joka ei hyväxy muita on tyytymätön izeensä, sanoo nettitohtori.
      ellauri045.html on line 714: Vaiko Lostin mustaa miestä? Lost oli joku mystistyyppinen teeveesarja, risteytys Selviytyjistä ja Twin Peaxistä. Näistä kolmesta en ole nähnyt yhtään jaxoa. Game of Thronesista on puolet kärsitty eläkeläisinä. Samaa pursotetta ne ovat kaikki aivan takuulla. Puuttuu vaan että kazois Diiliä. Helvetti että teeveestä pursottaa paljon ehtaa SPOILERIVAROITUS paskaa:
      ellauri045.html on line 720: Kun Musta-asuinen mies on metsästämässä Jacobin kanssa, he huomaavat saarella elävät alkuperäisasukkaat. Kertoessaan tästä äidilleen, hän vie lapset siteet silmillä Lähteelle. Nainen kertoo, että jomman kumman veljeksistä on otettava vastaan tehtävä saaren ja Lähteen suojelijana. Musta-asuinen mies kohtaa Claudian ”haamun”, joka kertoo hänelle totuuden hänen äitipuolestaan ja neuvoo häntä liittymään saaren väen joukkoon. Musta-asuinen mies pyytää mukanaansa Jacobia, joka kuitenkin päättää jäädä äitipuolensa luo.
      ellauri045.html on line 722: 30 vuotta myöhemmin Musta-asuinen mies kertoo Jacobille tutkineensa väkensä motiiveja ja aikeita sekä olevansa pettynyt heihin. Heidän löydettyään sähkömagneettisen esiintymän saarelta, Musta-asuinen mies oli kaivanut kaivon, joka johtaisi hänet Lähteen luo. Hän kertoo äidilleen rakentaneensa rattaan, jota kääntämällä hän vihdoinkin pääsisi pois saarelta. Kun hänen äitipuolensa saa tietää tästä, hän tainnuttaa Musta-asuisen miehen, tappaa tämän väen ja tuhoaa kaivon. Mies kostaa äitipuolelleen puukottamalla tämän kuoliaaksi. Jacob raahaa veljensä Lähteelle ja heittää tämän virtaan, joka vie tämän luolan sisään. Tämä muuttaa Musta-asuisen miehen savuhirviöksi, joka ryntää ulos luolasta. Jacob löytää veljensä ruumiin virrasta ja asettaa tämän sekä äitipuolensa ruumiit luolaan, josta Jack ja Kate löytävät heidät vuosituhansia myöhemmin.
      ellauri045.html on line 732: Kuusi päivää myöhemmin Mr. Eko ja Charlie kohtaavat savuhirviön, joka katsoo Ekoa silmiin ja lähtee pois. Kolme viikkoa myöhemmin Musta-asuinen mies ilmestyy Ekolle tämän veljen, Yemin, muodossa ja käskee Ekoa tunnustamaan syntinsä. Eko kieltäytyy, jolloin savuhirviö tappaa hänet paiskaamalla hänet puita ja maata vasten. Kymmenen päivää myöhemmin savuhirviö jahtaa Katea ja Julietia viidakon läpi parakeille. Juliet saa viime hetkellä käynnistettyä ääniaidan, joka pysäyttää hirviön. Juliet sanoo, etteivät Toiset tiedä mikä hirviö on, ja ettei se ei pidä aidasta.
      ellauri045.html on line 734: Viikkoa myöhemmin Musta-asuinen mies ilmestyy Lockelle Jacobin mökissä tuntemattomana hahmona ja pyytää Locken apua. Hurley löytää Jacobin mökin ja näkee ikkunassa Christianin hahmon. Kun Keamy teloittaa Alexin Benin nähden, Ben kutsuu hirviön hyökkäämään Keamyn miesten kimppuun. Hirviö haavoittaa yhtä ryhmän jäsentä kuolettavasti. Laivalla Keamy sanoo ”mustan savupilarin” heittäneen miehen 20 jalan korkeuteen.
      ellauri045.html on line 736: Myöhemmin Musta-asuinen mies Christianin hahmossa pitää Aaronia käsissään Clairen nähden. Myöhemmin Locke kohtaa miehen Christianin hahmossa Jacobin mökissä Clairen kanssa. Mies väittää voivansa puhua hänelle Jacobin puolesta. Mies kehottaa Johnia siirtämään saarta. Christian ilmestyy Michaelille juuri ennen pommin räjähdystä, sanoen hänen ”olevan vapaa lähtemään”. Claire tutustuu Musta-asuiseen mieheen tajuten tämän olevan ”ystävä” ja voivan olla missä muodossa tahansa. Hän auttaa Clairea selviämään Toisten hyökkäyksiltä kolmen vuoden ajan, uskotellen tälle Toisten vieneen Aaronin. Mies ilmestyy Lockelle Christianina nuhdellen tätä siitä, että tämä antoi Benin siirtää saarta. Mies opastaa Locken jäätyneen rattaan luo. Locke siirtää rattaan paikalleen pysäyttäen aikahypyt.
      ellauri045.html on line 742: Richardin kieltäytyessä liittymästä Musta-asuisen miehen puolelle, tämä suuntaa parakeille ja kohtaa Sawyerin, joka tajuaa ettei mies ole ulkomuodostaan huolimatta Locke. Matkallaan luolalle mies kohtaa nuoren Jacobin ”haamun”, joka muistuttaa, ettei hän voi tappaa Sawyeria. Mies vie Sawyerin luolaan, jonka seinään Jacob oli kirjoittanut selviytyneiden nimiä, joista suurin osa oli yliviivattu. Mies viivaa Locken nimen yli ja selittää Sawyerille Jacobin halunneen Sawyerin suojelevan saarta yhtenä hänen kandidaattinaan. Sawyer päättää kuitenkin lähteä pois saarelta Musta-asuisen miehen kanssa.
      ellauri045.html on line 746: Seuraavana päivänä mies vapauttaa Benin jalkakahleista ja tarjoaa tälle työtä saaren johtajana, kun hän on lähtenyt saarelta. Johdatettuaan joukkonsa Clairen suojiin, mies lähettää Sawyerin vakoilemaan Widmorea Hydra-saarelle. Kohdattuaan Sunin, Musta-asuinen mies tarjoutuu viemään hänet Jinin luo, mutta Sun juoksee karkuun kunnes hän lyö päänsä oksaan ja menettää tajuntansa. Palattuaan leiriin hän huomaa Widmoren miesten vieneen Jinin pois. Musta-asuinen mies suuntaa Hydra-saarelle, jossa hän kohtaa Widmoren ja varoittaa tätä tulevasta sodasta. Palatessaan leiriinsä hän kohtaa Desmondin, jonka Sayid oli hakenut Widmoren leiristä. Mies työntää Desmondin vanhaan kaivoon.
      ellauri045.html on line 750: Jack ja Musta-asuinen mies soutavat veneellä Hydra-saarelle, jossa he vapauttavat muut selviytyneet. Saavuttuaan koneelle Musta-asuinen mies sanoo koneen olevan viritetty räjähteillä ja että heidän on poistuttava saarelta sukellusveneellä. Saavuttuaan veneen luo Jack työntää miehen veteen ja pakenee veneellä saarelta ilman Musta-asuista miestä ja Clairea. Mies oli kuitenkin piilottanut Jackin reppuun räjähteen, jonka Sawyer vahingossa aktivoi. Jack pakenee uppoavasta sukellusveneestä Hurleyn, Sawyerin ja Katen kanssa. Sayid, Sun ja Jin menehtyvät. Mies sanoo Clairelle sukellusveneen uponneen ja menevänsä viimeistelemään aloittamansa asian.
      ellauri045.html on line 754: Musta-asuinen mies löytää Desmondin Rosen ja Bernardin luota, uhaten tappaa heidät jos Desmond ei auttaisi häntä. He kohtaavat Jackin ryhmän, jolloin Kate yrittää turhaan ampua Musta-asuisen miehen. Desmond lasketaan virtaukseen ja tämä sammuttaa Lähteen valon, jolloin Musta-asuinen mies menettää kuolemattomuutensa. Mies aikoo paeta saarelta veneellä, mutta Jack haastaa tämän kaksintaisteluun kalliolla. Mies puukottaa Jackiä, mutta Kate ampuu miestä. Mies sanoo viimeisiksi sanoikseen ”olette myöhässä”, jolloin Jack työntää hänet alas kalliolta. Jack toteuttaa Jacobin tahdon estää miestä lähtemästä saarelta.
      ellauri045.html on line 763: Lillrank aloittaa esittelemällä McCloskeyn kuvauksen porvaristosta, sen historiasta, rakenteesta ja luonteesta. Porvaristoa tarkastellaan hyveisiin perustuvan teorian pohjalta. Porvariston päähyveeksi teoria nimeää harkitsevuuden, johon liittyy oma etu mutta myös muita hyveitä kuten usko, toivo ja rohkeus. Näistä koostuu taito olla hyvä liikemies. Porvariston hyveiden merkitys McCloskeyn teorialle on keskeinen, sillä sen mukaan niiden yhdistyminen valistuksen ihanteisiin loi pohjan kapitalismin synnylle.
      ellauri045.html on line 802: Neljä ekaa pakanallista riitti ennen globaalista taloutta. Kapitaali vaati noi kolme kristillistä lisää. Eikä niissäkään se pääasia ole sielunelämä, älkää säikähtäkö liikemiehet, vaan taloussellainen.
      ellauri045.html on line 811: Näyttää siltä että menestyxen salaisuus kaikissa joukkueurheilulajeissa kuten kulttuurin ja politiikan alalla ovat narsismi ja psykopatia. Ne ovat yhteiskuntahyönteismaailman johtajien ominaisuuxia. Piipertely läheisten ja omaisten kanssa on neandertaalitouhua. Jeesus termensi: jätä perheesi ja seuraa minua. Samaa tähdentää kaikki muunilaiset meemiprofeetat. Paperinne eivät ole kunnossa teidän on seurattava minua. Viekää meidät johtajanne luoxe. Jokainen on lähimmäisesi, ei siis kukaan erityisesti. Lähimmäisten sijasta on vaan yleisöä. Jeesus oli psykopaatin poika narsisti. Äidin hemmokki.
      ellauri045.html on line 818: PsychCentralin 40 kysymyxen testistä sain aivan pohjat, 0-11 pojoa, ei yhtään narsistisia piirteitä. Tosin kysymyxistä näki heti, mihin ne tähtäävät. Silti vastasin suurin piirtein "rehellisesti". Paska testi, tämäkin. Between 12 and 15 is average. Celebrities often score closer to 18. Narcissists score over 20.
      ellauri045.html on line 822: Toni sanoo että jos olet huolestunut siitä oletko narsisti voit olla huoletta: oikeaa narsistia ei se huoleta. En ole aivan vakuuttunut tästä, kyllä narsistikin voi olla huolissaan. Hinkka suhtautuu narsisteihin tosi julmasti ja tunteettomasti. Empatia on aivan nollassa. Siinä on minusta vähän psykopaatin makua.
      ellauri045.html on line 852: Tonin mukaan karisma on 95-prosenttisesti opittavissa. Se on kuin autokoulussa: karismasta tulee kovasti harjoitellen ihan vaistonvaraista. Sitä on vaikea uskoa kun kazoo Tonin omaa lavasäteilyä. Hizi mies on alan kouluttaja ja puiseva kuin toteemi. Mut jos karisma on opittavissa, ja karisma on narsistista, onko sitten narsismikin opittavissa Hinkan koulussa? Juu on, mutta varotuxen sana: se ei sitten lähde pois kuin kirveellä. Kun kerran opit ajaa pyörällä, et koskaan unohda. Vai?
      ellauri045.html on line 861: Huvittavaa mutta oireellista että pandemian aikana kaikista pahinta on se, ettei puupäät pääse seuraamaan urheiluotteluita oikeen kazomoissa, tungeximaan penkeillä ja huutamaan toisten päiden yli että tukka heilahtaa ja sylki roiskahtaa. Ja mazin jälkeen mukiloimaan toisiaan liigakaulaliinat kaulassa. Eli urheilu on tietylle kansanosalle niiden pikku kahakoiden korvike joita apinaesi-isillä oli tapana käydä keskenään, lähtääs pojat vähän syömään naapuriheimon poikasia ja naimaan niiden naaraita. Karahkat ja kivet mukaan jäbät, paras voittakoon!
      ellauri045.html on line 866: Murahtelun ja törmäilyn täyteistä tukahdutetun homoeroottista balettiahan se amer. jalkapallo on, jos minulta kysytään. Hartioiden liioiteltu leveys, kasvoilta paistavan luonteen peittäminen kypärällä, se miten painotetaan sekä kontaktia että sen välttämistä. Kuinka pyritään tunkeutumaan ja vastustamaan tunkeutumista. Kireät housut jotka korostavat pakara- ja takareisilihaxia sekä jotain, mikä näyttää aika ilmeisesti alasuojalta. Asteittainen siirtyminen "tekopinnalle", "tekonurmelle". Eivätkö housujen etumuxet näytäkin siltä, että niihin on tungettu alasuoja? Ja kazopa miten ukot lätkivät toistensa perseitä aina pelin jälkeen. Vähän kuin Swinburne olisi sielunsa synkimpänä yönä päättänyt että noniiin, nyt meikäläinen muuten kehittää urheilulajin. Älä anna mitään painoarvoa Oinin puolustuspuheille, joiden mukaan amer. jalkapallo on aseellisen yhteenoton rituaalinomainen korvike. Aseellinen yhteenotto on jo izessään aika rituaalinomaista, ja koska meillä on todellistakin aseellista yhteenottoa (piipahda vaikka jonain iltana Roxburyn ja Mattapanin alueilla Bostonissa), niin ihan turha sille on lähteä korviketta keximään. Amerikkalainen jalkapallo on pelkkää homofobisesti tukahdutettua neitimiespuuhaa, sanoi O. mitä tahansa. (fn. 269 p. 1021)
      ellauri046.html on line 33: Reikärauta Rene oli myös Rene Descartes, meidän sukulaistädin kuningatar Kristinan matikanope, joka kuoli flunssaan Kristinan lähdettyä Rooman livohkaan, ja haudattiin Tukholmaan. Sitä, ja eräitä muita unohtuneita aikalaisia, alkois tässä jaxossa tarkoitus sorkkia.
      ellauri046.html on line 37: Voltaire 60v ja Goethe 7v molemmat säikähti Lissabonin maanjärjestystä, olivat näkevinään siinä Jahven karvaisen käsivarren mojautuxen. Mannerlaatat liikahti kun jään paino muuttui. Saattaa tapahtua kohta taas. Sellainenhan mojautushan se on. Pieni muistutus kuolevaisuudesta.
      ellauri046.html on line 43: Filosofiset mietelmänsä Fredrikin oli tapana kirjoittaa muistiin joko runomittaan tai suorasanaisina. "Lukeminen merkizee ajattelemista!" hänen oli tapana huomauttaa. Hän otti myös tavaxeen merkitä jotakin kirjaa lukiessaan muistiin mietelmänsä. Kirjoittaminen oli hänelle yxinkertaisesti suorastaan elämän tarve. "Milloin en lue enkä kirjoita, tunnen oloni samanlaisexi kuin nuuskaaja, jolta on otettu nuuskarasia pois ja joka on kuolla kärsimättömyyttään niin että vähän väliä pistää kätensä taskuunsa", hänen oli tapana laskea leikkiä. (Ragnar Svanström: Kansojen historia, jatko-osa I.)
      ellauri046.html on line 47: On säälittävä epähistoriallinen pukudraama alaikäsille millenniaaleille, Game of Thrones siikveli. Ällöjä 2000-luvun juippeja pukukohtauxissa ällöillä 2000-luvun elkeillä. Ihan epäaitoja puhekuplia ja sentimenttejä. Historiaa on muutettu niin että juoneen mahtuu kaikkia rotuja ja pystypanoa. Naiset on miesmäisempiä kuin miehet. Epsanjan kuningatar lähtee noin puolijoukkueen etunenässä käsikähmään hepan selässä Sierra Madren vuorilla kuin joku el Zorron Dona Carita. Muovisia digitoituja Westminstereitä. Halvan näköisiä kulisseja. Kummallista persu-mamu-brexitpelleilyä ylhäisaatelisten kesken. Pah koko Euroopan kuninkaalliset oli oikeesti kaikki vanhoja tuttuja ja lähisukulaisia. Neekereitä b-pääosissa ja mumslimeita et riittää jokaiselle jotakin. Oikeasti pikkupoika Harrystä oli tehty ello isoveljeä röyhkeämpi juippi joka leikkii miehekkäästi pyssyillä.
      ellauri046.html on line 49: Tällästä se aina on. Historia pitää kirjoittaa aina uudestaan, eihän sitä muuten tajua, tai ainakaan ei vois vähempää kiinnostaa. Historian henkilöillä oli 50-luvulla rasvaletti. Oopperassa Don Carlosilla on liituraitapuku. Nain on meidankin elamassamme, huomaatteko? Vittu miten alkeellista, miten tumpeloa ja tuhnua. Ei jaxa. Kertakaikkiaan ei jaxa. Pelkkiä ikäviä ja ikävystyttäviä ihmisiä, Harry ja Meghan luokan imbesillejä. Vallanhimoisia typeryxiä. Bang bang sano amerikkalainenkin 5-vuotias ja ampui vahingossa isoveljensä mezästä löytyneellä pyssyllä pomppulinnassa. Nain tottavie tosiaankin on meidankin elamassamme. Ei tarvi vaihtaa vaatteita, vaatteiden alla on se sama alaston apina.
      ellauri046.html on line 51: Olen TV-sarjojen Jukka Petäjä. Tällänen raukkamainen ammatti, ammun viattomia sarjanikkareita puun takaa käsijousella. Osun vähän paremmin kuin tikkapelissä, sentään tikka exyy joskus edes tauluun. Haluisin olla oiikea poiika, mutta ize asiassa olen vain puupää. Enkö koskaan oikeasti tykkää mistään? (Tämä oli muusan kuten aina taulun näpeimpään kohtaan osunutta kritiikkiä. Kuin tikkapelin tikka.)
      ellauri046.html on line 53: No tykkään Anna-sarjasta, joka monissa suhteissa on yhtä epähistoriallinen ja oikeasti puhuu tämän päivän kanadalaisista teineistä. Kännykät on vaan piilossa hameen taskussa. Mitä eroa? Ehkä se että sen hahmot on tai edes yrittää olla vähän kiltimpiä. Vallanhimo pysyy neanderthal mittakaavassa. Sitäpaizi Annassa on huumoria, se ei ole totaalisen ryppyozainen ja huumoriton kuten Katariina Aragon. Punatukkaisia ovat molemmat. On neandertaaligeenejä.
      ellauri046.html on line 69: Afääri kreivi Collaltinon kanssa päättyi bänxeihin kun kreivi dumppas sen. Leimasin joutui siitä masixeen ja tautivuoteeseen, mutta kirjoitti sen johdosta madonnamaisia runoja tyyliin "You'll see!", erityisen hyviä. Kreivipaskiainen ylipäänsä muistetaan vaan niiden ansiosta. Kun Seija oli mulle hyvin, hyvin vihainen, se soitti tätä Madonnan laulua. Kai se meinas lähtee menee. Onnexi ei lähtenyt.
      ellauri046.html on line 74: perché non debbo aver almeno un poco mixei mulla vois olla edes vähän
      ellauri046.html on line 166: Sisäisiä maailmoja alettiin purkaa ilman peitetarinaa vähän ennen maailmansotaa. Kafka, Musil, Broch, Joyce, Proust, Strindberg.
      ellauri046.html on line 184: Tähän tuli aika laaja Kierkegaard osasto, kun lainasin kaupunginkirjastosta Enten Ellerin. Se osoittautui aarreaitaxi narsistisessa kazannossa. Kyttyrä oli mitä ilmeisimmin ihan mallinarsisti.


      ellauri046.html on line 199: Schelling's 1841 lectures with Mikhail Bakunin, Jacob Burckhardt, and Friedrich Engels; each had come away with a different perspective. Hahaa tosiaan. Söören peri iskältä 30K riikintaaleria, eikä enää selvää päivää nähnyt. Ei huolenhäivää.
      ellauri046.html on line 243: Mun Kirjailija-Toiminnassa on saavutettu Piste, jossa on tehtävissä, jossa mä tunnen Tarvetta, minkä mä nyt koen Velvollsuudexi: Kerta Kaikkiaan niin reilusti ja avoimesti ja määrätietoisesti kuin mahdollista julistaa, mikä on mikä, nostaa kissa pöydälle, mitä mä Kirjailijana sanon olevani. On Aika vaieta ja Aika puhua. Niinkauan kun mä oon nähnyt mitä ankarimman Vaitiolon uskonnollisesti Velvollisuudexeni, olen joka Tavalla yrittänyt säilyttää sen.
      ellauri046.html on line 245: En liioin välittänyt ottaa huomioon, että Vaitioloon liittyy Arvoituxellisuus ja Kaximielisyys, joka vastustaa mun Pyrkimyxiä. Mitä mä oon tässä suhteessa tehnyt on tullut väärinymmärretyxi, selitetyxi Ylpeydexi, Ylimielisyydexi ja Jumala ties mix. Kun mä uskonnollisesti pidin Vaitioloa Velvollisuutena, en ole tehnyt Vähintäkään poistaaxeni tätä Väärinkäsitystä. Vaan Vaitioloa pidin Velvollisuutenani, koska mun Kirjailijuus ei vielä ollut niin lähestymässä Täydellisyyttä, että Ymmärrys voisi olla Muuta kuin Väärinymmärrys. Tämän pikku Kirjoituxen Sisältö on siis: mitä mä Kirjailijana Tosiasiassa olen, että mä olin ja olen uskonnollinen Kirjailija, että koko mun Kirjailija-Toiminta liittyy Kristinuskoon, tähän Ongelmaan: että tulo Kristityxi on suorassa ja epäsuorassa poleemisessa Tähtäimessä kauhea aistiharha: Kristillisyys, tai että jossain Maassa kaikki jo on sellaisia Kristillisiä.
      ellauri046.html on line 247: Jokainen, jolle Kristinuskon Sanoma tosissaan on Tunnolla, ja mitä vakavammin se on sillä Tunnolla, sitä mä pyydän, ja sitä kovemmin, tutustumaan tähän pikku Kirjoituxeen, ei uteliaana, vaan tyyliin "nyt pohditaan", kuten luetaan uskonnollista Kirjoitusta.
      ellauri046.html on line 251: Mut en mä syytä Aikalaisiakaan, just six koska mä uskonnollisesti olen ymmärtänyt Velvollisuudexeni palvella Totuutta myös Izekieltäytymisessä, että on ollut mun Tehtävä joka Tavalla estää, että musta tulisi Arvostettu, Rakastettu. Vaan se joka ize ymmärtää, mitä on tosi Izekieltäymys, vaan se voi ratkaista mun Arvoituxen, ja nähdä, että se on Izekieltäymys. Se joka ei sitä ize ymmärrä, voi mieluummin pitää mun Hommia Izerakkautena, Ylpeytenä, Omituisuutena, SuuruudenHulluutena, mistä Kaikesta mä en syytä häntä; sillä mähän oon todellisen Izekieltäymyxen hengessä ize aiheuttanut sen. Se on välttämättä jotain, jota ei voi ymmärtää meluava Seurakunta, tai kunnianarvoisa Yleisö, tai puolessa Tunnissa, se on: mitä on kristillinen Izekieltäymys. Sen ymmärtämisexi tarvii paljon Pelkoa ja Vavistusta, hiljaista Yxinäisyyttä, ja pitkän Ajan. Ting Tar Tid, kuten maanmieheni Piet Hein tulee sen lyhyesti sanomaan:
      ellauri046.html on line 294: Koalan sedän näköinen Schopenhauer oli Luutarhan lemppareita. Söörenillä oli melkein koko Sopen tuotanto hyllyssä, sen miälestä Sope oli eittämättä "hyvin merkittävä kynäilijä". Tykkäs Sopen vittuilusta koulufilosofialle, Sörkkä oli myös soveltavan koulun miehiä. Sope oli Sökön mielestä lähes yhtä viisas kuin se ize muttei ihan.
      ellauri046.html on line 298: Sööreniä vähän naurattaa sekin et hölmöt norjalaiset antoi Sopelle hymypoikapazaan ainekirjoituxesta, tanskalaiset ei, mistä Sope niille kerrassaan suivaantui.
      ellauri046.html on line 309: Ennenkuin painun reikään syvemmälle, mietin tätä: mixne Enten ja Eller on esteettinen vs. eettinen elämäntyyli? Miten niin esteettinen? Tanskalainen nyt ymmärtää kauneudesta yhtä paljon kuin lehmä maxalaatikosta. Onx niin et Kierkegaardilla estetiikka sisältää kaiken aistinvaraisen ja lyhytnäköisen, kaikki matelijanaivon välittömän tyydytyxen muodot runkkauxesta käyntiin WC-reijällä, ja eettinen sitten kaiken peliteorian, missä haetaan koko tiimin kannalta ikuisessa juoxussa parasta strategiaa? Tällä työhypoteesilla nyt ainakin lähden liikenteeseen.
      ellauri046.html on line 315: Ylipäänsä pysyvistä arvoista on turha haaveilla kun on pysymätön olento, jonka onni on differentiaali. Semmoinen on onnellinen vaan joko jatkuvasta kasvusta, josta tulee lopulta räjähdys, tai sitten puolet aikaa karman pyörässä, jossa epäonni seuraa onnea ja onni epäonnea.
      ellauri046.html on line 317: Enimmän eli puolen aikaa onnelliset elukat tyytyy oravanpyörään ja kärvistelee kärsivällisesti onnettomat ajat, odotellen tombolan seuraavaa pysähdystä onnellisemmille lukemille.
      ellauri046.html on line 331: Seuraa ikävystyttävähkö seikkaperäinen vaihekuvaus rakastumisesta 1800-luvun herrasväen piirissä. Vaiheet otetaan Mozartin tuotannosta. Huohheli huoh. Päästään lopulta sentään veenuskukkulalle don Juanin johdolla. Mut voi ei! Siellä tulee vastaan Syntiä! Anders And ei tahdo sen kanssa mitään tekemistä!
      ellauri046.html on line 337: Söören on tollanen Päivi Räsäs tyypin holier than thou kristitty, jonka aika menee tapakristittyjen vähexyntään ja synnillisten pahexuntaan. Just sellanen ulkokullattu, joka mesoo omaa parhauttaan synagoogassa, mä oon paha mut onnex sentään asioista perillä, en sentään sellanen pönttöpää kun noi. Se ei rakasta ketään, kun on epäonnistunut narsisti, ei edes izeään. Kylmiö, kumiseva vaski ja helisevä symbaali. Et mä vihaankin sellasia :).
      ellauri046.html on line 396: Jotenkin se oli vähän Söörenin näköinen,

      ellauri046.html on line 400: jäi ihan lähtötelineisiin tässä vaiheessa. Sehän

      ellauri046.html on line 402: Regina ja Fritz lähti Karibialle Tanskan siirtomaihin,

      ellauri046.html on line 415: Ei vittu, kylä se sittenkin oli kaappihomo! Ihan viime metreillä se tunnustaa kaverilleen Bolsonarolle: "Mulla on tää oka lihassa niinkuin Paavalilla oli ja six mä en voinut ruveta tavallisiin mimmoisiin. Sixmä rupesin epätavallisexi." Dodi! Rypäleitä persiissä! Sillä ei vaan ottanut eteen naisten kaa. Sitähän se Peevelikin itki.
      ellauri046.html on line 440: Millaset tyypit kuumuu Luutarhan jutuista? Samanlaiset narsistit, jotka luulee pääsevänsä loppupeleissä eturivin paikoille lähtiessään mukaan sen homojumaliseen sekoiluun. Paha olo, hyvä olo, elämä on kurjaa, kuolema on ihanaa. Ei pitäis ottaa izeään eikä muitakaan niin vakavasti. Tilanne on toivoton, muttei vakava. Kierkegaard oli huono humoristi kun ei ymmärtänyt tätä. Tai tiedä häntä, ehkä se nyt juuri nauraa meille neljäntenä pyöränä pyhän kolminaisuuden junassa, rengaspuskurina.
      ellauri046.html on line 452:

      Tästä Veronicasta tuli toinen osuma Wallu Wallacen kirjan loppupuolella, jossa joku transu narkkari tekee karzalla veronican väistääxeen toisen spugenaisen lähestymisen. (Alaviite: Wallullakin on tollanen rätti ozalla, johon se pyyhkii hikeä.)
      ellauri046.html on line 478: Söde törkkii Reginaa tikulla kuin sairas koltiainen muurahaista. Mitähän se tekee jos mä törkin sitä näin? "Elviira kiinnostaa vain siinä määrin kuin se koskettaa Juania." Juurikin näin: ainoo joka kiinnostaa Sööreniä on sen oma kyttyrä. Täytyy olla tosi narsisti jos pitää tätä joteskin hienona.
      ellauri046.html on line 482: Tää on kans tosi narsistinen ajatus: Söde petti pettämisen ilosta, ei saadaxeen hilloviivaa. Mut mä luulen kyllä et Södellä mukana oli tarve raapia tomupilveä homopetteriyden ylle. Se oli se sen suuri salaisuus jota ei saanut sanoa. Se oli siitä niin noloa et sen piti pyydellä sitä loppuikä anteexi taivaaseen lähteneeltä iskältä. Naiset oli sen pelissä pelkkiä statisteja. Tää on kovien poikien leikkiä. A ja B on Söpe ja sen isä, mä ja supermä. Karsee persepää.
      ellauri046.html on line 486: Hemmetti Sörnäinen on kyllä kova luu, setämiesten aatelia. Nyt on runkkausvuorossa kolleega Jöötin panopuu Gretchen. "Se mistä erityisesti tykkäämme tässä piikasessa on hänen sielunsa yxinkertaisuus ja nöyryys." Ei tarvi kahesti käskeä pyllistämään tännepäin. Piikasen ei sovi olla liian dannet. Faustin viettelykikka näät on sen uhyre Overlegenhed. Gretchen on siihen nähden Intet.
      ellauri046.html on line 490: Ensin vongataan sikana ja sitku on saatu niin heitetään imexitty raato tienoheen, siitähän sen näki et se oli sekundaa, kun ei pitänyt pintaansa kuin Richardsonin Pamela. Gretchenin Betydning Faustille on hendes uskuldige Eenfoldighed. Ilman sitä se on Intet. Hendes Kjaerlighed giver hende Betydlighed for ham. Jälkenpäin Gretchen mitättömyys kysyy izeltään Faustin runkut housuissa (sanat Söören):
      ellauri046.html on line 492: Voinxmä kiroilla sille? Mikä mä oon rohkenemaan? Voitko sä saviruukku mastoilla pottumaakarille? Mitä mä olin? En midiä! Kuraa sen käsissä, kylkiluu, josta hän muotoili mut! Mikä mä olin? Vähäinen yrtti, ja se kumartui mun puoleen, se rakasteli mut, se oli mulle kaikki, mun jla, mun ajatusten tonava, mun soul fuudia.
      ellauri046.html on line 494: Soul food (suom. soul-ruoka) on afroamerikkalaisesta ruokakulttuurista käytetty nimitys. Yleisimpiä soul-ruokia ovat hominy, lehmänpapu, uppopaistettu kana, maissintähkät, siansorkat, voimakkaasti maustettu grillattu liha tai kala sekä juustokakku. Yleisimpiä soul-ruoka-aineita ovat maissileipä, kana, sianliha ja laardi, monni, riisi, siirappi, okra, bataatti, vesimeloni ja pavut. Grillaus on suosittu tapa valmistaa ruoka.
      ellauri046.html on line 505:

      Viettelevä narsisti lähelläsi


      ellauri046.html on line 509: Viime yönä näin unen, jossa olin nuori ja vasta mennyt naimisiin ruskeaverikön kanssa, söpön ja eläväisen, mutta voi surkeus, ei ottanut millään eteen sen kanssa. Kunnes kevään tullen huhtikuussa viimein onnasi, iloxeni huomasin et nythän se näyttää pysyvänkin pystyssä. Oltiin viettämässä toista hanimuunia kun eka jossain murjussa oli mennyt niinsanotusti munille. Tää oli äveriäämpi paikka, lomahotelli tai jatko-opiskelijakommuuni. Tytöllä oli boxerikoira, ja kun havainnostani innostuneena kuzuin nuorikkoa mukaan sänkyyn koittamaan, koira luuli että kuzun sitä ja loikkas sängylle. Onnistuihan se, tytön kanssa siis, hyvinkin sujahteli sisään ulos, ja siitä lähin yleensä hyvin aina mun kannalta, mutta tyttö ei uskaltanut tulla kun se vaistomaisesti pelkäs sitä löpsähdystä kesken kaiken. Tän kaiken se oli kirjoittanut pikkiriikkisellä käsialalla piirustuspaperilehtiölle, johon se suunnitteli meille tulevaisuutta. Se ei ollut suomalainen.
      ellauri046.html on line 511: Sit heräsin, oli tuulinen mutta aurinkoinen aamu Rauhixessa kesäkuussa, mä taas sama vanha löpsähtänyt ukkeli. Älä unta nää. Tai sittenkin, näe edes unia.
      ellauri046.html on line 552: No jo on päätön ajatelma. Tässä on kyllä kieli lähtenynnä lomalle. Järki hoi äly älä jätä.
      ellauri046.html on line 561: Anna olla Söören. Kerran se vain kirpasee sanoi pässi kun päätä leikattiin. Isi oli ihan kanttuvei eikä tiennyt asiasta midiä. Äiti kysyi nytkö sitten kuollaan ja sai myöntävän vastauxen ja lopetuspiikin kuin Sammeli. Ei sattunut vähääkään. Ei kukaan ole anemiaan kuollut se sanoi toiveikkaasti.
      ellauri046.html on line 563: No esim joku voisi pelätä et jos ottaa izellensä Pigen niin se ei olekaan prikulleen sellainen kuin oisi toivonut. Mut kun on valinnut osansa niin alistuu tähänkin ja siitä tulee Tehtävä. Hän on minun ristini sanoi Paulikin.
      ellauri046.html on line 607: Se on erittäin eri linjoilla kuin mä vähän kaikessa. Toi valloitus vastaan velvollisuus entten tentten on älytön. Koko sen entten tentten ajattelu on tökeröä.
      ellauri046.html on line 643: Sit tulee vähän protonazismia: Eller er Tungsind ikke Tidens Brøst, er det ikke den, der gjenlyder endog i dens letsindige Latter, er det ikke Tungsind, der har berøvet os Mod til at befale, Mod til at lyde, Kraft til at handle, Tillid til at haabe?
      ellauri046.html on line 659: Mix hemmetissä jotkut fortvivler et elämä on forgaengeligt? Sitähän se on kaikilla. Salekin oli siitä ihan hysteerinen. Haki Steinerista apuuva. Eunukkikin perskules.
      ellauri046.html on line 661: Mä oon vissi et Kierkegaardista tuli tämmönen filosoohvi kun se ei pydenny. He starts out fine but can't keep it up. Joko se oli kaappihomo tai fyysiset ei seissy naisten kaa. Sixe purki sen kihlauxenkin. Ja mätysti sit sitä koko lyhkäsen loppuikänsä. Vähän epäilyttää et Sören unge Pigejen välissä vilkkuu koko ajan näitä unge Menneskejä eli nuoria poikia jotka tulee "kysymään siltä neuvoja".
      ellauri046.html on line 672: Vähän täs on myös tätä nomadit vs. maanviljelijät vastakohtaisuutta. Tentten on hutu ja Entten tutsi.
      Vuonna 1187 Saladin hyökkäsi Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan ja murskasi kuningaskunnan joukot Hattinin taistelussa. Hän myös vangitsi Jerusalemin kuninkaan Guy de Lusignanin. Jerusalemin kaupungin Saladin valtasi 3. lokakuuta 1187. Pian kaikki kaupungit Tyrosta lukuun ottamatta olivat hänen hallussaan.
      ellauri046.html on line 686: Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin. Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt. Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut.
      ellauri046.html on line 688: Jos yhteen ägtenskabiin ei mitenkään mahdu kaikki setämiehen kjärlighedit, Christendomme ei voi olla kehityxen viimeinen sana. Tästä epäkohdasta lähtee liikenteeseen iso osa setämieslyriikasta ja proosasta, esim. tämä nide. Kummasti homopetteriltä riittää naisista mielipiteitä, mut onhan niitä Suomen Perustan homo-Hankasalmellakin. Niillä tienaa paremmin kuin homobaarikokemuxilla.
      ellauri046.html on line 690: Ihme sönkötystä tule Söören-setänaamaristakin Tenttenissä. Se koittaa totistaa, että eka rakkaus on ainoa ja oikea, jotta Lähi-Idän telttaäijiltä omaxutut säännöt pitäis kutinsa 1800-luvun Tanskassa. Tai ei edes nekään, niillähän oli polygamia.
      ellauri046.html on line 699: Garff näyttää muotoilevan Wiljamin loppukaneetin toisin kuin Eski-tyyppiset seppoilevat positiivis-existentialistit, joille taivas on vain numero jonka myyjä kysyy kassalla. Söörenistä jäbät on kyllä tarkoitettu taivaaseen mut ne voi munatakin sen jos oikein yrittää. No täähän on vanhaa raamatullista höpinää, eli vapaa tahto on vaan oikeus mokata. Jotta syyllisen voi hyvin mielin heittää helvettiin. Oma vika pikku sika, tyhmästä päästä kärsii nyt koko ruumis. Pitää vaan päättäväisesti tehdä niinkuin käsketään. Se on sitä existentialismia. Will to believe. Usko mitä tahdotaan.
      ellauri046.html on line 701: Enten-Eller" gjorde også lykke i sin samtid. Bogen fik en fortræffelig modtagelse og blev udførligt anmeldt i aviser og tidsskrifter," fortæller Joakim Garff. Tanskan Vaakku runoilija Heiberg mietti, enttenkö jaxaa edes lukea moista 800-s. monstrumia vaiko tentten ei. Luki sittenkin. Ei yhtän tykännyt Enttenistä, mut mieltyi Tenttenin ryhdikkyyteen. Siitä lähti Luutarhan ura nousukierteeseen. Sörkän vaihdelaatikossa oli kolme vaihdetta, esteettinen, eettinen ja uskonnollinen, jossa se ottaa vauhtia minästä, pesästä tai teräsminästä. Pesästä ei Söören juuri perustanut, tuli toimeen ilman niinkuin käki. Heiberg diggas Hegeliä ja kirjoitti vaudevillejä. Se oli Sörenin paha kilpailija.
      ellauri046.html on line 748: Entten nähtävästi tarkottaa et kaunis on kylläisen lyxiä. Rikkaan riittää kazella hyvän näköistä koska masu on jo täynnä hyvää ja pussit tyhjinä.
      ellauri046.html on line 750: Ja siinähän Entten on oikeassa et elämä ja luonto on izetarkoitus. Vain hölmöt termiitit luulee olevansa joitain suurempaa varten, pesää ja kuningatarta, lisääntyvät ja täyttävät maan ja tukahduttavat koko pallon muovinaamareilla.
      ellauri046.html on line 820: Aika sekulia Byronia, mutta sehän onkin tässä ihan alottelija. Ensinnäkin first kiss aika usein ole kiss of love, ja kääntäen. Mä en ize edes muistakaan semmosta. Eikä eka panokaan ole välttämättä rakkautta, kuha kokeillaan. Ne on oikeestaan aika eri asioita. Molemmat hommat alkaa lutviutua vasta vähitellen.
      ellauri046.html on line 827:
      1. Lähettää karhut syömään lapsia (Kings 2:23-24)
        ellauri046.html on line 841: Vanhan liiton Ukki Taavetti oli törkymöykky, muilutti heettiläisen Uriah Heepin namupalan Bazeban izelleen tapattamalla Uurian kepulisti taistelussa. Professori Naatan vähän moitiskeli sitä tästä, ja pienexi näpäytyxexi Bezeban eka skidi Taavetille kuoli. Taavetti meni jääkaapille lohtusyömään. No sillä oli Taavi maxanut Jehovalle velkansa ja seuraava poika Salomo meni ihan nappiin.
        ellauri046.html on line 961: Lähti sitten baanalle. Meni baariin jossa sillä oli

        ellauri046.html on line 969: niin sun on mukavampi kuolla. Nainen lähti karkuun. Mies ehti tehdä pipin

        ellauri046.html on line 980: Nimi oli enne: toivo kuulaa päähän ja saikin sen. Nestor kuulapää.
        ellauri046.html on line 982: 67-vuotias mies lähti parkkipaikalta peruuttamaan ja osui melkein Volvollaan

        ellauri046.html on line 993: Tuohtuneet vanhuxet menivät K-Rautaan asioimaan. Vähän ajan jälkeen siihen ilmaantui

        ellauri046.html on line 996: Vähän päästä nolattu kiinteistönvälittäjä ajoi vähin äänin pois paikalta.
        ellauri047.html on line 30: Goethe on ollut mun hampaissa aina, tässäkin kokoelmassa ihan alusta lähtien. Sivumennen sivallan sitä jo haukkuessani Dantea ja ylipäänsä neroja, jotka on tyyten ylimainostettuja. Joidenkuiden vaan pitää löytää supersankareita ja pukea ne värikkäisiin trikoisiin. Ja toisten ampua niitä alas kuin houkutusankkoja.
        ellauri047.html on line 37: Goethe-instituutteja on joka maassa ja kaupungissa. Mun yhden vähän ressukan maisteriopiskelijan piti päästä tutkimaan niiden nettisivujen kääntämistä koneella, mutta se ei saanut jatko-opiskelustipendiä. Siitä ei nyt ole sitten enää kuulunut. Ja nyt on liian myöhäistä, koronatauon jälkeen mä lähden jäähylle.
        ellauri047.html on line 43: Ei hemmetti kukaan voi olla nero kaikessa, eikä edes kovin hyvä noin monessa. Se vaan häsläs Weimarin pikkuvaltiossa vähän joka alalla, mikä oli helppoa kuin heinänteko, koska oli niin vähän kilpailua, ja se oli Karl Augustin ja sen leipäsuden kaveri. Runoilla se osasi ja satuilla. Kova panomies se oli, se on sille annettava. Sen heiloilta on kysyttävä, oliko se sängyssä mistään kotoisin. Sen tiedekyhhääxet joita se väsäs vanhana oli aika heikkoja, runo kasvien metamorfoosista ja se hölmö väriteoria, susi jo syntyessään. Newton oli hoitanut jo hommat.
        ellauri047.html on line 49: Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?) Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade.
        ellauri047.html on line 57: Goethe oli porvarissäädyn kermaperseiden kuningas Frankfurtista, jossa Sope taulutti sittemmin koiria. Ne seurusteli Weimarissa, jonne Goether vuosikymmenixi pesiytyi, paizi mitä kävi 37-vuotiaana kuuluisalla Italian reisulla, mistä se sitten kerskui loppuajan mm. runolla Kennst DU das Land wo die Zitronen blühen? Ich schon, war 3 Jahre da.. Se oli sen ihan parasta aikaa. Vähän niinkuin Pylkkäsen Saxassa opiskelleet tytöt aloittaa aina sanoilla "Saxassa aiina...". Siellä oli kaikki paremmin. Vitali on kasvattanut sitruunansiemenistä hienot puut, eivät tosin vielä ole kukkineet. Kohtapa tiedetään millaista sekin on.
        ellauri047.html on line 64: Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, kirjoitteli anakreonttisia eroottisia runoja Annettelle (Anna Schönkopf). Ne on kyllä aika lällyjä. Lällärikamaa, Woku hyvä. Vuonna 1768 Goethe joutui tubikohtauxen vuoksi palaamaan vanhempiensa kotiin. Toipilasaikana Susanna von Klettenberg (1776–74) tutustutti Goethen herrnhutilaisuuteen, joka vaikutti hänen tuotantoonsa: Wilhelm Meisterissä on pitkiä sitaatteja Susanna-tädiltä, ja Faustissa on senaikaisten alkemian opintojen jälkiä. Iskä alkoi hermostua kun opiskelut ei sujuneet, onnex hemmotteleva äiti ja sisko pitivät Wokun puolia. Size lähetettiin huonompaan kouluun Strassburgiin, missä sillä oli taas oikeen viihtysää. Strassburg oli isompi kaupunki kuin Frankfurt, ja kuului Ranskalle.
        ellauri047.html on line 66: Tässä vaiheessa se kosiskeli jotain papintytärtä, jonka se tapansa mukaan dumppas ilman hyvästejä lähtiessään kotiin Strassburgista. Frederika raivostui: oliko Woku sitä vaan verneukt! Woku puolustelihe vedoten vanhaan tubiinsa. Tältä kaudelta on pari aika narsistista runoa kuten Päivää ja näkemiin ja Vappulaulu.
        ellauri047.html on line 74: Valmistuttuaan lakitieteen lisensiaatiksi vuonna 1771 Goethe toimi jonkin aikaa asianajajana Frankfurtissa. No ize asiassa se hoiti ekat keissinsä niin surkeesti, et se sai käytännössä porttikiellon baarista. Iskä huomas ettei Wokusta ollut tuomarix ja antoi sen tästä lähin höpsästellä kirjallisuuden parissa.
        ellauri047.html on line 76: Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa.
        ellauri047.html on line 82: Schiller sanoi sitä toistuvasti tunnekylmäxi egoistixi. Narsistiko se siinä taas soimaa psykopaattia kuin pata kattilaa? Schiller osoitti myös izetuntemusta sanoessaan, että Goethe on naiivi runoilija, se ize sentimentaalinen. Siinähän ne on, pienessä paketissa, rusetilla sidottuna. Genius eliskä nerokkuus oli Sturm und Drangin meemejä. Jotkut vaan on niin paljon parempia kuin toiset, et ne ansaizee erikoisen nimen. Ne on ihankuin eri rotua, ja niiden hoito-ohjeetkin on sixi eri, niille pitää sallia sellasta mitä muille ei voi sallia.
        ellauri047.html on line 89: Catharine Cox tutki neron nazat saaneita ja tuli tuloxeen, että nerolle riittää vähempikin älli, kunhan ne vaan on hurjan sitkeitä ja tuotteliaita. Hulluudesta on myös jotain apua. Goethelta näitä ansioita löytyi.
        ellauri047.html on line 91: Vähän ennen Weimariin lähtöä Goethe oli kihloissa jonkun nuuskatehtailijan ja pankkiirin tyttären kanssa, jonka äiti oli aatelinen. Goethe oli 26 ja tyttö 16. Homma meni puihin koska kummankaan perhe ei pitänyt toista puolta tarpeexi hienona. Uskontokin teki tenää: Lilin porukat oli hugenotteja ja Goethen sanskulotteja.
        ellauri047.html on line 93: Weimarin herttua Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi muun muassa ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, muun muassa kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.
        ellauri047.html on line 95: Vuonna 1786 Goethe tunsi tarvetta maisemanvaihdokseen. Hän lähti Italiaan (lähti tost noin vaan, dumppas 10-vuotisen hoitonsa, 7v vanhemman rouva von Steinin ilman edes textaria) ja vietti siellä seuraavat kaksi vuotta, tutkien väsymättömällä innolla paikallista kulttuuria. Myöhemmin hän kirjoitti matkalla tekemiensä päiväkirjamerkintöjen pohjalta laajan matkakertomuksen. Goethe totesi vanhuksena, että Italiassa vietetty aika oli hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Hänen tuotannossaan nousivat tänä aikana vahvasti esille antiikkiin ja humanismiin liittyvät teemat.
        ellauri047.html on line 97: Maisemanvaihdoxeenpa hyvinkin. Mmm, mitkä maisemat Mignonin kouluhameen alla avautuivatkaan. Stein oli Wokun lähtiessä 39, sen parasta ennen päiväys meni. Oma nenä ratkaisee. Charlotte oli vaatimaton, nokkela, siro ja tunnollinen kuin äitinsä. Sillä oli 4 harrastusta: seuraelämä (sen ammatti), kylpylät (se oli huonokuntoinen), kirjallisuus/teatteri/taide (kirjotti izekin), ja lemmikit (kissat, koirat, kyyhkyset). Goethe varmaan kylästy noihin kilpaileviin sylikoiriin. Musta Charlotte kuulosti aika kivalta ja fixulta tyypiltä. Woku ei. Charlotte ei ehkä koko vuoaikymmenen aikana antanut Wokulle, siinä vika.
        ellauri047.html on line 103: Samanlaista kuin Christiane saa moni kuulla puolisonsa nenäkkäiltä kolleegoilta, etenkin snobeilta. Samaa sano Conradin vaimosta Russell ja sen leipäsusi, samaa sanoi jotkut monomaani lindkvistit Seijasta ja musta MIT:issä. He olivat hyvin väärässä. Kielitieteilijät tuppas seukkaamaan vaan keskenään, eikä tajunneet kuinka joku voi olla jonkun kaa jota ei kiinnosta suffixit eikä puffixit. Yhtä kohtuudella voi ihmetellä, mitä kemisti voi nähdä sellaisessa, joka lukee vaan vihaisena semantiikkaa. Onnex se sentään näki jotakin, ainakin välähdyxenomaisesti joskus, vaikka saikin yhtä monta kertaa katua. Mä ize halaan izeäni etten tehnyt samaa erehdystä kuin opiskelukaverit. 40 vuodessa ois alkanut ne puffixit roikkua zum Hals heraus. Monikohan niistä samispareista on vielä naimisissa?
        ellauri047.html on line 105: Goetheista Christiane oli se jolla oli housut jalassa. Kun Napsun sotilaat tuli Goetheille rähisemään, Woku ihan "kivettyi", ja se oli Christiane joka heitti retkut pihalle. Kiitoxexi Woku "sinetöi" 18-vuotisen leipäsusisuhteensa ja nai seuraavalla viikolla Christianen kirkossa 1806. Niille syntyi paljon lapsia, joista vaan esikoinen August eli aikuisex, tosin tavixex. Sillä ei ole edes enkunkielistä Wikipedia-sivua. Saxalaiselta sivulta käy ilmi millasta oli olla neron varjossa. Aku alko dokata. Sillä välin Roopella oli sen 7 eri hania samaan aikaan kun Christiane piti kotia. Se kirjoitti: "Pidän kovasti pojista, mutta tytöt on vielä kivempia. Jos kyllästyn tyttöön tyttönä, se voi toimia mulle myös poikana." Elämä on etupäässä kivaa, mutta menettelee se takapäässäkin. Schillerin kuolemasta toipuaxeen 58v vanha sika vikitteli jo 1807 18-vuotiasta Minna Herzlieb orpoa, joka esiintyy Goethen viimeisessä romskussa Vaaliheimolaiset Ottilian nimellä.
        ellauri047.html on line 111: Goethen sihteeri Eckermann yritti hoitaa Goethen peeärrää väittämällä, et se muka tykkäs tosi paljon Lutherista. Privaatisti sanoi, että se ei ole antikristitty eikä epäkristillinen, mutta selkeesti ei-kristitty, ja et risti on 1 neljästä sen mielestä ällöttävimmästä jutusta. Spinozasta se sitävastoin diggas kovasti, niinkuin Lessing ja Herderkin. Oli se vähän panteistikin, kuten Flaubert ja Einstein. Hihhuleille se oli "suuri pakana". Poliittisesti se oli Aarne Kinnus-tyyppinen 'temokraatti', leikki sijansa saakoon, kunhan ei mene överix. von Goethe kuulosti se korvissa oikein hyvältä. Se oli vapaamuurari. Ranskan vallankumous oli sen mielestä kauheeta, se kirjoitti paljon huvinäytelmiä, jossa se teki pilkkaa siitä. Hermann ja Dorothea on sen kyhäyxistä ehkä kaikkein puisevin. Se oli sen suurin menestys saxalaisten mielestä.
        ellauri047.html on line 113: Napsu nimitti Goethen kunnialegioonaan, ja se oli siitä niin tyytyväinen että pysyi aina Napsun puolella. 1814 eli 65-vuotiaana se riiusteli vielä 30-vuotiasta Mariannea ja kyhäs sen kanssa yhdessä West-Östlicher Divaania. Osa runoista oli Mariannen tekemiä (mut Goethen nimellä). Goethe ei tykännyt nähdä sairaita eikä vainajia, nin et kun Christiane sairastui ja kuoli 1816, Goethe ei edes käynyt kazomassa, eikä tullut hautajaisiin. Size yritti vielä kosia jotain 19-vuotiasta Ulrikea 74-vuotiaana, ei tullut kauppoja. Siitä sai sentään kirjoitetuxi vielä Marienbadin elegiat.
        ellauri047.html on line 119: Nojaa, parasta ennen päivän ylittäneitä on runoistakin kyllä valtaosa. Runotkin on niinkuin läpät: ne tehoaa jos lukijalla on samanlaiset arvot kuin kirjoittajalla, ja samanlaisia kokemuxia. Mut jos kirjottaa 143-osaisen tuotannon, niin pakkohan on joukossa olla sekulia. Mulla on vähän sama julkasupolitiikka kuin Goethella. Meillä Wokun kaa ei ole huoneen nurkassa rodea, niinkuin puolalaisella nobelistittarella Wislava Szymborskalla oli.
        ellauri047.html on line 129: Koskenniemi kuzuttiin Turkuun proffaxi 1921 maisterina ilman pätevöitymisvaatimusta. Se lähti viivana. Talonpoikaissukua. Sen isä oli äitiä 28v vanhempi ja ehti tuskin moikata poikaansa. Perheenisän kuoleman jälkeen poika vietti varhaislapsuutensa peräti seitsemän naisen ympäröimänä. Samaan talouteen kuului näet äidin ja kahden sisaren ohella myös äidin kolme sisarta, ja lisäksi äidinäidillä tiedetään olleen perhepiirin kuvioissa tärkeä rooli. Kasvavalla pojalla oli kuitenkin mahdollisuus vetäytyä omaan uneksivaan yksinäisyyteensä, joka vähitellen kehitti hänestä runoilijan. Naiset hääräsi ja Veka runoili. Koskenniemi oli nuoruudestaan lähtien lukenut innostuneena Sören Kierkegaardia ja Friedrich Nietzscheä. Sieltä ne naziajatuxetkin sitten tulivat. Mut nyt hampaat Jööttiin, Veka!
        ellauri047.html on line 131: Caspar Goethe opiskeli italiaa kirjoittamalla italiaxi Italian matkastaan. Vielä 30v jälkeen se nähtiin kumartuneena MSn ylize. Äärimmäisen huolellisella ja kauniilla käsialalla täytti vihkosen toisensa jälkeen ilman pienintäkään ajatusta niiden julkaisemisesta.
        ellauri047.html on line 153: Nuori Goethe Leipzigissä oli vähän tollanen izetyytyväinen Hanswurst, rokokoo-harlekiiniasussa tepasteli takakenossa puumiekka vyötäisillä, Pluto olet oikea pelle! Wider Hans Worst kirjoitti jo Martin Luther, ja lisää hongankolistaja, oikeinkirjoituxen professori Gottsched. Vernünftige Tadlerinnen. Mefisto on peräisin Hansun vanhemmasta kaverista kotiopettaja Behrischistä, laiha kuiva piru, jolla oli huomattavan suuri nenäkin.
        ellauri047.html on line 157: Anteron mielestä Hansu joka palasi Leipzigistä maitojunalla tubisena runokassin kanssa oli kuin Saul Samuelin 9. kirjassa, joka lähti ezimään isänsä aaseja ja palasi kuninkaana. Hmm no jaa. Caspar ei tainnut olla samaa mieltä. No, Hansusta tuli moniosaaja kuten Puovo Huovikosta: koitti vaihtelevasti kaikkea vaihtelevalla menestyxellä.
        ellauri047.html on line 161: Goethe oli vähän niinkuin Riitta Roth, tai Riku Rinkula vähän kuin Goethe, karismaattinen mytomaani. Tarua ja totta elämästäni. Mehän voidaan sanoa. Riku Rinkeli oli kantelupukki, Tammen kultaisessa kirjassa.
        ellauri047.html on line 174: Hän opiskeli 20. syyskuuta 1746 lähtien Leipzigissa teologiaa ja lääketiedettä, kunnes keskeytti opintonsa vuonna 1748. Marraskuussa hän muutti Berliiniin, jossa hän tapasi 1750 muutti Berliiniin, jossa hän tapasi 1750 Voltairen.
        ellauri047.html on line 175: Vuodesta 1751 lähtien hän työskenteli toimittajana ja kriitikkona lehdessä nimeltä Berlinische Privilegierten Zeitung, myöhemmin nimeltä Vossische Zeitung. 29. huhtikuuta 1752 hän sai Wittenbergissä maisterin arvon.
        ellauri047.html on line 191: 8. lokakuuta 1776 hän ja Eva König avioituivat Jorkissa Hampurin lähellä. Jouluaattoiltana 1777 Lessingeille syntyi poika, joka menehtyi heti synnytystä seuranneena päivänä. Eva Lessing kuoli 10. tammikuuta 1778 lapsivuodekuumeeseen. Lessingin terveydentila huonontui vuonna 1779. Hän Hän kuoli 15. helmikuuta vuonna 1781 aivohalvaukseen (Hirnschlag) ollessaan kyläilemässä Braunschweigissa viinikauppiasi Angottin luona. Alkoholilla saattoi olla vaikutusta asiaan. Hänet haudattiin Braunschweigiin (Magnifriedhof).
        ellauri047.html on line 201: Wählt man, in zugezählten Stunden, Se jota käkikello on jo verottanut,
        ellauri047.html on line 209: Wie lange währt´s, so bin ich hin, Ei kauan enää mene arkkubileisiin.
        ellauri047.html on line 227: Ach!. . . ich gähn!. . . ich. . . werde matt. Huah!...Haukotus...mua...raukasee.
        ellauri047.html on line 238: Wir wollen weniger erhoben, Vähän arkisempi ehkä riittäisi,
        ellauri047.html on line 249: Goethen Faustissa setämies Faust panee epähuomiossa paxuxi viattoman rotinkaisen Gretchenin, jolla oli esimerkillisen siisti vaikka köyhä kämppä. (Sitä Goethe erikoisen paljon ihasteli, kunnon sakemannina.) Gretchen vetää Faustin vauvan alas vessanpöntöstä. Was nun, kleiner Mann? Pitäskö Gretchen vetää alas vauvan perästä, vai ei? Sitähän ei tässä pohdita, kenen vika kaikki viime kädessä ehkä oli, das gehört nicht zur Sache.
        ellauri047.html on line 251: Goethe pohti tätä kymysystä lisurissaan Strassburgissa. Tilanne lie tullut eteen sille silloin tällöin izelleen, tai kavereille ainakin, leuhkija-runosta päätellen. Jöötti kuulosta siinä paizi vahingoniloiselta, vähän kateelta. Nuorta Goethea varmaan otti päähän, kun joku piipunrassi puhu sille panohommista. Goethe nauroi päälle, et kerskuja sai ansionsa mukaan, kun ei käyttänyt varovasti lampaansuolta niinkuin se.
        ellauri047.html on line 255: Kaikkein traagisinta oli, et Gretchen nolasi näin myös veljensä, joka teki häpeissään izarin. Tulkoon hänenkin verensä Gretchenin päälle, tuumi tää oikeustieteen lisuri. Joku aikalainen jumalinen väitti Goethesta, et se luopui kristinuskosta ja liittyi islamiin. Siltähän tää alkaa vähän kuulostaa, pro life-ohjelmalta, ja kunniamurhalta.
        ellauri047.html on line 257: Goethella oli omakin Gretchen, sen ensimmäinen ihastus, sitä izeään vanhempi joku rotinkainen Julchen, jonka kanssa se ei ehkä päässyt kosketusetäisyyttä pitemmälle. Juttu tuli ilmi, ja Gretchen lähetettiin toiseen kaupunkiin. Jöötti suri sitä vielä kuusikymppisenä. Voi että olis päässyt edes koittamaan!
        ellauri047.html on line 259: Gretcheniä surullisempi oli Cornelia Goethen kohtalo. Isän näköinen siis ei mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, masentuvainen ja luulotautinen, 15kk vanhempi isoveli oli sen ainoa rakastettu. Meni se naimisiin Goethen kaverin Schosserin kanssa, joka kohteli sitä niinkuin vaimoja kohdeltiin, eikä 2 tyttärestä huolimatta pitänyt Corneliaa paljon minään. Emmedingenin tuppukylässä Cornelia kuihtui ja kuoli pian 2. tyttären synnyttyä 26-vuotiaana. Hizi, me Seijan kanssa vasta tavattiin sen ikäisinä. Hans ei kirjottanut Corneliasta juuri mitään koko valtavassa tuotannossaan. Jossain sivumennen mainizee jälkeenpäin et se oli mitäänsanomaton. Cornelia oli sen uskottu ja apu, kun sillä oli vähän vaikeaa Gretchenin kaa ja myöhemminkin.
        ellauri047.html on line 320: Dir hat, wie du mir selbst erzählt,
        ellauri047.html on line 462: Nährten seine Jugend
        ellauri047.html on line 545: Kato kalzulähdettä,
        ellauri047.html on line 547: kuin tähtikazetta
        ellauri047.html on line 562: se repii lähdeveljet
        ellauri047.html on line 612: nyykähtää sen jalkoihin.
        ellauri047.html on line 635:

        Keijukuningas on aika hämärä. Herderin kääntämä tanskalainen balladi, vähän kuin Grimmin satu. Goethe satuili kavereille pienenä, Musset myös. Se oli vain pöllön silmä, pelotteli Kristina. Veljet kuunteli silmät pyöreinä. Selitysyrityxet on aika väpelöjä. Varmaan tuntu vaan Goethesta jännältä, niinkuin Johnista toinen tanskalainen balladi, Tor i Helheim. Kun mä mietin mix Tor meni Helliin, John arveli: varmaan oli asiaa. joo en tiedä en mieti moisia. Se onkin viisainta.


        ellauri047.html on line 716: jotka paskantaa mun päälle; kesä lähettää lurjuxet,
        ellauri047.html on line 782: Strassburgista ostin Proustin Du coté de chez Swann. Siitä alkoi kirjojen lueskelu alkukielellä. Goethe teki razastusretkiä Strassburgista aina Saarbrückeniin, jonka jenkkipaskiaiset pommitti WW2:n lopulla sileäxi kuten Dresdenin. Siellä oli pelkkiä uusia taloja, kun mä kävin siellä DFKIssa tapaamassa Hans Uzkoreitia. Saarbrücken oli sille kuin mulle Kouvola, sietämätön tuppukylä. Erottuaan Swannista se lähti kiidulla takaisin synnyinkaupunkiinsa Berliiniin, josta se oli karannut muurin alta länteen.
        ellauri047.html on line 787: Sittois vielä tää Herder, jonka muistan lähinnä Hans Arensiin kielitieteen historiasta. Se liittyi siellä jotenkin Humboldtiin, josta Jörgin ruozalainen vaimo piti jatko-opiskelijoille lukupiiriä. Siitä saattaa mulla jo runo ollakkin.
        ellauri047.html on line 797: Herder ei ollut miellyttävä toveri, vaan oli ivallinen, arvosteleva, ja suvaizematon. Izekeskeinen kakka profeetta-eleineen. Onnexi Goethe tän kerran oli yhtä valmis kuuntelemaan kuin Herder paasaamaan. Paasauxessa putkahtavat esiin Ossianin laulut, jotka oli vähän kalevalatyyppinen vedätys.
        ellauri047.html on line 801: Nää romanttiset juipit oli siis sitä mieltä, että runojen pitää palata vatkuttamaan apinoiden ur-aiheita, jotka kulttuuri on vaan pilannut. No sitähän minäkin, et ne on vaan ne EAT FUCK KILL jotka meitä motivoi, proosassa ja runoudessakin.
        ellauri047.html on line 803: Strassburgin mynsteri eli doomi eli viileähkö kadetraali oli tän uuden liiton sojottava majakka, sen lattialle putoavat Goethen ja Herderin puuvillaiset vyöt ja toinen toistaan puolivillaisemmat työt.
        ellauri047.html on line 815: Dobby makustelee vähän väliä jööttimäisyyttä: mikä tekee jöötistä jöötin. Kai se on jonkinlainen potpurri ranskislaista rokokoohienostelijaa ja perisaksalaista kraft-blut-wurst-ubermenschiä, izeyrittäjää nettitaxikuskia. Kuin iso Pauli, väliin härkä mörkö tiikeri, ja sitten taas jeesus taivas enkeli, tosin ilman vakaumusta.
        ellauri047.html on line 823: Ize asiassa Dobby vähän myöntääkin, että Goethe oli aika tunari kaikessa muussa paizi lyriikassa. Se on aika samanlainen moniosaaja kuin Puovo Huovikko: vähän kaikkea, ei mitään kunnolla paizi ehkä vähän minäminälyriikkaa. No jotkut täällä ei osaa senkään vertaa, nälvii vaan etevämpiä.
        ellauri047.html on line 832: yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.
        ellauri047.html on line 846: yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot,
        ellauri047.html on line 869: Mä ehdin olla töissä 45 vuotta, jos ei lasketa taxvärkkiä eikä 2 viikon kesätyötä Kiitoketjulla. Että olikin tylsää oikoa niitä teelasin pitimiä. Seija laittoi kesätöissä 10 muun naisen kanssa aikakauslehden sitomuxia nitojaan. Piti pysyä tahdissa eikä sivut saaneet mennä ryttyyn. Kun ne kuitenkin meni, tuli hurjaa sadattelua. Evästauolla puhuttiin rivoja juttuja. Kun tuli lakko, joku kohtalotoveri ihmetteli, miten sinäkin Seija ressu mahdat nyt pärjätä. Mee kotiin maalle, niin mäkin teen, istut vaan ruokapöytään, ei ne kehtaa olla antamatta sulle vähästänsä perunaa.
        ellauri047.html on line 871: Preussin nuori kruununprinssi oli lujasti vakuuttunut siitä, että tulevia valtiollisia tapahtumia saattaa aavistaa ennakolta jos vain tuntee edellä tapahtuneen kehityxen. Tämä pohjautui lähinnä hänen pessimistiseen käsityxeensä ihmisestä. Hänessä ei ollut rahtuakaan muiden valistusmiesten auringonpaisteisesta uskosta että ihminen yhä edistyi siveellisessä suhteessa paranemisessaan. Isänsä lailla hän piti ihmistä parantumattomasti pahana. Ihmisten pyrkimysten täytyi aina pysyä yhtä izekkäinä, ja hänen toiminnoistaan johtuivat pakostakin samat vaikutuxet. Samoin oli valtioidenkin laita; niiden politiikan määrää valloitusten ja vallanlaajennusten tavoittelu.
        ellauri047.html on line 873: Fredrik kiistää sen väitteen, että valtioiden suhteen muka olisivat voimassa toiset siveelliset lait kuin yxilöiden suhteen, kuvailee valloituxia tavallisixi halpamaisixi varkauxixi ja opettaa että sodan sankarin ja maantierosvon ero on se, että edelliselle painetaan päähän laakeriseppele, jälkimmäiselle pujotetaan hirttonuoransilmukka kaulaan.
        ellauri047.html on line 875: Vanha Fritzu vanheni ennen aikojaan sodista ja liiasta työnteosta. Voltaire ei ollut ikinä nähnyt niin ahkeraa ihmistä. Pahojen kielten mukaan jo 1760-luvulla eli alle viisikymppisenä se näytti vanhalta vihtahousulta. En usko, luultavasti panettelua. Fritzu kuoli 74-vuotiaana vasta 1786. Silloin se oli oikeasti vanha, kipeä kihdistä eikä välittänyt ulkonäöstä, senkään vertaa kuin ennen sotien aikana. Kulki vanhoissa rytkyissä sepalus avoinna. Se ei siis välittänyt muista ihmisistä, inhosi varmaan niitäkin, ja varmasti izeään. Kukaan ei tykännyt siitä, eikä se tykännyt kenestäkään. Veti nuuskaa ja kirjoitteli runoja ja paasauxia. Tuntuu tutulta. Epäsosiaalinen ilkimys. Epäonnistunut narsisti. Täst mie piän, mun mieleiseni mies.
        ellauri047.html on line 886: Wezlarin heila Charlotte Buff tuo mieleen Ulrike Schwallin, sievän iloisen punatukan Heidelbergin IBM:stä, joka sekin oli vanhin 12 sisaruxesta. Jorma ei kestänyt pitää näppejään erossa kaverinsa kihlatusta, ja teki taas jöötit, eli lähti lipettiin. Ei saanut kevennettyä paineita muuten kuin kirjottamalla nuoren Wertherin. Ois tehnyt niinkuin mä ja mennyt pornoelokuviin. Se joka oikeesti teki izarin olisen tavis kolleega Wilhelm Jerusalem. Elämän vastaanottamisessa Jöötille toisixi tärkein elin on silmä.
        ellauri047.html on line 904: Tähdellisempi kymysys: Mix Eurooppa oli taas kerran uusi 1770-luvulla? Mitä oli tapahtunut? Teollinen vallankumous alkamassa. Maailmankauppa järistänyt rahalautan tasapainoa. Porvaristo nousukiidossa. Nehän ne luki näitä romanttisia pläjäyxiä, esim Pamela. Säätymylläys oli taas menossa, porvarien nuoret apinat näki tilaisuuden tulleen. Tässä on siis puhe Fredrik Suurta seuraavasta polvesta, johon Goethe kuului, valistuxen ja vallankumouxen välisestä. Goethe oli väliinputoaja, ei perustanut kummastakaan.
        ellauri047.html on line 910: Goethe kuuli vanhojen ihmisten kertovan miten Maria Teresia oli Frankfurtissa tuulettanut siippansa voitettua pyhän saxalaisen keisarinvaalit. "Kun Frans Stefan kuin mikäkin Kaarle Suuren haamu lähti tuomiokirkosta yllään omituinen kruunausviitta ja leikkisästi kohotti käsiään osoittaen Maria Teresialle valtakunnan omenaa, valtikkaa ja merkillisiä kruunaushanskoja, tämä purskahti hillittömään nauruun, ja tuo riemu levisi kazojien keskuuteen." Tässä on vanha valta enää pilkan kohteena.
        ellauri047.html on line 912: Romanssi oli persukansan liikehdintää: peliin tulee kansallinen porvaristo, joka on päässyt vuorollaan vaurastumaan ja käymään kouluja, ja haluu osansa myös vallasta. Tästä oli kysymys myös Amerikan izenäistymisessä ja Ranskan vallankumouxessa. Saxan kielialueella lähti Fredrik Suurelta ja Maria Teresialta kruunajaispallo hanskasta, porvarismiliisi tuuletti Berliinissä Fredrik Suurelle. Mut olix pörssi bear vai bull? Nazismi nousee yleensä lamasta.
        ellauri047.html on line 926: Älä panettele! Sulle voi käydä kuin Maltan Suomen suurlähettiläälle, varoittelee muusa. Kuin Voltairelle, Dideroolle, tai surullisen hahmon porvarille Lessingille. Ei jäänyt niille suu messingille. Messinki maistuu pahalta, muistan lapsuudesta. Kryptoniitilta.
        ellauri047.html on line 929: Voltaire oli pettynyt kun järjen temppeliä ei tullutkaan. Korjailtuaan kieli ruskeana Rauhan runomokia Voltaire sai lopulta potkut Rauhalta (kuin mä) ja kirjoitti siitä kotiin päästyään ilkeitä lällätyxiä (kuin mä). Jos lähtee leikkiin apinoiden kanssa täytyy tottua et ne joskus purevat, sanoi Rauha tyynenä.
        ellauri047.html on line 942: Mun lähde hallizijajuoruihin on lääk.tri Pauli Pylkkäseltä peritty Kansojen historia. Tämä 12-osainen Världshistoria on alansa kaikkien aikojen suurimpia myyntimenestyksiä. Sen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1926. Teossarjaa on myyty ainakin 500 000 kappaletta, Suomessakin yli 100 000. Se on hieno nahkaselkäinen kirjarivistö, joka näyttää vaikuttavalta lähetyssaarnaaja Wilho Pylkkäseltä perityssä kirjahyllyssä.
        ellauri047.html on line 954: Kaksikko vietti kesät Bohuslänin saaristossa omistamassaan kutterissa "sini ja mini" (vi 2). Kapulla oli mukanaan iso kirjasto. Perähenkilö Eva Sparre otti milloin pikakirjoitusta, milloin naputteli sivut puhtaaxi. Tämä selittää Carlin mahtavan tuottavuuden. Liitto oli kaikin puolin onnellinen, tuli 2 tyttöäkin, tyttäret Puppi ja Ka.
        ellauri047.html on line 959: Silti Suomen Wikipedian pääasiallinen lähde Fritzistä on Ragnarin haamukirjoittama Grimbergin tukijatko vyöllä.
        ellauri047.html on line 968: Avainpointti lie ollut kuiteskin että iso-Retu oli aatelismielinen: porvarit ei ole mitään, talonpojat ja patraski vielä vähemmän. Tää oli Sturm und Drang porvarisporukoille vielä pahempi asia kuin frankofonia. Rauha ei ymmärtänyt säätykiertoa. Rikastuneita porvareita vitutti kun ne ei saaneet sitä vonia. (Goethe ja Schiller saivat sellaiset Weimarista, lällällää!)
        ellauri047.html on line 970: Suuret joukot oli tyytyväisiä kunkkuunsa. Vähäväkiset pitivät häntä oikeuden valvojana ja suojelijana vääryyxiltä ja sorrolta. Napinaa kuului ylempien säätyjen keskuudesta. Aateliset vihasi Fritzua sen johdosta, ettei ollut oikeutta vapaasti valita ammattiaan vaan että oli pakko antautua vihattuun sotilaspalveluxeen ja että aatelisnuorukaiset olivat samojen rangaistusten alaisia kuin aatelittomat. Vituttavaa. Virkamiehet olivat katkeroituituneita kun eivät saaneet vetää omaan taskuunsa. Suurporvarit pitivät häntä aateliston kuninkaana, koska hän ei tehnyt niistä aatelisia, ja valvoi elinkeinoelämää, uuden koulukunnan talousliberaalit arvostelivat merkantilismia. Hurskaat papit pahexuivat ilveilyä uskonnon kustannuxella. Jne jne, napi napi. Ilmeisesti Fritzu oli mies paikallaan, kurjien kuningas.
        ellauri047.html on line 987: No voi helvatti! Täähän oli tärkeää! Maailman varallisuus ON vakio, tai oikeastaan se on vähenemään päin! Mitä helvettiä talousstooget yhä ajaa tota hullu mies syö enemmän kuin tienaa kasvupaskanjauhantaa! Komento takaisin!
        ellauri047.html on line 992: Issur Danielowitsch Demsky, Robert Zimmermann, Paul Auster, Harry Heine, Solomon Bellows, ynnä monen monta muuta juutalaista on myynyt sielunsa paholaiselle ja muuttanut heprealaisen nimensä saxalais-slaavilaisexi ja siitä edelleen lännemmäxi, vielä vähän lännemmäxi.
        ellauri047.html on line 1015: Seppo Kivinen ja Kalle Sorainen. Kivikautiset takkutukkaiset huonosti ajellut kaverit mustavalkoisessa piirretyssä riepukattoisilla maasta paljain jaloin vauhtiin potkittavilla kaaroillaan. Filosofian hyrskyisissä rantavesissä on aina ollut näitä hylkyjä. Kuin kalanmunia jotka joutuvat saalistajain kitoihin. Nekin oli joskus toiveikkaita, nuoria ja lupaavia, joista tuli vähitellen keski-ikäisiä ja lupailevia, lopuxi vanhoja ja hupaisia. Lande Lindfors. Mårten Ringbom. Tofe Gefvert. Esa Saarinen.
        ellauri048.html on line 25: Pirkko Hiekkala ja sen äiti Elna oli nuorina eto runoihmisiä. Elna oli Kehvon paras lausuja, ja Pirkko luki paljon runoja yxin tubisairaalassa ja yhdessä Callen kaa. Etistyspuolueen kansanetustajan tyttärenä se inhosi fasisti VA Koskenniemeä. Vexi Anterosta tuli niin paljon haukkuja et ylivuoto piti siirtää tähän. Ja lisää on tulossa muistakin laulurunoilijoista
        ellauri048.html on line 56: Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa (engl. Ten Days that Shook the World) on yhdysvaltalaisen toimittajan ja sosialistin John Reedin kirjoittama kirja Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta, jonka hän koki omakohtaisesti. Reed seurasi Venäjällä viettämänään aikana läheltä useita keskeisiä bolševikkijohtajia, erityisesti Grigori Zinovjevia ja Karl Radekia, ja teos onkin kirjoitettu kommunistien näkökulmaa esitellen.
        ellauri048.html on line 62: Liian vähän peukutuxia. Stalin oli kuin Jaakko Hintikka, selasi kirjaa lopusta ja laski Hintikka-viitteitä. Vaan 2? Aiika heikko, aaika heikko...
        ellauri048.html on line 75: päähenkilölle, onnettoman näköiselle petiitille newyorkilaiselle ex-hasidi

        ellauri048.html on line 85: kuolemaan 1715. Musiikissa Bach kuuluu tähän trendiin. Tärkein tunne oli

        ellauri048.html on line 86: toi Alex Stubbinkin peukuttama empatia, eli sääli vähäosaisia kohtaan.
        ellauri048.html on line 92: Klopstock oli tosi empfindsam, ja Goethekin vähän vielä jossain Wertherissä.

        ellauri048.html on line 101: Tää vastakkainasettelu on hirmu suosittu, ja siinä ei olekaan vähän moraalin makua.

        ellauri048.html on line 110: Tätä samaa teemaa jauhetaan taas coronan aikana ihmishirviö Lillrankin ja kukkahattutätien kesken: onko apinan elämällä hintaa, mitä saa maxaa nuori hyvä vuosi ja vanhuxen vähemmän laadukas. Mulla se oli aika tyhjentävästi käsiteltynä toisaalla. Tieysti oma elämä on mittaamattoman kallis ja toisten arvottomia. Loppu on sittn enemp vähemp empatiaa. Äijillä sitä on tunnetusti vähän, se ei ole niiden bisnestä. Äijät on darwinistisesti halpoja, sixi myös halpamaisia.
        ellauri048.html on line 129: Tuomas Anhava arvosteli ankarasti Koskenniemen Runousoppia ja runoilijoita -teosta Suomalaisessa Suomessa. Koskenniemi loukkaantui Anhavan kirjoituksesta siinä määrin, että valitti 18.2.1952 asiasta Suomalaisen Suomen päätoimittajalle Esko Aaltoselle. Koskenniemi lähetti eronpyynnön kunniajäsenyydestään lehteä julkaisevalle Suomalaisuuden Liitolle. Hän oli kuulunut liiton perustaviin voimiin.*
        ellauri048.html on line 133: Kustannusvirkailija Annamari Sarajas joutui lähtemään WSOY:stä, koska hän ryhtyi Parnasson toimittajaksi. Koskenniemi arvosteli 11.2.1957 Sarajaksen ottamista Uuteen Suomeen, koska hän ei halunnut lehteä "jonkinlaiseksi modernistien äänitorveksi". Hänestä huonoja esimerkkejä olivat Tuomas Anhavan ja Kirsi Kunnaksen nostaminen ja Lassi Nummen "kategoorinen tuomitseminen".*
        ellauri048.html on line 135: Koskenniemi kirjoitti 2.10.1961 Uuden Suomen päätoimittajalle Eero Petäjäniemelle, että Pekka Tarkka " kuuluu modernistien nuoreen kaartiin ja lienee niiden aloitteesta – ehkä (Mirjam) Polkusen välityksellä – sijoitettu lehteemme. Näin vahvistuu … avantgardistien osuus … lehtemme toimituksessa … miksi vähentää lehden arvoa sen uskollisimpien lukijoiden silmissä päivittäisellä modernistisella kirjallisella propagandalla?"*
        ellauri048.html on line 147: Ihmispyrkimys siveellisiä arvoja kohti muuttuu yleväxi kilvoituxexi jumaluuden edessä, joka ei anna meidän hämärän kaipuumme täydellistymiseen joutua häpeään. Kehitys ei tunne mitään pysähdystä eikä luonto mitään kuolemaa.
        ellauri048.html on line 170: Viimeisenä syntymäpäivänään Goethe kapuaa pojanpoikien työntämänä epämukavia portaita lautaisen mezästysmajan ylempään kerroxeen Kickelhahnin huipulle lukeaxeen sen seinästä vielä kerran sinne raapustamansa runon (sen Gipfel-Wipfel jutun) ja kirkkoveneen kuvan. Goethe luki runonsa ja kyynelten kohotessa hänen silmiinsä hän kertasi sen loppusanat. Liikuttui kyyneliin omasta runostaan. Niin mäkin joskus teen. On ne niin hienoja. (Siis mun runot.) Ajattelikohan aika pöllönnnäköinen Antero izeään kun se herutti Goethen viimeisen muotokuvan äärellä? Liikuttuikohan sekin kyyneliin? Luultavasti. Aika tädin näköinen on jöötti potretissa. Antero izekin on vähän siivojan näköinen tossa riemumaisterikuvassa. Ketähän on noi sen superhömelöt pöytäkumppanit?
        ellauri048.html on line 174: Epäilyttävän rakastavasti Suomen Goethe sitten kuvailee ihailunsa kohteen piirre piirteeltä, hivelee sitä sormella kuin Leocadia velivainajansa valokuvaa. Kukahan sit kirjoittaa tämmösen lurituxen minusta, välähtää sen mielessä. Niinpä, sitä saattaa moni miettiä omalla kohdallaan. Täytyypä ottaa varuix selfie, jossa mä teen feikkitammeen nojaten Jolla-puhelimeen runomuistiinpanoja.
        ellauri048.html on line 187: yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.
        ellauri048.html on line 201: yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot,
        ellauri048.html on line 220: Kähminnästä potkut saanut poliitikko Per Stenbäck

        ellauri048.html on line 224: Näille kummallekin herralle sydäntä lähinnä oli näkyminen.

        ellauri048.html on line 253: Lapsena rakastin Pupu Tupuna ja Miina ja Manu -sarjoja. Otso-herra oli myös kova nimi. Ehkä rakkain lastenkirjallisuuden klassikko oli kuitenkin Oiva Paloheimon Tirlittan, jota minulle luettiin ensin ääneen ja jota luin vanhemmalla iällä itse. Tirlittanin tarinassa oli jotain maagista ja jopa pelottavaa. Romaanissa Tirlittanin koti hajoaa salamaniskussa niin, että vanhemmat ja sisarukset lentävät kaikki eri ilmansuuntiin ja Tirlittan jää yksin selviämään maailmassa pyjama päällään. Hän lähtee kulkemaan okariina kädessään ja etsii vanhempiaan. Muistan, että lapsena ei ymmärtänyt monia kirjan asioita - esimerkiksi erään tädin sairastama luuvalo kuulosti nimen perusteella kummalliselta sairaudelta.
        ellauri048.html on line 257: Ei sit enää yllätä, et tän plokittajan aikuiskirjalempparit on Sinuhe ja Moby Dick. Humisevasta Harjusta ja Kurjista se oli tykännyt leffoina. Vähän taustoja:
        ellauri048.html on line 265: Haaveilin joskus lapsena kirjailijan ammatista ja kirjoitin paljon kaikenlaista enemmän tai vähemmän luovaa, mutta mikä lie aikuisuuden kyynisyys iskenyt, kun en enää koe löytäväni itsestäni samanlaista varmuutta, intohimoa ja heittäytymiskykyä, jota kaunokirjallisten tekstien kirjoittamiseen vaadittaisiin... Lukemisen ohella käyn kuntosalilla ja lenkkeilemässä. Outona kuriositeettina mainittakoon, että olen hurahtanut keräilemään teepussien lappuja - siis niitä pieniä, neliönmuotoisia lappusia teepussinarun päässä.
        ellauri048.html on line 269: Intohimoisen harrastuksen ja mukavan ajanvietteen ohella suhtaudun lukemiseen pakkomielteisen tavoitekeskeisesti. Minusta tuntuu lähes mahdottomalta jättää mitään kirjaa kesken - edes huonoa sellaista! Tämä johtunee osittain siitä, että kirjan sisällön lisäksi pidän valtavasti siitä saavutuksen tunteesta, jonka saan, kun voin panna kirjan kannet kiinni luettuani sen.
        ellauri048.html on line 272: Lukunurkkailija listaa kaikki lukemansa kirjat vsta 2001. Mulla on vasta 2008 alkaen. Kirjoja on sen luettelossa aika liuta, yhteensä varmaan 1-2K. Miten tosta määrästä voi pinnalle nousta tollasia kokkareita? No on se kyllä nähtävästi lukenut enimmäxeen paskaa, miun maun mukkaa siis.
        ellauri048.html on line 286: Nykyään Paloheimo muistetaan lähinnä Tirlittan-lastenkirjastaan, muu hänen tuotantonsa on painunut paljolti unohduksiin. Paloheimon runoista ovat tunnetuimpia laulusovitusten kautta (ja muutenkin) ontuva Eriksson ja Lähtevien laivojen satama.
        ellauri048.html on line 342: Tuntuu vähän ahtaalta, kai sentään jonkun verran lauletaan

        ellauri048.html on line 343: sinusta ja vähän muistakin, varsinkin poissaolijoista.

        ellauri048.html on line 347: on aina olleet läheisiä petikavereja. Mitäs muista,

        ellauri048.html on line 372: Weg, du Traum! so gold du bist; Lähe menee haaveuni, hajoo!
        ellauri048.html on line 391: kuin tuo sika: yritän samaa. Kyllähän mä siihen pystyn, olen kova jätkä, ja

        ellauri048.html on line 392: mun porukat on vähintään yhtä hyviä kuin niiden oli. Mutta ne ei ota huomioon,

        ellauri048.html on line 403: sätintää ja tappouhkauxia. No joo, jotain vähän lyyrisempiä kohtia löytyy kun ezii tikulla,

        ellauri048.html on line 418: nyt kannat, eikä tiedä tähti-yö,
        ellauri048.html on line 424: ei armastaan voi nähdä kyynelettä.
        ellauri048.html on line 474: In the long run we are all dead. Kuolleisuus 100%. Suomenruozalainen epidemiologian tutkijaopiskelija, driven entreprenör, nokkii Ruozin Mengelen koronastrategiaa. På lång sikt går ekonomin att återbygga, men ett förlorat liv går inte att ersätta. Hurså? 2 sukupolven kuluttua kukaan ei tapettuja enää muistakaan. Tekee enintään holokaustileffoja, jotka kertoo elävistä. Holokaustista tulee taide-elämys, hyvin tehty tai tönkösti. Ammutut jutkut makaa kuopassa päät ja jalat vastakkain kerroxissa kuin sardiinit tönkkösuolattuina. Nykyään saa sardiinejakin vähäsuolaisia. Jos ylipäänsä saa enää sardiineja.
        ellauri048.html on line 485: vähän väliä esiin vastoin kaikkia todennäköisyyxiä.

        ellauri048.html on line 507: pitää ne taas mieskohtaisesti kokea. Tässähän mä sitä teen.
        ellauri048.html on line 514: edes ole olemassa tout court, siinä on aina vähintään 6

        ellauri048.html on line 567: Immin sukupuolielämästä on tosi vähän someaineistoa. Veiköhän se imminkalvon hautaan asti ehjänä? Oliko Ingeborgilla ingen boyfriend? Tykkäsikö se kenties naisista, vai vainko lapsista? Muistaa haikeana pikku Leeniä reppuselässä, ihanata aikaa Leenin heppuna. Muistaakohan Leeni Riefenstahl yhtään sitä? No oli Immillä salaperäisiä ulkomaanreissuja, kuten Seijan Linda-tädillä. Linda Pylkkänen oli opettaja myös, sillä oli Italiassa herratuttuja, ja sievä taiteilijasuojatti, jonka toritaidetta on Rauhixessa seinällä. Keinoja on monia, sanoi eukko, kun pyyhki pöytää kissalla.
        ellauri048.html on line 571: Täähän on kuin suoraan Anna-sarjasta. Immikin oli ruma ja omituinen, vaikkei yhtä lahjakas kuin LM Montgomery. Suloton oli Linda-tätikin, mutta kulturelli. Immin authorshipissä oli 3 vaihetta: 1. ja paras, 2. individualistinen Nietsche-kausi, jolloin Immi esiintyi salanimillä, ja 3. huumorin löytäneenä paluu lastenrunoihin. Nietsche-kausi ei jättänyt paljon jälkeä. Nämä tiedot on Anna-Liisa Alangolta, joka oli Ismo Alangon äiti. Ismon äiti oli kansankynttilä, joka väitteli Immi Hellenistä. Tää puhuu Ismo Alangosta volyymejä.
        ellauri048.html on line 573: Immin lällyn pullanhajuisen mitäänsanomattoman sovinnaisen tuotannon joukossa on tämäkin, joka näyttää Goethe-imitaatiolta. Immillä on loppusoinnut aina kunnossa. Senkö tautta silläkin toi sisältöpuoli jää lapsipuolen asemaan? No mikäs mä oon sanomaan, mulla vaatii kummatkin vähän laittoa. Sitäpaizi muoto on sisältöä ja sisältö muotoa, opettaa isä Koskenniemi meitä. Sisään ulos, draussen drinnen, sanoo Goethekin. Se kyllä tietää.
        ellauri048.html on line 683: tv-käsivarsi Nelonen lähettää amerikkalaisten keximää

        ellauri048.html on line 702: Saul Bellowin alter ego Gene Henderson tiesi että monet Lähi-Idän prinssit oli saaneet amerikkalaisen koulusivistyxen. Se ei tajunnut miten niistä oli tullut niin verenhimoisia, vaikka niille oli opetettu The Village Blacksmith ja "sweet Alice and laughing Allegra". Häh? Osoittautuu et nää on Longfellowia. Longfellow oli seppoilun armoitettu runoseppo, nää runot opetetaan jenkkikakaroille vieläkin.
        ellauri048.html on line 708: Saul Bellowin Henderson-buhlein on läpeensä perseestä. Inhottava tyyppi, rasistinen narsisti, eikä vähimmässäkään määrin hauska. Ja tää koskee sekä Hendersonia että sen kalansilmästä alter egoa. Ne on molemmat pappisvallan samppiooneja, uskontohemmoja sielupieru exyxissä. Oma "pelastus" on ihan ykkösasia, muista apinoista viis.
        ellauri048.html on line 736: Joku jutku Goldman huomautta ettei Salen hahmoilla ole perettä tai ne ei elä perhe-elämää. Saulin kirjoissa on epäilyttävän paljon brotherhoodia, ja se vikan kirjan Bloom onkin homo. Saul vaikuttaa bisexuaaliselta. Se olikin kaunis poika omasta ja muiden mielestä. Kalansilmä siltikin. Jokaisessa intellektuellissa piilee dumb jerk kun sitä vähän raaputtaa, sanoo Sale ja tietää mistä puhuu.
        ellauri048.html on line 755: Aika huono suositus, Danten kääntäminen. Långbenin isä oli taas kuinka ollakaan maineikas lawyer Mainesta, joka halusi pojastakin lawyeria. Nää fellat oli aika kermaperseitä. Hessu oli Hawthornen luokkakaveri Bowdoin Collegessa. Hessu teki pitkän Euroopan turneen ja oli aina pro-Eurooppa. Sille tarjottiin Harvardin professuuria valmistumisvaiheessa. ja se lähti Mary-vaimon kaa uudestaan Saxan turneelle. Kävi jopa Ruozissa. Tällä tiellä Mary kuoli keskenmenoon. Siitä lähti Hessun runosuoni sykkimään, uusi vaimo Fanny oli heti kiikarissa. 6 lapsen jälkeen Fanny kuoli kuinka ollakaan tulipalossa, sytytti muka mekkonsa ize palamaan. Siitä piristyneenä Hessu läxi kääntämään Dantea. Mitähän van der Valk sanoisi tästä. Aika epäilyttävää.
        ellauri048.html on line 757: Hessu oli kova kauppaamaan omia kirjojaan. Niitä osti Queen Victoria, Alfred Lord Tennyson, Prime Minister William Gladstone, Walt Whitman ja Oscar Wilde. At the time of his death, he was one of the most successful writers in America, with an estate worth an estimated $356,000. Olipa amerikkalainen loppukaneetti. Silti Hessu ei ollut tarpeexi amerikkahenkinen: but he failed to capture the American spirit like his great contemporary Walt Whitman, and his work generally lacked emotional depth and imaginative power. Se oli liian pro-Eurooppa. Löysä riimittelijä, tiivistivät myöhempien sukupolvien kriitikot ilkeästi. Orjuuden vastustajanakin Långben oli vähän puoliveteinen. Ameriikan Immi Hellen.
        ellauri048.html on line 814: Our fortunes must be wrought; Kexin sitä tähän mojovan lopetuxen:
        ellauri048.html on line 822: Vuonna 1879 kyläsepän ilmestymisen jälkeen paikalliset koululaiset Cambridgessa lahjoittivat pitkälle kaverille tuolin joka oli tehty siitä leviävästä kastanjapuusta, se kun oli äskettäin kaadettu. Tuolin tyynyn alla on messinkilevy jossa lukee mm. "Tämä leviävästä kastanjapuusta tehty tuoli on Cambridgen lasten lahja kiitoxexi pitkälle häiskälle". Oikeesti se seppä ei ollut savunaama, vaan pitkän häiskän esi-isä. Siitä lähtien pitkä häiskä otti asiaxeen kuzua koulutyttöjä työkkäriinsä kazomaan "leviävää tuolia". Se kirjoitti myös runon nimeltä "Mun nojatuolista". Brattle streetillä Cambridgellä on kivi osoittamassa leviävän kastanjapuun paikkaa. En muista huomanneeni sellaista.
        ellauri048.html on line 840: And Edith with golden hair. ja vähän Eeditinkin kultatukkaa.
        ellauri048.html on line 907: Wie Sterne leuchtend Tais olla mezätähti,
        ellauri048.html on line 965: Koukutus ja hulluus kulki suvussa. Kaxi Alfin sisaruxista joutui laitoxeen sekoilusta ja huumeista. Kaikille Alfin lapsille tuli vähintään yxi käenpesäkeikka suljetulle osastolle.
        ellauri048.html on line 969: Kuiteskin vaikeista kotioloista huolimatta (tai ehkä sixi) Tennysonnillaa oli extaattisia henkisen toispuolisuuden tiloja, joita hän kuvasi "jonkinlaisexi valvetilatranssixi – paremman sanan puutteessa — mulla on usein ollut, poikasesta lähtien, kun olen ollut yxixeni. Ihan yxkax, ikäänkuin yxilöllisyyden voimakkaasta tietoisuudesta se (yxilöllisyys) ikäänkuin katoaa ja haipuu rajattomaan olemiseen, eikä se ole sekavuutta vaan mitä selvintä, varmaakin varmempaa… ei löydy sanoja – missä kuolema on melkein naurettava mahdottomuus, persoonallisuuden kato (jos se sitä on) ei tunnu sukupuutolta, vaan oikealta elämältä." Näitä “transseja” sillä oli koko elämän. Osuutensa saattoi olla kärpässienillä.
        ellauri048.html on line 971: Alf oli Cambridgen apostoleja, suklaaosaston poikia. Siellä sillä oli paljon samanhenkisiä kavereja. Alf joutui lopettamaan opiskelut Cambridgessa kun isä kuoli.Isoisä antoi vähän pätäkkää, muttei maxanut Cambridgea Alfille eikä sen veljille, koska kaikki opiskeli jotain joutavaa. Ihankuin Matin appiukko, joka kustantaaa lentoinsinöörin opinnot muttei mitään naisten tanssiopettajan koulutusta. Alf kieltäytyi isoisän tarjoomasta vararehtorin vakanssista. Mieluummin eli köyhästi yhden tädin viikkorahalla, ja päätti ruveta kuuluisaxi runoilijaxi. Tää oli kovaa aikaa sille. Sen julkaisemat runot sai paskakaivoarvosanoja.
        ellauri048.html on line 979: Tennysonin runouden viktoriaaninen romanttisuus ei aina nappaa nykyajan makuun. Kielikuvat voi olla liian kukkaistuoxuisia. Sotasankariutta romantisoidaan. Alf on britti-imperialismin kakunkuorruttaja, se koittaa löytää laissez faire riistosta jotain jaloa. Siinä sivussa se vähän luontoilee. Koko ajan on noita “transseja”, kaikenlaista transsendenssiä ja hiljaisuutta ja yxeyttä siihen sun tähän, ja paljon, paljon loppusointuja. Termiittipesän kuhnuri päästelee peräpäästä pesän tuoxua.
        ellauri048.html on line 1023: Flashed as they turned in air Sapelit välähteli ilmassa
        ellauri048.html on line 1031: Shattered and sundered. pysähtyivät nauramaan.
        ellauri048.html on line 1093: But O for the touch of a vanish'd hand, Tähän kohtaan vähän vaikerrusta
        ellauri048.html on line 1136: By faith, and faith alone, embrace, ei olla nähty, vaan halataan uskon varassa,
        ellauri048.html on line 1157: And thou, O Lord, art more than they. Ja sää, herra, olet jotain vähän enemmän.
        ellauri048.html on line 1201: Let darkness keep her raven gloss: An pimeän tähden pitää korpinkiiltonsa:
        ellauri048.html on line 1237: 'The stars,' she whispers, `blindly run; 'Tähdet', se kuiskaa 'valuu sokeasti;
        ellauri048.html on line 1240: And murmurs from the dying sun: Ja kuiskaa kuolevasta tähdestä:
        ellauri048.html on line 1290: One writes, that `Other friends remain,' Joku kynäilee, et 'Jäähän muita kamuja',
        ellauri048.html on line 1327: And thinking `this will please him best,' Ja ajatellen 'tästähän se tykkää eniten',
        ellauri048.html on line 1436: Or where the kneeling hamlet drains Tai missä lysähtänyt kylä tyhjentää
        ellauri048.html on line 1452: And all the silvery gossamers Ja hopeisen hämähäkinseitin keskellä
        ellauri048.html on line 1457: And crowded farms and lessening towers, Ja taajaan asutetut farmit, vähenevät tornit,
        ellauri048.html on line 1491: And forward dart again, and play Ja syöxähdän taas eteenpäin ja pelehdin
        ellauri048.html on line 1504: And, where warm hands have prest and closed, Ja missä lämpöiset kädet kähmi toisiaan,
        ellauri048.html on line 1518: And glance about the approaching sails, Ja kazoa lähestyvää purjepyykkiä,
        ellauri048.html on line 1571: And topples round the dreary west, Ja kaataa väsähtäneen lännen ympäri
        ellauri048.html on line 1901: Puolalainen mies baarissa käänteli yhtä paperia tuntikausia. Kun se oli lähtenyt, jälkeenjääneet kävi kazomassa mitä paperissa luki. Siinä luki molemmilla puolilla: puolalaiset ovat tyhmiä. Käännä.
        ellauri048.html on line 1906: Sunset and evening star, Auringonlasku ja iltatähti
        ellauri048.html on line 1909: When I put out to sea, kun lähden merelle,
        ellauri048.html on line 1911: But such a tide as moving seems asleep, vaan olkoon mun lähtö kuin laskuvesi,
        ellauri048.html on line 1919: When I embark; Kun mä lähden menee;
        ellauri049.html on line 22:
        Oodi vihreämmille laitumille ja elegia sähköaidalle

        ellauri049.html on line 27: Tässä jaxossa on vino pino nuoria neroja, joista suurin osa kuukahtaa matkalla, osasta tulee vähä-äänisiä vanhoja pieruja. Ehkä Goethen nerous oli siinä, että se sai pidettyä neron foliohatun päässä ihan kalkkiviivoille. Se oli hyvä ratkaisu tässä tapauxessa, muissa tapauxissa hyvä ratkaisu on kuolla viinaan, syfilixeen tai laudanumiin viimeistään nelikymppisenä. Älä koskaan vanhene, sanoi Annan kasvatti-isä Matthew Cuthbert flammalleen Jeannielle sydänkohtauxen uhrina. Liian myöhäistä, sanoi se.
        ellauri049.html on line 34: Lyriikka on Unski Kupiaisen (mts. 25) mukaan runouden päälajeista (muut: epiikka ja dramatiikka) subjektiivisin, ja se edustaa kirjallisuuden piirissä välittömintä itsetilitystä ja -tunnustusta. Missään muussa runouden lajissa ei itse ilmaisu ole niin tärkeää kuin lyriikassa. Lyyrinen runo lähentyy musiikkia. Se lähenee musiikkia kahdella tavalla: runon kokonaisuudessa keskeinen osuus on rytmillä, ja tähän liittyy kiinteästi sointuisuus.
        ellauri049.html on line 47: Salaliittoteoreetikot ja noitavainoiset paranoidit polttaa ja kaataa 5G torneja. Vaikka faktat ovat vääriä, vaisto on oikea. Korona ja 5G ajaa samaa asiaa, termiittipesän yhtenäisyyttä ja tiukkenevaa valvontaa. 5G-hyötyjien mielestä vastustus on narsismia, ja venäläistä trollisalaliittoa. Paranoidit vainoo paranoideja, kaikki yhdennäköisiä narsisteja. Pahaa sähköä. Paha sähkö voi olla vaan omassa päässä. Auttaisiko ruuvata irti sulakkeita, kuten Sysmän hellasta, kun se ei suostu muuten lopettamaan lämmittämistä.
        ellauri049.html on line 52: Sonetti on soidinluritusta, koiraslinnun FUCK! FUCK! kuzua koivunlatvasta tai mielellään lähietäisyydeltä. Lirkutusta koppelolle (tai toiselle koiraslinnulle) toisessa persoonassa. Korkeata veisua, häälaulua.
        ellauri049.html on line 62:

        Kaarlo Sarkia on vahingosta viisastunut. Kun kulta kysyy siltä mikä sai sut rakastamaan mua, se kiertää kysymyxen - on tosi vaarallista mennä antamaan tämmöisiin kysymyxiin seikkaperäisiä, vielä vähemmän totuudenmukaisia vastauxia. Se on niinkuin "näyttääx mun peppu isolta tässä?" johon on vain 1 mahdollinen vastaus - paizi siinä harvinaisemmassa tapauxessa, jossa kulzu ize asiassa kärsii peppunsa pienestä koosta. Tämäkin on vaan tiedettävä, jos ei tiedä niin on paras olla diplomaattinen: "se näyttää juuri sopivalta kulta". Mut Tom of Finlandit yleensä kyllä peukuttaa pieniä peppuja (lähde?).


        ellauri049.html on line 112: Talven 31-32 kolmekymppiset "pojat" viettivät kiihkeästi yhdessä. Heillä oli paljon yhteistä: kmpikin oli ollut yliherkkä lapsi, jonka läheisiä ihmissuhteita varjostivat toistuvat hylätyxi tuleminen ja ulkopuolisuus. Molempien esikuva oli dekadenssin ylipappi Charles Baudelaire (1821-67). Molemmat oli maailmanluokan narsisteja. Molemmilla oli narssissiruno, jossa ne kazoo izeään toisen peilistä. Uuno näkee siellä izensä, Kalle Uunon naamarin. Vajaan vuoden seukkasivat ja sitten tuli bänet. Kailas lähti Nizzaan kuolemaan.
        ellauri049.html on line 114: Molemmilla poikasilla oli rikkinäinen kotitausta, vanhemmat hävyxissä, ja kaikenlaista muuta ikävää. Kalle kuoli tubiin, Uuno sairastui skizofreniaan ja sitten tubiin, liekö saanut Sarkialta. Lähes samanikäisiä, Uuno oli vuoden vanhempi, ja paremmista piireistä. Olikohan se top ja Kalle bottom? Niin veikkaisin. Se sanoi Kallea kauhaxi ja kiuluxi? Kalle suuttui: en ole kiulu, olen viulu, vaikka epävireinen! Uunoko oli se Kallen kauniimpi veli? Ei se kyllä oikeasti ollut kauniimpi, pikemminkin rumempi, länkisäärinen. Kailas kuoli ensin tyylikkäästi Nizzassa, Kalle vasta 12 vuotta myöhemmin nolosti Sysmiössä. Kalle on maallinen, Uuno jumalinen. Uuno räppää tähän tyyliin, varmaan Kallelle:
        ellauri049.html on line 140: Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuosina 1920–1926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hänen edellinen homopetterinsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa Bruuno on kuollut. Heinola on Sysmän pääkaupunki. Aunuxen retki oli paska reissu, kansanmurhayritys. AKS jatkoi samoissa merkeissä. Matti Kuusi näytti Eino Kailalle AKS:n merkkiä. Kaila säikähti. "Mauno Mannisen leuhkiva sävy alkoi käydä karvoilleni. Kun hän von oben herab ryhtyi halveeramaan Uuno Kailaan infantiilia lyriikkaa, minä ärähdin. Siteerasin jonkin mielestäni vammattoman säkeistön ja tiedustelin, mikä siinä oli infantiilia. - Kailaan runoushan oli sublimoitua onaniaa! puuskahti Mauno. - Eihän kukaan voi ottaa vakavasti runoilijaa, joka tuntee syyllisyyttä onaniasta!" Kuusi puolustamaan Kailasta ja onaniaa. Kuulijat loivat merkizeviä kazeita toisiinsa. Matti Kuusi ja Eino Kaila oli norsseja. Kaxi vanhaa runkkaria raakkumassa fasismin aidalla. L. Arvi Poijärvi ja Aulis Ojajärvi pyöri samoissa piireissä. Kuusen Ohareissa on pientä jälkipyykin makua. Matti tekee ohareita aseveljille. Kieltää uskon kolmasti kuin apostoli Pietari.
        ellauri049.html on line 142: Opintojen sijasta Kailas keskittyi kirjoittamiseen, ja hänen arvostelujaan ja suomennoksiaan julkaistiin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Nuori Voima -lehdessä. Esikoiskokoelma Tuuli ja tähkä ilmestyi vuonna 1922. Kriitikot pitivät kokoelmaa varsin hajanaisena, eikä se saavuttanut suurta arvostelumenestystä. Kailas itsekin suhtautui esikoiskokoelmaansa kriittisesti ja kelpuutti siitä myöhempään Runoja-kokoelmaansa vain joitakin runoja. Nuori voima-lehti taitaa ilmestyä ilmaisena siis mainoxilla maxettuna lehtenä tänäkin päivänä. Paizi "nuori" on pudonnut pois nimestä, ymmärrettävistä syistä. Aina uudet voimat, jotka ei jaxa opiskella perse penkissä, kirjoittelee siihen toivorikkaina. Nyt ne on vihervasemmalta, koska kaikki muut on porvareita.
        ellauri049.html on line 144: Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.Mäkin on suomentanut tässä Goethea, ja Koskenniemi myös. Mitäs me runoilijat. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija.
        ellauri049.html on line 148: Vuonna 1929 Kailas joutui mielisairaalaan skitsofrenian vuoksi. Sairastumiseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan lapsuuden traumat ja homoseksuaalisuuden tukahduttaminen. Kailaalla todettiin myös keuhkotuberkuloosi. Kailas pääsi sairaalasta pois jonkin ajan kuluttua, mutta tuberkuloosi koitui kuitenkin hänelle kuolemaksi vuonna 1933 Nizzassa, jonne hän oli lähtenyt parantumaan.
        ellauri049.html on line 152: Ensisijaisena biografisena lähteenä käytän Maunu Niinistön Uuno Kailas, hänen elämänsä ja runoutensa -teosta vuodelta 1956. Biografia on laajin teos Uuno Kailaan elämästä. Runoilija Uuno Kailas syntyi Frans Uno Salosena (kutsumanimeltään Uuno) 29.3.1901 Eevert Salosen ja Olga Honkapään neljäntenä lapsena Heinolan maalaiskunnassa Kailasen ratsutilalla. Hänen kaikki kolme veljeään olivat kuolleet ennen Uunon syntymää. Kaksi vuotta Uunon syntymän jälkeen hänen äitinsä menehtyi lapsivuoteeseen synnytettyään kaksostytöt. Nuoret sisaret menehtyivät vuoden sisällä.
        ellauri049.html on line 154: Uuno oli vanhempiensa avioliiton ainoa eloonjäänyt lapsi. Uunon varhaiset vuodet olivat kuoleman, sairauden ja perheriitojen varjostamat. Hänellä todettiin pahanlaatuinen riisitauti, joka näkyi lopun ikää hänen väärissä jaloissaan. Uunon vanhempien suhde oli rakoileva heidän luonteidensa vastakkaisuuden ja keskinäisen ymmärtämättömyyden vuoksi. Raskain isku Uunon kehitykselle oli äidin varhainen kuolema. Se merkitsi perheen lopullista rikkoutumista ja ihmissuhteen menetystä, jota Kailas ei koskaan kokenut saaneensa takaisin. Äidin olemus jäi kauniiksi mielikuvaksi, joka ilmenee hänen runoudessaankin. Lapsuudestaan lähtien Uuno koki orpoutta ja yksinäisyyttä, jonka Juhani Ihanus (s. 1954, Suomen ainoa kulttuuripsykologian dosentti) uskoo
        ellauri049.html on line 162: Uunolle muutto razutilalta Honkapäähän oli kivulias prosessi. Hän sai usein harvinaisen voimakkaita itkukohtauksia ja vierasti uusia sukulaisiaan. Tämän on arveltu osoittavan hänen olleen varhaisesta iästä asti erittäin herkkäluonteinen. Toisaalta ensimmäisten elinvuosien aikainen kodin levottomuus ja suru vaihtuivat rauhalliseen ja vankkaan talonpoikaiselämään. Pätäkästä ei ollut puutetta.
        ellauri049.html on line 164: Uunon kaksijakoinen ja impulsiivisesti vaihteleva luonne alkoi näkyä varhaisella iällä. Niinistö kuvailee Uunon eläneen perinteisen maaseudun villin lapsen elämää mutta julmuutta tai vääryyttä nähdessään hän saattoi suistua vavisuttavaan itkukohtaukseen, ailahdellen näin tunnetilasta toiseen. Uunon lempeäluontoinen äidinäiti, Maria Fredrika, aisti tyttärenpoikansa herkän luonteen ja näki ruumiillisen heikkouden, joten hän varjeli Uunoa raskailta töiltä. Uuno vietti aikaansa paimenessa lukien ajankulukseen. Tämä erikoiskohtelu aiheutti mielipahaa serkkujen keskuudessa, jotka asuivat Honkapäässä.
        ellauri049.html on line 167: nähtävissä Kailaan kuvataiteen aiheissa. (Homoilusta ei puolikasta sanaa?)
        ellauri049.html on line 169: Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.
        ellauri049.html on line 171: Uunosta kasvoi hyvin kaksijakoinen lapsi. Hän oli eloisa pikkuvanha poika, joka osoitti johtajuuden piirteitä. Hän käytti poikkeuksellista älykkyyttään aseenaan kompensoidakseen ruumiillista heikkouttaan. Hän oli itsepintainen eikä alistunut herkästi. Juho Honkapää kuvaileekin sisarenpoikaansa: ” Hän oli jo lapsena erittäin hyväpäinen poika, muuten vähän itsepäinen.”18 Kuitenkin hän ailahteli synkkyyteen, itkuun ja mielipahaan hyvin voimakkain ilmaisuin ja sulkeutui omaan kuoreensa. Orpouden, erilaisuuden ja yksinäisyyden tunne ei irrottanut Kailaasta otettaan koko hänen lyhyen elämänsä aikana.
        ellauri049.html on line 173: Vuosina 1909-1913 Uuno kävi kansakoulun Kuivajärvellä, lähellä Honkapäätä. Uuno osoittautui eteväksi ja tiedonjanoiseksi oppilaaksi. Koululla sijaitsevan piirikirjaston hän luki käytännössä lävitse. Opintien jatkamista tuki myös Uunon sopeutumattomuus fyysiseen talonpoikaistyöhön. Näistä syistä isovanhemmat katsoivat pojan tulevaisuuden olevan akateemisella uralla, ensimmäisenä omasta suvustaan. Syksyllä 1913 Uuno Salonen aloitti oppikoulun Heinolassa. Maalaispojan kömpelyys karisi Uunosta nopeasti. Hän osasi asennoitua uuden koulun vaatimuksiin niin opetuksen kuin käytöksen ja itseilmaisun tasolla. Kouluvuosien aikana Uuno luki vapaa-ajallaan suunnattomat määrät suomalaista ja kansainvälistä kirjallisuutta sekä lyriikkaa.20 Uuno oli luokkatoveriensa joukossa arvostettu ja pidetty oppilas. Hän auttoi koulutehtävissä ystäviään pienestä maxusta ja käytti Honkapäästä saamaansa varallisuutta heidän kestitsemiseensä. Kuitenkin Uunon kiivaus ja ailahteleva luonne pääsi välillä esille myös heidän seurassaan. Uuno oli kaiken kaikkiaan aika kusipää.
        ellauri049.html on line 175: Uunon menestyi hyvin keskikoulussa ja lukiossa. Hän ei koskaan yrittänyt priimusoppilaaksi kaikissa aineissa, vaan ennemmin keskittyi omiin lempiaineisiinsa. Koululaisen muistikirjaan 1916-1917 Uuno Salonen on kirjoittanut mieliaineidensa olevan ainekirjoitus ja piirustus ja mieliharrastuksiensa lukeminen ja piirustus.22 Muut oppiaineet hän suoritti hyvin arvosanoin kohtalaisen vähäisellä lukemisella. Lisäksi Uunolle tuotti vaikeuksia miellyttää niitä opettajia, joiden tyyli pohjautui auktoriteettiaseman käyttämiseen sekä ulkoa opettelun opetustekniikkaan. Heinolan vuosien opettajista kahdella oli merkittävä vaikutus Uunoon: kuvaamataidonopettaja Veikko Pakarisella ja suomen opettaja, lehtori Juho Kinnusella. Kuten Uuno ize vakutti: ”Terveellinen kilpailu ja ymmärtävän opettajan
        ellauri049.html on line 178: Keskikoululuokilta lähtien Uuno Salosen kirjoitustaito herätti huomiota. Vaikkaainekirjoituksen tehtävänannot eivät antaneet sijaa runolliselle luovuudelle, Uuno suoritti ne kiitettävin arvosanoin – keskikoulun ja lukion ainekirjoitusnumero oli 9. Samoin Suomen opettaja Tyyne Fratsin kuvaus Uunosta kertoo kirjallisesta osaamisesta: ”Jo ensimmäisiä Uunon kouluaineita lukiessani hämmästyin, miten tuo hiljainen ja vaatimaton maalaispoika niin mestarillisesti osasi ajatuksensa tulkita.
        ellauri049.html on line 180: Viimeisen kahden lukiovuotensa aikana Uunon suomen kielen opettajana toimi lehtori Juho Kinnunen. Hän kirjoitutti oppilaillaan lukuisia ainekirjoituksia. Uuno Saloselle aineiden kirjoittaminen oli pitkällisen hiomisen ja muokkailun työtä, sillä itsekritiikki painosti kirjoittamaan vain täydellisiä tekstejä, joista hän saikin ylistävää kiitosta. Suomen kieli onkin lukion päättötodistuksessa 10.29 Kuitenkin opetuksesta saatu kannustus oli vähäpätöinen verrattuna siihen julkiseen arvostukseen ja toverien kannustukseen, joita Uuno saavutti 1910-luvun loppua kohden kirjallisille töilleen.
        ellauri049.html on line 187: Opintovuodet keskeytyivät hetkellisesti kesällä 1919, kun Uuno Salonen lähti vapaaehtoisena Aunuksen sotaretkelle. Matkan tarkoituksena oli osoittaa hänen uskaliaisuutensa ja osansa isänmaan kohtalossa. Uuno teki piirroksia Aunuksen retkeltään, mutta suurin osa niistä on hävinnyt. Idealistinen ajatus sodasta karisi todellisuuden tieltä: kurjat olosuhteet, sotahuollon puutteet, kuoleman ja kärsimyksen konkreettisuus sodankäynnin keskellä jäivät kummitteleman Kailaan elämään ja runolliseen tuotantoon hänen loppuiäkseen. Pahin isku oli luokkatoveri Bruno Schildtin kuolema sotaretken aikana. Uuno koki toverinsa kuolleen hänen takiaan, sillä he olivat yhdessä sopineet lähtevänsä Aunukseen.
        ellauri049.html on line 189: Uuno palasi syksyllä sotaretkeltään Honkapäähän sukulaistensa hoiviin. Kotona surtiin sillä aikaa haudan lepoon siirtyneitä isovanhempia. Lukuvuosi 1919 - 1920 oli Uunon viimeinen lukiossa ja hän valmistui keväällä ylioppilaaksi. Uunon nuoruusvuosina oppikoulua merkittävämmäksi nousi henkinen kehitys, joka johti Uuno Salosen kasvamaan runoilija Kailaaksi.
        ellauri049.html on line 194: elintapaansa, jonka hän rahoitti vähäisillä tuloillaan, äidinperinnöllään (12 000 markkaa) ja enojen lainarahoilla. Taloudellisesti turvattu jakso päättyi keväällä 1923. Honkapään enoille, jotka Uunon yliopistokoulutusta hyvässä uskossa olivat rahoittaneet lainaten 30 000 markkaa, valkeni, että sisarenpojan opinnot eivät edistyneet lainkaan sen suuntaisesti kuin kotiin oli uskoteltu ja ettei Uunolla ollut aikomusta maksaa vekseleitään takaisin. Rahavirta katkesi, mutta velkojen annettiin painua pieniä huomautuksia lukuun ottamatta unholaan.
        ellauri049.html on line 205: Uuno Kailas lähti parantolamatkalle Nizzaan marraskuussa 1932. Kuitenkin pitkälle kehittynyt keuhkotauti sekä Kailaan seikkailut Pariisissa ja Berliinissä ennen sanatorio Villa Constanceen saapumista veivät viimeisen mahdollisuuden parantumiselta. Runoilija Uuno Kailas kuoli 22.3.1933, viikkoa ennen 32-syntymäpäiväänsä.
        ellauri049.html on line 207: Erittäin suureksi tekijäksi Kailas itse koki nousevan polven aikakauslehti Nuoren Voiman. Aikakauslehden nuorisoa lähestyvä ja osallistava ote osui lukijoihin päätoimittaja Ilmari Jäämaan ohjauksella. Lehti oli monelle aikalaisnuorelle murrosiässä arvokas kanava saada yhteenkuuluvuuden tunne saman henkisisten ihmisten kanssa. Valtakunnallinen Nuoren Voiman Liitto perustettiin 1919. Liitto perustettiin nuorisoa varten, joka uskoi ja halusi edistää isänmaallisuutta, toveruuden ideaalia sekä uutteran työn ja teltoissa harrastamisen piirrettä.
        ellauri049.html on line 213: Nuoressa Voimassa julkaistujen runojen ja partio-osaston illoissa ääneen lausuttujen tekstien merkitys oli Kailaan heikolle itsetunnolle elähdyttävä. Niinistön mukaan: ”Julkinen tunnustus aikana, jolloin nuorukainen alkoi tietoisesti aavistella mahdollisuuksiaan ja toisaalta välillä tunsi epätoivoista pelkoa ja riittämättömyyttä, toiveen ja todellisuuden heräävää ristiriitaa, oli merkittävä ponnin Uunon sisäiselle kehitykselle ja runon, luovan työn avulla tapahtuvalle kompensaatiopyrkimykselle.
        ellauri049.html on line 216: selvittäminen, miksi Kailas valitsi runouden. Kun kazoo Uunolta säilyneitä neljää tuherrusta, sen ymmärtää yhtä hyvin kuin mixi Goethe teki saman valinnan, ja mixi Adolf Hitler valkkasi diktaattorin uran. Kyllä tässäkin elämä ja teos-lähestymistapa toimi tosi näppärästi!
        ellauri049.html on line 227: Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä!
        ellauri049.html on line 229: Sarkia asui äitinsä kanssa tämän palveluspaikassa Aadolfilla (Aadolfi Mäkelä), mutta tämän kuoltua joulukuussa 1914, he muuttivat äidin vanhempien kotitaloon Kaarlon isoäidin Emman (Lindroos) ja isoisän Pauli Sulinin (myöh. Pajunen) eli ”Vahalan vaarin” luokse. Äidin terveys heikkeni, ja vastuun otti Hilda Runni. Siirryttyään oppikouluun Kaarlo asui kauppias Lehtosen perheessä ja auttoi apteekkari Bäckmanin poikia läksyissä. Bäckmanin perheestä tuli tärkeä hänen myöhemmälle elämälleen, sillä hän oppi perheen sveitsiläissyntyiseltä äidiltä ranskaa ja saksaa. Hmm. auttoikohan Kalle poikia ihan kädestä pitäen? Oppia ja ojennusta. Karttakeppiä. Kotiopettajat ovat vähän sellaisia.
        ellauri049.html on line 231: Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Sarkia menestyi koulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1923 Tyrvään yhteiskoulusta. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän jatkoi opiskelujaan Helsingin ja Turun yliopistoissa. Turussa opiskellessaan hän tutustui vastaperustetun yliopiston (selvennä) kirjallisuuden professoriin V. A. Koskenniemeen, jonka kirjalliseen piiriin hän liittyi. Tällöin muodostuneet henkilösuhteet olivat myöhemmälle runoilijankutsumukselle hyvin tärkeitä. Rakastukohan se opeen? Sellaista on sattunut, mä tiedän. lähde?). Hän ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa, vaan ryhtyi kirjailijaksi. Kotiseudullaan Kiikassa Sarkia kävi viimeisen kerran vuonna 1931. Kukaan ei ole runoilija omalla maallaan, ei varsinkaan homo Kiikassa. Kiikka on Satakunnassa, nyttemmin yhdistetty Äetsään.
        ellauri049.html on line 233: Monet sairastivat 1900-luvun alkupuolella Suomessa erilaisia tuberkuloosin muotoja, eräs heistä oli Sarkian runoilijatoveri Uuno Kailas. Myös Sarkia sairastui keuhkotuberkuloosiin. Jo nuorena tauti oli oireillut lievänä kaularauhastuberkuloosina, mutta iän myötä tauti eteni keuhkoihin ja muualle ruumiiseen. Nuoren miehen mieleen vaikuttivat myös kokemukset oman fyysisen minän heikkoudesta ja ruumiista kasvavasta sairaudesta (lähde?). Tästä olivat seurauksena ajoittaiset masennukset. Sarkia käsittelikin runoissaan elämän peruskysymyksiä, kuten kuolemaa ja ihmisen kärsimystä.Niin aina. Mikä runoilija se on joka ei niitä käsittele. Ai niin Immi Helleen, tietysti.
        ellauri049.html on line 249: Sarkialla on sanottu olleen suomenkielisistä runoilijoista täydellisimmän kielentajun (lähde?). Hän saattoi luoda harmonian tunnelman vain sanojen asun merkityksen ja runosäkeiden poljennon avulla. Sarkian sanotaankin lausahtaneen ”Minun suurin onneni on se, että saan runoilla suomeksi. (lähde?) E. Saarinenkin sanoi, ettei se voi levitä ulkomaille, koska suomen kieli on sen työkalu. LOL.
        ellauri049.html on line 251: Kaarlo Sarkia imi voimakkaasti vaikutteita muun muassa asuinpaikkakunnasta (lähde?). Vielä aikuisenakin Sarkia saattoi pohtia vaikutuksia näkemyksiinsä: ”…näkemyksen laajuus ja suuripiirteisyys - runoilun kannalta välttämättömiä seikkoja - puuttuvat minulta. Tunnen ahtaitten rajojen puristavan itseäni, en uskalla, en jaksa lähteä lentoon. Pieni elämä, pienet itsekkäät tunteet ja tunnelmat ovat minun piiriini kuuluvaa hyvää.” Runoilijaksi heittäytyminen ei aina ollut helppoa. Taloudelliset vaikeudet ja velkojen maksu vaivasivat. Nuorella ja komealla Sarkialla oli taipumus elää suurellisesti ja näyttävästi. Hän oli aikansa dandy, sillä hänen kirjeissään ja joskus tuotannossaan tulee esiin narsistisia piirteitä (lähde?). "Sillä"? Onko kaikki narsistit dandyja? Ikävä kyllä ei, voin kertoa. Toisin päin hyvinkin. Kalle ei kuitenkaan ollut snobi, pelkästään dandy. Charlottella on danduja, sellaisia uniräsyjä. On lehmädandu, kettudandu ja vielä muita. Isä-Johnilla oli vain 1, nimeltänsä remmus.
        ellauri049.html on line 259: Eräs ajankohtaan nähden poikkeuksellinen aihepiiri Sarkian runoudessa olivat pohdinnat pahuudesta ja hyvyydestä, korostunut pasifismi ja ajatus kaikkien ihmisten välisestä veljeydestä. Tämä saattoi olla nuoren Sarkian kokeman sisällissodan seurausta kuin myös 1920-luvulla suoritetun asepalvelun vaikutusta. Varsinkin viimeisessä, toisen maailmansodan aikana syntyneessä runokokoelmassaan Sarkia käsittelee ihmisen kovaa kohtaloa ja osaa maailmassa. Njoo tosiaankin, ilmapiiri oli vähän toisenlainen 30-luvulla. Mut Sarkia tuleekin rotinkaisista.
        ellauri049.html on line 261: Pasifismistaan huolimatta Sarkia ei ollut kiinnostunut politiikasta. Runoissa hän ei ota kantaa ajan tapahtumiin, ei lukenut lehtiä ja väheksyi vuonna 1930 erään Saksassa parhaillaan oleskelleen tuttavansa kiinnostusta esimerkiksi talonpoikaismarssiin:
        ellauri049.html on line 267: Sarkia oli tunnustettu ja arvostettu lyyrikko jo elinaikanaan. Hänen varhainen kuolemansa teki hänestä eräänlaisen muoti-ilmiön (lähde?). Vuosisadan loppu koki eräänlaisen Sarkia-renessanssin, sillä esimerkiksi Erik Bergman, Kaj Chydenius, Petri Laaksonen ja monet muutkin sävelsivät hänen kirjoittamiaan runoja (lähde?)
        ellauri049.html on line 277: Siljon vanhemmat olivat merimies Alexander Sjögren ja Maria Josefina Harjapää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1907 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Runoilijan työnsä ohessa Siljo toimi mm. Helsingin Sanomien avustajana, Jyväskylän tieteellisen kirjaston apulaisena 1915–1918 ja Valvoja-lehden toimitussihteerinä. Sisällisodassa valkoisten puolella taistellut kirjailija Juhani Siljo oli toinen sisällissodan vaatimista kirjailijauhreista. Punaisten puolella kaatui Maiju Lassila (Algoth Untola). Siljo kuoli sodassa saamiinsa vammoihin Tampereella sodan loppuvaiheessa. Juhani Siljo toimi myös aktiivisesti kirjallisuusarvostelijana. Elämänsä aikana hän ehti julkaista lähes 200 kirjallisuusarvostelua. Kaikki nää senttarit on olleet HS:n avustajia. Ylläri.
        ellauri049.html on line 283: Turun arbiter elegantiarum Vaakku vertailee homopettereitä niille omistamissaan negrologeissa. Unski ei ollut mikään laulurunollinen Lauri Tähkä vaan kuiva kuvitettu klassikko. Armoitettu hampaitten kiristelijä, täynnä kipeitä retorisia kysymyxiä. Traagillisia elämäntunteita, syntipukin hajua. Olen verkon silmässä kala. En pääse pois. Kalansilmä kaula ojossa juuttuneena perssilmään, katkeruuden sammalkaihi samealla kalvolla. Baurdelaire-kopio. Egosentrisessä lyriikassa ainoo sosiaalinen tunne on sääli tai kateus. Mä säääälin sua. Kauneus on pääasia kuin Callerille. Rumuus on tarttuvaa kuin rengin räkä räystäällä. Irvikuva kauneutta vailla. Jouzenlaulusta tulee mieleen Callen kauniit pilvet ja vaakalinnusta Pärttyli. Mieskohtaisia tuntoja. Ankaraa izensätarkkailua vessassa. Suomen nuori Faethoon, aurinkorannan isvossikka tuuskahti turvalleen Nizzan somerikkoon.
        ellauri049.html on line 287: Saarlokin oli egosentrinen narsisti, sanoo Vaakku, joka tietää mistä puhuu. Makaaberi tunnelma. Peikkomaisia olentoja (Unski) ja kalmanhajuisia kukkia. Pyllynhajuisia pukkia. Synti lyö leiman ozaan ja vähän muuallekin. Izerakkautta ja izeinhoa. Kazos nyt joskus jotain muutakin kuin omaa napanöyhtää. Unski oli sentään sosiaalisempi kun Saarlo. Vaakusta Unski oli tönkömpi, Saarlo sukkelampi. Suomessa oltiin Pariisista 100v myöhässä. Modernismin aikaan etumatka oli kurottu puoleen vuosisataan. Suomalaiset runosepot parantaa kuin sika juoxuaan. Sikamessiaat oli enää 25v jäljessä. Entä mä? huimasti aikaani edellä.
        ellauri049.html on line 299: Baudelaire syntyi ja eli suuren osan elämästään Pariisissa. Hänen isänsä oli paljon äitiä vanhempi ja kuoli pojan ollessa kuusivuotias. Baudelaire palvoi äitiään eikä hyväksynyt tämän toista avioliittoa. Hänet lähetettiin sisäoppilaitoksiin, ensin Lyonin Collège Royaliin ja myöhemmin Pariisin Louis-le-Grandiin, josta hänet erotettiin. Jo nuorena hän päätti elättää itsensä kirjoittamalla, mutta kirjautui kuitenkin oikeustieteen opiskelijaksi. Opiskeluaikanaan hän tuli riippuvaiseksi oopiumista ja sai syfiliksen eikä saanut opintojaan valmiiksi.
        ellauri049.html on line 301: Baudelaire lähti 1840-luvun lopulla barrikaadeille. Ei kovin edistyxellinen naisten suhteen kuitenkaan, haukkui Mussetin misun ihan pataluhaxi. Varmaan kohteli kaltoin myös mulatitarta ja muita panopuita. Bourget ei pitänyt Baudelairesta.
        ellauri049.html on line 303: Baudelaire ja hänen kustantajansa Auguste Poulet-Malassisi saivat eräiden Pahan kukkien ensimmäisessä laitoksessa (1857) olleiden runojen takia sakkotuomion, minkä lisäksi kyseiset kuusi runoa pantiin Ranskassa julkaisukieltoon. Syynä oli ”yleisen moraalin ja hyvien tapojen halventaminen”. (lähde?) Leskikeisarinna laski Kallen sakkoja.
        ellauri049.html on line 311: Ei-toivottu raskaus on epidemia, se on sukupuolitauti joka levii yhdynnässä, ja siitä suojauduttiin ennen samanlaisilla tabuilla kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta. Vaikkapa trikiineiltä sianlihan syöntikiellolla. Nyt kun on toimivammat tabut kuin sokerpala kahden polven välissä, alkaa toi meemitabu vähän hellittää. Sen saatto huomata katalonialaisesta komediasta Ti amo imbecil, jossa molemmat sukupuolet puhu panosta kuin ruisleivästä. Eikä vaan teoriassa, vaan ize teossa. Vaan miten käy dekadentin runouden, jos köyrintä ei olekaan enää kiellettyä, eivätkä rumat sanat sensuroituja? Tuleeko siitäkin vaan näkkäriä? Selittyykö kannibalismitabu prionitaudeista?


        ellauri049.html on line 321: Quand il jette en dansant son bruit vif et moqueur, Kun ne helähtelee elävästi sen joratessa
        ellauri049.html on line 353: Chaque fois qu’il poussait un flamboyant soupir, joka kerta kun se hengähti tulisena,
        ellauri049.html on line 363: Belgia oli Baudelairen Kouvola. Se inhos sitä ihan sikana. Pääsi kotiin vasta halvaantuneena suunnilleen jalat edellä. Mulla oli parempi pulla. Sarjassamme siitä puhe mistä puute, Baudelaire peukutti kurinalaista muotoa, järjestystä ja genreä. Sitten se ei saanut oikeen mitään kunnollista kokoon paizi noita pahan kukkia ja jotain senttailua, muunmuassa modernismista. Välähdyxiä-teosluonnoxessa se kirjoitti: Kaavan luominen on neroutta. Minun tulee luoda kaava. Ei tullut kaavaa, ei neroa. Syfilis alkoi vaivata.
        ellauri049.html on line 365: Etevä Baudelaire-tutkija Claude Pichois otaxuu, että Baudelaire lakkasi olemasta oma izensä jo vuoden 1862 jälkeen, jolloin se tunsi yllään mielipuolisuuden siipien havinan. On myönnettävä, että runoilijakaan ei ole immuuni fysiologisten komplikaatioiden vaikutuxelle. Lukijassa nousee vastarinta, hän kieltäytyy hyväxymästä kryptoniitin vaikutusta, hän ärtyy; hän kokee izensä runoilijaparan suojelijaxi. Mutta voi! Runoilija, siinä missä kuka tahansa muukin, on vain apina, joka on aina altis sairauden seurauxille. Baudelairen Belgia-viha on vain maniaa, jonka syfilixen eteneminen on aiheuttanut ja joka on juurtunut muutenkin kuluttavan elämän, lähinnä alkoholin, rappeuttamaan ruumiseen.
        ellauri049.html on line 386: Suomentajana Sarkia oli menestyksekäs, ja eritoten hänen käännöksensä Arthur Rimbaud’n runosta Le Bateau Ivre eli ”Humaltunut venhe” saavutti jakamattoman tunnustuksen ja suuren suosion (lähde?). Teoksen ovat kääntäneet myös Tuomas Anhava nimellä ”Juopunut pursi” sekä Einari Aaltonen nimellä ”Känninen paatti”. Kuitenkin Sarkia saavutti runon oikean rytmin, saman jolla vene heilahtelee aalloilla kuin juopunut ikään (lähde?).Munkin pitäs yrittää, mikähän nimexi? Päihtynyt alus? Sitä ei ole vielä käytetty. Ei, siitä tuli Ruozinlautalla.
        ellauri049.html on line 390: Rimbaud varttui Charlevillessä Ardennesin alueella Koillis-Ranskassa. Hänen isänsä oli sotilas ja äiti paikallisen viljelijän tytär. Isä vietti vain vähän aikaa perheensä kanssa ja hylkäsi sen lopulta kokonaan. Rimbaud’n kasvatti ankaran uskonnollinen äiti. Rimbaud pärjäsi koulussa erittäin hyvin, erityisesti kirjallisuudessa. Saksan–Ranskan sota alkoi heinäkuussa 1870 ja Rimbaud’n käymä koulu suljettiin. Elokuussa Rimbaud karkasi kotoaan Pariisiin, mutta hänet pidätettiin liputta matkustamisesta ja hän vietti jonkin aikaa vangittuna. Vapauduttuaan Rimbaud kierteli useiden kuukausien ajan Ranskaa ja Belgiaa, kunnes poliisi palautti hänet kotiin. Helmikuussa 1871 Rimbaud lähti jälleen Pariisiin ja värväytyi vapaaehtoisena Pariisin kommuunin joukkoihin. Hän palasi kotiin kolmen viikon kuluttua juuri ennen kommuunin joukkojen tukahduttamista.
        ellauri049.html on line 392: Elokuussa 1871 Rimbaud lähetti töitään runoilija Paul Verlainelle, joka kutsui hänet Pariisiin. Rimbaud saapui kaupunkiin syyskuussa 1871 ja vietti kolme kuukautta Verlainen ja tämän vaimon luona. Rimbaud’n ja Verlainen välille muodostui suhde, joka aiheutti skandaalin. Rimbaud palasi Charlevilleen maaliskuussa 1872, mutta Verlaine kutsui hänet takaisin Pariisiin jo toukokuussa. Heinäkuussa Verlaine jätti perheensä ja muutti Rimbaud’n kanssa Lontooseen, missä he viettivät seuraavan talven. Huhtikuussa 1873 Rimbaud jätti mieleltään järkkyneen Verlainen ja palasi kotitilalleen Ranskaan, missä hän kirjoitti teoksensa Kausi helvetissä. Samana vuonna Verlaine ja Rimbaud tapasivat vielä Lontoossa ja Brysselissä, missä Verlaine ampui Rimbaudia ja sai kahden vuoden vankeustuomion.
        ellauri049.html on line 394: Rimbaud ja Verlaine tapasivat viimeisen kerran Saksassa vuonna 1875, kun Verlaine vapautettiin vankilasta käännyttyään katolilaiseksi. Tässä vaiheessa Rimbaud oli lopettanut kirjoittamisen. Hänen elinaikanaan julkaistiin vielä proosarunokokoelma Illuminaatioita Verlainen toimittamana. Hän matkusti Euroopassa pääosin jalkaisin. Kesällä 1876 hän värväytyi Alankomaiden armeijaan saadakseen sitä kautta ilmaisen laivamatkan Jaavalle, jossa karkasi ja palasi toisella laivalla Ranskaan. Hän matkusti Kyprokselle ja asettui 1880 Adeniin Bardey-agentuuriliikkeen edustajaksi ja hoiti tehtävää neljä vuotta. Vuonna 1884 hän kokeili Hararissa Etiopiassa omaa myyntitoimintaa asekauppiaana.lähde? Omayrittäjä, izeyrittäjä, intohimoinen entreprenööri. Ihan tätä päivää! Työnsi asetta maxusta Hararissa? Mitähän Yual siihen sanoi? Varmaan Aah! Nuorissa neroissa piisaa hinttejä.
        ellauri049.html on line 402: Näähän on kuin Ranskan oma Uuno Kailas ja Kaarlo Sarkia. Muuten toi ruozinlautta-luritus on oikeesti junamusaa, ihan selkeesti. Sellaista symbolismia. Sarkian käännöstä en ole vielä silmännyt, se näyttää olevan jotain elegistä distikonia. Ei se sovi tähän ollenkaan! "Kun verkkaan laskeuduin yli kylmien Virtojen pinnan, mua enää kahlinnut ei venemiesteni johtava ies". Aika heikko! Aika heikko!
        ellauri049.html on line 413: J’étais insoucieux de tous les équipages, Mä vähät välitin matkalaukuista,
        ellauri049.html on line 420: Je courus ! Et les Péninsules démarrées mä lähin menee! Ja järähtäneet niemimaat
        ellauri049.html on line 434: De la Mer, infusé d’astres, et lactescent, runojen, tähtiseen ja maitomaiseen
        ellauri049.html on line 446: Et j’ai vu quelquefois ce que l’homme a cru voir ! ja oon nähnyt mitä jotkut luulee nähneensä!
        ellauri049.html on line 448: J’ai vu le soleil bas, taché d’horreurs mystiques, Mä olen nähnyt päivänlaskun mystisen,
        ellauri049.html on line 468: J’ai vu fermenter les marais énormes, nasses Oon nähnyt jättisoita käymistilassa, mertoja,
        ellauri049.html on line 503: Qui courais, taché de lunules électriques, Joka juoxin, sähkölampukoiden tahraamana,
        ellauri049.html on line 505: Quand les juillets faisaient crouler à coups de triques kun heinäkuut järisyttivät heinähangoilla
        ellauri049.html on line 513: J’ai vu des archipels sidéraux ! et des îles Olen nähnyt tähtien saaristoja! ja saaria,
        ellauri049.html on line 521: Ô que ma quille éclate ! Ô que j’aille à la mer ! Räjähtäis mun kynä! Jos menisinkin mereen!
        ellauri049.html on line 540: Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Lähde? Hän ampui rakastamaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi ja joutui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Hän vietti alkoholin sävyttämää elämää mutta oli sieltä käsin Ranskan johtava lyyrikko. Verlainen kulahtanut runo Chanson d'automne, Syyslaulu, oli jopa liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (muun muassa Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat kähveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo värikkäästi Rimbaudin ja Verlainen suhteesta. Täydellinen mustan tähden pimennys.
        ellauri049.html on line 543: Total Eclipse (vuoden 2010 televisioesityksessä Total Eclipse – kielletyt tunteet) on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut draamaelokuva ranskalaisten runoilijoiden Arthur Rimbaud’n ja Paul Verlainen homoseksuaalisesta suhteesta. Elokuvan on ohjannut Agnieszka Holland ja pääosia näyttelevät Leonardo DiCaprio ja David Thewlis. Tässäkin kuten tosielämässä Rimpautus on söpömpänä tähti osassa.
        ellauri049.html on line 545: Yhdysvaltalainen elokuvakriitikko Roger Ebert antoi elokuvalle kaksi ja puoli tähteä neljästä. Hän rinnasti sen brittiläiseen kulttielokuvaan Onnen kiertolaiset (1987): kummassakaan ei yritetä tehdä epämiellyttävistä päähenkilöistä muuta kuin he ovat. Ratkaisevina eroina hän näki kuitenkin, että Total Eclipsestä puuttuu kaikki huumori, ja elokuvassa oletetaan virheellisesti päähenkilöiden olevan kiinnostavia vain siksi, että he ovat suuria runoilijoita.
        ellauri049.html on line 547: Päinvastoin he ovat vituttavia koska he ovat olevinaan suuria ranskalaisia runoilijoita. Jos homorunoilijoita kaivataan, olisihan meillä omasta takaa toi lähes kokonaan unohtunut Wolt Whatman ja sen frankofoni negrier poikaystävä. Freedom fries. Ranskis neekerit on jenkkisarjoissa melkein aina homoja , se on viidakon vanha klishee. Mustia tähtiä jonkun toisen tähden varjossa, esim Gilfordin tytöissä ja Emma Pariisissa.
        ellauri049.html on line 576: Au vent mauvais minä lähden, ruuhkabussiin,
        ellauri049.html on line 579: Pareil à la leijailen. vähän kuin
        ellauri049.html on line 621: Sinnepäin, muttei asiallisesti quite von Wright. Mun suomennos on tarkempi. Mitta onnahtelee jonkun verran, mut saahan se onnahdella vähäsen, kännisessä paatissa.
        ellauri049.html on line 623: Lassi sanoi käyttäneensä catch-as-catch-can mittaa, missä kukin lukija saa asettaa painon minne lystää. Et sitten huomannut sprung-mittaa Lassi? Suomalaiset turvelot ei ehkä saxalaismielisinä huomanneet et sprung ol kexitty briteissä jo puoli vuosisataa aiemmin. Suomipuseroiset kyldyyripellet ei useinkaan vaivautunet tekee kotiläxyjä, veteli vaan lonkalta potshotteja kuin Lucky Luke. Oli ne niin suvereeneja. Mikäs siinä kun totuus ei paina paljon vaa'assa, täähän on vaan herrasväen viihdettä eikä mitään vitun tiedettä.
        ellauri049.html on line 625: Vielä vanhempi on kalikkasäe Saxassa; se on myös dynaaminen mitta mut vähemmän vapaamittainen. Semmoiset sopii kieliin josson dynaaminen paino. Suomi kvantiteettikielenä laskee tavuja ja moria.
        ellauri049.html on line 629: Stéphane Mallarmé (18. maaliskuuta 1842 Pariisi – 9. syyskuuta 1898 Valvins, lähellä Fontainebleauta), oikealta nimeltään Étienne Mallarmé, oli ranskalainen symbolistirunoilija. Ei tääkään Seppo ollut ihan tyytyväinen nimeensä, piti peruuttaa äänteenmuutoxet ja englannintaa etunimi.
        ellauri049.html on line 633: Vuonna 1866 Parnassossa ilmestyi kymmenen Mallarmén runoa, muun muassa runon ”Brise marine” (Merituuli). Hän kirjoitti myös runomuotoista näytelmää Hérodiade, joka jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Sille läheistä sukua on pitkä rooliruno ”Faunin iltapäivä” (L’après-midi d’un faune, 1876).
        ellauri049.html on line 639: Mallarmén tunnetuimpia teoksia ovat Faunin iltapäivä (1876, suom. Einari Aaltonen (2006), Divagations (Harhautumia, 1897) ja Un coup de dés jamais n’abolira le hasard (Yksi nopanheitto ei milloinkaan poista sattumaa, 1897) sekä postuumisti ilmestynyt Igitur (1925). Mallarmélla oli vaimo ja 2 lasta. Mitähän sen vaimo tykkäsi tosta faunirunosta. No ehkä sillä oli oma rölli vaatekaapissa.
        ellauri049.html on line 643: L'après-midi d'un faune Der Nachmittag eines Fauns Rölli päivähoidossa
        ellauri049.html on line 655: Pour triomphe la faute idéale de roses. als Siegespreis den Mangel vorgestellter Rosen. uhrauduin ruusupuskaan väärän voiton tähden.
        ellauri049.html on line 671: C'est, à l'horizon pas remué d'une ride, das ist am fernen Saum, den Falten nicht bewegen, Se päästi lähes rypyttömään taivaanvahvuuteen
        ellauri049.html on line 672: Le visible et serein souffle artificiel sichtbar und heiter, Werk der Kunst, der Hauch, genährt näkyvän ja tyynen huokauxen, keinotekoisen
        ellauri049.html on line 687: Je partirai ! Steamer balançant ta mâture, Mä lähden menee! Huojuvamastoinen höyry,
        ellauri049.html on line 710: Tää Kalle kirjoitti epigrammin Huugolle sen kuoltua 1885. Herää pahvi! No ei, hyvin ylistävän kirjoitti. Enempi sellaisen oodin. Izekin oli jo 67v, mun ikäinen. Kokoelmassa Derniers poemes. Mulle tää kokoelma on varmaan sekä ensimmäinen että viimeinen. Kazelin sen runoja, tylsähköjä. In- ja expressionismia, väliin jotain sovinnaisia mylvähdyxiä, jotka pilaa keitoxen. Silläkin on runo Le Lac, jonka laitan tähän vertailun vuoxi. Tää kuulostaa madagascarilta baobabpuineen. Kauneutta rakastava Leconte parka oli vanhuxena ize tollainen hippopotame obèse aux palpitants naseaux. Le Lac-runon kalju baobab-puu aikalaisten lemuavan krokotiilijärven rannalla.
        ellauri049.html on line 721: Sort de la fange chaude et de l’herbe qui fume, lähtee sen kuumasta kidasta, ruovikosta
        ellauri049.html on line 821: Masse de calme, et visible réserve, Tyven massa silminnähtävästi varautunut,
        ellauri049.html on line 829: À ce point pur je monte et m’accoutume, tähän puhtaaseen pisteesen noustua alan tottua,
        ellauri049.html on line 838: Je hume ici ma future fumée, hautaan tähän tulevaisen sauhuni,
        ellauri049.html on line 845: Je m’abandonne à ce brillant espace, heittäydyn tähän kirkkaaseen avaruuteen,
        ellauri049.html on line 857: Auprès d’un cœur, aux sources du poème, lähellä sydäntäni, runon lähteillä,
        ellauri049.html on line 867: Quel front l’attire à cette terre osseuse ? mikä naama vetää sitä tähän luutarhaan?
        ellauri049.html on line 868: Une étincelle y pense à mes absents. Välähdyxenä muistuu mun vainajat.
        ellauri049.html on line 885: Ici venu, l’avenir est paresse. Tähän tultua tulevaisuus on lepoa.
        ellauri049.html on line 981: Kylämiljöössä kaikki tuntee toisensa. Siellä ei tarvize minuutta, koska on omatunto. Jokaisella on paikkansa, jonka kaikki tuntevat ja osoittavat sille. Niinkuin Anna-sarjassa. Kirkossa on superego, ego on oma suku ja navetassa "se". Uskonto on voimissaan. Vanhoja kunnioitetaan ja lapsia piiskataan, orjia potkiskellaan päähän.
        ellauri049.html on line 992: Sisäisiä maailmoja alettiin purkaa ilman peitetarinaa vähän ennen maailmansotaa. Freud rulettaa. Kafka, Musil, Broch, Joyce, Proust, Strindberg. Näitä kaikkia olen lukenut.
        ellauri049.html on line 1010: Jänniä seikkailuja jossa valkohatut hyvixet monien kommellusten jälkeen voittaa mustahatut pahixet, siekailematta tappaa ne ja rikastuu, pääsee syömään ja naimaan kaunista heroa ja heroiinia. Siinä se, pähkinänkuoressa. Kirjaa ei malta laskea käsistään, se tempaa mukaansa, tainnuttaa tiiliskivenä. Hizi kuin paperinen tv-sarja, just samanlainen ankeuttaja, joka imaisee oman sielun viimeisetkin repaleet. Ei päästä irti ennen loppuvizejä.
        ellauri049.html on line 1015: Hämmästyttää sittenkin, miten jenkit jaxaa lukea samaa paskaa paperilta kuin ne näkee CNN:ssä ja Fox Newsissä? Kaikki vaan vielä 100x suurempana: 40 kerroxen korkuinen puskutraktori hajottaa slummeja; nopeempana: viuhahdetaan mustan aukon läpi 3 parsecissa - parsec on pituusmitta, ääliöt - ja falskimpana: may the force be with you, vannotaan käsi sydämellä USA:n senaatin ja Idols-kulissien sekotuxen näköisessä, tähtiin holografisesti kuvatussa tasavallan istunnossa, jota koko universumi seuraa tikkana reaaliajassa. Suhteellisuus on vaan harmaata teoriaa, jonka tiedefiktio lyö 6-0. Absoluuttista potaskaa.
        ellauri049.html on line 1021: Rotuja on kuin koronan runtelemassa New Yorkissa, jossa ruumiit mätänee jätekonteissa. Taas ihmisen eli valkoihosen näköset on parhaita ja punaiset keltaiset mustat humanoidit kakkoskastia, karvaisen eläimen näköiset kotieläimiä, ropotit orjia ja lemmikkejä, matelijan, sammakon tai hyönteisen näköiset kerrassaan pahixia. Mustia kuolee eniten koronaan, keisari MAGA ei pidä siitä. Vetelyxet. Koneet ja ropotit korvaa lapset ja sylikoirat. Koneet hurisee, laitteet hyrisee, aseet välähtelee, sankarit painaa urheasti ja taitavasti nappulaa kuin värivammanen Michael Jackson hississä. Suomalainen Chewbacca ei saa basic-kielen sanaa suustan, mölähtelee vaan turkisläjä.
        ellauri049.html on line 1023: Tää on kirjotettu 1994, mä oon Kouvolassa, talous lamassa. Bush Sr. riehuu Irakissa aavikkomyrskynä, kumikaulat seuraa tähtien sotaa televisiosta. Koko universumi toimii kapitalismin koeräjäytyskenttänä. Jedi Kardashianit häärää kasan päällimmäisinä. Hyi kuinka vastenmielistä. Koneet surisee ja holonetti vilkahtelee. God bless America, may the Air Force be with you.
        ellauri049.html on line 1027: Ruozalaiset hyvinä kakkosina tappaa köyhäintaloihin vanhoja sairaita suomalaisia Volvo-tehtaan mamuja, tatuoivat käsiinsä kansanmurhaajien kuvia ja huovuttaa toteemixi kansanepidemiologia, leipoo terveille marsipaanimengelejä. Lauma niillä on jo, suoja puuttuu. MAGA-jumala ompi linnamme, vahva laumasuojamme. Kolm'on maapallolla pahoa, USA, britit ja ruohti. Quorassa kysytään: Lähen vetää Amerikasta, kumpi olis parempi, Saxa vaiko Suomi? Ruozia ei edes mainita.
        ellauri049.html on line 1029: Jussi serkun täyskaima paukuttaa henxeleitä: "meillä ruozalaisilla on kyky ajatella tasapainoa, nähdä kokonaiskuva". Siinä kuvassa läskit suomimamut ja laihat somalit on rumia linssiluteita. Suunnitellaan hintalappu ensin noudattaen Ivar Kampradin esimerkkiä. Min kamp, tuloxena Ikea. Poistetaan kannattamattomat mallit myynnistä. Tauti on Ruozissa eri vaiheessa, se räjähtää silmille, muualta se on jo hiipunut. Kukaan ei huoli hurreja ees vieraisille.
        ellauri049.html on line 1038: JL Runeberg oli sarjarunkkari, avionrikkoja ja setämies. VA Koskenniemi ylistää sen rakkauskirjeitä jollekulle Emilielle niin pydeen, että ei voi välttyä epäilyxeltä, et VA näkee niissä oikeutuxen omille pikapanoille Huiskun tytärten keskuudessa. Mitähän Runkun alkuperäinen Fredrikan torttu oli tästä mieltä? Ehkä se oli lakannut piittaamasta. Ja Vienokin. No tähän löytyy uudempiakin lähteitä. Runkku on Suomen nuuskituin runoilija. Seuraavissa lainauxissa puhuu Wexi, joku Nalle "HS selvitti" Nyberg ja Panu Rajalan ploki ristiin kuin oravat.
        ellauri049.html on line 1044: Nyt vain seurailemaan, kuinka kirja etenee näillä koronamarkkinoilla. Kaikki aiotut puhetilaisuudet tietysti peruttiin, mutta jospa kirja pärjäisikin tämän kerran omillaan, ilman tekijän lisähöykytystä. Perästä kuulunee.
        ellauri049.html on line 1050: Tämä toki pitää paikkaansa, mutta mitä mieltä Fredrika itse oli tästä kaikesta? Sitä Rajalan kirja ei kerro. Sen sijaan esimerkiksi Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta os. Tengström. Kansallis­runoilijan vaimo (2007) tarjoaa näkemyksiä tähän arkaluontoiseen kysymykseen. (Mix tää on kysymys on arkaluontoinen, mut koirasapinan panorundit ihan viihdettä?)
        ellauri049.html on line 1052: Nämä 50v lähenevän runoilijan rakkauskirjeet nuorelle naiselle, josta hänet erotti paizi 20v myös katkaisemattomat yhteiskunnalliset siteet ja velvollisuudet, kuuluvat maailmankirjallisuuden klassillisiin rakkaudentunnustuxiin.
        ellauri049.html on line 1054: En kuitenkaan kuzuisi niitä lyyrillisixi. Ne puhuvat lähes yxinomaan rakkaudesta, siitä ja sen kestävyydestä, hellittämättä vakuuttavat. Vain poikkeustapauxessa ne juhlivat rakastetun olemusta. Sitä useammin ja perusteellisemmin rakastajan kaipuuta, odotuxen tuskaa, epätietoisuuden levottomuutta, iloaan pikapanojen johdosta, ikävää ja mustasukkaisuutta eroaikoina. Miehekäs, suojeleva lämpö tunteen esinettä kohtaan ei sulje pois tulisuutta. Tule tule, kirjoita pian, ajattele minua usein.
        ellauri049.html on line 1068: P.P.S. Suomalainen sotavanhus Pistol (ei sex) on Wexistä traagillinen tapaus, koska ingen städer hans bädd och ingen bereder hans måltid. Vittu petaa ize ja lämmitä lähetin tuoma ruoka mikrossa! Kinkkukiusausta taas.
        ellauri049.html on line 1076: Vasta Wexi Salmisen esseestä mulle valkeni että Runkku setämies on kirjottanut modernisoidun viikinki-kelttitragedian nimeltä Fjalar. Mä muistan nimen lähinnä paxusta poliisipäälliköstä nimeltä Fjalar Jarva joka antoi lapsille liikenneopastusta 50-60-luvulla. Jari Aarnio kaliiperin mafioso ja umpikonna.
        ellauri049.html on line 1078: Fjalar on muinaisskandinaavisen taruston henkilöhahmo. Suomessa nimen on tehnyt suosituksi Runebergin teos Kuningas Fjalar vuodelta 1844, joka merkittävästi vaikutti suomalaisen kansallishengen kehittymiseen. Nimestä on aikoinaan ollut käytössä myös suomenkielinen mukaelma Vielar. Vielarista tiesin vielä vähemmän eli nevö hööd. Fjalarilla on poika Hjalmar, josta tulee väliin mieleen punakapinaa torjunut Pojun aseveli Hjammu ("älä jauha!") väliin sen kuuluisampi pedofiili kaima. Sit on kuulemma vielä Taneli Mäkelän esittämä roolihahmo Fjalar eli ”Fjalle” sarjassa Handu Pumpulla. Nevö hööd liioin. Varmaan joku siikveli sarjaan faktu homma jossa Taneli oli se hömelö kaheli. Tekivät pilkkaa vanhuxista, nyt on izekin sellaisia. Sattuu omaan nilkkaan.
        ellauri049.html on line 1092: Mut nää on sivumeemejä. Piti sohaista Runkun ja Wexin postuumia moraalista riitaa siitä, kenellä Kuningas Fjalarissa oli valkee stezoni ja kellä musta. Musta mustin kotsa oli vitun Hjammulla joka tappaa siskonsa ensin bylsittyään sitä. Mitä perhanan asiaa sillä oli niin mennä tekemään (siis tappamaan, bylsintä oli ihan ookoo, ei siinä mitään). Siitä vasta lähti kaikki päin persettä.
        ellauri049.html on line 1094: Ja jumalat vittuun, niin isot kuin pienet, "armo" on pelkkää kusetusta, apinan koijausta. Jos jumalia olis ja ne olis armollisia, niin ne vetäis heti käteen, lähtis vetää mäkeen ja jättäs luonnon rauhaan. Mut ei oo kuin nää pienet kääpiöt, izenimitetyt apinajumalat jotka tuhoo sitä apinanraivolla. Kyllä pitäs Sottungin nyrkin tulla taivaasta ja kumauttaa niitä oikein kunnolla. Ja pullo inspissimaa päälle.
        ellauri049.html on line 1102: Tegnerus (1782-1846), kappalaisen poika Tegnabyn kylästä Smoolannista, komministerin puustellista kuten Barkmannit. Kunniansa päivinä aika ikävännäköinen kulturpersonlighet pohjantähtikraschaani rintapielessä. Kotiopettajaveli Lars maxo koulutuxen. Hans pro gradu hette De causis ridendi (Om skrattets orsaker). Viimexi saa parhaat naurut, they're going to take me away hihii hahaa.
        ellauri049.html on line 1129: En av hans sista dikter är "Afsked till min lyra". Där uttalar han: "Egentligt lefde jag blott, då jag kvad." Där hör man hans sista toner klinga i avskedsorden: "Förvissna, Febi lager, på min panna, dö på min tunga, du min sista sång!" Näitä jäähyväissanoja ehti tulla aika liuta kuin Castafiorelta Tintissä: ah mä kuolen, ei vaitiskaan vielä, ah mä kuolen. No kuolihan se viimein viimeiseen slaagiin 1846. Se oli aika lihava. Ja aika hullu loppupeleissä. Kultapitoisuus 75%. Franzenilla 90%. Phoebeique viri ollaan me Barkmannitkin, monta yhdessä, skizoja Jekyllejä ja Hydejä, kuten tuo tuomiorovasti. Ja tykätään lagerista, enemmän kuin ipasta. Tykätään panna myös. Siis tykättiin. Jotkut jopa ipanoita.
        ellauri049.html on line 1138: än några stunder leva kvar i norden, vähän aikaa enää elää pohjoisessa,
        ellauri049.html on line 1183:

        Tämä runo, sanoo Vaakku, on ruozalaisten paras eroottinen runo, eikä edes homoeroottinen. Se paljastaa välittömimmin sen herkän ja tunteellisen pohjan, jolta Växjön piispan lennokkaat dityrambit on nousseet. Eli narsististen setämiesten kerho taas, meitä ei olekaan aivan vähän.
        ellauri049.html on line 1185: Rasvainen läski julkku silverbäkki poppamies pilaa vielä yhden nuoren tavixen naarasapinan elämän ja lisääntymismahixet vaan tyydyttääxeen omaa velttomulkkua ja paisuvaista egoa. Paha piispa, antikristuxen suurlähettiläs raakkuu #metoo vielä haudan partaalla.
        ellauri049.html on line 1191: wenn es dem gelingt, Minderjähriges zu ficken.
        ellauri050.html on line 22:

        FROZEN YOGHURT

        ähyväiset aseelle


        ellauri050.html on line 46: Pastori Meredith käveli hitaasti kotiin. Aluxi hän ajatteli vähän Rosemarya, mutta Sateenkaarinotkoon saavuttuaan hän unohti tämän kokonaan ja rupesi miettimään muuatta saxalaisen teologian opinkappaletta, jonka Ellen oli ottanut puheexi. Hän kulki Sateenkaarinotkon halki ajatuxet muissa maailmoissa. Notkon viehätys ei kyennyt karkottamaan hänen mielestään teologista ongelmaa.
        ellauri050.html on line 50: Pastori unohti lähteä hartauskokouxeen, mutta sillä ei ollut väliä, sillä oli sateinen ilta eikä ketään tullut.
        ellauri050.html on line 94: tässä vähitellen ratkoa.
        ellauri050.html on line 103: Near or far lähellä tai kaukana
        ellauri050.html on line 107: Without troubling a star. Hätyyttämättä tähteä.
        ellauri050.html on line 122: Hätyyttämättä tähteä.”
        ellauri050.html on line 126: vaikka tähän saakka en ole kuullut sitä ikinä
        ellauri050.html on line 131: - tai kuka lähettikin tän viestin,
        ellauri050.html on line 143: Niinkuin leffassa joka äsken ilmestyi, "Hämmästyttävä hämähäkkimies", Peter Parker on Alepassa ostamassa maitotölkkiä, siltä uupuu 2 snt. Kassa on töykeä, ei se ole sen ongelma. Peter tekee lähtöä kassalta ilman maitoa. Seuraava asiakas törkkää jotain tiskiltä ja kun kassa kumartuu sitä nostamaan, juippi ryöstää kassan. Roisto heittää maidon Peterille ja ryntää ulos. Kassa huutaa "pysäytä se!". Peter sanoo "Ei oo mun ongelma". Ryöväri törmää kadulla Peterin setään ja ampuu sen. Mitä tästä opimme? Hemmetti! Mixei Peter livistänyt heti maitotölkin kaa? Oisi edes koittanut pidätellä roistoa, niin roisto oisi ampunut Peterin eikä setää, oltais päästy Hämähäkkimiehestä! Samperi!
        ellauri050.html on line 145: "Et ole hämähäkkimies elämäsi vepin keskessä, vaan pelkkä lanka siinä. Mistä langasta sä vedätkin, vedät izeäsi nenästä"

        ellauri050.html on line 150: Miten asiat liittyy toisiinsa, vaikket ole huomannut- esimerkixi sun terveys huononee ja inhoot työtäsi- noi voivatkin hyvin olla yhteydessä toisiinsa ja siten voisit lähtee hakemaan uutta jopia tai ainakin varata lisää aikaa johkin harrastuxeen joka vie ajatuxet pois paskaduunista. Näin voit olla elämäsi pikku seppo, joskaan et ihan hämähäkkimies.
        ellauri050.html on line 152: Olen varma että sulle tulee vastauxia -ne kuiskivat sun omassa päässäsi. Joka tapapaukauxessa, valize asioita jotka keventävät sydäntäsi ja ilostuttaa, niin kyllä elon rypyt siitä vähitellen suoristuvat.
        ellauri050.html on line 159: Säpöosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.
        ellauri050.html on line 161: Tähdellä? Tähti! Yhteys!
        ellauri050.html on line 162: "Törkkää kukkaa törkkäämättä tähteä."
        ellauri050.html on line 168: No ei sentään. On liikuttaviakin yxityiskohtia: 11-vuotiaana Ransu lähetettii katoliseen seminaariin lähellä Durhamia. Se oli hento herkkä hirmu ujo poika, kaverit sanoi sitä hulluxi. Sen näki jo kaukaa käytävässä hiipimässä lammasmaisesti takinkaulus ylhäällä. Näitä piisas Norssissa, mun luokalla oli useampia. Hyppytunneilla se hipsi koulun kirjastoon ja luki historiaa ja runoja. Vaikka kirjastossa oli kaamee mekkala ja käytiin rizasotia, Ransu sulki izensä pois ja keskittyi kirjoihin kuin Sateenkaarinotkon pastori Meredith. Siitä tuli ihan hikipinko ainekirjoituxessa. Kerran se sai jälkkäriä oltuaan hitain jumppatunnilla. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Huono matikassa, mutta aika hyvä käsipallossa. Kriketissä ykkösluokan penkkiurheilija. Koulu pyysi siltä juhlarunon 1908 kuin kuningatar Kristiinalta Suomen Akatemia, mutta ehti kuolla ensin, 1907. Kristiinalla on tässäkin käynyt parempi pulla.
        ellauri050.html on line 170: Ransu aikoi tehdä izemurhan, mutta sen pelasti joku aikaisemman runoilijan ilmestys. Kun se oli pennitön, se asui jonkun Maria Magdalenan luona tämän kustannuxella. Oli sen elämässä valoisampiakin hetkiä. Sen kuuluisin runo on Hound of Heaven, nähtävästi sixi, että se soveltuu niin mainiosti sielunkalastuxeen, oli sielun meemi katolinen, hindu, bambu tai banaani.
        ellauri050.html on line 188: More instant than the Feet— lähempää vielä kuin ne jalat-
        ellauri050.html on line 200: Across the margent of the world I fled, Lähdin pakoon maailman marginaaliin,
        ellauri050.html on line 201: And troubled the gold gateways of the stars, törkkäsin tähtien kukkalaukaisimia,
        ellauri050.html on line 248: Lucent-weeping out of the dayspring.” itkuisen läpinäkyvästä lähteestä.
        ellauri050.html on line 281: Nigh and nigh draws the chase, Yhä lähemmäxi tulee jahti,
        ellauri050.html on line 299: My days have crackled and gone up in smoke, mun päivät on palaneet räiskähdellen savuxi
        ellauri050.html on line 315: Wherein tea-drippings stagnate, spilt down ever missä kyyneltipat pysähtyy, putoillen
        ellauri050.html on line 321: Yet ever and anon a trumpet sounds Silti vähän väliä kuuluu trumpetti
        ellauri050.html on line 326: I first have seen, enwound olen nähnyt, käärittynä
        ellauri050.html on line 337: Shattered in shard on shard? räjähtänyt niin maan sirpaleixi?
        ellauri050.html on line 347: Whom wilt thou find to love ignoble thee, Ketä sä löytäisit joka sua rähmää rakastaisi,
        ellauri050.html on line 355: Halts by me that footfall: Pysähtyy mun kohdalla toi tamppaus:
        ellauri050.html on line 415:
        Renen lätystä tulee mieleen yx
        aivan tärähtänyt jatko-opiskelija
        Pohjanmaalta.

        ellauri050.html on line 427: un silence de fleurs. kukkaislähetys.
        ellauri050.html on line 495: Rilke oli isänsä tahdosta vuosina 1886–1891 sotilasakatemiassa. Vuosina 1895–96 hän opiskeli kirjallisuutta, taidetta, historiaa ja filosofiaa Prahassa ja Münchenissä. Rilke tutustui vuonna 1897 Lou Andreas-Saloméhen, jonka kanssa hänelle muodostui läheinen suhde. Keväällä 1901 Rilke nai kuvanveistäjä Clara Westhoffin, jonka hän oli tavannut edellisenä syksyn Worpswedessää. Parille syntyi joulukuussa 1901 tytär Ruth. Kesällä 1902 Rilke lähti Pariisiin. Siellä julkaistiin vuonna 1910 hänen ainoa romaaninsa Malte Laurids Briggen muistiinpanot. Pariisin-vuosinaan hän julkaisi myös useita runoja.
        Ille faciet-vanhemmat on saaneet aikaan hurjasti runoilijoita.
        ellauri050.html on line 497: Lokakuusta 1911 toukokuuhun 1912 Rilke asui Duinon linnassa lähellä Triesteä. Hän aloitti siellä runokokoelmansa Duinon elegiat kirjoittamisen. Teos valmistui vasta helmikuussa 1922. Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa runoilija oli Saksassa. Hänen ei ollut mahdollista palata Pariisiin, ja suurimman osan sota-ajasta hän viettikin Münchenissä. 11. kesäkuuta 1919 hän siirtyi Sveitsiin.
        ellauri050.html on line 505: Ei ihan oikeita elegioita, daktyyleitä kyllä mutta hexametrit jää joskus lyhkäsixi joskus pitkixi ja kaxirivisyys on vähän juosten kustua. Pikemminkin virsiä. Koskenniemi heristäisi sormea.
        ellauri050.html on line 512: Ordnungen? und gesetzt selbst, es nähme rykmentistä? ilman käskyä yxi kai niistä
        ellauri050.html on line 516: und wir bewundern es so, weil es gelassen verschmäht, ja me palvotaan niin sitä, rennosti vähänpä piittaa
        ellauri050.html on line 525: wiedersähen; es bleibt uns die Straße von gestern treffaillaan; meille jää eilisen karza,
        ellauri050.html on line 537: Ja, die Frühlinge brauchten dich wohl. Es muteten manche Joo, kylä lähti viä kevätaikaan. Moniaat vinkkasi
        ellauri050.html on line 538: Sterne dir zu, daß du sie spürtest. Es hob tähdet, että sä koittasit niitä. Kohti nous
        ellauri050.html on line 547: Sehnt es dich aber, so singe die Liebenden; lange Mut jos sitä kaipaat, niin laula vaan rakkaudesta; läheskään
        ellauri050.html on line 591: flattern zu sehen. Und das Totsein ist mühsam nähdä lepattavan. Ja olla kuollut on vaivalloista,
        ellauri050.html on line 592: und voller Nachholn, daß man allmählich ein wenig ja toistoa täynnä, et pikkuhiljaa se tuntua alkaa
        ellauri050.html on line 608: plötzlich für immer enttrat, das Leere in jene äkkiä ainiaaxi astui, tyhjyys lähti
        ellauri050.html on line 615: PST. Vähemmän pidetty X elegia löytyy suolistettuna albumista 70.
        ellauri050.html on line 620: Tästä kohtaa tuli editoitua epähuomiossa bittiavaruuteen paasaus, jonka herätteenä oli Jamaican neekeriorjista kertova netflix-minisarja ja samaan aikaan Herlinin aviisissa uutisoitu New Yorkerissa ilmestynyt brittien ja jenkkien orjahääräilyä arvostellut numero. Hävinnyt paasaus oli olletikin paljon räväkämpi tuoreeltaan, mutta koitan nyt pelastaa mitä pelastettavissa on. Emotionaalista sisältöä siihen antoi se netflix-sarja, jossa entistä suorasukaisemmin näytettiin, millaisia hirtettäviä paskiaisia orjiansa ruoskivat ja hirttävät brittiplantaasin omistajat ize olivat. Hauska vinjetti oli että tyhmää plantaasinomistajarouvaa näytteli sama mimmi kuin vähän aikaisemmin E.M. Forsterin Talon jalavan varjossa saksalainen hienostelija, joka nai siirtomaaherran "Only connect" tyyppisesti. Mimmi sopi molempiin osiin hirvittävän hyvin, sanan alkuperäisessä merkityxessä. Ei hemmetti, kaikki toi tollainen kulttuurikukoistus on vaan herravallan paskaläjän päällä kukkivaa loiskasvua.
        ellauri050.html on line 622: Paizi plantaasinomistajapaskiaisten kuvaus, hyvää minisarjassa oli myös päähenkilön Miss Julyn persoona. Käy selväxi, ettei kukaan apina ole pyhimys, jotkut vaan pääsee toteuttamaan paskamaisuuttansa muita paremmin, koska niillä on käsissänsä reviirit ja meemit. Kaikista niistä tulee samanlaisia paskiaisia kun olosuhteet parantuvat, ja samalla lailla kiltimpiä myös kun on oikein hyvät tai yhtä huonot olosuhteet, ettei tarvi kilpailla. Keskiluokka on pahin, nousukkaat ja laskukkaat. Termiittiapinoita, siitä ei vaan pääse mihinkään, juoxemassa samoja kuluneita polkuja.
        ellauri050.html on line 626: Samaa ideaa nyt viedään vielä eteenpäin palveluyhteiskunnta-nimellä, alustataloutena, mikä tarkottaa vaan sitä, että orjille ei osoiteta enää edes työpisteitä, olkoot vaan siellä kotonansa tai pyörän selässä ja maxakoot myös omat vakuutuxensa, eläkkeensä ja terveydenhoitonsa. Näin se vapaus etenee, ollaan oman elämämme seppoja. Jenkeissä on jo 50 miljoonaa työtöntä. Eihän niitä oikasti tarvita jollei ole kulutettavaa, niiden työ oli paskaroinan massakulutus, mihin rahat tulee keskiluokan veroista. Pitää talouden pyörät pyörimässä, kasvuräjähdystä yllä. Nyt on kasvu tuhnahtanut, ja kaikki siellä ovat kiukkuisia. Upporikkaat rkastuu vielä entisellä vauhdilla.
        ellauri050.html on line 628: Sit siinä oli vielä sekin pointti, että rannikoiden miehet on nykyisin demokraatteja ja keskilännen republikaaneja, vaikka jossain vaiheessa ne meni just toisinpäin, etelässä oli demokraatteja, orjuuden kannattajia, ja pohjoisessa republikaaneja, orjuuden vastustajia ja tasavallan kannattajia. Toi nimitys tasavalta nimittäin on myös LOL, ei se tarkoita että valta jaettaisiin tasan, vaan että on säätyjä kuin kerroskakussa, joiden sisällä ollaan tasapäisiä, orjat alimmaisina on lähes säädyttömiä. Etelän demokratia samoin sulki deemoksesta pois ton rupusakin.
        ellauri050.html on line 635: V.A. Koskenniemen perheellä oli Hangossa Sirmio-niminen kesähuvila/-paikka.
        ellauri050.html on line 636: Hangon museosta kerrottiin, että Koskenniemen huvila sijaitsi Hangon Långbodauddenilla, Långbodantiellä. He uskovat huvilan olevan yhä olemassa. Varmuutta tähän tai tietoa omistajasta ei löytynyt.
        ellauri050.html on line 642: Vietin suven viimeisiä päiviä Itämereen pistäville rantakallioille rakennetussa kesäkodissani, jonka ylize useimpien muuttolintujen siivet jo olivat suhisseet. Melkoinen suhina, kun kaikki halus välttämättä lentää just siitä. Kai ne oli kuulleet musta. Keskustelin mökkinaapurini, vanhan hampaattoman reuhkapään kalastajan kanssa lintujen muuttoajoista, josta äijällä oli omat omituiset käsityxensä. Kehtas väittää vastaan kansallisrunoilijalle ja professorismiehelle. Jouzenet muka pysähtyivät meidän lahdelle ja polkee siinä vettä kunnes jalat jäätyy kiinni. Olisin maxanut paljon, ehkä jopa satalappusen vanhaa rahaa nähdäxeni sen omin silmin, mutta ukkopa ei huolinut. (Ei ollut silloin satasen setelissä jouzentenkuvia, satanen oli punainen ja siinä oli havunoxia.)
        ellauri050.html on line 644: Olisimpa halunnut tutustua uljaaseen kansallislintuumme talvikeleillä, mut sillon on huvilassa kovin kylmä ja epäviihtyisää, kun on yxinkertaiset ikkunat eikä uuneja. Et ei sitten, mut runonhan aina saa ihan mielikuvituxesta. Jouzenet on kuumaverisiä niinkuin mä. Pääkallokehrääjän olen nähnyt vaan kirjassa, se oli jänskän pelottava. Eiku runoon vaan. Kämmekän juuriin tutustuin kun jouduin listimään oikein ison yxilön tätä kylläkin rauhoitettua lajia joka oli kasvanut ihan väärään paikkaan meidän pihalla. Mut ei ne suosituxet koske mua eikä Goethea, meitä neroja.
        ellauri050.html on line 647: hdeltä istumalta, mut mietelyriikkaan voi mennä useampi tovi. Se on vähänkuin puzzle-peliä, Donald Trumpin 50 palan mosaiikkia tai kuin ratkaisis sanaristikkoa. "Minä ratkaisin ratkaisin sen!" voi huutaa kuin CEC runon valmistuttua.
        ellauri050.html on line 649: In der Begrenzung kennt man den Meister, väittää K-niemi de facto, vaikkei huomaa Goethea taas tähän rahdata. Ei pidä hyväxyä kaikkea mikä päähän pälkähtää, pitää valkata ja hioskella. Siinä just on niiden 2 ja mun luomistyön ero. Mun vaalilause on: anything goes.
        ellauri050.html on line 665: ja Nestori mätkähti paremmalle paikalle. Sellainen

        ellauri050.html on line 712: Tätä Vaakku vähän hihittelee, ei sekään ole

        ellauri050.html on line 715: On Haimalla tälläsiikin vähän uskallettuja:
        ellauri050.html on line 750: Harmaja kävi Suomalaista yhteiskoulua kuten John. Neljä-viisitoistavuotiaana alkoivat hänen masennuskautensa. Hän liittyi 15-vuotiaana Nuoren Voiman Liittoon, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä.lähde?
        ellauri050.html on line 775: Se lienee genreltään lähinnä dityrambi. Oodi mahonkikalustolle. Saiman lempinimi koulussa oli Prätinä.
        ellauri050.html on line 781: Vuosi 1932 oli Saimalle ainakin aluksi harvinaisen valoisa: hän pääsi ylioppilaaksi ja tapasi tulevan sulhasensa Jaakko Holman – hän siis oli se Laura Harmajan ankaralla kädellä editoimien päiväkirjojen julkaistujen versioiden salaperäinen ”J”. – Ritva Ylönen kuvaa ansiokkaasti Saiman ja Jaakon suhdetta, joka nykyajan mittapuiden mukaan oli kovasti viaton ja itse asiassa tuomittu epäonnistumaan, niin erilaisia osapuolet olivat: Saima oli intomielinen ja runollinen ja eroottisesti hehkuva, kun taas urheilua harrastava Jaakko piti jalkansa kovin paljon tiiviimmin maan kamaralla. Mutta Jaakko purki suhteen lopullisesti vasta vähän ennen Saiman kuolemaa, joten ilmeisesti jollain tavalla se palveli myös hänen tarpeitaan.
        ellauri050.html on line 802: Neljä läheistään auto-onnettomuuksissa menettänyt tietokirjailija Ritva Ylönen tietää, miten suruprosessi etenee. Hän on huomannut, että kuusikymppinen osaa surra paremmin kuin kolmekymppinen.
        ellauri050.html on line 811: Ritva lähti miehensä kanssa heti Ouluun eikä enää koskaan palannut asumaan Kuopion-kotiin.
        ellauri050.html on line 815: Ritva Ylönen oli muuttanut Kainuusta Helsinkiin vähän yli parikymppisenä merkonomina 1960-luvun lopulla. Alivuokralaisasunnossa hiertävään koti-ikävään auttoi Kalle Päätalon vuonna 1960 ilmestynyt romaani Koillismaa.
        ellauri050.html on line 827: ”Vauvaa piti käydä katsomassa sairaalassa lasten neurologisella osastolla joka välissä. Pidimme häntä paljon sylissä, jotta hänelle syntyisi heti fyysinen yhteys läheisiin.”
        ellauri050.html on line 839: ”Heti kuvan ottamisen jälkeen lähdimme yöjunalle, ja matka Helsinkiä kohti alkoi.”
        ellauri050.html on line 896: Nyt hän ymmärtää syvällisesti, kuinka tyhjin käsin tulemme maailmaan ja lähdemme täältä.
        ellauri050.html on line 904: Isoäidillä ja lapsenlapsella on edelleen hyvin läheiset välit.
        ellauri050.html on line 916: Mutta hemmetti poika sen mä sanon, et jos et kazo vasemmalle, sitten oikealle, ja vielä kerran vasemmalle ennenkuin lähdet ylittämään katua! Niin saat kyllä katua!
        ellauri050.html on line 1015: Und kastalischer Quell ja lisään sun lähteeseen
        ellauri050.html on line 1029: Tändelnden ihn, blumenglücklichen bylsähtelevää, kukissa kuxivaa,
        ellauri050.html on line 1044: Rad an Rad rasch ums Ziel weg, vaunuissa rähisi jäbät,
        ellauri051.html on line 137: Kristina Carlson: Kulmuni teki naisen teon, kun lähti. Käy säälix.
        ellauri051.html on line 185: Kristina Carlson: Vähä niinku länkkärissä salaa ihailis mustahattuisia pahixia.
        ellauri051.html on line 189: Kristina Carlson: Clint on karsee konservatiivi. In real life. Mutta ikäänsä nähden reipas ukko.
        ellauri051.html on line 195: Lao Rui: Eiköpähän. Ja uudet paskiaiset astuu remmiin.
        ellauri051.html on line 212: Kuin Estgaten pikku torakat, ne työntää tuntosarvensa heti esille seinänraosta kun keittiön valot sammuvat ja pöydälle on jäänyt leivänmuruja. Nyt on hämäräheikkien aika mezästää, nyt ois taas rahaa kahmittavissa köyhiltä.
        ellauri051.html on line 214: Samalla elektromekaanisella varmuudella kuin coronavirus, ne iskee heti heikoimpaan kohtaan: mamuihin, vanhuxiin ja muihin vähäosaisiin. Jahka pandemia hellittää, on talouskasvu turvattava, ja se tapahtuu kaatamalla rahaa kapitalisteille yhteisestä laarista ja kiristämällä hyvinvointivaltion menovyötä. Näin saadaan hoidetuxi hengiltä se osa laahuxesta, joka Suomessa ikävästi jäi kitumaan, kun ei noudatettu Ruozin Mengelen reseptiä: kanttuvei heti alkuun vanhuxille ja huonoille mamuille.
        ellauri051.html on line 243: Und zähle nicht die Toten! Dir ist, äläkä laske ruumiita! Sinulle, kulta,
        ellauri051.html on line 247: Täähän on kuin suoraan Ruozin Mengeleltä ja Lillrank-hirviöltä. Mut tää on Hördeliniä.
        ellauri051.html on line 252: Oikeuskanslerixi ripustettu luiseva pöysti on oikeustieteen maisteri Lapista. Se oli valtakunnan kusitolpan kuminaama Pisilän työrukkanen sote-kähminnöissä, ja nyze työntää luihua näädännaamaansa esiin naishallituxen pään menoxi. Se on lisättävä talonpojan tappolistalle. Seuraava on vuodelta 2017:
        ellauri051.html on line 256: Pöystin on ollut sote-lakien valmistelun kiistaton kärkihahmo. Käytännössä hänen pitäisi oikeuskanslerina, kun hän siihen virkaan viimein siirtyy, valvoa omia aiempia tekemisiään. Hän on nykyisessä tehtävässään noudattanut hallituksen ohjeita ja on heikkoon lainvalmisteluun vähintään yhtä suuri syyllinen kuin hallitus poliittisine epärealistisine tavoitteineen.
        ellauri051.html on line 267: Iltalehden tuore historianumero 2013 vahvistaa, miten vaihtelevasti omaan menneisyyteen suhtaudutaan. Taiteilijat innostuvat usein ääriliikkeistä - eivätkä pysty myöhemminkään itsekritiikkiin. Kaisa Korhonen ei kadu mitään, Sinikka Sokka vähättelee sitoutumistaan, Kaj Chydenius pitää kiinni aatteistaan. Niin Kari Rydmankin nazipojanpoikineen, mutta se ei kuulu tähän.
        ellauri051.html on line 274: Vahingoniloinen riekkuminen jatkui lakeuxien äänenkannattajassa Pohjalaisessa. Sieltähän se tuhlaajapoika-Jussikin huhuili. Sinne Mäki!
        ellauri051.html on line 303: ”Kirjailijan urapolku luonnonvalintana” -esseessä Sinnemäki esittelee pitkän joukon kirjailijoita, joilla isätrauma (joillakin äidin mielisairaus) on vähintäänkin yksi keskeinen motiivi taiteen tekemisessä. Tähän joukkoon Sinnemäki laskee myös itsensä. Tässäpä lupaava elämä ja teos-yritelmä! Pitäis ihan lukea.
        ellauri051.html on line 307: Mitä todisteaineiston perusteella voisi sitten vähintäänkin väittää?
        ellauri051.html on line 311: Isätraumaa käsitelleen esseen lisäksi metodiltaan vieläkin kyseenalaisempi on ”Runon elementit”, joka on toinen aiemmin julkaisematon teksti kokoelmassa. Siinä Sinnemäki analysoi neljän nykyrunoilijan kokoelmaa ”elementtidominanttien” kuvastona. Metodin, ja valitettavasti myös tulkinnan, perustana on Gaston Bachelardin väite siitä, että kaikki kirjallisen mielikuvat palautuvat ”alkuelementteihin”, so. maa, ilma, tuli ja vesi. Tekijästähän tämä essee tuo esille enemmän kuin kohteestaan, mikä juhlakirjassa täyttänee paikkansa, mutta inspiraation lähteitä akateemisen tutkimuksen haastamiseen löytäisi kyllä helpomminkin – kuten Sinnemäki muissa esseissään todistaa.
        ellauri051.html on line 319: Vuodesta 2013 alkaen Soikkeli on ollut vapaa kirjoittaja eli työtön. Hänen uusimmat tietokirjansa ovat scifiä. Soikkeli asuu nähtävästi virkistysalueella, koska se on hyvin kaunainen pääkaupunkiseudulle. Hotakaisen Tarinan pikku Markku (1963) haukkuu maanrakoon autiolla saarellaan bitteinsaarilla. Minne se nähtävästi kuuluukin.
        ellauri051.html on line 333:
        Elävän kirjallisuuden festivaalissa runoilijat esiintyivät lähinnä toisilleen

        ellauri051.html on line 340: Epäilenpä että tämä Soikkeli on poliittisesti oikealla laidalla. Se siteeraa suopeasti Pauli Pylkköä, joka puhuu rumia kulttuurivasemmistosta. Pauli Pylkkö taitaa olla ränsistyneen Jaakkoh-Hintikan viimeisiä lahkeessaroikkujia, josta tuli tämän jälkeen nähtävästi jonkinlainen postmoderni nazi ja Heidegger-fani. Vittuili pitkästi ja rumasti myös fyysikkoviikarille Kari Enqvistille ("huomaa Enqvistin kiinnostus ulosteisiin."). Pylkkö on kyllä niin surkuteltava filosofi, että jopa Hintikkakin pyörinee myötähäpeästä kuopassansa Korsossa. Ei kai vaan Pylkkö ole uskonnollinenkin? Hui kauhistus. Mysteereitä persiissä. Dodi. Tää voi kyllä vähän kirpaista. Tää Anti-Enqvist (2012) on aivan tolkuttoman pitkä. On pakko loikkia kuin Soikkeli lukiessaan Saarikosken juoppopäiväkirjoja.
        ellauri051.html on line 360: No tietysti, niinhän se just on, elukat suunnittelee ize omat radat, tarkoitusperistä ennakoitava ennakoimattomuus tekee elämästä pelin. Se et elukassa on toi peliteoreettinen algoritmi tekee siitä elävän. Sitkun se on täysin ennustettava, siitä tulee ropotti. Kellokoneisto. Vihannes. No voisko sen algoritmin irrottaa kehyxistä ja zipata jonnekin pilveen? Kai sen vois, periaatteessa. Siinähän se olis sitten kuolematon sielu pienessä lankakerässä, ja nimi perässä.
        ellauri051.html on line 370: Now low, subdued--now in the distance lost. välillä häipyy lähes kuulumattomiin.
        ellauri051.html on line 372: Come nearer, bodiless one--haply, in thee resounds Tule lähemmäxi, päätön -- ehkä sussa soi
        ellauri051.html on line 373: Some dead composer--haply thy pensive life joku kuollut säheltäjä -- ehkä sun aivoelämä
        ellauri051.html on line 387: Thy song expands my numb'd, imbonded spirit--thou freest, launchest sun biisi laajentaa mun rajoittuneen pään -- sä lähetät mut
        ellauri051.html on line 418: Love, that is day and night--Love, that is sun and moon and stars; 40 Rakkautta päivällä ja öisin -- rakkautta auringon ja kuun tähtivalossa;
        ellauri051.html on line 427: smoke--I hear the cracking of the guns: raketin lähtöäänen;
        ellauri051.html on line 441: whole earth; enkä vois vähempää niistä välittää;
        ellauri051.html on line 442: I feel the measureless shame and humiliation of my race--it becomes Tunnen kyllä vähän häpeää ja noloutta apinaporukoiden toimista -- jotka on
        ellauri051.html on line 444: Mine too the revenges of humanity--the wrongs of ages--baffled feuds Mun toimia on humanistihöpötyxet -- kaikki vääryydet -- sekopäiset rähäkät
        ellauri051.html on line 451: Vouchsafe a higher strain than any yet; vedä vielä korkeemmalta kuin tähän saakka;
        ellauri051.html on line 476: 1800-luvun imperialistiromantikoista monet olivat vanhemmiten partapozoja, se näyttää olleen muotina. Ja lähes kaikki julkkiskirjailijat ja runoiljat maailman sivu on olleet aivan vitunmoisia narsisteja. Narsistin passi näyttää olevan julkkissanasepon pääsylippu. Mainiota. Näissä kaikissa on ihan identtistä Amerikan henkeä: Wilt Whatman, Saul Bellow, Henderson the Rain God, ja Donald Trump. Ne on ilkeitä Taavetteja jotka haluis olla Koljatteja, nolata naisia ja neekereitä sillä tavalla. Maailman vahvin mies kisat alkoi USA:ssa, nyt voittajat on pohjoiseurooppalaisia, Burkina Fason Biby on kova haastaja. Pullistelu on yhteistä jenkeille ja härkäsammakoille, jotka Henderson räjäytti kuoliaaxi padon mukana. Aina pitää olla huomion keskipisteenä, näyttämässä muille mistä kana kusee. Mamma, mamma, titta på mej!
        ellauri051.html on line 508: Whatman ei saanut elinaikanaan paljonkaan hyvää palautetta eikä julkista tunnustusta runoistaan etenkään Yhdysvalloissa, vaikkakin häntä arvostettiin Euroopassa. Nuivuuden syynä olivat esimerkiksi hänen avoin kuvauksensa seksistä, hänen imagonsa hiomattomana työläisenä, sekä hänen tyylilliset innovaationsa. Whatmanin epätavanomaiseen tyyliin vaikutti raamatullisen runouden muoto.
        Siellähän sitä on aviotonta sexiä ja hiomattomia puuseppiä. Äijäily ja all-male paneelit on korkeassa kurssissa. Homoilua ei Paavali kyllä peukuta, Moosexesta puhumattakaan.
        ellauri051.html on line 510: Useille lukijoille Wilt Whatman ja Emily Dickinson ovat 1800-luvun amerikkalaisen runouden peruspilareita. Täh? Julkihomo ja salalesbo ämmä? Ei meille repupersuille! Eritoten Whatmanin runous ilmentää perusamerikkalaisuutta. Runoilija tuo esiin tavallisen Amerikan hyvin perinteisellä jenkkityylillä (tätä on mm. vapaa tyyli). Hänen runoutensa voima tuottaa voimakkaita ja eläviä tunteita, ja hänet tunnistaa ilmaisun epä-älyllisyydestä. Whatman turvautuu toistoon luodakseen tekstinsä hypnoottisen tunnelman, tämä toisto luo samalla myös hänen runoutensa voiman, sillä se inspiroi lukijaa enemmän kuin informoi. Yleensä hänen runojaan pitää kuunnella äänikirjoina, jotta niiden sanoma avautuisi. Hänen runojensa taso tulee osittain niiden ylevästä diskurssista ja uskonnollisesta ja kvasiuskonnollisesta kielestä, kuten runoilija James Weldon Johnsonillakin (who dat?). Eli perusamerikkalaista on siis hypnoottisuus, epäinformatiivisuus ja feikkiuskonnollisuus. Check.
        ellauri051.html on line 512: Sekä 1800-luvun että nykyisten amerikkalaisten runoilijoiden on ollut mahdotonta sivuuttaa Wilt Whatmania, sillä hän tavallaan loi perustan demokraattisen Amerikan runokielelle. Ei kyllä republikaanisen hittovie! Me ei noita häntä- ja kärsähommia!
        ellauri051.html on line 544: 5 I lean and loafe at my ease observing a spear of summer grass. 5 Mä nojailen ja löhöön ja havainnoin kesäheinänkortta.
        ellauri051.html on line 595: 50 Stout as a horse, affectionate, haughty, electrical, vahva kuin hevonen, ystävällinen, ylhäinen, sähköinen,
        ellauri051.html on line 629: 77 Looks down, is erect, or bends an arm on an impalpable certain rest, Vähexyy, on jäykkänä, tai vääntää kättä johkin lepoasentoon,
        ellauri051.html on line 636: 82 I believe in you my soul, the other I am must not abase itself to you, Mä uskon tähän sieluun, mun tää toinen ei voi alentua suhun,
        ellauri051.html on line 653: 96 And limitless are leaves stiff or drooping in the fields, ja hulvattomia ovat jäykät -hm- lehdet tai löpsähtäneet pellolla,
        ellauri051.html on line 698: 135 The earth good and the stars good, and their adjuncts all good. Maa hyvä ja tähdet hyviä, ja niiden seuralaiset kaikki hyviä.
        ellauri051.html on line 704: 141 For me the man that is proud and feels how it stings to be slighted, Mulle mies joka on ylpeä ja loukkaantuu vähästä,
        ellauri051.html on line 710: 147 And am around, tenacious, acquisitive, tireless, and cannot be shaken away. Ja oon kimpussa, sitkeä, utelias, väsymätön enkä lähe kulumallakaan.
        ellauri051.html on line 716: 152 The suicide sprawls on the bloody floor of the bedroom, Izaristi on rähmällään verisellä lattialla makkarissa.
        ellauri051.html on line 725: 160 The excited crowd, the policeman with his star quickly working his passage Väki innostuu: tappelu! seriffi tähtineen kiirehtää
        ellauri051.html on line 730: 164 What living and buried speech is always vibrating here, what howls restrain'd Mitkä elävältä haudatut puheet värähtelee täällä, mitkä ulvonnat joita hillizee
        ellauri051.html on line 734: 166 I mind them or the show or resonance of them -- I come and I depart. 166 Mä muistan ne tai niiden vaikutuxet, ja lähden menee.
        ellauri051.html on line 741: 172 I felt its soft jolts, one leg reclined on the other, 172 Mä tunsin pehmeet jysähdyxet, jalka toisen päällä,
        ellauri051.html on line 750: 180 The Yankee clipper is under her sky-sails, she cuts the sparkle and scud, 180 Yankee-leikkuri on hänen purjeidensa alla, hän leikkaa kipinää ja sählyä,
        ellauri051.html on line 752: 182 The boatmen and clam-diggers arose early and stopt for me, 182 Venemiehet ja simpukankaivurit nousivat aikaisin ja pysähtyivät luokseni,
        ellauri051.html on line 757: 186 Her father and his friends sat near cross-legged and dumbly smoking, they had 186 Hänen isänsä ja hänen ystävänsä istuivat lähellä jalat ristissä ja tupaten tupakoimassa, heillä oli
        ellauri051.html on line 764: 189 The runaway slave came to my house and stopt outside, 189 Karannut orja tuli talooni ja pysähtyi ulos,
        ellauri051.html on line 772: 197 He staid with me a week before he was recuperated and pass'd north, 197 Hän viipyi luonani viikkoa ennen kuin hän toipui ja lähti pohjoiseen,
        ellauri051.html on line 785: 209 The rest did not see her, but she saw them and loved them. 209 Muut eivät nähneet häntä, mutta hän näki heidät ja rakasti heitä.
        ellauri051.html on line 810: 230 I behold the picturesque giant and love him, and I do not stop there, 230 Näen maalauksellista jättiläistä ja rakastan häntä, enkä pysähdy siihen,
        ellauri051.html on line 815: 235 Oxen that rattle the yoke and chain or halt in the leafy shade, what is that you express in your eyes? 235 Härät, jotka helisevät ikettä ja ketjuttavat tai pysähtyvät lehtivarjossa, mitä sinä ilmaiset silmissäsi?
        ellauri051.html on line 840: 259 What is commonest, cheapest, nearest, easiest, is Me, 259 Mikä on yleisin, halvin, lähin, helpoin, olen minä,
        ellauri051.html on line 854: 272 The farmer stops by the bars as he walks on a First-day loafe and looks at the oats and rye, 272 Maanviljelijä pysähtyy tankojen luokse kävellessään ensimmäisen päivän leipää ja katselee kauraa ja ruista,
        ellauri051.html on line 875: 293 The young sister holds out the skein while the elder sister winds it off in a ball, and stops now and then for the knots, 293 Nuori sisar ojentaa vyyhtiä, kun taas vanhempi sisar kiertää sen irti palloksi ja pysähtyy silloin tällöin solmua varten,
        ellauri051.html on line 910: 328 And such as it is to be of these more or less I am, 328 Ja sellainen kuin näistä enemmän tai vähemmän olen,
        ellauri051.html on line 940: 356 If they are not yours as much as mine they are nothing, or next to nothing, 356 Jos ne eivät ole yhtä paljon sinun kuin minun, ne eivät ole mitään tai lähes mitään,
        ellauri051.html on line 942: 358 If they are not just as close as they are distant they are nothing. 358 Jos ne eivät ole yhtä lähellä kuin kaukana, ne eivät ole mitään.
        ellauri051.html on line 960: 374 I will not have a single person slighted or left away, 374 En anna ketään vähätellä tai jättää pois,
        ellauri051.html on line 988: 401 In all people I see myself, none more and not one a barley-corn less, 401 Kaikissa ihmisissä näen itseni, ei enempää eikä ohraa vähemmän,
        ellauri051.html on line 991: 404 To me the converging objects of the universe perpetually flow, 404 Minulle maailmankaikkeuden lähentyvät objektit virtaavat ikuisesti,
        ellauri051.html on line 1024: 436 Night of south winds -- night of the large few stars! 436 Etelätuulien yö -- suurten harvojen tähtien yö!
        ellauri051.html on line 1031: 443 Earth of the limpid gray of clouds brighter and clearer for my sake! 443 Pilvien kirkkaan harmaan maa kirkkaammaksi ja kirkkaammaksi minun tähteni!
        ellauri051.html on line 1042: 453 Dash me with amorous wet, I can repay you. 453 Pysähdy minulle rakkaudella, voin maksaa sinulle.
        ellauri051.html on line 1083: 493 Less the reminders of properties told my words, 493 Vähemmän kiinteistöjen muistutukset kertoivat sanojani,
        ellauri051.html on line 1103: 512 And of the threads that connect the stars, and of wombs and of the father-stuff, 512 Ja langoista, jotka yhdistävät tähdet, ja kohduista ja isän aineksista,
        ellauri051.html on line 1105: 514 Of the deform'd, trivial, flat, foolish, despised, 514 Epämuodostuneita, vähäpätöisiä, litteitä, typeriä, halveksittuja,
        ellauri051.html on line 1139: 548 That I walk up my stoop, I pause to consider if it really be, 548 Kun kävelen alaspäin, pysähdyn miettimään, onko se todella,
        ellauri051.html on line 1148: 557 The earth by the sky staid with, the daily close of their junction, 557 Maa taivaan luona pysähtyi, heidän risteyksensä päivittäinen sulkeminen,
        ellauri051.html on line 1153: 561 If I could not now and always send sun-rise out of me. 561 Jos en voisi nyt ja aina lähettää minusta auringonnousua.
        ellauri051.html on line 1167: 575 Happiness, (which whoever hears me let him or her set out in search of this day.) 575 Happiness, (joka joka kuulee minut, lähteköön etsimään tätä päivää.)
        ellauri051.html on line 1176: 583 To accrue what I hear into this song, to let sounds contribute toward it. 583 Keräämään kuulemani tähän lauluun, antamaan äänien vaikuttaa siihen.
        ellauri051.html on line 1186: 593 The steam whistle, the solid roll of the train of approaching cars, 593 Höyrypilli, lähestyvien autojen junan kiinteä rulla,
        ellauri051.html on line 1209: 615 I have instant conductors all over me whether I pass or stop, 615 Minun ympärilläni on välittömiä johtimia, ohitanko tai pysähdyn,
        ellauri051.html on line 1224: 629 Immodestly sliding the fellow-senses away, 629 Liukuttamalla lähiaistit säädyttömästi pois,
        ellauri051.html on line 1238: 642 Blind loving wrestling touch, sheath'd hooded sharp-tooth'd touch! 642 Sokea rakastava paini kosketus, tuppihupullinen terävähampainen kosketus!
        ellauri051.html on line 1249: 652 (What is less or more than a touch?) 652 (Mikä on vähemmän tai enemmän kuin kosketus?)
        ellauri051.html on line 1261: 663 I believe a leaf of grass is no less than the journey-work of the stars, 663 Uskon, että ruohonlehti ei ole vähempää kuin tähtien matkatyö,
        ellauri051.html on line 1273: 675 In vain the plutonic rocks send their old heat against my approach, 675 Turhaan plutoniset kivet lähettävät vanhaa kuumuuttaan lähestymistäni vastaan,
        ellauri051.html on line 1313: 713 And again as I walk'd the beach under the paling stars of the morning. 713 Ja taas kun kävelin rannalla aamun kalpevien tähtien alla.
        ellauri051.html on line 1327: 727 Over the sharp-peak'd farm house, with its scallop'd scum and slender shoots from the gutters, 727 Yli terävähuippuisen maalaistalon, jossa on kampasimpukoita ja ohuita versoja kouruista,
        ellauri051.html on line 1335: 735 Where the brook puts out of the roots of the old tree and flows to the meadow, 735 Siellä missä puro lähtee vanhan puun juurista ja virtaa niitylle,
        ellauri051.html on line 1337: 737 Where the cheese-cloth hangs in the kitchen, where andirons straddle the hearth-slab, where cobwebs fall in festoons from the rafters; 737 Missä juustokangas roikkuu keittiössä, missä andraudat hajallaan tulisijan laatalla, missä hämähäkinseittejä putoaa sarjoista;
        ellauri051.html on line 1347: 747 Where the dense-starr'd flag is borne at the head of the regiments, 747 Kun tiheätähdistä lippua pidetään rykmenttien kärjessä,
        ellauri051.html on line 1348: 748 Approaching Manhattan up by the long-stretching island, 748 Lähestymme Manhattania pitkälle ulottuvan saaren varrella,
        ellauri051.html on line 1361: 761 Where herds of buffalo make a crawling spread of the square miles far and near, 761 Siellä missä puhvelilaumat ryömivät neliökilometrejä kaukana ja lähellä,
        ellauri051.html on line 1363: 763 Where the laughing-gull scoots by the shore, where she laughs her near-human laugh, 763 Missä naurulokki raatelee rannalla, missä hän nauraa lähes inhimillistä nauruaan,
        ellauri051.html on line 1370: 770 Where the katy-did works her chromatic reed on the walnut-tree over the well, 770 Siellä missä katy työstää kromaattista ruokoaan pähkinäpuussa kaivon päällä,
        ellauri051.html on line 1385: 785 Nigh the coffin'd corpse when all is still, examining with a candle; 785 Lähestele arkun ruumista, kun kaikki on hiljaa, tutkii kynttilän kanssa;
        ellauri051.html on line 1391: 791 Speeding through space, speeding through heaven and the stars, 791 Kiihdytään avaruuden halki, kiihdytään taivaan ja tähtien halki,
        ellauri051.html on line 1413: 813 We are approaching some great battle-field in which we are soon to be engaged, 813 Lähestymme suurta taistelukenttää, johon olemme pian mukana,
        ellauri051.html on line 1430: 830 How the silent old-faced infants and the lifted sick, and the sharp-lipp'd unshaved men; 830 Kuinka hiljaiset vanhanaamaiset pikkulapset ja nostetut sairaat ja terävähuuliset ajelemattomat miehet;
        ellauri051.html on line 1442: 842 The riders spur their unwilling horses, haul close, 842 Ratsastajat kannustavat haluttomia hevosiaan, vetävät lähelle,
        ellauri051.html on line 1452: 852 I lie in the night air in my red shirt, the pervading hush is for my sake, 852 Makaan yöilmassa punaisessa paidassani, vallitseva hiljaisuus on minun tähteni,
        ellauri051.html on line 1467: 867 The fall of grenades through the rent roof, the fan-shaped explosion, 867 Kranaattien putoaminen vuokrakaton läpi, viuhkamainen räjähdys,
        ellauri051.html on line 1493: 892 These were despatch'd with bayonets or batter'd with the blunts of muskets, 892 Nämä lähetettiin pistimellä tai muskettien tylppäin lyönnillä,
        ellauri051.html on line 1500: 898 Would you learn who won by the light of the moon and stars? 898 Saisitko tietää, kuka voitti kuun ja tähtien valosta?
        ellauri051.html on line 1508: 906 On our lower-gun-deck two large pieces had burst at the first fire, killing all around and blowing up overhead. 906 Alemmalla tykkikannellamme kaksi suurta kappaletta oli räjähtänyt ensimmäisessä tulipalossa tappaen kaikkialta ja räjähtäen pään yläpuolella.
        ellauri051.html on line 1543: 940 A few large stars overhead, silent and mournful shining, 940 Muutama suuri tähti yläpuolella, hiljainen ja surullinen loistaa,
        ellauri051.html on line 1555: 951 It is I let out in the morning and barr'd at night. 951 Päästin ulos aamulla ja pysähdyin yöllä.
        ellauri051.html on line 1557: 953 (I am less the jolly one there, and more the silent one with sweat on my twitching lips.) 953 (Minä olen vähemmän se iloinen, kuin enemmän hiljainen, jolla on hiki nykivällä huulillani.)
        ellauri051.html on line 1566: 961 Give me a little time beyond my cuff'd head, slumbers, dreams, gaping, 961 Anna minulle vähän aikaa mansetin pään yli, uni, unelma, ammottava,
        ellauri051.html on line 1575: 970 I troop forth replenish'd with supreme power, one of an average unending procession, 970 Minä lähden täydennettynä korkeimmalla voimalla, yhtenä keskimääräisestä loputtomasta kulkueesta,
        ellauri051.html on line 1601: 994 Behold, I do not give lectures or a little charity, 994 Katso, minä en pidä luentoja tai vähän hyväntekeväisyyttä,
        ellauri051.html on line 1620: 1013 By God, you shall not go down! hang your whole weight upon me. 1013 Jumalan tähden, et laske alas! pudota koko painosi päälleni.
        ellauri051.html on line 1626: 1019 I have embraced you, and henceforth possess you to myself, 1019 Olen syleillyt sinua ja tästä lähtien omistan sinut itselleni,
        ellauri051.html on line 1666: 1057 Come my boys and girls, my women, household and intimates, 1057 Tulkaa poikani ja tyttöni, naiseni, kotini ja läheisyyteni,
        ellauri051.html on line 1693: 1084 Know my omnivorous lines and must not write any less, 1084 Tunne kaikkiruokaiset rivini äläkä saa kirjoittaa vähemmän,
        ellauri051.html on line 1696: 1087 But abruptly to question, to leap beyond yet nearer bring; 1087 Mutta äkillisesti kyseenalaistaa, hypätä pidemmälle vielä lähemmäksi tuoda;
        ellauri051.html on line 1698: 1089 The well-taken photographs -- but your wife or friend close and solid in your arms? 1089 Hyvin otetut valokuvat – mutta vaimosi tai ystäväsi lähellä ja vankkana sylissäsi?
        ellauri051.html on line 1733: 1123 Each who passes is consider'd, each who stops is consider'd, not a single one can it fail. 1123 Jokaista ohittajaa harkitaan, jokaista pysähtyvää harkitaan, ei yksikään voi epäonnistua.
        ellauri051.html on line 1736: 1126 Nor the little child that peep'd in at the door, and then drew back and was never seen again, 1126 Eikä pieni lapsi, joka kurkisti ovesta sisään ja sitten vetäytyi, eikä häntä enää koskaan nähty,
        ellauri051.html on line 1749: 1138 We have thus far exhausted trillions of winters and summers, 1138 Tähän mennessä olemme käyttäneet biljoonia talvia ja kesiä,
        ellauri051.html on line 1767: 1156 Long I was hugg'd close -- long and long. 1156 Kauan minua halasi lähellä -- pitkään ja pitkään.
        ellauri051.html on line 1771: 1160 For room to me stars kept aside in their own rings, 1160 Sillä minulle tilaa tähdille, jotka ovat syrjässä omissa renkaissaan,
        ellauri051.html on line 1772: 1161 They sent influences to look after what was to hold me. 1161 He lähettivät vaikutteita huolehtimaan siitä, mikä piti minua.
        ellauri051.html on line 1802: 1190 There is no stoppage and never can be stoppage, 1190 Ei ole pysähdystä eikä koskaan voi olla pysähtymistä,
        ellauri051.html on line 1808: 1196 See ever so far, there is limitless space outside of that, 1196 Katso aina tähän asti, sen ulkopuolella on rajattomasti tilaa,
        ellauri051.html on line 1841: 1228 Long enough have you dream'd contemptible dreams, 1228 Riittävän kauan olet nähnyt halveksittavia unia,
        ellauri051.html on line 1859: 1245 I follow you whoever you are from the present hour, 1245 Minä seuraan sinua, kuka oletkin tästä hetkestä lähtien,
        ellauri051.html on line 1867: 1253 The nearest gnat is an explanation, and a drop or motion of waves a key, 1253 Lähin sääski on selitys, ja aaltojen pisara tai liike avain,
        ellauri051.html on line 1871: 1257 The young mechanic is closest to me, he knows me well, 1257 Nuori mekaanikko on lähimpänä minua, hän tuntee minut hyvin,
        ellauri051.html on line 1879: 1265 The driver thinking of me does not mind the jolt of his wagon, 1265 Minua ajatteleva kuljettaja ei välitä vaununsa tärähdyksestä,
        ellauri051.html on line 1896: 1281 I hear and behold God in every object, yet understand God not in the least, 1281 Minä kuulen ja näen Jumalaa kaikissa asioissa, mutta en ymmärrä Jumalaa vähääkään,
        ellauri051.html on line 1898: 1283 Why should I wish to see God better than this day? 1283 Miksi haluaisin nähdä Jumalan paremmin kuin tämä päivä?
        ellauri051.html on line 1906: 1290 To his work without flinching the accoucheur comes, 1290 Accoucheur tulee hänen työhönsä hätkähtämättä,
        ellauri051.html on line 1915: 1299 I hear you whispering there O stars of heaven, 1299 Kuulen sinun kuiskaavan siellä, oi taivaan tähdet,
        ellauri051.html on line 1945: 1327 I concentrate toward them that are nigh, I wait on the door-slab. 1327 Keskityn niihin, jotka ovat lähellä, odotan oven laatalla.
        ellauri051.html on line 1957: 1337 I depart as air, I shake my white locks at the runaway sun, 1337 Lähden kuin ilma, heilutan valkoisia lukkojani karkaavaa aurinkoa kohti,
        ellauri051.html on line 3232: Me fit baisser les yeux de honte niin että mua vähän hävetti.
        ellauri051.html on line 3250: Une femme lui ressemblant yx nainen vähän saman näköinen
        ellauri051.html on line 3286: Moins que ma vie martyrisés vähemmän kärsineillä kuin mun elämä.
        ellauri051.html on line 3303: Nageurs morts suivrons-nous d’ahan Kuolleet uimarit seurataan ähräten
        ellauri051.html on line 3304: Ton cours vers d’autres nébuleuses sun kulkua kohti muita tähtisumuja.
        ellauri052.html on line 33: Malamud Bellow ja Roth oli am. kirjallisuuden Hart Schaffner ja Marx, chicagolainen univormutehdas ja miestenvaatehtimo joka kuoli 2009. Halvat ja mauttomat Marxin veljexet. Bellow suhtautui suopeasti 2v vanhempaan Malamudiin, ison Paulin ikätveriin. Se oli vielä maalaisempi, kotosin Oregonista. Samanlaisia kujakatteja kaikki 3, nahattomia ja karvattomia kullikissoja. PST Bellowin maneeri on laittaa rinnastuxia ilman välimerkkejä niinkuin tän kappaleen alussa. Isaac Bashevis Singer ei kuulunut tähän poppooseen, se oli 1. sukupolven maahanmuuttaja.


        ellauri052.html on line 35: Shlomo Belov (1915-2005) sai tukuittain palkintoja ja käkätti niistä mielissään kuin harakka. Oltuaan nuorempana radikaali siitä tuli menestyxen myötä varsinainen taantumusjutkujuurikas. Sillä oli 5 vaimoa ja se oli takuulla vähintään kaappihomo. Sen naiskuvauxet on kliseisiä ja verettömiä mut miestenvessassa on tunnelmaa. Lapsiaan se kohteli kuin Jörkka Suomessa.
        ellauri052.html on line 47: Mitä höpöä se honaa izekin. Täähän on vaan toiveajattelua. Luulo ei ole tiedon väärtiä. No uskoisitko sitten hirsipuumiestä, joka arvattuaan väärin liian monta kirjainta on valmis menemään vakaumuxen edestä hirsipuuhun? Eli yxilön tahdon vapautta on se et se kuolee ihan mielellään der Führerin mahtikäskystä?
        ellauri052.html on line 51: Nää tyypit seisoo päällään kuin artriittinen Sale. Tähän tarvitaan apuun Marxia.
        ellauri052.html on line 70: Vizikästä et vaikka muissa suhteissa Hendersonilla ja Eremiitalla ei ole paljon yhteistä, niin naisten polkemisessa ne kazoo toisiaan ihan eye to eye, kirppu ja sonni saman sikolätin aidalla. Plus toi spiritual void. Noita piisaa noita hengellisiä tyhjiöitä, jos on tyhjä pää ja vääränlainen isäsuhe lapsuudesta, ja pelkää naisia. Rothin miälestä Bellow oli verrattoman hyvä kuvaamaan sensitiivistä miestä pahojen naisten kourissa. Roth oli toinen samanlainen. Amerikkalaisia schmuckeja. Philip Teir hännänhuippuna. Ne on kuin Valittujen Palojen vizi: ukko menee ripille ja sanoo olen ollut neljän nuoren naisen kaa yhtä aikaa. Milloin kävitte viimexi ripillä? En koskaan olen juutalainen. No mixi tulette kertomaan tätä sitten minulle? Höh mähän kerron tätä kaikille!
        ellauri052.html on line 72: Yhteistä näille kaikille setämiehille on vitunmoinen izekeskeisyys ja izekkyys. Tanskalaisen jehovantodistajaleffan hihhuli iskä oli kans tapaus pisteessä, se rakasti jehovaa enemmän kuin omia lapsiaan, koska jehova takas sille henk.koht. ikuisen elämän. Meemit löi taas geenit 6-0. Vaikka Hendersonin nimi on Gene! Se suuttuu naisilleen koska tytär sai 15-vuotiaana nokikepin vauvan ja sen 2. vaimolla on muitakin ystäviä kuin se, tappaa raivarissa siivoojan ja lähtee päätäpahkaa karkuun Aahrikkaan.
        ellauri052.html on line 132: Ja sitten on tämä elitismi. Ei nappaa yhtään. Bellowin piirit ovat suppeita ja suljettuja. Niissä liikkuvat akateemiset ja älykkäät ihmiset. Heillä on runsaasti tiedon ja kulttuurin sivistystä, mutta sydämen sivistystä sitäkin vähemmän.
        ellauri052.html on line 135: Bellowin kertoja on useimmiten professori tai vähintäänkin korkeasti kouluttautunut - joka tapauksessa pääkopan sisältä täyttä timanttia. Älykuninkaiden arkkityyppi on Victor Wulpy, joka Millainen päivä sivulla oli -novellissa lennättää rakastajatartaan pikadeiteille lentojen välilaskeutumispaikoille. Victor on lännen älykapteeneita: hankkii elantonsa luennoilla 10 000 dollarin tuntitaksalla. Ja ylläpitää oppineiden nokkimisjärjestystä yli-ihmismäisellä tarmolla ja energialla.
        ellauri052.html on line 144: Itseriitoisia herroja enemmän minua ärsyttävät naiset, jotka suostuvat lennähtämään lentokentälle viettääkseen muutaman tunnin maailmanluokan älyniekan seurassa. Joka tosiasiassa voi juuri ja juuri sietää naista seksipartnerina – ja sitäkin pitää analysoisa kantilta jos toiselta – ja ilmisseuralaisena ei lainkaan. Naiset tunnistavat ansionsa muilla elämän osa-alueilla, mutta eivät silti rohkene haastaa miehiään rohkeasti. Naisten kapina – sepä vasta tekisi Bellowille hyvää!
        ellauri052.html on line 150: Bellowin novelleissa haisee ja maistuu elämän ehtoopuoli. Jos Bellow jollekin kirjoittaa niin hieman iäkkäämmille ihmisille. Voi hyvin nähdä hänet lukemassa tekstejään amerikkalaisen huippuyliopiston senioreiden alumni-illassa. Ehkä sellaisessa osaisin itsekin arvostaa Bellowia aika lailla nykyistä enemmän.
        ellauri052.html on line 155: 9v ennen omaa kuolemaansa Hämäläinen Timo, naapurimme dokulamppu uudisoi Salen Bloom-avainromaanista Ravelstein. Timolla ja mulla oli yhteinen työhuone Osmontiellä, jossa en käynyt montaakaan kertaa edes kuivilla, enkä koskaan tavannut Timoa. Timo antoi mulle lahjaxi Sven Delblancin sairaalassa kirjoittamaan viimeisen muistelman. Vähän ennen kuolemaansa senkin.
        ellauri052.html on line 162: Saul Bellowin juuri ilmestynyt uusi romaani Ravelstein kuohuttaa tunteita oikeistolaisissa piireissä Atlantin molemmin puolin. Romaanin päähenkilön Abe Ravelsteinin esikuvana on ollut Bellowin chicagolainen ystävä Allan Bloom, joka nousi maailmanmaineeseen kirjoittamalla populistisen hitin The Closing of the American Mind. Se julisti, että Woodstock-sukupolvi tuhosi kulttuurin suvaitsemalla liikaa ja unohtamalla Kreikan ja antiikin. Kirjan mainetta siivittivät muun muassa Margaret Thatcher ja Ronald Reagan. Bloom kuoli 62-vuotiaana 1992. Kuolinsyyksi ilmoitettiin maksasyöpä. Bellowin Ravelstein on kaappihomo, joka kuolee aidsiin. Tämä on suututtanut Bloomin ystävät.
        ellauri052.html on line 173: Koulupoikana Salen Charles Citrine -ego lääppi jalkahoitajan kaunista tytärtä ja luki puistossa Platoa, Wordsworthia, Swinburnea ja Un coeur simpleä. 2 ekaa on punnittu ja köykäsixi havaittu. Entäs ne 2 muuta? Toi ranskis on Flaubertin novelli jossa uskonnollinen palvelustyttö rukoilee täytettyä papukaijaa. Pointti on et ihan sama mitä rukoillaan, rukoileminen on silti apinasta ihanaa, se on vähän kuin vetäs käteen. Sama näkemys kuin Saint Antoinessa. Entäs Swinburne?
        ellauri052.html on line 175: Algernon Charles Swinburne (5. huhtikuuta 1837 Lontoo, Englanti – 10. huhtikuuta 1909 Lontoo, Englanti) oli viktoriaanisella aikakaudella elänyt englantilainen runoilija ja kriitikko. Häntä on pidetty yhtenä Englannin parhaista runoilijoista, joskin hänen tuotantonsa suosio on välillä ollut akateemisissa piireissä vähäistä. Hänen teoksensa ovat tunnettuja elinvoimaisuudestaan ja kielen musiikillisuudesta. Swinburnen runot saivat hänen elinaikanaan ristiriitaista huomiota, koska niissä käsiteltiin teemoja kuten sadomasokismia, kuolemaa, uskonnottomuutta ja lesboutta.
        ellauri052.html on line 193: Salella on tuplahukki Chicagosta antropoloogiassa ja sosiologiassa. Se on grad school dropout Wisconsinista. Sen ns professuuri Chicagon Committee of Social Thoughtissa oli feikki, kyseessä on farmiliigan yliopiston aikanaan kekkaama julkkiskärpäspaperi. Oikeest se oli aina vähän nolo tosta keskilännen taustasta, kerskui sillä kuin Hyvinkään kultahattu. Se kerskuu Jenkkilän pahimmilla puolilla kuin Wilt Whatman.
        ellauri052.html on line 195: Citrine on surullinen 8v tyttärensä puolesta koska se on ohutnenäinen ja laiha. Sale näet pitää enemmän plumpeista. Sale on vastenmielinen kaikilla kriteereillä. Se diggaa Platoa koska se ei voi uskoa et tää on nyt tässä. Pitäis olla jotain hienompaa, sille ainakin. Saul on hurjan tarkka nokintajärjestyxistä ja badgeista. Tyypillinen keskiluokan nousukas, selvä snobi. Hyvin herkkänahkainen ja mielistelyn perään. Pikku gangsteri jää kuin tikku paskaan kun Saul avaa sanaisen arkkunsa. Se on sentään oikeasti julkkis. Yhtä nopea kuin Asael. Abner saisi työntää keihäänsä sen peräpäähän.
        ellauri052.html on line 199: Nobelkomitean setämies Horace Engdahl ihaili ystäväänsä kyldyyriprofiilia erityisesti siitä, eze tilasi aina kaxi (2) pulloa kallista samppankaljaa heti aluxi (nobelkomitean piikkiin). Tän se oppi nähtävästi Salen homokaverilta, italialaiselta pikkumafiosolta. Ruozista on tullut kummallinen pikkuamerikka. Hurrit ja inselaffet ei ole enää eurooppalaisia vaan jotain Trumpin osavaltioita.
        ellauri052.html on line 278: Joo nähtävästi nelijalkainen runoilija ei ylettynyt alakarvoihin, mitä nyt leikkeli Belindalta ilman lupaa tukkaa. Ei vaitiskaan, se leikkelijä oli joku täysikokoinen. Pikku mäyräkoira toimi vain välimiehenä.
        ellauri052.html on line 307: Wordsworthin sisar Dorothy (1771–1855) asui vuodesta 1795 yhdessä veljensä kanssa. Sisarukset olivat erittäin läheisiä toisilleen, ja William sai moniin runoihinsa aiheet Dorothyn tekemistä havainnoista luonnossa. Dorothyn päiväkirjat kertovat elämästä runoilijan lähipiirissä.
        ellauri052.html on line 309: Ville lähetti Dottyn mezään keräämään tikkuja ja kirjotti sit runoja Dottyn näkemistä luontohavainnoista. Ville ei voinut tulla kun sillä oli päänsärky, ja Sami oli kipeä. Ville oli 28, Dotty 27, Sami 26. Dotty ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, mutta silti lyön vetoa että Sami nipisteli sitä. Kenties Villekin. Dorothyn päiväkirjat löytyy Gutenbegistä, mutta sensuroituina:
        ellauri052.html on line 338: Kaikki hyvä ja tullakseen todelliseksi ja näkyviin kaikki valo tarvitsee vastakohdan, jota vasten se taittuu. Sen vuoksi Böhme erottaa eri puolia jumaluudessa. Hän panee kaiken ensimmäiseksi lähtökohdaksi ”ilmestymättömän jumaluuden”, joka ei vielä ole mitään määrättyä olemukseltansa, ei valoa eikä pimeyttä, ei hyvää eikä pahaa, vaan ainoastaan ”suuri mysteeri”, ”ikuinen tyhjyys”, kaiken alkuperustus eli ”epäperustus” (Urgrund eli Ungrund). Itse jumaluudessa tapahtuu sisällinen kehitys, jonka kautta Jumala kirkastuu ja tulee tajuttavaksi itselleen. Samanluontoisilla rohkeilla haaveiluilla Böhme koettaa selittää maailman luomista ja. kehitystä, pahan alkulähdettä, syntiinlankeemusta ja niin edelleen.


        ellauri052.html on line 345: Sale oli ize vähänkuin Stendhalin Sorel, Rousseaun Pröö tai Jeesus, lukutoukka ruipelo joka ei kelvannut puu- tai kellosepäxi vaan nousi naisten reittä myöten toyboyxi meemibisnexeen. Se haikeili röyhkeiden muskelimasojen perään, kert sen isä oli sellainen ja piiskas sitä ihanasti.
        ellauri052.html on line 420: Sale mätystelee yläluokan mieliaihetta "boredom". Sen miälestä erityisesti sen kaltaiset huippulahjakkaat nerot kärsii siitä. Hullunkurista että Sale oli aika lailla tuomizemiensa ääripäiden antisemitistien linjoilla, se kuvitteli ize olevansa erinomainen uberkuski. Miesajajista lähes kaikki uskoo olevansa keskimääräistä parempia kuskeja. Tolstoi ja Pauli pienenä tiesi paremmin: boredom on toimettomuuden oire. Ei ole mitään tekemistä, ainakaan mitään kivaa tekemistä. Huoneen siivoominen ei nappaa yhtään.
        ellauri052.html on line 424: Nietzsche ist vor allem durch seine Schopenhauer-Lektüre und dessen Willens-Metaphysik auf den Gedanken des Willens zur Macht gekommen. Aus Schopenhauers „Wille zum Leben“ genickt und verbessert. Die erste Erwähnung des Begriffs im Nachlass stammt von 1876/77: „Furcht (negativ) und Wille zur Macht (positiv) erklären unsere starke Rücksicht auf die Meinungen der Menschen.“
        ellauri052.html on line 457: Salen miälestä Amerikka on saavuttanut sen mihin muualla vasta pyritään eli vaurauden ja vapauden; nyzen tehtävä on määritellä ihmiskunnan seuraavat tavoitteet. Puhu vaan izestäsi keskiluokan kiipijä. Nabokovista Sale oli keskinkertaisuus. Tais Vladi olla vähän kateellinen imigranttikollegalle.
        ellauri052.html on line 459: Sale on aina ollut mystikko siis uskonnollinen sikäli eze luulee olevansa jotakin enemmän kuin Sale, siis joku sielu joka ei lähe kulumallakaan. Onkohan toi mystisismi jonkin sortin narsismia sekin?
        ellauri052.html on line 471: Kyllähän toi Sale välistä haukkuu izeään suht tarkkasilmäisesti, mut vähintään yhtä usein se panee stoogensa kehumaan izeään aivan päättömästi. Se on miälestään Hegelin tarkoittama maailmanhistoriallinen yxilö, kuten Trump.
        ellauri052.html on line 493: In his novella Death in Venice, Thomas Mann hails the "Sebastian-Figure" as the supreme emblem of Apollonian beauty, that is, the artistry of differentiated forms; beauty as measured by discipline, proportion, and luminous distinctions. Juu tähän Tompan Venezian seikkailuun Sale vinkkaa myös. Hizi mikä sanaristikko on Salella tässä homostelun peittona. Täähän on kuin Proustin Albertine ja Gilbertine. Mafioso törkkää Salen sykkivään punanahkasisuxiseen autoonn takapuolesta. Polly on pelkkää hämäystä, statisti niinkuin Sepen nuolenreijät paikannut leski Irene tai Lemminkäisen äiskä.
        ellauri052.html on line 536: Hullua miten monet idealistit on menneet tähän lankaan.
        ellauri052.html on line 547: Lisää antroposoofista pseudoeläintiedettä: eläimet on kehittyneet ihmisestä. Ihminen on muiden elukoiden syy. Ompa antroposentristä. Narsismia ihan lajitasolla. Ihminen on kuin sielun toukka joka kuolemassa muuttuu henkisexi perhosexi. Missähän se Steiner liihottelee nyt. Salen kanssa jossain pellon laidassa.
        ellauri052.html on line 553: Steiner 1861-1925 oli itävaltalainen, Kroatiasta Wieniin muuttaneita. Nazit väitti sitä jutkuxi, heitti hajupommeja. Iskä yleni riistanvartijasta sähköttäjäxi. Rudi oli aika sekobolzi jo koululaisena. Suxet meni ristiin opejen kaa, koulut jäivät kesken, kunnes 30-vuotiaana teki yxityisoppilaana väitöskirjan Fichten egosta toiselle yhtä sekobolzille Rostockin yliopistoon arvosanalla välttävä.
        ellauri052.html on line 580: Vuonna 1923, samana vuonna kuin Wilho riitaantui viidennen kolonnan baptistien kaa ja perusti helluntaiystävät, Rudi joutui hakauxiin oman nuoriso-osaston kaa, jotka ei tyytyneet haisteleman Rudin napanöyhtää vaan halus äksöniä, lähetyskentälle. Rudin vastaveto oli perustaa School for Spiritual Science ja sille textbookkina Foundation Stone Meditation jossa ihmisviisaus on tiivistettynä.
        ellauri052.html on line 586: Rudin eka esoteerisempi sekoilu oli "Goethen salainen paljastus." Olikohan se puolen jalan pituinen. Siltä on jäänyt lähes 60K esitelmää, joita säilytetään pyhäinjäännöxinä. Goetheluokan tuottavuutta.
        ellauri052.html on line 600: Bellow kertoo kaskun Kafkasta ja Steinerista. Kafka innostui Rudin jutuista, sillä oli ollut samanlaisia aivosähkökatkoja. Mut kun ne tapas Prahassa Rudilla oli paha flunssa, se pyyhki räkää hihaan ja kaivoi koko ajan nenää sormella. Kafkaa ällötti. Siihen jäi siltä antroposofia.
        ellauri052.html on line 604: Suomalaisen ruusuristiläisyyden johtohahmo Pekka Ervast (1875-1934), pyylevähkö mies, oli lähtöisin teosofian piiristä. Hän uskoi aikansa teosofien tavoin Christian Rosenkreutzin olleen historiallinen henkilö ja että tämä ei välttämättä ollut ensimmäinen länsimainen salatieteilijä. Ervastin mukaan, oli ruusuristiläistä salaseuraa koskaan ollut olemassa näkyvässä maailmassa tai ei, se on joka tapauksessa ollut ja on edelleen näkymättömässä henkimaailmassa.
        ellauri052.html on line 616: Tattarisuon tapauksen yhteydessä vuonna 1931 ruusuristiläisiä ja vapaamuurareita syytettiin Tattarisuon lähteestä löytyneiden ihmisten ruumiiden silpomisesta. Syytösten takana oli etenkin suojeluskunta-aktivisti Paavo Susitaival. Myös Ervast oli pidätettynä. Tapaus ratkesi loppukesästä 1932, kun ilmeni, ettei vapaamuurareilla ollut tekemistä rikoksen kanssa. Jäljet johtivat sylttytehtaalle.
        ellauri052.html on line 625: Jiddu Krishnamurti syntyi 11. toukokuuta 1895 Madanapallessa, eteläisessä Intiassa keskiluokkaiseen, vähävaraiseen bramiiniperheeseen. Isä Jiddu Narianah oli pikkuvirkamies brittien hallinnossa ja Teosofisen seuran jäsen, ja äiti Jiddu Sanjeevamma oli Krishna-jumalan palvelija, raotti ovea. Perheen yhdestätoista lapsesta aikuisiksi selviytyi kuusi. Krishnamurti oli sairaalloinen lapsi ja edistyi koulussa hitaasti. Äiti kuoli 1905 ja perhe köyhtyi isän jäätyä eläkkeelle 1907. Kaksi vuotta myöhemmin isä pääsi kuitenkin teosofeille töihin.
        ellauri052.html on line 627: Teosofi Charles Leadbeater näki Krishnamurtin rannalla Adyarissa keväällä 1909. Hän väitti nähneensä Krishnamurtilla hienomman auran kuin kenelläkään aikaisemmin ja vakuuttui siitä, että Krishnamurti oli hänen etsimänsä inkarnaatio. Yli puolen jalan aura uimahousuissa oli Jiddu-pojalla. Krishnamurti otettiin veljensä Nityan kanssa asumaan seuran tiloihin, ja Leadbeater alkoi antaa hänelle "yksityisopetusta". Jiddo's father lost a lawsuit trying to regain custody of his son. His Lawsuit accused Leadbeater, who was probably gay, of having had sexual relations with Jiddo.
        ellauri052.html on line 629: Teosofisen uskomuksen mukaan Krishnamurti sai tammikuussa 1910 näyn, jonka pohjalta julkaistiin kirja Mestarin jalkojen juuressa. Näyssään Krishnamurti kertoi nähneensä useitakin mestareita kuten Jeesuksen ja Buddhan, Saxan 1990 jalkapallojoukkueen Franz Beckenbauer valkkuna ja Leijonat 1995 "den glider in". Teosofit sopivat Krishnamurtin isän kanssa pojan huoltajuuden itselleen, vaikka isä tulikin myöhemmin katumapäälle ja yritti turhaan kumota sopimusta.
        ellauri052.html on line 631: Teosofit perustivat vuonna 1911 Idän Tähti -järjestön ajamaan tulevan messiaan asiaa, ja Krishnamurtista tehtiin 16-vuotiaana järjestön johtaja. Krishnamurti ryhtyi esiintymään hurmoksen valtaan joutuneiden teosofien edessä messiaana. Hän muutti vuonna 1912 Besantin ja veljensä kanssa Englantiin, missä hänelle oli tarkoitus saada korkeakoulutus. Krishnamurti ei kuitenkaan selvittänyt Englannin huippuyliopistojen valintakokeita. Hän eli Euroopassa mukavaa elämää ja otti etäisyyttä teosofiaan. Krishnamurti muutti Pariisiin vuonna 1919 ja kiinnostui siellä Buddhan kirjoituksista. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjeessä ystävälleen etsivänsä yhä omaa elämänfilosofiaansa sekä aikovansa työskennellä ja meditoida aiempaa lujemmin. Lujaa meditointia, se on melkein yhtä vaikeaa kuin pänttäys pääsykokeisiin.
        ellauri052.html on line 633: Krishnamurti palasi Intiaan joulukuussa 1921 ja jatkoi sieltä Australian kautta San Franciscoon, Kaliforniaan. Hänen epäilynsä omaa messias-rooliaan kohti kasvoi vuosi vuodelta, ja lopulta vuonna 1929 hän erosi Teosofisesta seurasta ja omasta Idän Tähti -järjestöstään. Hän erosi myös kaikista luottamustehtävistään erilaisissa yhdistyksissä ja säätiöissä lukuun ottamatta Rish Valley Trust -säätiötä, joka oli perustettu Intiassa sijaitsevan Krishnamurti-koulun taustayhteisöksi.
        ellauri052.html on line 643: Krishnamurti kirjoitti kirjoja ja kiersi pitämässä julkisia puhetilaisuuksia eri puolilla maailmaa ja tavaten ihmisiä yksityisesti ja ryhminä kuolemaansa 1986 asti. Puhetilaisuudet kestivät yleensä vähän yli tunnin ja niitä oli puhesarjassa 4–10. Tilaisuudet on dokumentoitu tarkasti ääninauhoille ja videoille ja suuri osa niistä on julkaistu sellaisenaan. Krishnamurtin opetusta esitellään kymmenissä kirjoissa, joista 24 on suomennettu.
        ellauri052.html on line 651: Amerikkalainen fyysikko David Bohm (1917-1992) kärsi masixesta ja sai sähköshokkeja. Se oli juutalainen mutta agnostikko. Ehkä jehovakin on vain kvanttiaaltoa. Se tuumas että ajatustakin on joteskin joka paikassa kuten se kissa joka on laatikossa ja samaan aikaan ei ole siellä. Nää ajatuxet sinkoilee kaikkialla kuin fotonit, ja ne voi mennä vinxalleen bittiavaruudessa (elettiin aikaa ennen läppäreitä ja pilvilaskentaa). Tätä se jaxoi jauhaa Jiddu Krishnamurtin kanssa neljännesvuosisadan, ja oli muutenkin epäilyttävä: entinen marxilainen, mutta luopui siitä kun ryssät meni sen isän vanhaan kotimaahan Unkariin. Silti sillä oli paljon vaikeuxia jenkkiviranomaisten kanssa, ei päässyt edes töihin atomipommitehtaaseen.
        ellauri052.html on line 664: Eihän tästä tule lasta eikä paskaakaan. Mitenhän teosofit pääsee pälkähästä?
        ellauri052.html on line 675: Sale tuntee vetoa myös Arabian Larskaan. T.E. Lawrence on kuvissa kyllä peräpään pojan näköinen. Se rakasti upseereja ja kaipasi miehexi miesten keskelle miehistöön. Liittyi ilmaväkeen sodan jälkeen vaan saadaxeen olla niitä lähellä. Desired to be a part of something larger than himself. Se oli luultavasti masokisti (iskä löi sitä pienenä) ja piilohomo. Ajeli moottoripyörällä kuin joku Tom of Finland hahmo. Väisti 46 vuotiaana 1935 jotain polkupyöräilijä poikia mutkassa ja ajoi pöpelikköön. Pää hajosi. Siitä kexittiin käyttää moottoripyöräillessä kypäriä.
        ellauri052.html on line 679: Duunattuaan vähän aikaa arkeologisilla kaivauxilla (kuten mä) T.E. meni vapaaehtoisena väkeen (toisin kuin mä). Se teki muistinpanoja varusmiespalveluxesta (kuten mä).
        Sale nähtävästi tunnisti Arabian Larskassa izensälaisen wannabe suklaapuolen miehen. Homofoobit on usein homofiilejä ja kääntäen. T.E. kirjoitti paljon pitkiä kirjeitä (kuten mä) kuuluisuuxille (toisin kuin mä): G B Shaw, Edward Elgar, Winston Churchill, Robert Graves, Noël Coward, E. M. Forster, Siegfried Sassoon, John Buchan, Augustus John, and Henry Williamson. Mitäh, olix nääkin kaikki hilpeitä?
        ellauri052.html on line 681: Siegfried Sassoon oli upseeri ja runoilija. Ei kai lähisukua kampaaja Vidal Sassoonille paizi että ovat juutalaisia. Siegfried oli homo, ensin piilo- sitten avo- mutta meni lopuxi naimisiin ja teki pojan.
        ellauri052.html on line 684: Eräkirjailija Henry Williamson oli tunnetusti homppeli. Robert Graves (minä Claudius) oli sekin vähintään puolikuivuri. Bernard Shawia on epäilty piilohomoxi (why can't a woman be more like a man?) T.E. lähetti izepaljastavia kirjeitä Pshawin vaimolle Charlotelle. Ja diggas Conradia (vielä yhtä piilohomoa). Luki kreikkaa ja latinaa (kuten mä) ja  puhui arabiaa (mä en, ikäväxeni). Käänsi Odysseian ja jonkun Le Gigantesquen. Se omisti kirjan S.A.lle joka oli kai sen muslimipoikaystävä. Ei S.A.int, siis Suomen Armeija.
        ellauri052.html on line 688: Apparently his wife Frieda believed him to have had a sexual relationship with a farmer while writing Women in Love in 1916. There's also the coal miner quote you mentioned Kelby. Then there's the quote: I should like to know why nearly every man that approaches greatness tends to homosexuality, whether he admits it or not... (Älkää yrittäkökään! Mä en ole! Sitäpaizi mä en ole lähelläkään suuruutta! Pienenen kuin pyy maailmanlopun edellä.)
        ellauri052.html on line 893: Taikahuilua pitäs nyt kuunnella ja E.T.A. Hoffmannia lukea. Ainaskin sitä kuuluisaa pähkinänsärkijää. Tschaikovskikin oli homo. Hoffmann 1776-1822 kuoli syfilixeen 46-vuotiaana. Pilapiirtäjä joka kirjotti ensimmäisen dekkarin nimeltä Fräulein Scuderi.
        ellauri052.html on line 920: Renata tarkoittaa uudelleensyntymää. Aina vaan tätä platonismia. Ei se ole muuta kun narsistin hirmuista kuolemanpelkoa. Vanhana Sale oli kuolla syötyään Karibialla raakaa kalaa. Sillä kertaa selvis kiitos vaimon nro 5. Vähän myöhemmin kuoli sittenkin taju kankaalla ja syntyi varmaan uudestaan täinä tai iiliäisenä.
        ellauri052.html on line 926: Jeesuxen sanoma on tää: Kunnioita mua ja mun isää ja meidän pierua, tätä globaalia ihmispesää edustavaa julkkiskolmikkoa enemmän kuin omaa persettä, ja rakasta omaa persettä yhtä paljon kuin pesän muita pörriäisiä, ei enempää eikä vähempää. Anna meille kaikille luottoa äläkä vaadi takaisinmaxua ennen kuin seuraavassa jaxossa, jota saat kyllä turhaan odottaa.
        ellauri052.html on line 931: Kun Salen halvexima sen vanhin poika psykiatri sanoo suorat sanat paskamaisesta isästään, pörähtään sen kimppuun äkäinen lauma Salen kirjallisia häntäkärpäsiä. The difficulty Greg Bellow has in grasping his father’s work is almost immediately apparent. His literary interpretations range from calling Humboldt’s Gift (1975) “a novel permeated by death consciousness” to writing that the protagonist of Henderson the Rain King (1959) “chooses a life path that brings him into contact with suffering and death.” (The very phrase “life path” would undoubtedly have made his father cringe.) Ehkäpä, just six että se on osuvaa.
        ellauri052.html on line 938: Luikero Sale alkaa komennella porukoita heti kun sillä on pätäkkää. Se oli kuin Joosef Ebyktissä. Vassarimamusta tuli menestyxen mukana siirtomaasotien kova jenkkihaukka. Tabletin kriitikko Kreitner, jutku sekin, on joku salebändäri joka ei pidä vanhasta vassarista Gregistä. Ei Salekaan, psykoanalyytikko Greg on ikävä jäänne Salen köyhistä vuosista. Greg sanoo Salea kirjallisuussalonkileijonaxi, mistä kriitikkobändäri pahastuu. Vaan sitähän se oli mitä suurimmassa määrin.
        ellauri052.html on line 942: Mit vit? Narshishtikriitikkoko tässä puolustaa narshishtinarria? Meillä on velvollisuutemme lukevalle yleisölle. Pois Greg kuvan reunasta säheltämästä, me ollaan nyt ruudussa.
        ellauri052.html on line 1006: Wilt Whatman, Waldo Emerson ja lättänenä Plato oli kaikki salen henkisiä kusipäitä sielunveljiä. 2 lisää: Dante ja Dostojevski. Kaikki Salen herot on narshishteja, misogyynejä ja vähintään piilohomoja. Niinkuin se. Ei se ihaile kuin kaltaisiaan mulkkuja. Sale ja sen isokannuinen Renata luuska on aivan hemmetinmoisia moukkia. Samaa luokkaa kuin Jasu ja sen kotka.
        ellauri053.html on line 52: 19. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen aviopari Ethel ja Julius Rosenberg teloitettiin sähkötuolissa Sing Singin vankilassa New Yorkin osavaltiossa tuomittuina Yhdysvaltain atomisalaisuuksien välittämisestä Neuvostoliitolle.

        ellauri053.html on line 65: 30. joulukuuta – Ensimmäiset väri-TV:t tulivat myyntiin 1 175 dollarin hintaan. Ensimmäiset väreissä lähetetyt ohjelmat olivat: Kukla, Fran and Ollie (NBC) ja The Colgate Comedy Hour with Donald O'Connor (RCA).
        ellauri053.html on line 76: Hemmetti toi kuolemattomuussikiö on vahva meemi! Sale Bellowilla oli sellainen, ja Söören Luutarhalla. Jos hemmo tosiaan ei haluu ize kuolla sillä on se. Sörkkä kuzui tätä sielua nimellä Personlighed. Vähemmän persoonalliset tyytyy jättää viestikapulan jälkeläisille. Joiltakuilta se putoo kalkkiviivoilla. D'oh!
        ellauri053.html on line 80: Kyllä se eunukki näköjään haluu tehdä numeroa izestään, jättää kuopan johon jälkeenjääneet putoavat. Just toi tarve tulla huomatuxi taitaa multa puuttua. Poistun mielelläni kuin pieru Saharaan. Mulla on ize asiassa aika vähän sitä perusnarsistipiirrettä et yleisö olis mulle tärkeä. Mulla on tätä käänteistä narsistipiirrettä että yleisö ei ole mulle tärkeä. Ne on pelkkää laahusta.
        ellauri053.html on line 86: Eunukilla on paljon ystäviä. Se on yxinäinen. Mulla on tosi vähän ystäviä. En ole yxinäinen.
        ellauri053.html on line 136:

        Uuskritiikin lähteillä


        ellauri053.html on line 147: Aarne Kinnunen on snobi kert se on nousukas. Snobit oli esteettejä. Se oli paha epiteetti Tenttenille. Oliko Entten snobi vaiko dandy? Vähän etuajassa oli snobixi. Dandyn piirteitä löytyy sensijaan kovasti. Entä Puovo Huovikko? Nousukashan sekin on, siis snobi. Huom humanismi kuuluu mukaan tähän kuvioon. Dekadenssi ja symbolismi ja modernismi. Kaikki vitun ärsyttäviä.
        ellauri053.html on line 149: Prerafaeliiteista mulla ei ollut ennestään mitään havaintoa. Viktoriaanisia kapinoizijoita, alkaen 1848, romanttisen toritaiteen tuhertajia nähtävästi. Muka paluuta Rafaelia edeltäneeseen renesanssityyliin.
        ellauri053.html on line 181: Sevverra kiinnosti et lainasin Viikin kirjastosta Puovon paxut ja Aarnen laihemman tulkintapokkarin. Se on olevinaan Puovon runollusten ensyklopedia. Anssi Yli-Jyrä sano 50v-päivänään, et pipliakonkordanssit on paxumpia kuin ize piplia. No tää ei kyllä oo. Aarne on keskittynyt nähtävästi vain tähdellisimpään sisältöön. Jättänyt mielestään paskemmat pukerruxet vaille mainintaa. Raamatun kanssa sellainen peli ei vetele, kun koko kirja on samaa inspiroitua jumalan sanaa. (Italo Calvino kertoo tapauxen, jossa Muhammed torkahtaa kesken sanelun ja lause jää puolitiehen. Kirjuri jatkoi lausetta omasta päästä. Se meni Muhammediin täydestä. Kirjuri menetti uskonsa kirjaimelliseen ilmoituxeen.)
        ellauri053.html on line 187: Aarne oli maalaishiiri Savonlinnasta, Puovo kaupunkilaisrotta Linjoilta, Bulevardilta ja Kulosaaresta, Puovo varmaan aina vähän naureskeli kömpelölle Aarnelle.
        ellauri053.html on line 188: Aarne seuras kateena vierestä kun Puovon minä paisui kuin teekkaripallo. Ne oli hirmuisoja, punasia ja kumisia ja niissä oli ratasmainen teekkarinkuva. Mä en koskaan saanut sellasta. Joka vuosi pyysin ja anelin. No way. Elämä on traagista. Life is hard and then you die. Hyvä kysymys: oliko nuori Puovo enemmän vai vähemmän suuruudenhullu kuin vanha? Paisuiko sen teekkaripallo vai rupistuiko se lopulta, kuten kumiset ilmapallot tekevät, tulevat ryppyisixi ja puoliveteisixi. Lopuxi niistä voi imaista retiisejä ja paukutella niitä.
        ellauri053.html on line 192: Puovo kirjoittaa pullopalkalla, pyöristyen kirja kirjalta. Säädyllinen savolaismies on vähän pöyristynyt. Jos mä olisin kirjailija, niin en menettelisi noin rivosti. Viinaratteja oli vanhat kiinalaisetkin runoilijat, ja ukko Nooa. Ei siinä ole mitään hämmästeltävää, edes Suomen oloissa. Ei siihen selvin päin pysty, eikä täyspäinen rupea.
        ellauri053.html on line 194: Runoja ennen laulettiin, nyt kuiskitaan vuoteen vieressä tai luetaan sisältä. Horatiusta ei enää laulettu. Niiskuneiti luki Vilijonkan tädille ääneen runoja. Täti halus mieluummin Tex Willeriä. Sit on vielä tää mun ja Aarnen tapa, hyräillään mukana vähän nuotin vierestä, kun suuremmat tekijät hoilottavat.
        ellauri053.html on line 203: Eskin kirjaplokissa oli siis tämä merkintä: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua).
        ellauri053.html on line 207: Mä luin Puovosta (ja vähän Puovoakin) elämä ja teoxet tyyliin joku vuosi sitten, luin mm. Heikki Haavikon isän apoteoosin, ja Puovon korppikotkien kirjoittaman muisteluxen vanhan juopon viimeisistä vuosista. Siltä meni litra viiniä latkimalla päivässä vielä vuoteenomana. Mutta ei siitäkään pitänyt mun kertoa, vaan tästä: meillä tuli kirjailijasiskon kanssa melkein käsirysyä ja nokkapokkaa Puovosta, kun mä kerroin sille Puovon pulzarimpia puolia, ja se ei halunnut millään kuunnella. Siinä yhtyi K.C:n Aarnelta ym. saama uuskriittinen koulutus, ettei pidä yhtään välittää kirjailijasta, teoxet on oma maailmansa, plus se, että Paavon varhaisrunous, etenkin Puut, kaikki heidän vihreytensä (jonka Puovo rykäisi vaimon kuoltua) oli tehnyt siihen teini-ikäisenä syvän vaikutuxen. Mä, joka olen ihan toista sukupolvea kuten Riitta Pylkkänen, vaikken sentään ihan niin hiljattaista, en osaa samalla lailla nostaa Paavoa sille pedestaalille, jolla se olisi mielellään seisonut Virosta tuottamansa Stalinin pazaan rinnalla tai sijalla omistamansa mezän reunassa.
        ellauri053.html on line 233: syttyvät kylmät tähdet:
        ellauri053.html on line 256: lie nähnyt kuullut haistanut
        ellauri053.html on line 276: Tää Paavon teinilaulu on kyllä vielä aika sovinnainen rykäisy, hukkapätkä joka tuskin ylettyy kusilaarin reunalle Aaro Hellaakosken hauin rinnalla. Ne on kuin Eski ja Vesku rinnan kulttixen vessassa. Näin sun kazeen. Kökköä: huminoimaan, kera, tulee mieleen nakit muussin kera. Nakit muussilla kuullostaisi jotenkin reilummalta. Ei liity tähän, mutta siinä on samaa fiilistä kuin sanassa keho, ruumiin sijasta. Se on eufemismi. Mut lienee kohtuullista sanoa, ettei Puovon latva vielä oikein ole vireessä. Puussa ei ole ihan kaikkea hänen vihreyttänsä. No kevät on vasta alulla. Eino Leinon uhoilua nuori Paavo kenties matkii lähinnä.
        ellauri053.html on line 278: Vaikka A. Kinnunen ymmärtää olla varovainen, ei lankee mauttomuuxiin niinkuin mä, silti näkyy aika selvästi, ettei se järin arvostanut tätä Puovon piirrettä, siis tätä hybristä. Hybris on suuruudenhulluutta, mut se on myös narsismia: tyyppi kazoo izeänsä peilistä ja miettii miltähän sen perse mahtaa näyttää muiden silmissä. Näyttääx mun puo isolta takaapäin? Kyllä se näytti. Tätä on paljon Puovon runoissa, kuten A. Kinnuselta selviää:
        ellauri053.html on line 295: A. Kinnunen on vanhan koulun miehiä, moderni ei mikään post. Make olis pöyristynyt: 1) fiktio on semantiikkaa, 2) fiktiossa ei ole sattumaa, Ja uuskriitikko: 3) runon ajatus on kirjoitettu runoon, mitä runoilija on mahtanut tarkoittaa, kuka välittää. Vaikka kyllähän Arska tässä niteessä kokoajan arvuuttelee, että mitähän se Paavo on tässä tuumannut, ja tietää liiankin hyvin millainen se on. Tää koko kirja on vähän elämä ja teos, Arskaa kiinnostaa Paavo paavalina, apostolin teot.
        ellauri053.html on line 297: Vaik ei vaitiskaan. A. Kinnunen on hyyyyvin vanha (88v), ja sitä sixi kiinnostaa eniten miten A. Kinnuselle tulee pian käymään. Tää kirja on oikeesti A. Kinnusen taivastoivoa. Elämän merkitys on traaginen, Mikä merkitys? Emme pyytäneet tulla tänne, ja lähemme väsyneinä eläiminä. Mikä siinä on traagista? Vuohetkin on samassa jamassa. Niklas sanoi pienenä Sysmän hautuumaalla: on se traagista että täällä on näin paljon vainajia. Päkäkäkää.
        ellauri053.html on line 315: Pila, satiiri, ironia, syvempi merkitys. Mikähän niistä on naurettavin? Puovon jumalia ovat sielu, ruumis, nainen, mieli, omaisuus, jumalat. Piru, pimeys ovat maailman kehät. Tässä on aika vahvasti meemiainesta, geenejä on vaan siteenä. Puovon pirut on tulleet just noista meemeistä. Geenejä se kohteli tylysti kuten vaimoja, tytär kuoli ja pojasta tuli änkyttäjä. Kaikkia Antoniuxen kiusauxia tuli maistettua, ja tuskin kadutti. Pimeä Puovo oli, tosi pimeä.
        ellauri053.html on line 321: Vähän kummastuttaa tää Arskan suorittama Puovon apoteoosi, jumalaxi korottaminen, niinkuin se olisi putkahtanut sellaisenaan valmiina Minervan pöllömmästä päästä, vanha rullahuuli nahkoineen karvoineen neizeen perseestä. Niin et sen vuosikymmenien mittaiset kyhäyxet vaan valaisee sen januskasvoisia eri puolia. Kai se kirjotti tän runon nuorena vedettyään käteen vessassa, ton keski-ikäisenä luettuaan kateena kilpailijoita, kolmannen vanhana ja äkeänä riideltyään rahasta jossain johtokunnassa jne jne. Ihan niinkuin mäkin teen, vaikka olenkin vähemmän varhaiskypsä pöllö.
        ellauri053.html on line 326: Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta.
        ellauri053.html on line 373: Luvussa rikoxesta Uarne kiertää armoa ja syntiä jo kuin kissa kuumaa puuroa. Se ei voi vähempää kuin pyöristyä Puovon hybrixestä. Että osaakin olla korskea ja jumalaton.
        ellauri053.html on line 377: Mistä Uarne kekkaa että "runo" on joteskin "käsitteen" vastustaja ja voittaja? Samaa meemiähän runotkin on. Mikään sen sitaateista ei tue tota ajatusta. Vaik hyvinhän sen voisi uskoa. Et Puovo olis jotenkin superman ja kovempi kuin muut meeminikkarit. Mut voi tää olla hölmön Arskan yxinkertaistuskin.
        ellauri053.html on line 399: Puovo sanoo että hemmo vanhetessaan vähenee. Sikäli tietysti et mahdollisuudet kapenee. Tulevaisuuspuusta karsiutuu koko aika haaroja. Mut tää on eskistentialismia. Fuulaa siis.
        ellauri053.html on line 401: Joteskin Frankensteinin hirviö on kökkötraktori. Mitä kanzii heittää vaan 1 "tulkinta" jostakin, mixeise vähän pöyhi eri mahixia? Se ei kyllä ole mikään tutkija. Se on maallikkosaarnaaja, telttapastori. Izekkin pittoore, runoseppo manqué.
        ellauri053.html on line 403: Sit kuolemasta vähän. Nää ukot vaikuttaa aika kuolemanpelkoisilta. Puovo sanoo:
        ellauri053.html on line 408: Tää on Uarnesta arkiraaka pila. Se vähän säikähtää. Ettei vaan jumala nyt suutu. "Näin on runoilija arvioinut mystiikan, jumalan hengen kaikkiallisen läsnäolon." Täh? Mistäs nää mystikat nyt tähän ilmestyi? Frankensteinin tornipäästä. Siellä lepattelee vielä Kinnuska. Hyi Aarne pyydä anteexi.
        ellauri053.html on line 463: Onko Uarnen höpinä moukkamaista vai enempi houkkamaista on vaikee sanoa. Kökköä se on joka tapapaukauxes. Runoilijan tehtävä on ylistää ja kertoa, se opastaa. Niin nähtävästi ateljeerikriitikonkin. Höpinää, pöpinää, ylistystä, pikkusen salavittuilua välissä. Se on pontena virressä tässä pikku niteessä.
        ellauri053.html on line 465: Suurimmat egoistit uskoo sielunsa katoomattomax. Niin myös Prospero ja nähtävästi tää sen Sancho Panzakin:
        ellauri053.html on line 486: Mitähän tää Frankensteinin hirviön näköinen tornipää voi töröhampaisesta pyylevöityneestä ilkiöstä oikein ymmärtää? Tuskin paljoa.
        ellauri053.html on line 488: Esim että pitää hitaudesta sixi että se viimeinen lähtö väistyy tuonnemmaxi. Kökköä. Tää on tornipään oma tulkinta. Frank on paljon sovinnaisempi kuin törö. Joka sanoo: kuolemassa ei ole mitään arvoituxellista.
        ellauri053.html on line 493: Tietolaatikko: Erwin Panofsky. Tää hemmo tuli jossakin jo mainituxi. Joo se oli Salen tuttuja. Kuvataidekriitikko. Lukee paxua kirjaa kuvassa kuin Aku Ankka tietokilpailuun. Uarne tykkäs sen esseestä Symbolism and Dürer's Melancolia. Kirjassa Morris Weitz: Problems in Aesthetics 1963. Uarnekin lie napsinut antidepressantteja. Dürerin kaiverruxessa lukee kyllä Melencolia I. Lepakon siivissä. Seinällä on sudoku ja permannolla koira. Panofskykin piti koirista. Sen koira oli Dion ja vaimo Pandora. Ne oli nähtävästi dionisteja. Erwin raotteli vaimon lipasta.
        ellauri053.html on line 503: Mies on ainoana henkilö, mieheen aina kuuluu melankolia. Nainen on miehen paras ystävä. Niin aina. Ota vittu koira. Pandora, tai Killi. Alkupuolella pojilla on tyyntä melankoliaa, loppupeleissä sit rähistään. Niin koiratkin.
        ellauri053.html on line 505: Uarne ripsii Puovon runoja, hipsii varovasti niiden ympärillä kuin joku saarimutiainen kazoisi kargokulttia. Älä hypelöi propellia se voi pörähtää.
        ellauri053.html on line 509: Konkreettinen runous tarkottaa ascii grafiikkaa. Sattumalta olin nähnyt sen Aram Saroyanilla, siitä tiesin kun Uarne sattu mainizemaan. Nyze on pannut proffanhatun päähän ja luennoi. Haukotus. Kuvarunoxi ennen sanottiin näköjään. Mehän kaikki tiedämme, doppailee professori Kinnunen.
        ellauri053.html on line 511: Haavikolle on ominaista että hän kirjoittaa runon jostakin, mutta meille mietittäväx jää mistähän. Vaikka kuinka korskea.
        ellauri053.html on line 516: Eimut nyt Uarne pääsee omaan ankkalammikkoon. Eli puhuu Puovon huumorista. Mitähän nyt on tulossa!
        ellauri053.html on line 520: Tää Grabbe on outo häiskä. S. 1801 Detmoldissa Hannoverin suunnalla, Grabbella ei mennyt putkeen mikään. Isä oli vanginvartija ja äiti viinaratti. Se ize oli hirmu epäsosiaalinen ja löyhätapainen. Siitä tuli pulzari ja se kuoli 35-vuotiaana halvauxeen. Siltä on näytelmä nimeltä Komedia satiiri ironia ja syvempi merkitys. Tämäkö ne on se nelikko? Nähtävästi. Tärkeä havainto merkityxestä on ettei toinen ole toista syvempää. Kyllä ne apinoiden merkityxet pyörii siinä Darwinin EAT! FUCK! KILL! kolmikossa sekä dys/eusosiaalisuus teemassa. Heitä siihen vielä geeni-meemi kilpa mukaan niin eiköhän ala olla koko joukko koolla. Round up the usual suspects.
        ellauri053.html on line 563: Onkohan Uarne kaappiuskovainen? Pahexuuko se vähän Puavalia joka on täys pakana? Hybristelijä. Ihmisen olemus on semantiikkaa, Uarne urputtaa. Mitä Lauri luet? (kiukkuisesti) "Semantiikkaa".
        ellauri053.html on line 586: Kyl Uarne ainakin sai aikasex kaikenlaista. Professorikin se oli. Ja onhan silläkin vittu sielu, eli kukoistusta. Ei ihme että Eski tykkäs tästä. Jos nyt edes luki tähän asti.
        ellauri053.html on line 637: Calle istui iltaisin hiusverkko päässä kazomaan nyytisiä. Kun nyt jo eläköitynyt hammaslääkärimme kehotti tikuttamaan hampaita, se sanoi että sen voi hyvin tehdä vaikka kazoessa iltauutisia. Sanon ettei me kazota. Se oli vähän järkyttynyt.
        ellauri053.html on line 643: Sysmän sähköpalvelun takkuisella miekkosella oli päässä likainen punainen lippis missä luki: MAKE SYSMÄ GREAT AGAIN. Sellaisen kun saisi.
        ellauri053.html on line 687: Minua itseäni on, jalomman Venuksen lähestyessä, vapautettu Myrtale pidättänyt lemmenpauloissa, paljoa tulisemmin, kuin Kalabrian lahtia kiemuroivan Hadrian meren laineet.
        ellauri053.html on line 727: Tagore taisi olla varsinainen kermaperse kotona Kalkutassa lapsena. Meni salaa isän huoneeseen ottamaan suihkuja kunnan vesijohdosta. Iskä oli aina matkoilla. Mitä vähemmän omistaa, sitä iloisempi on kun saa. Sillä onni on differentiaali.
        ellauri053.html on line 742: Rampe tähdentää aivan oikein että on typerää tehdä kirjoista lasten ymmärrettäviä laitoxia. Se mitä ei täysin ymmärrä on kiehtovaa.
        ellauri053.html on line 769: Iltalaulu-kokoelman jälkeen Tandoorille tuli joku valaistus. Se lähti isoveljen kaa Darjeelingin vuorille kirkastamaan sitä, mut voi ei, se hämärtyi. Tuaregin Aamulaulut päätty siihin. Mut maisemat oli hulppeat.
        ellauri053.html on line 775: "Vaikeutena on juuri se seikka, että sanoilla on eri merkityxensä. Senvuoxi on runoilijan pakotettava ne runomittaan ja rytmiin, jotta merkitys vähän estyy ja tunne saa tilaisuutta ilmaista izensä."
        ellauri053.html on line 785: Tampuurimajurilla on samanlaisia höpähdyxiä kuin Bellowin Salella: et kaikkeus on niinko mun sisällä, tai et mä kurkin sitä jostain oxanreijästä, ja et mä varmaan loppupeleissä pääsen johkin ihme autuuteen. Se on kyl jonkin sortin hulluutta.
        ellauri053.html on line 793: Tandoori istui palazin ikkunassa ja kazoi köyhälistön elämää viereisessä slummissa. Tosi pittoreskia. Siitä lähti eteviä runoja.
        ellauri053.html on line 822: Sepoy mutiny 1857-8 oli vähän niinko punakapina. East India Company lopetettiin ja valta vaihtui British Rajille.
        ellauri053.html on line 865: Siinähän saa nauraa. Muu aika kasvateltiin silkkimatoja, kirjotettiin satuja ja sävellettiin lauluja joita lauleskeltiin kaiket illat Padma joella, kovaa laulava Rampe äänekkäimpänä:
        ellauri053.html on line 879: Rampe oli pehtoorina varsinainen patbrluuna. Kaikki riitajutut sen piti ize ratkoa, paikallista sopimista ikäänkuin. Liikemiehixi ei nuoremmista Tahkureista ollut. Yhdeltä upposi höyrylaivayhtiö. Rampenkin sokeriruokopuristinyritys Tagore et Co. meni puihin. Poika Rathi matkusteli iskän seurana. Joka päivä oli kanakyljystä ja leipävanukasta. Markkinapäivänä tarjottiin tuhansille alustalaisille vähän riisiä ja piimää. Oli hauska kazella kuinka ne siitä nauttivat.
        ellauri053.html on line 910: Kynosuura on koiranhäntä. Pohjantähti koiran hännänhuippuna.
        ellauri053.html on line 944: Vähän siellä rivoiltiinkin poikain kesken. Puritaaniäijät työnsi persiljoita korviin. Ja näyteltiin Kesäyön unelmaa:
        ellauri053.html on line 996: Varmaan sekin oli narsisti. Se on aivojen ilkeä häiriötila, on Tiede-lehti selvittänyt. Hermoimpulssit kulkee hitaasti izetuntoa tukevalla reitillä. On 2 tyyppiä, suurellinen paxunahkainen ja vetäytyvä ohutnahkainen. Kuin penis työntymässä sisään ja ulos tulossa. Jälkimmäinen tyyppi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ne käyttäytyy säveästi mut luulee silti salaa olevansa muita parempia. Häiriötä on melkeinpä mahdoton hoitaa terapialla tai lääkityxellä. Sitäpaizi eise siitä ize kärsi, pikemminkin päinvastoin. Muut kärsivät. Esim:
        ellauri053.html on line 1022: Lähestulkoon kaikki lukemani runot Rampelta on aivan hanurista. Kuin jotain marketin taustamusaa syntikalla säestettynä. Siis aivan karamellia, kuin New Hampshiren jenkkikarkkikaupasta jossa oli kilometrikaupalla pelkkää pahaa mässyä.
        ellauri053.html on line 1034: Sarvipalli koitti parhansa mukaan selittää, ja noopelien juontajakin perustella, et tää on vaan ei silti ole mystiikkaa. Vähän kuin Danten Paratiisi, joka on just yhtä karamellia. Lähinnä tulee mieleen Paolo Coelho. Ei ihme et kani kuvittelee vielä saavansa noopelin. Kun Rampekin.


        ellauri053.html on line 1092: Eli terveisiä perseestä, Rampe tässä niitä lähettää mulle tänne sadan (taino, 80) vuoden päähän, takaa maistuvia. Come as you are, tarry not in the toilet.
        ellauri053.html on line 1117: Seuraavassa on sentään tunnelmaa, tässois niinko joku yxilahkeinen joka valittaa Rabben lähtöä:
        ellauri053.html on line 1121: It was mid-day when you went away. Oli lounasaika kun sä lähdit.
        ellauri053.html on line 1143: The dust of the road was hot and the fields panting. Moottoritie oli kuuma ja pellot läähätti.
        ellauri053.html on line 1145: I was alone in my balcony when you went away. Olin yxin parvekkeella kun sä lähdit.
        ellauri053.html on line 1148: Täähän menis vaikka Maaritin lyricsinä jos tähän olis Samilta joku hyvä musiikki. Muistan jäätelökesää, päivät lyhenee jouluun...
        ellauri053.html on line 1159:

        Yeatsin ihastumista Tagoren teksteihin selittänee osin hänen oma passiivis-aggressiivinen kiinnostuksensa teosofiaan ja sen mukanaan tuomiin oxettaviin itämais-mystisiin viisasteluihin. Aika, jolloin läntinen maailma etsi idän viisauden ja lännen rationaalisuuden yhdistelmää, oli valmis Gitanjalin kaltaiselle kiteytykselle. Tätä ajatusta vasten kokoelman räjähdysmäinen ja pidäkkeetön menestys on ymmärrettävissä.


        ellauri053.html on line 1160:

        Gitanjali ei ole kaikkia varten, vain hölmöjä. Sen kaikki toistasataa proosarunoa keskittyvät vain ja ainoastaan ihmisen ja jumaluuden suhteen pohtimiseen. Tagore on kirjoittanut toisto tyylikeinona runsaalle kopsauxelle pohjautuvaa, lähes lapsenomaisen helppotajuista tekstiä, joka jää nykyisin helposti runouden, hengellisen propagandan ja itsehoito-oppaiden rajamaastoon – samoihin hämyisiin nurkkiin kuin new age -henkiset Kahlil Gibran -kokoelmat ja Paulo Coelhon koko tuotanto.


        ellauri053.html on line 1172: Yeats’s mind, Eliot said further in the review is, in fact, extreme in egoism, and, as often with egoism, remains a little crude.
        Liian vähän pylly vasten pyllyä kontakteja etenkin jenkkeihin, on Tompan selitys. Sama vika koprofiili Joycella, joka on sentään massiivinen, Jästi ei. Very powerful feeling is crude; the fault of Mr. Yeats’s is that it is crude without being powerful.
        ellauri053.html on line 1205: Mitä oli tarjolla Tylsän riikinkukkopäivällisillä Sussexissa 1914? Mitähän. Veikkaan että suusexiä. Dobby ja Jästi oli kuzuttu, missä luuraa Tomppa? No se oli 25 ja vasta muuttamassa jenkeistä. Se oli hädin tuskin kuoriutunut munasta. Jästi on eri nenäkkään näköinen. Sillä on mirri kaulassa kuin Armas Salosella, muttei sentään nenäliinaa päässä.
        ellauri054.html on line 59: Englannissa Comenius viimeisteli tärkeän teoksen Via lucis, Valon tie, jossa hän esittää pähkinänkuoressa pansofisen uudistusohjelmansa perusteet.
        ellauri054.html on line 66: Comeniuksen tuotanto on yli 200 teosta, ja useita käsikirjoituksia on tullut päivänvaloon vasta omana aikanamme. Varsin dramaattinen oli myös hänen suuren pansofisen pääteoksensa kohtalo. Sitä ei yrityksistä huolimatta painettu ja käsikirjoitus kulkeutui lopulta pietistien mukana Saksan Halleen August Hermann Francken laitosten kirjastoon. Hallessa teoksesta painettiin sen ensimmäinen osa, Panegersia (1702), mutta ilmeisesti ankaran kritiikin takia käsikirjoitus katosi lopulta kirjaston mittaviin kokoelmiin, josta sen lopulta löysi professori Dimitri Tschizewskij 1930-luvun puolivälissä. Monien tutkijoiden vuosien ponnistelujen tuloksena tämä ihmiskunnan uudistamiseen tähtäävä pansofinen suurteos painettiin Prahassa vuonna 1966.
        ellauri054.html on line 78: Puhdasoppiset teologit pitivät Comeniusta myös epäilyttävänä kirkkokuntien väliseen sovitteluun tähtäävien pyrkimysten (irenia) vuoksi syyttäen häntä synkretismistä. Kritiikki huipentui kuitenkin vasta 1700-luvulla, jolloin Turun akatemiassa hyökättiin Comeniuksen luonnonfilosofiaa vastaan ja Anders Lundbom laati aiheesta väitöskirjan De physica Mosaica Comeniana (Comeniuksen mooseslaisesta fysiikasta, 1753) professori Carl Fredrik Mennanderin johdolla.
        ellauri054.html on line 91: Kesäkuussa 1654 Comenius lähti Sarospatakista suuren oppilasjoukon saattaessa häntä kauas kaupungin ulkopuolelle. Puolan Lesznossa odottivat uudet haasteet poliittisten jännitteiden kasvaessa taas Ruotsin ja Puolan välille. Pian Lesznon kaupungissa väkivalta ja epäjärjestys lisääntyivät. Eri puolilla syttyi tulipaloja Comenius perheineen ollessa hengenhädässä. Comenius kaivoi kuopan talonsa lattian alle ja kätki sinne arvokkaimmat käsikirjoituksensa paeten perheineen kaupungista. Vain muutama hiiltynyt käsikirjoitus vältti tuhon. Lopullisesti tuhoutuneita olivat pansofian periaatteet sisältävä käsikirjoitus, samoin suuri tšekinkielen sanakirja, johon Comenius oli koonnut aineistoa yli 30 vuotta.
        ellauri054.html on line 95: Kirjallisia töitä Comenius jatkoi loppuun asti keräten aineistoa ja pyrkien saamaan pansofisen pääteoksensa valmiiksi. Voimat kuitenkin vähenivät ja lopulta hänen täytyi antaa teoksen painoon saattaminen avustajalleen Kristian Nigrinille ja pojalleen Danielille. Ajatus työn keskeneräisyydestä teki viimeisten viikkojen kärsimykset raskaaksi. Marraskuun 15:ntenä 1670 Comenius kuoli Amsterdamissa ja haudattiin walloonikirkon alle Naardenissa.
        ellauri054.html on line 134: Samuel Johnson sanoo nimenomaan että esseet on hutastuja, juosten kustuja. Dr Johnsonilla oli Touretten syndrooma. Vääxyn ranskalaisen kahvilan epäystävällisen miehen tyttärelläkin on se. Etenevät ennakoimattomasti kuin kiesit kylätiellä (T.Anhava), purjehtivat pilvet ja virtaava vesi (Tung Po). Juurikin näin. Vähän sellasta taktiikkaa ilman sdradegiaa (Barthes).
        ellauri054.html on line 142: Viimeisexi vaan ei vähimmäxi jää porsaan kavalkaadissa kuinka ollakkaan Horatiuxen saarnat eli satiirit. Boethiuxen de consolatione philosophiae ois niinko viimonen tärkee essee ennen kun keskiaika pimenöö. Boethius keekoili Roomassa 500-luvulla matujen visigoottien mobbatessa loppuja roomalaisia ja murehti siitä johtuen teodikean ongelmaa. Ei ois kannattanut. Se päätyy siihen et turpiinsaanti on sekä ansaittua että kasvattavaa. Parasta myöntää että olet ruma kalkkuna. Myönnän. Kiitos. Kuten sanoi Söören: sulla on 2 vaihtoehtoa. Joko et nosta mun hattua maasta ja saat turpaasi. Tai nostat sen, ja saat silti turpaasi.
        ellauri054.html on line 146: Mit vit? Ettäkö Hermann Grimm ihaili Rafu Valde Emersonia?! Kaikkea vielä. Patbrlruuna ja klientti meinaa nykyään eri asioita kuin Roomassa. Yhtä vittumaisia. Kirjeet oli vähän kuin plokit nykyään, kaikille tarkotettuja. Sen ajan sometusta. Montaigne apinoi Senecaa mut oli muuten epikuurolainen kuten Horatius ja sen porsas.
        ellauri054.html on line 157:

        Ransu siteeraa Senecaa: hautajaiset pelottaa enemmän kuin kuolema.  No se tuskin pitää paikkansa. Mutta se on totta että on paljon hyviä syitä tehdä seppuku. Seneca lisää kyllästymisen. Cogita quam diù eadem feceris. Tympäsöö jo. Sitähän Candidekin sanoi.
        ellauri054.html on line 159: But above all, beleeve it, the sweetest Canticle is Nunc dimittis, when a Man hath obtained worthy Ends and Expectations. Death hath this also, That it openeth the Gate to good Fame, and extinguished Envie.
        Vanha Simo sanoi nyt päästät palvelijasi lepoon, nähtyään vihdoin Jeesus-lapsen synagoogassa. Jouti kuolemaan. No siitä samoinkuin Pekonista tuli vainajana kuuluisa. Kyllä käy kateexi. Lisää pekonin lurjustelusta albumissa 223.
        ellauri054.html on line 173: Maalaisherrasmies vs. nousukas kaupunkilaiskauppias. Kokoomus, maalaisliitto ja edistyspuolue. Aateli ja porvarit teki 1700-luvulla briteissä sanomalehden avulla keskinäisen pahan allianssin. Ranskassa niille tuli kärhämä. Ei kuitenkaan briteissä, six että briteissä omistavat kermaperseluokat yhdessä ehti tehdä teollisen vallankumouxen ja saivat proletaareista yhteisen vihollisen.

        Ähtävä on nähtävä

        Ähtävä on ruoziksi Esse. Elimäki on ruozixi Elimäe. Mikä on Elimäen tarkoitus? Älä edes kysy. Elimäen moisiolta oli peräisin Johan Wrede, knebelpartainen pikku aatelismies. Aatelismiehet pienenee kuin pyyt maailmanlopun edellä, kato vaikka herrasmiesmaanviljelijää Matias Creutzia. Must essentialismi on kivempää kuin existentialismi. Jälkimmäinen on jotain henkilökohtaista räjähtänyttä kasvua ja talousliberalismia. Parempi jäädä suutarix ja ottaa lestiä kuin räjähtää omille ja toisten silmille.
        ellauri054.html on line 179: Voltairekin peukutti pörssiä. Ja teki rahakkaita turneita. Keinottelu huipentui etelämeren kuplaan. Kupla kurkussa. Sillä tiellä ollaan vieläkin. Suomi nousuun. Make Sysmä great again. Sysmän Sähköpalvelun miehen takkuinen tukka sojottaa likaisen MSGA lippalakin peräaukosta.
        ellauri054.html on line 181: Voltairen Candide lähti liikenteeseen Lissabonin maanjärjestyxestä 1755. Sitä teodikeaa taas. Typerä apina ihmettelee kuka potkas sen pesän hajalle, turhan päiten hapuilee antenneilla taivaalle haavi auki kuin termiitti. Paras vaan lähtee juoxemaan ja kuskaamaan munat tuulensuojaan.
        ellauri054.html on line 197: Kesäloman Hannu viettää jouluisin Teneriffalla ja kesällä tekee töitä verstaalla. Lähteekö Penelopen kärsivällisyydellä varustettu Salme Marjatta mukaan tähänkin?
        ellauri054.html on line 213: Matthew Arnold (24. joulukuuta 1822 Laleham, Middlesex – 15. huhtikuuta 1888 Liverpool) oli englantilainen viktoriaanisen ajan runoilija sekä yhteiskunta- ja kirjallisuuskriitikko. Arnold työskenteli koulutarkastajana. Ei se kuitenkaan ollut pedantti. Hän oli kuuluisan Rugby Schoolin rehtorin Thomas Arnoldin poika ja vähemmän kuuluisien Tom Arnoldin ja William Delafield Arnoldin, romaanikirjailijan veli. Wordsworthin kamuja. A voice poking fun in wilderness. Oliko sekin puun takaa huutelija? Caricature from Punch, 1881: "Admit that Homer sometimes nods, That poets do write trash, Our Bard has written "Balder Dead," And also Balder-dash". Tennysonin ja Browningin jälkeen viktoriaanisten runoilijoiden twit-kisan pronssimies. "It might be fairly urged that I have less poetical sentiment than Tennyson and less intellectual vigour and abundance than Browning; yet because I have perhaps more of a fusion of the two than either of them, and have more regularly applied that fusion to the main line of modern development, I am likely enough to have my turn as they have had theirs." Arnold got into his poetry what Tennyson and Browning scarcely needed (but absorbed anyway), the main march of mind of his time.
        ellauri054.html on line 225: Pico sähläsi aivan tavattomasti kaikenlaista älytöntä, paavi hurjistui.
        ellauri054.html on line 229: Picon kuoltua hämärissä olosuhteissa 1494 huhuttiin hänen apulaisensa myrkyttäneen isäntänsä. Syyksi epäiltiin Picon liian läheisiä suhteita Savonarolaan. Picon jäännöxistä löytyi sittemmin arsenikkia.
        ellauri054.html on line 249: Tietolaatikko: Farinelli syntyi aatelisperheeseen, ja hänen isänsä oli Maraten ja Cisterninon kuvernööri vuosina 1706–1709. Hänet kastroitiin poikana, jotta hänen kaunis äänensä olisi säilynyt äänenmurrokselta. Hänet lähetettiin opiskelemaan kastraattilaulajille tarkoitettuun konservatorioon, jossa hän sai perusteellisen laulukoulutuksen. Hän valitsi itse itselleen taiteilijanimen Farinelli.
        ellauri054.html on line 251: Farinelli päätyi muun muassa Englannin ja Ranskan jälkeen Espanjaan, jossa hänen oli alun perin tarkoitus viettää muutamia kuukausia, mutta jonne hän jäi lähes 25 vuodeksi. Espanjan kuningatar pyrki parantamaan kuningas Filip V:n melankoliaa Farinellin laululla ja Farinellin näin hankkima vaikutusvalta nosti hänet aina käytännössä maan pääministeriksi asti, vaikka hän ei muodollisesti virkaa hallinnutkaan. Kaksi vuosikymmentä Farinelli lauloi samoja lauluja Espanjan kuninkaalle. Ferdinand VI:n noustessa valtaan Farinelli nimitettiin johtajaksi Madridin ja Aranjuezin teattereihin, joihin hän tuotti pääasiassa Pietro Metastasion teksteihin pohjaavia oopperoita. Hän myös teki yhteistyötä Espanjaan asettuneen italialaisen Domenico Scarlattin kanssa. Kaarle III:n noustua valtaan Farinelli palasi Bolognaan ja vietti siellä eläkkeellä elämänsä viimeiset vuodet.
        ellauri054.html on line 348: Swiftin hevosen nimi oli Houyhnhnm. Heppahullussa hepat hirnuu Hirn. Yrjö Hirn oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori. Sittemmin virat erotettiin. Aarne hoiti estetiikan ja Hannu nykyiskansain kirjallisuuden pallia. Hannun palli ainakin on uhanalainen. Hirn oli armoitettu esseisti. Punaposken kamu Göran Schildt (hönö purjehtija) vähän kritisoikin Hirniä. Hirn oli oman aikansa punaposki. Mulla taitaa olla myös jotain läpysköitä Emil ja Henrik Zilliacuxilta Callen peruja. Niitä ei ole suomennettu valittaa HK:n sininen.
        ellauri054.html on line 351: Naisesseistejä on tosi vähän. Tää on miesten työtä, kuten narsismikin.
        ellauri054.html on line 360: Isolla ylähuulella varustettu Martti Haavio ezi topoxia. Löytyihän niitä. Dodi! Mustapäitä perseessä. Tää voi nyt vähän kirpasta.
        ellauri054.html on line 363: Haisteleva humanismi on peräisin Viljaselta. Lauri vähän vittuili Koskimiehen Rafulle. Narsismista lyödään mynttiä.
        ellauri054.html on line 365: Teologit väänsi hemmetisti esseitä, varsinkin piispa Sormunen, mut ei niitä kauan luettu. Ei Hande ainaskaan. Kirjallisuuskritiikkiä myös aivan vitusti: Rafu K-mies, Eino Krohn, Kai Laitinen, Irma Rantavaara, Eila Pennanen, Annamari Sarajas, Pekka "Tuus" Tarkka. Mulla taitaa olla JA Hollon "Kohtaamiani", vähän aloitin, en jaxanut.
        ellauri054.html on line 443: Sama kumihuulen lanseeraama sote-liikeidea toimii myös vanhojen ja sairaiden kohdalla. Lisää vanhoja ja sairaita, lisää bisnestä. Vähemmän hoitoa ja vaippoja, lisää voittoa.
        ellauri054.html on line 448: Alma materista on tullut yritys, ja professorit on sen duunareita. Jotain vanhoja kääpiä kuten HK Riikosta ja Jan von Platoa tää saattaa näpästä, mutta mitäs hampaattoman vihoista. Nyt sähinä alkoi siitä että johto alkaa seurata duunareiden tekemiä ulkopuolisen rahan hakemuxia SAP-kyyläysjärjestelmällä. Tuli vihapuhetta, paizi Roman Yangarber lähetti tykkäyxiä.
        ellauri054.html on line 453: 1. Ainakin vielä eilen järjestelmän lähettämät viestit on konfiguroitu väärin: kun esihenkilö *hyväksyy* budjetin, järjestelmä lähettää hakijalle viestin budjetin *hylkäämisestä*. Hakemuksen todellisen tilan näkee Fiorin lokista (avaa hakemus -> Kommentit).
        ellauri054.html on line 460: Lähetin tälle listalle vastauksena Thomas Wallgrenin tiedusteluun 7.9. SAP Fiori rahoitushakemuksen käyttöönottoa koskevan viestin. Valitettavasti käytin viestissä harhaanjohtavaa ilmaisua ”HY:n laajennettu johtoryhmä on tehnyt päätöksen.” Laajennettu johtoryhmä ei ole tehnyt asiassa päätöstä, vaan johtoryhmän jäsenet ovat sopineet asiasta. Johtoryhmä ei ole yliopiston päätöksentekoelin. Kyse on työsopimuslain mukaisesta työnantajan ja työnantajan edustajien kuten rehtorin, toimialajohtajien ja dekaanien oikeudesta antaa työn tekemisestä määräyksiä. Tämän tyyppisistä asioista ei tarvitse tehdä nimenomaisia päätöksiä. Kiitos Thomas Wallgrenille huomion kiinnittämisestä ilmaisun oikeellisuuteen.
        ellauri054.html on line 465: Olen epäilemättä työuraltani pisimpään Helsingin yliopistoa palvellut henkilö. Vuosikymmenien aikana olen nähnyt kaikenlaista. Minusta edellinen Vileniuksen viesti on kyynisyydessään vertaansa vailla. Ennen yliopiston keskeisistä asioista päättivät sen tulevaisuudesta vastuussa olevat professorit. Nyt ei edes päätetä, vaan "sovitaan", ja ketkä tässä ovat sopimassa? Yliopiston edellytyksiä tutkimuksen kärjessä olemisesta ovat tuhoamassa tahot, joilla ei ole ollenkaan kokemusta siitä, mitä kansainvälinen tieteellinen tutkimus on. Milloin tälle saadaan loppu?
        ellauri054.html on line 473: Browning Inc. sponssaa myös naispyssyjärjestöjä kuten Becoming an outdoors woman, ja pyssykirjailijajärjestöjä kuten Outdoor Writers Association of America. Outdoors tarkoittaa Amerikassa nähtävästi paukuttelua.
        ellauri054.html on line 517: Browning oli eksoottinen luonne, jonka runoelmissa tuntuu hänen kreolilaisen verensä väreilyä. Hänen runoutensa, joka ikään kuin huohottelee ajatus- ja kuvittelurikkautensa alla, on omituinen kudos hentoa, syvällistä tunnelmaa ja ihmeellisiä, enemmän häämöttäviä kuin kuvattuja tapauksia, jotka kuitenkaan eivät kehity yhtäjaksoiseksi, ulkokohtaiseksi tapaukseksi, vaan pysyvät kummallisen intuitiivisen kuvitteluvoiman hahmottamina kohtauksina. Browningin vahvin ja luonteenomaisin muoto on draamallinen monologi, sen puitteissa hän loihtii lukijan mieleen eläytyvän, keskitetyn sisäisen kuvan jostakin draamallisesti jännitetystä tilanteesta, antaen puhtaasti sisäisin keinoin vähitellen tapauksen ulkohahmot lukijan mielikuvitukselle, mutta täytettynä niin intensiivisellä ajatus- ja elämänrikkaudella, että kuvaus saa huumaavan tehon.
        ellauri054.html on line 521: Browning on useimmiten tunnettu lyhyistä runoistaan,selvennä joista esimerkkeinä ”Rabbi Ben Ezra”, ”How they brought the good News to Aix”, ”Evelyn Hope”, ”The Pied Piper of Hamelin”, ”A Grammarian’s Funeral” ja ”A Death in the Desert”. Alun perin Browningia ei pidetty suurena runoilijana, sillä hänen runojensa aiheet olivat suurten massojen näkemyksen ja ymmärryksen ulkopuolella. Myös runojen teemojen käsittely oli usein vaikeaselkoista ja hämäräperäistä. Lähde?
        ellauri054.html on line 523: Browningin nykymaine on pääosin hänen ”dramaattisten monologiensa” ansiota: näissä sanavalinnat eivät ainoastaan välitä lukijalle tapahtumia ja tapahtumapaikkoja, vaan myös paljastavat kertojan luonteen. Toisin kuin yksinpuheluissa, dramaattisissa monologeissa tarkoituksena ei ole se, mitä puhuja suoraan ilmaisee, vaan ennemminkin mitä hän epäsuorasti paljastaa itsestään. Sen sijaan, että hän ajattelisi ääneen, henkilöhahmo rakentaa itselleen puolustuksen, jonka läpi hän haastaa lukijan näkemään. Browning valitsi hahmoikseen äärimmäisiä, jopa psykopaateiksi luokiteltavia hahmoja, kuten runossaan ”Porphyria’s Lover”. Olikohan se psykopaatti izekin? (Lähde.)
        ellauri054.html on line 538: Sordello oli orpo paasi Mantuan läheltä. Se hääri mezässä kuin Lauri poika. Välilllä se kuvitteli olevansa Apollo. Ja ajatteli leidi Palmaa.
        ellauri054.html on line 542: Sordello saa kuulla eze on jonkun jousimiehen poika joka oli joskus pelastanut leidi Palman. Pettyneenä Sordello luopuu mezähommista ja rupeaa bardixi. Kukaan ei enää ymmärrä sen sekavia lauluja. Browning eiku Sordello on ymmällään ja loukkaantunut, eikä laula vaikka pyydetään.
        ellauri054.html on line 546: Meniskö Sordello ja leidi Palma nyt mimmoisiin? Se jää vähän auki. Loput kirjasta III on Browningin omia suunnitelmia.
        ellauri054.html on line 549: Hämärää sekoilua taas. Sordello ei osaa päättää. Se laulaa Veronan lähetystölle, joista yxi on leidi Palma valepuvussa.
        ellauri055.html on line 29: Helmi kirjoitti pienenä hämähäkin seemiläisittäin ilman vokaaleja. Sillä oli pehmis nimeltä Heikki Hämähäkki. Se on Sakun huoneen sängyllä Rauhixessa vieläkin. Tämä hmhki rakensi verkon Rauhixen yläkerran hallin ikkunaan. Sinne pitäisi tulla Rakennus-Allun miesten paneloimaan kattoviisteitä. Saa nähdä milloin tulevat, vai tulevatko ollenkaan. Tänään on Aila-myrsky, joka toistaisexi on ollut yhtä hurja kuin nuori Aila Meriluoto pullonpohjarilleissä.
        ellauri055.html on line 36: Rollen kamun Maxim Gorkin mielestä Maisteri Breugnon oli sen paras suoritus. Kolja Breugnon on kuin Obelix, sen kamu Paillard Asterix ja Chamaille Aladobix. Chamaille ja Breugnon on paxumahaisia köriläitä, vähän köykäsempiä kuin iso tynnöri. Maillard on pieni turilas, yhtä aikaa Koomoxen ja Moomoxen näköinen. Pani miettimään mitähän Rolle sillä tarkoitti.
        ellauri055.html on line 58: No ei vaitiskaan, tuntuuhan se vähän haikealta:
        ellauri055.html on line 60: Kazokaahan, ei tarvize rakastaa vanhaa eukkoansa, mutta kun on saanut olla rähjättävänä 25 vuotta yötä päivää, niin sinä päivänä kun viikatemies on tullut noutamaan tuota kumppania, joka on maannut kanssanne kylki kyljessä liian kapeassa vuoteessa, jonka hiki on niin monet vuodet sekoittunut teidän hikeenne ja joka laihoissa kupeissaan on kypsyttänyt sen kylvöxen, jonka te olitte sinne istuttanut, silloin tuntee kurkkuaan kuristavan; on kuin pala izeään lähtisi; ja vaikka se pala ei olisi kaunis, vaikka se olisi joskus kovastikin kiusannut, tuntee sääliä sitä kohtaan, ja izeään kohtaan; silloin valittaa izensä ja tuon toisen puolesta... Jumala suokoon minulle anteexi: silloin rakastetaan.
        ellauri055.html on line 62: Vitshi mikä narshishi. Sen vanha flamma rakashtaa sitä, sen ruttuinen pääkallonnäköinen vaimoräähkä rakashtaa sitä vielä kuolinvuoteella, ja se nauraa röhöttää vaan tyytyväisenä. Sinä olit hyvä ja minä paha, vaimo pannaan vielä sanomaan. Riippumaha antaa sille anteexi. Narshishlle mannaa. Rollella izellään ei vaimot pysyneet. Nil mirum. Nukahtaessa tuli mieleen sana haud mirum.
        ellauri055.html on line 67: Rolland oli vanhaa asianajajasukua. Toimi musikologian professorina kuin Eero Tarasti. Tunnustautui kommunistixi. Mikähän sai sen pettämään herrasväen asian? Salamiakkiko?
        ellauri055.html on line 69: Olikos Rollandilla perettä? Kaxi vaimoa: ryssä Maria Cuvilier, m. 1934-1944; pianisti Clothilde Bréal m. 1892-1901. Lapsista ei jälkeä. Vähän se on homahtavan oloinen kuikelo.
        ellauri055.html on line 74: Zweig oli kova Rolland fan. Eikaine vaan homostellu keskenään? Sitä oli paljon liikkeellä jetset piireissä. Bertie ja Conrad. Proust ja Bourget. Epäilyttäviä tapauxia pisteessä on läjittäin. Zweig nyt takuulla oli vähintään bi. Se ja sen vaimo teki seppukut brasseissa. What did Zweig have that brought him the fanatical devotion of millions of readers, the admiration of Hermann Hesse, the invitation to give the eulogy at the funeral of Sigmund Freud? Sas se. Freud teki suusyöpäisenä seppukun Lontoossa 1939. Ei ois kannattanut vetää tupakkaa. Henkilääkäri otti sen hengiltä morfiinipiikillä kuin vanhan koiran. Koiran iässä se oli 12-vuotias.
        ellauri055.html on line 96: Rikkaat meinaa että köyhät ovat tyhmiä. Niin ovatkin. Oma vika. Mixeivät puijaa eikä etuile niinkuin me. Apina ei pieraise korkeammalta kuin perssilmänsä. Rolle peukuttaa sosialistista realismia. Ei mitään typerää symbolismia tai taidetta taiteen vuox kuten Pater. Nälkäisiä ankkoja ja traktoreita viljapellolla. Hyödyllistä taidetta. Rolland taisi olla vähän tyhmä ize, hyödyllinen idiootti. Belgi ryssämamu pelle Victor Serge sanoi siitä aika pahasti:
        ellauri055.html on line 164: Joopa joo aika vahvasti Rolle paukuttaa esi-isäin eli jälkipolven palvontaa. Se on elukoiden ainoo oikee uskonto. Siemennys. Siihen nähden outoa, ettei Rollella ilmeisesti ollut jälkeläisiä. Meemeihin se pani pelimarkkansa. Sen lapsen nimi oli Noopeli, ja isän Josip. Sen kirjoja ei kyllä moni enää lue.
        ellauri055.html on line 180: Mitä vähemmän mulla on, sitä enemmän olen ize. Vanha narshishi. Mutta jos mulla on vähemmän ... ähä ... olen ize enemmän. Nojaa, ihminen on kunnon otus, kaikki sopii hänelle; hän sopeutuu kaikkeen. Ikävä kyllä on niin. Hengityssuojaimet on jo muotia.
        ellauri055.html on line 184: No ei vaitiskaan, tuntuuhan se vähän haikealta:
        ellauri055.html on line 186: Kazokaahan, ei tarvize rakastaa vanhaa eukkoansa, mutta kun on saanut olla rähjättävänä 25 vuotta yötä päivää, niin sinä päivänä kun viikatemies on tullut noutamaan tuota kumppania, joka on maannut kanssanne kylki kyljessä liian kapeassa vuoteessa, jonka hiki on niin monet vuodet sekoittunut teidän hikeenne ja joka laihoissa kupeissaan on kypsyttänyt sen kylvöxen, jonka te olitte sinne istuttanut, silloin tuntee kurkkuaan kuristavan; on kuin pala izeään lähtisi; ja vaikka se pala ei olisi kaunis, vaikka se olisi joskus kovastikin kiusannut, tuntee sääliä sitä kohtaan, ja izeään kohtaan; silloin valittaa izensä ja tuon toisen puolesta... Jumala suokoon minulle anteexi: silloin rakastetaan.
        ellauri055.html on line 188: Ize izeään. Vitshi mikä narshishi. Sen kärpännaamainen vanha flamma rakashtaa sitä, sen ruttuinen pääkallonnäköinen vaimoräähkä rakashtaa sitä vielä kuolinvuoteella, ja se ize nauraa röhöttää vaan tyytyväisenä. Sinä olit hyvä ja minä paha, vaimo pannaan vielä sanomaan. Riippumaha antaa sille anteexi. Narshishlle mannaa. Rollella izellään ei vaimot pysyneet. Nil mirum.
        ellauri055.html on line 195: Paskiainen ei suostu muuttamaan alakertaan vaan ärhentelee ja juoxuttaa omaisia portaissa ihan vaan vittuillaxeen. Pihin kaverin piristysyrityxet se tyrmää ilkeällä sanalla ja ilmeellä. Kaikki oli sen syytä kun se ei lainannut rahoja. "No niin, onko nyt tunnonvaivoja, kun et lainannut." Kuinka ollakkaan Rolle samastui sankareistaan eniten just tähän ällökkiin.
        ellauri055.html on line 206: Jengi lähtee (tietysti) Niken ideasta rettelöimään herttualle. Kulkueessa kulkee puutarhurien kilta punalipussansa Pyhä Fiacre. Irlantilaissyntyinen pyhimys oli kova siirtolapuutarhuri. Muutti Ranskaan julkisuutta pakoon. Kuvissa se nojaa lapioon.
        ellauri055.html on line 233: Mulla oli tullut punkki munapussiin jollain ilveellä. Seija poisti sen suurennuslasilla ja punkkipihdillä. Eipä ollut käynyt kazomassa niin läheltä herran aikoihin. Kaikkeen tapahtuvaan on olemassa nippu riittäviä syitä. Aivokuume tästä enää puuttuikin.
        ellauri055.html on line 260: En välitä paljon hänen matkastaan Brundisiumiin, kehnon päivällisen tai kahden lurjuxen riidan kuvauxesta, jossa toisen miehen Rupiliuxen sanat haisivat kuin märkivät paiseet ja toisen maistuivat etikalta. Erittäin vastenmielistä minusta on ollut lukea hänen vanhoja naisia karkeasti ivailevia säkeitänsä, enkä voi käsittää mitä ihailemista on siinä, että hän sanoo mesenaatille kohottavansa ylevän ozansa tähtiin jos mesenaatti antaa sille läpyjä. Typeryxet ihailevat kaikkea mitä maineikkaan kirjailijan teoxiin sisältyy.
        ellauri055.html on line 276: Lähellä heitä asui erittäin kuuluisa dervissi, jota pidettiin Turkin parhaana filosofina. He menivät miehen pakeille. Pangloss johti puhetta ja sanoi:

        ellauri055.html on line 280: - Entä sitten, sanoi dervissi, jos onkin pahaa ja hyvää? Kun hänen korkeutensa lähettää jonkin aluxen Egyptiin, piittaako hän siitä ovatko rotat laivassa tyytyväisiä vai eivät?

        ellauri055.html on line 321: Entä korrelaatiot? Mun hypoteesi on, että tyypin kuuluisuus korreloi negatiivisesti sen mietelmän puutarhamaisuuteen, eli toisin sanoen julkkixilta huolitaan mitä paskaa vaan koska ne on kuuluisia. (Vrt. Candide.) Eli siis "asian vierestä" kategoriassa olis keskimäärin julkkixempia. Joo tää piti erinomaisesti paikkansa. Asian vierestä puhujat oli lähes poikkeuxetta teeveestä tuttuja tai edes historian merkkihahmoja.
        ellauri055.html on line 479: Olin taannoin mukana Helsingissä Raamattu- ja rukouspiirissä, joka kokoontui keskiviikkoisin lähes viidentoista vuoden ajan. Kerran, joskus 80-luvun alussa, piirimme vetäjä jo edeltävänä lauantaina mietti aihetta tulevalle kokoontumisellemme. Heti seuraavana yönä tuli vastaus unessa. Siinä kehoitettiin aloittamaan piiri virrellä 440 ja näytettiin mukana olevat henkilöt. Illan Raamatun tutkistelun aiheena oli Lk.18:1-17, jossa kerrotaan väärästä tuomarista ja leskestä, sekä fariseuksista ja publikaaneista.
        ellauri055.html on line 481: Lähetin vuonna 1981 virren sanat useisiin lehtiin sekä joillekin yksityshenkilöille (jostain syystä myös ULF SUNDQVISTILLE, muistaakseni silloiselle opetusministerille). Toivoin silloin, että virsi olisi säilytetty uudessa tulevassa virsikirjassa. Mutta monien muidenkin suureksi pettymykseksi se jätettiin siis pois.
        ellauri055.html on line 513: on Herra nähnyt sen.
        ellauri055.html on line 553: Eilen käytiin rengasmatkalla Kangasniemellä. Nähtiin laituri josta pääsee veneellä Anni Swanin huvilasaarelle. Saarta ei näkynyt. Sinne olis ollut 3km uintimatka. Ei lähdetty. Kangasniemi oli ihan yhtä kuollut paikka talviteloilla kuin Sysmiö, mutta kauniimpi. Puulavesi on erämaajärvi Päijänteeseen verrattuna. Mezät siellä päin on sääälittäviä, tikuixi hakattuja männiköitä.
        ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
        ellauri055.html on line 568: Mannisen Pirren tapakomedia on jonkun mielestä Jean de la Bruyèren (siirretty albymiin 419) jäljitelmä vajaamieliseltä 70-luvulta. Manniska 36 vee tekee raakaa pilaa 19-vuotiaasta Mirkusta ja Mirkun stalinisti idealisti poikaystävästä Jussista. Jussi uskoo muun vassarihömpötyxen lisäxi vapaisiin suhteisiin, kunnallisen liikenteeseen ja porkkanoihin. Pirren ikätoveri Johannes on ristisiitos Jaakko Hämeen-Anttilasta ja Hannu Riikosesta. Jussi tuskin panee pahaxeen jos Hannu vähän käyttää Mirjaa hyväxeen. Uskovaisille on kaikki yhteistä. Eivät heitä luontoon tölkkejä eikä nazoja. Käytetystä korzuista nyt puhumattakaan.
        ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään. Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna. Reput tukalasti pullollaan.
        ellauri055.html on line 586: Arkkitehdin bailuihin Mirkku laittautuu oikein hienoxi eli silittää farmarit ja sipaisee huulikiiltoa. Silmät kai sentään on ympyröity mustalla. Kampauxexi valittiin hiuxet hajalla. Mirkku ja Hande lähtee bileisiin muovikassissa pulde Magyar Feher Boria. Eli Magumagua. Nää bileet kulminoituu aittasulkeisiin.
        ellauri055.html on line 590: Kaunis poika kaikin puolin sanoi Mirkku ja hihitti vähän. Hm sanoi Hande ja nuolaisi booliaan.
        ellauri055.html on line 607: Ja tie eeku paranoo kun bailut lämpenevät. Pirre eläytyy hyvin myös väpelön Handen arvomaailmaan. No Jaakon ja Pirren mökki lienee joku tönö Anni Swanin huvilan huussimezässä. Vähän samanlainen kuin Aarne Rannalla ja sen perheellä Nilkin kesäsiirtolassa. Sevverran kokematon on Pirre sauna-asioissa ezen ukot luulee saunan lämpötilan nousevan löylynheitosta. Hassunhauskahko on bailuemäntä joka säntää järveen ja hukkaa silmälasit jorpakkoon, lainaa sattuvasti Mao Tse Tungin runoja ja on hyvin hyvin onneton. Eli siis tää on jonkun mielestä jotain Theofrastosta tai Jean de la Bruyereä, hullunkurisia luonteita.
        ellauri055.html on line 657: Antti Hyry 1931-2016 oli syvällinen paskiainen. Valmistui insinöörixi 1958 muttei yhtään normipäivää nähnyt. Alkoi heti kirjoitella näitä autistisia prujauxia.
        ellauri055.html on line 666: Samaa suomiäijä puujalkahuumoria kuin esim Veijo Meren sotakirjoissa, mutta vähemmän. Matti Vanhanen ja Kimmo Koskenniemi yxissä kansissa. Puisevaa ja toxista suomalaisten maalaismiesten touhua. Taata Sillinpää ja Setämiehen tie. Runkunhaju nousee housunkauluxesta, viillokkeesta kurkkaa hetvahtanut pippeli. Ilkeettää.
        ellauri055.html on line 699: Lagerkvistin tuotannon keskeinen teema on hyvän ja pahan olemassaolon pohdiskelu. Hän lähestyy aihetta kirjoittaen keskiaikaisesta pyövelistä, Barabbaasta ja vaeltavasta juutalaisesta.
        ellauri055.html on line 701: Lyyrikkona Lagerkvist on vähäeleinen ja kuulas, ja hänen runonsa ovat rytmikkäitä ja selkeitä. Lagerkvist saavutti arvostetun aseman tyyliltään ylevällä ja ajattelusta riippumattomalla tuotannolla.
        ellauri055.html on line 703: Joo täähän heppu on tullut jo vastaan albumissa 24. Se oli Arska Kinnusenkin lemppareita. Kuulostaapa pahalta. Ei taida olla huumormiehiä. Ylevyys ei sovi siihen. Vittu noita uskonnollisia perheitä. Ne on perseestä.
        ellauri055.html on line 718: Antti valmistui ylioppilaaksi vuonna 1952 Rovaniemellä ja lähti Helsinkiin pyrkimään polille. Lestadiolaisten ylioppilaskodilla hän kohtasi Maijan, joka oli keittämässä kahta kananmunaa. ”Kuka niitä syö? Anna toinen minulle, kun niin tekisi mieli”, sanoi Antti. ”Saatanpa antaa”, vastasi Maija. Antti antoi sittemmin munaa Maijalle ainakin 6x.
        ellauri055.html on line 720: Antti ja Maija avioituivat Oulussa 28.5.1955. Perheeseen syntyi kuusi lasta. Antti valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1958. Samana vuonna julkaistiin Antin ensimmäiset kirjat: novellikokoelma Maantieltä hän lähti ja romaani Kevättä ja syksyä.
        ellauri055.html on line 722: 1960-luvun alussa Antti ja Maija hankkivat tontin Espoon Rastaalasta ja rakensivat sinne talon. Antti houkutteli Jupperiin ja Rastaalaan kokonaisen yhdyskunnan perheitä ja oli mukana rakennuksilla. Myös kaikki lapset rakensivat talonsa lähialueille.
        ellauri055.html on line 725: Olikohan Antti vähän pedantti?
        ellauri055.html on line 729: Helpottaisiko ahdistus, jos ajattelen tähtiä. Ihan mielettömän anaalis-obsessiivinen persoonallisuus tää Ana. Ihme ettei sen pää räjähtänyt kuin jodin ja ammoniakin sekoitus, kahteen kertaan siilattuna. Pelkästä höyhenestä.
        ellauri055.html on line 735: Eivät pirlkeleet muistaneet päiväunia. Ihme homma, pappa on kuollut, sanoi poika aamulla huojentuneena. Alkoivat kai epäillä ettei se lähde ollenkaan. Nyt on Anttikin maanalaisissa hommissa kuten Käyrän Niilo. Polvet suorina.
        ellauri055.html on line 743: Lauri (Oivan peitenimi) odottelee tädin saarnan loppua. Ei saa ennen lähteä, ja täytyy näyttää nöyrältä. Kuin Lassi Lassissa ja Leevissä. Tuntuu jo lopettelevan, aika alkaa nyökytellä päätä.
        ellauri055.html on line 757: Lahtinen jäi tappamatta loppuselvityxessä, kun se ei osannut selittää kenen puolella se oli ampunut. Lahtinen häkeltyi ja koitti sorahdellen selittää jotakin, josta kysyjä ei saanut mitään selvää. Koko Lahtinen tuntui sorisevan ylhäältä alas asti. Vöyriläinen antoi sille reippaan potkun takapuoleen ja komensi: Ja marls nyt äijä. Ja painu vähän pirlkeleen äkkiä helvetin kuuseen. Ja Lahtinenhan painui.
        ellauri055.html on line 768: Kylmä oon sit hyvä kirjallisuuden tutkija: mulla on teorioita ja hypoteeseja, iso aineisto, taulukoita ja tilastoja. Vähän ryhtiä tähän hommeliin.
        ellauri055.html on line 781: Sellaiset rompskut on siis muotopuolia joista puuttuu joko romanssi tai reviiri. Hypoteesi on että sellaiset kirjat on joko lapsellisia tai vanhusmaisia. Manninen ja Paloheimo on vähän lapsellisia, Hyry on täysin vanhusmainen.
        ellauri055.html on line 787: SOS! Pelastautukaa Taata Sillinpäältä! Se on mynnähtänyt!
        ellauri055.html on line 794: Miehestä tuntui että vaimo vähitellen oli tullut myös mieleltään yxinkertaisemmaxi, samassa suhteessa kuin kasvojen alkuaan hempeä pyöreys oli muuttunut muijamaisexi kulmikkuudexi.
        ellauri055.html on line 811: Lapoista lyödään hikoillen ja hiljaa läähättäen kärvään tapille, ja yöllä sitten aitan siimexessä huohottaen kiedotaan turkista kyrvään tapille. On heinäkuu.
        ellauri055.html on line 829: Alma tulee pelikentälle. Onkos vainiolla joutilasta hankoa? huutaa kuumana Paavo-isäntä. - Jaskan hanko on joutilas, se on enemmänkin tottunut läpitöihin. Alma osaa kyllä heiluttaa herkkuhaarukkaa. Vähän myöhäänhän se tulee, mutta eihän tarte niin kohdallensa osuakaan, onhan reikiä useampia. Ja voihan ehtoopuolella sit jatkaa huhkintaa. Vinoilevat muut.
        ellauri055.html on line 842: Missähän on Hämeenkyrö? Tarkistin. Tampereen-Seinäjoen juna ajaa sen läpi mut pysähtyy vasta Parkanolla. Sillinpääasema jää saavuttamatta.
        ellauri055.html on line 845: Hämeenkyrö, muinainen Kyrön pitäjä, erottautui Suur-Sastamalasta varhaisella keskiajalla. Kyrön pitäjä ulottui Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen suistosta aina nykyisen Hämeenkyrön etelälaidoille. Tämä Suur-Kyrö hajosi vähitellen. Ensin erottautui Pohjan Kyrö (nyk. Etelä-Pohjanmaa) ja vuonna 1641 Ikaalisten Kyrö sis. nykyiset kunnat: Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Karvia ja Honkajoki.
        ellauri055.html on line 847: Hämeenkyrössä on tarjolla runsaasti mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Koskinäytöxet on toistaisexi peruttu.
        ellauri055.html on line 849: Hämeenkyrön kirkkoherrana toimi 1800-luvun puolivälissä Georg Jakob Forsman, jonka poika Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti – opeteltuaan suomen kielen – esikoisteoksensa, kertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä, vuonna 1851. Yrjö-Koskinen vietti myöhemmin kesiään Hämeenkyrössä läheltä Kyröskoskea omistamallaan mökillä.
        ellauri055.html on line 851: Hämeenkyrössä on F. E. Sillanpäähän liittyviä nähtävyyksiä ja Arteles-kulttuurikeskus.
        ellauri055.html on line 860: Perheeseen syntyi ennen Frans Emiliä kaksi muutakin lasta, mutta nämä kuolivat jo pieninä. Isosisko oli liika kiltti ja isoveli vammanen. Sillinpää kävi aluksi vuosina 1895–1898 Jumesniemen kirkko-koulua, ja sitten Haukijärven kansakoulua, jossa opettajana oli hänen pikkuserkkunsa Hilja Tättälä. Hän menestyi opinnoissaan niin hyvin, että vanhemmat päättivät lähettää hänet oppikouluun Tampereelle. Tämän mahdollisti se, että Sillinpään isä oli joitakin vuosia aiemmin perustanut pienen sekatavarakaupan, jonka tuotolla perheen taloudellinen asema oli kohentunut.
        ellauri055.html on line 862: Sillinpää aloitti koulunkäynnin syksyllä 1900 Tampereen Suomalaisessa Reaalilyseossa, asuen ensin alivuokralaisena kirvesmies Janne Davidssonin perheessä Mustanlahdenkadulla Amurissa ja myöhemmin Kuninkaankadulla. Hänen koulutovereitaan olivat muun muassa Lauri Pohjanpää, Brynolf Honkasalo, Arvo Sotavalta ja Bertel Strömmer. Vanhemmat saattoivat tukea häntä vuoteen 1905 saakka, mutta sen jälkeen Sillinpää joutui itse hankkimaan varoja koulun jatkamiseen. Hän saikin jonkin verran rahallista tukea eri tahoilta, mutta tärkeimmäksi tukijaksi tuli tamperelainen tehtailija Henrik Liljeroos, jonka nuorimman pojan kotiopettajana Sillinpää toimi viimeisinä kouluvuosinaan. Sillinpää oli kesäisin myös kotiopettajana Lempäälässä Sotavallan ja Lopen kartanoissa sekä yhden kesän tamperelaisen Aamulehden kesätoimittajana. Sillinpää pääsi ylioppilaaksi 1908 hyvin arvosanoin. Samana vuonna Wilho Pylkkänen läht Kiinan reisulle.
        ellauri055.html on line 876: Tietolaatikko: Forsmanska släkten Forsman on Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen suku, jonka sukuhaaroista osassa nimi on suomennettu muotoon Koskimies ja yhdessä sukuhaarassa muotoon Yrjö-Koskinen. Kaksi sukuhaaraa on myös aateloitu. Suku oli pitkään pappissuku, mutta myöhemmin siitä on tullut runsaasti sivistyneistön edustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Suomessa on kuitenkin myös monia muita Forsman-nimisiä sukuja, jotka eivät ole sukua keskenään.
        ellauri055.html on line 878: Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1500-luvun alkupuolella Ruotsin Ångermanlandissa kirkkoherrana toiminut Nicolaus Petri. Hänen pojanpojan poikansa, majuri Johan Persson Forsman asettui 1600-luvulla asumaan Pohjanmaalle, ja hänen jälkeläisissään oli poika Johan Forsmanista alkaen pappeja kuudessa polvessa peräkkäin. Pääosa suvun päähaaran merkittävistä henkilöistä on nuoremman Johan Forsmanin pojanpojan pojan, lääninrovasti Zachris Forsmanin (1763–1839) jälkeläisiä. Näihin kuuluvat myös Koskimies-nimiset sekä vuonna 1884 aateloituun vapaaherralliseen Yrjö-Koskinen-sukuun kuuluvat. Johan Forsmanin nuoremmasta pojasta polveutuu toinen sukuhaara, joka myös aateloitiin, vuonna 1856 nimellä Forsman.
        ellauri055.html on line 886: Kun siis vaimo oli ehtinyt neljänteen kuukauteensa, muutti Vihtori makuunsa vaimonsa vierestä pirtin toiseen nurkkaan, nuoremman tytön viereen. Isoa tyttöä hän saattoi hyväillä kädellä sieltä, jommoinen ei juuri kuulunut yleisiin tapoihin senlaatuisen väen kesken. Toini oli jo kohta viidentoista vanha, tuollainen isän hyväily saattoi värähtää hyvin omituisesti tytön koko olemuxessa. Sen isä izekin joskus tunsi housuissaan... (Onkohan tää takautuma Myllykolusta vai omia muistoja?)
        ellauri055.html on line 889: Suomen sisällissodan aikana Sillinpää pyrki olemaan puolueettomana. Hän joutui kuitenkin vuoron perään sodan kummankin osapuolen pidättämäksi ja arvosteli sekä punaisten että valkoisten suorittamia väkivallantekoja. Valkoisten voittonsa jälkeen käynnistämät kostontoimenpiteet teloituksineen herättivät Sillinpäässä suuttumusta. Keskellä sotaa Sillinpää suomensi belgialaisen symbolistin Maurice Maeterlinckin teosta Köyhäin aarteet (Le trésor des humbles). Veristen selvittelyjen kiihtyessä Sillinpään kotipitäjässä tämä mystiikkaa lähenevä köyhyyden filosofia auttoi tyynnyttämään kirjailijan mieltä. Hän pyrki näkemään pintaa syvemmälle niihin syihin, jotka olivat johtaneet sisällissodan kaltaiseen murhenäytelmään.
        ellauri055.html on line 893: Mitähän niissä sensuroiduissa pätkissä oli vikana.
        ellauri055.html on line 895: Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillinpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillinpään koulukaverin Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillinpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillinpään seuraava velkakierre. Sillinpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillinpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillinpään juntin kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina.
        ellauri055.html on line 897: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
        ellauri055.html on line 899: Vuonna 1929 Sillinpään kirjojen kustantajaksi vaihtui WSOY:n tilalle Otava ja samana vuonna Sillinpää siirtyi asumaan Helsinkiin. Otava maksoi WSOY:lle Sillinpään tekemät velat, lunasti teosten oikeudet ja myymättömien teosten varaston sekä Saavutus-huvilan. Kauppa on ollut kallein yksittäistä kirjailijaa koskeva sopimus Suomessa, 633 000 markkaa. 1930-luvun alussa hyvään luomisvireeseen päässyt Sillinpää julkaisi useita merkittäviä romaaneja: Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934. Nämä romaanit, niistä erityisesti palvelustyttö Silja Salmeluksen elämänvaiheita kuvannut Nuorena nukkunut, herättivät huomiota ulkomaillakin ja Sillinpäätä alettiin jo 1930-luvun alusta lähtien pitää Suomen ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Sillinpää itsekin pyrki edistämään tätä asiaa vierailemalla usein Ruotsissa ja luomalla suhteita sikäläisiin kirjallisiin piireihin. Nobel-palkintoa Sillinpää ei kuitenkaan vielä 1930-luvun alussa saanut; tähän saattoi vaikuttaa samaan aikaan Helsingin yliopiston suomalaistamisesta käyty kielitaistelu. Sillinpää oli 1930-luvulla myös kiinnostunut kansanperinteestä ja kotiseutututkimuksesta ja hänen kotonaan Helsingissä kokoontui säännöllisesti niin sanottu Perjantaikerho, jossa Sillinpää, Sakari Pälsi, Kustaa Vilkuna ja Martti Haavio keskustelivat kielentutkimuksen ja kansatieteen aiheista. Vuonna 1936 Sillinpää sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon.
        ellauri055.html on line 909: Vastaanotettuaan palkinnon Tukholmassa joulukuussa 1939 Sillinpää jäi Ruotsiin ja keräsi siellä puhetilaisuuksilla rahaa talvisotaa käyvälle Suomelle. Jo lokakuussa 1939 hän oli julkaissut Suomen Kuvalehdessä "Sillinpään marssilauluksi" kutsutun runon, koska hän toivoi sen säkeiden yhdistävän suomalaisia ja kohentavan kansan mielialaa. Siitä tulikin nopeasti järjestetyn sävellyskilpailun voittaneen Aimo Mustosen säveltämänä hyvin suosittu talvisotaa edeltävinä viikkoina ja sodan aikana. ”Sillinpään marssilaulu” edustaa Sillinpään tyypillistä kirjoitustyyliä, jossa yhdistyvät alun maisemakuvaus, viittaus karttaan sekä maanläheisyyden ja mullan ja vaiston varaan rakentuva hiukan mystinen yhteisyydentunne. Marssilaulua lauletaan ja soitetaan Puolustusvoimissa yhä, ja siinä on monien varusmiesten mielestä helposti opittavat sanat.
        ellauri055.html on line 911: Runokokoelmassa Suomen runotar (toim. Lehtonen 1945) Sillinpään sanotaan tehneen runon alun alkaen rohkaistakseen ensin ylimääräisiin harjoituksiin ja sieltä talvisotaan lähetettyä poikaansa.
        ellauri055.html on line 913: Sillinpään pitkään jatkunut oleskelu Ruotsissa oli alkanut herättää arvostelua Suomessa, ja osin tämänkin takia hän palasi Suomeen vähän ennen talvisodan päättymistä 9. maaliskuuta 1940. Talvisotaa seurannut välirauhan aika johti Sillinpään elämän suurimpaan kriisiin. Sodanaikaiset paineet, avioero ja holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö romahduttivat Sillinpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1943 saakka. Silloin hän pääsi asumaan tyttärensä Saara Kuitusen perheeseen, joskin holhouksen alaisena, ja vuonna 1944 Sillinpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillinpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana. Sota-ajan kriisit haittasivat Sillinpään kirjallista työtä niin, että häneltä ilmestyivät 1940-luvulla vain romaanit Elokuu 1941 ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1945, nekin osin viimeistelemättöminä. Molemmat teokset olivat kuvauksia pettymyksestä, uupumisesta ja alkoholismista. Tommosta Henrik Tikkasgenreä.
        ellauri055.html on line 915: 1950-luvulta lähtien Sillinpää asui Helsingin Herttoniemessä tyttärensä omakotitalossa, mutta kesät hän vietti kotiseudullaan Hämeenkyrössä.
        ellauri055.html on line 917: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
        ellauri055.html on line 929: Sillinpää kuoli Mehiläisen sairaalassa Helsingissä 75-vuotiaana kesäkuun alussa 1964. Ruumiinsiunauksen Helsingin tuomiokirkossa toimitti piispa Eelis Gulin ja muistopuheen piti professori Rafael Koskimies, jonka Sillinpää oli määrännyt tähän tehtävään jo vuosia aiemmin. Sillinpää haudattiin Hämeenkyrön vanhalle hautausmaalle. Siellä on varmaan Koskisia kuin Mannisia Kangasniemellä. Tai sitten ei. Asteroidi 1446 Sillinpää on varmaan liian pieni tehdäxeen suurta koloa osuessaan maahan.
        ellauri055.html on line 942: Sekä Panu että Taata ize sanoo ezen kirjat perustuu sen omiin kokemuxiin. Niiet elämä ja teos malli sopii Sillinpäähän like a glove, yhtä hyvin kuin vaikka Bellowiin tai Philip Rothiin.
        ellauri055.html on line 944: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.
        ellauri055.html on line 951: WSOY:lla Pransu käännätti uudelleen Lauri Viljasella Teuvo Pakkalan suomentaman Viktorian. L. Viljanen ja Kai Laitinen oli Vaakun avustajia Valvojassa. Kai Laitisella oli omistuskirjoitettu kopsu Panun Hämeenkyrö-oppaasta. Hinta läpykästä Hagelstamilla oli kokonaista 30 egeä. Ei napannut. Siellä oli sukupolvenvaihdos tapahtunut. Viileähkö tytär piti puotia.
        ellauri055.html on line 957: Teuvo Pakkalan isä Juhana Erik Frosterus oli ammatiltaan kultaseppä, mutta harrasti myös kuvanveistoa. Äiti Anna Sofia Turdin oli samoinlähde? käsityöläissukua, sillä hänen isänsä oli puuseppä. Pakkalan isänisä oli paikallista kuuluisuuttakin saavuttanut laivanvarustaja, mutta Frosteruksen suvun juuret ovat etelässä, Nummen pitäjässä.
        ellauri055.html on line 964: Frosterus reputti medikofiilin Toopen lailla, tunaroi solttuna ja maajussina ennen kuin siitä tuli lehtineekeri. Sen kertomukset Kivekkään Kaiku-lehdessä olivat satiirisia ja suunnattu ruotsinkielistä yläluokkaa vastaan; Pakkala oli elämänsä aikana nuor- ja vanhasuomalaisten välillä ja suhtautui myös wrightiläiseen työväenliikkeeseen suopeasti. Tästä äimistyi Kivekäs. Teukka pakeni Jyväskylään ja muuttui Pakkalaxi. Kohta se palas Ouluun ja perusti kilpailevan lehden Louhi. Puri kyykäärmeenä leipää antanutta kättä. Onxe Käpylän naapurien kähärätukkainen Kivekäs samaa joukkoa? Rouva Kivekäs läxi läpyttämään kun ne rakens kellarin.
        ellauri055.html on line 966: Pakkalat pakkas tavarat Paikkalan torpasta ja muutti Hesaan 1894. Teuvo hankki leivän kääntäjänä ja kustannustoimittajana. Palkintorahoilla kävi Pariisissa, ei viihtynyt. Raha-asiat oli rempallaan. Teukka lähti Kokkolaan opexi. Sieltä Samulipojan niskoille Liminkaan (missä se luennoi, ohjasi näytelmiä ja johti torvisoittokuntaa Samulin kansanopistossa) ja Samulipojan perässä Kuopion kansanopistoon ja kirjastoon, jossa kuoli muttei haudattu, vaan Ouluun. Oulussa on Teuvo Pakkalan katu, ja Kangasniemellä Otto Mannisen.
        ellauri055.html on line 974: 1963 viimeisillään Taata piirsi pelkkää viivaa Myllykolun vieraskirjaan. Palvontapaikan emäntä liimasi sivut kiinni myötähäpeissään.
        ellauri055.html on line 976: Äidin ja pojan suhde kasvoi liiankin läheisexi. Insestin makua. Yxin paimenessa äidin laittama keltainen mekko päällä kuten Rampe Tagore tai Krishna. 10-vuotiaaxi äiskän sängyssä saman peitteen alla. Iskän poissa ollessa vietettiin äiskän kaa ihania viikkoja. Peiton alla puuhattiin jotain etovaa. Eeemelistä tuli parantumaton hemmo.
        ellauri055.html on line 984: Ja koska nyt kerran Forsmanit, joista sittemmin tuli hyviä ystäviäni, näin puheeksi tulivat, niin on minun elämäni kohtalossa kahdella sen suvun jäsenellä ollut erinomaisen tärkeä merkitys. Kun vanhempieni varat olivat minun viisi luokkaa lyseota käytyäni ehtyneet ja minä silti lähdin vielä kuudennelle, niin satuin tällöin jostakin syystä olemaan jonakin päivänä poissa koulusta, ja kerran saksan ja ranskan kielen opettajani Eino Sakari Yrjö-Koskinen eli Pekka pistäytyi katsomaan, mikä nuorta herra Sillanpäätä vaivasi. Ja vaikka vapaaherra kääntyikin sieltä (kortteeri-isäntäni) Davidssonin ja kolmen muun huushollin yhteiskeittiöstä takaisin luokseni tulematta, niin, ehkä asuntoni hukan proletaariset piirteet olivat häntä hämmentäneet, hän hankki minulle paikan silloiseen mahtavaan Liljeroosin perheeseen sen kuopuksen eräänlaiseksi henkiseksi imettäjäksi.
        ellauri055.html on line 986: Forsmanien suvusta puheen ollen voinen tässä kertoa muistojani myös Juho Rudolfista, filosofianmaisterista, ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen veljestä, joka piti sitä Laitilan virkataloa Hämeenkyrössä. Hän oli, niin kuin sen ajan herrat, semmoiset maalaisjunkkarit yleensä, melkolailla alkoholipitoisiin juomiin kiintynyt. Kerran isävainajani hoivaili äijää sieltä lauttarannasta ylös Laitilan taloon. Kun perille päästiin, niin sanoi äijä, että en minä sinulle tästä mitään rupea maksamaan, sinä olet kyllä sieltä Laitilan metsästä jotakin puunpuolta sen verran kähveltänyt, että kyllä sinä saat minua kerran auttaa tällä lailla. Isäni kertoi tätä erikoisen kuvaavana juttuna sen ajan herrojen realistisesta taloudellisesta elämänasenteesta.
        ellauri055.html on line 1013: ”Mitä?” ärähti isä, ”no, tulla anna!-
        ellauri055.html on line 1028: Tätä runoa mä inhosin pienenä. Ja tätäkin vähän vaik vähemmän:
        ellauri055.html on line 1037: ”Kurkikin jo lähti”, veljelleen
        ellauri055.html on line 1040: ”niin maar; lähti”, sanoo takaisin.
        ellauri055.html on line 1088: Pyynikillä Emppu ei tohdi lähteä lutkan matkaan, kun Lare lähtee. Larella oli kyllä paremman näköinen. Emppu pettyy Lareen pahasti, se kun oli ollut sen homoromanssi. Tätä se suree vielä taatavuosinaan.
        ellauri055.html on line 1102: Sotavalta tutki suomalais-ugrilaisia kieliä. Arvo Sotavalta oli G. J. Ramstedtin apulaisena tämän tutkimusmatkalla Mongoliaan 1912. Se oli Ramstedtin seitsemästä idänretkestä viimeinen. Matkalle lähdettiin keväällä 1912 matkustamalla junalla Pietariin ja sieltä edelleen Urgaan Pohjois-Mongoliaan. Sieltä lähdettiin kymmenen hevosen karavaanilla tutkimusmatkalle, joka ulottui aina Selengajoen varrella olevaan Baibalykiin asti. Matkan tarkoitus oli tutkia muinaisen Tyrk-kansan ja sitä seuranneiden uigurien historiaa sekä tutustua mongolien nykykieleen. Matkalaiset palasivat kotimaahan joulun alla 1912. Arvo Sotavalta toi matkalta muun muassa mongolien asusteita, jotka hän lahjoitti Kansallismuseoon.
        ellauri055.html on line 1122: Monismi ei kelvannut Vaakulle. Dualismia se olla pitää. Sillanpää tykkäs biologiasta ja monismista. Bergsoninkin persepää pani lusikkansa keitoxeen, Eino Kaila käärmeöljyn piirimyyjänä Suomessa 1910. Elämä ja aurinko 1916 sis. Eino Kailan syvähenkistä elämää juoneen päälleliimattuna. Iso Masa sanoi isoa Paulia puoskarixi. Ei tykännyt. Puoskari tulee sanasta bardskärare, parturi. Niillä oli verilautanen suoneniskijöiden ammattikuntamerkkinä.
        ellauri055.html on line 1181: Seuraan liittyvät vihittiin jäseniksi erityisin riitein. Jäsenet kantoivat myös erilaisia arvomerkkejä. Toisilla oli hopeatähti rintapielessä, toisilla sama koriste kaulassa, kolmansilla taivaansininen silkkinauha olalla ja puheenjohtajalla taivaansininen, kultapitsinen hattu.
        ellauri055.html on line 1208: 1912 opiskelut puihin, lainahana sulki, rotevasti hapanta huiviin. Tvärminnen biologisella asemalla oli sentään kliffaa. Ahani juholla oli kalamaja lähellä. Venny Soldan esitteli rohkeasti vehkeitään. P-pää valmistui ja meni kansanopiston johtajaxi Hartolaan. Talvioko lienee puffannut. Sillinpää palaa 25-vuotiaana aloitusruutuun töllinmäelle. Vähän niinkuin Kutri Manninen Kellokoskelle.
        ellauri055.html on line 1217: Ragnar on ellottava ällöke. Silti jää vähän vituttamaan et Ragnar ei päässyt tarkoitustensa perille, ja et Hipsu muka ei 17 vuoden ikään oisi kuullut kuukkixista. Talollisen ja herran välimaille jäänyt mökkiläinen Toope vinoilee vielä tehtaalaisten naisista. Mökkinaapuri. No herras-Ragnar selvisi kuin koira veräjästä Hipsun seppukusta kun kamat puuttui Hipsun pussista. Saved by the gong. All is well.
        ellauri055.html on line 1256: No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.
        ellauri055.html on line 1258: Oikeuden mysteerio on vielä hölmömpi. Ainoa oikeus on voiman oikeus, tiesi Pentti Haanpääkin. Se et ihmisellä olis joku pettämätön oikeusvaisto on puppupuhetta. Jengi huutaa epistä kun niille käy huonommin tai ei käy paremmin kuin joillekuille toisille. Maurise sivuuttaa tän ongelman ja sählää loputtomiin jostain sisäänrakennetusta talonpoikaisesta oikeudentunnosta. Hemmetti se on erilainen talonpojilla, mezästäjä-keräilijöillä ja nomadeilla, työläisistä ja kapitalisteista puhumattakaan. Mezäpomot älähtää kun Marin kalauttaa niitä isänmaallisuudella. On nekin isänmaallisia, vaan eri lailla.
        ellauri055.html on line 1260: Maurisen claim to fame oli eze uskalsi sanoa mihin vuosisadanvaihteen zygologia oli Darwinin viitoittamaa tietä päätymässä: et jumalat yms on vaan tän apinan pään projektioita, kaikki höpötys on sieltä lähtöisin, ja sieltä niitä mysteerejä tulee eziä. Tää oli tietty hirvittävää puhetta vielä siihen aikaan, siitä koko höxötys. Hirvittävää se on vieläkin, varmaan puolet jengistä ainakin on tänäänkin samassa pisteessä kuin pentateukin aikana.
        ellauri055.html on line 1262: Sillinpää oli Maurisen fäni, olikohan syvähenkinen Eno Kala? Tokkopa, Maurise kuulostaa kommunistilta. Tokko ainakaan enää ainakaan ruvettuaan saxalaismielisexi posetivistixi. Kala syntyi 1890 kuten poju ja kuoli mun ikäisenä 1958. Se oli punaposken mielestä särmikäs.
        ellauri055.html on line 1307: E. Saarinen sai lisänimen punkkitohtori. F. Sillinpää tunnettiin Töllinmäellä pilkkanimellä piikatohtori. Sikriä se sai naija 16-vuotiaasta ihan luvan perästä vaikka se oli sakkolihaa. 1916 naimiaisiin mentäessä Sikri täytti 18 ja Emppu 28. Helmin ikäinen. Vitali on kyllä vähän vanhempi kuin Sikri.
        ellauri055.html on line 1312: 70v myöhemmin Suomen Mark Twainin Jammun Yrjö innostui eestin sanasta rätsepp. No sit varmaan pappi olis höpösepp. Ja putkimies pasksepp. Lääkäri olis kropsepp. Ja naistenlääkäri sit vitsepp. Mutta silloin heidän opettajansa, nimeltä Linkmees, ripotteli tuhkaa päähänsä. Ja huusi surkealla äänellä: Tulis kuula ja tappas!
        ellauri055.html on line 1314: Elämä ja aurinko. Siinähän niitä on viime vuosisadan alun retropakanuuxia. Niillä oltiin korvaamassa lampaannussijoiden tyly äijäkolmikko. Sillinpäästä ihmelettivät miten se osas yhdistellä tieteisuskoa ja impressionismia.
        ellauri055.html on line 1322: Mutta Maunold ja hänen miehensä pysyttelivät nuolenkantaman päässä kristittyjen laivasta. Sillä he olivat kaukaaviisaita miehiä. Ja piispa Henrik kieputti isoa puuristiä pääsä päällä ja huusi suurella äänellä: Te pakanat ja syntisäkit! Hyljätkää moninaiset puujumalanne ja ottakaa vastaan yxi ainokainen herra! Kuka se simmottinen on? tiedusteli Maunold. Se on isä, poika, ja pyhä henki! vastasi Henrik. Siinähän tuli jo kolme, ihmeteli Maunold. Taidat olla laskutaidoton mies! Mutta totisesti, silloin rupesi Henrikin laivasta lentämään nuolta, harppuunaa ja keihästä yhtenä pilvenä. Mutta Maunold kurkki uteliaana paattinsa partaan yli ja kyseli: Missä se simmottinen kolmiosainen herra asuu? Taivaassa, ratki taivaassa, vastasi Hernik. Jos se putoo, nin sattuuko kohalle, höpötti viikinkin Riitasota ja pälyili levottomana taivaalle. Älkää jäkättäkö rienaajat, karjaisi piispa Henrik. Vaan ottakaa vastaan vapahtaja, joka israelinmaassa paranteli sairaita ja herätteli kuolleita! Olipa luonnikas ukko, ihaili Maunold monimieli. Taisi olla kansan mieleinen mies! Kyllä riitti selkääntaputtajia ja virkapaikkoja? No ei varsinaisesti, totesi piispa Henrik, vaan ristiinnaulittiin. Nyt on toverit parasta tarttua airoihin ja lähteä hyvän sään aikana, ehdotti viikinki Taisto Punainen. Toi äijähän on päästään sekhaisin. Ja viikingit lähtivät. Mutta Maunold Monimieli jupisi partaansa. Sanokaa mun sanoneen, poja, että kyllä tuohonkin juttuun vielä joku jauhopää uskoo.
        ellauri055.html on line 1353: Kun Emppu alkoi kazoa lyylin muotoja, pyrki uusi lemmenvaihe alkamaan hänen izensä sitä tahtomatta. Emppu alkoi tahtomattaan tuijottaa alas eteensä. (Kuk! Kuk! Sillä otti eteen!) Vaan bylsimättä silti jäi sinä ehtoona. Seur. päivänä lyyli tahtookin jo naimiaisiin ja Olga vuorostansa parrua. Minä kaipaan jotain mutta mitä? No hyvä ihme pillua. Olga on vanhanpiian ijissä ja menossa tuomarille, nyt on korkee aika kylvää hukkakauroja. Sopii Empun pirtaan paremmin kuin lyylin lykintä. Olga tekee aloitteen. Molemmat on jäykistyneet jo. Pane kengännauha kiinni. Pane, hihihi. Eelis pusii pusikossa lyyliä ja odottelee Olgan ripsipiirakkaa. Toisto tyylikeinona. Jussi lähestyy.
        ellauri055.html on line 1355: Mikä on Eelixen Lyylin ja Olgan tarkoitus? Sitä kelpaa miettiä. No bylsintä! Aikalaiset marisi et alun hehkutuxen jälkeen Toopen hypnoottinen ote jotenkin heltiää ja alkaa tulla literatuuria. Missähän se kohta on? Kulleroiden kukinta-aikaanko? Ja pilleröiden?
        ellauri055.html on line 1359: Veikkaan että katkopaikka on ennen lukua Lempeä ja rakkautta. Huom Sillinpäällä ei ole rakkaudesta mitään käsitystä missään kirjassa. Pelkkää heilastelua ja bylsintää. Toope tuntee paljon kukkia. Veronica on tädyke. Wikipediasta tulee tuutin täydeltä sen nimisiä julkkixia. No ei täällä kohta mitään muita elukoita olekkaan. Pannahinen, just tää litteratuuri jotenkin sentään pelastaa tän imelähkön pastillin.
        ellauri055.html on line 1361: Jussi pussi puita nussi. Juhannustanssit kuin Hannu Salamalla mutta herraskaisemmat. Saablarin landepaukut, aina samanlaisia. Kylä lähtee! Tanssijat tekee totisina kuin tinkityötä. Mites muutenkaan, parittelu on elukan pääasia. Sen näkee nytkin korona-aikana, parveilua ei voi mikään estää.
        ellauri055.html on line 1363: Herttua heräsi ja suoritettuaan tavalliset heräävän ihmisen eleet jäi läheisesti hymyillen kazelemaan Eelistä. Sitten hän raukeasti lausui:

        ellauri055.html on line 1384: Ja millainen ihana johdanto tähän korkeaan poutakauteen hänellä, Eelixellä on ollut. Koko Lyyli-vaihe näkyy kuin jostain mezien takaa suunnattoman mielenkiintoisena ja alkuperäisenä, hän näkee sen jo muuttuneena paikakunnan tulevien ihmispolvien kansankertomuxexi. Kuinka Malkamäen kauniilla pojalla oli täällä Malkamäessä sen- ja sellaiset vaiheet. Mutta Korkeessa oli tytär tummasilmä, joka synnytti hänelle lapsen ... Eelis eli jo vallan siinä kaukaisessa tulevassa ajassa, ja sixi häntä ihanasti hurmasi ajatus siitä, että Kokeen tytär saa lapsen ... tragiikka on aina hienointa nautittavaa ...
        ellauri055.html on line 1396: Lyyli on Eelixelle kiukkuinen, eikä Eelis muka tajuu mixi. Tuloxena tästä on, kuten Eetu-koiralla, kun koitti ottaa siltä luuta, että äkkiä se mauton luu onkin hirmu tärkeä. Siinä Toope saattaa olla vähän oikeassa, että riita vasta näyttää onko styylaus tosista. (Esim. lippuriita.)
        ellauri055.html on line 1404: Näin onnettomuudesta paatunut ihminen kävelee ja puhelee izexeen, tulee vihellellen kotiin, syö aikalailla, menee nukkumaan ja nukkuu oikein hyvin, ajatellen: ähä-kutti, onpa kelpo sija allani.
        ellauri055.html on line 1413: Tähän saa loppua kertomus lapsekkaasta runoilijasta, heikko hyvästijättö-säkeistö koko menneen kesän runoelmalle. Mutta tässä valossa ei mikään ole naurettavaa, kaiken raukenevaisuus vain on ilmeinen. Kimalaisen surina ja seinäkellon väsähtänyt astunta. Maurisemaista.
        ellauri055.html on line 1424: Saas nähdä. Eihän sitä etukäteen tiedä. Ei tää determinismi niin simppeliä oo. Pikemminkin kaoottista, ja kaoottisemmaxi on menossa kun lämpenee. Draamatragediasta tulee draamakomedia, eloon jääneet pöppiäiset hurraa ja läpyttää kun sienipilvi kohoaa.
        ellauri058.html on line 45: Tarton rauhassa oli bolshevikit altavastaajina. Suomi sai hyvät ehdot, kuten näkyy kartasta. Nykyinen suomineito on Tarton karttaan nähden aika vammanen. Tää on suomalaisia pannut näpästen vuosikymmenet. Mut turha napista kun on piipunrassi, ei reviiriä voi laajentaa ellei ole habaa. Suutari tiesi mitä teki kun pieri Suomenlahden pohjukkaan suurkaupungin. Siitä lähin on suomipoika ollut venäläisen kiusallinen mökkinaapuri.
        ellauri058.html on line 77: Ozikko on Astrid Lindgreniltä. Astridin Kati käy Amerikassa 1950, mutta siinä on vilahduxia Katin musterin Astridin omista nuoruusajoista 20-30-luvulla, esim Myrna Loy ja Billy Mayerl. Astrid eli 1907-2002. 50-luvun alussa Katin jenkkiheila Bobin isä valitti et parin sukupolven perästä eivät amerikkalaiset enää osaa sisälukua. He istuvat liimautuneina radio-ja televisiokoneisiinsa ja selailevat Comic bookia, jonka vähäisen textin he hädin tuskin kykenevät tavaamaan. Oikeassa oli. Aar juu reisi? Resitent is Ruuman. Oli siis 50-luvulla. Nau resitent is
        ellauri058.html on line 93: Niin, New Yorkin ihmiset olivat hurmaavia. Heitä oli monta eri lajia. Minulle, joka en aikaisemmin ollut nähnyt kerrallaan enempää kuin yhden neekerin, oli Harlem suorastaan seikkailu. Aikaisemmin olin luullut, että pienet juuri syntyneet porsaat ovat suloisimmat kaikista luoduista, mutta siinä erehdyin. Neekerilapset ovat suloisempia. Sano Astrid Lindgren vaikka tietää, että on suoranainen loukkaus sanoa neekeriä neekerixi. Nehän on afroamerikkalaisia eli värin ihmisiä. Onx eteläaahrikasta tullut buuri afroamerikkalainen? Onhan sekin värillinen, vaaleenpunuri.
        ellauri058.html on line 101: Demokratia oli Hellaassa laahuxen diktatuuria (paizi ettei oikeasti ollut, vain pieni vähemmistö oli ns. vapaita, loput orjia). Res publica oli Roomassa patriisien oligarkiaa. Sama touhu jatkuu ryssissä ja jenkeissä. Keskilännen publikaanit on persuja, köyhtynyttä white trashia joka koittaa pitää värillistä laahusta poissa tontilta. Nää on mun maita ei tartte oravien tulla tänne mesomaan. Minähän sen oravan myrkytin. Ite on koko konkkaronkka vitun mamuja. People of pink color. Palefaceja. Vahinko ettei inkkareilla ollut ympäristömyrkkyjä. Olisivat syöttäneet maahantunkijoille maissin sijaan mikromuovia. Matut sano kiitos ja päästi punasulat pois päiviltä. Sen kunniaxi vielä järjestävät kiitospäiviä.
        ellauri058.html on line 107: Ei, on aivan välttämätöntä että neekerit ainakin muutamia vuosisatoja pidetään vielä paikallaan, kunnes he ovat ehtineet vähän sivistyä. Minä väitin että siinä tapauxessa olisi syytä myöntää hieman enemmän varoja heidän sivistämisexeen, ja lisäsin etten pitänyt hengenvaarallisena, vaikka heille sillä aikaa osoittaisikin hieman tavallista inhimillisyyttä ja ystävällisyyttä.
        ellauri058.html on line 113: Apinajuttuja. Mikään ei ole tähän päivään muuttunut eikä tule muuttumaan. Apinat läjän päällä mätkii apinoita pohjalla. Ennen, nyt ja maailman tappiin, joka ei onnex ole kovin kaukana. Ainakaan tän apinan osalta.
        ellauri058.html on line 115: Luisianan neekerien jälkeen vähemmistövuorossa on järviseudun ruozalaiset ja inkkarit. Hurrilokarit nai inkkarineitosia aika ennakkoluulottomasti ja opetti niille hirsimökin tekoa. Hiawathasta on ollut puhetta, ja Roopen pikkuinkkareista jotka puhuu Kalevalan mitalla.
        ellauri058.html on line 119: Nyt on valtaosa inkkareista tullut tien traagisempaan päähän, jälellejääneet on deekuja tai kuolee koronaan. Ruozalaiset mamut laulaa päälle Land du välsignade Björlingin Jussin tahdissa. Lindgrenin Kati kastelee nästyykejä.
        ellauri058.html on line 148: Tuhannet suomalaiset joutuvat pohtimaan, missä vaiheessa heidän on ize otettava vastuu ja päätettävä vanhempien päivät niiden puolesta. Lapsille tilanne on vaikea, surullinen ja sydäntä raastava. Isän tai äidin heikentyminen on muistutus myös siitä, että omakin elämä lähestyy loppuaan. Lisäxi vanhempien persoonallisuus voi muuttua, ja se voi tuntua ahistavalta. Niistä voi tulla vihaisia ja kauhu kaunaisiakin. Keski-ikäisten ei kuitenkaan pidä yxioikoisesti päättää vanhempien puolesta, vaan iäkkään ihmisen mielipidettä on ensin kuunneltava, ja vasta sitten heivataan. Pohdittava eri vaihtoehtoja, ja valittava niistä se mikä on mukavinta izelle. Senioreille onkin tarjolla monia asumismuotoja, kuten pienryhmäkoteja, tehostettua asumista, vanhainkoteja, laitoshoitoa, pakkohoitoa, kuritushuonetta, kovennettua, ja tietysti se tuttu laatikko.
        ellauri058.html on line 150: Perusteellinen vikittelykään ei aina auta, on vaan käveltävä vanhuxen heikon tahdon yli. Näin toimi esimerkkitapauxemme Satu Pesonen (nimet kuten henkilötkin kexitty). Hänen äitinsä Irman muisti ei toiminut kuten ennen, eikä suolikaan. Koitettiin saada lähetettä terkkarista, mutta huonolla menestyxellä. Huoli vanhempien suolesta on raastava, onnexi ei sitä tarvi kantaa kauan. Irmakin alkoi hieman laihtua. Satu Pesonen ja muut sisaruxet alkoivat toden teolla huolestua äidistään, kun tämä yhä useammin poistui ahtaasta asunnostaan omille retkilleen. Usein jouduttiin hälyyttämään poliisit. Pamputus ei tehonnut, joten hoivakotiin heivaaminen jäi vaihtoehdoxi. Äiti oli sitä mieltä että hän kyllä pärjää. Jos poliisi ei auta, voi koittaa lääkäriä. Vanhuxet usein kunnioittaa valkotakkia. They're coming to take me away haha, they're coming to take me away.
        ellauri058.html on line 164:

        Tähän vois repostella työlästyttäviä työläiskirjailijoita kuten Toivo Pekkanen ja Väinö Linna. Vertauxen vuoxi vois ottaa pitkästyttävän rakennusmestarikirjailijan Kaarlo Alvar Päätalo. Sit kertauxen vuoxi ikävystyttävät insinöörikirjailijat Hyryn ja Tuurin Antit. Hännänhuippuna tympäsevät teeveestä tutut mainostoimittaja-julkkishaamukirjailijat Jari Pervo ja Kari Kotivalo. Kai Hirvasnoro (2002, K) käskee unohtamaan ”samaa levyä loputtomiin vyöryttävän” Jari Tervon, sillä suomalaisen nykykirjallisuuden johtava humoristi on Kari Hotakainen. Pah, ikäviä perusssuomalaisia setämiehiä koko lössi.


        ellauri058.html on line 174: Hemmetin Väpi. Sitä pälvöttiin jönäin väpähtäjänä. Väpi hommas sähköt koko kylään. Todistaa hämeenkyröläinen mökkinaapuri Kalle Kahjo. Taasko Hämeenkyrö? Puuttuu vaan et Tuomas Kyrö olis Hämeenkyröstä.
        ellauri058.html on line 180: Toivo Pekkanen oli kotkalainen duunari. Lapsuus-kirja on kirjoitettu aivohalvaustoipilaana, ja siltäpä se vaikuttaakin. Sen eka muisto on kun leikkikaverit leikki hautajaisia ja Topista lavastettiin vainajaa. Toiset lapset tunki sitä arkkuun. Se juoxi parkuen turvaan äiskän luoxe. Siitä lähtien se on (oli) tajunnut että jokainen päivä on uusi eilinen.
        ellauri058.html on line 186: Alusta alkaen Topi vaikuttaa hymistelevältä setämieheltä. Läski väkkäränä pyörähtelevä äiskä Kärpänen ei ollut mitään vaitonaiseen iskään verrattuna, joka salaa supisi Topille kiikkutuolissa jumalasta ja pohjantähdestä. Meidän talo Omatuki on rautatieläisten kivimiesten tekemä. Topistakin tuli kivimies, tai no seppä. Sen mielestä oli noloa et iskä kuskas vesi- ja laskiämpäriä äidin käskystä kuin joku palvelija.
        ellauri058.html on line 188: Äiskä oli iskää nuorempi ja iloluontoinen. Niillä oli alivuokralaisena nuori sähköttäjä jota äiskän teki mieli bylsiä. Iskä vaan murahteli ja supisi salaa autistipojallensa jumalasta kiikkustuolissa. Ei ihme että äiskä kävi kuumana. Sit iskä sai ne kiinni kamarista ize teossa ja läähätti vihaisena. Topi heräs siihen ja pelästy. Iskä rauhoitteli sitä aa aa lullaa. Seuraavana päivänä iskä oli taas töissä ja äiskä hyräili tyydytettynä. Sellaista menoa työläiskorttelissa. Ei ihme että pojastakin tuli autisti.
        ellauri058.html on line 195: Koulupainoxen takakannen kuvasta voi jo päätellä et Topi on hymistelijä. Se ja Väpi on selkeesti porvariston luottovankeja, joita luetetaan koulussa kuin Schilleriä Saxassa. Pekkanen on ennen kaikkea vakavaozainen ajattelija, joka patrioottisin tunnuxin pyrki lähentämään eri yhteiskuntaluokkia.
        ellauri058.html on line 197: Vanhemmiten sekin rupes mystikoxi. Näitähän on piisannut. Hiljasexi meni niin kuin iskäkin. Kuoli aivohalvauxeen viisikymppisenä akateemikkona. Tulix Väpistäkin akateemikko? Joo, jopa tieteen sellainen. Näin ne suurvisiirit vaiennetaan etteivät pyri kalifixi kalifin paikalle.
        ellauri058.html on line 199: Pekkanen halvaantui vaikeasti 1949 ja joutui opettelemaan uudelleen kaiken aina puhumista ja kävelemistä myöten. Toipumisen aikana syntyi kuitenkin hänen lapsuudestaan kertova Lapsuuteni-teos, joka sai erittäin alentuvan myönteisen vastaanoton. Vuonna 1955 Pekkanen valittiin yllättäen akateemikoksi V. A. Koskenniemeltä vapautuneelle paikalle. Vaakku varmaan pyörähteli haudassa kuin Iita Kärpänen. Akateemikkona hän ehti olla vain kaksi vuotta, sillä hän kuoli aivoverenvuotoon 30. toukokuuta 1957 ollessaan Kööpenhaminassa luontaishoitolassa toipumassa.
        ellauri058.html on line 203: Pitäs lukea noi Musta hommio ja Inkerin romaani, jonka käsikirjoitus valmistui jo 1940-luvulla mutta jota ilmeisesti rähmälläänolosyistä ei julkaistu ennen kuin 2002.
        ellauri058.html on line 206: Se oli vuosia Pekkasen ystävän ja tukijan Ester Kankkusen arkistossa. Olikohan Esterin kankkunen yhtä pyörähtelevä kuin Iita Kärpäsen? Sieltä käsikirjoituksen löysi kirjailija Matti Mäkelä. Mäkelä on kirjoittanut Pekkasen elämäkerran, joka on tänä (minä?) syksynä julkaistu nimellä Leveäharteinen ajattelija. Topi parka ajatteli päänsä puhki. Kotkan pojan selkäranka tuli läpi hatusta.
        ellauri058.html on line 213: Jo pienen lehteilyn perusteella Salama on työväenluokkainen laahustelija. Kaik on kurjaa ja tulee vielä kurjempaa kun lättähatut roimii toisiaan. Kiskoin kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Tätä virkettä siteerasi Eski Saarinen vaikuttuneena Handen kirjasta minä, Olli ja Orvokki.
        ellauri058.html on line 222: Jari Tervo sai sairauskohtauksen 12. joulukuuta 2015 esitetyssä Uutisvuodon 600. juhlalähetyksessä. Mutta no such luck, se jäi henkiin. Tammikuussa 2017 Tervo ilmoitti lopettavansa Uutisvuodon. Ihme kyllä loput jatkoivat. (Nää Uikipediasivut ei ole ihan ajan tasalla, ei koko Have I got news to you-formaattia enää julkaista. The final episode aired in May 2018. Eihän siitä mitään tullut ilman Pervoa.)
        ellauri058.html on line 226: Kustantaja Anna-Riikka Carlson (ei kai meille sukua?) WSOY:ltä kommentoi Tervon lähtöä Ilta-Sanomille.
        ellauri058.html on line 228: – Tuli tämä vähän yllätyksenä ja tietysti olemme pettyneitä. Ymmärrän kyllä, että hänellä on pitkä side Harri Haanpään (ei kai Pentin sukua?) kanssa, ja lähtöpäätös liittyy siihen. Ei tässä ole sen suurempaa dramatiikkaa, Carlson sanoo.
        ellauri058.html on line 234: Tervon lähtöpäätöksestä tulee väistämättä mieleen toisen mainetta niittäneen kirjailijan, Sofi Oksasen päätös jättää WSOY.
        ellauri058.html on line 269: Hotakainen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvun alussa runoudella. Hänen esikoisteoksensa on vuonna 1982 julkaistu runokirja Harmittavat takaiskut, joka on tunnelmaltaan, miljööltään sekä aiheiltaan hyvin suomalainen. Vuonna 1985 ilmestynyt teos Kuka pelkää mustaa miestä esittelee arkisia aiheita. Kirjojen teemoja ovat yksinäisyys ja rakkaus, mutta runojen perussävy ei ole pessimistinen tai surullinen, vaan lähinnä ironinen. Runokokoelmat Hot (1987) ja Runokirja (1988) ovat edellisiäkin vauhdikkaampia, arkisempia ja humoristisempia. Niissä on sama henki kuin hänen aikaisemmissa teoksissaan. Hotakaista on kutsuttu jo esikoiskokoelmastaan asti ”velmuksi kielipeluriksi”, joka käyttää paljon vertauksia ja sanaleikkejä ja vie niiden käytön pitkälle. lähde? Vuonna 1989 Hotakainen sai Runokirjasta Kalevi Jäntin palkinnon. Kielipelimies, sehän on kuin tämä paasaaja.
        ellauri058.html on line 274: Useimmissa Hotakaisen romaaneissa ollaan arjessa, tavallisessa Suomessa. Hän kuvaa kirjoissaan maaseutua tai lähiöelämää sekä ruumiillista työtä tekeviä ihmisiä. Syntisäkki (1995), Klassikko (1997) ja Iisakin kirkko (2004) ovat kaikki kuvauksia suomalaisista miehistä. Hotakaisen varsinainen läpimurtoteos oli osin omaelämäkerrallinen Klassikko, joka oli vuonna 1997 Finlandia-palkintoehdokas. Siitä tehtiin myös elokuva vuonna 2001. Vuonna 1997 Hotakaisen lastenkirja Ritva oli Finlandia Junior -palkintoehdokas. Vuonna 2000 ilmestyi nuortenkirja Näytän hyvältä ilman paitaa, joka on tarinakokonaisuus helsinkiläisistä nuorista ja heidän elämästään. Kirja sai ilmestymisvuonnaan Topelius-palkinnon.
        ellauri058.html on line 276: Hotakaisen vuonna 2002 ilmestynyt romaani Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon, ja kirjasta tehtiin myös samanniminen elokuva. Hotakainen sai romaanista Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Kirjan päähenkilö haluaa keskitasoisen, järkihintaisen omakotitalon, mutta Helsingin asuntomarkkinoilla se on melkein mahdotonta. Kun valtaosa suomalaisista haluaisi asua omassa talossa, romaani osuu suureen unelmaan. Kirja on käännetty yli kymmenelle kielelle. Sitä olisi opettavaista verrata toisen kodinrakentajan tuotantoon, nimittäin Antti Hyryn.
        ellauri058.html on line 292: (Lähde: lehtilehti.fi)
        ellauri058.html on line 313: Ei helkkari kyllä nää setämiesten lukuromaanit ja bestsellerit on iso mynnähdys. Niiden perussuomalaisuus herättää vaan noloakin nolompaa myötähäpeää.
        ellauri058.html on line 324: Helenan naisnäkökulmat on aivan vitun täynnä setänarsismia ettei voi uskoa. Ja sit tät ziljoonasta akenttitarinasta tuttua varustelua ja treeniä. Anaalis-obsessiivien peitonalusnamua. Sivistymättömiä kielivirheitä. Juoxiessa. Olivat aina auttanut minua. Pariisin Gard du Nordin rautatieasema. Säälittävää izesääliä kotirintamamiehistä. Puhasta puppua. Ja ilotonta epähauskaa vizinvääntöä omakotiasukeista Ilmari Pimiän kustannuxella, joka oli Olavi Homopaavilaisen lapsuudentoveri. Imi P. Imijä oli karjalaisrunoilija ja piirustuxen ope. Kieriskeli Olkkarin kanssa saunassa ja sen jälkeen lumessa. Liha liikkuu siellä ja kutaa on, häntä koipien välissä tuuhettuu.
        ellauri058.html on line 333: Olen tavallinen ihminen. En ole vähääkään epätavallinen, yxilöllinen tai persoonalinen. En ole se, joka luulin olevani: räjähtävän, koko maailman pirstaleixi lyövän rokkikappaleen kertosäe. En ole se, jollaisesta näin unta, olen se jollaisexi olen nyt herännyt.
        ellauri058.html on line 338: Ize asiassa kuultuna typerässä Suomi Sata haastattelussa ei Hotakainen kehtaa ihan suoraan sanoa et tää kirja on koirankopin katolta lipsuvan setämiehen hätähuuto. Top dogin kynnet ropisevat irti kattohuovasta. Kari Hotakainen: “Kun suomalainen mies muutti maalta kerrostaloasuntoon, hän muuttui häkkieläimeksi”. Karin pulssi nousi kirjottaessa Virtasen Matin tahdissa. Toi hullu juoxentelu on suoraan izeään Karia. Ja naisten erityisesti asuntovälittäjättärien ja hieromapotilaiden sanallinen kohtelu on ala-arvoista kuten ainakin naisvihaiselta setämieheltä. Niiden kohalla Hotakaisen naisviha on aivan tapissa. Onko se äänitarkkailijan vaiko äidin syytä, mene tiedä.
        ellauri058.html on line 344: Lähestymiskielto / eturintama
        ellauri058.html on line 352: Lähentely
        ellauri058.html on line 370: Fanaattisesta ruohonleikkuusta olen Karin kanssa kyllä samoilla linjoilla. Ja jalkaväenkenraali Ehrnroothista: korisevalla äänellä puhuvaa jalkaväenkenraalia kuunneltiin kuin suonsilmäkkeestä nostettua meediota, kaikki mitä hän sanoi vertautui jumalansanaan. Mixi tuota vähäjärkiseltä vaikuttavaa ärrävikaista kenraalia kuskattiin kuzuilta toiselle kuin paavia. E.Saarinen lähti tohon mukaan täysillä. Oxettavaa. Ämpäri!
        ellauri058.html on line 372: Mut muuten Kari-Matti on hyvin vastenmielinen. Rupusakkia. Pahansuopia pakko-oireisia persumiehiä. Mixi ihmeessä Masa luulee et toisten omakotitalot jotenkin kuuluu sille? Se on narsisti, ilman muuta. Eze jaxaakin Kari sitä vekuttaa et mix on setämiesten asia nyt niin huonosti et naiset saa muuttaa kotoa jos niitä vaan ihan vähän suutuspäissään hotasee. Ennen oli meillä paremmin. Eitää ole romaani tää on persusetähotaveteraanin pamfletti. Eikä tää ole ilmeisesti sattumaa, vaan porilaisen expunkkarin syvintä sielunelämää. Sillä Hotapojan uusimmasta tulee Herlarissa hyvin samansuuntsinen tuomio:
        ellauri058.html on line 374: Maaseudulla asuu hiljainen viisaus, josta kaupunkilaiset eivät voi ymmärtää mitään – Kari Hotakaisen uutuus­satiiri naurattaa ääneen kunnes se lässähtää.
        ellauri058.html on line 390: Mitäs näistä mulle tuli kun luin Hotakaista? 1) tunnistaminen: juu tää kirjoittaja on nähtävästi täysi paskiainen; 2) lumoutuminen? no kyllä ei. 3) tieto? jotain asutustilastoja, sekä varmistunut tieto siitä et Hotakainen on täysi paska; 4) järkytys: mitä ihmettä? Miten tästä on voinut tulla joku bestselleri? Onx Suomessa tosiaan noin paljon persuja? No onhan niitä, ääniosuus on noin viidennes.
        ellauri058.html on line 392: Uudessa ajassa välttämättä kirjailijan intentiot, mitä kirjailija on tarkoittanut teoksella sanottavan, eivät aukene samalla tavalla kuin aikalaisilla. Arto Haapalan mielestä intentioiden tunnistaminen ei edellytä kirjailijan mielen sisään menemistä eikä välttämättä edes kirjailijan elämän tarkkaa tuntemista. ”Usein intentiot näkyvät teoksesta. Teos voi jopa olla luotettavampi kirjailijan toiminnallisia intentioita koskeva tietolähde kuin kirjailijan omat myöhemmät lausunnot.”
        ellauri058.html on line 394: No tietysti varsinkin kun järbä tieten valehtelee esim säilyttääxeen nuppinsa, kuten Milton. Mut tääkin selviää kun sen taustoja vähän kaivellaan.
        ellauri058.html on line 396: Haapala päätyy kuitenkin izensä kanssa konsensukseen siitä, että intentioiden ymmärtämiseen vaikuttavat teoksen syntyajankohdan ja kielellisten konventioiden tietous sekä kirjailijan elämän tuntemus. Elämä ja teos! Teoksen tulkitsija ei voi syrjäyttää ulkopuolisten lähteiden käyttöä eli kontekstin huomioimista juurikin sen takia, että mikään teos ei synny tyhjiössä. Haapala kutsuu kontekstin huomiottajättämistä metodiseksi virheeksi. (Haapala 1991: 92–93.)
        ellauri058.html on line 404: Aika isoja mynhiirejä graduntekijä lähti siirtelemään tässä. Onnexi filosofi Lammenranta on sillä apuna. Kriitikko voi koittaa tutkiskella teoxen välineellisiä arvoja, blogisti saa toki vaan mutustella mutua. Tykkäsinkö vai enkö tykännyt.
        ellauri058.html on line 414: Esteettistä kriitikkoa kuvaa se, että hän voi olla lehtimiehen sijaan myös kirjailija. Tämän ajan kriitikoita luonnehditaan asiantuntijakriitikoiksi, ja he kirjoittavat ensisijaisesti esteettisistä lähtökohdista. Kirjallisuuden ymmärtämistä lisäsi se, että kriitikko oli sisällä kirjallisuuden kentässä.
        ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
        ellauri058.html on line 424: Journalistinen kriitikko on kaikkein lähimpänä suurta yleisöään. Kriitikko pyrkii tällöin kirjoittamaan selkokielellä ja kiinnostamaan mahdollisimman suurta lukijapiiriä. Yleensä tämä on itsetarkoituksellista ja yleisön makua kosiskelevaa. Hurri toteaa, että monet aikakausi-ja iltapäivälehdet saattavat toteuttaa tämänkaltaista kritiikkiä. (Hurri 1993: 51.)
        ellauri058.html on line 428: Kritiikissä arvioidaan teoksen hyvyyttä tai huonoutta. Mutta mitä on hyvä kirjallisuus? Kimmo Jokinen (1997) sivuaa hyvän kirjallisuuden kriteereitä tutkiessaan suomalaista lukijamaisemaa. Hän huomaa eron tavallisen lukijan ja kirjallisuuden ammattilaisen eli kriitikon välillä. Tavallinen lukija odottaa sitä, että kieli on tuttua ja se on riittävän nopealukuista ja helppoakin. Aiheiltaan teokset ovat arkipäiväisiä. Henkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja kerronta kytkeytyy henkilöiden kautta tavalliseen, yleensä työn, perheen ja läheisten ystävien täyttämään arkeen. Lisäksi hyvä kirjallisuus on todenmukaista. Lukijat ovat tarkkoja teosten faktoista. Vaatimus realistisuudelle tosin on voinut muuttua 2010-luvulle tultaessa varsinkin nuorten keskuudessa scifi-ja fantasiabuumin ansiosta. Tuija Saresma (2013) näkee fantasian suosion nousun mahdollisena vastaiskuna realistiselle fiktiolle. ”Kaunokirjallisuudelta toivotaan nykyisin --viihdettä ja fantasiaa, jännitystä, velhoja ja magiaa, tieteisspekulaatiota tai romantiikkaa.” (Saresma 2013: 241.)
        ellauri058.html on line 435: Hitto tässähän tää nyt on, checklist hyvälle kirjallisuudelle. Kimmo Jokinen voittaa! Hyvä Kimmo! Käydäänpäs tällä kriteeristöllä läpi vähän Hotakaista.
        ellauri058.html on line 441:
        Jerry Cottonin tasoa. Mut Jerryjähän kirjoittikin oikea kirjailija, nimittäin joku Raivio. Ei kuitenkaan se pieni Kari.

        ellauri058.html on line 444:
        Juoxuhauta on nähtävästi tähdätty keskiälyiselle persumiehelle. Eli äly hoi, järki älä jätä.
        ellauri058.html on line 454: Äidinkielen opettajat ja kirjastoalan työntekijät ovat yleisimpiä kirjablogin kirjoittajia. (Jalkanen & Pudas 2013: 56–58, 67–88.) Teetin itsekin blogisteille pienemmässä kaavassa olevan kyselyn, jossa kysyin heidän ikäänsä, sukupuoltaan, ammattiaan, koulutustaan ja asuinpaikkakuntaansa. Tämän avulla pystyn luomaan heistä lukijakuvaa. Lähetin kyselyn kaikille 43 kirjoittajalle ja sain vastauksen 24 kirjoittajalta, jolloin vastausprosentti on 56 %. Saamani tulokset vastasivat pitkälti Jalkasen ja Pudaksen saamia vastauksia. Yleisesti luonnehdittuna tyypillinen kirjablogisti on eteläsuomalainen korkeakoulutettu 38-vuotias nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Tarkemmin analysoituna ikähaarukka on 20–65 ikävälillä. Kaikkein eniten vastaajia oli 20–29 ja 30–39-vuotiaiden ikähaarukasta. Heitä on yhteensä 14 kappaletta. Yllättävintä oli havaita, että aineistossani oli muutama eläkeikäinenkin. (Katso tarkemmin Taulukko 1.)
        ellauri058.html on line 462: Ihan jännittää kuulla, mitä tämä porukka on mieltä kotirintamamiehistä. Oliko Kari-Matti oikealla asialla vaiko eikö? Ize Kari panee jopa naispoliisi Maritan peukuttamaan nyhjäkettä. Nyhjäkkeeltä oli opinnot jääneet kesken niinkuin Karilta. Se oli psykopaatti niinkuin nähtävästi Karikin.
        ellauri058.html on line 468: Juoksuhaudantien Matti Virtanen nähdään blogiaineistossa ainoastaan negatiivisesti. Hänen tekojaan tai luonnettaan ei ymmärretä, ja hän on muutenkin ahdistava. Häntä ei voi edes ottaa huumorimielessä, niin yliampuviksi hänen tekonsa mielletään. (Kaisa 2012,B;Sara 2011, B.) Myös pohditaan, miksei kukaan puutu hänen toimintaansa. Onko hän niin syrjäytynyt, ettei kukaan huomaa häntä? Riina(B)kysyykin, ”ovatko [Matin] kanssaeläjät oikeasti niin sokeita ja omaan napaansa tuijottelijoita kuin Hotakainen antaa ymmärtää?”
        ellauri058.html on line 478: Ookei, tän perusteella ei tarvi enempää Hotakaista plärätä. Se on jo Juoksuhaudantiestä nähty. Vaikea uskoa että sitä pidetään humoristina. Taiwanilaisessa A Sun leffassa naurettiin vaan kerran: kun vankilasta vapautunut heebo pyysi uhriltansa anteexi että oli katkassut siltä käden, uhri nauroi kovaa ja ilottomasti. Hotakaisen huumori on vähän saman tasosta.
        ellauri058.html on line 489: Toppuuta tok. Kohta on Suonenjok. Helena Ahonen-Myka niminen käpistelijätyttö oli Rautalammilta. Sillä oli 30K lukematonta sähköpostia. Se heitti sitten hanskat naulaan ja lopetti opistokäpistelyn kuin seinään 2010.
        ellauri058.html on line 494: Hotakainen hörppii kahvia ja tupakoi. Kirjailija Kari Hotakainen ylistää edesmennyttä Princeä. Hotakainen sytyttää tupakan ja innostuu muistelemaan Princen salamyhkäistä persoonaa. Kirjailija ottaa poptähden kuoleman erityisen raskaasti, sillä 57-vuotiaana kuollut Prince, koko nimeltään Prince Rogers Nelson oli hyvin lähellä 59-vuotiaan Hotakaisen ikää.
        ellauri058.html on line 502: Eräs lukija möläytti hänelle jalkakäytävällä, että hankki romaanin vain koska se oli palkittu. “Hirveä kirja!” mies ähkäisi. Hotakainen on kuullut myös marinoita, ettei kirja auttanut ollenkaan rintamamiestalon ostossa. Toki hänen arkensa muistuttaa monen miehen arkea. Vaimo Tarja on äänisuunnittelija televisiossa. (Ennen se oli tarkkailija.) Tyttäret Roosa ja Kaisa ovat kahdentoista ja viiden. Perhe asuu omakotitalossa Pakilassa, isännän tarkennuksen mukaan erillistalossa. Taloyhtiöön kuuluu kolme taloa, joista jokaisella on oma pieni piha. Hän irvistää. “Pihan pienuus on siunaus. En ole mikään multanäppi.” Silti vittu Pakilassa omakotitalossa. 2 tyttöä. Taaskin vain halkiohaaroja. Ei jaxanut toistoja yhtä monta kuin isäpappa, joka teki vielä 77-vuotiaana gradua. Ei jäisi siltä opinnot kesken.
        ellauri058.html on line 514: Perza Lässylän sotaromaani Kerron päin mäntyä on veretön kuin Perza ize. Paljon on seliseliä, könpelöitä lauseita. Kaikki selitetään rakkaalle lukijalle, neuvoja satelee neuvottomalle, hyvä ettei jää mikään epäselväxi. Einarin ahterissa käy kylmiä ja kuumia aaltoja. Einar sairastuu epsanjantautiin nääs. Einarin Elsa-vainajalle puikkaamalla Taimilla on jo 2-vuotiaana sirot sääret. Miehiltä käy lastenteko liukkaasti. Satamien tytöt ovat pehmeitä ja kuumia. Liha liikahtaa. Lindroos kuluu pönttöuunin kyljessä kuin talvitakki. Elsa saa Einarilta toisen tartunnan. Ei pääse teholle vaan ottaakin ja kuolee siihen. Taimi jää isosisko Ainolle. Pastori Viksund köhii hihaansa. Perza pelkää vähän kärpäsiä.
        ellauri058.html on line 537: Monet historioitsijat ovat käyttäneet Päätalon teoksia lähteinään tutkiessaan Koillismaan yhteiskunnallisia oloja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä, koska seudun elämästä ei ollut ennen Päätaloa – lukuun ottamatta vero- ja käräjäpöytäkirjoja – kirjoitettu juuri mitään. Ylläri. Päätalon jälkeenkään siitä tuskin kirjoitetaan juuri mitään.
        ellauri058.html on line 551: Aloittaessani Haanpää-tutkimustani 2010 soitin Karoselle ja pyysin tapaamista. Tarkoitukseni oli haastatella häntä ja muita johtavia Haanpää-tutkijoita ja liittää heidän tuoreet näkemyksensä osaksi lähdeaineistoja.
        ellauri058.html on line 557: Komppania K:n suomennoxen sotatermeistä Karonen löytää virheitä, hänen mukaansa esimerkiksi 'automaattikivääreitä' ei käytetty ensimmäisessä maailmansodassa. Suomentaja Janne Tarmio toteaa vastineessaan Karoselle, että hän valitsi käännökseen termin "automaattikivääri" lähdeaineistoon tukeutuen. Amerikkalaisilla oli sitä paitsi ensimmäisessä maailmansodassa käytössä MI918 BAR, jonka luontevin vastine historiallisissa yhteyksissä on hänen mukaansa juuri automaattikivääri.
        ellauri058.html on line 571: Kriitikko Karonen totesi puheessaan, että urheiluselostajat eivät ole panomiehiä. Panna-verbi kun on nykysuomessa erittäin vähän, jopa aivan liian vähän käytetty hyvä verbi. Ja mistä syystä sitä pelätäänkään käyttää? No koska joidenkin mielestä sillä viitataan vain ja ainoastaan seksiin. Siksi kiekkoa ei ikinä panna maaliin, vaan se joko lauotaan, ujutetaan, isketään tai tällätään. Karonen kaipaa lisää reilua panoa.
        ellauri058.html on line 573: Kuru-laiva kaatui Näsijärvellä vuonna 1929. 138 ihmistä hukkui. Tarinan mukaan Helsingin Sanomat lähetti paikalle "lentävän reportterin", joka ensimmäisessä raportissaan maalaili: "Juuri toimittajamme tullessa paikalle aivan kuin tilauksesta yksi ruumis pulpahti pintaan".
        ellauri058.html on line 583: Karoliina Timosen Kirjeitä Iijoelle lähestyy kirjeiden muodossa Iijoen törmien naispuolisia henkilöitä. Päätalon lukijoista iso osa on naisia, korostaa Timonen.
        ellauri058.html on line 587: Timonen tarjoilee 1930-luvun Iijoelle meidän 2010-lukumme muotia, ”sukupuoli-identiteettien” monimuotoisuutta ja ”seksuaalista suuntautumista”. Mitähän suuntautumiseltaan epäilyksenalaiset Lahti-Vappu ja ”mulukkuemäntä” Aapro sanoisivat noista hienoista termeistä? Samaa varmaan kuin Vesku-setä: nykyajan hömpötyxiä.
        ellauri058.html on line 589: Kalle sortui #metoo -rikoksen poluille jo nuorena 1930-luvulla kuherrellessaan, kun työnsi sormensa palkollis-tytön alushousujen lahkeesen. ”Kyllä torjunta pitäisi heti uskoa”, opastaa Timonen. Kuinka se Kalle nyt sillä tavalla. Vesaa tuppaa vähäsen hihityttämään. Pornoa!
        ellauri058.html on line 593: Timonen tähdentää ”nykynaisen näkökulmaa” yhä uudestaan, vaikka toisaalta ”historian naisia on hyvä tarkastella omassa kontekstissaan”. Tahallaan kai hän tarjoilee naisille ”selviytymisstrategiaa”, ”resilienssiä” ja ”camp-tyyliä”. Hän kysyy Ruijassa 1860-luvulla eläneeltä Lahti-Vapulta: ”Oliko siellä myös vilkasta sosiaalista elämää ja seurustelua?”
        ellauri058.html on line 603: Kasa Veronen siteeraa lisäksi väärin, sanoo Leena Kirstinä os. Horppu, kirjallisuuden professori ja Väinö Kirstinän jälkimmäinen puoliso. "Hän luottaa liiaksi ulkomuistiinsa niin kuin taannoin Päätalon punahongan palan tapauksessa." Mikähän tapaus sekin oli? Nimeä ei löydy.
        ellauri058.html on line 605: Syksyllä 2013 saatiin Helsingin Sanomissa seurata Matti Salmisen ja Vesa Karosen kiivasta sanailua liittyen Pentti Haanpäähän. Salminen oli juuri julkaissut Haanpäästä uuden elämäkerran, jossa hän omien sanojensa mukaan kääntää nurin koko kirjailijan “virallisen” historian. Itsetietoinen tyyli ei saanut pitkän linjan Haanpää-tutkija Karosta syttymään (Vesa Karonen: Reportaasi Pentti Haanpäästä jättää teokset sivuosaan, HS, 15.9.2013).
        ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."
        ellauri058.html on line 629: Jos olisin tiennyt, mihin lähden, en tiedä olisinko lähtenyt. Olen toistellut mielessäni tätä lausetta moneen otteeseen parin viime vuoden aikana, mutta juuri nyt ei kaduta. Jaxaa jaxaa se on meillä Päätaloilla ihan deviisi.
        ellauri058.html on line 637: Sillä oli joku eka vaimo minnes se sen kähni? Liitinkiinkö laitto?
        ellauri058.html on line 647: Onse kiva että Kalle sai nuoruuden valmiiksi vaikka Helvin ja Annan kustannuxella. Siitähän tuli sille hyvää romaaniainesta.
        ellauri058.html on line 652: Viimeisenä ja vähäisimpänä setämiehenä voisi mainita Pekka Mäkelän, joka kuoli izeaiheutettuun maxasyöpään mun ikäisenä viime vuonna. Maxa sanoi pox, kestettyään läpi koko elämän.
        ellauri058.html on line 653: Pekasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennenkö tutustuin lähemmin kaima Hannuun ja vahingossa sattui hyllystä käteen Pekka. Vieläkään en ole mitään siltä lukenut, mut käyhän tää multa ilmankin.
        ellauri058.html on line 657: "Kun olen nyt lueskellut Pitelemättömän tekstiä, huomaan, että menen aika nopeasti ne kohdat, joissa minulla on kova hätä. En halua pysähtyä niihin.” Menin salamana vessaan ja vedin viivana housut alas, mutta paska ehti ensixi.
        ellauri058.html on line 658: Sellainen taitaa olla esimerkiksi kohta, jossa teoksen Kaksi vaimoa (1995) tähden sovinistisen panomiehen maineessa ollut mies arvioi niitä häpeän kertoja, kun satunnaisesta sänkytouhusta siellä jossakin ei tullutkaan mitään. Kotonakin hävetti.
        ellauri058.html on line 660: Setämiehenä Pekka vähätteli metoo kysymyxiä. "Kun minua on syytetty metoo-kysymysten vähättelystä, haluan selvennykseksi ilmoittaa, että olen asiassa täysin syyntakeeton uhri, jonka tutkimatta tuomitseminen olisi oikeusmurha. Mun päässä soi ehtimiseen Esa Pakarisen metoo-klassikko 'kuti, kuti, ei saa, voi kun sää olet tuhma'."
        ellauri058.html on line 663: Mäkelä pitää ”vähän kuvitelmana” sellaista, että seitsemän- tai kahdeksankymppisenä alkaisi rikkeettömän auvoisa vaihe elämässä.
        ellauri058.html on line 697: Mannin mukaan talouden elpymiskäyrä lähestyy maata Fennoskandian lounaispuolelta, ja kehittyvä okluusiorintama voi tuoda pienituloisille heikkoa sadetta ja vaatimuksia työttömyysturvan kaventamisesta.
        ellauri058.html on line 724: Herodes on yxi tiernapojista. Joulunajan lapsenmurha saattaa olla tarua. Nihtiä ei ehkä lähetettykään vauvat tappamaan. Onkohan murijaanien kuningaskin tarua? Entä jeesuslapsi? Mihkä täs voi enää luottaa? Pelkkiä vaihtoehtoisia totuuxia.
        ellauri058.html on line 735: Naemanin tauti eli valkohilse eli lepra lähti uppokasteella Hammatin mineraalivedessä. Tästä on maininta Tatu Vaasikiven sellerissä.
        ellauri058.html on line 737: Jippii! Se Elisan jumala on sittenkin todellinen! Pitaali lähti seizemännellä uppeluxella. Kuusi ensimmäistä eivät tehneet midiä.
        ellauri058.html on line 749: Varmaan kolokyntisellä Johixella telttasi Herodiaan siiden tyttären Salomen nähdessä.
        ellauri058.html on line 765:

        Hei täähän onkin antologia!


        ellauri058.html on line 810: 1. I wish to let the reader know that I myself am sexually conservative: I am married, faithful to my wife, and a father. In this review I plead …castum esse decet pium poetam / ipsum. uersiculos nihil necesse est, qui tum denique habent salem ac leporem , si sunt molliculi ac parum pudici. Tää on Catulluxen runosta 16 joka alkaa Pedicabo ego vos et irrumabo. Teivas Oxalan unohtumattomana käännöxenä Suuhun myös peräpäähän teitä tökkään. Siellä sanotaan: Hartaan näät runoniekan siivo olla kuuluu, voi toki värsyt olla toisin; silloin niissä on sukkeluutta, suolaa, pehmeet jos ovat eikä liian siivot. Kovia munia ja pehmoisia värssyjä. Vanhana on pikemminkin toisin päin.
        ellauri058.html on line 821: Ja vastaus lähes kaikkiin kysymyksiin oli myönteinen.
        ellauri058.html on line 876: Jeesus oli lähinnä neuvoton.
        ellauri058.html on line 915: Niin,niin, niin. Mutta jos ja kun oli puhe Tatusta & co. ei ny tartte noita kaikkii muurahaisia tähän TAAS.
        ellauri058.html on line 950: Vuonna 1933 julaistussa Kirjassa Ecluse No 1 Megree on lähdössä varhaiseläkkeelle pöndelle. Slimenon oli vasta 30 vee! Olikohan sillä kolmenkympin kriisi. Kirjassa Maigret 1934 sama tematiikka jatkuu.
        ellauri058.html on line 956: En fait Maigret avait pris sa retraite en 1934, à l'occasion du roman intitulé Maigret et qui aurait dû être le dernier de cette série littéraire. Eläkkeelle lähdöstä on myös täs Eclusessa. Ei kauheen johdonmukaista.
        ellauri058.html on line 962: À trois ans de la retraite, on lui propose le poste de directeur de la P.J., qu’il refuse. Il prendra sa retraite à Meung-sur-Loire, dans le Loiret. Ongiskelee yxixeen joen rannalla. Vähät välittää vieläkään kiltistä susikoiranartusta. Hajamielisesti taputtaa sen päätä. Kaiken painavuuden ja murahtelun takana se on yhtä narsisti kuin limainen Slimenonin ruipelo. Patbrluuna.
        ellauri058.html on line 964: Tää Écluse N:o 1 paljastaa Slimenonin setämiesmäisen narsismin vitun selvästi. Siinä on aivan valtava törkymöykky miehexeen joka tekee vaikka mitä sikailuja, bylsii parhaan kaverinsa vaimolle retardin, kohtelee omaa perhettään kuin jätesäkkiä, mut kun se on Maifretin doppelgänger, pääsee aivan turhasta murhastakin vähällä, saa enintään 2 vuoden kakun, jos sitäkään, Maifret lupailee. Sen läheiset tekee izemurhia ihan joukolla. Vittu mikä sika. Siis Slimenon. Sinänsä vizikästä et Maifret ihmelettää mix törkymöykky Ducraun lytistetty poika tekee izarin. Slimenonin tytär tekee seppukun 60-luvulla. Samasta vitun syystä. Silläkin oli paskiainen iskänä.
        ellauri060.html on line 50: Mitä useamman tehdastuotetun pönttösarjan kazoo, sitä selvemmäxi käy, et geenit ja meemit, jälkeläisten määrä ja rahareviirien kasaus, ne kiinnostaa niin kuvatuxia kuin kazojiakin. Kaikki muu, mukaanlukien välitöntä tyydytystä tuottavat lyxi, sexi ja väkivalta, palvelee vaan samaa asiaa. Aika ikävystyttävää ja tympäsevää. Mut sitähän tää eläminen on.
        ellauri060.html on line 61: Usein kannattaa kärsiä hyvän edestä, esim raamatullisesti 14 vuotta orjuutta Raakelin tähden. Isä ei anna Raakelia avioon, ennen kuin ylkä on palvellut seitsemän vuotta palkatta. Kannattaa silti tehdä työt, että saa unelmiensa tytöt, Laabanin lampaista ja laidunmaista puhumattakaan. Ei Leakaan oikeastaan ollut hassumpi, monessa suhteessa Raakelia jopa parempi. Näin pitää laskea pisteitä, joiden plussien ylijäämää kutsun onnellisuussaldoxi. Elämän tarkoitus, ainakin minusta sanoo Timo, on pitää saldo plussalla mahdollisimman paljon.
        ellauri060.html on line 65: Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.
        ellauri060.html on line 69: Mut hetkinen, ei toi johtopäätös vielä seuraa sanotusta! Siihen johtopäätöxeen tarvitaan vielä pahan ja hyvän skaalojen lexikografinen järjestys. Ilman sitä kaxoispelin strategia on optimi vain jos se on sitä yhtä aikaa molemmissa peleissä. Ja sitähän se ei useimmiten ole, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Tässä tilanteessa on paras antaa höpsismin ratkaista.
        ellauri060.html on line 75: Kun ikää karttuu, ihmisen on luovuttava rakkaista projekteistaan, jos ne ovat pahasti kesken tai muuten kovin vaativia. Uusia projekteja ei kannata aloittaa. Tämä on suuri muutos ikääntyneen elämässä. Aikaperspektiivi on muuttunut niin, ettei se enää salli pitkäjänteisyyttä tai kaukokatseisuutta. Kaikki on nyt lähellä ja pian. Perspektiivi on lyhentynyt tavalla, jota nuorempana ei osannut odottaa, kun ei ymmärtänyt ajan lyhenemisen katastrofia. Ostanko uuden auton? Miksi? Laupeakaan lääkäri tuskin suo ajolupaan oikeuttavaa lausuntoa enää parin vuoden päästä. Sitten joku muu ajaa ja minä ihmettelen kyydissä. Nuorella ihmisellä on ikuisuusprojekteja. kuten uusien kielten oppiminen ja maksimaalinen matkailu. Vanha ehkä matkustaa, esimerkiksi Muovi ja Lelu Oy: n myymälään Keravalle, aina tietoisena matkojen lyhenemisestä ja uusien matkojen kyseenalaisuudesta, Kaikki tapahtuu ajan horisontissa ja vanhuuden kehyksessä, mutta näistä asioista enemmän tuonnempana (jos ehtii).
        ellauri060.html on line 77: Kun projektit lyhenevät ja lakkaavat kiehtomasta mieltä ja sitomasta toimintaa, samalla halut lientyvät ja vähentyvät. Olemme onnellisuuden tavoittelussamme epikurolaisella linjalla.
        ellauri060.html on line 80: Peliteoreettisesti ajatellen hyvän nauttijan ja pahan kärsijän tiimi, jonka yhteispeli voitti Raakelin ja esti ketkuilun, on vanhuxen kallossa nyt hajonnut. Vanhus pelaa minimax strategiaa kahdessa eri joukkueessa: hyvän tavottelijat ja pahan kaihtajat, joiden väliltä puuttuu viestintä ja yhteinen valuutta. Kun mielihyvän utiliteetti lähestyy nollaa, kärsimyxen säilyy ennallaan tai vahvistuu. Mielihyvää tavoitellaan enää vetkusti, kärsimystä kaihdetaan entistäkin lujemmin. Tuloxena on juurikin toi vanhusmainen löllötys.
        ellauri060.html on line 87: Matti Hällin nimi tuli vastaan Maigret puolustautuu kirjan takakannesta. Matti sanoo siinä, että Maigret on dekkareista ehkä sen lemppari. Mutta vain ehkä. Ilmeisesti Matti on izekin kirjoittanut dekkareita. Ja aivan hemmetisti myös muita kirjoja. Vuodesta 1988 lähtien on Ison Paulin ikäinen Matti roikkunut jo nahkurin orrella, kuten sopiikin nahkatyöläisten lapselle. Siltä kuoli äiti pienenä. Åströmin nahkatehdas oli Oulussa. Tehdas oli aikoinaan Pohjois-Euroopan suurin nahkatehdas. Nahkatuotteiden kysyntä hiipui 50-luvulla Lauri Hakulisen huutaessa Pohjois-Haagan parvekkeelta MUOVI! MUOVI! Ois pitänyt vaan kiinni ison turpansa. Nyt on eläinkunta tukehtumassa tähän ihmeaineeseen. Kohta ei riitä elukoita edes kenkänahaxi. Sori riittääpäs, apinan tai lehmännahkoja, lehmiä on jopa enemmän kuin apinoita.
        ellauri060.html on line 92: Maigret chez les flamands mainitsee ursuliinit. Ursuliinit kazoi kaltoin sisään tunkeutuvaa paskalakkia kuin soppaan pörähtänyttä turilasta. Soli deo gloria, jeesuxelle ja sinivuokoille ei midiä.
        ellauri060.html on line 108: T.S. Eliot ei ollut skotti kuten J.A. Hunter eikä huumormiehiä. Kuten Peter Ackroyd ize, se oli todennäköisesti homo. Se selvinnee tästä tiiliskivestä jos jaxan selata. Ackroyd nyt ainakin tunnetusti on. Homopetteri on kirjoittanut elämäkertoja mm. ennen jo paasatuista henkilöistä William Blake, Charles Dickens, T.S. Eliot, Charles Chaplin ja Sir Thomas More. Tokko ne KAIKKI sentään oli homoja? Tiedä häntä. TS Eliot muistuttaa myös Hotakaista siinä, että se koitti pitää yxityiselämänsä izellään. Eipä onnistunut, kiitos homopetterin. Mitähän salattavaa Hotakaisella on? Onko luurankoja kaapissa?
        ellauri060.html on line 118: Toinen lupaavan oloinen kirjalöydöskaxikko on Mihail Solohovin 'Apinakohtalo' plus 'He taistelivat reviirinsä puolesta' 1943 ja Ritva Enäkosken 'Halu, hinku ja haba, eli miten bodaan kantin kestäväxi' 1993. Kansa taisteli, koiraat kertovat, ja vähän naaraatkin. Solohov sai aherruxestaan Nobelin palkinnon 1965, ja jo sitä ennen Leninin palkinnon. Ritva Enäkosken osalta jury on vielä sisällä. On sillä jo Vuoden innostaja -palkinto.
        ellauri060.html on line 122: Höpsistä. Kuten Enäjärvi eikun -koski ize muutamaa lausetta myöhemmin toteaa, apina on kokonaisuus: fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme yhteispeli. Voimme valita asenteemme just yhtä vähän kuin valizemme fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme. Se että löysin Enäkosken kirjan hyllystä oli ns. sattumaa, mutta niin on myös sekin että paatuneena vastarannan kiiskenä en usko sanaakaan mitä Ritva höpöttää. Vai olisko se johdatusta? No Solohovin jäyhät miehet kyllä etevästi pullistivat henkistä habaa. Lukematta edes Ritvan opasta.
        ellauri060.html on line 124: Ritva on President of Finnish Positive Psychology Assosiation. Kuvissa se on pyylevähkö virnuileva porsas. Siis vielä 1 posetiivari, näitähän on mulla jo aika monta. Mixi Ritva?
        ellauri060.html on line 151: Mä oon nyt 68, mitä Ritva oli et-lehdessä 2016! Vaan enpä tanssi lambadaa edes yli 60-vuotiaiden ryhmässä kuten Ritva, 72, tanssii nyt! (Lähde: Länsi-Savo) Ei ole mulla habaa eikä kanttia! Hyvän olon harjoituxia kirjan lopusta: Hytkytä izesi hereille! Hetkuta keskivartalopalloa! Mulla on lambadasta vain pahoja muistoja. Olin sille mustasukkainen kuin Eski ukkeleille.
        ellauri060.html on line 160: Lama passitti mut Kouvolaan. Fred the Gross teki parhaansa lopettaaxeen senkin. Ei osannut, hirtettiin in effigie. Yliopistolehti vittuili vielä mulle. Sen paska päätoimittaja sai lentopotkut. Siitä lähin oon vihannut tyhjäntoimittajia.
        ellauri060.html on line 168: Menestystarinoita. Tupperware luonnonmeikkimyynti kolminkertaistui! Tyttöihin tuli vauhtia! Me saimme Marcon kanssa ilon ja kunnian sekä haasteellinen tehtävän. Aloitimme esiintymisvalmennuxella, kävimme läpitte izetunnon ja omanarvontunnon ravistuskurssin, yrittäjähenkisen jakamisen ja kultivoitumisen rupeaman ja viimeisexi "Minä, oman elämäni sankari" -kurssin. Tulokset olivat hyvin rohkaisevia ja meille kahdelle myös palkizevia.
        ellauri060.html on line 170: Mikä tekee liikemiehen onnellisexi? No hieno kesämökki, ja raha. En halua onnea, haluan rahaa. Sanoi iso Pomo, jolla on hurja vastuu omasta muilta riistetystä leivästä. Kun saapas osuu alaisten päähän ihan moisahtaa. Liikuttavaa.
        ellauri060.html on line 174: 38-vuotiaan ensisynnyttäjän lapsi onkin vammanen. Se vaan päätti syntyä sellasena. Onnex se valizi äidin joka vaan vähän kadehtii terveitten lasten äitejä.
        ellauri060.html on line 178: Terhokodissakin nauretaan. Hoitajat nauraa saattopotilaille kahvihuoneessa. Täältä lähdetään samasta ovesta kuin tullaan. Päin vittua. Kun oikein vituttaa piirrä siitä kuva. Se helpottaa. Revi siitä, jos tuntuu siltä, tai älä revi.
        ellauri060.html on line 180: Tee seuraava harjoitus: mee mykkyrään tai tee lendeka, työnnä kieli ulos ja sano HÄÄ. Nyt näytät aivan multa, kumiankalta. Hienoa! Taas saatiin 10 minuutin edestä aikaa kulutettua ja vastaavasti kassaan pätäkkää. Sit vielä kysytään mix vaihdoin alaa tähän toimittajan hommista.
        ellauri060.html on line 189: Haistapaska-kappalainen veetee kirkkoherra Sauli Rekelä on hämmentynyt elämänsä edessä: vaimo Noora, jonka kanssa hänellä on ollut lämmin ja läheinen avioliitto, etääntyy hänestä. Seitsentoistavuotias tytär ei ymmärrä isäänsä. Saulille jää vain poika Aleksi, johon hänellä kehittyy erityisen herkkä suhde.
        ellauri060.html on line 207: Erään kerran vaimo Noora vain ilmoittaa vaihtavansa hammaslääkärin ammatin toiseen, ja lähtevänsä töihin muualle Inter-Tora -yritykseen, joka myy kalusteita hammaslääkäreille. Työ edellyttää jatkuvaa liikkumista ympäri maapalloa. Nooralla on ollut jo jonkin aikaa suhde firman toimitusjohtajan kanssa, minkä Sauli varsin pian tajuaa, mutta ei paljasta tietävänsä asiaa.
        ellauri060.html on line 217: - Iida Leikkari! Sinä taas nimes perusteella olisit saattanut rähistä lääninmestaajan muijana. (..)

        ellauri060.html on line 219: - Viivi Hakamäärly! Ylösnousepas kiltisti, niin lähdetään Hampuriin rikkomaan etikettiä!
        ellauri060.html on line 227: Lisäksi kirjailija kertoo pitävänsä aina mukanaan kahta kirjaa Franz Kafkan "Linnaa" ja Jorge Luis Borgesin "Haarautuvien polkujen puutarhaa". Kirjoja hän nauttii niin kuin toiset mielialalääkkeitä tai päästäkseen paniikkihäiriöistään. Lisäxi se polttaa koko ajan (hyi) Champs Elysees röökiä. Aika vastenmielinen koko ilmiö. Ei ihme että Tuula lähti lätkimään.
        ellauri060.html on line 229: Autiolle saarelle kirjailija Murtokivi ottaisi tukun kirjoja. Ensimmäisenä se ottaisi Daniel Defoen "Robinson Crusoen elämä ja kummalliset seikkailut" teoxen (josta lisää alempana). Hänellä on tanakka usko, että se olisi kuitenkin perehtynyt guide siiden, mitä tulisi pakkopaikassa elämisen ja olemisen opiskelemiseen. Mitähän muuta minä ilmoitin sille toimittajalle (miettii Murtokivi)? Oli siinä ainakin Fedor Dostojevskin "Karamazovin veljekset", Federico Lorcan ja Pablo Nerudan runoja, Herman Melvillen "Moby Dickyn eli Valkoisen valaan", Samuel Beckettin "Hän tulee huomenna", Anton Tsehovin novelleja sekä Thomas Mannin "Kuolema Venetsiassa", Pentti Haanpään kertomuksia valikoiman sekä omista kirjoistani lohdukseni vielä "Mäkimökin tyttö ja tahdikas juomari", se on todella priimaa, lähes ylittämätöntä lyyristä proosaa! Ja kolme hyvin säilynyttä raamattua. Aika sekalaista skeidaa siis.
        ellauri060.html on line 249: Daniel Defoen bestselleri Robinson Crusoe oli esikuvallinen kolonialistinen rags to riches story, jossa yritteliäs haaxirikkoinen orjakauppias rakentaa izelleen uuden plantaashin ja hankkii sinne tyhmän mutta kiitollisen neekerin nimeltä Perjantai. Suurin osa tarinasta kertoo miten nokkelasti Robinson hankki izelleen omaisuuxia. Loppupeleissä kotiinpäästyä siitä tuli niin rikas ettei se tiennyt izekään. Just tollasta kapitalistista laissez faire roopeankka unelmointia. "Tuskin voi kuvitella tylsempää kirjaa kuin Robinson Crusoe. On surullista nähdä lasten edelleen lukevan sitä", kirjoitti filosofi Gilles Deleuze kirjasta."
        ellauri060.html on line 256: Crusoen ja Robinsonin suhde. Jokainen normaali lukija toivoisi että Perjantai söisi Robinsonin, tai vähintäänkin puraisisi siltä kyrvänpään.
        ellauri060.html on line 274: Peltonen oli luonteeltaan ujo, vaikka joutui paljon puhumaan eri estradeilla ja oli siinä vaimon mielestä loistava. Jussi oli hyvä myös vällyissä silloin harvoin kun oli edes puolittain selvänä. - Joka kerta mentiin maaliin, vääjäämättä. Kyllähän Ristokin toki yrittää parhaansa.
        ellauri060.html on line 276: - Seminaarissa on kaksi johtolankaa: teemaksi tuli Elmo, mutta myös muu tuotanto. Nyt tuodaan esiin Juhanin moninaisuus, hän on suurempi kuin Elmo itse, kertoo Tuula Nurmen aviomies, seuran varapuheenjohtaja Risto Nurmi. (Taitaisi runkkujussi olla vihainen jos tietäisi, että vaimo elää sen kanssa iloisena leskenä! Tai ehkä se jo tiesikin, kun kirjotti sitä iloisinta surua. Se Inter-Toran mies oli takuulla Risto. Runkkujussin seuran eka puhis oli Sorsan Kalevi. Alaspäin on kyllä menty vuotten saatossa. Mitäs Timppa sanoikaan miesmuistin lyhyydestä? Astu lähemmäxi, se on lyhyempi kuin luuletkaan.)
        ellauri060.html on line 288: Lähteet: YLE Häme
        ellauri060.html on line 298: Pappi Sauli Rekelän elämää seurataan raadollisen läheltä, mutta hellän ymmärtävästi. Hän oli tehnyt karkean virheen, rikoksen itseään kohtaan ryhdyttyään papiksi. Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi. Omien traagisten virheiden kanssa on vain yritettävä elää. Se on kuin Belgraviassa lordi Brockenhurstin harmaapartainen pikkuveli John, man of cloth, jolta lähtee nahka nenästä maxellessa pelivelkoja. Runkkujussi oli vanhana aika samannäköinenkin kuin tää John!
        ellauri060.html on line 304: Elämän oljenkorret ovat vähissä. Yksi niistä on hänen poikansa Aleksi, toinen inttikaveri Eljas Hokkala, joka perustaa metsästysseuran johon Sauli liittyy sekä kolmas on viehättävä hongankolistaja Maisa Patén, johon hän tutustui tämän isän hautajaisissa. Ja sit on ne kaikki onnellisissa avioliitoissa elävät "ihanat ihmiset" jotka marssitetaann esille ihan lopussa. Ravihevoskouluttajat, feikkitaiteilija, kyläkauppias, mitä niitä olikaan.
        ellauri060.html on line 306: - Minähän voisin olla vaikka sinun isäsi.

        ellauri060.html on line 322: Lainasin kirjastosta Pahani Julmusen eli J. Peltosen romaanin Iloisin suru. Ihan vaan ku Michelinmies eli Timo Airaxinen sattui kehasemaan sitä. Arvasin siitä eze vois olla aika puhasveristä setämiesjorinaa. Ainaskin sekin taas näyttää aika vähän peitellen puhuvan izestään ja perheestään.
        ellauri060.html on line 328: Moon ollu Juhani Peltosen luona kylässä xx vuotta sitte. Sillä oli hurjan kaunis vaimo. Juhani itte oli hyvin ujo ja vähäpuheinen mies. Melkeen aina kännissä, sellasessa tasasessa, ei räyhäävässä.
        ellauri060.html on line 365: Joo älyvapaa on. Muzen mielestä vanhuxilla ei ole mitään velvollisuuxia vaan pelkkiä oikeuxia. Net saa sanoa mitä mieleen pälkähtää.
        ellauri060.html on line 370: Mikähän sen eka vaimo oli miehiään? Sillä on 2 lasta ja 4 lastenlasta kai ekasta liitosta.
        ellauri060.html on line 419: Nyt puhuu isä Mefodi. Tuli vähän tonttuiltua.
        ellauri060.html on line 444: Vähänlaisesti on kommareita ja ateisteja. Paljon Nilkin nuolijoita ja sen nuolemia porhoja ja tylsimyxiä, not to put too fine a point on it, borrowing Terry Pratchett. Lingvisteistä nimekkäin taitaa olla Koneen säätiön pallinaamainen miljardööri Ilona.
        ellauri060.html on line 446: Yllättävän vähän esim. vanhempia klassikkoja. No onhan siellä sentään nuoremmasta polvesta Antti Arjava, riskittömän leivän perään lehahtanut rahanhoitaja, ”antiikin hailea varjo”. Oliko klassillista antiikkia oikeasti olemassa, ja jos oli, onko sillä meidän kannaltamme enää mitään väliä? Tätä pohti Antti Arjava, joka vieläkin kehtaa razastaa ukillaan Antero Mannisella.
        ellauri060.html on line 448: Ei sentään mainize äitiään Hellevi Arjavaa. Eläkkelle päästyään suunnittelee heti kirjaa Padasjoen linnustosta. Sieltä kai se prutkutti Rauharantaan äidin kaa 60-luvulla nyrpistämään nenäänsä Lealle ja pikku-Matille. Onpa pieni maja! Kun Antti lähtee eläkkeelle rahastosta Nilkki sanoo Perkele! jos on hengissä. Vaikka neuvoo jälkeläisiäänkin välttelemään voimasanoja.
        ellauri060.html on line 450: Antin sukulainen toimittaja Tuomas Manninen kommentoi: Uimahalleissa roiskuttelu on oikeasti vakava tasa-arvokysymys. On oikeasti olemassa kantelevia kilpauimareita, koppavia veetee uimavalvojia ja kostonhimoisia vallasihmisiä jotka jatkaa riitaa hallinto-oikeuteen asti sukanvarresta löytämillään säästöillä. Suomessa on totuteltava tämmöisiin jenkkityylisiin korvauskanteisiin. Tuumaa Anni Swanin mökissä asuva pojanpoikansa Ilta-Sanomien mainio toimittaja Tuomas Manninen. Asia ratkennee vasta KHO:ssa. Kantaja oli hapan ilkimys rva Haapasalo, kriminaalizykologi Salosta, joka sittemmin vielä ärhenteli kun Salo voitti jonkun koripallopokaalin ja "koko Salo hurrasi", paizi tää sitruuna, joka ei kilpaurheilusta perusta. Se tykkää vaan kuntouinnista, kunhan keulijat ei roiskuta. Oiskohan syytä huolestua kun omat mielipiteet nazaa ilmiselviin kusipäihin? Mäkään en siedä eliittiurheilua enkä "koko Salo" tyyppistä kirkonkellojen soittelua. No huolestun kyllä vähän, mutta kantaani en tarkista.
        ellauri060.html on line 886: Kapteeni Koljan solvauxista kiinnittää huomiota mm. "ämmä", "vegetariaani", "tseremissi", "palkkarenki", "skitsofreeni" ja "zulukafferi". Kapteeni ei ole enää poliittisesti korrekti. Eikä "langobardi" ole mikään moite. Niitähän me ollaan koko suku. Asiallisesti korrekteja ovat myös "ihmisapina" ja "hominidikuvatus".
        ellauri060.html on line 893: Noidan aseet ovat pride, fear and trust. Talousliberaalin aseita. Pratchettin kiekkomaailman asema Eysenckin politiikan spektrissä eli GAL-TAN asteikolla on kaakossa: ekonominen kapitalistiyrittäjyys ja poliittinen republikanismi. Vaaka-axelilla ollaan oikealla ja pystyaxelilla alhaalla. Maanomistajaparoonille hurraavat menninkäisetkin. Jokaisen on vaan löydettävä oma paikkansa. Ihan sama setti kuin Harry Potterilla. Sir Terry ja Lady Joanne. Pat pat päähän kuningattarelta, Borixelta ja ylähuoneen pojilta.
        ellauri060.html on line 902: Ehkä sotilaiden kapinassa oli vähän kysymys jo pidempään kyteneestä tyytymättömyydestä niin palkkaan, olosuhteisiin kuin brittiupseerien halveksuvaan kohteluun värivammasia alkuasukkeja kohtaan. Sotilaat myös aiheellisesti epäilivät, että koloniaalivaltiaiden suunnitelmissa oli maat ja rahat alkuasukkailta vietyään käännyttää induskit väkisinkin kristinuskoon.
        ellauri060.html on line 918: Suomen libertaaripuolue koostuu täsmälleen yhdestä sorsalinnusta. Liike Nytin johtajalla Hjallis Hjarkimolla on ankan peräreikä lähempänä kuin lähin puhelin. Sinne sisään kelpaa tehdä oman pään sijoitusliikettä.
        ellauri060.html on line 979: Vuorottaiset kireät pikkumonologit ruhjoivat tiensä kohti perimmäistä ja arinta aihetta: Karoliinaa, epähuomiossa hukkunutta lasta. (Sama fiba pääsi käymään Därek Breitensteinille Nagussa ja ero tuli siitäkin.)
        ellauri060.html on line 990: Stefan Thermanin, 33, uudella Espoon-asunnolla on nähty viime viikkoina paljon naiskauneutta. Seiskan saamien tietojen mukaan Stefu heittäytyi täysillä sinkkuelämän pyörteisiin heti sen jälkeen, kun oli eronnut kohukaunotar Sofia Belórfista, 30.
        ellauri060.html on line 992: Eräs Stefun asunnolla viihtynyt neitokainen on tosi-tv-tähti Johanna Tiri, 27. Asia paljastui, kun Johanna päivitti pari viikkoa sitten Instagramiin kuvan Stefun asunnolta. Saatesanoiksi Johanna kirjoitti: ”Oli aika makeet löylyt, vai mitä Stefu Therman”.
        ellauri060.html on line 994: ISKI MYÖS PRÄTKÄMISSIN! Seiskan tietojen mukaan Stefulla on ollut sutinaa Johanna Tirin lisäksi myös toisen julkisuudesta tutun naisen kanssa. Erottuaan Sofiasta hän tapasi asunnollaan samana päivänä Miss Worldwide Bomber -kisan voittajakaunottaren Laura Rinteen, 29. – Stefu ja Laura olivat tuntikausia kahdestaan asunnolla. Tunnelma lienee ollut läheinen, lähipiiristä paljastetaan.
        ellauri060.html on line 996: Lue myös: Salamakäänne: Sofia Belórfista eronnut Stefan Therman laittoi ex-parin lemmenpesän myyntiin - muuttivat luksuskotiin vain 2 kuukautta sitten! Katso video talon sisältä! Lähinaapurit kertovat Seiskalle, että naapurustossa ollaan lopen kyllästyneitä vallitsevaan tilanteeseen. Stefun vanhaan uimahalliin remontoima äskettäin myyntiin laittama ökyasunto sijaitsee keskellä korkeaa kerrostalokompleksia, joten biletysääneet raikuvat komeasti pihan läpi ympärillä oleviin kerrostaloasuntoihin.
        ellauri060.html on line 998: PARTIO PAIKALLE Vielä toissa viikonloppuna asunnolla oli täysi rähinä päällä. Naapurit kertovat, että meno asunnolla äityi iltaan mennessä jälleen riehakkaaksi.
        ellauri060.html on line 999: Kello kahdeksan aikaan asunnolle saapui poliisipartio. Silminnäkijöiden mukaan Stefu lähti poliisien matkaan.
        ellauri060.html on line 1000: – Poliisit antoivat Stefulle asemalla jonkin tiedoksiannon, jonka jälkeen kohuliikemies päästettiin jatkamaan juhlintaa, Seiskan lähteet kertovat.
        ellauri060.html on line 1004: Kumpikos tässä Thermosta ottaa päähän, se että väitetään olleen romanttisella illallisellla Blörffin kanssa vai beibepaljastukset? Oliko lööpeissä ja otsikoissa jälleen, siinä on jälkikasvullekin kavereineen viihdettä kerrakseen. (Kekä on Thermos? Tääkö Sofia?)
        ellauri060.html on line 1027: Eretismi (< m.kreik. ἐρέθισμα, erethisma, 'kiihotus', 'ärsytys') tarkoittaa liikakiihottumista, taudillisesti korostunutta kiihottuvaisuutta. Se on tila, jossa vähimmätkin, terveessä tilassa tehottomat kiihottimet saavat aikaan tuntuvia vaikutuksia. Se on lääketieteen historiassa luokiteltu erityiseksi lajiksi heikkohermoisuutta.
        ellauri060.html on line 1070: Nyt kun Iloisesta surusta on 163s luettu, voidaanko tuohon kysymyxeen vastata? Voi olla liian hätäistä, mutta tähän asti luetun perusteella se olisi jonkinlainen passiivis-aggressiivinen, epäonnistunut setämies. Voi helvetti, tätä elämää! Aika samanlajista on setäily tähän saakka kuin Kari Hotakaisen passiivis-aggressiivisella Virtas-Matilla. Mutta hirvijahdista alkaa aktiivisempi misogynia:
        ellauri060.html on line 1072: Me miehet olemme urautuneita ja kovin likaisia, izetuhoajia, aidsisilta vaikuttavia, emme ole täydellisiä niinkuin naiset (no, eihän meillä ole isoja roikkuvia rintojakaan eikä enimmäxeen vastenmielisiä vittuja), pidämme telkkaria auki koko illan, sorrumme viskilasin ääressä vanhojen juttujen toistelemiseen, omaamme hitaan päättelykyvyn sekä ajatuxenjuoxun, lykkäämme päätöxentekoa ja toimeenpanoa, emme arvosta naista liikekumppanina, olemme röyhkeitä, henkisestikin epähygieenisiä, heittäydymme mielellämme selällemme kuin kapisin piski ja ruikutamme surkein äänin rapsutusta, olemme lisäxi omahyväisiä, erinomaisen kieroja, ainutlaatuisen piittaamattomia, emmekä ikimaailmassa usko, että nainen ymmärtää, mikä on lohkolämmitin... Oo-jai-jai-jai!
        ellauri060.html on line 1093: Havas kaatui jatkosodan alussa jäätyään höökivaunun alle 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella. Hengellisten laulujen lisäksi Sulho Rannan säveltämä isänmaallinen Testamentti pojalleni on tunnetuimpia Havasin runoja. Havasia näytteli näppyläozainen Jopi Rinne 1943 joka sai osastaan runkkujussin. Jopin eka syxee oli Agapetusin "Aatamin housuissa ja vähän Eevankin" . Kriitikko ja kekämies Jussi Karjalainen luonnehtii elokuvaa absurdixi pönttöilyxi ja arvelee sen suosion syyxi nakuilua.
        ellauri060.html on line 1102: Poistohyllystä sain tämännimisen Agapetuxen bestsellerin 4. painoxen v:lta 1953. Vähän matkaa luettua kävi ilmeisexi että 1. painos lie ilmestynyt nk. ennen sotia. Mennään hevosella ja rillutellaan saxalaista foxtrottia Mein herz ist eine Jazzband, vuodelta 1926. Saxalaista käkätystä naarmuiselta levyltä, vain kukonaskelen päässä holokaustista. Joo niin olikin, vuonna 1931. Varmaan muistellaan Soinin omia nuoruusikiä.
        ellauri060.html on line 1104: Eka Agapetus googlessa on paavi Rakastettava. Agapetus oli roomalaissyntyinen katolisen kirkon paavi, jonka paavius kesti alle vuoden 13. toukokuuta 535 – 22. huhtikuuta 536. Hän kuoli Konstantinopolissa, josta hänen ruumiinsa siirrettiin Roomaan 20. syyskuuta 535. Hän oli murhatun papin poika, josta tuli Rooman piispojen tuomiorovasti kunnes hänet valittiin paaviksi. (Eipä valittu Barkmannia paavixi. Tuomiorovastixikin pääsi ihan armosta. Pojat pettyneinä muutti nimen Carlsonixi.) Hän oli hyvin iäkäs tullessaan valituksi paaviksi, ja vastusti areiolaisia kiivaasti. Paasikivi ja Kekkonen oli Soinin areiolaisia. Areiolaisten mielestä poika oli vain jehovan puhetta, ei jumala. No tulihan tähän liuta selityxiä.
        ellauri060.html on line 1106: Soini kirjoitti viihteellisiä romaaneja ja näytelmiä, joista osa on filmattu. Näytelmistä on tullut kesäteattereiden väkinäistä ohjelmistoa. Sotaoikeuskirja aiheutti vihaista keskustelua. Soini väitti siinä että omat kommunistilehmät purivat. Detenten ajan rähmälläänolijat väittivät että aloite tuli ryssiltä, sitten taas 2000-luvun oikeistoaallossa käännettiin keula taas kohti Agapetusta, kun neuvostolaisista ei ollut enää pelkoa. Kuka välittää. EVVK.
        ellauri060.html on line 1108: Takakansi kehuu Agapetusta virkistäväxi lähteexi. Ei malta heittää pois ennenkuin on lukenut kannesta kanteen. Se on täynnä toimintaa ja hassunkurisia kohtauxia. (Keskisuomalainen.) Hauska hetki harmittoman huumorin parissa, joka ei loukkaa ketään, paizi naisia, mustalaisia ja neekereitä. (Suomen Sosialidemokraatti.) Mutta eihän niitä lasketa. Joka tätä lukiessaan ei naura, sen täytyy olla tavallista jörömpi ja pahansisuisempi. (Helsingin Sanomat.)
        ellauri060.html on line 1110: Ekan muutaman kymmenen sivun sekoilun jälkeen rupesi niin haukotuttamaan että piti harpata loppupäähän kazomaan ketäs se jefreitteri lopultakin pääsee bylsimään. Ja eiköhän se ollut kuin ollutkin se sakkoliha, 17-vuotias immykäinen, backfisch Inkeri. Joka oli innolla muka vauhdissa mukana vaikka luti huohotti sen suuhun Aune Aune... Niin aina. Seli seliä. Siihen lukeminen jäi. Ei naurattanut yhtään. QED.
        ellauri060.html on line 1112: Onko Yrjö Soini sukua Timo Soinille? Ei läheistä ainakaan, Soineja on koko lounais-Suomi täynnä. Yrjö on jotain raha-Soineja, vizi katoppa, se onkin Oulun Houruloita, eli Hopreeni! Se on mun sukulaisia, voi vittu! Melkein hävettää. Timo on rupusakkia jostain Raumalta. Yrjön isä oli Wilho (sattupa, sen niminen oli toi jefreitterikin), ja sekin kirjoitteli puskafarsseja.
        ellauri060.html on line 1124: Šolohov syntyi Venäjän keisarikunnan Donin kasakoiden alueella 1905. Hänen kasakasta leskiytyneellä äidillään oli suuri vaikutus pojan kehitykseen, vaikkei ize osannut edes lukea. Miihkalin isä oli pikkuporvari, vaikka Miihkali ize tunnusti järkähtämättä pyhää punauskoa. Perhe ei ollut Donin kasakoita vaan outlandereita, kasakoiden halveximia mamuja, lantalaisia. Kansalaissodassa kasakat peukutti valkosia, ryssämamut punakapinoizijoita.
        ellauri060.html on line 1189: Irinjan äidin näkönen sankaritar on izekin ristiinsuihkija.  Kokee samaa nyt handumaidina.  Hand Made Raisins. Mayday.  Nää klischeet pyssymiehineen, rätisevine walkietalkieineen, väkisin ja vikistenkin bylsimisineen, se on kaikki nähty niin ziljoona kertaa. Mut tietysti kun apinoita on 7. 8 gigaa ja vaan 7 reikää kussakin. Auttamatta tulee toistoa. Mut jengi tykkää siitä. Toisto tyylikeinona.
        ellauri060.html on line 1201: USAn ja brittien äärioikeistolaiset vessaharjat pyörii vastatuulessa. Toinen on jo pantu viralta ja toista inhoo 2/3 kansasta. Kohta britit lähtee unionista suoraan pihalle. Atlantin takana ei odotakaan toisen klobürsten lämmin syli. Skotit saisivat nyt erota UK:sta ja jäädä unioniin. Purjehtikoot sassenachit minne tahtovat.
        ellauri060.html on line 1207: Lehden kansi on poikkeuksellinen, sillä Vogueta myydään nyt ensi kertaa miehellä. Harvalukuiset miehet ovat poseeranneet aiemmin Voguen kannessa vain naisten seurassa. Lähes 130-vuotiaan naisten muotilehden historiassa kyse on rohkeasta vedosta.
        ellauri060.html on line 1211: Naisten muotilehden "kansikuvapoika" on aiheuttanut närää Yhdysvaltain konservatiivipiireissä. Hätähuutoja miehisten miesten puolesta on lähettänyt muun muassa amerikkalainen, konservatiiviseksi provokaattoriksi profiloitunut "aktivisti" Candace Owens:
        ellauri060.html on line 1227: Candace on black white supremacist ja female toxic male chauvinist. Mihin oikein sattuu Candace? Päähän tuskin, se vaikuttaa tyhjältä.
        ellauri061.html on line 78: Vitun vaikee pitää mielessä näitä kaikkia Aku Ankkoja, alonzoja ja antonioita. Tässon siis 2 veljexet, Neapelin kunkku Alonzo ja sen veli Sepi, ja Milanon herttua Prospero ja sen veli Anttoni. Nääkö kaikki menee pohjaan laivan mukana? Mitä niitä kanzi sitten tähän raahata? Ei vaitiskaan, toi kelju Prospero hoisi koko jutun aivan jezulleeen. Mirkku on sen tytär joka ei ole tiennytkään, kuinka hieno talo Prosperolla oli Helsingissä, vaikka Sysmässä sillä on vaan matala majanrottelo. Tänkö äijän tytär? No ainaskin Mirkun äiskä oli väittänyt et tää Prospero ois ollut asialla, tiedä häntä. Mirkun Anttoni-setä oli luikero, Prospero taas laiska vetelys. Ei ihme että setä halus kunniankin kun pantiin kaikki duuni tekemään. Teki diilin Neapelin kunkun kanssa ja yhdessä ne potki Prosperon minne joutikin, vitun taikaukon, autiolle saarelle.
        ellauri061.html on line 84: Caliban on syystä vähän kiukkuinen tolle Prosperolle, joka ryöväs siltä saaren ja teki siitä pelkän apupojan izelleen. Ikävä kyllä Caliban ei ihan ehtinut törkkästä penistään Mirkun kaikkein pyhimpään, muuten olis saari jo täynnä calibaaneja. Vitun kusipää toi Prospero.
        ellauri061.html on line 86: Ariel lauleskelee keilahattuiselle Ferdinandille näin: hau hau. Viittä syltä syvät veet peittää sun iskän, jonka meri helmassaan kaluxi kalliix muuttaa vaan. Piu pau. Avaa ripsipiirakkasi sanoo Mirkun iskä. Se koittaa kaupata Mirkkua Ferdinandille ja kääntäen. Sellasta kähmintää. Varmemmaxi vakuudex se kohtelee Ferdinandia mahdollisimman kaltoin, antaa sille ruuax ojakuorikoita ja törttöjä, jois ovat terskat siinneet. So far so good, alkaa 2. tuotantokausi.
        ellauri061.html on line 90: Kekäs tää Trinculo sit on? Ja tää Stefano. Aa mä tiedän, ne on comic reliefejä. Ne juottaa Calibanille viinaa ja ryyppää izekin. Tosi hulvatonta. Lähes naurattaa. (Menevät.)
        ellauri061.html on line 99: Sit taas vähän comic reliefien ryyppäjäisiä. Kaikki 3 ovat nokkavoitossa. Typerä Ariel sotkeutuu riidankylväjänä ryyppäjäisiin. Konnat suunnittelee Prosperon nirhaamista. Etukäteen voi arvata miten tässä käy, tyyppien mustat ja valkeet hatut on piirretty niin selvästi.
        ellauri061.html on line 103: Sitton vuorossa vähän naiskauneutta laulua ja paljaita sääriä, Irixen Cerexen ja jonkun vielä muodossa. Pafos-seminaari mainitaan. Joo Juno on se kolmas. Somasti puettuja ilomiehiä tulee, jotka yhtyvät tyttöihin viehättävässä tanssissa. Prosperolta tulee (syrjään): Toimeen! Panon lähestyy hetki. (Hengille:) Hyvin - pois - jo riittää! Ferdinand: On kummaa tää. Tulisen kiihkon vallassa on isäsi. Joopa joo sanoo Mirkku, se aina kuumuu tästä esityxestä. Ariel meinas jo muistuttaa Calibanista mutta Prospero kävi niin kuumana ettei se kehannut. Aijuu, olinpa unohtaa ne konnat.
        ellauri061.html on line 111: Mirkku ja Ferdinand nähdään majassa "pelaamassa sakkia". Kyllä kai. Miranda: pelaatte väärin. Ferdinand: En vitussa! Miranda: Sitä tarkoitinkin.Reetin iskä tiukkaamaan: Mik impi tuo jonka kanssa pelehdit? Olette tuskin 3 tunnin tutut? Mixei multa mitään kysytty?
        ellauri061.html on line 123: Mix tää puskafarssi on sit niin suosittu setämiesten piirissä? Onxe just toi millimolli-aspekti, kaikki menee just niinku manipuloiva setämies on suunnitellut, omat joukot tottelee ja vastaan niskuroijat saadaan ruotuun. Koko näytelmä on sitäpaizi melkein tyystin all-male panel. Prosperon ja Arielin suhe vaikuttaa pederastiselta. Kun Ariel ottaa hatkat Prosperolle ei jää muita kun se Caliban. Puolixi sammakko puolixi kala, Oliver Sacksin tapainen amfibi. (Lähde) Aarne Kinnunen oli Puovon Caliban.
        ellauri061.html on line 129: Vedetään tähän heti perään Shaken Kesäyön unelma, joka Eunukista on hauskaa hassuttelua. Ehkä se on vielä harmittomampi.
        ellauri061.html on line 158: Tapahtumapaikka: Ateenan kaupunki ja sen läheisyydessä oleva metsä.
        ellauri061.html on line 161: Heti alkuun vähän tympäsee feikkiklassisismi pedanttia norssinlakkia, joka sentään on lukenut antiikin auktoreita alkukielellä. Mut olkoon menneexi. Asiaan! To business!
        ellauri061.html on line 170: Lysähteri luettelee lyhyesti onnettoman romantiikan syyt: 1) eri-ikäisyys, 2) erikokoset reviirit, 3) pappa betalar och stämmer. Hernia ja Lysähteri päättää lähtee Renoon, huizin Nevadaan. Helena, kah, tulee.
        ellauri061.html on line 177: Sisemmän maatuskan aiheena on Pyramos ja Thisbe, jotka on jo mainittu parikin kertaa edellä. Nää piparminttupirtelön farssit on kyllä vahvoja meemejä. Vaik luultavasti lähinnä sixi ettei ollut nettiä.
        ellauri061.html on line 227: 2. tuotantokausi. Tässä tulee nyt Puck, ja keijukaisia. Onkohan ne samanlaisia kuin Pratchettin menninkäiset? CRIVENS! Shakella samat näyttelijät esitti mekaanikkoja ja Titanian keijuja: Koi, Sinapinsiemen, Seitti, ja Hernekukka. Hajuherne ois ollut hauskempi nimi. Nää on kyl varmaan olevinaan aika pieniä. Sekin on hassua! Onx Oberon keijukunkku? Ja Titania sen emäntä? Niinpä suattaa olla. Puck on tonttu. Punarinta Hyvähäiskä, eli Robin Goodfellow. Se vetää viisolta mummolta pallin alta ja mummu lentää pyllylleen ja huutaa jestanpoo. Kirkossa vielä. Se on HYVIN hassua!
        ellauri061.html on line 235: 3. tuotantokausi. Taas nää pienyrittäjä-ääliöt. Ne harjottelee Pyramosta ja Thisbeetä. Thisbee, kuin kukan haisu ihanainen. Haju! Haju! Puck mulkkaa Perseelle aasinpään. Kaikki säikähtävät. Sinä olet vallan mulkattu! Ja sit tulee vallan hullunkurinen käänne: Titania herää ja rakastuu oitis Perseeseen! Kato kun sen silmässä oli sitä taikavoidetta! LOL! Uskomatonta että asialliset setämiehet on kexineet tähän sen seizemättä syvällistä taka-ajatusta. Takuulla Pirtelö veti tän vaan aivan hanurista.
        ellauri061.html on line 241: Pyramuxen and Thisbeen välikohtaus menee Ovidiuxen mukaan näin. Partnerit on tehneet appointmentin Babylonin muurilla. Thisbe tulee ensixi, mutta pelästyy jellonaa, ja pudottaa vahingossa huivinsa kuin Helmi Glasgowin lentokentän vessaan. Saablari! Se oli kallis huivi, ja tota väriä ei enää saa. Pyramus tulee myöhässä ja löytää Thisben huivin verisenä, ja typeränä hätäheikkinä kaatuu omaan miekkaansa. Thisbe tulee vessasta ja löytää Pyramuxen verissään, ja kompastuu hädissään samaan aseeseen. Tämän muistoxi mulperimarja muuttuu punaisesta mustaxi.
        ellauri061.html on line 243: Hei täähän on just se sama tarina kuin Roomeon ja Juulian lopussa. Eliskä pirtelö on selkeesti plagioinut sen pukinhajuiselta runosepolta.
        ellauri061.html on line 247: Mitäh! Noi neljä keijukaista onkin äijiä? Mä luulin et ne ois ollut kurvikkaita vähäpukeisia tyttöjä kuten Peter Panissa. Mutta ei. Master sitä ja Herra tätä, seniori ja munsyöri. Onx tääkin joku all-male paneeli? Onx Titania Hernia ja Helenakin takaa-ajettuja hemmoja? No niiden näyttelijät varmaan olikin. Nyt kieli kantimeen!
        ellauri061.html on line 249: Dimitrin kieli on hyvin lipoinen. Hernia on teeskelijä sekä nukki. Helena on nähtävästi pitempi kuin Hernia. Joka oli koulussa jo torapussi. Se on varmaan Lauri Kolben näköinen. Vaivainen ja rasea. Pitkäveteistä sekoilua metässä. Ja -
        ellauri061.html on line 259: Nyzitten palaa näyttämölle Ateenan herrasväet. (Mekot on vaihdettu karviaismarjapensaassa aika vauhdilla.) Karhuntappaminen on näistä vekkuleista hauskaa hälinää. Voi vittu. En ole ihan seurannut, mutta nähtävästi Dimitri nyt styylaakin Helenaa ja Oleanteri ja Hernia myös on sovussa. Loppu hyvä kaikki hyvin, niinkuin komeljassa ainakin. Paragon/paramour pila kääntyy huiluharppu/huuliharppu sanaleikixi. Taas tollasta dynaamista käännöstä. Yx puujalkavizi korvautuu toisella puujalalla.
        ellauri061.html on line 261: But no such luck, tää hölmöily ei lopu tähän, vaan suop jatkua. 5. tuotantokausi on vasta alussa. Tässon ensin Theseuxen suulla vähän tämmöstä Shakeyn filosofeerausta: Runooja, lempijä ja hullu, kaikki Ne kuvitust' on pelkkää. Joku kriitikko oli sitä mieltä että Theseus on niinku ize Uilliam. Niinpä suattaa olla. Hippolyyti antaa ymmärtää että tässä kuitenkin on jotain syvällisempää takana. Mutta mitä? Sitä ei ole kymmenet jälkipolvet selvittäneet, tai siis ovat, noin ziljoonalla eri tavalla. Siinähän se Shaken oveluus just piileekin. Varmaan se naureskelee jossain sfäärissä niitä hölmöjä jotka luulee ezillä oli tässä joku tietty opetus. Eiköhän tää ollut vaan rahat pois meininkiä.
        ellauri061.html on line 265: No ize asiassa on myönnettävä että tää Pyramos ja Thisbe näytelmä on suunnilleen parasta mitä tiaatteri voi tarjota. Kaiken muun ois voinut jättää vaikka pois. Ei tää suorastaan naurattanut tääkään, muttei sentään suututtanutkaan. Kohteliaisuuden ja järjestyksen tähden täytyy meidän kestää loppuun asti. Toivon
        ellauri061.html on line 284: Elikkä mongoloideja ja kitalakihalkioita tässä manataan. Tulee vähän mieleen Atwoodin käsiapulaiset ja Olli Saxen moronit. Eivät olleet saaneet kohdussa tarpeexi oxygeeniä. Niistä tuli savantteja. Tonttu Jääkiekko vielä myöntää lopuxi: tää oli heikko ja turhanaikainen teema. Silti vittu, kätten pauketta nyt vaan!
        ellauri061.html on line 312: stands the man; good; if the man go to this water, tähän veteen, ja hukuttautuu, eli tahtoi eli ei, menee; -- huom!
        ellauri061.html on line 348: First Clown Ay, tell me that, and unyoke. Spede 1 Joo, sano se, niin pääset pälkähästä.
        ellauri061.html on line 356: grave-maker: 'the houses that he makes last till Mut hei lähde Vaughanille, hae mulle tuoppi kaljaa.
        ellauri061.html on line 359: [Exit Second Clown] [Lähtee Pelle 2.]
        ellauri061.html on line 392: but to play at loggats with 'em? mine ache to think on't. niillä voi nyt skulata mölkkyä? Päähän sattuu ajatella sitä.
        ellauri061.html on line 410: the length and breadth of a pair of indentures? The ei mahdu tähän laatikkoon; eikö perijälle jää sen enempää, hä?
        ellauri061.html on line 439: it; the age is grown so picked that the toe of the varvas tökkää hovimiehen kantapäähän, niin että satuttaa sen
        ellauri061.html on line 447: was the very day that young Hamlet was born; he that nuori Homoletti syntyi; sekö on hullu ja lähetettiin Englantiin.
        ellauri061.html on line 449: HAMLET Ay, marry, why was he sent into England? HAMLET Ai hizi, mixe lähetettiin Englantiin?
        ellauri061.html on line 477: flagon of Rhenish on my head once. This same skull, Pelle 1 Piru vieköön pähkähullun kaverin! Se kaatoi kerran mun päähän pullon
        ellauri061.html on line 550: HAMLET What, the fair Ophelia! HAMLET Mitäh! Onx toi sievä Ofelia!
        ellauri061.html on line 568: Conjures the wandering stars, and makes them stand kuzuu esiin planeetat, ja saa ne pysähtymään
        ellauri061.html on line 610: I loved you ever: but it is no matter; Mähän susta tykkäsin: mut väliäkö hällä,
        ellauri061.html on line 633: En tykännyt pienenä Hamletista koska se oli väpelö ja kohteli Ofeliaa niin rumasti. Olixe homo? Täytistäkö sen piti vielä rähjätä Laerteelle, tappamansa Ofelian veljelle? Ja jätkä oli kuitenkin jo kolmikymppinen jos haudankaivaja laski oikein. Samanlainen pikku narsisti kuin Wallace. Ei se ollut yhtään kummempi kuin sen äiti eikä setä. Samaa lajia. No se kai oli Shakespearen pointtikin.
        ellauri061.html on line 642: Se oli oikein niille ja vittumaiselle sedälle joka oli tappanu H.n isän ja huorannu sen äitiä. Vähän se häpeilee kyllä mahtailua Laerteelle näin jälkikäteen.
        ellauri061.html on line 644: Osric vesikärpänen ei suostu laittamaan läzää päähän vaikka Hamlet käskee. Osric kehuu Laertesta kuplamuovixi, Hamlet vittuilee. Osricin poinzi on et Laerteen tehtäväxianto on tappaa H kaxintaistelussa. Kinkulla ja Laerteella on siitä joku tyhmä veto. H. suostuu ja lähettää Osricin laputtamaan läzä päässä.
        ellauri061.html on line 648: H. saa pari osumaa Lareen ja kinkku alkaa hätäpäissä tarjoilla sille myrkkykuppia. Äiskä juo siitä epähuomiossa ja kuukahtaa.
        ellauri061.html on line 677: II Kansallisteatterin eilinen esitys oli koonnut katsomon täyteen kiitollista yleisöä. Pääosan esittäjä, hra Eero Kilpi sai osakseen runsasta, lopussa varsin voimakasta suosiota. Hänen tulkintansa jättikin mieleen sympaatisen tunnelman, ja varmaan on eilinen esitys huomattavin hra Kilven tähänastisista ennätyksistä. Hamletin osa on, jos mikään, neroa varten kirjoitettu. Sen sisältörikkaus on tavaton. Ja siitä on voitu sanoa, että niin paljon kuin Hamlet puhuukin ja sanoilla ilmaisee itseään, niin on hänen vaitiolonsa yhtä ilmehikäs. Mikä ulkomaailmasta tuleva vaikutelma häntä kohtaakin, heti sytyttää se hänessä jonkin nerollisen ilotulituksen, syvimmän kosmillisen murhemielen tai itsekiduttavan epäilyksen purkauksen. Näiden välillä ei ole muuta sidettä kuin niiden yhteinen merensyvyinen tausta, josta ne nousevat. Ja se tausta on yhtä kaunopuhelias kuin nämä juhlalliset monologit ja leikkaavat kärkevyydet itse. Se juuri tekee meille Hamletin niin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi--tuo puolittain unissakävijän sielunelämä, josta itsensä ja maailman epäilys on ikäänkuin syönyt pohjan pois--ja sen tahtoisimme nähdä näyttämöllisessä esityksessä kuultavan esille. Se mitä hra Kilpi tästä runsauden määrästä sai näkyviin, epäilemättä teki huolellisesti tutkitun ja älykkäästi ymmärretyn vaikutuksen. Joskaan hänen olennollaan yleisesti ei ole tuollaista voimakkaampaa ihmehikkyyttä, joka itsekseen puhuisi, osui moni yksityiskohta, oikein tavattuna ja hillittynä, paikalleen. Olisi kuitenkin toivonut suurempaa vapautumista hänelle ominaisesta maneerista, joka toisinaan ei ollut tuomatta mieleen hänen entisiä osiaan. Heikointa olivat mielestäni kohtaukset Ofelian kanssa; Hamlet on nero rakkaudessaankin ja juuri tässä hänen sydämensä ja päänsä etäisyys muodostuu kenties laajimmaksi, kipeimmäksi. Kokonaisuutena ei hra Kilven esitys ollut vapaa yksitoikkoisuudesta, johon paljon vaikuttaa alituinen palaaminen samoihin eleisiin, eikä myöskään se kehitys, jota Hamletissa on huomattavissa, tullut esille siinä määrässä kuin olisi tilaisuutta ollut. Hra Axel Ahlberg ja rva Rautio esittivät kuningasta ja kuningatarta, kumpikin heille ominaisella taiteellisella vaistolla ja kypsyydellä. Hra Raution Polonius oli hauska nähdä. Shakespeare ikäänkuin huvittelee itseään tässä henkilökuvassa, asettaessaan tämän porvarillisen vanhuksen Hamletin henkistä ylemmyyttä vastaan. Hra Raution esityksessä oli sattuva hymyilyttävä väritys. Rva Lindelöfin Ofelia samoinkuin hra Raikkaan Laertes olivat varsin eheitä luomia. Mainittava on vielä muissa osissa hra Salo (Horatio), Weckman, Yrjö Somersalmi. Olen vielä tilaisuudessa palaamaan näytelmään ja sen esitykseen.
        ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)
        ellauri061.html on line 746: Haavio kielsi lukemasta runoja elämän kautta. Kirjeessään nuorelle kirjallisuusarvostelija Kai Laitiselle hän tähdensi, että moderni runo ei ole elämäkerrallista keskuslyriikkaa vaan vapaata fabulointia.
        ellauri061.html on line 785: Vähän niinkuin sen yhden underground-piirtäjän sankari Wonder Warthog. Tolkien kexi omia kieliä kuten mä.
        ellauri061.html on line 807: Tää loppulöpinä on kuin suoraan Käsiapulaisesta. Jumala tahtoo sitä ja vaatii tätä, on vähän julma joskus mutta silti tosi mukava. Rakastaa paizi nirhausta niin suakin vähän. An mennä vaan Jehova, viekööt vaan kaikki, viekööt huut helkkariin! Vaikka tuhkatkin pesästä, minen välitä.
        ellauri061.html on line 842: ei siellä nähty kilpe eli keihäst/

        ellauri061.html on line 869: lähetetty jalcawäkinens. Ruben piti

        ellauri061.html on line 885: sodittin heitä wastan/ tähdet juoxusans

        ellauri061.html on line 944: tähden huusit Kisonin wirran reunalla/

        ellauri061.html on line 968: Jari Pervo on 1 nilkin 375 humanistista. Jari Pervolla on Alibin, Poliisiuutisten ja Seiska-lehden reportterin sielunelämä ja Ilta-Pulun toimittajatyön muovaama maailmankazomus. Kotimaisen kirjallisuuden hukkiopinnoista ei takkiin paljon tarttunut. Se tunsi izensä usein idiootiksi Helsingin yliopistossa. Ylläri. Pian se huomasi, että sillä aineyhdistelmällä pätevöityy tutkijaksi tai kotirouvaksi. Kun kotirouvan ura ei silloin vielä napannut, se meni Sanoma Osakeyhtiön toimittajakouluun. Eikä enää taaxeen kazonut, jos ei paljon eteensäkään. Ruikki varpaille. Astu lähemmäxi, se on lyhyempi kuin luulet.
        ellauri061.html on line 974: Pervo häpeää tupakanreikäistä poplaria. Se haluis näyttää pöyhökkäältä ulospäin. Se on kuitenkin jouluporsaannäköinen narsistipunkero. Toivottavasti sille tehdään peräsuolen tähystys. Poliittisesti se on arvattavasti talousliberaali persuporvari, Juhannes Kempeleläisen kaliiperia. Antikommunisti ja työväenliikkeen tappaja. Pienyrittäjänä aina vetämässä kotiinpäin, viilaa linssiin vaikka elinkautisvankia. Kehuskelee sillä että ei pyydä taxissa satasesta takasin kun on kännissä, krapulassa tinkii joka penniä. Persulainen kuumuu pääjohtajista ja vihaa luottamusmiehiä. Juoxee joka perseen perässä.
        ellauri061.html on line 976: Tarkistin että mulkku oli tallella. No eihän se voi siltä hukkaan joutua, kun on mulkkua koko mies. Ja nähtävästi parantumaton pulzari. Pervo on kuullut tapiseeraajilta, miten kirjoitetaan bestselleri. Ei saa olla liikaa henkilöitä eikä kuvausta, varsinkaan luontoiltoja, kuha on paljon yllättäviä käänteitä ja puujalkavizejä. Rivoilu ja ryyppäys ja niillä kerskailu ei ole koskaan pois tieltä. Terveisiä lähettää poliisin (oik. rakennusmaalarin) poika Rovaniemeltä. Minä olen izesäälittävä.
        ellauri061.html on line 1000:

        Eunukki: Täh? Joko sua laiva odottaa...????
        ellauri061.html on line 1001:

        Lao Rui: Toi on Eskin suosikkiviisu Pelle Miljoonalta. Sekin on säälittävä vanhus jo. Pervokin on jo 61. Ei siitä enää tule ton kummempaa. Tuntuu vähän siltä että näkyminen mediassa on sille kohtalonkysymys. Niin kuin sitä ei oikein olisi olemassa ilman sitä. Mix ne tekee niin? Onxe vaan peipon tarvetta laulaa oxalla ylimmällä?
        ellauri061.html on line 1008:

        Eunukki: Vaikee sanoo... On parempii kirjailijoita ja filosofeja, jotka on vähän julkisuudessa. Kai eskitervoissa on joku puutostauti, joka ei muulla ole hoidettavissa?
        ellauri061.html on line 1013: Pervon ihmistuntemus on peräisin samasta ajatushautomosta kuin Speden elokuvat ja Slimenon: se on nippu klischeitä kuin vuosikerta Oho! tai Mit Vit! lehtiä. On olemassa vaan se tavallinen lööppitarina ziljoonine muunnelmineen. Muuta ei Pervon pervoon päähän mahdu. Kaikki on jo opittua Ilta-Pulujen vanhoista numeroista. Onx Viljoo näkyny?
        ellauri061.html on line 1017: Mixi tyytymättömiä? Onhan Pervokin sentään suomalaisittain "superjulkkis", kuten se muistaa muistuttaa joka toisessa lauseessa. Ja tuohta on tullut lujasti. Mutta se ei riitä! Jotain siltä puuttuu sittenkin. Ehkä muut porukat ei sittenkään osaa arvostaa sen hienoutta riittävästi. Ehkä sitä vituttaa ezillä ei ole mitään kunnon virkaa eikä titteliä. Isompaa pippeliä kuin sillä on. Että se on tollanen hum.kand., porsaan näköinen pallinaama, vaikka on niin fixu. Ehkä sekin on vaimonsa hännän alla niinkuin Kari Hotakainen. Mixei sille ole annettu Finlandia-palkintoa? Tää kirja oli eholla samana vuonna 1999 kuin Kristina Carlsonin Maan ääreen. Sekin oli tavallaan sukuni tarina. En kyllä ihmettele että Erkki "Jokkantii" Liikanen tykkäs siitä enemmän. Samana vuonna Jarzasta tuli kovan ähräyxen jälkeen perheenisä.
        ellauri061.html on line 1032: –Siinä piti miettiä, että näinkö me sitten vanhenemme kahdestaan. (Täh? Olixe viirusilmä ajateltu omaishoitajaxi? Käsiapulaisexi?) Yritimme monta vuotta saada lasta. Ajatus siitä, että meistä ei tulisi vanhempia, tuntui suurelta onnettomuudelta. Kerroin moneen kertaan Katille, että olin täysin varma siitä, että hän olisi loistava äiti (niinkuin oma äitinsä ja rattijuoppo isoäiti), Jari Tervo sanoi IS:n haastattelussa vuonna 2014. Kuvassa onnelliset vanhemmat Wsoyn tupaantuliaisissa vuonna 2013. ­Kuva: Jussi Helttunen
        ellauri061.html on line 1050: Ja se oikutteleva bussi irlantilaisella maantiellä, jossa Kati muutamaa viikkoa myöhemmin istui puolisonsa tulevan isän Jari Tervon nivusilla. Yhä hän muistaa, miten rukoili, ettei pieni ihmisenalku hänen sisällään säikähtäisi kuoppaista tietä. Liian monta keskentuloa oli jo pelätty ja koettu.
        ellauri061.html on line 1068: ”Meillä on arjessa edelleen kauhean kiva perustunnelma, pientä keskinäistä hellyyttä. Halaamme joka aamu ja useimpina iltoinakin. Halauspäivät on merkittynä kalenterissa. Ovesta ei koskaan lähdetä ilman, että halataan. Emme suin surminkaan kertoisi, mihin menemme ja milloin tulemme.”
        ellauri061.html on line 1074: Kati tähdentää, että keskusteleminen ei tarkoita välttämättä tuntikausien jauhamista.”Joskus nalkutetaan enemmän, joskus vähemmän, sen verran kuin Jarille sopii.”
        ellauri061.html on line 1079: Kati on aina pelännyt läheistensä puolesta. Lapsena hän pelkäsi menettävänsä äidin, sillä mummu menehtyi kolarissa. Äitikin oli kova rattijuoppo.
        ellauri061.html on line 1103: Panopiste on Jarin julkisessa toiminnassa. Jari istuu näkymässä Ekbergillä. Vieripöydässä lähempänä ikkunaa istuu Eski kuningattarineen. Ehkä Eskikin tarjos romaanikässäriä Jarzan arvosteltavaxi nolosti köhien. Suurmies ja luuseri.
        ellauri061.html on line 1112: Setämiehinä ihmettelevät Olarissa rivitalonaapurin Hannes Kolehmaisen kansa mixei vaimo pidä pikkurouva-sanasta. Se on sen mielestä sovinistista vähättelyä. Niin kuin onkin. Sehän on sen tarkoitus.
        ellauri061.html on line 1115: Tää on tyypillistä autofiktiota sikäli et Jarza parantelee elämänsä suurimpia vajavuuxia. Tässä tarinassa sillä on tyttökin ja se voi esittää sovinistisesti reippaan Voltteri- pojan ja ihqun kuopustytön isää. Vaimo tekee ruokia. Jarza kazoo izeään peilistä. Mulkku näyttää pienentyneen. Aika lähteä kustantamon jouluglögeille. Se on julkun työtä. Edustamista. Narsististen linssiluteiden kausikazelmus. Siihen tuli joku viestintäviipottaja, entinen miesuutisankkuri Maikkaris
        ellauri061.html on line 1121: Oikeesti loukkaannuin hieman, minnuu otti päähän porukka, joka ossaa lukkoo ja sixi kuvittelee ossaavansa kirjuttoo. Kyllä mää on ize pätevä antamaan neuvoja, miten kirjutettaan niin että hyvä tulhoo. Mie oon lukenu Waltarilta kaikki kirjat, ai että sil on koree ja taiteellinen tyyli niin et oikeen syämestä ottaa niiku tää esmes tää Turms karvajalaka. Emmä sellast ossaa kirjuttoo, eikä ossaa ennää kukkaan muukaan, ei ies Hotakaisen Kari.
        ellauri061.html on line 1125: Suomi-filmi-tyyppisessä Unto ja Kerttu Vartiovaara-jaxossa ei ole päätä, mutta häntää vetkutetaan ahkerasti. Ai se olikin se Pasanderin romaani. Omistus väkivalta ja sukupuoliasiat ne pyörii Pervon(kin) mielessä. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! siinähän ne ovat, Jarin valöörit. Jari ei pidä nenäkkäistä kustannustoimittajista. Niillä on vielä huonompi maku kuin Jarilla.
        ellauri061.html on line 1127: Vizi mikä juoppohullun päiväkirja. Ei helvetti, juoppohullun päiväkirja jatko-osineen on maailmankirjallisuuden unohtumattomia klassikoita tähän verrattuna. Toinen kova haastaja samassa sarjassa on Rengon Kobran Nitrodiskon napakympit. Tai huumoriryhmä Alivaltiosihteerit.
        ellauri061.html on line 1135: Silja jakaa edestä ja takaa. Otti Jarin mulkun käteensä ja kehui sitä ihanan limaisexi. Siis sitä mulkkua. Siis Jaria. Tässäkin on syvällistä naisen halvexuntaa hiivana. Se on niin kiihottavaa. Tomusokerissa kieritelty keskiluokkainen lullero kohoaa ja sitten lässähtää ja panee flottis. Tää kuukkeli on kyllä paha mies, alhainen lima. Ja kirja on yxitoikkoinen ja tylsä. Viinaa juodaan, omakehu haisee. Minä minä minä minä, ja vielä kerran tuo maailman kaunein sana, minä.
        ellauri061.html on line 1142: Tervetuloa lukemaan keski-ikäisen täti-ihmisen rustaamaa blogia, jossa ihmetellään, kummastellaan ja hämmästellään maailman menoa ja lähinnä oman elämän kulkua. Elämä on paras komedia, jos sen oikein oivaltaa.
        ellauri061.html on line 1158: Lukupiirimme antoi kirjalle tähtiä yhteensä 4- (asteikko 1-5).
        ellauri061.html on line 1168: Minun sukuelimeni tarina kertoo jaritervomaisesta mieskirjailijasta, jolle alkoholi maistuu, ja muutenkin on vähän ankeaa. Tyyppi on aikamoinen reppana, joka ei oikein saa otetta elämästään. Viime kirjastakin on jo aikaa ja kustantaja hätyyttelee. Onneksi mies saa toimeksiannon vankilassa istuvan tappajan tarinan kirjoittamiseen. Siitä alkaa aikamoinen sotku, joka sysää päähenkilön sotkemaan koko elämänsä.
        ellauri061.html on line 1205: Uutisvuoto on yli 700:lla jaksollaan pisimpään yhtäjaksoisesti Suomen televisiossa pyörinyt viihdesarja. Mä en ole nähnyt sitä. Tai no jos rehellisiä ollaan, pieniä paloja, ihan pieniä, en kokonaista jaxoa.
        ellauri061.html on line 1209: Jari Tervo sai sairauskohtauksen 12. joulukuuta 2015 esitetyn Uutisvuodon 600. jakson juhlalähetyksen perjantaisessa nauhoituksessa. Myöhemmin lääkärissä selvisi, että kyse oli sydämen rytmihäiriöistä.
        ellauri061.html on line 1230: Pervon tunneköyhä epäempaattinen narsismi ei lipsaha pois näkyvistä missään vaiheessa, se on jatkuvasti esillä noissa miljoonissa minäsanoissa. Kaikki päähenkilöt on Pervoja eri maalarinhatuissa. Jarin naiset ei ole henkilöitä ollenkaan, ne on vain naaraspaviaaneja.
        ellauri061.html on line 1236: Seitsenosainen ohjelma kertoo taloyhtiöstä maahanmuuttajien värittämässä kaupunginosassa. Yksi sarjan päähahmoista on muka somali. Sarjan käsikirjoittaja on Jari
        ellauri061.html on line 1239: - Tuollainen ohjelma vain lisää ennakkoluuloja. Eikä ohjelman somalia edes näyttele somali, toteaa Meri-Rastilassa asuva Khadri vihaisena. Meri-Rastila on Suomen monikulttuurisin lähiö, jonka pääkatua kutsutaan Mogadishu Avenueksi eli suomalaisittain Mogadishu ävenjyyxi.
        ellauri061.html on line 1241: Minulla olisi paljonkin sanottavaa ja korjattavaa asiaan (- mutta valtaviestimet ei anna somalille suunvuoroa. Turpa kii musta ämmä, ota vessaharja käteen ja hinkki olalle.). Meri-Rastila on sitä paitsi ihan mukava ja rauhallinen lähiö, somalinainen jatkaa.
        ellauri061.html on line 1256: Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan lähinnä Rampe Turakaiseen ja muuhun lähiön kerrostalon väkeen. Toisessa jaksossa Muhammed Turakainen yrittää tehdä pojastaan tangokuningasta. Kolmannessa jaksossa Irina Totkunen yrittää ilotytön ammattia, kyllästyttyään siivoamaan lääkärin koulutuksella ostarin vessoja. Neljännessä jaksossa Ingvar Nenonen joutuu hankkimaan venäläisen ilotytön Suomeen vierailulle tulleelle firman amerikkalaiselle johtajalle. Viides jakso kertoo Elina Vaurasteesta, joka opettaa suomea maahanmuuttajille. Kuten jakson nimi kertoo, hän haluaa oikean miehen. Kuudes jakso kertoo Aleksei Ivanovitš Beljakovista, joka on lastentarhan opettaja Vesalassa, mutta muut talon asukkaat pitävät häntä itämafian jäsenenä.
        ellauri061.html on line 1258: Voi helvetti. Jari Pervo on hirvittävä kaikilla mausteilla. Toinen hirviö on Pirkka-Pekka. Kolmas iso paska on Snellman Saska. Mikä näille kolmelle on yhteistä? Ne ovat kaikki 3 ERITTÄIN rumia. Sixne tykkäävät lytätä vielä huono-osaisempia. (Täh? No ei! Mä en ole neljäs, mä oon söpö.)
        ellauri061.html on line 1272: En halua olla pakolaisten enkä maahanmuuttajien ääni. Heillä on aivan oma kuulumaton äänensä. Haluan olla mulliturpaisen enemmistön ämyri, ne ostaa enemmän mun kirjoja. Toivon toki mamujenkin oppivan tuntemaan mun tyyliä. Ennustan kuulevani sitä lähitulevaisuudessa entistä enemmän suomalaisessa kirjallisuudessa, elokuvassa, teatterissa ja mediassa. Se on mainio asia.
        ellauri061.html on line 1281: Tervo muistuttaa, ettei sen enempää maahanmuuttajia kuin kantaväestöä tulla hakemaan kotoa ohjelman tekoon. Izekin se saa yrittää työntää rumaa kärsäänsä vähän joka rakoon, ketä kiinnostaa.
        ellauri061.html on line 1286: Mogadishu Ävenjyy kuvaa osattomia kansalaisia ja maahanmuuttajia lämpimästi ja humanistisesti. Maahanmuuttaja ei ole ongelma. Hän on hyödyllinen apina. Jari Tervon käsikirjoitus julkaistaan nyt kirjana. Mukana on runsaasti tv-sarjasta sensuroitua aineistoa. Filmin kohokohta on se missä lapsilaku sanoo: en minä ole somalialainen, minä olen pieni musta paska. Yllättävän vähän lässytystä Pervon turauxesta on jäänyt Suomi 24 ja Ylilauta palstoille. Irja Torven talouslipilaari-persukimara tais jättää kansan syvät rivit haavi auki. Siis onxtää nyt kunnolinen rasisti vai joku kukkahattusetä? Revontulen poika tuskin tietää izekään.
        ellauri061.html on line 1288: Tässä saattaa olla selitys Pervon pahantuulisuuteen viimeisinä vuosina. Se lähti liikkeelle persukuvioista ja sen tyyli ja ajatusmaailma kirjoissa on erittäin maalaispersumaista. Mutta nousukkaana snobina sille on käynyt kuin Hyvinkään kultahatulle: menestys on noussut hattuun ja höyryttänyt ulos persuasenteet, ne on korvautuneet yläluokkaisemmalla talousliberaalilla agendalla. Persulukijakunta on pettynyt, ja pitää Pervoa nyt efialteena. Toisaalta taide- ynnä rahaporukat ei ole vielä nielleet törkyturpaa meikäläisexi. Se on robulisti.
        ellauri061.html on line 1321: Tervo on vaan rakastunut omaan älyynsä silleen vilpittömästi kusi noussut päähän.
        ellauri061.html on line 1325: Tervon sisällöntuotanto pitää sisällään lähes täysin kertomuksia varkaista, juopoista, huorista, valehtelijoista, viinanmyyjistä, salakuljettajista, tappajista jne. Koska en itse edusta mitään em. ihmisryhmistä, ei voisi vähempää kiinnostaa roskakirjailija Tervon mielenmaisemat. Kertaus on opintojen äiti: EVVK roskakirjailija Jari Tervo EVVK.
        ellauri061.html on line 1330: Tuo puujalkahuumorin "mestari", tissiposkitervo alkaa olla jo menneen talven lumia, kirjamyynti sakkaa pahasti. Joku lantti tulee aikansa eläneestä ja elähtäneestä, valmiiksi nauretusta uutisvuoto-ohjelmasta. Kuka vittu sitäkin katsoo?
        ellauri061.html on line 1336: Hänen kirjansa on täyttä sontaa, yhtäkään en ole pystyny lukemaan. Yhtä turha julkkis Tuksun tasoa. Myypi itseään kuin joku huora, sopii tähän hömppä suomeen kuin sormi sian peerrrrrssseeeseeeennnn.
        ellauri061.html on line 1365: Kalle älä lähde!

        ellauri061.html on line 1366: Laadukasta päihde-ja läheishoitoa taas tarjolla!
        ellauri061.html on line 1387: Miehen käsikynkässä ekaa kertaa pihakierroksella 600 askelta. Tästä se lähtee vierottuminen rollaattorista. Kävelimme tosi vakaasti. Onhan tätä tosin 32 vuotta treenailtu. Ukko-koira katsoi menoamme parvekkeelta. Liekö vähän mustis? #kävely #toipilas
        ellauri061.html on line 1414: Hän sanoo olevansa samassa onnellisessa asemassa kuin Juha Sipilä, että voi sanoa, mitä haluaa. Ketään ei kiinnosta. Tervon mielestä rahanahneet suomalaiskirjailijat kuten hän osallistuvat ymmärrettävästi vähän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Fiktio ei ole oikea paikka purkaa rasismia, siitä kanzii kirjoissa ja teeveessä vaan lohkaista vizejä. Voiko kyse olla lukijoiden menettämisen pelosta? No tottakai.
        ellauri061.html on line 1416: ”Yhteiskunta on mätä, jos edes kirjailijat eivät sano, mitä haluavat. Mä sanon: mä haluan rahaa. En onnea, vaan pätäkkää. Oma naama teevessä ja lööpeissä on sekin rotevaa. Ja juuri nyt! Jari Tervo on halunnut kirjoittaa koko tähänastisen tuotantonsa ajankohtaisimman kirjan. Vesa-Matti Loirin biografian. Törkeyksiä vekottimista.
        ellauri061.html on line 1428: Aivan kuin Jari Tervo tahtoisi sanoa, että moni suomalaismies kulkee keskuudessamme hämäysviitta päällä – kun sitä tuuli vähän heilauttaa, alta paljastuu jotain muuta. ”He tekevät sen, mitä ovat huomanneet, että vaaditaan. Ei juoda heti pöytäviinaa vaan aluksi jotain viiniä, kaikkea tämmöistä, ei piereskellä konsertissa. On aika vähän miehiä, jotka haluavat alistaa naisia, mutta on paljon miehiä, jotka eivät millään tavalla erota sitä, mikä on alistamista.” Ei nähtävästi Jarikaan. Antaa Katin kokata ja työntää rollaattoria.
        ellauri061.html on line 1432: Tervo sanoo tuntevansa myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan, mutta toisten ihmisarvon riistäjiä ei pidä vähimmässäkään määrin myötäillä. Hän ei kuulu myöskään niihin, jotka vaativat maahanmuuttokeskusteluun dialogia: hirtettävällä ja lynkkaajalla ei ole tarvetta debattiin. (Täh? Onx maahanmuuttajat hirtettäviä? Kuka tässä oikein on lynkkaaja?)
        ellauri061.html on line 1449: Mixhä Pervosta oli kamalaa eze epähuomiossa bylsi omaa siskoaan, onxe joku Oidipus vai mikä. Kumin kanssa vielä. Ja se sen söpöliini pikkujaana oli varmaan jonkun rivitalonaapurin tekemä, ellei sizen homahtavan vankilanjohtajan. Nää isyyskysymyxet lie pyörineet Pervon päässä paljon just vuosituhannen vaihteessa. Lopussa Pervon asiat menee aika sekasin. Vaimo läx ja vei Kallen ja Ukon. Vikalla rivillä jää muka epäselväxi kuka ampu kenet. Mut eihän vainaja enää kirjota minämuotoiseen roskaromaaniin viimeisiä sanoja. Joo oli tää aika päämäärätöntä sekoilua, uskottavuus p=0.0001. Kirjallisena esikuvana on jenkkiläiset kovaxikeitetyt, pulp fiction. Selluloosakeittoa.
        ellauri061.html on line 1461: – Äidin ääni värähti, kun hän soitti juhannuksena ja kertoi mitä sairaala oli ilmoittanut: Alpo kuoli hetki sitten. Äiti oli aviomiestään rääkännyt kaikki nämä vuodet, Tervo kirjoittaa kolumnissaan. Iskä oli Suomen mies. Maalarinhattu kestää isältä pojalle.
        ellauri061.html on line 1470: Samixia ovat. Alpo on Jarin näköinen säikähtänyt hiirulainen, äiskä Jaria jämerämpi emäkissaversio. Jari muistelee äiskää herttaisesti:
        ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.
        ellauri061.html on line 1488:

        Lao Rui: Mut jenkit käyttää sitä tosi löysästi esim asioista jotka ei edes ole niiden vallassa. Tarkottaen lähinnä takuulla, ihan varmasti, usko pois. Vittu ei ne voi LUVATA et kaikki menee hyvin.
        ellauri061.html on line 1500: Naisten oikeudet on enemmän kuin jonkun ihmisryhmän rights of man. Esim oikeus omaan ruumiiseen eli päättää pitääkö sikiön vai ei. Törkeetä et sivulliset ottaa asiaxeen päättää sen sikiön oikeuxista vaahdoten kuin jotkut Gileadit. Oikeesti ei ole muuta oikeutta kuin vahvimman oikeus. Samantekevää miten termiittiapinan käy loppupeleissä. Ei yhtään vähemmän samantekevää kuin sen tappamien miljoonien muiden eläinten. Lue https://ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/naisten-oikeudet/.
        ellauri061.html on line 1505: Husu alkoi miettiä, miten tieteen ja uskonnon käsitykset sopivat yhteen. Alan hermostui islamin tuomisesta tähänkin asiaan. Hänen mielestään uskonto on satuilua, vaarallista sellaista. Tieteen pitäisi olla vielä nykyistä eksaktimpaa, jotta spekuloinnille ei jäisi tilaa.
        ellauri061.html on line 1520: Puolueen kannattajista lähes puolet oli ehdottomasti sitä mieltä, että ihmiset ovat samanarvoisia ihonväristä tai etnisestä taustasta riippumatta. Vain kymmenen prosenttia oli tästä jyrkästi eri mieltä.
        ellauri061.html on line 1523: Yleensä keskimääräistä rasistisempia ja maahanmuuttovastaisempia ryhmiä ovat iäkkäät, vähän koulutetut, pienituloiset ja työttömät. Myös nuoret miehet ovat usein jyrkkiä asenteissaan.
        ellauri061.html on line 1525: Alanin ja Husun eripuraa selittävät heidän erilaiset taustansa. Alan joutui lähtemään Iranista, koska ei suostunut opettamaan islamia. Hän on täysin irtisanoutunut uskonnosta. Husulle taas islam on tärkeä osa hänen somalialaisuuttaan, oman yhteisön kulttuuria.
        ellauri061.html on line 1532: Se, että omasta perimästä löytyi loraus saamelaisuutta, oli Jarille yllätys. Tarkemmin ajateltuna on kuitenkin hassua, että se yllätti: Jarin ilkeä äiti oli Petsamosta. Nyt se makaa vanerilla peitettynä Perunkajärvellä puolukkamättään vieressä. Jarin vankikarkuri velipuoli Private sen nirhasi. Hyvä että ehti ensixi, oli se Jarillakin käynyt mielessä. Usein penättiin, mixi Jari ei kirjoita naisista nätisti, oliko syynä se, se on sielunsa pimeydessä naisvihaaja. Mixi kirjoittaisin, mixen kohtelisi heitä kuin ihmisiä. Vaude. Tää on tosi synkkä tapaus. Mamman vuoroin hemmottelemat, vuoroin vähättelemät mammanpojat on ehkä verisimpiä misogyynejä.
        ellauri061.html on line 1543: Kansanedustaja Olli Immosen (ps) monikulttuurisuutta vastustavan Facebook-päivityksen jälkeen Suomessa ryöpsähti keskustelu, jossa huomiota herätti myös maahanmuuton puolustajien suvaitsemattomuus.
        ellauri061.html on line 1559: nimetön kriitikko antoi Poliisin pojalle kolme tähteä viidestä ja
        ellauri061.html on line 1577: Seijan Ansu-siskolla on lapset Kalle ja Kati. Kalle on Seijan kummipoika. Se on vähän Jari Tervon näköinen mutta black of hair kuten 7 valtakunnan kuningas, ei mikään blondi Tyrion Lannister vaikka lyhkönen ja kiltin oloinen kuten se knääpiö tosin ei yhtä rääväsuu. Yhteistä Jarin kanssa sillä on toi lapsettomuusongelma. Satu ei ole kyllä mikään pervo. Kalle on lennonjohtotehtävissä. Kallen sisko Kati on menestyvä pankki-ihminen. Kalle Pervon äiti Kati hoitaa Jarin kirjastoa ja kotoa jo lennähtänyttä blondia poikaansa.
        ellauri061.html on line 1581: Näin painajaista jossa kaikilla oli samanlaiset pikku kesämökit jollain kesämökkialueella. Tuli kova myrskypuhuri kaikki puut ja talot taipuivat ihan luokille. Yhtäkkiä meidän talo lyykähti kasaan. Ihan puuläjäxi. Siis vain meidän talo. Kaikki sukulaiset ja tutut hymyilivät tahtomattaan iloisesti ja sanoivat: voi voi pitipä nyt sattua.
        ellauri061.html on line 1607: Shakespeare ei ollut vaan pyllynreikä perheenisänä vaan oikeestikin tais nuohotakin limaisen oloisen Southamptonin jaarlin sellaista. Kirjoitteli sille jotain sonetteja. Kuoli vähän yli viisikymppisenä flunssan jälkitauteihin niinkuin esi-isämme.
        ellauri061.html on line 1664: Cymbeline sijoittuu aikaan, jolloin Britannia oli osa Rooman valtakuntaa. Sen päähenkilöinä on kelttiläinen Britannian kuningas Cymbeline eli Cunobelinus, hänen tyttärensä Imogen ja tämän alempisäätyinen kosija Posthumus Leonatus. Mukana on myös Posthumuksen petollinen ystävä Iachimo, ja kuningatar, joka on Imogenin paha äitipuoli.
        ellauri062.html on line 29:

        Ajoittain lähinnä teoreettisesti kiinnostava. (Niko Kirjavala)


        ellauri062.html on line 38: Kaiken tän nähdessään muka lähetysämmät ja riistanvartijat päivittelivät. Harva arvaa että "me" ize tuhosimme Euroopan paljon ennen neuromaaneja ja mongoloideja, emme voi asettua nälkäisten aahrikkalaisten "veljiemme" yläpuolelle.
        ellauri062.html on line 42: J.A. Hunterilla on monia mezästyxen maailmanennätyxiä. Hän on ampunut yli 600 leijonaa, yli 1000 norsua ja useampia valkoisia sarvikuonoja kuin kukaan muu. Jäljeelle jääneitä voi laskea jo muutaman mustan käden sormilla. Kirjassaan 'Valkoinen mezästäjä' Hunter kertoo verihuuruisesta elämästään yllättävän hauskasti ja vauhdikkaasti. Kirja on nautittava yhdistelmä jännitystä, herkkää luonnonkuvausta ja kiintoisaa tietoa ja siirtomaa-asenteita alkukantaisesta Afrikasta. Hunterin terävä skottilainen huumori tekee kirjan vastustamattomaxi. Kirjaa elävöittää joukko mestarillisiä tapettujen eläinten kuvia. Kansikuva: "Rosvoilijan loppu. Sarvikuonouros, joka oli tehnyt tuhoja alkuasukkaiden maissivainioilla Makindun lähellä Keniassa."
        ellauri062.html on line 44: Kun tulin ensi kerran Keniaan, liikkui riistaa tasangoilla niin pitkälle kuin silmä kantoi. Mezästin leijonia nykyisien kapunkien paikoilla ja ammuin norsuja maan ensimmäisen rautatien vetureista. Yhden miehen elinaikana olen nähnyt aarniomezän muuttuvan viljelysmaaxi ja ihmissyöjäheimoista tulevan tehtaantyöläisiä. Minulla izelläni on ollut hieman osuutta tähän muutoxeen, sillä brittihallitus palkkasi minut karsimaan vaarallisia eläimiä niiltä seuduilta, jotka "oli päätetty" raivata viljelyxelle.
        ellauri062.html on line 58: Korkeasaaren karhuvanki löntystää tympääntyneenä lumettomaan talvipesään. Fuck yourselves says the bear. You won. Thanx a lot. Jäähyvästit ja kiitti ihan vitusti. Näkemiin oikein paljon. So long and thanx for eating all the fish.
        ellauri062.html on line 73: Onko Mauri Rouhunkoski, joka auttoi Mirja Rutasta kirjan pimpsa- ja kikkelisanojen suomennoxissa, Ritva-serkun seppukun tehneen Jussi-miehen isäpappa? Nähtävästi.
        ellauri062.html on line 82: Töissä ja arkiaskareissa sairaus saattaa ilmentyä hidastumisena ja epävarmuutena tutuissa tehtävissä. Tämän vuoksi potilaan uupumus lisääntyy ja potilas vähentää usein esimerkiksi vanhoja harrastuksia. Potilas saattaa lisäksi olla ahdistunut, masentunut ja ärtynyt. Eikä siinä kaikki! Tutkijat ovat havainneet, että lievä käytöshäiriö voi edeltää lievää muistihäiriötä Alzheimerissa, ja se voidaan joskus havaita ensixi.
        ellauri062.html on line 163: Gilead on nykyisessä Jordaniassa. Nimi tarkottaa todistusvaaraa tai sit vaan kivimäkeä. Joosefin pojalla Manassella oli senniminen pojanpoika jolla oli vielä äpäräpoika nimeltä Jefta. Näitä koukkunokkia on kyllä joka lähtöön. Vaikka juutalaisten prosentti väestöstä on paljon pienempi kuin esim homojen. Bonniers-kustantajakin oli sellanen. Bonniers omistaa WSOY:n ja surkeen lopun saaneen Akateemisen. Ja Ruozin paskimmat lehdet ml. Expressen.
        ellauri062.html on line 210: Dan Steinbock, izekin jutku joka lähti sitten New Yorkiin kultaa nuolemaan, huomautti tosta jutkuilta kristinuskon kautta länsimaihin rantautuneesta sisäistetystä herruudesta, joka on amerikkalaisen kapitalismin ja teokratian myrkyllinen sekoitus. On huisin tärkeää että joka iikalla on oma henkilökohtainen jumalasuhde, jonka sitten voi lapsena jo myrkyttää ja saada porukat läpsimään ize izeään jos ne poikkeavat talousliberalismin viitoittamalta kaidalta tieltä. Käsiapulaisessakin kaikkein traagisinta on, miten joka vitun iikka, pahiten mätkittyjä naisraukkojakin myöten, palvoo jotain kukkaa tai kuviteltua isänkorviketta. Useimmiten käytetyt sanat on "please God" ja "I promise". Molemmat sentimentit on erittäin, erittäin syvältä Gileadin takamuxesta.
        ellauri062.html on line 267: Hizi tää alkaa kuulostaa kauniilta ja rohkeilta. Nää saippuat on sarja irrallisia kuplia. Apinan peilisoluja vaan vähän hivellään ilman mitään johdonmukaisuuden häivääkään. Jengi kazoo näitä raidallinen perse punasena ja huuli pyöreenä. No kuka sitä elämältä juonta kaipaakaan. Käänteet riittävät.
        ellauri062.html on line 297:

        Tästä eteenpäin tulee ergodisten romaanien lähilukua


        ellauri062.html on line 303: Tää Superjuonikas on se pikku Markun kaveri Mahdollisen kirjallisuuden seurassa. Se on sentään maisteri vaikka Turusta. Suunnilleen Mikko Alapuron ikänen mutta lyhyttukkanen ja nappisuinen. Jatkosota-extra on vuoden kauneimman kirjan Neuromaanin rumempi jatko-osa. Neuromaania, sitä talvisotaa, joskus aloitin mutta väsähdin. Sekin oli pitkä kuin Elvixen muna vaikka talvisota oli lyhyt. Nyt pitää purra hammasta ja yrittää oikein kovasti.
        ellauri062.html on line 312: Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama kirjasarja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi jo vuonna 1976. Ensimmäiset kirjat kuvattiin vuonna 1987 televisiosarjaksi. Sarjan pääosissa nähtiin Roina häärännyt poliisikoira Jami ja Tomin roolissa Paavo Westerberg, joka nykyään työskentelee käsikirjoittajana ja ohjaajana.
        ellauri062.html on line 321: Eli pari vuotta sitten Yli-Juonikas oli vetäjänä ryhmässä, joka haki ja sai yli kahdenkymmenen tuhannen euron apurahan Susikoira Roi -vitseihin pohjautuvaa teatteriesitystä varten. Roi-vitsit ovat eräänlainen nettiajan ilmiö, joka kukoisti verkossa etenkin pari vuotta sitten. ”Esitystä kirjoitettiin innokkaasti vuoden ajan, mutta jatkoapurahaa ei tullut, joten hanke on tällä hetkellä jäähyllä”, Yli-Juonikas paljastaa.
        ellauri062.html on line 323: Juurikin näin se oli: suomentaja Lindholmin suomentama Pynchonin Painovoiman sateenkaari oli se korvaamaton Urtext jonka reppuselässä Juotikaskin päätyi kirjailijan vaikeaan, yxinäiseen ja enimmäxeen turhauttavaan kirjailijan ammattiin. Hizi mixei se ryhdy julkkixexi niinkuin kolleega Pervo? Ehkä se ei ole yhtä ruma eikä röyhkeä. Juotikas tuntee olevansa jotain velkaa sotaveteraaneille, ihan aikuisten oikeesti. Kai se lähetti niille postikortin tänä jouluna, niinkuin 60.000 muuta?
        ellauri062.html on line 333: Juu juu, ei ei, samaa pekkalippos- ja jerrycottonmaista puolikovax keitettyä huulenheittoa. Jari Pervoa iilimadon nimellä. Mä en jaxa. Ja tätä sit on tiedossa 669 sivua. No ei välttämättä, täähän voi olla ihan rosollia, aiheet ja tyylit vaihtua varoittamatta kesken kolmea tavua pitempää sanaa kuin Pervon larpat. Viimeinen sivu ylivuotaa takakanteen. Ihankuin joku löisi oven kiinni kesken puheripul
        ellauri062.html on line 335: Siv. 39 mennessä on varmistunut, että Jaakko Juotikas on samanlainen lattapäinen maalaismies kuin Juri Pervo. Se kuumuu samanlaisista tv-tyhmyyxistä kuin se. Tai ainakin pitää niitä kertomisen arvoisina. Ainoa ero, jos sekään, on että Jaakko välittää ihmisistä vielä vähemmän kuin Jari. Tässä kirjassa kävelee vaan aatteet vaatteet päällä tai ilman niitä saunassa.
        ellauri062.html on line 346: Neljä ratsastajaa on mustan huumorin vahvasti sävyttämä, kielellä ja muodolla leikittelevä ”ponikirjasarja”, joka kommentoi sekä kieltä ja kirjallisuutta että yhteiskuntaa ja ihmisen olemassaoloa laajemmin. Eri tavoin hevos-teemaa varioiva sarja käyttää ”ponikirjallisuutta” enemmän tai vähemmän ironisena kehyksenä vihapuheen kaltaisten ilmiöiden käsittelylle.
        ellauri062.html on line 352: Asta Ikosen kirjallisen tuotannon lisäksi Tahdon murskatappiossa merkittävän osaan nousee kirjailija itse, kun Anu lähtee selvittämään Ikosen taustaa verkosta ja huomaa tämän osallistuneen aktiivisesti rasistiseen kirjoitteluun Facebookin Suomi Ensin -ryhmässä. Ikosen ryhmään kirjoittamia kommentteja myös siteerataan Tahdon murskatappiossa.
        ellauri062.html on line 360: Juotikkaan implisiitti suhtautuminen maahantunkeutujiin, pakoloisiin ja jutkuihin on tutunomaisen kaxineuvoista: toisaalta järjen tasolla myönnetään ihmisarvo hampaat irvessä, toisaalta tunnetasolla viestitellään selvää inhoa. Vähän kuin militanteilla suvakeilla ois vielä yxi rotu jota inhota: alempiarvoiset valkoiset.
        ellauri062.html on line 362: Jake laittaa musliminuoret susilauman tavoin jahtaamaan kauhuissaan pakenevaa vähäpukeista blondia (s.136) Tissiliivit näkyy. Onx tää nyt jotain satiiria vai? Vai ihan oikeata xenofobiaa? Tässä se just on, ei tiedä kannustaako Jake juniorileijonia vai susijengiä. Vai ihan vaanko Jakea. Onko Jakessa vähän märkää Clint Eastwoodia? Ei niinkään ulkoa kuin kallon sisäpuolelta, jotain sisäpoliittista sielunveljeä. Clint on limainen libertariaani, vapaa pyssymies. Clint sanoo videolla jep. Sille tuli puheripuli. Clintistä lisää albumissa 284.
        ellauri062.html on line 374: Salon Syvälammella pyöri korpibordelli. Kuulusteluissa parittaja ilmoitti ammatikseen konsultti. Parittajan tietokoneelta löytyi suuri joukko valokuvia alastomista tai vähäpukeisista naisista.
        ellauri062.html on line 378: Kahvilan hinnat olivat korkeat, pilsneri maksoi viisi euroa. Baarin valikoima oli pahasti vajavainen. Siellä myytiin lähinnä vain ”rapakaljaa”, pilsneriä, mietoa lonkeroa, energiajuomia, suklaata ja kahvia termoksesta. Ja pillua. Italialaisen naisen sängyn alta poliisit löysivät pahasti säikähtäneen lounaissuomalaisen miehen. Hän oli Loimaalta.
        ellauri062.html on line 380: Dominik Ardouin oli tosiaan joku 1961 syntynyt höynähtänyt ranskalainen hiihtäjätär joka mamutti 90-luvulla Suomeen ja koitti 2x hiihtää täältä pohjoisnavalle huonolla menestyxellä. Ekalla kerralla meni varpaat toisella kokovartalo. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
        ellauri062.html on line 384: Typerä John Rawls jota luin 70-luvulla pöpisi veil of ignorancesta. Se oli sellasta talousliberaalia peliteoriaa. Aivan perseestä, ajattelin silloin jo. Aristoteleeseen nähden takapakkia.
        ellauri062.html on line 386: Lisää sekoilua. Hartwall Areena ei ole Myllypurontien lähelläkään. Kekkoslovakiantiestä puhumattakaan. Hertta Kuusinenkin julisti että Kekkoslovakian tie on Suomen tie. Eikä Iso Paja ole naapuritontilla. Näin voi munia vaan Loimaan mies. Bambusukat jalassa.
        ellauri062.html on line 426: Näissä asioissa kylmiöllä Juotikkaalla on paljon kirittävää. Ja vielä yxi idis Jaakko: tuotesijoittelu ja kontextiin valikoidut mainoxet! Kohta huomaat et on käynyt kuin Pelle Pelottoman huviretkellä: lähdit ensi muka nauttimaan vapaasta luonnosta, mutta ziljoonan kärpäsen ja yhtä monen mukavuutta edistävän kexinnön jälkeen huomaatkin istuvasi jälleen neljän seinän sisällä. Romskusta on tullut osa internettiä.
        ellauri062.html on line 437: Kansallissosialismin ja okkultismin väliset väitetyt yhteydet ovat olleet keskustelun kohteena erityisesti 1960-luvun alusta lähtien, tosin ensimmäiset aihetta käsittelevät kirjoitukset julkaistiin Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa jo 1940-luvun alussa. Useiden dokumenttielokuvien ohella aiheesta on julkaistu lukuisia kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Le Matin des Magiciens (1960) ja Trevor Ravenscroftin Pyhä keihäs (1972). Tätä kirjallisuutta on tutkinut historioitsija Nicholas Goodrick-Clarke teoksissaan The Modern Mythology of Nazi Occultism ja The Nazi Mysteries. Kansallissosialistien ja okkultismin yhteyttä korostava kirjallisuus muodostaa oman lajityyppinsä. Lajityypin toistuva piirre on väite, jonka mukaan natsit toimivat jonkinlaisen okkultistisen voiman tai salaseuran ohjauksessa.
        ellauri062.html on line 448: Minkä alan maisteri tää on? Oisko hissan. Niitähän on paljon työttöminä. (Ei ollut, kazo alla.)
        ellauri062.html on line 458: Yli-Juonikas uskoo omaksuneensa Pynchonilta taipumuksen kuvata maailmanselitysten yhteentörmäyksiä ja vainoharhoja. Kotimaisista kirjailijoista tutkija-avantgardisti Markku Eskelinen on ”tärkein virikkeiden lähde”.
        ellauri062.html on line 462: Kaikissa tarinoissa esiintyy kuitenkin joku Yli-Juonikas. ”Kun turinoita ei tuntunut yhdistävän mikään, keksin yhteisen päähenkilön. Mikä olisi päähenkilön nimi? Hei nyt kekkasin! Oma nimeni! Vähän hatusta vedetty juttu mutta onhan sekin eräänlaista näkymistä.
        ellauri062.html on line 496: Oliko gaselleja lähteillä juomassa,
        ellauri062.html on line 498: ja oksat nostamassa tähtiä?
        ellauri062.html on line 501: Tää runo jättää bloggarin ihan pihalle. Tosin kolmannen säkeistön herkkiin luontokuviin täytyy pysähtyä ihastuen. Vaan asuuko gasellit katajapusikoissa? Pikemminkin niistä löytyy lampaita. Sysmässä lampaat syö kaiken muun paizi katajat ja nokkoset.
        ellauri062.html on line 547: ergodinen tasaantuva; pitkän aikavälin tasapainoa koskeva; lukijalta ponnistuksia vaativa. Sanaa käytetään matematiikassa kuvaamassa järjestelmien käyttäytymistä silloin, kun aika tai muu parametri kasvaa paljon tai rajatta. Sillä kuvataan myös järjestelmää, joka silloin lähestyy vakaata tilaa, erityisesti sellaista, joka palaa lopulta mihin tahansa tilaansa. Lisäksi sana viittaa tällaisten järjestelmien ominaisuuksiin ja tutkimiseen. Kirjallisuustieteessä sanaa on ruvettu käyttämään aivan muussa merkityksessä, tarkoittamaan kirjallisuutta, jonka lukeminen vaatii lukijalta erityisiä ponnistuksia. Tosinuijan kirjat toimii mainiona esimerkkinä:
        ellauri062.html on line 549: Lloyd on pölhö mutta lämminsydäminen limusiinikuski, jonka kyytiin nousee eräänä päivänä kaunis Mary. Kun Mary jää kyydistä lentokentällä, Lloyd huomaa tämän jättäneen matkalaukkunsa kentälle. Lloyd nappaa laukun ja lähtee yhdessä yhtä lailla pölhön ystävänsä Harryn kanssa kohti Aspenia palauttamaan seteleitä täynnä olevan laukun Marylle. Matka on täynnä vastoinkäymisiä, ja perillä käy ilmi, että laukulla olisi muitakin ottajia. Ehtivätkö sankarit löytää Maryn ajoissa?
        ellauri062.html on line 551: Eli kaikki lukutavat ovat yhtä todennäköisiä. Luvussa kulutettu aika on verrannollinen luvun pituuteen. Kaikki on samaa mössöä. Ihan sama alottaako lopusta vai alusta. Tai alottaako ollenkaan. Tuleeko koskaan valmista. Tarkoitus on lukea kuin hämärällä bussipysäkillä luuria. Hypähdellen nettisivulta ja kissavideosta kolmanteen. Hienoinen hymy huulilla pää kyyryssä, sormi valmiina sipaisemaan näyttöä, luurin taustavalo valaissee kasvoja kuin kointähtönen. Sanalla sanoen: keekoilua.
        ellauri062.html on line 563: Alaviitteissä on tarkat piirretyt ohjeet siitä, miten lukijan tulee porata kymmenen millimetrin terällä reikä koko teoksen läpi ja pujotella kirjanmerkkinauhat rei’istä. Tämän lisäksi sivuun pitää leikata reiät X ja Y, joista pujotellut nauhat solmitaan yhteen. Askartelutehtävä rinnastetaan kallonporaukseen ja aivokirurgiaan. (Lähde).
        ellauri062.html on line 565: Joo tekee tosiaan mieli sanoa et lähde. Antaa heittää. Go away! Ei enää huvita. Tympäsöö jo.
        ellauri062.html on line 569: Niiku se tylsä kokeellinen elokuva Lola rennt 1998. Ompa siitäkin jo aikaa vierähtänyt. On tääkin ollut joskus uutta hienoa ja kiiltävää.
        ellauri062.html on line 571: Lola rennt ist ein deutscher Actionthriller des deutschen Regisseurs und Filmproduzenten Tom Tykwer aus dem Jahr 1998 mit Franka Potente und Moritz Bleibtreu in den Hauptrollen. Der Film zeigt dreimal dieselbe Zeitspanne von zwanzig Minuten, jedes Mal mit kleinen Detailunterschieden, die die Handlung jeweils zu einem völlig anderen Ausgang führen (Schmetterlingseffekt in einer Form ähnlich einer Zeitschleife).
        ellauri062.html on line 578: Sulje toinen silmäsi, aseta kirja 15 cm etäisyydelle kasvoistasi ja kiinnitä katseesi tiukasti yo. faktalaatikon vasemman ylänurkan numeroon 150 kolmen minuutin ajaksi. Avaa sitten toinen silmä ja siirrä katseesi hitaasti alaviistoon oikealle yo. kaavakuvaan, keitinlasin muotoisen möykyn keskikohtaan, jossa lukee ”dada”. Jos teit kaiken oikein, saat nähdä millaisiin ”juokseviin menoihin” Neuropositronin v. 2010 Tekesiltä saamat miljoona-avustukset kulutettiin. (N, 429.)
        ellauri062.html on line 590: Nappisuu on kovan luokan keekoilija. Huippuovela. Mahtaa pikku Markkua käydä kateexi. numeroarvoitus on varsin kiperä. Lukusarjan parittomat luvut kasvavat viidellä, ja parilliset luvut muodostetaan edellisestä luvusta niin, että se korotetaan toiseen potenssiin ja tulosta vähennetään 1. Humanistien ulottumattomissa olevaa alkeismatikkaa. Armeijan palikkatestejä.
        ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
        ellauri062.html on line 598: Vuoden 1986 vizikirja on mulle nuori vizikirja, vain Paulin ikäinen. Siinä vanhan vizikirjan vizi 606 on enää numero 158. Vizit vähenee maailmanlopun edellä. Pedon luvulla 666 on v 1938 vizikirjassa vizi joka alkaa 'On rakautes ääretön'. Läppä läppä. Siitä seuraava on Jaska Haavion 'Anna herra tulta'. Toi neljäs versio on Ambrose "Bitter" Bierceltä, joka oli San Franciscon ilkein mies.
        ellauri062.html on line 603: Solvet sæclum in favilla Sydänjuuret värähtää, päättää ajan kipinällä Earth shall vanish, hot and sooty;
        ellauri062.html on line 607: Quando Judex est venturus tuomari kun lähestyy. Dumari on kohta täällä When the Judge the truth's undraping—
        ellauri062.html on line 618: Liber scriptus proferetur Ihminen, ken ikään lienet, Kirja tuodaan nähtäväxi Lo! the Ledger's leaves are stirring,
        ellauri062.html on line 632: Salva me, fons pietatis Suo nyt olla seuraajasi, Säästä mut, sä armon lähde Fountain, quench my private blazes.
        ellauri062.html on line 637: Kaikki mikä synnin tähden
        ellauri062.html on line 639: Redemisti Crucem passus: Kristus, kuolemasi tähden Maxoit velat ristillä. Calvary's outlook naught availed thee;
        ellauri062.html on line 691: :trollface: on vuonna 2008 julkaistu internet-trolleja ja internet-trollausta symbolisoiva rage comic -meemi. Se on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista rage comic -kasvoista. Tämä versio on vähän Jaken näköinen:
        ellauri062.html on line 703: Mustasotnialaiset,черносотенцы, Tšornaja sotnja, Tšernosotentsy, kirjaimellinen suomennos "Mustat sadat") oli äärikansallismielinen ja antisemitistinen liike, joka tuki tsaarin valtaa 1900-luvun alussa reaktiona vallankumouksellista kuohuntaa vastaan. Mustien sotnioiden ajamat asiat olivat Venäjän jakamattomuus, ortodoksinen usko ja itsevaltius. Mustat sotniat olivat lähinnä aatelia, maanomistajia, papistoa, porvaristoa, kauppiaita ja käsityöläisiä, mutta myös työläisiä oli mukana.
        ellauri062.html on line 716: Hienostunut Teuvo Hakkarainen siteeraa lähtiessään Rimbaudin bateau ivreä, juoppolauttaa. Helppohan tämmösiä viiteaparaatteja on väsätä kun käyttää googlea. Hakukoneen vaikutus näkyy myös ristisanoissa joissa voi käyttää lähes mielivaltaista merkkijonoa, aina löytyy googlesta joku selitys.
        ellauri062.html on line 740: Marxilainen Reich eli 1930-luvulta lähtien maanpakolaisena Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa ja lopulta Yhdysvalloissa. Hän alkoi myydä kehittämiään orgonikammioita syöpäpotilaille ja tuomittiin puoskaroinnista. Hän kuoli vankeudessa vuonna 1957.
        ellauri062.html on line 742: Siitä mä oon vähän pettynyt et tässä kirjassa ei ole pinup-kuvia, popup-hahmoja eikä irtileikattavia papernukkeja. Ehkä Arnkil kazoi et nää hahmot on muutenkin jo riittävästi pahvisia.
        ellauri062.html on line 758: Jakella on sama ongelma Väyrysen ja vanhojen skezisarjojen kanssa kuin mulla jatkosota EXTRAssa: periaatteessa ymmärtää missä kohtaa kuuluisi nauraa, mutta huvittumisen sijasta joutuu kalsean ahdistuxen valtaan. Ei näitä juttuja kannata vähexyä, syntyhetkellään ne olivat tekijästä hauskoja, sinä olet vain väärää ikäpolvea. Ehkä yhtä sekopää mutta eri sekoitus.
        ellauri062.html on line 795: Miten näillä hepuilla pyörii nazijutut koko ajan mielessä? Jotain salaista mielihyvää ne tuottavat. Shakinpelaaja Bob Fischerkin oli antisemiittinen semiitti. Se sanoi 2x-tornien räjähdyxestä että hyvä juttu. Enää ei ollut asiaa jenkkeihin. Kuoli Islantiin. Nappailikohan sekin kourakaupalla valkoharmaita kapseleita niinkuin se Netflix-sarjan tyttö. Hyi helkkari. p
        ellauri062.html on line 797: https://m.youtube.com/watch?v=pCAMiUbsz-w on joku vaikeasti ymmärrettävä poliittissisältöinen hevikappale, Räjähtävät Lepakot -Lepakot (Tuumaustunti). En saanut sanoista selvää enkä ymmärtänyt höykäsen pöläystä. Tuli vain kalseaa ahdistusta.
        ellauri062.html on line 799: Ilta-pulusta selvisi et persujen mukaan lepakot räjähtelivät tuulivoimaloiden lähellä. Voiko kana pamahtaa. Voi ne räjähdelläkin. Turha suvakkien on tuulivoimaloita peukuttaa, nekin pilaa luontoa. Kaikki apinoiden kexinnöt pilaa luontoa. Apinat täyttää maan apinoilla, muovilla ja muulla paskalla ja tuhoo muutenkin maapalloa kaikin keinoin apinan raivolla.
        ellauri062.html on line 807: Mytomaani on kirjallista lassipalloa. Ottomaani opettaa ensin lukijansa etenemään tekstissä ja sitten varoittamatta muuttaa pelin sääntöjä, jolloin eteneminen pysähtyy. Kirja hervahtaa kädestä kuin Mikon joulupaketista tullut ankanmuotoinen kynsiharja. Luotailija haihtuu reiästä suolikaasuna huizin Saharaan.
        ellauri062.html on line 819: Ismo Alanko on paska ja sen biisi yxinäinen siltarumpu joku hybridi Hassisen koneesta ja Lasten mehuhetkestä. Kieuntaa ja karjumista suut vinossa. Ismo ei ole huumormiehiä. Mukana saattaa olla sen vanhan blechtrommelnazin vaikutuxia. Günther Grass. Sitäkään ei jaxa millään lukea. Pentatonixin Little drummer boy oli kyllä herttainen a capellana. Ismon a capella jäi vaisuxi kun ynkin sähkötöpseli ei toiminut.
        ellauri062.html on line 837: Hän tuomitsi "juutalaisen" luonnontieteen, joka ei halunnut tunnustaa, että on myös salaisuuksia. Ylimielisyys esineitä kohtaan, joita ei edes hämärästi nähdä jonkin syvemmän symboleina, "verecundian" (kainous, kunnioitus) puute myös luonnontapahtuman edessä, tämä johtaa juutalaiseen, materialistiseen tieteeseen, joka valitettavasti nykyään on vallalla ja joka on filosofialle vihamielistä.
        ellauri062.html on line 839: Mitä esineitä? Kirkkovenettä, hämähäkkiä, käärmettä, Amazonin logoa.
        ellauri062.html on line 842: Juutalaiselle tieteelle selkeys ei ollut keino vain rajata sitä arvokasta, mikä aina tulee jäämään hämäräksi, vaan se halusi jatkaa mellastustaan, kunnes voi nähdä koko maailmankaikkeuden yhtenä tympeänä itsestäänselvyytenä. Tis-mal-leen!
        ellauri062.html on line 848: Kaikki seksuaalisuus on epäsiveellistä, koska siinä toista aina käytetään välineenä. (Täh? Eikö pikemminkin panna omaa välinettä toiseen?) Epäsiveellistä on myös "korkeampi erotiikka", madonnakultti, missä mies käyttää naista oman paremman minänsä erektioalustana, ja yleensä turvautuminen toiseen, joko ihmiseen tai johonkin huvitteelliseen, esim lampaaseen, tai ihmisen ulkopuolella olevaan jumalaan.
        ellauri062.html on line 854: Se vasta on narsismia. Kantissa ei ole mitään dionyysistä, se oli kuiva kapakala. En marginal filosof, på ytterkanten. Mutta Weininger oli sitäkin pahempi kylmiö. Hienoa että ymmärsi tehdä lopun itsestään (lähes) ajoissa.
        ellauri062.html on line 860: Ratkaisevaa on se, miten empiiriset miehet tulevat tässä valitsemaan. Omin voimin nainen tuskin tähän päämäärään pääsee. Kipinä, joka hänessä on niin heikko, täytyisi aina uudelleen vahvistaa miehen tulessa: täytyisi antaa esimerkki. Kristus on antanut esimerkin. Hän on vapahtanut Magdalenan, hän on palannut tähän osaan menneisyyttään ja sovittanut myös sen sinne. Wagner, suurin ihminen ja sikamessias sitten Kristuksen kokoontumisajojen, on myös sydämessään ymmärtänyt tämän: niin kauan kuin mies suhtautuu naiseen kuin naiseen, ei nainen voi lakata olemasta nainen. Kundryn voi vain Parsifal, synnitön, tahraton mies lopullisesti vapauttaa Klingsorin lumouksesta. Minkä vitun Kundryn? Tää on pahaa hinttifantasiaa, hyi hitto Otto!
        ellauri062.html on line 862: Nää Gurny ja Klingsor on jotain Wagnerin Parsifalin hahmoja. Gurny on joku outo ämmyrkäinen, vähänkun Valtaistuinkisan wildlingiä vastaava. Klingsor ei olekaan tanskalainen kaupunki, vaan pahis joka putos Graalin kupposen pelastustiimistä sinivärisammioon ja rupes konnaxi. Wagner on eri ilkeän näkönen kaveri. Ilmetty Ruozin pääpandemonologi ilman pokia takaa ajamattomana. Gurnemanz on vähän mun näkönen kilppi vanha partapozo.
        ellauri062.html on line 878: Parsifal lipsahtaa ulos Kundrysta. Kundry nauraa nähdessään Kristuksen ristillä. Parsifal sanoo pystyvänsä painamaan, muttei sillä tavalla kuin Kundry haluaisi.
        ellauri062.html on line 883: Gurnemanz huomaa pian että Parsifalin täytyisi raikastautua pyhässä lähteessä. Kundry pesee Parsifalin "jalan", voitelee sen ja lopuksi kuivattaa sen tukankuivaajalla. Gurnemanz tyhjentää voidepullon sisällön Parsifalin päähän ja voitelee häntä hellästi. Ensimmäisenä tehtävänään Parsifal ottaa lähteestä vauhtia ja kostuttaa Kundryn sekä painaa tätä kevyesti vatsan alle. Koko luomakunta on kauneimmillaan ja orkesterista soi Wagnerin kaunein säveltunnelataus, Mustan Perjantain Tarjous.
        ellauri062.html on line 885: Titurelin paariat ovat katafalkilla Aortan rollaattorin lähellä. Parsifal lähestyy Aorttaa hiljaa takaapäin ja koittaa "sieltä" "keihään" kärjellä. Reikä umpeutuu. Parsifal paljastaa "Graalin", se näkyy läpi mutta pitää lämpimän. Kundry katsoo kiitollisena Parsifaliin ja hajoaa. Tässä ei ole kyllä mitään järkeä. Mutta selkeesti tässä on sellasta sankarit sukkahousuissa NMKY-henkeä. Kundry on pelkkää hämäystä.
        ellauri062.html on line 900: Jos kirjaesittely vaikutti hajanaiselta syitä on niin sysissä kuin sepissä. Jaken kirjasta aukeaa ennestään tuntematon aivomaailma: vuosikymmenten takaista päivänpolitiikkaa, nuoriso- nazi- ja nazinuorisolinkkejä, raskasmetallimusiikkia. Vähän vanhahtavaa tämäkin jo on, mutta meni multa täysin ohi aikanaan. Ajankuvana tätä tullaan joskus varmaan lukemaan, niinkuin yhtä hörhön Irmari Rantamalan yhtä tiiliskivimäistä Harhamaa. En mä sitäkään jaxanut ihan kannesta kanteen lukea. Olikohan Arnkil ihan tehtävänsä tasalla.


        ellauri062.html on line 903: Huonoa: Ajoittain lähinnä teoreettisesti kiinnostava.

        ellauri062.html on line 904: Kokonaisuuden edessä on kumarrettava, koska Yli-Juonikas on nimi. Vaikka kaikesta jännittävästä ja hauskasta huolimatta Jatkosota-extra on myös väliin vähän tylsä kirja. | Niko Kirjavala
        ellauri062.html on line 947: Of particular interest is the fact that the hexagram is made by 6 lines, has 6 points, 6 triangles, and 6-sided polygon....corresponding to the prophecy of "666" related to the "Beast" in Revelation 13:18 (although of course, perhaps not literally fulfilling it, as it refers to the "number of his name"). See Apt 7:43 "Ja te otitta Molochin majan/ ja teidän jumalanne Remphan tähden/ nijtä cuwia joita te teitte teillenne cumartaxenne/ ja minä tahdon teidän eroitta edemmä Babelita."
        ellauri062.html on line 971: Olen koonnut tähän kirjaan vuosina 1996─2011 laatimiani epäajanmukaisia ja siis mahdollisesti sivistäviä esseitä. Liikuttava on SA:n esittämä Horst Wessel -Lied.

        ellauri062.html on line 978: Eli himot sitä on hiirelläkin. Eräs Pete Menckenin eli Pekka Mänkkösen mielenkiintoisista kirjoista. Punavyö on Simo Penttilän luoma kuvitteellinen villin lännen hahmo. Hänen kumppaneinaan ovat suomalaiset toverukset Pete Menken eli Pekka Mänkkönen ja Dick Hill eli Riku Kumpulainen. Pete on esiintynyt sirkuksessa tarkka-ampujana ja kehuu aluksi olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon paras ampuja", mutta havaitsee Punavyön itseään paremmaksi ja ja ilmoittaa sitten olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi paras ampuja". Dick myy kirjoja, joiden nimistä osa on selvästi hänen itsensä keksimiä. Jännittävissä tilanteissa kaverukset alkavat usein naljailla keskenään peittääkseen pelkonsa. Nämä keskustelut alkavat varsin usein Dickin kommentilla, että hänellä on "yksi hyödyllinen kirja". Ai tämähän onkin paasattu jo albumissa 26.
        ellauri062.html on line 980: Kylä lähtee vara-Weiningerin pyssystä. Mainittakoon aluxi kirkkoisä Augustinus, kaikkien ruskeakielisten suojeluspyhimys, jonka mukaan helvetti vain todistaa jumalan oikeamielisyydestä. Epäuskonnollinen ihminen – jos sellaista olisi – ei mieti jälkeenpäin, tapahtuiko oikein vai vasein. "Se tuli vaan."
        ellauri062.html on line 991: Ohitin noin viiden metrin päästä pienen kumpareen, jossa näin erään pariskunnan pensaston katveessa valmistelevan yhdyntää. Olin jo langeta "rajanylitykseen"; ajattelin pelkästä mielihyvästä poiketa vaihtamaan muutaman geenin parittelijoiden kanssa, mutta hetken epäröityäni lähdin taas jatkamaan suoraan kohti Djurgårdenin metsiköitä.
        ellauri062.html on line 1013: Vuoden 1943 tiedusteluraportti laadittiin silloiselle presidentille Franklin D. Rooseveltille, ja siinä todetaan, että Hitler oli "sekä homo- että heteroseksuaali". Frank oli aivan pähkinöissään siitä.
        ellauri062.html on line 1021: Hän oli tuolloin työtön ja yritti pärjätä taiteilijana, ja lähti hostellista muuttaakseen Saksaan vasta saatuaan isänsä perinnön
        ellauri062.html on line 1027: Tiedot Hitlerin seksuaalisuudesta antoi Ernst Sedgwick Hanfstaengl, saksalais-amerikkalainen, joka oli ollut Hitlerin läheinen ystävä ja uskottu 1920- ja 30-luvuilla.
        ellauri062.html on line 1040: Eigenen Aussagen zufolge hat sich Lanz der Kern seiner späteren Weltanschauung bereits 1894 durch folgende Begebenheit erschlossen: Bei der Betrachtung eines Grabsteins, auf dem ein Ritter abgebildet ist, der einen Hundsaffen niederringt, sei ihm schlagartig aufgegangen, dass die Rasse der „Arier“ oder „Herrenmenschen“ einen ständigen Abwehrkampf gegen die Rasse der „Nichtarier“ oder „Affenmenschen“ zu führen habe. Da die arische Rasse durch Vermischung mit „Minderrassigen“ geschwächt sei, seien umfassende „rassenhygienische“ Maßnahmen zu ihrer „Reinzucht“ und „Veredlung“ erforderlich. Diese wiederum bedürften unter anderem einer bedingungslosen Unterordnung der arischen Frau unter den arischen Mann. Nokki vähäosaisempia kuin katuojan pulu. Eikö muka rotukoiran aika muuten kulu? Vitun paviaani.
        ellauri062.html on line 1044: Tämän kaunopuheisen von Liebenfelsin sanoin: Seksuaalisesti viileämpien ja aviokelpoisempien miesten jälkeläiset tulevat 1000v valtakunnassa vapaaehtoisesti tyytymään ankaraan yksiavioisuuteen, eikä heitä tarvitse siihen erityisillä siveyslaeilla pakottaa. Rotuäidit (Zuchtmütter) olisi tarkkaan eristettävä, jottei kiusausta aviorikokseen synny. Rotuäidiltä siis vaaditaan paljon! Mutta tämä tuskien tie on naisen kuljettava takaisin, kun hän ensin vuosituhannen on toikkaroinut bakkanttisen himon teillä. Hänen on maksettava intohimoistaan eikä miesasiakkaiden kuten tähän asti.
        ellauri062.html on line 1053: Kantani kaikkeen seksuaalisuuteen on jo viitisentoista vuotta ollut ehdottoman kielteinen. Jokaisessa sukupuoliaktissa on kyse rähmälläänolosta; niiden (satunnaiset) seuraukset tosin saattavat suuresti vaihdella, mutta mitään moraalisia aste-eroja ei niiden välillä ole: minun seksuaalisuuteni on täsmälleen yhtä synnillistä kuin lähimmäiseni seksuaalisuus, missä muodoissa ne sitten ilmenevätkin; juuri tätä on monenkin omasta seksuaalisuudestaan täysin siemauksin nauttivan siveyspoliisin vaikea tunnustaa. Jos myöntää heteroseksin, on myönnettävä myös homoseksi, eläimeensekaantuminen ja pedofilia; jos kieltää pedofilian, on kiellettävä myös eläimeensekaantuminen, homoseksi ja heteroseksi. Mutta runkkaus vaikka matunaapureiden postiluukkuun on kyllä poikkeuxena hyväxyttävää.
        ellauri062.html on line 1063: Ymmärrän temppeliritariston eliittinä, joka vapaaehtoisesti vetää käteen, ja jonka on määrä pakottaa tämä siveellinen normi myös muille. Koska ihmissuku joka tapauksessa jatkuu (miten niin? ), on tärkeätä, että se tapahtuu tiettyjen sääntöjen puitteissa, joissa nautinnollisen seksin mahdollisuus on poissuljettu. Tässä on tietenkin kyse lähinnä naisen nautinnosta; temppeliritari nauttii juurikin tumputuxesta. Temppeliritariston on siis määrä kieltämällä naiselta nautinto myös tehdä mahdottomiksi kaikki miesten väliset kunnianloukkaukset. Nehän johtuu naisten nautinnosta. Vanha keino, when in doubt loukataampa naisia. Parempi kuin pussillinen uusia.
        ellauri063.html on line 135: Kansantribuuni (lat. tribunus plebis) oli Rooman valtakunnan aikainen virkamies, jonka ensisijainen tehtävä oli edustaa plebeijejä. Tribuunit valittiin vaaleilla vuodeksi kerrallaan plebeijien kansankokouksessa (Concilium plebis tai Comitia tributa). Vain kansantribuunit saivat kutsua kokouksen koolle, he myös johtivat kansankokouksia ja plebeijien ediilivaaleja. Kansantribuuneja valittiin kaksi kerrallaan, eivätkä nämä olleet riippuvaisia toisiinsa nähden. Kansantribuuneilla oli veto-oikeus senaatin päätöksiin, mikä tekikin virasta poliittisen aseen, sillä lahjomalla tribuunin puolelleen saattoi estää itselleen haitallisten lakien voimaantulon. Virka oli tarkoitettu vain plebeijeille, mutta vuonna 59 eaa. Publius Clodius Pulcher onnistui juonittelemaan itsensä virkaan, vaikka olikin patriisi. Tämän hän mahdollisti adoptoimalla itsensä varakkaaseen plebeiji-sukuun.
        ellauri063.html on line 137: Kansantribuunin oikeuksista (tribunicia potestas) tuli Augustuksen myötä osa Rooman keisarin valtaoikeuksista. Kansantribuunien valta väheni keisarikaudella, vaikka heidän virkansa ei kokonaan hävinnytkään. Ne oli vähän sellasia sosiaalidemokraatteja, patriisien poliittisia luottovankeja. Noskeja.
        ellauri063.html on line 194:

        Tässä jatkuu Juonikkaan magnum opuxen kommentointi ja editointi sivulta 305. Käsittelyjärjestys menee ihan sekasin, mutta Jaskan tuntien sillä ei ole vitun väliä. Nyt ollaan MELKEIN puolivälissä, Gott sei Dank! Joskushan tänkin neropatin on pakko lopettaa. Marraskuu jo meni, joulukuu on pian puolessa. Saattaa venähtää tammikuulle tätä vauhtia.
        ellauri063.html on line 214: Hyi helvetti. Nyt lähinnä kiinostaa: miten äsken syntynyt pitää olla et tämmönen paska on ihan vaan normipäivää, business as usual? Vai eikö se olekaan ikäkysymys vaan jonkinlainen rupusakki-indexi? Please God, help improve this Pynchon fan fiction. Kuvan Mogwailla on samanlaiset vilkkuluomet kuin Jaakolla.
        ellauri063.html on line 265: No ei, noin 100s myöhemmin selviää, et toi ADC on Jaskan keximä paha mumslimi Atif Darpan Chagla. Vähän kuin Pahani Julmu. Tekisi melkein mieli sanoa: vedä heti käteen Jaska jouzenkaulamikrofoneinesi. Jokainen noin kumikaula ansaizee suuren neuvoston tuomion. Golem saisi istua sen päälle.
        ellauri063.html on line 300: on aivan pelle moderni sahanvingutus. Inhottavaa hälyä. Sattuu päähän. Nono oli kiukkupää marxilainen antifasisti joka suuttui Stockhausenille kun edes se ei ymmärtäny sen merkillistä puuputusta. Johnin Lahna Helmin Kuoriainen ja Pezkun Uijuijui ateriakexejä samassa albumissa.
        ellauri063.html on line 323: Raappanan lauluja hän kuvaili trubaduuriperusteisiksi sävellyksiksi, joissa pohdiskellaan elämänmenoa ja tilitetään koettua. Esiintymistä Tavastialla arvioineen Jukka Haurun mukaan Raappana on aidon tuntuinen reissumies, jolla on rehellisen tuntuinen kähisevä ääni mutta toivoton artikulaatio.
        ellauri063.html on line 326: Hörhömusan asiantuntijaa pitäs naurattaa et tää musamenu on olevinaan "kevyttä klassista" ja "jotain hissimusaa". Kerrassaan hulvatonta. Ankaran googlauxen jälkeen on kylä hymy hyytynyt ja vizit vähissä.
        ellauri063.html on line 328: Ruskea talo (tom_of_homma 11.6.2016) on Turussa sijaitseva rakennus, jonka kerrotaan toimivan kansallisen liikkeen neohumanistisen siiven päämajana. Taloa hallinnoi kolmijäseninen Talkkarineuvosto, jonka jäsenet tunnetaan mystisillä koodinimillä "Rankaisija", "Häpäisijä" ja "Alistaja". Talon toimintaa ja sijaintia verhoaa salamyhkäisyys, mutta joidenkin tietolähteiden mukaan talon kellaritiloissa sijaitsee tyrmä, jonne kovan linjan miehet kokoontuvat harjoittamaan vaihtoehtoisia seksuaaliakteja.
        ellauri063.html on line 341: "Onko toisten aivoilla mahdollista ajatella? Jos joku huomaisi olevansa aivopesun uhri, aivopesu lakkaisi samalla hetkellä toimimasta." Ei takuulla lakkaisi. Se on talousliberaali harha. Aivot on märkätavaraa eikä mikään digitaalilaskukone. Se sietää hyvin ristiriitoja. Ristiriidan karkoitus on kovan vaivan takana perinteisissäkin digitaalitietokoneissa, helposti käy niin että jännitteet lipsahtavat ykkösestä nollaxi, ja tarvitaan monen monta CRC-suihketta ennenkuin vastaanotettu liukuluku alkaa riittävän todennäköisesti vastata lähetettyä. Vielä satunnaisempaa on meininki grafiikkapiireillä toimivissa neuroverkoissa.
        ellauri063.html on line 345: Kooperatiivisessa peliteoriassa pelaajia edustavat tiimit, joista yxityiset pelaajat voivat tarvittaessa livetä. Se että johtavalla tiimillä tai sen influensserilla on jotain vastuuta, tarkottaa vaan että jos tiimi ei riittävästi palvele tiimin jäsenten mieskohtaisia etuja, ne äänestävät jaloillaan ja siirtyy toiseen tiimiin, ja johtavasta tiimistä ja sen pomokärpäsestä tulee säälittävä häviäjä. Alan papereita on kiehtovahko lukea, etenkin siltä kantilta että minkälaisiin tasapainokäsitteisiin tutkijat on päätyneet. Niissä näkyy tän apinaköörin perimmäinen izekkyys. Samoilla linjoilla mennään kuin hyvässä kirjassa: sille jolla on sille annetaan, ja siltä jolla ei ole mitään otetaan sekin tyhjä pois. Täähän ei oo muuta kuin koronkorkolaskun kaava, kasvuräjähdys. Ei siihen tarvi mitään moraalia sotkea. Puhdasta determinismiä se on.
        ellauri063.html on line 347: Mixi naiset on vähemmän persufasisteja kuin miehet? Välitön syy on testosteronin määrässä. Siitä ja muista geneettisistä eroista johtuen naiset on vähän vähemmän paukapäitä. Naisten ansiosta homma pysyy koossa, miehet vetelehtii tai menee riehumaan keskenään nyrkit pystyssä. Ja perimmäinen selitys on tietysti ero lisääntymisstrategiassa. Naisilla on pieni määrä sukusoluja joista on pidettävä hyvä huoli, miesten pussissa piisaa pikku siimahäntiä. Sixi miehet ovat joutavampia, niitä sietää luontoäijän tuhlata, eikä niistä sixi maxa vaivaa tehdä liian fixuja. Riittää kun on habaa, luuvitonen, tanakat leukaperät, karvapeitettä ja ozakyhmyjä.
        ellauri063.html on line 368: Ulkoministeri Hannu Lampião s. 397 on tuulesta temmattu. Kuva näyttää obeesilta Eeki Mantereelta. USA:n lähetystön muistio kuulostaa 80-luvun sääntöpohjaiselta konekäännöxeltä. En kylä jaxas lukea tollasia jonkun älykääpiön aivopieruja, kuittaa muusakulta.
        ellauri063.html on line 370: Naisten puutetta selittävät Jaken määräävimmät synnynnäiset luonteenpiirteet: herkkyys ja ujous. (Mihis tunnekylmyys jäi?) Panokohtauxet kirjassa korvautuvat pitkillä Pekka Pessaarin suuhun laitetuilla sitaateilla Lanz von Liebenfelsiltä. Eikö nyt joku bändäri voisi jo näyttää sille närhen munat? Tää alkaa olla aika myötähävettävää. Niskapalkki on sananmuunnettuna paskanilkki. Mika Kingelin on oikeasti olemassa, se on development manager at Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Tampere, Pirkanmaa, Finland. King size elin, haha. Pitkänhuiskea mutta ryhditön.
        ellauri063.html on line 382: Suomalaisen kirjapelin proosajokerin Jaakko Yli-Juonikkaan (s. 1976) lähes 700-sivuinen outoileva satiiri ”valhalla-aholaisesta” perussuomalaisuudesta on kuin kohteensa: tunkkaisuudessaan luotaantyöntävä, fiksaatiossaan ylilyövä.
        ellauri063.html on line 386: Kuten romaanin nimestä voi kenties päätellä, käsittelee nykyisten mediaympäristöjen kansallismielisiä ilmiöitä. Juonelliseen yhtenäisyyteen teos ei tähtää, vaan se testailee taidokkaasti erilaisia diskursseja vainoharhaisuuden ja salaliittojen ”syvävaltiollisessa” peilitalossa, jonne rikkiviisaaseen älykköhuumoriin vihkiytynyt lukija voi lisätä hörinänsä.
        ellauri063.html on line 388: Tekstityypit liikkuvat valkoisesta sisällissotakuvauksesta blogosfäärin rajatilapersoonien ”maahantunkukriittisiin” kommentteihin.ironisoi nettimölinän ”pakoloisia” vilisevää uuskieltä sanaleikeillään: ”raiskauskulttuurimarxilaiset”, ”mätähajoitus”, ”virustotalo”.
        ellauri063.html on line 390: Löytyy romaanista jonkinlainen päähenkilökin: Mika Kingelin on nuivan herätyksen saanut varsinaissuomalainen, joka työskentelee perussuomalaisen Pekka Niskapalkin eduskunta-avustajana.
        ellauri063.html on line 408: Villen miälestä Jatkosota-extra on aikamme kuva – tai siis se koostuu sadoista kuvista, jotka ovat kiinni toisissaan risuilla, rautalangalla ja erivärisillä naruilla. Siitä ei saa millään otetta. Se kuvaa kai vuoden 2011 jytkyä (tai niin ajattelin). Juonen voi kiteyttää seuraavaan pariin virkkeeseen: Särmikäs pitkän linjan poliitikko (Sademies) on kadonnut. Perussuomalainen kansanedustajan (Paskanilkki) jaskamainen avustaja (Klingeling) tutkii asiaa ja löytää salaliittoja, disinformaatiota ja lisää sitä samaa. Ei tule valmista. Ei tule lasta eikä paskaakaan. Yli-Juonikas käyttää lähess 700 sivua kielellä keekoiluun ja eri rekisterien välillä pelleilyyn. Kokonaisuus ei ole selkeä jana vaan joka suuntaan leviävä rihmasto. Yli-Juonikkaan huumori on Pahkasiasta ja naurattaa korkeintaan hetken, kuten alkuteoskin. Jatkosota kirjaan voi palata moneen otteeseen, vuosienkin päästä, niinkuin sotaveteraani jatkosotaan, sillä siitäkään ei jää mieleen muuta kuin painajaismaisia fläshbäkkejä. Mukana on myös iltatyttö, ristikko, shakkitehtävä ja sarjakuvia. Terveisiä Aaamulehdestä.
        ellauri063.html on line 443: Samalla Sysmän matkalla tuli myös taas mieleen kuunnellessa autoradiosta oopperalaulua, et aariat on olleet aikansa hittejä. Julia ja Pröö lähetteli toisilleen kirjeitä ja Etäpesäkkeen runoja samalla lailla kuin nykynuoret watsappeja ja kissameemejä.
        ellauri063.html on line 450: Köyhyyden kriminalisoinnille on historiallista pohjaa, joten vanhojen lakien päivittäminen voidaan aloittaa vaikka heti. Aikana 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko. Sen sisältö oli lyhyesti sanoen sellainen, että jokaisen vähänkin työkykyisen oli pestauduttava jonkun toisen palvelukseen. Mikäli jossain tavattiin vailla palveluspaikkaa oleva työkykyinen irtolainen, köyhä tai kerjäläinen, hänelle seurasi ankara rangaistus. Miehet passitettiin alkuaikoina sotaväkeen ja myöhemmin pakkotyölaitoksiin, naiset kehruuhuoneisiin. Palveluspakon luonnollisia seurauksia olivat myös palkkasääntely kustannusten hillitsemiseksi ja rajoitettu työpaikan vaihto-oikeus työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi. Viimeisenä varmistuksena oli isännänvalta, joka piti sisällään myös oikeuden ruumiilliseen kuritukseen.
        ellauri063.html on line 460: Matti Vanhanen on suositellut, ettei romanikerjäläisille anneta rahaa. Minä en ole antanut, koska en halua edistää tätä elämänmuotoa. Autetaan neekereitä niiden omissa maissa, ettei ne tunge tänne. Ei voida ajatella, että esimerkiksi Saksan ei tarvitsi kantaa romanikysymyksestä vastuuta, koska se poisti oman romanikysymyksensä savuna ilmaan 1940-luvulla. Saksaa paremmaksi pani paljon aikaisemmin kuitenkin Suomi, joka maksoi tapporahaa romaneista. Siksi romaneja on meillä niin vähän.
        ellauri063.html on line 474: Jotkut ovat innostuneet puhumaan kerjäämiskieltoesityksen yhteydessä köyhyyden kriminalisoinnista. Kerjääminen johtuu toki yleisesti ottaen köyhyydestä, mutta monenlaisen muunkin rikollisuuden takana ovat henkilökohtaiset ongelmat. Rikoslaki on olemassa ongelmaisten ihmisten vuoksi ja viattomien suojelemiseksi, mutta eihän laissa kriminalisoidakaan ongelmia vaan teot. Vähän sellasta existentialismia. (Halla-aho, puheenvuoro ajassa 7:16.)
        ellauri063.html on line 481: Scheinin katsoi HS:n haastattelussa vuonna 2010, että "koko selvitystyö on kohdistettu yhteen ihmisryhmään. On hyvin vaikea nähdä, että lopputuloksena voisi olla muuta kuin romaneja syrjivä lainsäädäntö" (HS Sunnuntai 11. 7. 2010). Kritiikki kohdistui siis sääntelyn lopputulokseen.
        ellauri063.html on line 483: Minun tulkintani kielletystä syrjinnästä on toinen: olemme Suomessa ilman perustuslaillisia esteitä kieltäneet esimerkiksi moniavioisuuden, katuprostituution, khat-huumeen käytön ja – alkuperäisessä muodossaan – juutalaisislamilaisen teurastustavan. Eivätkö nämäkin säädökset kohdistu käytännössä lähinnä tiettyihin etnisiin ryhmiin tai kansalaisuuksiin?
        ellauri063.html on line 485: Säädöksen peruste ei voi eikä saa olla syrjivä, mutta sääntelyn kohdistuminen käytännössä lähinnä joihinkin väestöryhmiin ei sellaisenaan voi tehdä siitä perustuslain vastaista. Näpistelyn kieltäminen kohdistuu lähinnä köyhimyxiin ja palottelukielto hulluihin. Halal- ja huivikiellot kohdistui lähinnä mumslimeihin. Kuraverisyyden kieltäminen ei kohdistunut vain jutkuihin vaan myös mustalaisiin. Valitettavasti joitakin ahneita koukkunokkia jäi kuitenkin jälelle.
        ellauri063.html on line 496: Sanassa sanotaan, että köyhät teillä on aina keskuudessanne. Niinpä niin. Köyhyys ei vähene saati poistu. Sieluissa se elää iankaikkisesti. Köyhyys ei ole sitä, että itsellä on vähän, vaan sitä, että toisella on enemmän. Suhteellisuus on hieman hämärää mutta kiistatonta. Köyhiä riittää Suomessa yhä, vaikka he ovat tilastollisesti pulskempia kuin rikkaat aikalaisensa ja terveempiä kuin 1800-luvun ylhäisö. Sentään köyhempiä ja sairaampia kuin aikalaisensa ylhäisö.
        ellauri063.html on line 502: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa. Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna.
        ellauri063.html on line 509: Kosher on kyllin hyvä muslimeille, mutta halal ei kelpaa juutalaisille, se on treif (terefah). Juutalaiset eivät anna ampua pulttia lehmän päähän ennenkuin vuodattavat veren ulos. Väpelöitä nämä muslimit, ei valittu kansa huoli esitainnutettua, se on yäkkiä. Pitää varmistaa että eläin on kiistämättä tuore. Tappajaetana pitäisi tappaa nirhaamalla sen pää halki silmien välistä. Se olis humaaneinta. Tai voi käyttää mahd isoa kiveä ja läts. Tai jos niitä on paljon hukuttaa ne sammioon jossa on etikkaa. Kaikki omakotiyhdistysläiset nauroivat. En kehdannut kysyä mitä jos kompostissa asuu rottia. Suomessa on vain 1500 juutalaista plus Ben Zyskoviz, kai niille voi jonkun lehmän elävältä valuttaa. Ketä se nyt haittaa.
        ellauri063.html on line 568: Typeriä haarukoita lisää. Niinistö vastaan tiimi nuoria naisoletettuja. Rullaluistimet kaikilla jalassa. Näitäkin neitosia kuvataan aika epäosallistuvasti. Mitähän tässä oikein on meneillä? Jotain NWO dystopiaa veikkaamma.
        ellauri063.html on line 570: Arnkil merkkaa Jaken kässäriin kysäreitä ja kuplia joissa lukee "epäselvä viittaussuhde, toistoa, perustele, lähde, enemmän konkretiaa, seuraavat 250 sivua on turhia." Niistä Jake vähät välittää. Kumpis tässä on finlandiaehdokas? Mulla on lukematta vielä 238s. Jos Juotikas olis totellut, olisin jo läpi. Nyt on vielä yhden normaalin romaanin verran lusittavana. Hemmetin hemmetin hemmetti.
        ellauri063.html on line 576: "Käännän antiikin tekstejä mieluummin kuin kirjoitan omaa, koska ensinmainitusta on enemmän hyötyä ihmisille", sanoo Junkola. Satiirikko Lukianoksen tekstit Aapo Junkola julkaisi omakustanteena, koska kaupallinen suuri kustantaja tahtoi nykyaikaistaa ilmaisua, mutta Junkola halusi pitäytyä mahdollisimman lähellä alkukieltä. "Kielen rytmi syntyy sofistin tavasta puhua ja kirjoittaa", Junkola selvittää. "Säilyttääkseni sen pyrin välttämän 1990-luvun ilmaisuja." Käännöksestä tuli omakustanne. (HS 31.1.1997, Satu Aarre-Ahtio)
        ellauri063.html on line 596: – Parasta on antaa tieto selvästi ja kattavasti, jotta jää mahdollisimman vähän epäselvyyttä. Mutta niin ymmärrettävästi että viesti menee perille. Ongelmaksi tulee toisen käden tieto, eli se, kun mediat, bloggarit, somevaikuttajat, ja oman elämänsä Einsteinit alkavat pureksia annettua infoa.
        ellauri063.html on line 604: Samuli: kiitos kannanotosta (eli turpa kiinni nyhverö). Suomessa ei onnex ole ebolaa vaikka onkin mutakuonoja. Ja jos oiskin onnex naapurin Mengele on expertti. Aina uskottavin on vähän sitä sun tätä tutkinut emeritusproffa. Elitismistä on lyhyt matka rasismiin.
        ellauri063.html on line 608: Tutkimuxen mukaan sinkkujen sexi on vähemmän antoisaa kuin parisuhteisten. Sen voi uskoa. Käteenveto on laiha korvike mehukkaalle panolle. Nyrkkikyllikki ei ole yhtä viehättävä kuin se oikea.
        ellauri064.html on line 91: Am Ende seines Lebens, sich auf der Flucht vor dem Faschismus und dabei in einer zunehmend aussichtslosen Lage befindend, greift er die gängige Fortschrittsmetapher auf: »Marx sagt, die Revolutionen sind die Lokomotiven der Weltgeschichte. Aber vielleicht ist dem gänzlich anders. Vielleicht sind die Revolutionen der Griff des in diesem Zug reisenden Menschengeschlechts nach der Notbremse.« Sehr ähnlich klingt es, wenn Greta Thunberg bei der UN-Klimakonferenz in Katowice davon spricht, dass es die einzig vernünftige Sache sei, die Notbremse zu ziehen. Walter veti hätäjarrusta ja sen juna pyhästyi. Matkalaukku tosin joutui hävyxiin. Arthur Koestler koitti samaa muttei älynnyt vetää vetimestä tarpeexi kovaa. Vuonna 83 se koitti uudestaan Ebba vaimon kanssa ja onnistui.
        ellauri064.html on line 95: Norjan matkan antikin oli vähäinen. Parin sivun essee, joka koostuu lähinnä tuokiokuvista, ja
        ellauri064.html on line 97: kertoo kuitenkin lähes 400 sivun verran Benjaminin matkasta, mitä nyt ensin käydään
        ellauri064.html on line 107: Die Postmoderne erklärte das Ende der großen Erzählungen solange, bis nichts und niemand mehr übrig war, für das es sich zu kämpfen lohnte. Schließlich riefen Neokonservative das Ende der Geschichte aus und hinterließen nichts als Leere an jenem Ort des Bewusstseins, an dem sich einst die Hoffnung auf eine bessere Zukunft befand.
        ellauri064.html on line 114: Timo Honkela järjesteli hackathoneja ennenkuin aivosyöpä vei. Ennen leikkausta se kuzui kaikki vuoteensa viereen kuulemaan viimeisiä evästyxiä. Kuuluisa aivokirurgi Herne-Herne sai sen vielä jaloilleen. Toisella yrityxellä se poistui hyvällä hiljaa takavasemmalle ja Herne Herne lähti Kiinaan keltaisemmille laitumille. Harri Jäppinen ei oikein arvostanut sen kontribuutiota Kielikoneeseen. Se vaikutti kiltiltä mieheltä, mutta mitähän tuumasi sen haaremi. Eläköitynyt Herne-herne leikkelee kiinalaisten aivoja vielä tänäkin päivänä ellei ole kuollut. Se jäi hiljan kiinni huonosta käytöxestä lentokoneessa. Se luuli olevansa jotakin.
        ellauri064.html on line 130: David Vaughan Icke (s. 29. huhtikuuta 1952 Leicester, Englanti) on brittiläinen kirjailija ja salaliittoteoreetikko, joka on vuodesta 1990 lähtien omistautunut selvittämään ”kuka ja mikä todella kontrolloi maailmaa”. Icke on entinen Englannin liigan jalkapallomaalivahti, toimittaja, urheiluselostaja ja vihreän liikkeen kannattaja. Hän on kirjoittanut näkemyksistään yli 20 kirjaa.
        ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu.
        ellauri064.html on line 142: Yli-Juonikkaalla on viehättävä tapa vaihtaa rekisteriä pienillä yksityiskohdilla, ikään kuin huomaamatta outouttaa ympäristöään. Proosan perustaso on lähellä Veijo Meren kaltaisen modernistin tarkkoihin havaintoihin ja yllättäviin rinnastuksiin perustuvaa tyyliä, mutta esikielellinen, alitajuinen tyhjiö väijyy arkisen rekisterin alla ja pulppuilee välillä esiin.” – Vesa Rantama, onkiliero.
        ellauri064.html on line 144: Turussa asuva Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on heti vapaa kirjailija. Hän on kirjoittanut eräitä nykykirjallisuutemme omaperäisimmistä teoksista, muiden muassa ylistämänsä Neuromaanin (Otava 2012). Yli-Juonikkaan proosa leikittelee vainoharhan, salatieteiden ja läpitunkemattoman byrokratian teemoilla ja käyttää hyväkseen nyrjähtäneitä vertauskuvia sekä karmeita ja koomisia leikkauksia. Eräs entinen ministeri on todennut, että Yli-Juonikkaan teksti on ”Kafkaa kännissä”. Nykyiset ministerit eivät ole kommentoineet asiaa.
        ellauri064.html on line 152: Termin uskotaan juontuvan amerikkalaisen uusnazin Eric Thomsonin vuonna 1976 kirjoittamasta tekstistä Welcome to ZOG-World. Termi tuli laajaan käyttöön The Order -ryhmän suorittamista ryöstöistä The New York Timesiin kirjoitetun artikkelin jälkeen, jossa kerrottiin ryöstöjen tähdänneen rahan keräämiseen ZOGia vastaan. The Order oli antisemitistisiä yhteyksiä omaavan Aryan Nations -järjestön haara.
        ellauri064.html on line 167: Fjotolf Hansen, ent. Anders Behring Breivik [ˈɑnːəʂ ˈbeːrɪŋ ˈbrɛiviːk] on norjalainen terroristi, joka teki 22. heinäkuuta 2011 terrori-iskut Oslossa ja Utøyan saarella Oslon lähistöllä. Iskuissa kuoli 77 ihmistä. Ei tiettävästi sukua tuulitakki-Hellylle.
        ellauri064.html on line 199: Ground Control to Major Tom. David Bowien ykköshitti Space Oddity. Bowie-puukko on semmonen iso puukko kun oli sillä aussie jäbällä "that ain't no knife. Now this is a knife." Selvä penismeemi. Was he gay, bisexual or bowie? Kai tätä kaikkea. Gender outlaws are cool. Laulussa on myös ankeampi teema, ja sanoitus on myös vertauskuva huumausaineille. Kappaleessa kuultava lähtölaskenta onkin kuvaus heroiinipiikin ottamisen ja sen vaikutuksen alkamisen väliselle ajalle. Heroiinia on pidetty traumatisoituneiden ja heikosta itsetunnosta kärsineiden henkilöiden huumeena, minkä vuoksi se toimi hyvänä metaforana hylätylle, avaruudessa ajelehtivalle astronautille. Huumeaihe oli Bowielle jokseenkin tuttu, sillä hän oli itse kokeillut heroiinia vuonna 1968.
        ellauri064.html on line 206: Kauhun kilometrit on yhdysvaltalainen Steven Spielbergin varhaistyö vuodelta 1971, alun perin televisiolle tehty jännityselokuva, jossa kuvataan maantieraivoa. Pääosassa on Dennis Weaver, jonka vastanäyttelijää, takaa-ajoon lähtevän rekan kuljettajaa, ei näytetä missään vaiheessa kokonaan. Hänen sijastaan Peterbilt 281 -mallinen perävaunullinen rekka kasvaa sivuosanäyttelijän mittoihin.kenen mukaan? Elokuva esitettiin Yhdysvaltain televisiossa 13. marraskuuta 1971, ja Euroopassa se pääsi teatterilevitykseen. Suomessa elokuvan teatteriensi-ilta oli 6. huhtikuuta 1973.
        ellauri064.html on line 271: Se vähän kummastuttaa että paronin, Elimäen Moision perijän ja kaivosfirman toimarin kesämökki olis joku yhden huoneen koju, jonka pihalla tönöttää vielä asuntovaunu. Naapurit heti kuusiaidan takana. Ei ihan tunnu säädynomaselta.
        ellauri064.html on line 273: Razumestari Rabbe Wrede Liivinmaalta pääsi säätyyn 1625 lainattuaan hevosta meidän Kustaa enolle 30-v sodassa. Mixhä tähän piti laittaa tollanen rivo ja tarpeeton sianteurastus? Onxe daideellisda? Vai onxe vaan jotain rotinkaisen kateutta? Kenties luihu Johan Wrede vittuili Jaskalle jossain matineassa? Vielä ruozixi? Johanin vaimo jätti sen vielä 70-vuotiaana. Eikä kaavakuvalla ole textin kanssa mitään tekemistä. Se on varmaan hassua. Sillä voisi päästä Piha-Anteron noirin huumorin kukkapenkkiin.
        ellauri064.html on line 307: Mummo ei voinut viitata ihmiskuntaan esimerkixi "älyllisenä elämänä". Älytöntähän se onkin. Nää on tämmösiä lukion filosofian kurssin video-oppimateriaaleja. Pintapuolisesti kazoen mystiikkaa, tarkemmin pelkkää pöpinää, sivuntäytettä. Maxettiinkohan Juotikkaallekin per sana, kuten Dickensille? Kaikki on hyvin, mikään ei ole tärkeää. Kirjailija-apuraha pitää hengissä.
        ellauri064.html on line 316: Juoni-Jaakon ilmoittamassa nettiosoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=DcFm90hkUa4 jossa piti olla presidentti Eeli Sinistön uudenvuodenpuhe lukee koneääni James Potkukelkan nimissä loputonta hihhulisaarnapuhetta. Helluntaisaarna kaikille, aiheena väärentämätön evankeliumi (11 min). Luulin että tääkin on Jaken sisäpiirivizejä mutta se taitaakin olla totuus ilman vaihtoehtoa. James Potkukelkan juuri valmistunut Pro Gradu löytyy sen nettisivuilta: SATAPROSENTTINEN VANHURSKAUS. Lähetyssaarnaaja Mauri Viksténin käsityksiä pelastusopista ja erityisesti vanhurskauttamisopista. James johtaa johtamisoppinsa jehovallisesta johdatuxesta:
        ellauri064.html on line 335: James Hirvisaari was one of the authors of the so-called "Nuiva Manifesti" ("The crabby or peevish electoral manifesto"), an election campaign programme critical of current Finnish immigration policy. The other authors were Finns Party politicians Juho Eerola, Jussi Halla-Aho, Olli Immonen, Teemu Lahtinen, Maria Lohela, Heikki Luoto, Heta Lähteenaro, Johannes Nieminen, Vesa-Matti Saarakkala, Pasi Salonen, Riikka Slunga-Poutsalo and Freddy Van Wonterghem.
        ellauri064.html on line 347: Hei täähän on dialogipelimies, niinkuin mä! Mut exe ollut jotain pappissukua? No nääkin heput on jotain kallonkutistajia, vetäjänä Jaakko taas, tällä kertaa Seikkula. Jaken kalloa ei kärsi enää kutistaa, sillä on Crouzonin oireyhtymä. Tom Arnkil on kirjoittanut izekin romaanin nimeltä Kyyroxen kirja. Siitä löytyy netistä seuraava arvostelu:
        ellauri064.html on line 349: Teoksen jälkisanoissa Arnkil kertoo, että tapahtumien historialliset raamit pitävät paikkansa ja suuri osa henkilöistä on oikeasti eläneitä ihmisiä. Lukija onkin vakuuttunut kirjailijan laajasta ja syvällisestä asiantuntemuksesta ja nostaa sille nöyrästi hattua. Pelkkä asiantuntemus ei kuitenkaan tee romaanista kiinnostavaa. Arnkililla on ollut vaikeuksia puhaltaa tapahtumiin ja henkilöihin eloa. Benin kiertomatka on tarjonnut mahdollisuuden esitellä kansanheimoja, niiden tapoja, uskontoja ja palvontamenoja, mutta lukijasta reissun kuvaus on melko puuduttavaa, vaikka tarinan elävöittämiseksi on nähty vaivaa. Henilönä Ben on pökkelö. Hän on usein peloissaan, mitä kuvataan epävarmalla pu-pu-puheella. Olisiko tämä keino hieman pölyinen?
        ellauri064.html on line 353: Erik Arkilin isä oli Rolf Arnkil, joka tunnetaan uskonnollis-filosofisista pohdinnoistaan mm. teoksessaan Ihmisestä on kysymys. Arnkilin perheessä oli ns. koulukortteerissa myös nykyinen piispa Wille Riekkinen. Maailmankatsomuksellinen pohdinta on siis Arkilille tuttua jo lapsuudesta lähtien. Kirjan liepeestä luen, että Arnkil onkin ensin opiskellut teoreeettista filosofiaa mutta pompannut sitten peruskoulunopettajaksi. Mielenkiintoista! Miksipä immeisen elämän pitäisi juosta yhtä raidetta kuin junan. Ylämäki alamäki ylämäki alamäki yhdessä kuljemme sen.
        ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan!
        ellauri064.html on line 366: Lähde: Antti Nylen https://www.goodreads.com/book/show/5706066-vihan-ja-katkeruuden-esseet. Hilloo vähän aikaa sitä.
        ellauri064.html on line 376: Moni on twitterissäki kiinnittäny huomioo siihen et uutiset on justku tästä kirjasta. (Siis muutkin uutiset ku ne jotka ON tässä kirjassa.) Se on muuttuny yhenlaisexi meemixi. Ja apua! Juonikkaan umpihulluun trilogiaan on tulossa vielä kolmas osa! Jatkis tuo uutta kierrettä myös neuromaaniin. Okei! Joo! Hyvä! Viel muutama helppo kysymys tähän lopuxi. Isoja kysymyxiä mutta helppoja. Eipäs ollutkaan, Arnkil kerrassaan kipsaantui. Myötähäpeästä piti podcastin kuunteleminen lopettaa.
        ellauri064.html on line 400: Timo Lipitsä soitti omatekoista 10-kielistä kanneltaan Tampereen laulujuhlilla 1934. Lehdet kertoivat: ”Vanhuuttaan vapisevat kädet käsittelevät rakasta soitinta varmasti, ja virsujalka pyrki lyömään tahtia.” Kuvalähde: Vapriikin kuva-arkisto
        ellauri064.html on line 407: Georgella (von Grönhagen) oli huippuvirka SS:n Ahnenerbe-instituutin johdossa, kunnes huomattiin, että äijähän on pelkkä valehtelija. Saivat lähteä yhdessä Felix Kerstenin kanssa, mutta George palasi Berliiniin sodan aikana Valtion tiedotuslaitoksen yhteyshenkilönä ollen siinä sodan loppuun saakka. (Lähde: Suomi-24)
        ellauri064.html on line 417: Maria Åkerblom syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia.
        ellauri064.html on line 431: Jaskan nooteissa on useitakin huonoja ajatuxia. Esim se että Suomen sudet voi ottaa hengiltä koska ryssiin niitä jää jälelle. Tää on tätä critical habitat-paskanjauhantaa. Otetaan mieluummin Jaska hengiltä. Jäähän ziljoona paskiaista vielä jälelle. Tai että vapaakauppasopimuxet edistää kapitalismin loppua, kerta sitton helpompi tehdä vallankumousta. Tää on taas tätä osta kissa päästäxesi eroon hiiristä virheajattelua. Ei kyltää Jaska taitaa sittenkin olla ihan paska. Vaixe onkin kuin Veijo Meren juonikas mies, ei se siihen kyykisty mihin se paskantaa.
        ellauri064.html on line 440: Satanotalmudisti. Pelkkä satanisti on urbaanin sanakirjan mukaan saatanan palvoja. Pelkkä talmudisti on jutkupentujen käsikirjan Talmudin asiantuntija. Mut mikä on niiden hybridi? Joku hämärä kirja löytyy googlesta nimeltä Satanic Talmud: The most evil text ever written by human hands Paperback – February 25, 2013, kirjoittaja joku vielä hämärämpi L.P.Strangecraft. Se näyttää eziskelevän kristittyjä vituttavia kohtia Talmudista. Niitä löytyy, on jutkujakin mahtanut ottaa päähän kristittyjen touhutus, kuten kääntäen. Jeesuxen suuhunkin on pantu koko joukko jutkuja halventavia läppiä. So far so good, mut vastaako tää kysymyxeen? Ei ihan. Vähän kuitenkin luulen et tää on äärioikislaisten haukku muille kuin omille pojille. Ellei sitten justiinsa vastoin päin. Kuk näistä hihhuleista selvän ottaa.
        ellauri064.html on line 450: Ryhmä sai julkisuutta, kun sen 42. kokous pidettiin vuonna 1994 Helsingissä ja suomalainen toimittaja kirjoitti asiasta. Ryhmä on tarkoitettu vain pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille.lähde?
        ellauri064.html on line 454: Ensimmäinen Bilderberg-ryhmän kokoukseen kutsuttu suomalainen oli Sakari Tuomioja.lähde? Suomesta kokouksiin ovat osallistuneet mm. Jorma Ollila, Helsingin Sanomien toimitusjohtajat ja päätoimittajat kuten Aatos Erkko (1994), Janne Virkkunen (1998, 2001), Olli Kivinen (2003), Mikael Pentikäinen (2005, 2011) ja Antti Blåfield (2008, 2010), Yleisradion Atte Jääskeläinen (2007) sekä Antti Herlin, Elina Lepomäki ja Björn Wahlroos (kaikki 2018).
        ellauri064.html on line 465: Teorian mukaan uuden maailmanjärjestyksen voimat ovat vastuussa lähes kaikista 1900-luvun suurista sodista sekä taloudellisista onnistumisista ja kurimuksista, joista heidän myös väitetään hyötyneen suuresti. Näihin tapahtumiin on luettu muun muassa Venäjän bolševikkivallankumous, 1930-luvun lama, ensimmäinen ja toinen maailmansota, kylmä sota sekä Neuvostoliiton hajoaminen. Nälänhätien, tautien ja aids-epidemian on väitetty olevan uuden maailmanjärjestyksen aseita, joilla he kontrolloivat maailman väestöä ja vähentävät näin rajallisiin luonnovaroihin kohdistuvaa painetta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen tarkoituksena taas on väitetty olleen sotatilalakien oikeuttaminen. Jotkut kutsuvat YK:n valtuuttamaa Persianlahden sotaa ensimmäiseksi avoimesti uuden maailmanjärjestyksen sodaksi, koska silloinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush käytti kyseistä termiä puhuessaan kongressille.
        ellauri064.html on line 469: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Väestön harventaminen on kyllä varmin tie harvainvaltaan.
        ellauri064.html on line 479: Pohjois-Amerikan tiedemiehet ovat hiljattain löytäneet pisimmän ankan peniksen. Oxyura vitutta -heimoon kuuluvalla ankalla on lähes yhtä pitkä penis kuin itse ankka. Peniksen koko on huimat 42,5 senttimetriä. Tämä lyö reilusti aikaisemman lintujen peniksen pituusennätyksen, joka on korkkiruuvimainen 20 senttimetriä pitkä penis. Se on löydetty Aku Ankalta.
        ellauri064.html on line 499: Anteeksi lapset, että olemme tuhonneet teidän ilmastonne, mutta me voidaan palata välittömästi sodanjälkeiseen aikaan, niin sitten jokainen tietää kuinka niukasti aikanaan elettiin. Aloitetaan! Ensimmäisenä lopetetaan koulukuljetukset. Lasketaan asuntojen, ja koulujen sisälämpötila n 13° asteeseen. Pysäytetään koneelliset ilmastointilaitteet, tuuletus toimii ikkunoiden kautta. Laitetaan TV ja kännykät pimeäksi. Kylällä voi olla naapurissa mustavalkoinen putki TV. Joissakin talouksissa voi olla kiinteä puhelin, ja puhelinkopit otetaan käyttöön. Lopetetaan urheilu sisähalleissa, ja elokuvia voi katsoa kaupungilla 3-4 :ssä Elokuvateatterissa. Urheilussa siirrytään ulkona pelattavaksi kaikki pelit, ja harjoituksiin kuljetaan hiihtäen tai polkupyörällä ajaen. Lopetetaan koulu ruokailu, tai jos kouluissa ruokaillaan, oppilaat tuovat ruokatarvikkeet itse keräten ne kesän aikana. Mm. Marjat , sienet, perunat , porkkanat ja muut kasvikset, jotka kasvatetaan siirtola puutarhojen kaupunkien ja kylien omistamilla kasvi mailla. Kerrostaloihin laitetaan yksi sauna, ja saunavuorot. Keittiöistä hävitetään jääkaapit ja pesukoneet, pakastimet. Tilalle tehdään yhteinen pesutupa ja kylmäkellaritilat. Maataloudessa siirrytään hevos talouteen, hävitetään koneet, ruohonleikkurit, moottorisahat ja muut pienkoneet. Siirrytään pokasaha kauteen, ja puut tehdään pilkkomalla. Voin tässä vielä mainita, että nuoret 14-17 vuotiaat nuoret hoitivat koko sodan ajan hoitamalla Suomen julkisten rakennusten, ja omakotitalojen lämmityksen tekemällä satoja tuhansia kuutioita polttopuita tosi alkeellisin välinein, miesten ollessa sodassa. Romutetaan kaikki kuorma autot, ja siirretään puut tehtaille uittamalla, niin tiet säästyvät. Tässä nyt on muutama esimerkki asioista jotka olen elämäni aikana joutunut kokemaan, ja jos jokainen nuori asettaa lähtökohdaksi tämänkaltaisen elämän, niin voi senjälkeen syyttää elämänsä mahdollisuuksien tuhoamisesta.
        ellauri064.html on line 548: Plus filtterien quasi totaalinen poissaolo tuotantolinjasta. Huom tätä ei voi lukeakaan ilman googlen apua. Six tähän meni enemmän kuin tovi, ja paasauxia tuli kokooma-albumi.
        ellauri065.html on line 41: Evitskog on kylä Kirkkonummen luoteisosassa, lähellä Siuntiota. Vuonna 2011 kylässä oli 705 asukasta. Asukkaista vajaa puolet on ruotsinkielisiä. Kylä sijaitsee noin 30 km Helsingistä ja 11 km Kirkkonummen keskustasta. Lähimpään kauppaan Lapinkylässä on noin 6 kilometriä.
        ellauri065.html on line 55: Syksyllä 2015 Evitskogiin avattiin tilapäinen vastaanottokeskus, johon majoitettiin 260 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskus perustettiin KN-keskuksen tiloihin, joka oli aiemmin majoittanut lähinnä virolaisia komennusmiehiä. Rakennus on alkujaan rakennettu 1970-luvulla TVK:n koulutuskeskukseksi. Kukahan oli istuttanut koiranheiden sen pihalle. Oliko lakupelle bingobangolandiasta. Hyötytataariko vaiko haittatataari. Vaiko pakoloinen. Matu koijaa, kela hyysää.
        ellauri065.html on line 57: Evitskogissa on leimahtanut kova kiista suunnitelmista, jossa maanomistaja haluaa korottaa alavaa peltoa rakennustyömailta tuoduilla maa-aineksilla. Paikka on monille ohikulkijoillekin ja erityisesti lintuharrastajille tuttu Evitskogissa Kivenlahti-Virkkala -maantien varrella. Tulva-aikoihin vesi nousee pellolle ja syys-ja kevätmuuton aikana alueella on sankkanaan muuttolintuja. Alueen maanomistajalla on pari vuotta ollut suunnitelmissa rahdata laajalle alueelle maamassoja ja korottaa peltoa muutamalla metrillä. Hankkeessa on puhuttu erittäin suurista määristä maa-aineista, jota tuotaisiin peltoaukealle jopa 700.000 - 800.000 kuutiometriä. Parin viime vuoden aikana on Kirkkonummella ollut esillä ainakin kolme isoa maakaatopaikkahanketta. Niissä on haettu lupaa noin 120.000 - 430.000 kuution läjitysmäärille. (Lue hankkeista, linkit jutun lopussa) Evitskogin hankkeessa ei ole käytetty maankaatopaikka-termiä, vaan puhuttu pellonkorotuksesta. Kunnalta on tiedusteltu noin vuosi sitten, tarvitaanko hankkeelle ympäristölupa. Tuolloin kunnan ympäristöyksikkö on lausunnossaan todennut, ettei ympäristölupaa tarvita. Lausunnossa todetaan, että paikalle tuotavien maa-aineisten on oltava puhtaita ja ennen toiminnan aloittamista alueen halki kulkevan Törnesintien tieoikeuden haltijoiden on hyväksyttävä hanke. Tiekunta on lähestynyt kuntaa valituskirjelmällä, jossa suhtaudutaan hankkeeseen kielteisesti. Asia tulee kevään mittaan ympäristölautakunnan käsittelyyn. Peltoaukean poikki on aloitettu tien parantaminen. Tie johtaa alueen omistajan kesäasunnolle. Kirkkonummen ympäristöyhdistys on nostanut hankkeen esille ja väittää, että kyseessä on maankaatopaikka, jota valmistellaan tien korjaamisella. Ympäristöyhdistys pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa (Avi) tutkimaan, valmistellaanko kosteikolle ja peltoaukealle laitonta maankaatopaikkaa. Yhdistys on myös tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Kirkkonummen ympäristöpäällikön toiminnasta. Valitusta ei ympäristöyhdistyksen mukaan voi hankkeesta tehdä, koska mitään virallista päätöstä ei ole hankkeen tiimoilta olemassa. Kunnan ympäristöyksikössä on tulkittu vuosi sitten hanketta pellonparannuksena, kuten sitä on maaomistajakin kutsunut. Ympäristöyksikössä on vedottu siihen, että lain mukaan pellonparannukseen ei tarvitse ympäristölain mukaista lupaa toisin kuin, jos lupaa haetaan maankaatopaikalle. Peltoa saa korottaa kunnan ympäristöyksikön mukaan melko vapaasti, jos maanläjityksellä on jokin tarkoitus eli pellon saaminen viljelyn kannalta parempaan kuntoon. Kysessä oleva alue ei ole suojeltu. Alue on virallisesti peltoa, joka on oikeutettu myös maataloustukiin. Tällaisia maankaatopaikkahankkeita on ollut vireillä:> Avolouhos halutaan täyttää ja > perustaa maankaatopaikka − > louhittua kiveä löytyy maailman > suurkaupungeista (Viisykkönen > 20.8.2018) Isoa maankaatopaikkaa > ei tule Porkkalanniemelle – hanke > tyssäsi paikalliseen > vastustukseen, rekkarallia > pelättiin (Viisykkönen 13.9.2017)> Kirkkonummen kunta hylkäsi lupa-anomuksen maankaatopaikalle Kylmälässä äänestyksen jälkeen (Viisykkönen
        ellauri065.html on line 66: Kongressin yllä leijui salaperäisyyden verho, eikä edes tiedetty, missä kokous pidetään. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin 6. helmikuuta, että kolmen suuren uskottiin neuvottelevan jossain tähän mennessä tuntemattomassa paikassa.
        ellauri065.html on line 73: Roosevelt puolestaan lähti siitä, että jokaisella maalla on oikeus valita itse järjestelmänsä. Jälkikäteen on Nyyssösen mukaan mietitty, oliko Roosevelt ehkä naiivi.
        ellauri065.html on line 75: Churchillin kanta on mielenkiintoinen ja vähemmän tunnettu, sillä hän oli jo tuolloin valmis osallistumaan Euroopan jakopolitiikkaan tekemällä brexitin. Pääministeri Eden huomautti, että Churchillilla oli vetoketju auki, hevoset karkaavat. Voi voi, talli on ollut tyhjä jo aikoja, Churchill tokaisi. Polle poissa on. Jos halutaan puolustaa Churchillia, niin hän halusi pelastaa sen, mikä pelastettavissa oli. Churchillilla oli oma vessa kalossissa, paperimytty kärjessä ja kirjaimet W.C. kannassa. Vedenpitävä.
        ellauri065.html on line 77: Myös Rentolan mielestä Jaltan konferenssi vaikuttaa edelleen jonkin verran läntisen ja itäisen Euroopan eroihin, jotka ovat nousseet uudestaan EU:nkin piirissä esille Puolan ja Unkarin takia. Churchillin porukat on taas lähtemässä neuvottelupöydästä, maantiet on jo täynnä rekkajonoja. Hienoa, ei voi muuta sanoa.
        ellauri065.html on line 85: Das Dorf liegt ungefähr fünf Kilometer nördlich von Mściwojów, sechs Kilometer nordöstlich von Jawor und 56 Kilometer westlich der regionalen Hauptstadt Wrocław.
        ellauri065.html on line 135: Keski-Euroopan alueelle asettui useita germaanisia heimoja, itään useat erilaiset länslaavilaiset heimot asuivat suurimman osan nykyisen Puolan alueesta 6. vuosisadalta. Duke Mieszko I ja polaanit, hänen linnake Gniezno area eri naapuri heimot toisella puoliskolla 10. vuosisadalla, joka muodostaa ensimmäisen Puolan valtion ja hänestä tuli ensimmäinen historiallisesti kirjattu Piast Duke. Hänen valtakuntansa rajasi Saksan valtiota, ja valvonta rajamailla siirtyisi edestakaisin kahden politiikan välillä tulevina vuosisatoina. Mieszko poika ja seuraaja, Duke Bolesław minä Chrobry, kun 1018 rauhansopimuksen Bautzenin laajeni eteläosassa valtakunnan, mutta menettäneet kontrollin mailla Länsi Pommerin on Itämeren rannikolla. Pakanallisten kapinoiden ja böömiläisen hyökkäyksen jälkeen 1030-luvulla herttua Casimir I Palauttaja (hallitsi 1040-1058) yhdisti jälleen suurimman osan entisestä Piast-alueesta, mukaan lukien Sleesia ja Lubuszin maa keskimmäisen Oderjoen molemmin puolin, mutta ilman Länsi-Pommeria, josta tuli jälleen osa Puolan valtiota Bolesław III Wrymouthin johdolla vuosina 1116–1121, jolloin jalo Griffinsin talo perusti Pommerin herttuakunnan. Bolesławin kuoltua vuonna 1138 Puola oli lähes 200 vuoden ajan pirstoutunut, ja sitä hallitsivat Bolesławin pojat ja heidän seuraajansa, jotka olivat usein ristiriidassa keskenään. Puolan kuninkaaksi vuonna 1320 kruunattu Władysław I Kyynärpäätanko saavutti osittaisen yhdistymisen, vaikka Sleesian ja Masovian herttuakunnat pysyivät itsenäisinä Piast-tiloina.
        ellauri065.html on line 137: 12--14-luvuilla germaaniset, hollantilaiset ja flaamilaiset uudisasukkaat muuttivat Itä- Keski- ja Itä-Eurooppaan Ostsiedlung-nimisessä muuttoliikkeessä. Pommerissa, Brandenburgissa, Preussissa ja Sleesiassa entisestä länslaavista ( polabialaiset slaavit ja puolalaiset ) tai Baltian väestöstä tuli vähemmistöjä seuraavien vuosisatojen aikana, vaikka huomattava osa alkuperäisistä asukkaista jäi alueille, kuten Ylä-Sleesia. In Suur Puolassa ja Itä-Pommeri ( Pomerelia ), saksalainen uudisasukkaat muodostivat vähemmistön. Jotkut alueista (kuten Pommeria ja Masovia) liittyivät Puolaan uudelleen 1400- ja 1500-luvuilla. Toiset sulautuivat tiukemmin Saksan politiikkaan. Vuonna 1815 Wienin kongressi perusti Saksan valaliiton 39 saksankielisen valtion yhdistykseksi Keski-Euroopassa. Tämä vahvisti Saksan rajat suurelle osalle 1800-lukua; mukaan lukien Pommeri, Itä-Brandenburg ja Sleesia, mutta lukuun ottamatta saksankielisiä maita Preussin kuningaskunnan itäosassa ( Itä-Preussi, Länsi-Preussia ja Posen ) sekä Sveitsin saksalaisia ​​kantoneja ja Ranskan Alsace-aluetta.
        ellauri065.html on line 179: ... että Claudette Colbert, joka voitti vain Parhaan naispääosan Oscar-palkinto varten Tapahtui eräänä yönä (juliste kuvassa), yksityisesti nimeltään elokuva "pahin kuvan maailmassa"? ... että vuoden 1958 Libanonin presidentinvaalit pidettiin aseellisen kapinan aikana, kun kansakuntaan oli sijoitettu 10000 Yhdysvaltain sotilasta ? ... että kiinalainen cosplayer Liyuu on myös anime- muusikko? ... että urospuolinen merihämähäkki Propallene longiceps kuljettaa hedelmöitettyjä munia rannekkeen kaltaisissa massoissa käärittyinä jalkojensa ympärille? ... että MLS Cup 2020 -pelissä on Seattle Sounders FC neljännen kerran viiden vuoden aikana? ... että Elsa-Brita Nordlund, Ruotsin ensimmäinen lastenpsykiatri, kannatti hoidon inhimillistämistä lastensairaaloissa? ... että kirjojen ja televisiosarjojen otsikkona lainataan vuoden 1840 kappaleen " Kein schöner Land in dieser Zeit " rivi, jossa väitetään, ettei kukaan maa ole kauniimpi ja jonka tekijä esittelee Volksliedinä ? ... kun hänet nimitettiin Georgetownin yliopiston presidentiksi, Gerard J. Campbellia kuvattiin " Ivy League Catholic" "uudeksi roduksi "? Arkistoi Aloita uusi artikkeli Nimeä artikkeli Uutisissa COVID-19- pandemia Tauti Virus Sijainnin mukaan Vaikutus Rokotteet Portaali Nana Akufo-Addo vuonna 2020 Nana Akufo-Addo Nana Akufo-Addo (kuvassa) valitaan uudelleen toiseksi toimikaudeksi Ghanan presidentiksi . Moottoriurheilussa Sébastien Ogier ja Julien Ingrassia voittavat MM-rallin, kun taas Hyundai voittaa valmistajien tittelin. Hayabusa2 palauttaa asteroidista162173 Ryugukerätyt näytteet onnistuneestimaahan. Zdravko Krivokapić aloitti tehtävänsä Montenegron pääministerinä ja tuli ensimmäiseksi itsenäiseksi tehtäväksi. Käynnissä : Intian maanviljelijöiden mielenosoitus Tigray-konflikti Viimeaikaiset kuolemat : UA Khader Iman Budhi Santosa Astad Deboo Raymond Hunter Stanley Smith Manglesh Dabral Nimeä artikkeli Tänä päivänä 13. joulukuuta : Haile Selassie Haile Selassie 1862 - Yhdysvaltojen sisällissota : unionin joukkojen alle Ambrose Burnside kärsi vakavia tappioita vakiintuneiden Konfederaation puolustajiin klo fredericksburgin taistelu Virginiassa. 1928 - Amerikkalainen Pariisissa, George Gershwinin jazziin vaikuttava orkesteriteos, kantaesitettiin Carnegie Hallissa New Yorkissa. 1960 - With Haile Selassie (kuvassa), keisari Etiopiassa, pois maasta, neljä salaliittolaiset järjesti vallankaappauksen yritys asentaa kruununprinssi Asfaw Wossen uudeksi keisari. 1982 - Pohjois-Jemenissä iski 6,2 M w: n rekisteröity maanjäristys, jossa kuoli noin 2800 ihmistä. Paul Speratus ( s. 1484) Mary Todd Lincoln ( s. 1818) Dora Marsden ( s. 1960) Lisää vuosipäiviä: 12. joulukuuta 13. joulukuuta 14. joulukuuta Arkistoi Sähkopostilla Luettelo päivistä vuodessa
        ellauri065.html on line 215: Sivulla 407 kertojaxi ryömii Mikan takaa ize Yli-Juotikas. Tää on tärkeää, nyt nähdään oliko oletus että kaikki kirjan hahmot on vaan jaokkeita Juotikas-tuhatjalkaisesta paikkansapitävä. Onko muumien kirous voimassa yhä.
        ellauri065.html on line 219: Juotikkaan mielestä Tom Sacksin Human Centipede (2009) on omaperäinen idea. Se on kuitenkin ennakoitu Klibanin piirroxessa Business on parade niinkin aikaisin kuin Jaskan syntymävuonna 1976. Mulla on se, ostin sen jenkeissä Jaskan äidin vasta Jaskaa ulos pyllistäessä. Niin ja Grinchin joulumaassa missä wholandian väki tekee Christmas Congaa ilman turvavälejä (Jim Carey, 2000). Joku jenkki haukkuu sitä huonoimmaxi rainaxi ikinä. Se ei ole nähnyt Human Centipedeä. (En minäkään, enkä aiokaan kazoa.)
        ellauri065.html on line 234: Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa.
        ellauri065.html on line 236: Eikä naisista. Sen miälestä ei ole mitenkään naisvihaista että Tom Six panee 2 tyhmixi mutta mehukkaixi bimboixi kuvattua nuorta naista nielemään japanilaisen samuraiäijän kakkoja. Nehän on sentään hyvän näköisiä vaikka typeriä ja rumaäänisiä. Kylä mieskazoja varmaaan inhoo Ashleytä ja Jennyä vähemmän kuin rumempi naisihminen. Voi hemmetti. Homoepäilyt entisestään vahvistuvat. Tom of Finland fäni. Ei six vaan six. Äiti oli vihainen.


        ellauri065.html on line 243: P.S. Onkohan Jaakko ollut Aurorassa lepositeissä? Onko Extran nosografia M1-lähetteellä s. 554 autofiktiota? M1-tarkkailulähetettä käytetään, kun potilas lähetetään psykiatriseen arvioon tahdosta riippumatta. Lähetteen kirjoittamisen taustalla tulee olla psykoositasoisen sairauden epäily. M1-lähete ei ole vielä määräys pakkotoimiin tai tahdosta riippumattomaan hoitoon.
        ellauri065.html on line 308: On ne aika ihqun ällöjä niinkun nippu kastematoja kädessä. Vähän panee epäilemään Juanikkaan perheonnea se ezen henkilöillä ei ole edes sexielämää ja lapsista ei ole puhetta.
        ellauri065.html on line 323: eroi Schindlerin listaa lähes kumouksellisesti. Monokromaattisen loh-
        ellauri065.html on line 335: Kazoin sinäpursosta arvosteluvideon juoxiainen 3:sta. Se oli just niin alaluokkasta kuin saattoi uskoa. Sekä leffa että sen arvio. Tämmöisiä siiroja löytyi poikasena kun käänteli maakiviä. Ja naisvihaa taas, yksi (1) nainen koko rainassa, jonka isoja tissejä voi kuolata ja vetää käteen samalla. She is not treated well. Emmä oikein ymmärrä kuka tämmösestä voi tykätä. Kai sit vaan tää viimeisten aikojen nuoriso on kuin häkkiin suljettuja rottia. Hillottuja klitorixia. We actually see him remove his testicles. Hyi helvetti. Nauraako joku? Kuulinko jonkun edes pyrskähtävän? To the wall with them! Tyypille joka jaxaa kazoa tällästä ja vielä jauhaa siitä sivukaupalla ei kyllä mitään armoa. Juotikas on INHOTTAVA. En jaxanut kazoa loppuun edes sitä "arvostelua".
        ellauri065.html on line 337: Ihmistuhatjalkainen on existentialistinen näky, yrittää Jaakko paikkailla. From bad to worse. Existentialismi on ihmistuhatjalkaisen perseestä. Mutta olin nähtävästi oikeessa tän paskan peukuttajan motiivista: Vaikka onnistuisin järjestämään elämäni mahdollisimman hyvin, en ikinä pääse eroon maailmasta ja ihmisistä, minut on kytketty ikuisin sitein ihmisten yhteisöön, joudun räpiköimään joukon jatkona samaan väärään suuntaan tuskallisesti korkeintaan pari senttiä kerrallaan, katkotuin nivelsitein, ulisten ja kouristellen. Tää on ilmiselvää skizoidia narsismia, Grinch tyyppistä ize- ja ihmisinhoa. Sen se on näkönenkin toi Yli-Juotikas.
        ellauri065.html on line 344: Olen tällänen yksinäinen, rasistinen nuorimies, joka perustaa maailmankuvansa Jussi Halla-ahon kirjoituksille Eurabiasta ja islamisaatiosta. Kaikessa reppanuudessaan kuitenkin ihan sympaattinen hahmo. Tällainen kirjanoppinut, halla-aholainen nettirasisti. Vähän pelokas, eikä taipuvainen väkivaltaan. Jollain tavalla nörttihahmo, sanoo kirjailija ize. ”Tänään oli ihan popcorn-päivä”, muotoili Jaakko, jonka mielestä oli huvittavaa seurata, miten "iskuja" mediassa kommentoitiin. ”Meidän uuden kirjallisuuden seuran porukkahan on aina riemuissaan, kun jotain tällaista tapahtuu ja pyrkii ottamaan kaiken hyödyn irti”, Yli-Juonikas sanoo. Vaikka rasismi on ilmiönä monella tavoin ikävä, niin näen sen myös taiteellisena mahdollisuutena”, Yli-Juonikas toteaa.
        ellauri065.html on line 348: ”Talvisotakirjassa on tapahtunut sellainen evoluutio, että niitä rakenteita on useita erillisiä. Ne elävät vähän niin kuin rinnakkain ja taistelevat elintilasta”, Yli-Juonikas sanoo. Juonikuvio tulee olemaan sekava, ja sivuosassa erilaiset salaliittoteorian sivuhaarat.
        ellauri065.html on line 349: Näiden olisi tarkoitus toimia lukemista ylläpitävinä juttuina. Jasu vaihtaa kärsimättömästi kanavaa kuin Wagner sika sohvalla. Klikkiozikot vilahtavat ohize. Lukija voi tarttua johonkin tarinalinjaan ja lähteä seuraamaan. Ongelmaxi voi muodostua niiden puisevuus. Susikoira Roi-vitseille on leimallista pitkä ja laahaava alustus ennen varsinaista huipennusta. Onko talvisota-extrasta siis tulossa eräänlainen päättymätön Roi-vitsi ilman punchlinea? No justiinsakin niin.
        ellauri065.html on line 359: Nyt on luettu, enkä oikein tiedä, mitä tästä ajattelisi. Yli-Juonikas kiittelee aluksi Juhani Lindholmia Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren suomentamisesta ja sieltähän ne ilmeisimmät vaikutteet tulevat: samanlaista mittavaa hulluutta tässäkin on. Pynchon tulee mieleen esimerkiksi runsaan henkilökaartin vitsikkäistä nimistä.
        ellauri065.html on line 365: Hienovaraisen ja törkeän räikeän välillä kieppuu kirjan käyttämä uuskieli: on virustotaloja, pakoloisia, mätähajoitusta, raiskauskulttuurimarxilaisia ja ties mitä. Politiikasta tuttuja nimiä sekoitetaan. Tämän kirjan viitasaarelainen Hakkarainen puhuu hienostuneesti ranskaa. Tunnistin itse sen verran paljon viittauksia eri puolille kaikenlaista, että ymmärrän, että tässä on hyvin paljon sellaista, mitä en tunnista.
        ellauri065.html on line 404: Erityisen kiinnostavaa on se, että Jaakko Yli-J. mainitsee Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren teoksena, joka on häntä inspiroinut. Kyseinen teos sattuu minulla olemaan parhaillaan kesken ja olen jumittunut sen puolenvälin paikkeille, mutta voin jo tässä vaiheessa todeta, että Jatkosota-extra etenee huomattavasti liukkaammin kuin mitä tekee Pynchonin romaani. Tosin sekään ei ole mitenkään vaikeasti lähestyttävä teos, mutta on joutunut väistymään aivan liian monta kertaa jonkun muun teoksen edeltä.
        ellauri065.html on line 410: - täh? josset ny kumminkaa rupeis

        ellauri065.html on line 420: Intertextuaalisia viittauksia on runsaasti, ja ovelaa on, että jotkin teoksessa olevat alaviitteet ovat nähtävästi oikeita teoksia, toiset taas fiktiivisiä. Paljon viittauksia meni varmasti ohi, mutta joistakin sain kiinni – esimerkiksi Harald Birger Olauseniin (joka nimikirjaimet muodostavat hauskasti lyhenteen HBO) liittyvä kohta olisi tullut varmasti ohitettua olankohautuksella, ellen olisi sattunut henkilöön ja hänen tuotantoonsa törmäämään poliisin urallani. Sexuaalisia vihjauxia oli niuhosti. Siitä miinusta.
        ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
        ellauri065.html on line 436: On kirjoitettu (scriptum est), että queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen luo jotain uutta, joka ei ole vain kirjallisuutta vaan myös dokumentti yhdestä tavasta elää ja kirjoittaa. Queernovellitrilogian päätösosa O`Gay on tästä hyvä esimerkki ja taatusti erilaista homokirjallisuutta kuin vallalla oleva. Olausenin kiitelty flow-tyyli on tuttu jo hänen esikoisteoksestaan ”Egyptin prinssi ja muita homonovelleja” (Kulttuuriklubi 2012). Arvostelijat kehuivat sekä kirjan tyyliä että tapaa kuvata homoutta ja sen viileitä kadetraaleja poikkeuksellisen kauniisti ja runollisesti. Erään arvostelijan mukaan Olausenin kirjojen näennäisen irstauden takaa piili kauneus ja viisaus. Toisen mielestä esikoiskirjan perusteella Olausenilla on paljon annettavaa taiteelle. Digivallila.comin kriitikko Eero K.V. Suorsa kirjoittaa tämän kirjan novelleissa korostuvan homojen arkielämän synkät sävyt:” Kohtaamme niin väkivallantekoja, alistamista ja nöyryyttämistä, rakkauden, ihastumisen ja mustasukkaisuuden kuvauksia unohtamatta. Olausenin käsittelyssä nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan näyttävät ihmiselämän sellaisena kuin se on. Päänovellissaan ”Tuleva viikonloppu” Olausen kuvaa mestarillisesti kaipausta ja nostalgiaa, unohtamatta terävän piikikästä homokulttuurin analyysiään. Seksikohtausten kuvaamisessa Olausenilla on oma, pettämätön tyylinsä. Ensimmäistä kertaa Olausenin maailmaan astuva pysähtyy näiden oivaltavien ja mukaansa tempaavien novellien äärellä.” Professori Timo Airaksinen kirjoittaa ”Seksi”- kirjassaan (Bazar 2021) Haraldin kirjoituksista: ”Siinä se, Haraldin kattava esitys aiheesta, niin rehellinen ja oivaltava, ettei sellaista liene suomeksi juuri kirjoitettu. Krister Kilhman kyllä kirjoitti aiheesta etevästi kirjoissaan ja muisteloissaan. Tom of Finland piirsi ajatuksensa paperille, mutta Harald näyttää kaiken, myös monissa kaunokirjallisissa teoksissaan. Niissä on paljon kuvia.
        ellauri065.html on line 444: Seppälä on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja kuunnelmia. Hänen teoksensa sisältävät useimmiten arjen ja niin sanotun tavallisen ihmisen kuvausta. Mukana voi olla ajankohtaisia yhteiskuntakriittisiä elementtejä tai esimerkiksi yksilön kokemuksia sodassa. Etenkin romaanit ovat usein rakenteellisesti kokeilevia. Seppälän kieli on modernismin perinteitä seuraten hyvin taloudellista; hän pyrkii välttämään kuvailevuutta ja metaforia. Seppälän teksteissä on lähes säännönmukaisesti synkähkö pohjavire. Osassa tuotantoa tyylilajina on musta huumori tai satiiri.
        ellauri065.html on line 450: Modernismi on kirjallinen suuntaus, joka hylkäsi hämäräperäisen psykologisoinnin ja tunnetilojen utuiset kuvauxet ja perusti kerronnan raikkaaseen havaintoon. Ennen kirjoitettiin että "Antero tunsi sielussaan sävähdyxen kun hä kazoi pohjoisniitylle antavasta ikkunasta ulos ja näki Martan hennon hahmon pakahduttavissa mietteissä rantatöyräällä", nyt todettiin että "Antero kazoi ikkunasta ja näki Marian, jonka hän aikoi jättää heti lounaan jälkeen". (Klassikko, 208fn)
        ellauri065.html on line 468: Tere Sammallahti: (s. 1981) suomalainen insinööri, poliitikko ja tubettaja. Sammallahti valittiin varavaltuutetuksi Espoon kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa. 12. elokuuta 2019 alkaen Sammallahti on toiminut ajatuspaja Liberan sisältöjohtajana. Säälixi käy Pekka Sammallahtea. Sammallahdella on kaksi lasta ensimmäisestä avioliitostaan (1968–1982). Tähän paskiaiseen se taisi loppua. No paskiainen oli Pekka itsekin, sammaskielitieteilijä.
        ellauri065.html on line 487: Kreutzin kanssa Bourne selvittää lisää menneisyyttään ja alkaa jäljittää takaa-ajajiaan ja lopulta tappaa heidät. Juonipaljastukset päättyvät tähän.
        ellauri065.html on line 553: Juurikin näin - Iloinen! - Itku - Kiukkuinen - Mahtavaa - Rakkaus - Kjäh
        ellauri065.html on line 555: - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa!

        Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.

        25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)

        Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
        ellauri065.html on line 560: Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä. Shorten Your Prick. The most recognized brands in the world love Bitly. So does the wily hippopotamus. Jake ei pidä Salesta. Se käy selväxi. Oiskohan se maalaismiehen kateutta.

        Tämän työn varjopuolia on kun jostain sivulta tungetaan päähäni ajatuksia ja motiiveja, joita siellä ei ole. Olli Ainolan käsittämätön kirjoitus Iltalehdessä tänään on siitä esimerkki. Hänen mukaan vallitsee syviä ristiriitoja minun ja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Olen toiminut hyvässä yhteistyössä Erkki Tuomiojan kanssa hänen ulkoministeriaikanaan ja olemme myös sen jälkeen pitäneet tiivistä keskusteluyhteyttä, jota arvostan. Erimielisinä emme koskaan ole eronneet eikä sellaista ole nytkään ilmassa. Olen korostanut eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Tiiviillä yhteydenpidolla valiokuntiin olen halunnut luoda eräänlaista planetaarista talvisuojakatetta myös omille toimilleni ja ymmärtääkseni myös valiokunnissa on arvostettu tätä, moni on sen julki sanonutkin. Noissakaan tapaamisissa ei ole tullut esiin mitään erimielisyyksiä. Yhteydenpitoa tulen myös jatkamaan. Ainolalle tarjottiin tilaisuutta keskustella kanssani asian tarkentamiseksi. Ikävä kyllä hän ei tarjoukseen tarttunut.

        Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä. Olemme hyvällä asialla. Rakennamme maailman parasta miljöötä.
        ellauri065.html on line 593: Suomessa konservatiivit valittavat esimerkiksi seksin ja miehisyyden puutteesta (Timo Hännikäinen), “länsimaisen kulttuurin” rappiosta (Timo Vihavainen), kasvissyönnistä (Joonas Konstig), feminismistä (Henry Laasanen), sukupuolentutkimuksesta (Marko Hamilo) sekä maahanmuutosta ja islamista (lähes jokainen konservatiivi).
        ellauri065.html on line 595: Uusien konservatiivien ajattelu lähtee uhrikokemuksesta ja heikkouden asemasta. He ovat kaukana entisaikojen sivistyskonservatiiveista, jotka jylisivät vallan huipulta ja sanoivat puhuvansa enemmistön suulla. Nykykonservatiivit kokevat olevansa uhattu ja marginalisoitu vähemmistö. He ovat omaksuneet taktiikoita 1900-luvun lopun vähemmistöliikkeiltä, kuten feministeiltä. Marginaaliasemasta puhuminen on yksi tällainen, kapinallisena esiintyminen toinen.
        ellauri065.html on line 600: Johdannon mukaan kirja on kirjoitettu, koska “yhteiskunnallisen keskustelun polarisoituminen arvokonservatiivien ja arvoliberaalien väliseksi asemasodaksi ei mielestämme ole Suomen etu”. Suurin osa kirjasta nimenomaan yrittää provosoida tätä asemasotaa “suvaitsevaistoa” vastaan heittelemällä kärjistyksiä ja väitteitä ilman lähdeviitteitä.
        ellauri065.html on line 623: Must vähä tuntuu että s.594 Juotikas loppuviimein kääntelee omaa poliittista hyrräkompassia. Ei liene satsumaa että sen miälestä vasemmisto joutui exyxiin kuin pieru yleisliittolaisten heittäessä nurkkaan pyyhkeensä. Silloin (89) Juotikas oli pikkupoika (13vee). Vaikka se ois halunnutkin vasemmistokapinoida kalkkilaivan kapteenia, se oli ihan liian myöhästä. Nyt on valittavana enää talousliberalismi ja oikeistopopulismi. Tai sitten pansatanismi, johon Juotikas taitaa olla kallellaan. Revi siitä. Ketään ei saada vastuuseen. Yhteisöllinen häpeä leviää koko ihmiskunnan päälle kuin löysä pieru. Eipäs kun koko luomakunnan päälle. No nyt kuule Juotikas alkaa mennä vähän liian pitkälle! Pidä häpeäsi izelläsi. Meillä ei häpeillä! Pulinat pois! Mölyt mahassa!
        ellauri065.html on line 625: Entäs sitten tää: En sanoisi että luonnon kohtaloa ratkaistaan vaaleissa. Kv rahoitusmarkkinat antaa ohjaussignaalin minkä mukaan poliitikot ja kaivospomot luovii. Kun talous syöxyy ja yrityxet kaatuu, vaikutus luontoon on vähintään 2-suuntainen. Liiketaloudellisen toimeliaisuuden hyytyessä (kuten koronan aikana) luonto saa huilia. Viimeistään silloin kun ihmislaji ryytyy kokonaan. Mutta sitä ennen matkassa on muutama proverbiaalinen mutka. Ennen lopullista pesäntekoa teollisuusjohtajat ehtivät tehdä monta tuhoisaa hätäratkaisua. Hiipuvien luonnonvarojen tilalle on pakko saada korvikesubuja. Laitoxista rakennetaan halpoja ja vaarallisia. Talvivaara ja Olkiluoto on esimerkkejä. Hyvinä aikoina narkkari pitää huolta neuloista. Kun ainetta ei saada valtaa paniikki, ryöstely, järjetön ja kohteeton väkivalta. Tästä on jo esimerkkejä vaikka millä mitalla. Eikä Juotikas edes vielä mainize ilmastokatastrofia.
        ellauri065.html on line 691: Mikä on pommi? Exponentiaalinen kasvutapahtuma, korkoa korolle kapitalismia. Rypälepommilla ei voi voittaa väestöpommia, sillä väestöllä on liikaa rypäleitä persiissä. Ei pommi-isku ole yhtään käsittämättömättömämpi kuin ne muutkaan räjähdyxet. Rottakonsilio on ahtaalla. Mitä tahansa tuleekin me selviämme siitä. Onx tää nyt joku lohtunami?
        ellauri065.html on line 693: Jälkikäteen ajatellen Jaakko tahtoo konstruoida tän läjän ikäänkuin räjäytyskuvaxi josta näkyy koko homman rakenne. Ei tässä rakeisessa kuvassa ole mitään uutta ihmeteltävää. Hajaantukaa. Räjähtäneen pään aivopieruja. Syvävaltiossa ei kukaan kuule huutoasi. Tää oli kyllä erittäinkin syvältä. NO NE NYT KAI SENTÄÄN OLI NE KUULUISAT VIIMEISET SANAT. Ei hemmetti, vielä painopaikka, www.siltalapublishing.com ja numeroita. Piste.
        ellauri066.html on line 30: Onko Pynchonin kääntäjä Juhani Lindholm Lilli Ondholmin sukulaisia? Ei voi olla sillä Juotikkaalla olikin Lilli OndBLOM. Se vinkkaa Lindblomien poliitikkosukuun. Kukka, saari, mitä väliä. Juhani on Nilkin lähes neljänsadan oligarkin tiimissä. Lihani Jundholm. Kristina, tuo entinen hallijärjestäjä, heilui Eikka Leikan pumpussa ja kävi Mukkulassa kukkumassa kirjailijatähtien mukana. Juhani on/oli Mukkulassa hallijärjestäjänä.
        ellauri066.html on line 40: Opiskeluko? Elettiin aikaa, jolloin ”ikuinen opiskelija” oli vielä legitiimi käsite (”elinikäinen oppiminen” keksittiin myöhemmin). Etenkin humanistisilla ja valtiotieteellisillä aloilla opiskelu muodosti vain yhden osan ammattiin valmistumista – ammattiin, jota monissa tapauksissa ei ollut olemassakaan, ellei sitä itse luonut. Kaikenlaisesta näennäisesti tuottamattomasta touhuamisesta oli se hyöty, että opittiin elämää, ei koulua varten. Itse päädyin opiskelijajärjestöjen ja osakuntatoiminnan myötä aluksi journalismin saralle, olihan yksi aineistanikin tiedotusoppi. Taidehistoriaa ja Suomen historiaa apuna käyttäen sain ansiotöiden ohessa vähitellen aikaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, ja rakkaus kirjallisuuteen vei minut lopulta varsinaisen elämäntyöni kääntämisen pariin. Vanhoja kalenterimerkintöjä selaillessani saatan harvakseltaan törmätä lakoniseen, mutta paljon puhuvaan lausahdukseen: ”Koko ilta kotona.”
        ellauri066.html on line 55: Kivennavalla daamit Keke ja Kati majoitettiin pihalle. Aamiaisen toi Paavolainen pukeutuneena hiljaisexi palvelijaxi vain pyyheliina suojanaan. Vinttikamariin oli rakennettu vanhoista verhoista itämainen teltta, jonka kahdenpuolen oli salin palmuista katkaistut lehdet. Lasse oli pyylevä bagdadilainen kauppias. Jylhän Ykälle pantiin musta vanne ja uumille värikäs pöytäliina. Pienet viixet ylähuulessa se näytti toreadorilta. Paavolainen oli pieni fauni puna-vihreissä sukkahousuissa pienet sarventyngät päässä. Ilmari Pimiä oli eunukki. Hänellä oli sen sijaan käyrä miekka, keihäs ja kilpi. Spriilamppuja ja suizukepilviä, seinäverhoissa osanottajien runoja, jotka he ize lausuivat. Jylhä esitti toreadoria. Paavolainen pani huimia hyppyjä ja säesti huilulla. Papittaren tanssin aikan paloi vaan yxi kynttilä, loppupeleissä sammutettiin sekin. Lopuxi kääriydyttiin vällyihin ja lähdettiin rekiretkelle. Paavolainen olisi halunnut olla miespääosassa, mutta Kati kannusti Ykää. Oli ilmeistä että nuoret runottaret eivät ollet immuuneja Jylhän munalle. Kekekin aivan sähköistyi Ykän silmistä, ne olivat kuin hindun silmät.
        ellauri066.html on line 63: Vuorelan runoudelle oli tyypillistä kansanlaulunomaisuus. Hänen runoissaan palvotaan jylhiä korpimaisemia ja niissä on voimallinen luontoyhteys. Hän sai Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti vuosina 1921, 1934 ja 1937 sekä kerran Aleksis Kiven palkinnon ja Eino Leinon palkinnon. Suomalaisuuden Liiton Johannes Linnankosken palkinto Vuorelalle myönnettiin 1944. Keuruulla on jaettu vuodesta 1997 lähtien Einari Vuorela -runopalkintoa. Myös Vuorelan runoilijakoti sijaitsee Keuruulla.
        ellauri066.html on line 65: Lauluja Vuorelan teksteihin ovat säveltäneet muiden muassa Joonas Kokkonen, isäni Toni Erdmann ja muumiääni Samuli Edelmann. Vuorela on tehnyt tekstin Multian kotiseutulauluun, Multian lauluun, jonka on säveltänyt Juhani Pohjanmies. Juhani Pohjanmiehen (1893 -1952) vuonna 1921 säveltämä "Multian laulu", jonka sanat ovat Einarin Vuorelan käsialaa, löytyy nuottijulkaisuna Lahden ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata nuotti kaukolainaan. Muualta laulun sanoja ei valitettavasti näytä löytyvän. Sic transit multiaisen kunnia.
        ellauri066.html on line 69: Häpykukkulalta näkee kauaksi, mutta pyllyvaossa on syvyyden alkulähteet.
        ellauri066.html on line 99: Vaikka Vuorelalla on runoissaan jonkinlainen pysyvä einarimaisuus, vaihtelee niiden sävy melko lailla. Osa runoista on satumaisia, melkein kuin lasten loruja toistoineen ja yksinkertaisine teemoineen, osa on hyvinkin humoristisia. Tähän luokkaan ehkä voi laskea Vuorelan tunnetuimpiin kuuluvan runon Häpy:
        ellauri066.html on line 153: Silloiset valtalinjan koirat hyväksyi kirjallisuudentutkimuksen ja tekstikritiikin työnjaon 1980-luvulle asti. Teksti riitti, uuskriitikot vähät piittasivat tekijän elämästä tai intentioista. Kuinka toisin olikaan ennen, ja taas nyt!
        ellauri066.html on line 157: Vuonna 1939 kriitikko Anna-Maria Tallgren (1886– 1949) sai ylipuhuttua Hellaakosken kokoamaan Valitut runonsa. Yleisesti ajateltiin, että Hellaakosken runoilijan ura oli jo päättynyt. Hellaakoski ajatteli itsekin ”hymähtäen", että tuli sentään kelvollinen hautakivi elävälle ruumiille. "Olin mykkä raato mykässä purkissa." (Hellaakoski 1964, 75)
        ellauri066.html on line 167: Anekdootin mukaan Hellaakoski oli viimeisinä päivinään ennen sairaalaan lähtöä valmistanut kaksi pakettia, joista toinen piti luovuttaa arkistoitavaksi ja toinen hävittää. Ensin mainitussa paketissa sanotaan olleen Hellaakosken romaanikäsikirjoitus, toisessa roskakoripaskaa. Jostakin syystä paketit menivät kuitenkin sekaisin ja viimeistelemätön romaani tuli tuhotuksi. Paperikorin sisältöä ei tulisi tyhjentää, vain kierrättää. Mistkubel on modernisti Recycle bin.
        ellauri066.html on line 177: Nuori Aaro Hellaakoski käsitteli unohdetuissa varhaisissa runoissaan humalaa, kohmeloa ja verta tihkuvia käsikähmiä.­
        ellauri066.html on line 192: Hellaakosken työtehtävät olivat monipuoliset ja hänen työskentelynsä tahti huikea. Hänet tunnetaan niin runoilijana kuin terävähavaintoisena kriitikkona ja taitavana esseistinä. Lisäksi hän toimi tiedemiehenä, luennoitsijana, opettajana ja suorasanaisen kaunokirjallisuuden kirjoittajana. Kaiken muun toimintansa ohella Hellaakoski työskenteli Suomen kirjallisuuden vuosikirjan päätoimittajana vuosina 1946-1948 sekä aikakauskirja Näköalan päätoimittajiana vuodesta 1949 vuoteen 1950. Ei mikään näköalaton mies, vaikka lyhytnäköinen.
        ellauri066.html on line 205: Näin sanottuna se kuulostaa apinamaiselta. Säkeenylitys vähentää yxityisen säkeen koheesiovaikutelmaa. Tää taas kuulostaa izestäänselvyydeltä. Tää mun lähde ei tainnut olla mikään lavin opinnäyte. Jouko Heikkinen, Jyväskylän yliopisto 1999.
        ellauri066.html on line 218: Runoilija Jöns Carlson on esittänyt vielä yhden tulkinnan Aaro Hellaakosken Hauen laulusta Mezästys ja kalastus-lehdessä. Hauen laulu, joka päättää Hellaakosken tärkeimmän runokokoelman Jääpeili (1928), kertoo hauesta, joka nousee puuhun laulamaan. Aaro peri Eino Leinon reissussa rähjääntyneen manttelin. Aaro oli kyllä kaikin puolin kunnollisempi mies. Ei ne olleet Kangasniemen miehiä, vaan pohjoisempia, Oton luona käymässä. Mökkiläisiä, paholaisen reestä pudonneita, ei aitoja. Hiski kyllä oli kangasniemisiä, sen pysti oli kylän rannassa.
        ellauri066.html on line 220: Runoilija Carlson kiistelee erälehdessä yxiäänisesti edesmenneen Tuomas Anhawan kanssa siitä minkä kuusen kävystä on kysymys ja missä hauin laulu ylösmerkittiin. Voisihan se olla niinnii että Aaro kirjas Puulaveden erähavainnon ylös myöhemmin. Kesien kesänä 1928 oli Lempin käpy Aaron penseissä päällimmäisenä. Vitun pompöösisti Aaro vetää äänityxen, taisi olla aika itsetärkeä ja mahtipontinen. Mahtavalla äänellä mä rallin viskaan. Nää ei ole mitään velkahirsiä. Aarolla oli muuten huulihalkio, sinänsä viaton mutta izetunnon kannalta hankala esteettinen vamma, samanlainen kuin hauella. Tai jänöllä. Shöshshöttävä äshshä voishi shelittyä shiitä.
        ellauri066.html on line 238: Atwoodin kirjasta Käsineiti pitkitetty dystooppisen vähävaloinen tv-sarja on darwinistinen. Siinä nimittäin terotetaan että mies on naisen vihollinen tai vähintäänkin hidaste, josta on hyvä päästä eroon kun sen elatusapua ei enää tarvita. Ja niinhän se tietysti onkin, kun sitä oikein ajattelee. Eipä mieskään enää juuri tarvi kynnysmattoa kun se on loppuun mutusteltu. Päähenkilö joku Moss on aika suloton. Sen vahvuus on happamissa ilmeissä. Se on ainoa joka on mukana joka ikisessä jaxossa. Piisaa eltaantuneita miinejä.
        ellauri066.html on line 240: Mixi teeskentelisin muuta kuin olen? En minä halua miestä harmixeni, eihän heitä tarvita kuin 10 sekunnixi puolta lasta varten. Mies on vain naisen keino tehdä lisää naisia. Vaikka olihan isäsi tietysti ihan mukava ja niinpoispäin, mutta ei hänestä kyllä mihinkään ollut. Naisiin heitä ei voi verratakaan, paizi tietysti sikäli, että he ovat parempia korjaamaan autoja ja potkimaan palloa, ja sillähän sitä maailmaa parannetaankin, vai mitä. Tää oli Atwoodin äidiltä (s.175).
        ellauri066.html on line 272: – Enpä ole sitten 70- ja 80-luvun Ylen Moskovan kirjeenvaihtajien nähnyt asenteellisempaa juttua kuin juuri päättynyt Suomalaiset ikimetsät -ohjelma. Perkele! Todellinen rimanalitus, rähähti karkeasti Esa Härmälä ja osoitti fäkkiä Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle. Vatkaa tätä munaa horo!
        ellauri066.html on line 273: Pitkän linjan metsätalousvaikuttaja Härmälä on keskustalainen entinen Metsähallituksen pääjohtaja ja MTK:n puheenjohtaja.
        ellauri066.html on line 286: (Lähde)
        ellauri066.html on line 298: Sanalla sanoen, Tomppa on hulvaton tarinankertoja, ihan samaa luokkaa kuin Don Quixote, Tom Jones, Kolea talo, Sota ja rauha, Ulysses — ja Gunter Grassin onneton Blechtrommel (onnexi sitä ei enää lueta) — Tomin kirjat ovat "kirjamaailmoja", joihinka se on tunkenut niin paljon elämämössöä, mahdollisuuxia ja mahdottomuuxia, kuin sai mahtumaan kahden kannen väliin. (Ei sentään valu kansille niinkuin Yli-Juotikas. Aina pitää panna vähän paremmax.)
        ellauri066.html on line 302: “Älytöntä mätystystä” oli kuulemma Painovoiman sateenkaaren työnimi (osuva nimi kyllä). Nimi kuvaa toista Tompan tuotannon koukuttavaa piirrettä: sexiä, huumeita ja rokkia, ja muuta popsälää piisaa Tompalla. Pynchon on aina Pynchon, nää älyttömät mätystyxet on aina samanlaisia: orgioita, paskansyöntiä (joo selaa sinne kaikin mokomin, s. 308) sexin nimissä, kexittyjä huumeita, ja onnettomia lyriikoita (ei kaikki rock’n’rollia ikävä kyllä) joita sen hahmot pälähtää laulamaan kuin musikaalihahmot Broadwaylla. Vittu että jenkit on jenkkimäisiä, vaikka ne voissa paistaisi. (Jos et ole koskaan kuullut Amy Fisheristä, ei ylläri. Amy Elizabeth Fisher (s. 1974) on amerikkalainen nainen joka tuli kuuluisaxi 1992 Long Islandin Lolitana kun se 17-vuotiaana ampui pahasti Mary Jo Buttafuocoa joka oli sen luvattoman rakastajan Joey Buttafuocon puoliso. Oho! Kazo myös kuvat! Päästyään vankilasta 1999 Amysta tuli kirjailija, webimannekiini ja pornotähti. Kyllä kannatti.)
        ellauri066.html on line 310: Tulpan kirjoista löytyy syvällisen moraalista informaatiota sosiaalisesta existenssistä. Sen voi yliyxinkertaistaa tutunomaisen jenkkimäisesti: salaliitot aina koittaa hyötyä pikku persusta, mutta persut, omalla araknomarxistisella silti humanistisella, jopa jalomielisellä tavallaan, aina panee kampoihin, pikku ktenofiilit. Näin. Yxinäiset sankarit joita on nähty loppumattomia klustereita jenkkifilmeissä, jatkaa yxinäistä varjonyrkkeilyä sillä aikaa kun kapitalisti nauraa koko matkan pankkiin. Herra varjele niitä liittoutumasta keskenään! Se olisi jo kommunismia!
        ellauri066.html on line 312: Vainoharhaisuus ei ole Pynchonilla leitmotif vaan pääasia, sen varma nakki josta löytyy komediaa ja vähän tragediaakin ja paljon paljon merkityxiä, voi vittu. Paranoidit löytää merkityxiä vaikka hiuspinnistä kuin enkeleitä neulankärjeltä. Me loput ei vaan oivalleta sitä. On se ehkä vähän haettua, mutta 1000x parempaa kuin se vaihtoehtoinen totuus, että tässä maailmassa ei ole mitään takana, kaikki on näkyvillä, avaa hölmö silmät ja kazo ize. Se on vähän kuin meidän juutalaisten Kabbalaa. (Hiljattain on Pynchon tehnyt hauskaa pilaa meistä jutkuistakin; ettei sekin vaan ole alunperin joku Pynchowitz, miettii Lippman vähän kateellisena valkonaama ampiaiselle.)
        ellauri066.html on line 314: Kabbalasta by the way, Tomppa ammentaa useankin kerran, se on yxi monista hörhölähteistä joita se käyttää yhtenään. Populääritiede ja okkultti on yhtä tärkeitä; molemmista on yhtä paljon apua "meidän" termiittiapinoiden alkuperän ja kohtalon uumoilussa. Edelleen legendat ja arkkityypit, kansanviisaus, sekopäisyydet. Kaikki saavat äänisensä kuuluville, matemaatikot ja ghostbusterit. Hautajaisia ja takaa-ajokohtauxia. Tää on amerikkalaista ohjelmistoa. Ilman takaa-ajokohtausta ei amerikkalaista ohjelmaa, ei amerikkalaista leffaa ilman car chasea. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.
        ellauri066.html on line 334: Joo, on sillä vikojakin, me pygofiilit emme ole täysin kritiikittömiä. Noi hassunhauskat nimet on yxi ongelma: Pynchon ei paljon vaivaudu kuvailemaan hahmoja. Päähenkilö, siis Pynchon jossain valepuvussa, on suht elävä, mutta kaikki sivuhenkilöt on just sitä, niitä ei sivusta kazottuna ole olemassa ollenkaan, vain kun ne pällistelee suoraan edestä päähenkilön silmissä. Ne on epäuskottavia ja epäsympaattisia. Mikä pahinta, tällästen paperilennokkien sinkoilu on sekottavaa, niitä viuhahtelee kuin pahvishakkinappuloita, ne syntyy partenogeneettisesti ja poxahtaa kuin kvanttihiukkaset. Niitä on kerta kaikkiaan liian paljon, ja Tompan kirjat hajoo silpuxi. Juonesta ei voi puhua eikä sixi ole mitään spoilattavaakaan. Se ei kyllä kelpaa nettiteeveesarjoilla koulutetuille kazomoille. Missä katarsis? Missä loppupelit jossa hyvixet päihittää pahixet ja kokoonnutaan loppuvizeihin?
        ellauri066.html on line 336: Tähän kritiikkin voisi kyllä vastata sanomalla, että tää on nimenomaan tarkoitus - se on osa Pynchonin taiteellista ohjelmaa. Eli siis, se haluu nimenomaan tyrmätä lukijoiden odotuxet ja toiveet, ja parodisesti pelailla juoni- ja henkilöstereotyypeillä vähän niinko Fielding ja Dickens, se haluaa keskittyä vaan siihen Pynchon-kaveriin ja muut on vaan statisteja. Ditto juonenpuutteesta. (Hyvän kuvan juonenkuljetuxesta saa tästä lähteestä.)
        ellauri066.html on line 338: Mut mun neuvo on et älä vaivaa päätäsi tollasilla akateemisilla pähkinöillä. Istu taaxepäin ja nauti shousta. Tenkkapoo paikoissa googlaa apua. Helpointa on aloittaa vanhanaikaisemmista kirjoista Bleeding Edge, Inherent Vice, ja Vineland. Ta sit Lot 49, se on ainaskin lyhkänen. Ize mä en siitä perusta, koska se on niin tavallinen.
        ellauri066.html on line 344: Tompasta on tosi vähän kovaa faktaa: synt. ’37 vanhaan ampiaispesään (ei siis Pynchowitz Ellis Islandilta - sori siitä), koulut Oyster Bayssä Long Islandilla ja collegessa Cornellissa, missä paras kaveri oli tuleva romaanifolkkilaulaja Richard Farina. Sitten töissä teknisenä kirjoittajana Boeingilla, kirjailijapiireissä Manhattan Beachilla, Calif. ja Pohjois-Kaliforniassa. Loppuviimexi Manhattan, NYC missä sen kustannustoimittaja lopulta nai sen säälistä ja ne saivat pojan. Minkähän ikäinen se poikakin on jo nyt, ja mitä sekin puuhastelee. Ehkä se vielä nettoaa kirjottamalla Tompan biografian kunhan nököhammas ekax saadaan hengiltä.
        ellauri066.html on line 346: Paras rintakuva kirjailijasta on Boris Kachkan 2013 vulture.com essee “On The Thomas Pynchon Trail.” Vaikka se on lyhkänen (Tompan skaalalla), se on lähinnä elämäkertaa mitä meillä on. Haistatteluista ei toivoa, paizi vähän Bruce Springsteenin saxofonistin elämäkerrassa. Clemonsin kirjassa novelisti viehkosti selittää että se on piileskellyt (paizi sitä että on paranoidi) sixi että se on Proustin kannalla contre Sainte-Beuve: kirjojen pitäisi puhua omasta puolestaan. Toisin sanoen, vanhaa kunnon "luota taiteeseen, älä taiteilijaan" puppua.
        ellauri066.html on line 348: Tästä tuli hyvä aasinsilta ize niteisiin. Vaikka kirjat on fiktiota (juu on ne), ne on tärkein lähde Pynchonin ymmärtämiseen - sen sisäisen elämään, pakkomielteisiin ja idoleihin. Useimmat lukijat jotka vaan surffaa literäärisiä kiksejä, ei vaivaudu kaivautumaan textin pinnan alle ja haeskelemaan sieltä meduusamaista tekijää. Pygofiilit sen sijaan tykkää tämmösestä pelistä, on fasinoivaa kaivella palapelin paloja ja koota niistä kubistista rintakuvaa the Pynchistä. Joka fiilillä on eri fiilis siitä, ainaskin vähäsen. Mutta muista että kaikki pygofiilit on alottaneet nuubeina, kunnes ovat jääneet koukkuun. Varo paranoidi sinä voit olla seuraava.
        ellauri066.html on line 378: Ivan Petrovitš Pavlov (ven. Иван Петрович Павлов, 26. syyskuuta (J: 14. syyskuuta) 1849 Rjazan – 27. helmikuuta 1936 Leningrad) oli venäläinen fysiologian tutkija, joka tunnetaan erityisesti koirakokeista. Pavlov lähetettiin maata kiertävälle radalle ahtaassa kapselissa 1953. Tähtäys epäonnistui ja Pavlov kiertää tiettävästi tällä haavaa Plutoa. Pluto haukkuu sille raivokkaasti. Mikki huutaa kimakalla äänellä: Pluto! Olet oikea pelle! Pattitilanne.
        ellauri066.html on line 404:

        – He luulivat pääsevänsä pälkähästä kokonsa vuoksi.

        ellauri066.html on line 412: Ihmemaa Oz -filmin outo pikkuväki, maiskiset, ovat saaneet nimikkotähden Hollywoodin Walk of Famelle. Maiskiset saivat odottaa omaa tähteään 68 vuotta.
        ellauri066.html on line 422: Ohjaajat Steven Spielberg ja George Lucas sekä näyttelijä Mickey Rooney olivat vedonneet maiskisten oman Hollywood-tähden puolesta.
        ellauri066.html on line 511: Gloating is different from schadenfreude in that it does not necessarily require malice (one may gloat to a friend about having defeated him in a game without ill intent), and that it describes an action rather than a state of mind (one typically gloats to the subject of the misfortune or to a third party). Also, unlike schadenfreude, where the focus is on another's misfortune, gloating often brings to mind inappropriately celebrating or bragging about one's own good fortune without any particular focus on the misfortune of others. Tää on vähän kuin ne 2 näkökulmaa snobiin: ylhäältä alaspäinen ja alhaalta ylöspäinen.
        ellauri066.html on line 514: Displeasure at another's unhappiness is sympathy, pity, or compassion. [citation needed]. Paizi pity on selkeesti ylhäältä alaspäin, se on vähän niinkuin armoa. Señor ten piedad de nosotros.
        ellauri066.html on line 771: Tegnell on jaksanut puolustaa strategiaansa, vaikka Ruotsin kuolinluvut lähestyvät 8 000:n rajaa ja tartuntoja on todettu 340 000.
        ellauri066.html on line 774: Hänen arvionsa epidemian kehityksestä ovat usein osoittautuneet vääriksi. Tämä jäbä tietää todella vähän ja luulee paljon, joten virhearvioita tuli usein. Voisi jopa sanoa, että Mengele sai 13 väärin 12 rivin veikkauskupongissa.
        ellauri066.html on line 778: 20.1.2020 COVID-19-tartuntoja on todettu Kiinan lisäksi Etelä-Koreassa, Japanissa ja Thaimaassa. Tartuntoja on vähän, noin 200. Tegnell uskoo, että tartuntoja voi tulla jonkin verran lisää mutta vain paikallisesti.
        ellauri066.html on line 786: 8.2.2020 Ruotsalaiset valmistautuvat hiihtolomamatkoihin. Matkailualan mukaan lentoja Euroopan hiihtokeskuksiin on peruttu vain vähän.
        ellauri066.html on line 804: – Olin vähän liian optimistinen. En ollut ajatellut tai ymmärtänyt, että kestää joitakin päiviä, ennen kuin tapaukset näkyvät järjestelmissämme, myöntää Tegnell Aftonbladetissa.
        ellauri066.html on line 816: – Olen kuunnellut brittejä, ja he tekevät juuri kuten me teemme Ruotsissa. Nämä kaksi maata erottuvat, ainakin meidän mielestämme, siinä, että noudatamme vähän tieteellisempää linjaa. Tasapaino politiikan ja tieteen välillä on meillä vähän erilainen kuin monissa muissa maissa, hän sanoo Aftonbladetissa.
        ellauri066.html on line 828: 21.4.2020 Ruotsissa on rekisteröity yhteensä lähes 15 000 koronatartuntaa ja 1 580 ihmistä on kuollut. Tegnellin mukaan tartunnat kuitenkin vähenevät, ja ne ovat olleet viikon ajan suunnilleen samalla päivittäistasolla.
        ellauri066.html on line 836: 21.5.2020 Lähes 4 000 on kuollut koronaan Ruotsissa. Kesälomat lähenevät, ja Ruotsin naapurimaat ovat huolissaan siitä, että ruotsalaisturistit voisivat levittää tartuntaa.
        ellauri066.html on line 846: Ensimmäisen mallin mukaan koronatartuntojen määrä jatkaa vähenemistään. Toisen mukaan korona leviää epätasaisesti ja alueittain. Kolmannen mukaan virus leviäisi tasaisesti ilman selvää huippua.
        ellauri066.html on line 856: – Samaa strategiaa soveltamalla meillä on tuskin ollut uusia tartuntoja vanhustenhoidossa kolmen viime kuukauden aikana. Myös kuolemia on ollut hyvin vähän, joten strategiamme ja kuolonuhrien määrän välillä ei todellakaan ole läheistä yhteyttä. En sano, etteikö niiden välillä olisi jonkinlainen yhteys, mutta yhteys ei ole selvä.
        ellauri066.html on line 864: 6.10.2020 Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH on todennut korkeita koronavirusmääriä Tukholman jätevesissä. KTH:n mukaan virusmäärät lähenevät kevään tasoa.
        ellauri066.html on line 883: – Tämä tulee todennäköisesti koskemaan koko maata. On vähän huolestuttavaa, ettemme ehdi testata kaikkia, jotka haluavat käydä testissä, myöntää Tegnell Dagens Nyheterissä.
        ellauri066.html on line 887: Jutun lähteenä on osittain käytetty nettisivua tegnellcitat.se ja Expressenin juttua Tegnells fel om viruset. Så blev verkligheten.
        ellauri067.html on line 42: Mänkki on tiernapojissa se tähdenpyörittäjä. Kirjailijasisareni mielestä Tommi Kinnunen on tylsimys, siis pikemminkin mäntti. Mänki on hienojakeista lasin raaka-ainetta, jonka pääainexia ovat kvarzihiekka, sooda, kalkkikivi, arsenikki sekä väriä antavat metallioxidit. (Tommi Kinnunen, p.c.) Mänkiä on Loimaan murteen sana leikille. Olkaas mänkimättä kersat! Myös sinä Jaakko! Mänkki-hahmon alkuperä ei ole selvä. Se voi tulla nahkojen käsittelyssä käytetystä polvilaudasta eli mänkistä, jota on joskus pidetty tähden jalustana, tai ruotsin sanasta mannekäng ’mannekiini’, joka oli keskiaikaisissa näytelmissä vuorosanoja vailla oleva näyttelijä, jonka tehtävänä oli kantaa kulisseja. Manakin on pieni eteläamerikan lintu jolla on hauskat soidintavat, se harrastaa lekkingiä. Mänkimistä sekin. Ja mannekiini se on manakin(kin).
        ellauri067.html on line 46: Nyt alkaa selvitä! Pintti on jotain jota mänkkiin pitää sekoittaa. Sitä ei kaikki tiedäkään. Ollaan lasitehdasmiljöössä. Tommi tekee hyvin tarkkaa esiselvitystyötä jokaiseen kirjaansa. Ne on vähän kuin lähihistoriallisia romaaneja. Juu, pintti on lasinpuhalluxessa syntynyttä rikkinäistä jätelasia (s. 20). Runoilijasiskoa harmitti, että Tommi ehti julkaista lasitehdasmiljöökirjan ensixi. Muakin vitutti se Jiipekka Mäkelän turaus Hunanin lähetyssaarnaajista. Vaikka siinä oli vaan se ämmä vasta jostain 30-luvulta. Silti vittu. Noita Mäkeliä on satusetiä kuin salpausselällä.
        ellauri067.html on line 52: Tässä Tommin prujauxessa on samaa vikaa kuin monissa tyttökirjoissa: tapahtuma-aika on sijoitettu lähelle nykyaikaa, mutta tapahtumat ja asenneilmasto kuulostaa noin 30-50 vuotta vanhemmilta. Mut eihän pikku Tommi ole elänyt kumpiakaan aikoja, kaikki on sille vain kirjoista ja vanhoista Suomi-filmeistä kopioitua.
        ellauri067.html on line 59: Samaa tuoteryhmää edustaa myös Sara Medbergin Kultaportin kaunottaret, paizi Saralla on sentään vähän naisasiaa ja huumoria mukana. Tyttö sopassa. Muistan lukeneeni poikasena ällön nuortenkirjan Meranon (eiku Muranon, Merano oli leffateatteri Viiskulmassa) lasitehtaan päähän potkituista lasipojista, joista yhdelle lopussa kuitenkin kai kävi jotakuinkin hyvin. En muista nimeä. Saattaisit pitää myös äänikirjasta Katja Lahti Lasitehdas, tuotekuvaus:
        ellauri067.html on line 75: Jos pidit tästä voisit pitää myös näistä: Tommi Kinnunen ei kertonut katuvansa, Hyvän historia kovakantinen, Mauri Kunnas Joulupukin joululoma, äänikirja kovakantinen. Suomalainen.com. Helposti sulavaa? Se selviää vain sulattamalla. Euroa 29.95. Heti saatavana sähköpostissa elektronisena tuotteena.
        ellauri067.html on line 96: Nyt "kuohui" setämiehen mielestä taas teatterikoulussa. Lähteenä
        ellauri067.html on line 109: tyhmistynyt entisestään. "Tätähän mä näin jo jenkeissä, sitä sanotaan cancelkulttuurixi
        ellauri067.html on line 121: menkööt kotia. Turkka takasin, se sentään opetti kakan heittoa. "Jyrähtää" kulttuuritoimituxen esijäbä. Vai vikiseekö se.
        ellauri067.html on line 128: jo jäähtynyt. Auran paskanjauhanta jatkuu taantumuxen äänitorvessa. Siellä sopii
        ellauri067.html on line 135: Tiivistelmiä maailmankirjallisuudesta johtotähtenä EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!. Siis jätä pois kaikki muu paizi reviirit, lisääntyminen ja kuolemat. Montako erilaista kirjaa jää jälelle.
        ellauri067.html on line 144: Wernher Magnus Maximilian Freiherr von Braun (23. maaliskuuta 1912 Wirsitz, Saksa – 16. kesäkuuta 1977 Alexandria, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen raketti-insinööri. Hän oli toisessa maailmansodassa käytetyn V2-ohjuksen pääsuunnittelija ja sodan jälkeen Yhdysvaltain avaruusohjelman päähahmoja.
        ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.
        ellauri067.html on line 201:
        On Mikki nyt merille lähtenyt, kaarnapurrellaan. Hiuuli hei!

        ellauri067.html on line 214: Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa V. vuonna 1963. Sen jälkeen hän katosi julkisuudesta eikä ole antanut haastatteluja. Julkisuuden välttelyn vuoksi hänestä tiedetään hyvin vähän. Hän on kuitenkin näyttäytynyt Simpsonit-piirrossarjassa paperipussi päässä.
        ellauri067.html on line 218: Pynchonista väitellyt tutkija Tiina Käkelä-Puumala sanoo, että ensimmäiseen lukukertaan meni vuosi, ja hän ymmärsi tekstistä suunnilleen puolet, mutta hän ymmärsi myös, ettei ”ollut koskaan lukenut mitään vastaavaa”. Teoksen suomentajan Juhani Lindholmin mukaan teos on paitsi satiiri nykyajasta, myös hätähuuto. Apuuva! Vapandake! Mul on kahju!
        ellauri067.html on line 224: Näitä kieltäytymisiäkin on nähty useita kuin esterazastuxessa. Se yx ven. matemaatikko joka ratkaisi Poincaren konjektuurin kieltäytyi Fieldsin palkinnosta. Jean-Paul Sartre sylkä isi Noobelille. Bob Zimmermann oli kieltäytyä mutta rahanhimo voitti. Aki Kaurismäki kieltäytyi Oscar-ehdokkuudesta.
        ellauri067.html on line 261: Mua henk.koht. ei vois vähempää kiinnostaa. Esim. Seija vaatii aina että keittiön kuistin iso valo on sammutettava. Se on siitä aivan tiukkana. Kun kysyn mixi, se on epämääräinen, mutta selvästikin sixi ettei "muut" pääse kuikkimaan meille sisään kun meillon valoa, ja ajattelemaan sitten meistä yhtä ja toista ikävää. Kun kysyn ketkä "muut" olis meidän keittiöstä niin vitun kiinnostuneet, ei tule kunnon vastausta. Ne on vaan ne "muut". Salaliittokuikelot. Seuraava sarjakuva valaissee asiaa:
        ellauri067.html on line 272: Lukijoiden ja kääntäjien avuksi on julkaistu muutamia selitysteoksia, kuten Steven C. Weisenburgerin A Gravity’s Rainbow Companion. Pitää olla näsäviisas burgeri seuraneitinä että tajuaa Tomin höpötyxiä. Mutta se on vanhanaikaista, nyt on https://pynchonwiki.com/ ja sen 7 muuta nettilähettä. Vastaisen varalle myös Wallacelle Loppumaton läppä -wiki. Kts. myös tätä.
        ellauri067.html on line 292: 1800-luvulle tultessa Novi Pazar oli jo varsin vähämerkityksellinen kaupunki. Toisaalta kaupunkiin tuli etenkin Serbiasta ja Montenegrosta pakenevia muslimeja. Vuonna 1912 Serbian ja Montenegron joukot valtasivat koko Sandžakin, minkä jälkeen monet muslimit muuttivat Osmanien valtakunnan vielä jäljellä oleviin osiin. Toisen maailmansodan aikana kaupunki kuului lyhyen aikaa vuosina 1941–1944 Italian alaiseen niin sanottuun Suur-Albaniaan. Sodan jälkeen kaupungista tuli taas osa Jugoslaviaa.
        ellauri067.html on line 347: Hererot oli ne saku Lotharin nitistämät notmiit Namibiassa, josta oli Jatkosota-extrassa. Pynchon puhuu hyvinkin rumasti neekereistä ja haaveilee niiden kanssa pyllyhommista. Sen se on näkönenkin kyllä. mba rara m´eroto ondyoze ... mbe mu munine m´oruroto ayo u n´omuinyo: "he was shining in my dream as if he were alive". Otyikondo: "bastard" or "mulatto". outase: "large, newly laid cow turd". Shufflin´ Sam oli peli, jossa yritetään ampua neekeri ennenkuin tämä ehtii aidan yli varastamansa vesimelonin kanssa (s.719). Todellinen haaste kaikenikäisten tyttöjen ja poikien reflexeille. I can´t breathe, vikisee Shufflin´ Sam. Varo, se vaan teeskentelee. Meinaan tehdä yhdestä semmoisesta perkeleestä pesukarhulakin, eikä varmaan tarvize selittää mikä osa roikkuu takaraivolla, häh? (s. 722) Luutaa kummempaa kapinetta ei nekrujen käteen tarvize antaa.
        ellauri067.html on line 358: Enzian (Gentiana) ist eine Pflanzengattung in der Familie der Enziangewächse (Gentianaceae). Näitä katkeroita on jo nähty monessa runossa ja paasauxessa.
        ellauri067.html on line 360: Die Enzian war eine in Entwicklung befindliche deutsche Flugabwehrrakete während des Zweiten Weltkrieges. Die Rakete war sowohl für den Boden-Luft- als auch den Luft-Luft-Einsatz vorgesehen. Radio-ohjattu. Ei toimahtanut ennen nazien surkeata loppua.
        ellauri067.html on line 361: Enzian is the name of a foil character in Thomas Pynchon's Gravity's Rainbow, contrasted against the main character Slothrop's association with the V-2.
        Onxtää V-2 niinkuin se kirja V paizi että reikänä on number 2? Enzian on notmii jota valkonaamat panee perseeseen. Mikä ihme siinä on että Tom of New Englandin näköiset piipunrassit niin usein kuumuu persehommista? Tulee vähän mieleen Wilt Whatman mielimutiaisineen.
        ellauri067.html on line 391: Frau im Mond on Fritz Langin ohjaama saksalainen mykkä tieteiselokuva, joka valmistui vuonna 1929. Lang käsikirjoitti elokuvan vaimonsa Thea von Harboun tarinan pohjalta. Se oli ensimmäinen kokoillan elokuva, joka käsitteli vakavasti avaruusmatkustamista, ja se oli Langin viimeinen mykkäelokuva. Matka kuuhun osuu joissakin kuvauksissaan oikeaan, sillä elokuvassa esitetään Kuun ympärilennossa käytettävä kahdeksikkokuvio, avaruusaluksen matkustajien painottomuus ja ensimmäisen kerran myös nykyään alusten lähdössä käytetty lähtölaskenta kymmenestä alaspäin.
        ellauri067.html on line 426: En voisi olla enemmän samaa mieltä! Perverssiä ja sitä paizi yökkiä! Kyllä lähetyssaarnaja-asennon pitäisi riittää kaikille kerze riitti Hiljalle ja Wilholle.
        ellauri067.html on line 463: tannäuserism: In a note to 3.2 of Gravity´s Rainbow, Heseburger explains Pynchon´s use of the word "Tannhäuserism" as follows: The tragic error of Tannhäuser — for example, in Richard Wagner´s operatic version of the myth — was to postpone his quest in order to linger for one year of sensual, "mindless pleasure" with the goddess Venus under her mountain called Venusberg. Vai onko se Brocken, Jaakon ja Jöötin mainizema Kyöpelinvuori Harzissa? On 11 April, American forces liberated the camps at Buchenwald, near Weimar, and the V2 rocket slave-labour camp at Nordhausen in the Harz Mountains. Ryssät eivät päässeet lähellekään. Jenkeillä oli vitun kiire kahmimaan izelleen ne raketit. Ja siitä vasta iso piru pääsi merrasta.
        ellauri067.html on line 465: Antinomistit ovat uskonpuhdistuksen aikainen kristillinen ryhmittymä, joka korosti syntien anteeksiantamista, mutta vähätteli syntiä ja hengellistä lakia. Antinomismin synnyttäjä oli Martti Lutherin ystävä Johannes Agricola. Antinomistien pääväittämä on, ettei lakia tulisi saarnata ollenkaan. Eli että hengellisen lain sijasta uskon synnyttää evankeliumi. Hengellinen laki poistettiin kokonaan käytöstä. Luther kirjoitti antinomisteja vastaan kirjan "Antinomilaisia vastaan". Luther on myös todennut Agricolasta: "ettei kukaan paavi ole häntä kiusannut niin paljon kuin Agricola". Antinomistisen opin toinen äärilaita on oppi lain kolmannesta käytöstä. Antinomistinen riita syntyi luterilaisessa kirkossa 1500-luvulla siitä, onko lain saarnaaminen tarpeellista vai ei. Crazy Sue Dunham oli antinomiaani noita 1700-luvulla jenkkikapinan aikoihin. Wild woman of the Berkshires. Joo eihän ilman lakia ole syntiä, ja ilman syntiä ei tarvi armoa, ja ilman armoa ei pappeja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin!
        ellauri067.html on line 493: Book reviewers have a long history of attacking Pynchon for his flat characters. Roger and Jessica are susceptible to this criticism. Neither is given much of a history. We don’t know where they grew up or who their parents were. This is one of the great failings of... what to call it? "middlebrow" is antiquated... anyway, a very common kind of criticism (common in the Anglo-American world, anyway), and it affects how authors write (which is one reason I read mainly Russian literature these days). I don't need to know "where they grew up or who their parents were" and I don't much care, unless, of course, you write about it brilliantly because that´s truly what you want to focus on, as opposed to "welp, better provide a plausible background for my characters so the reader will believe they're behaving this way." Just write good sentences in a good and surprising order. Two people have fallen out of love? I don't care if it's because one of them has mommy issues or the other was bullied as a child—people fall out of love all the time, for any reason or none, just tell me what they do about it, and in language that makes me want to keep reading! Teoxet on tärkeät, vähät elämästä. En jaxa luontokuvauxia, hyppään ne heti yli.
        ellauri067.html on line 509: Pynchonin puolesta on sanottava, ettei se pidä reporttereista. Kuten eunukki, se ei tykkää siitä otetuista kuvista. Vanha hiirihammaspeikko varmaan kummittelee. Se nai yli viisikymppisenä kustannustoimittajansa (joka on lähes yhtä hienoa lännen aatelia, Roosevelttejä), ja sillä on kai poika. Sen naisjutuista suurin osa on mitä todennäköisimmin toiveajattelua. Sentään toivoo jotakin, ajatteleekin, ja kirjoittelee haikeasti naisista ja nainnista, toisin kuin vielä estyneempi Juotikas. Ei ihme että Jaska fanittaa sitä niin kovasti.
        ellauri067.html on line 513: Vielä yxi sana juolahtaa mieleen Tomppaa kuvaamaan: se on mauton. Toisaalla on todettu, että sitä sanaa käyttää laskukas paremmisto kun se arvostelee äkkirikkaita nousukkaita. Mauton on snobi, suutari joka ei pysy lestissään, tekee ikäviä mokia esittäessään parempaa kuin on. Ja sitähän tää Tomppa tekee ilmiselvästi.
        ellauri067.html on line 517: Yx varma vihje ikävästä tyypistä on jos se tykkää horror leffoista. Se nähtiin jo Jaskan kohdalla, ja sama juttu Tomilla. Sekin tykkää aivan uskomattomista paskaleffoista. (Tosin se tykkää myös Dumbosta, josta tykkää paremmatkin ihmiset. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.)
        ellauri067.html on line 571: Luku 1 oli 232 sivua. Tavallinen romsku olis ohi jo. Mikähän olis sen darwinistinen resumee? EAT FUCK KILL. Eipä juuri midiä. EAT: Banaanipirtelö. Pahoja karkkeja. Designerhuumeita. Täytekakkuja. Jotain salaliittokähmintää. FUCK: muutama pornahtava irrallinen pano, perään- ja suihinotto ja paljon paljon käteenvetoa. KILL: Ikävystyttävää pommitusta ja muuta sotaleffaskeneä. Kokonaisvaikutelma: hyvin hajanaista heittoa. Yhtään kunnollista luonnetta. Eipä tällä juuri kuuhun mennä. Loppupeleissä hämmästyttää kuinka vähän erilaisia halpoja väristyxen aiheita striped-ass babooneille on tarjolla. Ne alkavat toistua jo ennen puoltaväliä. Nenät, penixet, pyllynreijät, ne voi laskea neljän käden sormilla ruumiinaukoista.
        ellauri069.html on line 24:

        Fountain

        Lähdekritiikkiä


        ellauri069.html on line 30: Sua lähde kaunis kazelen
        ellauri069.html on line 99: No täähän on aika lailla juurikin mun tekniikka.
        ellauri069.html on line 113: No musta totuuxia on turha haistella uskontoa läheltäkään.
        ellauri069.html on line 122: Kekähän se Perelman sit oli? Jutku tietysti. Tuskinpa katoliset juutalaiseen kitalakeen sopi. Nää on kyllä B-joukkuetta, heikon valovoiman tähtiä.
        ellauri069.html on line 133: Jenkkipersereiät lukee Nipistintä jae jakeelta kuin niiden pyhiinvaeltajaiskät ammoin pyhää kirjaa. Joka hassu nimi, joka lerppu läppä on selitetty ihan puhki. Mix? Kait tää sit on niiden uus Pyhä kirja. Ja yhteistä entiselle näyttää olevan, et tää on lähinnä setämiesten pyhää sanaa. Typyköitä tuskin paljon kiinnostaa Pynchonin seisokkien luettelointi.
        ellauri069.html on line 135: FUCK! FUCK! motiivi hakkaa Pynchonilla kaikki muut. Se on kuin Norssin alaluokilla taululle piirtämämme kikkeli jolla oli pienet tikkujalat. Pedo-Pynchonia voi hyvin verrata homo-Melvilleen. Molemmat puhuu kilometrittäin aiheen vierestä jotta pääsisivät kiertotietä mieliaiheeseen, joka Nipistyxen kohdalla on Muovi-Dick ja sen kuvitellut loputtomat jöynerit. Naiset on sille ihan statisteja. "Tissejä ja pyllyjä", tytöt mutisevat, "tissejä ja pyllyjä. Muuta me emme täällä olekaan. "Äh, suu tukkoon", GMB Haftung ärähtää. Se on hänen normaali tapansa kohdella avustajia.
        ellauri069.html on line 188: Monipäiset slaaviperkunat joita daanimunkit karkotti Rügenin saarelta: Lähde Saxo Grammaticuxen Gesta Danorum. Sitä siteerasi myös Messenius, jonka mukaan on nimetty Messeniuxenkatu.
        ellauri069.html on line 199: Omegapiste on ranskalaisen filosofin ja jesuiittapapin Pierre Teilhard de Chardinin (1881–1955) kehittämä käsite, joka kuvaa kompleksisuuden ja tietoisuuden äärimmäistä tasoa, jota kohti maailmankaikkeus hänen teoriansa mukaan kehittyy. Teilhard kutsui evoluutioteoriaansa kompleksisuuden ja tietoisuuden laiksi; Teilhardin mukaan maailmankaikkeus voi kehittyä lisääntyvän kompleksisuuden ja tietoisuuden suuntaan vain, mikäli sitä vedetään kohti äärimmäisen kompleksisuuden ja tietoisuuden pistettä. Höh, tää on vaan vanhaa taivastoivoa tekotieteellisillä sanoilla. Vähän sellasta transhumanismia. Pierrestä lisää albumissa 219.
        ellauri069.html on line 218: Tähän yhteyteen sopii myös Dragon Lady, joka on naispuolinen paha vinkkari. Shanshan ja Kun ovat kyllä kilttejä viirusilmiä.
        ellauri069.html on line 249: Die Inselgruppe Helgoland und Düne gehört seit 1890 zum deutschen Staatsgebiet und ist noch als amtsfreie Gemeinde Helgoland in den Kreis Pinneberg (Schleswig-Holstein) integriert. Für beide Inseln gelten Sonderregelungen: Die Gemeinde ist zwar Teil des deutschen Wirtschaftsgebiets, zählt aber weder zum Zollgebiet der Europäischen Union, noch werden deutsche Verbrauchsteuern erhoben.
        ellauri069.html on line 252:
        Helgoland mereltä nähtynä. Muistuttaa Harmajan majakkaa.

        ellauri069.html on line 275: Kurssi-Herero on nähnyt määrättömästi vaivaa piirtääxeen Nipistyxen tiiliskivestä oikein kaavion. Tällä kyllä keräät täydet pisteet äidinkielen ja kirjallisuuden tenteistä! Muista ettet saa käyttää näitä sivuja kuin omiin yxityisiin tarkoituxiisi. Vedä vaikka käteen niihin niinkuin teki Jussi Peltonen. Tai pyyhi niillä persettä.
        ellauri069.html on line 283: Maailman Sota IIn aikana Syyskuussa 1944, Sakun voimat tähtäävät V-2 roketteja Lontooseen, Englantiin. Amerikan sotilas Alokas Laiskiais-Entropia
        ellauri069.html on line 286: Aiempi hullusuoja lähellä Lontoota liikanimellä "Valkoinen Vizaus" majoittaa ryhmää hyypiöitä sekaantuneina tsygologiseen sodankäyntiin. Hörhöryhmä tunnetaan alkukirjainlyhenteellä KALAT. Henkilökunta sisältää tilastotieteilijän, Roger Mexikon, ja behavioristizygologin, Edward "Ned" Poinzimiehen.
        ellauri069.html on line 294: Tutkimuxen mukaan sinkkujen sexi on vähemmän antoisaa kuin parisuhteisten. Sen voi uskoa. Käteenveto on laiha korvike mehukkaalle panolle. Nyrkkikyllikki ei ole yhtä viehättävä kuin se oikea. Svedu kyrvänpään näkösen valmiusviraston johtajan matka Las Palmasille oli välttämätön, koska hän HALUSI viettää joulun perheensä kanssa.
        ellauri069.html on line 299: Laiskiainen, Täti Vihreä, ja Nalle Läski lähetetään Ranskan Rivieralle, missä he pysähtyvät lomakohteeseen. Niiden ekana päivänä siellä, ne piknikoivat biitsillä joidenkin naisten kaa (tietysti). Muu nainen, muukalainen, joutuu mustekalan hyökkäämäxi. Alokas koittaa mäsätä mustekalan pään pullolla. Läski tuottaa liian-kätevän ravun, käskien Laiskiaisen houkutella mustekalan pois ruualla. Alokas epäilee juonta jonkinlaista. (Se olisikin eka tässä kirjassa.) Hän on oikea. Mussetkala on Poinzimiehen Grigori! Hyökkäys on lavastettu saadaxeen Laiskiaisen yhteen hollantilaisen naisen kaa, Katje Borgesius, entinen Nazi yhteispeluri ja nyt KALAT toimija.

        Alokas, tämä
        ellauri069.html on line 302: Teltaten, muttei nähden yhteyttä rokettiin, hän viettää iltapäivät Katjen jalkovälissä. Vain 3 asiaa sotkee sen häpiyttä: hyökkäys, Täti Vihreä hävyxissä, ja Laiskiaisen vaatteiden ja henkilöllisyyspapereiden varkaus. Vasteena humalaiselle totuudenpuhumiselle Herra Seppo häviää ja niin tekee Katje.
        ellauri069.html on line 305: Tässä myös hän näkee salaperäisten "Niiden" masinointia työskennellen jonkinlaista salaliittoa. Villissä juhlassa hän tapaa miehen nimeltä Verisyylä Vahasiipi joka kertoo hänelle hän tarvizee ystävää ja antaa hänelle osoitteen Nizzaan, Ranskaan. Löysiäinen hylkää lähetysasemansa Rivieralla ja lähtee puntixelle (sotilasslangia "poissa ilman lupaa") Nizzaan, ja sitten Schweiziin.
        ellauri069.html on line 311:

        Se on Toukokuu 1945 ja Laiskimus on Sachsassa, yhä ezien vastauxia koskien Rokettia 00000. Sota Euroopassa on ohi nyt, Liittoutuneet voitonriemuisina. Laiskis lukee kansiota Jamfista. Hän oppii et hänen isänsä salli Jamfin kokeillä hällä vastineexi rahasta lähettää Alokas Harvardiin.
        ellauri069.html on line 318: Pian jälkeen, Koulu-Laiskuri peukalokyyteilee Berliiniin piirassalakuljettajan kuumailmapallossa. Suurehko Mervi jahtaa häntä lentokoneessa, mutta kiitos hyvin-tähdätylle piiraalle Laiskiainen karkaa. Sota-revityssä Berliinissä jutut ovat synkkiä; Alokas alentuu syömään jämiä ja juomaan lammesta. ("This is the Army Mr. Jones...")
        ellauri069.html on line 323: Laiskis putoaa jonkun kynsiin joka douppaa sen. Vapautettuna, se kohtaa mykän filmitähden Margherita Erdmann. Se ja sen mies Toni Erdmann kerran esiintyivät miehistölle roketin lähetyspaikoilla. Veltto Virtanen matkustaa veneellä Anubixen kannella Margheritan kaa Oder Joella Sachsassa. Sillä aikaa kun on kannella hänellä on liikeasia Margheritan alaikäisen tyttären Biancan kaa. Erään myrskyn aikana Laiskis putoo laidan yli.
        ellauri069.html on line 325: Lotja pelastaa Laiskixen. Hän matkustaa lotjan toimijoiden kaa, Rouva Gnap ja sen Otto-poika. Ne saapuvat roketin lähetysasemalle Peenemündeen. Siellä Laiskis, Otto, ja vielä yx mies pelastavat Margheritan filmijohtajan, von Köllin, jota pidettiin vankina. Pelastuslähetystehtävän aikana, Laiskiainen vaihtaa Rokettimies-asunsa ryssäläisen upseerin univormuun, antaen sille uuden henkilöllisyyden.
        ellauri069.html on line 328: By the way, lähetyssaarnaus on kovaa kusetusta. Lähetetään nää hyväuskoiset hölmöt kuin kiltit poliisit tuomaan huopia ja lääkkeitä ja taputtamaan päälaelle pickaninnyjä, sanoen: hei kaverit, ei teidän tarvize meitä kumartaa, kumartakaa tätä ristiinmaalattua joulupukinkuvaa, syökää näitä cracker jackeja ja juokaa cocacolapullosta, niin mekin tehään, se on teidän edestänne annettu, sitte ootte lähes yhtä hyviä kuin me, pyllistetään kaikki samaan suuntaan. Eikä siinä kaikki: seuraavassa lähetyxessä tulee paalikaupalla käytettyjä hikisiä t-paitoja, lenkkareita, mv-telkkareita ja aitoja Nokia-luureja, niiet kyllä kannattaa! Hei älkää kurkistelko tännepäin kun me samalla kuskataan täältä kotiin vähän luonnonvaroja.
        ellauri069.html on line 330: Takaisin Englannissa, Katje saa koodatun viestin taivuttaen hänet lähtemään Valkoisesta Vizauxesta, siis pöpilästä väliaikaisesti käännetystä zyykkiskeskuxesta.
        ellauri069.html on line 341: Germaanien vuorilla, Vetelys yhtyy uudelleen huuliharppuunsa. (Se putosi vessanpöntöstä osassa X.) Hän antaa perixi yrittämästä eziä Jamfin tekojen merkitystä. Uutispaperista, Laiskis oppii atomipommin pudotuxesta Hiroshiman päälle. Hänellä on visio mulkerosta sateenkaaresta joka tunkeutuu maahan; kokemus on tunteenomaisesti tuhoisa. Hänestä tulee "pirskaleita" ja häntä ei voi käsittää kokonaisena henkilönä, "kokonaislukuluomana", enää. (Onko tähänkään saakka voi hyvin kysyä.)
        ellauri069.html on line 344: Osassa 4, jaxot tulevat lisääntyvästi erillisixi Laiskixen tarusta ja muista pääähenkilöistä. On lyhyitä satuja kuolemattomasta polttimosta (Byron Sipuli), pari kamikaze pilottia, amfetamiinin-hullaannuttama parturi, ja futuristinen Rokettistadi, muun muassa.
        ellauri069.html on line 348: Roger Mexiko, Aliluti Morituri (Te Salutant, LOL), Carroll Eventyr, and Thomas Gwenhidwy (sori näitä ei kai ole mainittu) laskeskelevat et Blicero (onko tätäkään häiskää mainittu?) laukaisi 00000 rokettinsa todellista pohjoista kohti (siis Joulupukin maata). Loppupeleissä loput Bliceron juonesta paljastuu. Gottfried (mainizinko jo?) oli roketin 00000 lastina. Das Schwarzgerät eliskä "musta laatikko" oli erikoinen kehto ImupeukkuG-muovista, missä oli Gottfried. Se 00000 vaati ohjausmuuunnoxia ja muita asetuxia koska se kantoi Gottfriediä. Radiozydeemi mahdollisti Bliceron puhua Gottfriedille roketissa, mutta mikään lähetin ei kantanut Gottfriedin ääntä takaisin Blicerolle. Roketti laukastiin, tappaen Gottfriedin.
        ellauri069.html on line 378: Nipistäjän novelli on paha lukea muistakin syistä—kaikki eivät kuumu sen paskajutuista, esimerkixi, toisille on luotaantyötävää sen pituus—TDLR, sivulta sivulle ja virkkeestä virkkeeseen saa olla kujalla kuin lumiukko tässä mitä on sanottu WWII:n jälkeen tärkeimmäxi Amerikan Novellix. Mikä näyttää olevan ongelman luonne? Mix näin muka piti kirjoittaa? Mihin tässä tähdätään, ja onxtää sittenkään niin hirveen hienoa? Hyviä kysymyxiä.
        ellauri069.html on line 380: Sateenkaarinotko, on sanottava, vastaa näihin kysymyxiin vuolaasti—tässä novellissa on enemmän selfieitä kuin millään herutuskuvia jakavalla Instagrammiteinillä. Päähemmo, Alokas Laiskiais-Entropia, esitellään sen kirjoituspöytäsälällä; 50 sivua myöhemmin kuvataan samalla hartaudella sen mahalaukun sisältö kun se sukeltaa huuliharppunsa perään pönttöön Bostonissa miesten vessassa.
        ellauri069.html on line 384: Toinen vaikeuttava kohta on vainoharhaisuus ja sen kuviteltu vastakohta (oisko se sit autismi? Niin vois luulla, mutta ks. toisaalla...) Tästä puuttuu juonitiivistelmä ja spoilerit, kuten huomaatte. Lukija, tätä ei voi spoilata. Pääläppä on takuulla tuttu tähän mennessä: V-2 rokettien maalit Lontoossa WWII:n lopulla nazaa Amerikan armeijan vakoiluvaihdossa olevan em. Ltn. Alokas Laiskiaisen jöpötysten kanssa. Loppupeleissä Laiskiaiselle selviää tää korrelaatio, ja se lähtee selvittämään asiaa ex-nazi"vyöhykkeelle" eziskelemään "salaperäistä" rokettia nollanollanollanollanolla.
        ellauri069.html on line 385: Sitäpaizi Laiskiainen kokoa ajan "melkein" selvittää valtavan bisnessalaliiton, joka joteskin liittyy öljypohjaiseen synteettiseen plastikkiin, joka on koko sodan syy ja seuraus. No eihän tässä ole mitään salaperäistä, näinhän se suurin piirtein nimenomaan on. Kazo vaikka Bushin poikien myöhempiä öljytouhuiluja Keski-Aasiassa, jonka seurauxena muslimit on vihaisia kuin ampiaiset, taikka öljynpolton aikaansaamasta ilmastoähkystä, joka tappaa tai mikromuovittaa kaikki muut elukat paizi nää termiittiapinat ize (no nekin kyllä lopulta mutta aikasytytyxellä).
        ellauri069.html on line 414: Tärkeämpi jarru lukijalle kuin tämmöinen rähmäinen psykopolitiikka on Nipsun izekeskeinen kerronta, missä on vaan yxi ääni: terveellä mies-ja-ääniperiaatteella ainut puhuja on Tomppa ize, joskus ekassa joskus toisessa joskus tuskin missään persoonassa. Se ois voinut laittaa viime viikon ostoslistan textin sekaan eikä kukaan olis ollut hurskaampi hullua. (Mihis Tomppa-raukalta jäi puolipisteet, kysyy arvostelija. No mihis niitä tarvitaan?)
        ellauri069.html on line 422: Ajatusvirhe salaliittoteorioissa on se talousliberalistien peliteoreettinen oletus että jengi on jotain ovelia pelaajia. (Tätä Nipsu näyttää välillä vähän izekin epäilevän). Ei ne ole, porukat on oikeasti clueless kuin kanat, koirat tai muutkin apinat. Ei ne täällä ole pelaamassa mitään shakkipeliä, eikä sixi tarvita salaisia koalitioita eikä viestejä jotta kaikki menee kulloinkin pintaan nousevien kökkäreiden mielen mukaan. Kaikki on jo luonnostaan niiden kanssa samaa mieltä: kaikki heti tänne mulle nyt. Komma muminspelet, heitä noppaa uudestaan. Voi, tahmatassu on syönyt aarteesi, palaa muumitaloon ja ala alusta.
        ellauri069.html on line 428: Lähde
        ellauri069.html on line 430: 90-luvun lopulla feministipiireissä alettiin huolestua siitä innosta, millä Saska Saarikoski -kaliiperin miehet lähti naisten asialle. Enste yleistettiin naisasia sukupuoliasiaxi ylipäänsä (sehän on miehiä aina kiinnostanut muutenkin). Sanottiin ettei ole tärkeetä mitä kullakin on jalkovälissä, kyllä miekkoset saa ja osaa olla naismaisia siinä missä naikkoset. Parhaat kokitkin on miehiä.
        ellauri069.html on line 434: Sukupuolivapaalla "existentialismilla" saadaan torjutuxi se ikävähkö syytös, että patriarkaalinen toimintatapa on uroxille tyypillistä, oli apina mikä tahansa, ei siinä mitään pyhää kirjaa tarvita, muuta kuin ehkä heittoaseena. Tollanen aseenteellinen antimaskuliinisuus kuin Pynchonilla ei riitä feminismiin, pitäis olla vähän profeminismiä. Mihin nähden sillä kyllä on rotannäköisexi piipunrassixi vähän helvetisti puoliväkisin makuuta jossa mielellään alaikäinen nainen on enimmäxeen alimmaisena ja Tomit heiluu piiska kädessä muna ulkona.
        ellauri069.html on line 438: Entäs nyttemmin? No ehkä miesporukoita lohduttaa että raketti on niin mulkun oloinen ja kaivautuu syvään maaemon vakoseen ennenkuin se mehevästi räjähtää ja roiskuttaa sisätönsä ulos. Kuulostaako tutulta? "Oi kuinka fallinen!". Teräserektio, kova roketti, rakastettava mutta hömelö Luontoäiti... On tää vielä vähän roolitettua, sori Tomelo.
        ellauri069.html on line 442: No tän kirjottajan mielestä on hyvää ja naismaisempaa, että Nipsun seikkailuissa pahat suunnitelmat ei toteudu eikä pahakaan saa palkkaansa, vaan koko juoni ikäänkuin lässähtää kuin huonosti nostatettu pullataikina. Jos se on naisasian ansiota niin ei voi kuin taputtaa käsiä: sillä nainhan sen on "Meidankin" elamassamme.
        ellauri069.html on line 444: Mut kyllä tääkin kirjoittaja on sitä mieltä, että miekkailu jättimäisillä vaahtomuovikyrvillä ja hiljaiset ja halukkaat seizentoistakesäiset neitokaiset sexialusvaatteissa ketterinä ja kurvikkaina imemässä miespäähenkilöitä joka puolelta on aika setämiesmäistä kuvastoa. Tomppa selkeesti puhuttelee miesporukoita kuvaillessaan loppumattomia märkiä uniaan. Kyllä postmodernit osaa marginalisoida naiset ihan yhtä näppärästi kuin pre. Ei tässä "samanarvoisuudesta" tai "minän hajoamisesta" loppupeleissä ole kysymys vaan vallasta. Mitä kuuluu ja kuka käskee, kuka on johtaja ja kuka pesee vessoja.
        ellauri069.html on line 448: Paska Kaariposki edustaa ensimmäistä omivaa miestyyppiä, Hotaska ja Knasu jälkimmäistä marisevaa. Tompan pahin puute on ettei se ajattele mitään asioita kenenkään naisosan esittäjän kannalta, ei sillä oikeastaan ole yhtään naispääosan esittäjää, sellaista että oltais edes vähän aikaa naisen pään sisällä (siis ajatuxella eikä vaan munalla). 1000 sivua eikä yhtään naisia, vaikka panoa on vähän joka sivulla! Thackeraykin on ziljoona kertaa parempi.
        ellauri069.html on line 509: Meidän huonekasvit on melkein yhtä vanhoja kuin lapset, muttei ihan. Vanhin oli traakkipuu, jonka Antti ja Auli Niemi lahjoitti uuteen kotiin, mutta se pääsi kuolemaan. Niiden koti hajosi myös sittemmin. Nyt vanhimpia on Matin ja Minnan lahjoittama vehka siltä ajalta, kun ne muutti Amerikkaan. Okki-vainajan antaman kiinanruusun sain ennenkuin täytin viisikymmentä. Nukkumatin ostin Kouvolasta sikäläiseen kämppään, joka mulla oli vaan jonkun vuoden ajan, se on lähes yhtä vanha. Iso viinikastanja salissa lie parikymppinen. Viuhkapalmu makuuhuoneen ikkunalla lähti jostain kirpputoritaimesta 2000-luvun taitteessa. Alakerran jukkapalmu on lastentarha Pellavasta ihan pikkuisena ostettu jo Pellervontien aikana. Se saattaa olla nyt vanhin kaikista. Anopinkieli Seijan huoneessa on sekin luultavasti kolmikymppinen.
        ellauri069.html on line 527: Fysiognomia (< m.kreik. φυσιογνωμονία, fysiognomonia) on oppi, jonka mukaan ihmisen ulkomuoto, erityisesti kasvonpiirteet, ovat yhteydessä henkilön persoonallisuuteen. Sen avulla ajateltiin esimerkiksi henkilön luonteenpiirteiden olevan pääteltävissä kasvonpiirteistä ja ruumiin ominaisuuksista. Fysiognomia on läheistä sukua frenologialle.
        ellauri069.html on line 534: Laiskiainen ja Springer Verlag tapaavaat Swinemündessä Saxan ja Puolan rajan pohjoiskärjessä, viimeisessä Kasubian kaupungissa Swina-joen suulla. Siellä on noin 100K viimeisen tämän pomeraanikielen puhujaa. Ne puhuvat sitä lähinnä kyökissä.
        ellauri069.html on line 547: Die Versuchsstelle des Heeres Peenemünde (kurz: Heeresversuchsanstalt (HVA) Peenemünde, als solche HVP abgekürzt) war eine ab 1936 in Peenemünde-Ost errichtete Entwicklungs- und Versuchsstelle des Heeres, einer Teilstreitkraft der Wehrmacht. Unter dem Kommando von Walter Dornberger, seit Juli 1935 Chef der Raketenabteilung im Heereswaffenamt, und dem Technischen Leiter Wernher von Braun wurde in dem militärischen Sperrgebiet im Norden der Insel Usedom hauptsächlich die erste funktionsfähige Großrakete Aggregat 4 (A4, später in der NS-Propaganda „Vergeltungswaffe V2“ genannt) entwickelt und getestet. Mit ihrem ersten erfolgreichen Flug am 3. Oktober 1942 war die ballistische Rakete das erste von Menschen gebaute Objekt, das in den Grenzbereich zum Weltraum eindrang. Allgemein gilt Peenemünde daher als „Wiege der Raumfahrt“.
        ellauri069.html on line 555: Muuten ok, Tomppeli, paizi että sitähän politiikkakin juuri on, reviireistä taistelua. Ei siihen tarvita mitään salaliittoa, se on ihan avointa. Toisin voi luulla vain joku persu tai hipin hömelö. Hömppä on samoilla linjoilla kuin Otto Meri, kokoomuslainen kunnallisvaaliehdokas. Ainesta kananruokamurskamyllyyn siinäkin.
        ellauri069.html on line 557: Mutta sitähän te juuri tarvizettekin, Chicklitz huudahtaa. Hankitte liikemiehiä hoitamaan asian kunnolla sen sijaan, että panette valtion pitämään huolen kaikesta. Teidän vasen kätenne ei tiedä mitä okea tekee! Tajuatteko?
        ellauri069.html on line 561: Cuxhavenissa ei käyty, kun ajettiin isäpappojen Charlotten, Susannan ja Johnin kanssa Schleswig-Holsteinin läpi Tanskasta Hampuriin, Oltais voitu käydäkin. Se olis ollut lähellä.
        ellauri069.html on line 601: Siinä hötäkässä menee onnexi myös velvollisuudentunto ja tiimihenki pesuveden mukana. Laiskiainen ei enää muista mitää olii luvaannut. En minäkään. Lupaaminen on ylipäänsä syvältä. Mä en ole vuosiin enää tehnyt uudenvuodenlupauxia, enkä toivo mitään nähdessäni tähden lentävän. Antaa lentää vaan.
        ellauri069.html on line 622: Ritari ja minnelaulaja Tannhäuser on ollut pitkään Venusbergissä (Hörselberg Eisenachin lähellä) jumalatar Venuksen rakastajana. Hän on kuitenkin kyllästynyt ja pyytää Venusta päästämään hänet pois, mutta Venus kieltäytyy ja yrittää suostutella häntä jäämään. Lopulta Tannhäuser julistaa pelastuksensa olevan Mariassa, jolloin Venus katoaa ja Tannhäuser huomaa olevansa laaksossa lähellä Wartburgin linnaa. Hänen ohitseen kulkee joukko pyhiinvaeltajia matkalla Roomaan. Paikalle saapuu metsästysseurue, jota johtaa maakreivi Hermann mukanaan joukko minnelaulajia. Nämä tunnistavat Tannhäuserin ja pyytävät häntä tulemaan Wartburgin linnassa pidettävään laulukilpailuun. Tannhäuser ei aluksi halua tulla heidän mukaansa, mutta muuttaa mielensä, kun ritari Wolfram von Eschenbach, yksi minnelaulajista, kertoo maakreivin veljentytär Elisabethin ikävöineen Tannhäuseria siitä asti, kun tämä lähti. Tannhäuser suostuu lähtemään seurueen mukaan.
        ellauri069.html on line 626: Laulajien sali Wartburgin linnassa. Elisabeth tulee iloisena saliin kuultuaan Tannhäuserin palanneen ja tervehtii häntä. Tämä harmittaa Wolframia, joka on rakastunut Elisabethiin. Laulukilpailu alkaa ja paikalle saapuu joukko aatelisia ritareita. Useat minnelaulajista laulavat lauluja rakkaudesta, mutta Tannhäuser pilkkaa näitä ja väittää, etteivät he osaa kuvata rakkautta oikein. Lopulta hän itse laulaa Venusta ylistävän laulun. Tällöin paikalla olevat ymmärtävät hänen olleen Venusbergissä ja uhkaavat surmata hänet, mutta Elisabeth estää heitä ja pyytää, että Tannhäuser saisi etsiä armahdusta synneilleen. Maakreivi Hermann määrää Tannhäuserin lähtemään pyhiinvaellusmatkalle Roomaan ja pyytämään paavilta synneilleen anteeksiantoa. Jos sitä ei anneta, hän ei saa koskaan palata.
        ellauri069.html on line 630: Tannhäuserin lähdöstä on kulunut aikaa, ja Elisabeth sekä Wolfram odottavat hänen paluutaan Wartburgin laaksossa. Pian pyhiinvaeltajat saapuvat, mutta Elisabethin kauhuksi Tannhäuser ei ole heidän joukossaan. Elisabeth pyytää Neitsyt Mariaa ottamaan hänet luokseen ja palaa tämän jälkeen Wartburgiin jättäen Wolframin yksin. Pimeän tultua Wolfram tapaa Tannhäuserin, joka aikoo palata Venusbergiin. Tannhäuser kertoo Wolframille, että paavi kieltäytyi antamasta hänen syntejään anteeksi ja sanoi, että ennemmin hänen sauvaansa kasvaisi lehtiä. Venus ilmestyy paikalle ja pyytää Tannhäuseria tulemaan hänen luokseen. Wolfram yrittää kaikin tavoin estää Tannhäuseria lähtemästä ja mainitsee lopulta Elisabethin nimen. Samaan aikaan paikalle saapuu hautajaissaatto ja Venus katoaa. Tannhäuser saa kuulla Elisabethin kuolleen, jolloin hän kuolee itsekin. Samalla paikalle tulee joukko pyhiinvaeltajia, jotka kertovat, että paavin sauvaan on kasvanut lehtiä ja näin ollen Tannhäuser on saanut syntinsä anteeksi.
        ellauri069.html on line 632: Tää on kyllä tyypillistä Wagner-tuubaa josta innostuu se sama hörhöporukka kuin ennenkin, siis kaikenlaiset mystikot ja sadomasokistit pygofiilit. Nipsu on beatnikki, vähän iäkäs jo hipixi, mutta innostuu hippihörhöilystä kovasti. Varsinkin mömmöilystä nähtävästi. Ilmaisesta jäzkistä, godixista ja ilmaisista lyhytmekkoisista pikkutytöistä. Vietti 10v länsirannikolla niissä puuhissa. Wartburgia ei enää tunneta edes samannimisistä autoista.
        ellauri069.html on line 637: Suomesta lähtiessä.
        ellauri069.html on line 651: Schlumpf ja Pökäler ovat pedofiilikolleegoja, toinen bylsi tytärtään Ilseä ja toinen 11-vuotiasta Biancaa, ja sen jälkeen vielä Frieda-sikaa. Vähän tollasia antisankareita, niinko kirjassa Catch-22. Love is a many-splendored thing. Niin paljon kuuluu rakkauteen... laulaa Fredi-sika.
        ellauri069.html on line 706: Vähä niinkun Tolstoi Sodan ja rauhan lopusta.
        ellauri069.html on line 748: Dorothy asuu setänsä ja tätinsä maatilalla Kansasissa. Kun pyörremyrsky tempaisee heidän talonsa ilmaan, Dorothy ja hänen Toto-koiransa lentävät sen mukana. Lopulta myrsky pudottaa heidät Oz-nimiseen maahan, ja samalla sen itäosaa vallassaan pitänyt Idän ilkeä noita murskautuu talon alle. Pohjoisen hyvän noidan neuvosta Dorothy lähtee kulkemaan keltatiilistä tietä pitkin kohti Oz-maan keskipisteessä sijaitsevaa Smaragdikaupunkia. Dorothy toivoo, että kaupunkia hallitseva velho Oz auttaisi häntä pääsemään takaisin Kansasiin. Idän ilkeän noidan taikakengät lahjoitetaan Dorothylle, ja Pohjoisen hyvä noita antaa hänen otsalleen suojelevan suudelman.
        ellauri069.html on line 752: Lännen ilkeä noita näkee matkustajat lähestymässä yhdellä teleskooppisilmällään. Se lähettää susilauman repimään ne kappaleixi, mutta Tölkki Puumies tappaa ne kirveellään (Hyvä Puumies! Kaada vielä puutkin! huutaa Haju Pisilä kazomosta). Se lähettää parven villivarizia nokkimaan niiltä silmät, mutta Varixenpelätti tappaaa ne vääntämällä niiltä niskat nurin (Hyvä Pelätti! Näytä niille linnuille! huutaa valkoposkihanhinuiverot.) Se kuzuu parven mustia mehiläisiä pistämään niitä, mutta ne kuolevat kun ne yrittävät pistää Tölkki Puuumiestä sillä aikaa kun Varixenpelättimen oljet piilottavat muut osanottajat. (Hyvä puumaamiehet! huutaa Suomen Keskusta.) Hän lähettää tusinan Kulliorjiaan hyökkäämään niiden kimppuun, mutta Leijonalla seisoo jäykkänä ja torjuu ne. Loppuviimexi se käyttää Kultaisen Lippixensä voimaa ja lähettää Siipiapinat sieppaamaan Dorothyn, Toton, ja Leijonan, tyhjentämään Varixenpelättimen oljista, ja lommottamaan Tölkki Puumiehen. Dorothyn on pakko tulla noidan henk.koht. sexiorjaxi, sillä aikaa kun noita suunnittelee sen hopeakenkien varastamista.
        ellauri069.html on line 754: Noita menestyxekkäästi petkuttaa Dorothyn ulos toisesta hopeakengästä. Suuttuneena, D. heittää sangon vettä noidan päälle ja on shokeerattu nähdessään noidan sulavan. Kullit iloizevat päästessään ulos sepaluxesta ja auttavat täyttämään Varixenpelättimen oljilla ja suoristamaan Tölkki Puumiehen pellit. Ne pyytävät Tölkki Puumiestä rupeamaan niiden päälliköxi, mihin hän suostuu autettuaan Dorothya palaamaan Kansaxeen. Dorothy löytää noidan Kultaisen Lippixen ja kuzuu Siipiapinat kantamaan hänet ja hänen ystävänsä takaisin Smaragdistadiin. Siipiapinoiden kuningas kertoo kuinka hän ja hänen yhtyeensä on sidottu taialla lippixeen lumoojatar Gayeletten toimesta Pohjoisesta, ja että Dorothy voi käyttää sitä niiden kuzumiseen 2 lisäkertaa.
        ellauri069.html on line 756: Kun Dorothy ja sen ystävät tapaavat Welhon taas, Toto kompastuu varjostimeen valtaistuinsalin kulmassa, paljastaen Welhon, joka surullisesti selittää olevansa humpuukia—tavallinen vanha mies, joka tuli kuumailmapallolla Oziin kauan sitten Omahasta. Hän varustaa Varixenpelättimen päällä joka on täynnä leseitä, pinnejä ja neuloja ("paljon kupouusia aivoja"), Tölkki Puumiehen silkkisydämellä täytettynä sahanpurulla, ja leijonan "rohkeus"juomalla (75-prosenttista etanolia). Heidän uskonsa hänen voimiinsa tekee näistä itemeistä kohteita heidän haluilleen. Hän päättää heittää Dorothyn ja Toton kotiin ja sitten mennä takas Omahaan pallollaan. Lähtiessä hän palkkaa Varixenpelättimen varapresidentixi, minkä se lupaa tehdä autettuaan Dororothya palaamaan Kansaxeen. Toto jahtaa kissanpoikaa väkijoukossa ja Dorothy lähtee sen perään, mutta palloa pidättävät köydet katkeavat ja Welho kelluu tiehensä.
        ellauri069.html on line 758: Dorothy kuzuu Siipiapinat ja käskee niitä kantamaan hänet ja Toton kotiin, mutta ne selittävät etteivät ne pysty ylittämään Ozia ympäröivää autiomaata. Wihreäwiixiset Sotilaat informoivat Dorothya että Glinda, Etelän hyvä noita voi kyetä auttamaan heitä palaamaan kotiin, joten matkustajat lähtevät matkoihinsa kuikkimaan Glindan linnaa Nelitahokkaiden maassa. Matkalla Leijona tappaa jättihämähäkin joka terrorisoi eläimiä eräässä mezässä. Ne pyytävät häntä rupeamaan kuninkaaxeen, minkä hän suostuu tekemään autettuaan Dorothya palaamaan Kansaxeen. Dorothy kuzuu Siipiapinat 3. kerran lennättämään heidät mäen yli Glindan linnaan. Glinda tervehtii heitä ja paljastaa, että Dorothyn hopeakengät voivat viedä hänet minne hän haluaa mennä. (Eli siipiapinat oli ihan tyhjän pantteja. Hemmetti.) Hän syleilee ystäviään, jotka kaikki palautetaan omiin kuningaskuntiinsa Glindan kolmella Kultaisen Lippalakin käytöllä: Varixenpelätin Smaragdistadiin, Tölkki Puumies Kullimaahan, ja leijona mezään; minkä jälkeen lippis annetaan Siipiapinoiden kuninkaalle, vapauttaen hänet ja hänen yhtyeensä. Dorothy ottaaa Toton käsivarsilleen, kalauttaa kantapäänsä yhteen 3x, ja toivoo palaavansa kotiin (siis Kansaxeen). Välittömästi, hän alkaa pyöriä ilman läpitte ja rullata Kansaxen preerian ruoholla, maalaistaloon asti, vaikka hopeakengät putoavat hänen jaloistaan matkalla ja hukkuvat Tappavaan Autiomaahan. Hän juoxee täti Emin luo, sanoen "Olen niin iloinen että oon taas kotona (Kansaxessa)."
        ellauri069.html on line 760: Mitähän kirjailija on tarkoittanut tällä kaikella?
        ellauri069.html on line 764: Margaret Atwood: Ihan kuin Trump! Totta on, että pidäkkeetön katteettoman rahan painaminen on talousräjähdyxen priimus moottori.
        ellauri069.html on line 781: Amerikansuomalainen laulaja Antti Syrjäniemi levytti vuonna 1929 kappaleen Daytonin apinajuttu, joka tuli sittemmin paremmin tunnetuksi Tuomari Nurmion laulamana. Tästä kohdasta ei jenkkiapinat ole äsähtäneet yhtään minnekään.
        ellauri069.html on line 790: Saatana että se sammakko teki terää kullille. Ei olisi yhtään pahitteexi vaikka sen nyt lykkäisi jonkun huoran sisuxiin. Hei, mistäs täältä saisi pillua? Marvy haluaa vain tumman ihon, suljetun suun, ihanan neekerialistumisen. Tyttö on valmis kaikkeen mitä hän käskee, hän voi vaikka panaa tytön pään veden alle ja pitää sen siellä kunnes hän hukkuu, hän voi vääntää tytön kättä taaxepäin ja murskata sormet niinkuin teki sille yhdelle huoralle frankfurtissa tässä pari viikkoa takaperin. Hakata pistoolinpiipulla, purra verille. Näyt kuhisevat hänen aivoissaan, väkivaltaiset ja vähemmän eroottiset kuin arvaattekaan - pikemmnkin niihin liittyy vain työntämistä, osumista, tunkeutumista ja muita sotilaallisia arvoja. Mikä ei suinkaan tarkoita, etteikö Marvy nauttisi olostaan ihan yhtä viattomasti kuin tekin. Eikä sitä, etteikö Manuela jollakin kiihkottoman urheilullisella tavalla mielellään liikkkuisi yläs alas majurin izepintaisella punaisella kangella...
        ellauri070.html on line 24:

        Demokratian painajainen

        Jyrähtelyä


        ellauri070.html on line 44: Vähemmän seksiä, mutta monipuolisemmin – koronavuoden vaikutukset seksielämään yllättävän ristiriitaisia:
        ellauri070.html on line 45:
        1. Vähemmän kumppaniseksiä, enemmän itsetyydytystä
          ellauri070.html on line 46:
        2. Naisten halu yhdyntään väheni
          ellauri070.html on line 62: 32-vuotias Jake Angeli oli ennen keskiviikkoa toiminut Arizonassa äärioikeistolaisissa tapahtumissa. Hänen tukemansa QAnon-salaliittoteorian mukaan Yhdysvaltojen hallinnossa on mukana korkean tason virkamies, joka yrittää pelastaa maan lähettämällä kryptisiä viestejä seuraajilleen.
          ellauri070.html on line 68: Kerrotaan, että veli nähtiin viimeisen kerran lokakuun 14. päivän aamuna vuonna 2006. Se oli lauantai. Silminnäkijä on väittänyt, että tuona aamuna Antti Hanhivaara käveli metsään kohti Inarin erämaata.
          ellauri070.html on line 69: Elina Tuiskala ei usko tähän. Samaan aikaan 14-vuotias Jake Angeli lähti kävelemään Ankkalinnasta kohti Hanhivaaraa. Mitä oikein oli tekeillä?
          ellauri070.html on line 117: Werwolfin toimintataktiikka lainattiin neuvostopartisaaneilta. Werwolf-yksiköiden suunniteltuna tehtävänä olisi harjoittaa sabotaasia, salamurhia ja muuta häirintää vihollisen miehittämillä alueilla. Tähän tarkoitukseen suunniteltiin mielikuvituksellisia räjähteitä ja aseita. Taistelijat oli tarkoitus kouluttaa toimimaan kuin erikoisjoukot kuristuslankoineen ja vaimennettuine aseineen. Jäsenet värvättiin lähinnä Hitler-Jugendin joukosta.
          ellauri070.html on line 126: Miten tässä näin pääsi käymään? No Amerikan alaluokka puri ennen hammasta, uskoi naivistisesti Amerikan uneen: kun koko ajan eletään yli luonnonvarojen ja ryöstellään kaikki muilta uhkaamalla pommilla, niin kyllä meillekin lopulta paistaa aurinko tänne risukasaan. Ainakin jos on onnea. Nyt on varat vähissä, jazo tyhjennetty, köyhät anglosaxit kiukustuvat, niinkuin ne on aina tehneet köyhemmissä maissa. Unelma on muuttumassa painajaisexi. Holy Trump, make America great again, failing that, save our souls.
          ellauri070.html on line 138: Euroopan juutalaisten keskuudessa nousi 1500-luvulta alkaen 1800-luvulle asti useita messiaanisia liikkeitä, jotka tarjosivat sorretuille juutalaisille lupauksen paremmasta. Smyrnassa ja Balkanin niemimaalla kierrellyt Šabbetai Tsevi herätti huomiota askeettisuutta ja erikoisia tempauksia sekoittelevalla käyttäytymisellään. Hän julistautui Messiaaksi Salonikissa, mutta paikalliset rabbit karkottivat hänet pian kaupungista. Muutettuaan ensin Kairoon ja sitten Jerusalemiin hän aktivoitui uudelleen, tekeytyi Messiaaksi ratsastellen aasilla ja nimitti ihmisiä opetuslapsikseen. Šabbetai keräsi nopeasti ympärilleen kansanliikkeen Lähi-idässä ja suuressa osassa Eurooppaa, myös Itä-Euroopan aškenasien parissa.
          ellauri070.html on line 152: Koraanimaisesti enkelivälityksenä ihmiskunnalle annettu teksti muodostaa länsimaisen runouden historiassa käänteentekevän kielellisen ja kulttuurisen keittiösaarekkeen, joka on sukupolvien ajan muistuttanut lähes uskontoa.
          ellauri070.html on line 156: ”Löydän Aila Töröhampaan käännöxistä kömmähdyksiä, niitä syventyvä lukija löytää varmasti omistanikin.” Toteaa uudempi hörhökääntäjä Arja Leski. Mutta osaanhan mä izekin aika iisisti vetää tälläsen.
          ellauri070.html on line 176: unser winterwähriges Laub, unser dunkeles Sinngrün, Näät ne on meidän talvenkestävä lehvästö, talvikki tumma,
          ellauri070.html on line 183: prahlt: der vergoldete Lärm, das platzende Denkmal. kullattu meuhka, ääneti mätkähti pazas.
          ellauri070.html on line 194: ist noch besonders zu sehn, wie das Geld sich vermehrt, anatomisch, ditto, nähtävää, lisääntymistä, miten pennoset kasvaa,
          ellauri070.html on line 207: Klage liebt Hinter ihr her kommt er in Wiesen. Sie sagt: Ruinon perästä lähtee se puskiin. Neitonen virkkaa:
          ellauri070.html on line 244: Und sie staunen dem krönlichen Haupt, das für immer, kaikessa hiljaisuudessa tähtien vaa´alle
          ellauri070.html on line 247: Nicht erfaßt es sein Blick, im Frühtod Sitä ei juipin päähän mahdu, joka vasta on pyörällä vainaa.
          ellauri070.html on line 256: Und höher, die Sterne. Neue. Die Sterne des Leidlands. Ja yllä on tähdet. Uudet. Tuskalandian tähdet.
          ellauri070.html on line 270: die Quelle der Freude. In Ehrfurcht Ilon lähde. Kaikella kunnioituxella
          ellauri070.html on line 281: siehe, sie zeigten vielleicht auf die Kätzchen der leeren katos, ne saattovat viitata tyhjiin hasselipähkinöihin,
          ellauri070.html on line 296: 10. ruinauxessa Runoilija leimaa suorastaan viihteen käsitteen. Viihde syntyy, kun Hiljaisuutta ei enää havaita, kun sen päälle aina äänitetään. Miten "väärä" tällänen kaupunki on, huomaat siitä, että enkelit tallaisivat tämän "lohtutorin", jos pitäisi. Runoilija sisällyttää kirkon tähän tuomioon.
          ellauri070.html on line 300: Tein tässä kirjottaessa taas kerran sen havainnon, että mulle alkaa selvitä tollaisen ääreist komplexin ja runollisen textin merkitys vasta kun mä kirjotan siitä. Tän briiffauxen alussa mulla oli vähintään tollanen "horror vacui" fiilis, tyhjyyden pelko. Onko tässä yhtää mitään järkeä? Mut nytmä huomaan pelkkiä uusia linkkejä.
          ellauri070.html on line 311: Rilken Leid-Stadt (se on die eikä der sukuinen Tomppeli!) eli Kipula tuottaa lukijoille aika paljon niskakipua ja päänsärkyä. Tommin sana mänki eli cullet: Recycled glass, crushed in preparation to be remelted tuli vastaan PS:ssä sivulla 840, Byron the Bulbista oli määrä tehdä sitä. Fix und Foxissa oli myös joku hahmo joka oli sähkölamppu. Hizi kun en muista minkä niminen. Ontää kyllä aikamoista mänkimistä, sanois jopa Jaakko Juotikas.
          ellauri070.html on line 320: - Vad var det Patrick Henry sa? Ge mig frihet eller ge mig döden. Den enda goda amerikanen är en död amerikan. Nu blev det 5 goda amerikaner till. Covid-10 on parantanut tähän mennessä 365000 jenkkiä. Yxi näköispazas Suomen joka neliökilometrille. Tuhat päivässä vuoden ajan. Pure jenkkiä ennenkuin se puree sinua.
          ellauri070.html on line 322: Sateenkaarinotko lähestyy loppua. Siv. 852 on ekan kerran jotain aikuisvakavaa keskustelua kahden kesken Katkeron ja Katin välillä. 2 hyljättyä rakastajaa natustaa vanhaa purukumia. Jotain hyvin epäaitoa tässä on. Pientä narsismin makua on purkassa. Ei liikkistä vaan jotensakin mautonta. Onkohan se tarkoitus? Ota Nipsusta nyt selvää. Ei se niin hyvä kirjailija ole.
          ellauri070.html on line 324: "Tämä mies on leijona, hulluna itseensä, mutta silti Katja pitää hänestä." Näähän on kuin Giuliani ja Ivana puhumassa Trumpista. "Hän on vanha minuus, rakas albatrossi josta en raski luopua." Ammuin nuolen ilmoihin, albatrossia haavoitin, Gentiana ulisee kliseisesti kuin Donald Duck.
          ellauri070.html on line 346: Katkero Mutiainen on "lipevä etelämaalainen". Cary Grantkin oli homo. Katje näyttää yhä 16-vuotiaalta kuin Ivana Trump. Oisko se 61. Eiku 71. Sileä platinatukka huppuna tekoripset räpsyen kuin hölmö pissis giffikuvassa. "Eli hän tarvizee ruoskaa", kirjoittaa Weissman Haagista. "Hän tarjoo pyllyä kuin me vain impotenssin pelosta: pystyykö se vielä, vai eikö se..." Pystyä < pistyä, upota kuin peizi poihin. (Täst mie piän sanoo Nipsu, työntää kynää silminnähtävästi jäykistyen.)
          ellauri070.html on line 348: Mitään todellista alistumista, izestä luopumista ja kaikkeuteen sulautumista ei ole riittävästi Katjessa. Ei se kelpaa blisterille. Tähän tarvitaan homofiliaa. Katje on pahoillaan kun ei reikä kelvannut. "Senkin musta paskiainen."
          ellauri070.html on line 355: Haluatte syitä ja seurauxia. Huoh, miten vanhusmaista. No hyvä on. S. 856 lähtien Nipsu vastentahtoisesti solmiaa joitain lankoja tästä sekavasta vyyhdestä.
          ellauri070.html on line 357: Singulariteetissa muutosnopeus on ääretön. Muttei siellä ole mitään viereistä pistettä. Turha puhua mistään perskarvoista. Merkki tulee lähestymissuunnasta. Nopeus on ääretön vaan siinä yhdessä paikassa. Siinä sillä on molemmat etuveitikat tai ei kumpaakaan. Sinikäyrän kaikki derivaatat ovat jatkuvia. Sini ja kosini eroaa vaan faasissa.
          ellauri070.html on line 365: Hän oli yksi Brasilian ensimmäisistä samban supertähdistä ja näytteli Brasiliassa myös kuudessa elokuvassa. Kymmenen vuoden kuluttua hänet kutsuttiin esiintymään Broadwaylle New Yorkiin. Miranda saapui yhtyeensä (Bando da Lua) kanssa Yhdysvaltoihin 1939, ja hänestä tuli tähti 1940-luvun alussa. Nyttemmin Lua tunnetaan tekoälyn ohjelmointikielenä. Yhdysvaltojen hallitus vetisti hänen uraansa osana presidentti Franklin Rooseveltin ”Hyvä naapuri” -politiikkaa. Hän oli maan parhaiten ansaitseva taiteilija usean vuoden ajan 1940-luvulla, ja vuonna 1945 hän oli parhaiten ansaitseva nainen Yhdysvalloissa.
          ellauri070.html on line 366: Miranda teki vuosin 1940–1953 yhteensä 14 Hollywood-elokuvaa. Helsingin olympialaisten tietämillä hän vieraili Suomessakin. Taiteilija Kari Suomalainen ikuisti vierailun piirroksellaan Helsingin Sanomien sivulle. Todellinen maailmanluokan tähti siis.
          ellauri070.html on line 372: Miranda oli hyvin pienikokoinen nainen. Hän pyrki kätkemään tämän käyttämällä korkeita korkoja ja valtavan kokoisia hedelmäkasoin tai liioitellun kokoisin yksittäisin hedelmin koristettuja hattuja. Kun muuan toimittaja kysyi Mirandalta, mistä hän hankkii nämä erikoiset hattunsa, hän vastasi tekevänsä ne itse. Samanlaisia hattuja käytti kassikotkilla lennähtelevät kääpiöt Sateenkaarinotkossa. Nekin olivat hyvin lyhyitä, kuin Munchkin-filmitähtiä. Onkohan Nipsu hukkapätkä sekin? Kärsiiköhän se siitäkin? A man of constant sorrow niinkuin Emry Arthur. (Note)
          ellauri070.html on line 394: Se on anaalista. Menkää viiden metrin päähän tai ruuvaan teiltä irti viiden sentin kikkelit! Mullakin on ollut joskus peräaukkovaivoja. Varsinkin Fred Karlssonin sijaisena 90-luvun alussa.
          ellauri070.html on line 407: Lahtel tuo pme ja reem maksaare takm ja utstele Ja sixi hän ei uskallakaan lähteä tuon pienen ja resuisen
          ellauri070.html on line 431: Mr. Spock on pääasiassa Leonard Nimoyn esittämä U.S.S. Enterprisen tiedeupseeri ja yliperämies televisiosarja Star Trekissä. Hän on toiminut myös Tähtiliiton kadettien kouluttajana. Spockin tunnetuimpia piirteitä lienevät hänen suippokorvansa. Voisko se olla ollut Marcelin kampausmallina? Ehkäpä:
          ellauri070.html on line 440: Tästä jääkaappipätkästä tulee vähän mieleen Philip Roth ja maxapihviin runkkaus. Voisko se olla tässä mukana? Portnoy´s Complaint on vuodelta 1969. Tuskinpa. Nipsun veli Hogan liimasi pisinappulaan Chiquita-tarran. Petti venytteli sitä ja sanoi Pee-pii-taa! Sellaisia veljet on. Hauska vinjetti: Nipsunkin isi pitää nukkuessaan hiusverkkoa! Käyttiköhän se Hornborgin hiusvettä jossa oli hauska tykkitornin muotoinen kääntyvä nokka, tai paidanhihan lyhentimiä? Entä sukkahenxeleitä?
          ellauri070.html on line 447: Mutjos Hogan on Tyrone-Nipsun veli John, niin kuka sit on toi Jack, josta sen äiskä kirjoittaa huolissaan humalassa John FGK:lle? "Jack on hyvä poika. Minä oikeasti rakastan Jackia siinä missä Hogania ja Tyroneakin, ihan niinkuin omaa poikaani. Rakastan häntä jopa niin kuin en rakasta omia poikiani, hah-hah! (hän kähisee), mutta minähän olenkin ilkeä vanha akka, sen sinä tiedät. Minunlaisillani ei ole toivoa..." Onx Jack joku ottopoika, vaikka se neekeri? WW2 kaatuneiden listasta ei löydy ketään Pynchon nimistä, mut mitäs se nyt todistaa. Ota tästä nyt selvä. Mut muuten väite että Slothrop olis tähän mennessä jotenkin hajonnut on pelkkää hämäystä. tää luku on selvin kaikista ja kertoo Pynchonista eniten.
          ellauri070.html on line 473: Yx juttu on nyt sanottava Pynchonista: se on parhaimmillaan ympäristöjen kuvaajana: säiden, rakennusten, taivaan, mezänreunojen ja pilvien. Six varmaan musta tää kirjan loppupuoli on ihan parasta. Vähemmän typeriä salaliittojuonia ja sääliä herättävää slapstickia, joka ei naurata kuin sitä sananlaskunomaista raitapyllyistä paviaania. Schlumpf maleximassa pitkin sodanjälkeisiä sakemanneja ja vaan kazelemassa paikkoja kuin Kim Jong Il. Siinä sitä jotakin on.
          ellauri070.html on line 475: "Ei ole mitään niin halvexittavaa kuin tunteileva surrealisti." (s. 898.) Tätä lausetta siteerataan ihan vitusti. Kuulostaa pahalta, halveximinen on tiimitoimintaa. Surrealismi kuten symbolismikin taitaa olla vähän sellasta. Siinä on mystiikkaa, ja mystiikka on persemäisimpiä paranoidien tiimiapinoiden nokintakeinoja.
          ellauri071.html on line 38:

          Pynchonin Painovoiman sateenkaari julkaistiin vuonna 73. Tähän albumiin 71 tää loppumaton luritus toivottavasti lopultakin loppuu. (Ja sit alkaa vielä paxumpi Foster Wallace, voi ei...)
          ellauri071.html on line 46: Nääh, kyseessä on vaan kansikuvassa näkyvä Nipsun poikasena lukema jännityslukemisto:
          ellauri071.html on line 52: Nipsu puhuu isin kanssa "miesten kesken" huumeista (s. 902). Isikin otti jotain miestä väkevämpää nuorukaisena, mutta toisinkuin Nipsu halusi tulla aivolomalta takaisin. Nipsu haluaisi imaistua sähköverkkoon iäxi. Sellaista taivaskaipuuta. Munkin isi puhui mulle "miesten kesken" 2x 20 vuoden väliajoin. Se kertoi miltä tuntui jäädä henkiin jatkosodasta. Jostain kumman syystä se tunsi syyllisyyttä siitä. Mä en kyllä tuntisi. Mut en mä ole elänytkään sota-aikoja.
          ellauri071.html on line 62: Tota veti Anna-Kaisa Oravisto kuusitoistavuotiaana Tehtaankatu 4:n edessä. Oikeasti se halusi jo sextata. Vähän myöhemmin sitä rääkkäsi M.A. Numminen. Kaisa tykkäsi hurjasti myös Piikleseistä, varsinkin Rubber Soulista.
          ellauri071.html on line 75: S. 915. Tää kohta mainitaan lähes jokaisessa Pynchon wikissä ja plokissa. Mixi, en kyllä yhtään ymmärrä. Se ei ole kovin hauska eikä omaperäinen. Se ei liity mihinkään. Mixi siis? Ihmisiä näköjään naurattaa kun niitä muistutetaan titaaneista ja isistä. Jotain kastraatiopelkoa kai Nipsu tässä morsettaa. Isi uhkaa ruuvata siltä kikkelin irti taas.
          ellauri071.html on line 143: Craigin interpolaatioteoreemasta seuraa, että teoria p on ristiriidassa teorian q kanssa vain jos p:llä ja q:lla on yhteisiä termejä. Jos p ja q yhdistetään, niin ne eivät voi olla ristiriitaisia, elleivät ne liity toisiinsa jollain yhteisellä termillä t. Ne ovat muuten ikäänkuin pistevieraita. Ja jos p ei tiedä q:sta mitään, q ei ole osa p:n ulottuvilla olevaa kaikkea. Kummastakin näyttää kaikki riippuvan kaikesta, muttei sama kaikki. Ne olis vähän niinku monadeja. Idealisti se oli Leibnizkin.
          ellauri071.html on line 154: Joopa joo, tollasta runebergilaista sota ja bylsintä-teemaa, joka on nuorta miestä aina kuumentanut. Luin sivun, luin 2, vereni tunsin kuumemmax. Ei toi mulla enää nappaa, jos on koskaan niin kauhiasti napannutkaan. Bylsintäpuoli kyllä, muttei toi urheuspuoli niinkään. Vaik eihän toi vänrikki Nappula nyt tässä kovin näyttävästi sotinut, yöpaita päällä kazoisnelisti suoraan vihollisten joukkoon epähuomiossa. Romanttisempi veljyeni Jönsy on suomentanut sen etevästi, mutta en nyt kehtoo kokonaan sitä tähän plagioida, muutakuin pari mehukasta kohtaa. Toi ranskalainen on sit varmaan transu nainen, tai sitten ei, kukas näistä homopettereistä selvän ottaa...
          ellauri071.html on line 160: Langenaun mies on nähnyt sen, kun ei pysty nukkumaan.
          ellauri071.html on line 161: Nähnyt siis sen rinnan. Käsi exyy peiton alle, hakee asetoverin.
          ellauri071.html on line 168: Painaa heidät rummunreunusta vasten. Täähän on kuin Pynchonia!
          ellauri071.html on line 192: Saapeleita. Pipu tulee! Tulta! Naurava suihkulähde. Ezemmosta.
          ellauri071.html on line 201: Eli Rainer poika on oikeasti Rudi, Ernst Rüdiger, tai Rudolf the Red-Nosed Reindeer (h.k.) Senkin sukupuolitus on ehkä epäonnistunut. Forebears-sivuston mukaan Rilket tienaa huomattavasti vähemmän kuin amerikkalaiset keskimäärin.
          ellauri071.html on line 212: Vallanpitäjällä on haarakonttori meidän jokaisen aivoissa, hänen yhtiönsä tunnuxena on valkoinen albatrossi, jokaisella paikallisedustajalla on egona tunnettu peitehenkilöllisyys, ja heidän tehtävänsä tässä maailmassa on hoitaa Paskoja Juttuja (h.k.). Me emme tiedä mitä on tekeillä, mutta annamme sen tapahtua, kunhan svain saamme nähdä heidät, saamme aika ajoin tuijottaa suuren rahan haltijoita.
          ellauri071.html on line 243: Tuli mieleen että onko omavoimaisen raketin rata sittenkään paraabeli, jos sen nopeus ei ole vakio? Vai saavuttaako roketti vakionopeuden niin nopeasti ettei tätä tarvi ottaa huomioon? No näyttää siltä että suurimman osan lentoa se seuraa ballistista rataa eli paraabelia, mutta alussa työntövoima jyrkentää sitä ja lopussa ilmanvastus. Koska maapallo on pyöreä, koko rata muistutta vähän avattua hiuspinniä.
          ellauri071.html on line 405: Tosta karvapallolauseesta ei Pynchonilla varmaan ollut tietoa, muuten se olisi takuulla maininnut sen Sateenkaarinotkossa. Se olis just sen tapaista. Manikealaiset (joista on ollut puhetta jo toisaalla) näkevät 2 rokettia, hyvän ja pahan, hyvä vie meidät tähtiin ja pahalla maailma tekee izemurhaa. Sama roketti se on, ja lähettäjät on samoja pahoja.
          ellauri071.html on line 409: Rohtopähkämö (Betonica officinalis) on pallepähkämöiden sukuun kuuluva monivuotinen huulikukkaiskasvi. Se on vanha rohdos- ja koristekasvi.
          ellauri071.html on line 410: Rohtopähkämö kasvaa 30–80 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on pysty ja pehmeäkarvainen. Kasvin tyvellä on kapean herttamaisia ruusukelehtiä ja varressa 2–4 paria vastakkaisia varsilehtiä. Rohtopähkämön kukinto on tiheä ja tähkämäinen, kukat väriltään purppuranpunaisia.
          ellauri071.html on line 411: Rohtopähkämöä kasvaa Euroopassa. Suomessa se on luonnonvaraisena leviävä vakiintunut tulokas. Laji on hyvin vanha ja arvostettu lääkekasvi: jo muinaisessa Egyptissä ja Kreikassa se tunnettiin yleisrohtona mitä moninaisimpiin vaivoihin. Sillä on hoidettu niin haavoja, suolistovaivoja kuin hengitystiesairauksiakin, ovatpa tupakanpolttajatkin koettaneet päästä paheestaan eroon rohtopähkämön lehtiä polttamalla. Hyvien lääkeominaisuuksien lisäksi sen uskottiin pitävän pahan loitolla. Keski-Euroopassa rohtopähkämö on säilyttänyt arvostuksensa rohtokasvina meidän päiviimme saakka. Nykyaikana rohtopähkämö sopii myös perennapenkkiin – koristekasvina se on helppohoitoinen, useimmiten hyvin viihtyvä ja komeasti kukkiva.
          ellauri071.html on line 413: Hererot ei tosiaankan ole heteroita. Lihava poika Ludwig marsu taskussa on saanut tutustua lukuisiin ulkomaisiin kulleihin. Persuja käymäsillään käymälässä Ludin paljaassa vaaleanpunaisessa perstaskussa. Siltaan raapustetun graffitin kukka muistuttaa muodoltaan nuoren tytön pillua. Se on varmaan unikko, tai sizeon jalaton hämähäkki väärinpäin. A canoe up the shit creek without a paddle. Tästä otti yx feministi vähän nokkinsa, eikä syyttä. Kyltää on niin toxisen setämäistä että. Ollaan sivulla 947.
          ellauri071.html on line 418: Solenoidi on käämi jonka sisässä on metallinen ankkuri. Käämi on sähköjohto joka kierrettynä muuttaa sähkövirran magneettisen induktanssin työnnöxi. Esim sähkölukko tai pipom-pipom-pipom ovikello. Käämi on vanhussana, nuori polvi sanoo kela. Kelaa hei! Ankkuri liikkuu kelan sisässä vikkelästi edestakaisin. Kuin mun kikkeli alaikäisessä pillussa, oivaltaisi Nipistin.
          ellauri071.html on line 422: A.E. Waite syntyi Yhdysvalloissa ja varttui Englannissa. Vuonna 1891 hän liittyi Hermetic Order of the Golden Dawn-järjestöön ja 1902 Societas Rosicruciana in Anglia-järjestöön. Golden Dawnia vaivasivat sisäiset riidat vuoteen 1914 saakka, jolloin Waite lähti järjestöstä. Wilho lähti Lähetyskirkko-järjestöstä samana kohtalokkaana vuonna. Vuotta myöhemmin hän (Arthur) perusti Fellowship of the Rosy Cross-järjestön, joka oli yksi monista Golden Dawnista syntyneistä järjestöistä. Wilho perusti Helluntaiystävät 9v myöhemmin.
          ellauri071.html on line 445: Gabriel Matzneff (12. elokuuta 1936, Ranska Neuilly-sur-Seine) on ranskalainen kirjailija. Hän on saanut useita palkintoja. Matzneff on perheestä, joka on lähtöisin Venäjältä vallankumouksen aikoihin 1917.
          ellauri071.html on line 460: Tomppeli on varmasti saanut äidiltä vizaa paljaalle pyllylle vähän liian isona. Noi hissi-raketti -symboliikat on aika selviä, miljoonat valkopukuiset siittiöt tungexii kokoontumisaulassa päästäxeen uimaradalle kuin Woodyn elokuvissa. Alaikäisten poikien pyllistelyä nahkahousuissa, "Lederhoseners" (mautonta kulttuurista appropriointia), Nipsun kullin päähän kiinnitetty kulkunen alkaa kilistä. Näkyjä äidin koivunvizasta läjähtämässä päin alastonta pyllyä, pohkeita, jalkateriä ja reisiä kazottuna hameen alta ylöspäin. Voi tuota Nipsua! Lapsuudenmuistoja! Herttasta! On se liikuttava! Se on lapsi joka inhoaa äidin pelmeniä. Nipsun kotiolot on varmaan olleet aika vääristyneet. Taisin olla oikeassa että tässä vikassa luvussa alkaa selvitä mikä oikein on mitäkin, ja mikä Nipsua mahtaa oikeasti vaivata.
          ellauri071.html on line 479: Tossa Roger-roolissa jossain lännessä, oisko ollut New Mexicossa, Tom lie bylsinyt jonkun Jerryn Jessicaa, kunnes tämä onnistui saamaan lapsen. Sitten potkis Tompalle, joka lähti nuopeana pohjoseen tai itään äidin luo. S. 956
          ellauri071.html on line 486:

          Vähäsen kasviekologiaa

          ellauri071.html on line 494: Für den heute am weitesten verbreiteten deutschen Trivialnamen Waldmeister gibt es verschiedene Erklärungsvorschläge: Er wird gedeutet als ‚Meister des Waldes‘, also die erste und wichtigste Pflanze im Wald, oder auch im Sinne einer „im Walde wachsenden Pflanze mit meisterhafter Heilkraft“. Inhaltlich ähnlich sind die Trivialnamen im Serbischen, wo der Waldmeister prvenac (‚Erstling‘, ‚Anführer‘) genannt wird, im Französischen, wo man ihn reine des bois (‚Königin der Wälder‘) nennt, und in der lateinischen Bezeichnung matrisylva (‚Waldmutter‘). Eine andere Vermutung ist, dass Waldmeister aus der Bezeichnung Wald-Mösch(en) oder -Meiserich entstellt sei, die entweder auf eine niederdeutsche Ableitung zu mos (‚Moos‘) oder wie das französische (petit) muguet auf spätlateinisch muscus (‚Moschus‘) zurückgeführt wird, oder aus dem Namen Waldmeier; Meier ist dabei die deutschsprachige Bezeichnung für die Gattung Asperula, der der Waldmeister früher als Asperula odorata zugeordnet wurde. Der Begriff Meier wird wiederum als Variante der Pflanzenbezeichnung Miere verstanden, die seit dem 15. Jahrhundert als myer bekannt ist. Außerdem wird der Name auch über eine hypothetische mittellateinische Form herba Walteri Magistri, die als Waltermeister ins Deutsche übertragen worden sein soll, mit den im 13. Jahrhundert belegten Bezeichnungen mittelenglisch herbe wauter und mittellateinisch herba Walteri in Verbindung gebracht.
          ellauri071.html on line 504: Kaakkois-Euroopassa, erityisesti Kreikassa, Kyproksella ja Etelä-Bulgariassa makeiden leivonnaisten maustamiseen käytetään mahlebi-nimistä maustetta, jossa on kumariinia. Mausteen kumariinipitoisuus on noin 0,5 promillea. Sitä saadaan veikselinkirsikan siemenistä. Veikselinkirsikka kasvaa Lähi-idässä ja Itä- ja Keski-Euroopassa.
          ellauri071.html on line 507: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut kumariinin olevan maksalle myrkyllinen aine (hepatotoksinen) ja suosittelee kumariinille siedettävän päiväsaannin rajaksi 0,1 mg ruumiin painokiloa kohden vuorokaudessa. Kanelin säännöllinen käyttö ei siksi ole suositeltavaa, sillä lapsille pienetkin annokset voivat olla haitaksi. Harvinainen ja kalliimpi ceyloninkaneli (Cinnamomum zeylanicum) sisältää kumariinia huomattavasti vähemmän.
          ellauri071.html on line 510: Soh soh kääntäjä! "voiko olla selventänyt" s. 959 on anglismi, suomexi "onko voinut selventää" tai "liekö selventänyt". Ei pidä kompastua näin loppumetreillä, vaikka varmaankin jo väsyttää. Nipsu pääsee irti skatologisista skizoista yhtä paljon kuin täpläsika täplistään: Bodinen sormuspilli viheltää ovelasti sen peräaukossa, kylähullut vetävät käteen unisonossa ja vatkaavat penixiään kuin taistelusauvoja, ruiskauttavat suihkuina veriviiruista spermaa kiiltäville housunpunteille, ym.ym. huumeunia. Ei pitäisi käyttää noin paljon mömmöjä.
          ellauri071.html on line 520: Tässä vaiheessa on käynyt selväxi et koko Vyöhyke on nyt jenkeissä. Nipsun oidipaalinen ongelma ei olekaan tuomizeva isähahmo, vaan pikemminkin päinvastoin että rakas äiti on miehistynyt vanha rahamassi, ja iskä vaan vinkuu jossain taustalla. Bow tie daddy don't you blow you top / cause you think you're getting too old, lauloi Borat-wiixinen Frank Zappa mun summanmutikassa ostamalla levyllä. Raketti ja Torni (h.k.) edustavat myös kikkeliä, niinkuin kaikki vähänkin sikaaria muistuttavat esineet tässä kirjassa.
          ellauri071.html on line 525: Ei hemmetti ei tästä "päästä eteenpäin" (kuten Lea ja Seija sanovat) ennenkuin on vähän esitelty Kabbalaa. Se on hörhöilyä par excellence.
          ellauri071.html on line 560: Nää höpötyxet on nähtävästi peräisin tolta Wilhon näköseltä AE Waitelta. Waiten Kabbala-niteessä jokasella hyvixellä on vastaava pahis:
          ellauri071.html on line 575:
          Nipsun roketti laukesi ennen lähtöä. Lolita on pettynyt.

          ellauri071.html on line 578: Malkutin kääntöpuoli on tietysti Lilith. Aatami polkas sitä mutta jätti sen sitten Samaelille. No ize asiassa se Lilithin tarina meni näin. (Tähän menee nyt taas tovi, sori vaan.) Raamatussa on 2 tarinaa ekasta naisesta. Pappisversiossa Genesis 1:26-27. Aatami ja Eeva luotiin samalla leivontakerralla. Jehovistiversiossa (Genesis 2) Aatami tehtiin enste ja Eeva tehtiin sen kylkiluusta myöhemmin. Rabbit huomasivat et tässä oli pientä sekoilua. 2 ratkaisua:
          ellauri071.html on line 585: Toi 'ekan Eevan' hahmo liittyi Lilithiin vasta keskiajalla. Se voi tulla Sumerien naarasvampyyreistä joiden nimi oli osuvasti 'Lillu' tai sitten baabelin sukkubeista nimeltä 'Lilli'. (Hehe, sehän on pikku-Matin Jillin lempinimiä. Se tarkoitti myös pissaa Pylkkästen lastenkielessä. Taisi tulla kiinankielestä.) Joku Ben Siira (c. 800s to 900s) yhdisti Lilithin sit tohon Eeva ykköseen. Ben Siiran aapiskirjassa Lilith oli Aatamin eka vaimo, mut ne riiteli yhtenään. Niil oli eri kanta sexiin: Aatami halus olla aina päälläpäin mut niin halus Lilithkin. Kun asiasta ei tullut sopua, Lilith päätti lentää tiehensä. Se lausui jumalan nimen turhaan (Jehovah! Jehovah! Jehovah! kuten kivitettävä mies Life of Brianissa) ja lensi ilmaan. Aatami jäi yxixensä yskiskelemään. Jumala lähetti 3 enkeliä hakemaan Lilithin takasin. Mut ei ne pydenneet. Sit tehtiin kompromissi: Lilith sai jäädä, ja se lupas jättää rauhaan vastasyntyneet joilla on noiden kolmen epäonnistuneen enkelin nimet kaulassa. Lilithille annettin lupa sairastuttaa poikavauvoja 8 päivän vanhoixi ja tyttövauvoja, no, sori vaan, 12 päivän ikään.
          ellauri071.html on line 596:

          Nyt tehdään lähtöä


          ellauri071.html on line 606: Ilmeisesti tän loppuveivauxen ideana on, et Weissmanin viimeinen roketti osuukin Los Angelesiin. Kyydissä Nipsun hienoin avatar, läskiperseinen kissa Karvinen. Mikä toi on olevinaan: Luftklage klar? Ei se tarkoita midiä. Luftlage? Luftklappe? Höh. Jos se onkin Nipen nyrjähtänyt sanakirjakäännös: Klage <- charge -> Ladung s. 978. Tai size on joku hieno viittaus Reikärauta Rene Rilkeen.
          ellauri071.html on line 608: Mixhän tää kullin purkautuminen siihen tai toiseen onkaloon on Nipsulle niin täynnä pyhiä merkityxiä? No kääntäen, ehkä se todistaa mihin asti pyhistelyllä pystyy pääsemään. Syvälle Anuxeen. (H.K.) En kyllä tajua miten kukaan voi kiihottua noin kovasti jostain roketista. Mut se on amerikkalaisilla ihan iholla. Mitä helvatin rakkautta se nyt on että lähettää katamiittinsa raketilla pelkälle menomatkalle kuin Laika-koiran? Nipsun pää vaatisi vakavaa remonttia. Mutta se lienee myöhäistä, äijä on jo 83. Joku roketti sais pudota se harvahapsiseen päähän.
          ellauri071.html on line 610: Jos lohtua kaipaatte, on vielä aikaa koskettaa lähimmäistä tai työntää käsi omien kylmien jalkojen väliin... Ja sitten William Pynchonin kirjottama virsi lopuxi:
          ellauri071.html on line 624: Tähän se vihdoinkin loppui. Mitähän toikin "virsi" tahtoo sanoa? Eipä se nyt kovin selvä ole. Ketä noi on noi sammuneet razastajat, onxne hyvixiä vai pahixia? Donald Trump ois halunnut oman naamansa sinne kallioseinään presidenttien naamariviin jonnekin Dakotaan. Dakotat ei halunnu. Sinne Dakotaan Shlotrop joutui huuliharpunhakumatkalla vessanpöntöstä (kertoo Tiina Käkelä, alla). Taisit Mexicoon. Se parhaiten nauraa joka nauraa viimexi. Mua ei Nipsu kyllä naurattanut, muistaaxeni kertaakaan.
          ellauri071.html on line 629: Joku Tiina Käkelä-Puumala on kirjottanut tähän vielä jälkisanat. Kekä Tiina?
          ellauri071.html on line 643: Ihan hyvä pointti kirjallisuustieteen dosentilla Tiina Käkelällä-Puumalalla. Tohon James Woodin kritiikkiin "hysteerisestä realismista" pitää ehkä perehtyä lähemmin. Zadie Smith, Don DeLillo, Salman Rushdie ja David Foster Wallace mainitaan esimerkkeinä. Ja onhan siinäkin perää että tämmöisiä liimauxista pursuavia kirjoja tehtiin Menippoxen aikana, ja onhan Rabelaiskin hyvin samantapainen. Sitonse tshekki Hasekin sotaromaani (Svejk etc), josta en tykännyt. Ize asiassa en mä ole tykännyt näistä muistakaan. Mä en ilmeisesti ole mikään hysteerinen realismifän, en siedä karnevalismia. Se on liian hulvatonta pikku minulle. Siitä innostuvat on jotenkin salanazeja.
          ellauri071.html on line 645: Ja sekin on oikeaan osunut havainto, että Tompan sexillä ei ole tekemistä läheisyyden, rakkauden, lihan ilojen tai lisääntymisenkään kanssa. Se on vaan alistamista, alistumista, kuolemanpelkoa ja viettiä, izeen ja toisiin kohdistuvia fantasioja. Juurikin näin.
          ellauri071.html on line 647: Mixi tälläinen romaani piti tehdä? Mixi? Mixi? No ei tää ole mikään sotaromaani. Nipsu ei ehtinyt sotaan mukaan, pikkupoikana luki sarjakuvalehdistä. Vyöhyke on jenkkilä. Dollarin irrotus kultakannasta 1971 alotti hullun tuhlauxen, Amerikka on ollut kaikki nämä vuodet aina jossain siirtomaasodassa ellei useammassa, globalisaatio vaani nurkan takana, ahnaat jenkit kähmi suuren isänmaallisen sodan jälkeen sulassa sovussa entisten nazi"vihollistensa" kamuina. Siinä se: ei ihmekään että ne on paranoideja. Hulluja nuo amerikkalaiset, ja hullut saivat ansionsa mukaisen kirjailijan, ja kirjan. Tiivistettynä: aivan paska tuli.
          ellauri072.html on line 41: Kansikuvan bühlainia mä luen välipalana ennenkuin lähden ähräämään Taavin tiiliskiveä. Tää tuntuu ihan mukavalta vaihtelulta edelliseen hysteeriseen realismiin. Taavi (s. 1962) vaikuttaa kiinnostuvan ihmisistä, siinä missä Tomppa (s. 1937) näytti epäkypsältä, hipahtavalta jenkkiteiniltä joka nauraa kippurassa typerille vaahtokumikikkeleille ja ruokasodalle.
          ellauri072.html on line 43: Taavin niminovelli puhuu nimenomaan miehistä. Muissa novelleissa on naisiakin. Sen ihmiset on kyllä eri muotopuolia. Kirja on täynnä erilaisia narsisteja ja psykopaatteja. Se on kuin jonkinlainen ihmissudenpentujen käsikirja. Hupaisasti kyllä, nytkun mulla on yli 70 albumia ja lähes puolitoistasataa paasausta, monet jutut alkaa toistua. Onko ihmiselon koko ihanuus ja kurjuus jo vähintään kertaalleen mulla mukana? Esim. keski-iässä izemurhan tehneet epäonnistuneet narsistit (ks. Suikkasia ohessa), tai algolagniasta eli SM:stä innostuneet kuikelot (esim Swinburne, Pynchon ja nyt sitten Wallase).
          ellauri072.html on line 45: Mä vähä epäilen et Nipsulla ja Wallabyllä on ollut molemmilla samanlainen määräilevä terveydenhoito- tai opetusalalla toimiva äiti. Joka sovelsi niihin selektiivistä kylmyyttä. Ne olivat ize isänsä tapaisia pehmoisia kuohilaita. Ja sixi niistä tuli tollasia hysteerisiä realisteja.
          ellauri072.html on line 121: Taulu 282582. Kynäilijöiden vähentymismenestys
          ellauri072.html on line 124: Lisää materiaalia tähän luetteloon voi löytyä Uikipediasta, joskin siinä mainitut julkkixet on pääasiassa jotain aivan mitättömiä turhixia.
          ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
          ellauri072.html on line 147: Johnny Depp kustansi ilotulitusraketin jolla sen jämät lähetettiin taivaaseen. Olipa keekoilua. Mitähän vaimo tykkäsi. Mä en ois tykännyt. Aika narsistista.
          ellauri072.html on line 153: Upporikas puolalainen upseeri ja seikkailija Jan Potocki (1761-1815) kirjoitti "Saragosasta löytyneen kässärin" ja kärsi sitten melankoliasta. Ampui izensä hopealuodilla kun luuli muuttuvansa ihmissudexi. Siltähän se vähän tuntuukin. Sillä oli perettäkin, 5 lasta 2 vaimosta.
          ellauri072.html on line 185: On ilmennyt että QAnon toimii Galzusta käsin Suomesta ja sitä vetää valekuollut Frank Pappa. Viestimenä Bolzonarolle juuri myyty sademeziä ezivä ja tuhoava sputnikki. Suomen Hallitus on sulkenut 70K vauva.fi käyttötiliä. Ennen presidentinvaaleja Donald Trump ylisti salaliittoteorian seuraajia sanomalla, että he ovat "ihmisiä, jotka rakastavat maatamme." Saksalaisen kannattajakunnan yleinen uskomus on, että Angela Merkel olisi aiemmin toiminut Stasin agenttina. Kuten Angela huomauttaa asiallisesti, paras argumentti salaliittoteorioiden puolesta on että Silverfishin laiset kuikelot lukee lakia ja päättää kenen ääni pääsee kuuluviin. Britanniassa aktivisti ja sairaanhoitaja Kate Shemirani on ilmaissut kannatuksensa groomingille. Merkittävä osuus brittiläisistä QAnonin kannattajista on entisiä 1960- ja 1970-luvun uusien uskonnollisten yhteisöjen seuraajia ja ehkä kiinnostunut myös ufoista. Suomessa joogasivuilla levitettiin trollien tekemiä videoita ja tutkimuksia, jotka osoittavat, että koronaa ei ole, Bill Gates ja WHO:n pääjohtaja ovat suuria huijareita ja että koronan uutisointi hyödyttää mediaa ja rokoteyhtiöitä. Vähintään 3 oikein 5:stä.
          ellauri072.html on line 190: Sexiskandaalit ravistavat katolista kirkkoa vähän väliä. Ongelma on se, että samansukuisten ja alimittaisten apinoiden hypistely on vain luonnollista, mutta katolinen kirkko on luonnoton, kun se kieltää sen pappiraukoilta. Ei riitä ettei ne saa bylsiä, pikku pippeleiden tafsauskin on tabu. Se on julma ja epätavallinen rangaistus.
          ellauri072.html on line 225: Nyt vähän näyttää siltä että Wallabylla on jotain tekemistä logopedian kanssa, eipäskun siis logoterapian. Siis Hitlerin maanmiehen Franklin keximän kallonkutistusohjelman. Näät 1 pirun narsistinen ämmä josta se kertoo tässä ikävien ihmisten bühlainissa sai seppukun tehneeltä terapeutiltaan nimenomaan logoterapiaa. Siinä esseessä on erittäinkin paljon ize koetun makua.
          ellauri072.html on line 227: Viktor Emil Frankl (26. maaliskuuta 1905 Wien – 2. syyskuuta 1997 Wien) oli itävaltalainen neurologi ja psykiatri, joka tunnetaan logoterapian perustajana. Hän toimi Wienin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa psykiatrian ja neurologian professorina 1930-luvulla. Hänen logoterapeuttista lähestymistapaansa kutsuttiin psykologian kolmanneksi wieniläiseksi koulukunnaksi Sigmund Freudin ja Alfred Adlerin jälkeen.
          ellauri072.html on line 234: Frankl vapautui vuonna 1945 huhtikuussa ja palasi Wieniin saaden tietää, että hänen äitinsä, isänsä, veljensä ja vaimonsa olivat menehtyneet keskitysleireillä. Vain hänen sisarensa Stella säilyi hengissä, koska hän oli päässyt lähtemään Australiaan aiemmin ennen muun perheen pidätystä. Hän (Viktor, ei sisko) sai kuitenkin Wienin Neurologisen poliklinikan ylilääkärin paikan vaikka ei ollut kovin hyvässä kunnossa. Pian vapautumisensa jälkeen hän julkaisi ensimmäisen kirjansa, jonka hän saneli keskitysleireillä raapustamiensa zetteleiden avulla. Sanelu kesti yhdeksän päivää, ja teosta kirjoittivat useat pikakirjoittajat. Teos on nimeltään Ein Psycholog erlebt das KZ (Ihmisyyden rajalla). Sitä myytiin yhdeksän miljoonaa kappaletta 26 kielelle käännettynä. Kannatti kärvistellä.
          ellauri072.html on line 248: - Eikö se nyt kuitenkin näytä toimivan juuri päinvastoin? Se johtaa kaikkea sitä mistä sen izensä sanotaan koostuvan, vastustaa sitä lähes kaikessa koko elämän ajan ja hallizee sitä kaikin tavoin, toisinaan kurittaen sitä ankarammin ja vaivojen avulla, esimerkixi urheilun ja lääkintätaidon alalla, toisinaan lempeämmin, puhutellen ruumiin haluja, kiihkoja ja pelkoja uhkaavaan tai varoittavaan sävyyn, niinkuin ize olisi vieras kaikelle tälle. Näin Homeroskin esittää asian Odysseiassa, kun hän sanoo Odysseuxesta:
          ellauri072.html on line 268: Frankl joutui testaamaan oppinsa paikkansapitävyyden keskitysleirien kauhuissa toisen maailmansodan aikana. Hän esitti, että ihmisen perimmäinen tarve on kokea elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Tarkoituksen löytämisen kautta ihmisen on mahdollista löytää itsessään oleva potentiaali kestää lähes mitä tahansa elämässä vastaantulevaa. Kunhan vaan on lyijäri ja riittävästi vessapaprua. Ihmisellä ei ole aina vapautta valita eikä muuttaa olosuhteitaan, mutta hänellä on aina vapaus valita suhtautumisensa niihin. Ihminen on myös aina vapaa tekemään valintoja, joista hän on vastuussa. Sillä lailla voi viihtyäkin KZ-leirissä, kun on vapaus valita mille reijälle menee ruikelipaskalle. Jos menee väärälle, siitä saa sit vastata.
          ellauri072.html on line 283: L.H. n:o 46, 07-97, Nutley NJ. Todella ällöä argumentointia, erittäinkin psykopaattista. Sikäli kun mä tän ymmärrän niin Wallaby tässä vähän kritisoi tollasta Frankli-tyyppistä ajattelua, että pahemminkin olis voinut käydä, ollaan siis iloisia ettei käynyt niin. Pollyannafilosofiaa. Mikään ei ole izestään selvästi pyhää. Ei tietystikään ole. Pyhä on jonkun vallanpitäjän tai tiimin piirtämä reviiri. Jos on onnea, se vallanpitäjä ei ole täys psykopaatti. Muussa tapauxessa se on voi.
          ellauri072.html on line 285: Höh, kylmä pystyn ihan hyvin ajattelemaan izeäni esineenä. Mitä vanhemmaxi tulee ja ilmenee lisää näitä toiminnallisia vikoja, sitä helpompaa se on. Mutta ei siitä todellakaan seuraa, ettei mikään satu. Sehän on myös 1 toiminnallisuus. Sattuminen suojaa tätä ropottia kolhuilta. Ja se on ohjelmoitu varomaan sellaista. Niin rotatkin. Mix rotat sit on vähemmän pyhiä? Mix ne on esineitä? LOL, koska nää on meidän apinoiden reviirejä.
          ellauri072.html on line 299: Toi tollanen jeesustelija, holier tähän thou - I told you so - Y menköön helvettiin! Täytistäkö se X:n luona vielä norkoilee. Varmaan kuolaa sen vaimoa. Ällöttävä paska. Antaa vetää vaan. Ugh. Neanderthal on puhunut. Tää oli helppo. (Tähän osaan tuleva jatko-osa, jossa X skizoaa epämiellyttävästä appiukosta ei ole mikään MIT-etiikkatilanne, onpahan vaan tavallista karhun elämää. "Surevan vaimon silmät olivat kuin kaxi valtavaa sikaarin polttamaa jälkeä akryylihuovassa" - Bravo Wallu, hyvin vedetty!)
          ellauri072.html on line 314: Neljännen seinän rikkominen tarkoittaa näiden illuusioiden korvaamista toisilla. Elokuvassa päähenkilö saattaa yhtäkkiä puhutella suoraan kameraa (eli siis "muka" yleisöä, siis sinua NIIN! TARKOITAN JUURI SINUA! ÄLÄ YRITÄ PIILESKELLÄ! SINUT ON NÄHTY! joka löhööt sohvalla ja luet tätä paasausta just kännystä) tai kirjassa kirjailija ize tai jopa joku kirjan henkilö saattaa alkaa kommentoida juonenkulun epäloogisuutta. Tää on kyllä täynnä fiktiota koko paska, koska se "kirjailija"kin voi olla vaan joku "otaxuttu tekijä" tms viiden eri käärepaperin sisässä, tämmöisille kusetuxille on kirjallisuustieteessä silmittömästi eri nimiä. (Videopeleistä en viizi sanoa yhtään mitään, ne on niin lopen syvältä. "Olen pahoillani, mutta olen tallentanut videota siitä kun sä vedät käteen kazellessasi pornokuvia. Maxa X bitcoinia tälle tilille tai lähetän sen nauhoituxen sun soittolistalle. Terveisin Ahmed Ahne Bangla Deshistä." )
          ellauri072.html on line 325: Eri rahan käytön kohteita ja rahan lähteitä kutsutaan tileiksi. Tiliä voidaan havainnoillistaa niin sanotulla tiliristikolla, jossa tilin vasenta puolta kutsutaan nimellä debet ja oikeaa puolta nimellä kredit. Debet on ikkunan puolella. Debetiin merkitään aina rahan käyttö ja kreditiin vastaavan taloudellisen tapahtuman rahan lähde, jolloin rahan käytön summa on aina sama kuin rahan lähteenkin, jos kirjanpidossa ei ole tehty virheitä.
          ellauri072.html on line 327: Kaxinkertaiseen kirjanpitoon kirjattava meno syntyy samalla hetkellä kun yrityksen tuotannontekijä otetaan vastaan. Esimerkiksi ravintolalle syntyy meno samalla hetkellä kun se vastaanottaa keittiöön vihanneslähetyksen. Vihanneslähetyksen maksaminen viikkoa myöhemmin ei enää synnytä menoa, se on rahoitustapahtuma.
          ellauri072.html on line 331: Yxinkertaisessa kirjanpidossa liiketapahtuma kirjataan yhdelle tilille, kun taas kaxinkertaisessa kirjanpidossa liiketapahtuman kohdalle merkitään sekä rahan käyttö että rahan lähde ja tapahtuma siis kirjataan kahdelle tilille.
          ellauri072.html on line 343: Se vähän panee huolestuttamaan, että yhdessä jalkanuotissa Wallu yrittää omien sanojensa mukaan välittää jotain "erikoista irvokkuuden/lunastuxen sekaista ahdistusta". Lunastus on yx ällösanoista, ikävää kaupallista jeesustelua. Kaxinkertaista kirjanpitoa.
          ellauri072.html on line 383: Lähes kaikissa maissa ja kulttuureissa lasten hankkimista pidetään yhtenä ihmisenä olemisen perustehtävistä. Lasten ajatellaan olevan onnellisuuden ja hyvän elämän edellytys. Todellisuus ei kuitenkaan aina ole niin ruusuinen.
          ellauri072.html on line 387: Useita vaihtoehtoisia selitysmalleja on ehdotettu tälle ainakin näennäisesti irrationaaliselle lasten hankinnalle. Ehkä kulttuuriset ja lähipiirin odotukset saavat ihmiset hankkimaan lapsia, vaikka he eivät niitä itse varsinaisesti haluakaan. Ehkä päätökset lastenhankinnasta tehdään epätäydellisen informaation varassa. Toisin sanoen ihmisillä on liian positiivinen kuva lapsista ja niiden kanssa elämisestä, ja todellisuus iskee vasta, kun huonosti nukutun yön jälkeen lastenvaunut eivät mahdu bussiin, tai viimeistään, kun murrosikäinen osoittaa innovatiivisuuttaan nokkelilla haistatteluilla.
          ellauri072.html on line 391: Tämä nostaa esiin kysymyksen, mitä onnellisuus on ja miten sitä pitäisi mitata. Hyviä vastauksia on vähän, siksi tässäkin artikkelissa nojataan tähän kritisoituun, mutta vakiintuneeseen kysymykseen ja vastausasteikkoon onnellisuuden mittaamisessa.
          ellauri072.html on line 399: Lähde: World Values Survey, vuodet 1981–2005, N=201 988.
          ellauri072.html on line 405: Myös 20–29-vuotiaissa onnellisuus näyttäisi karisevan lasten myötä: mitä enemmän lapsia, sitä vähäisempi onnellisuus. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulot korreloivat onnellisuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa havaittu onnellisuusero 20–29-vuotiaiden lapsettomien ja samanikäisten kahden lapsen vanhempien välillä on samaa suuruusluokkaa kuin koko väestössä korkeimpaan ja matalimpaan tulokolmannekseen kuuluvien välillä.
          ellauri072.html on line 407: Vanhemmiten vanhemmuus on onnellisempaa: Keski-iän lähestyessä lasten ja onnellisuuden suhde muuttuu. 30–39-vuotiaat 1–3 lapsen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat, ja 40–49-vuotiaista onnellisimpia ovat 2–3 lapsen vanhemmat.
          ellauri072.html on line 410: Alle 40-vuotiaiden heikosti ansaitsevien ikäryhmässä lasten lukumäärä on vahvimmin yhteydessä matalaan onnellisuustasoon. Tämä tuntuu ymmärrettävältä, koska köyhyyden merkitys muuttuu rajusti lasten myötä. Toisaalta lasten ja onnellisuuden välinen negatiivinen yhteys on heikoin perinteisissä hyvinvointivaltioissa, joissa vanhempia tuetaan tulonsiirroilla, verotuksella ja kohtuuhintaisella päivähoidolla.
          ellauri072.html on line 413: Huolenaiheesta huolenpitäjäksi: Miksi nuoret vanhemmat sitten ovat onnettomampia kuin lapsettomat, mutta keski-iässä yhteys kääntyy päinvastaiseksi ja eläkeikää lähestyttäessä lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteys muuttuu positiiviseksi? Tämä käänne on vahva ja havaitaan sekä miehillä että naisilla, rikkailla ja köyhillä, terveillä ja sairailla, naimisissa olevilla ja muilla, riippumatta yhteiskuntajärjestelmästä.
          ellauri072.html on line 418: Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että onnellisuus ylipäätään vähenee 40–50 ikävuoteen asti ja kääntyy sitten nousuun. Tässä artikkelissa esitellyt tulokset viittaavat siihen, että onnellisuus lisääntyy erityisen nopeasti vanhemmissa ikäryhmissä. Lasten ja onnellisuuden välisen yhteyden muutokset elämänkaaren eri vaiheissa viittaavat siihen, että lapset ovat pitkän aikavälin investointi omaan hyvinvointiin.
          ellauri072.html on line 429: Esim ajatus että tyyppi tekee "hyvän teon" antamalla rahaa köyhille eikä sitä saa muuten kertoa muuten se menee pilalle, on hemmetin feikkiä, puhdasta amerikkalaista charity-hanuria. Ja se että kuitenkin pitäis saada noilta köyhiltä vielä kiitosta on samasta hanurista. Ylipäänsä kiitosten odottelu mistään on. Siinä on kyse siitä samasta luotonannosta ja IOU:n kuittauxesta kuin kaikessa muussakin bisnesjeesustelussa. Tätä on vaikea pitää mielessä, mutt näinhän se on. Se mitä näissä yhteyxissä sanotaan "hyväxi" on justiinsa vaan tota tiimikäytöstä. Tiimitoiminta ON termiittiapinoiden hyvyyttä, tit for tat tiimin tasolla on sen hyvän määritelmä pähkinänkuoressa.
          ellauri072.html on line 432:

          Oikea ja vasen pähkinänkuoressa


          ellauri072.html on line 434: Oikeiston on perinteisesti nähty kannattaneen konservatismia ja vasemmiston jyrkkiä yhteiskunnallisia uudistuksia, mahdollisesti myös liberalismia.
          ellauri072.html on line 443: Hallizijan tarkoitus on pitää hopeaselät pois toistensa turkista ja toimia vähäosaisten roolimallina. Vaalien tarkoitus on vaihtaa miehitystä määrävälein ja kammeta vanhat kannot ulos. Samaa tarkoitusta palvelevat organisaatiouudistuxet.
          ellauri072.html on line 445: Musta on tullut aika hyvä näissä pähkinänkuorimääritelmissä! Vai mitä?
          ellauri072.html on line 447: Esim Navalnyi ja Putin on aika samantyyppisiä roistoja, Alexei vaan uudempaa kaliiperia. Putin on vanhan neuvostokoulun miehiä, Navalnyi Mikko Alapuron ikäinen uusporvarillinen villin idän kaveri. Alexei on polittisesti Trumpin tyyppiä, kiero bisnesmies ja talousliberaali persu. Sitä kannattaa pääkaupunkien hipsterit, talousnousukkaat ja muslimifoobikot. Ei ihme että lännen globalisaation peukuttajat tukee sitä. Eine sitä ihan täysillä uskalla hehkuttaa kun se on niin arvaamaton kaveri. Jos se pääsee vallankahvaan siitä voikin tulla Putin kakkonen. Esim Ukrainan suhteen se ajaa yhdistymistä takas äiti Venäjään. Se ei olis wannabe länsikräkkääjille yhtään mieleen. Kiperähkö pähkinä.
          ellauri072.html on line 456: Onkohan toi Wallun tarina pojalleen mustasukkaisesta isästä tosipohjainen? Olix Wallu kivulloinen pienenä? Tollasta kyllä tapahtuu et läheisriippuvaiset vanhemmat kokee lapset kilpailijoixi. Calle oli mustasukkainen kuin piru Pirkosta ja - nytkö se vasta tuli mieleen? - Pirkko varmaan oli mustasukkainen Callen palvomalle tyttärelle. Entäs sitten pojat? Vaikee sanoa. Ainaskin Calle sanoi eläkkeelle päästyään et tää on sen elämän parasta aikaa. Mä olin vähän myrtynyt.
          ellauri072.html on line 468: Pieniä välähdyxiä Wallun omasta elämästä kafkamaisesti väritettyinä kuin mustavalkoiselle päälleväritetylle filmille. Sellaisia mäkin lupasin el Laurin osassa 1.
          ellauri072.html on line 469: Mut mulla on vähemmän autobiografiaa ja enemmän muiden kirjailijoiden kumikaulailua. Mulla nyt onkin ollut vähemmän värikäs elämä.
          ellauri072.html on line 473: Dennis Gabor (unk. Dénes Gábor; 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari – 8. helmikuuta 1979 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli unkarilais-juutalainen nobelsähköinsinööri, joka keksi hologrammit.
          ellauri072.html on line 510: No just sitähän mä sanoin Eunukille.
          ellauri072.html on line 546: Montakohan palloa Riitalla pysyy ilmassa? Mikähän sekin luulee olevansa?
          ellauri072.html on line 555: Hmm. Tää on vähän suspektia. Haiskahtaa laissez faire kapitalismilta.
          ellauri072.html on line 568: No aina helpompilukuista kuin esim Pynchon, ja vähän aikuisempaa.
          ellauri072.html on line 572: Se onkin epäasiallinen syytös. Wallun jutut on täynnä tunteita. Tosin koskien lähinnä Wallua. Siinä se ei kyllä paljon eroa kirjailijoiden muusta jengistä.
          ellauri072.html on line 588: Wallu ei ollut kummonenkaan skifisti. 90-luvun alussa oli CD-levy, Betamax ja digivideo. Netti oli alkamassa. Se ei mahtunut Wallun päähän ollenkaan.
          ellauri072.html on line 597: Johnilla oli Bostonissa Huggies. Me otettiin niitä jättipaketti mukaan Suomeen. Niiden loputtua siirryttiin Ljenina-vaippoihin. I-kiskon muotoinen pestävä muovipala ja pakasteseitä muistuttava terveysside. Kaamee lässähdys. Paulilla oli sentään jo suomalaiset pienet raidalliset vaippahousut ja T:n muotoinen vaippa sisällä.
          ellauri072.html on line 601: Okei, nyt siis tiedän missä sivuissa mennään... Te ootte asunu Bostonissa, ja siellähän suurin osa tapahtumista tapahtuu. Vaikuttaakohan se?
          ellauri073.html on line 27:

          Emmä tiedä, hähähä!

          Vulgääriä


          ellauri073.html on line 81: – En ole 35-vuotias, flanellipaitaan pukeutunut perheenisä-koomikko. Mutta ei mun tarvitsekaan olla. Hakukone tuo sanoilla "eve kulmala mies joka ei saa sanoa mitään" Risto Jarvan vuonna 1975 ohjaaman elokuvan "mies joka ei osannut sanoa ei", jonka pääosassa näyttelee Antti Litja. Hän on sittemmin näytellyt myös Mielensäpahoittajaa. Risto Jarva lähti tällä elokuvalla kazojaystävälisempään suuntaan.
          ellauri073.html on line 88: HS:n kriitikko Mervi Vuorela antoi Röyhkän uusimalle Maantie-levylle kaksi tähteä. ”Kun hän tirkistelee lauluissaan vähä­pukeisia naisia, rivien välistä ei paista minkäänlainen itsereflektio tai itseironisuus – ainoastaan setämiehen kiimaisuus”, Vuorela kirjoitti.
          ellauri073.html on line 93: LOL. Eikö muka tiedä. Tietääpäs: se on pystyyn nostettu paska. Rock on vanhojen miesten musiikkia. Monet ovat Röyhkän mielestä kuitenkin ymmärtäneet, että levyillä esiintyvä hahmo on yhtä kuin hän. ”Ja ehkä se onkin. En mä tiedä, hähähä!” Sanoo oikeistosiira joka juoxee rahan perässä pikkutakki päällä. Se on vaan niin tyhmä ettei ymmärrä edes rikastua. Sen sopis mainiosti vielä yhdexi Foster Wallacen Hideous Manixi.
          ellauri073.html on line 109: 2014 Carbon Monoxide Man, EK:n Jyri Häkämies jyrähti Crusty the Clown Stubbin haaravälistä: Satamalakko on vastuuton. Vuonna 2015 EK:n Jyri Häkämies jyrähti, ettei Suomi olekaan enää "osaamisen kärkimaa". Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mukaan Suomen talouskasvun eväitä löytyy nyt nimenomaan uusista yrityksistä, joita pitäis tukea. Puolustusministeri Häkämies jyrähti varusmiesten olevan niin surkeassa kunnossa, että se uhkaa puolustusministerin saunailtoja. Häkämies jyrähti ja sanoi että kyllä se on Naton hommia se Suomen ilmatilan valvonta,
          ellauri073.html on line 111: Milloin Jyri Häkämies viimeksi jyrähti? Se tapahtui Atlantti-seuran kevätkokouksessa. Vitut mistä päästä se pullanaama pystyy mitään jyrähtämään, vinkuu vaan kuin Slothrup sikapuvussa. Jyrki "Jyräys" Hämäläinenkin jyrähteli paremmin. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies saa uusien tehtäviensä myötä mukavan palkankorotuksen. AKT LAKAISEE EK:lla ja SIPILÄLLÄ PÖYTÄÄ. Päivä.pelastettu 26.11.2015 15:09. Mahtiliitto AKT jyrähti. Carbon Monoxide Man and Smelly Urinator kanveesissa. Hienoa!
          ellauri073.html on line 153: Joko mies on todella pahoillaan tai sitten hän ei vain halua riidellä enää. Oli miten oli, anteeksipyyntö kannattaa hyväksyä ja jättää kiista sikseen. Mies lähtee helposti lätkimään, jos suunsoitto jatkuu.
          ellauri073.html on line 191: Mutkun Wallu löytyi leukakiikusta, se ratkaisi asian. Nyziltä ei voinut enää tulla lisää kirjoja eikä kukaan voinut enää pettyä. Nyt voitiin olla vaan surullisia, ja ihmetellä mixi sen piti tappaa izensä. Hei heput! Kuunnelkaa nyt vähän muakin! Kyllä mullakin on ollut välistä aika kurjaa täällä Euroopassa. Mulla ei ole tota porvarillista "depressio" tautia, mä oon tavallinen psykopaatti vaan. Sanotte mua vihaajax kun kirjoitan näin rumasti Wallusta, mut oikeestihan se ootte te jotka vihaatte mua! Ette edes paina mun kirjoja! Eikä musta luennoida englannin laitoxilla niinkuin Wallusta. Emmä saa edes ize luennoida niissä. Mitä vittua. Mitä se muka teki paremmin kuin mä?
          ellauri073.html on line 193: Ize asiassa Wallun izari lopetti koko ton postmodernin höpötyxen. Sen kirjat on ihan unohdettu, ja sen katkonaisen sotkuisen tyylin on syrjäyttänyt kokonaisen aidon talentin tulvahdus. Vain jotkut Nykin kustantajaruipelot sitä julkaisikin. Internetin demokratisoitua kirjallisuuden täällä ollaan oltu mä ja mun monet kaverit luomassa ihan hienoa uutta runoutta. Eikä edes nettimeediasensorit voi suukapuloida meitä, pökäle on livahtanut ulos hammastahnatuubista! Kaikenmaailman tuhertajat pääsee nyt esiintymään nollayleisölle pilvessä. Mahtailevat konstikkaat kirjailijat on ihan hädässä. (Meidän ainoo huoli on että aika pieni osa meidän lukijoista osaa lukea. Mutta äänikirjat ja Youtube tulee onnex avuxi. Kunhan oppis kirjoittamaan vähän lyhkäsempiä juttuja. Muttei pysty, suu puhuu kuin papupata, kun sydän vuotaa yli.)
          ellauri073.html on line 195: On outoa mutta sopivaa että Johnin yx hahmo, John McCain (kekä se on pliis?) kuoli just äsken vähän ennen Wallun 10v kuolinpäivää.
          ellauri073.html on line 199: Vuonna 2000 Wallu seuras McCainin kampanjaa Rolling Stonessa. Matt herkuttelee ajatuxella, että Wallu parka olis ottanut suihin McCainilta. Vähän huolettaa nää hemmot jotka vetää käteen sellaisilla mielikuvilla. Nähtävästi Wallu kirjoitti jonkun puffin ennnen 2000 esivaaleja Rolling Stonesiin McCainin kampanjasta. "Since you’re reading Rolling Stone, the chances are you’re an American between say 18 and 35."
          ellauri073.html on line 200: No mä en kyllä ole enää ihan tossa joukossa. Kyllähän tää Wallun juttu kuullostaakin vähän falskilta, eze olis hirmu hienoa että Viet Kong piti Johnua vankina yxinäissellissä. Ikäviä ällösanoja Wallu heiluttaa kuin jättimäistä tähtilippua, kuten "palvelus", "uhraus" ja "kunnia".
          ellauri073.html on line 210: John McCain oli US politiikan David Foster Wallace (jatkaa Matt): pelkkää pintaliitoa. Molempien ura oli vaihtoehtoista totuutta. Wallace oli muka “avant-garde” artisti mutta matki Hubert Selbyä, Franz Kafkaa ja 12 muuta hemmoa; McCain oli "sotasankari" joka särki 8 konetta ja särkyi kidutuxessa. (En mä ois kyllä, miettii Matt). Molemmat oli huonoja koulussa: Wallu jätti kesken tohtoriopinnot ja Johnu sai melkein potkut sota-akatemiasta. Ne oli ilkeitä naisille: Wallu stalkkasi useita naisia ja kerran työnsi tyttöystävänsä liikkuvasta autosta. McCain otti avioeron vammaisesta vaimosta ja nimitti tosta vaimoa julkisesti "vituxi". Wallace oli olevinaan omaperäinen vaikka se kirjoitti kuin ala-asteella, ja McCain oli olevinaan kapinoizija vaikka se oli rebublikaanina ihan keskitasoa. Tähän vähän lisää Wallun plitiikkanäkemyxiä:
          ellauri073.html on line 216: Teknikot ja vähiten apinamaiset kynäilijät arvioivat että McCainin selkeästi humaanein hetki kampanjassa oli Warren MI kaupungintalolla maanantaina kyselytunnilla, kun keski-ikäinen mies urheilutakissa ja baskerissa, joka ei näyttänyt mitenkään tavallisuudesta poikkeavalta, mutta osoittautui kukkelikuu hulluxi, kirjaimellisesti, siis niinkuin DSM asteikon IV-asteen skizofreenikko – tuli mikille ja sanoi että Michiganin hallituxella on mielenhallintakone joka vaikuttaa aivoaaltoihin, niin että ei auta edes kääriä rullakaupalla alumiinia pään ympärille vain pikkuriikkisillä näkö- ja hengitysaukoilla, ja haluaa tietää aikooko McCain presidenttinä käyttää Michiganin ajatustenhallintakonetta murhaajien nappaamiseen ja kongressin armahtamiseen ja hankkiakseen henkilökohtaista palkkiota 60v urasta mielenhallinnassa, ja voisiko hän saada vastauxen kirjallisena.
          ellauri073.html on line 218: Kysymys ei ollut hassu; hiljaisuus oli lähinnä kauhistunut. Olis ollut tosi helppoa ehdokkaan nyt kalveta tai kompastella, tai antaa turvamiesten poistaa sekopää, tai (pahin vaihtoehto) tehdä siitä pilaa jotta kaikki vähän rentoutuisivat ja kerätä irtopisteitä porukoilta äijän kustannuxella, mistä apukynäilijät olis kyllä jäätyneet kyynisyyteen saakka, koska hourupää seisoi vielä siellä mikin ääressä ja kazoi vakavana McCainia, odottaen vastausta. Minkä McCain ihme kyllä huomaa – mies on ihan vakavissaan – ja sanoo, joo kyllä hän lupaa kazoa tuota asiaa, joo kyllä hän laittaa lupauxen kirjallisesti, vaikka hänestä tuntuu että heillä on "vähän eri näkemyxet tästä koneesta”, eli se tekee hullun mielixi eikä mahtaile eikä esitä yhtä hullua, ja tää kaikki niin äkkiä että on vaikee uskoa sen olevan pelkkää feikkiä. (No hitto, kyllä sillä varmaaan on tullut näitä sekopäitä vastaan ennnenkin. Kaikki myyntimiehet tietää miten niiden kanssa toimia.)
          ellauri073.html on line 225: Selvästikin oikea johtaja ei ole vaan joku jolla on samanlaiset mielipiteet kuin sulla, eikä sellanen joka susta vaan on hyvä tyyppi. Oikea johtaja on joku joka oman supervoimansa ja karismansa ja esimerkkinsä avulla antaa inspistä porukoille, "inspis" nyt vakavasti ja epäkliseisessti ymmärrettynä (mitähän sekin olisi...) Oikea johtaja saa "meidät" tekemään asioita jotka "meistä" tuntuu "sieltä" hyvältä. Se on "mystinen" kyky, vaikee määritelä, mutta kyllä "me" se tunnistetaan kun nähdään, jopa (ja varsinkin tekis mieli sanoa) lapsina. "Sä" muistat sen varmaan joissain tosi mahtavissa koutseissa, opettajissa, tai jossain erikoisviileässä isommassa kaverissa jota kazoit "ylöspäin" (kiinnostava ilmaus) ja halusit matkia. Jotkut "meistä" muistaa nähneensä tän piirteen lapsena jossain pastorissa tai rabbissa, tai parzikajohtajassa, tai vanhemmassa tai kaverin vanhemmassa, tai jonkun kesätyön bossissa. Joo, nää oli kaikki "auktoriteettihahmoja", mutta tää on jotain aivan erikoista auktoriteettia (höpön höpön, se on kaikki just sitä samaa tavallista alfasusimeininkiä). Jos olit intissä, tiedät kuink tosi helppoa on sanoa mitkä kapiaisista oli oikeita johtajia ja mitkä ei, ja miten vähän nazat siihen vaikuttaa. (Tää on kuin ote Tuntemattomasta sotilaasta.) Johtajan oikea arvovalta on supervoima jonka sille myönnät mieluusti (no en takuulla), ja annat sille tän powerin ihan mielellään, olematta alistunut tai kaunainen, se tuntuu "oikealta". (Vitut, sellaista hemmoa ei mulle olekaan). Ihan syvältä, sä aina tykkäät siitä miltä oikea johtaja saa sut tuntumaan, sä paiskit töitä kovemmin tai oikein venytät ja ajattelet ettet ois tähän pystynyt ellei sulla olis ollut tätä heppua jota sä kunnioitit ja johka sä uskoit ja jota sä haluut miellyttää. (HYI HELVETTI! Jopa on paxua.)
          ellauri073.html on line 227: Toisin sanoen, oikea johtaja on joku joka "auttaa" meitä voittamaan oman henk.koht. laiskuuden ja izekkyyden ja heikkouden rajoituxet ja saa meidät stahanovilaisiin ponnistuxiin, tekemään hyvempiä ja kovempia asioita kuin mitä ize pystymme. (Tommonen niinko persoonallinen treineri, tai Matt Foley, motivational speaker. I am 35 years old, thrice divorced, living in a van down by the river. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Vitun Tuomo Jalantie, musta sillä ois saanut vaikka pyyhkiä koiranoxennuxia.) Lincoln oli nähtävästi oikea johtaja (onnexi se ammuttiin), ja Churchill (aimo kusipää vessa kengänkärjessä), ja Gandhi (sankarillinen ruipelo eläinlääkixen edessä jolta viedään aina rillit nenältä), ja King Kong. Teddy Kennedy ja Franklinin Benjamin, ja todennäkösest de Gaulle (se oli pitkä ainakin, ja isonenäinen, hassu verikauha päässä), takuulla ryhmä Haun palomieskoira Marshall, ja ehkä Eisengardin Saruman. No olihan tietty Hitlerkin oikea johtaja, ja eri pätevä, niin että paras varoa; eihän tää ole muuta kuin lavakarismaa. “Älä kysy mitä maasi voi tehdä puolestasi, kysy mitä sä voit tehdä maasi puolesta.” Tämmöstä totalitääristä paskanjauhantaa. Myynnin ja markkinoinnin tieteet olivat vielä kuolaavissa lapsenkengissä 1961 kun Kennedy tän kekkasi. Nuoret ihmiset tinttijulisteineen ei olleet olleet markkinoinnin uhreja koko ikänsä. Ne ei tienneet mitään kierrepalloista. Ne eivät olleet totaalisen, karmean perillä mainosmiehistä.
          ellauri073.html on line 229: Nyt sun pitää tarkata jotakin mikä ei näytä heti izestään selvältä. Suuri johtaja ja suuri myyntimies EI ole sama asia. (Onhan ne, turha kiemurrella ja halkoa hiuxia.) On toki samankaltaisuuxia. Suuri myyntimies on tavallisesti karismaattinen ja tykättävä, ja se saa meidät usein tekemään asioita (ostamaan, äänestämään) joita ei muuten tehtäisi, ja siitä jopa pitämään. Sitäpaizi monet myyntimiehet ovat pohjimmiltaan mukavia hemmoja joissa on paljon ihailtavaa (ja paskat, nyt Wallu kita kiinni jo). Mutta todella suurikaan myyntimies ei ole johtaja. Koska myyntimiehen viime käden motiivi on oma etu - jos ostat mitä se myy, se saa voittoa. (Noniin, mitä eroa? Ei mitään vieläkään.) Niin että vaikka myyntimies voi olla voimakas, karismaattinen ja ihailtava heppuli, ja pystyy vakuuttamaan sut että ostopäätös on sulle eduxi (todennäkösesti ei, tai enintään tollanen winwin tilanne, missä sä hyödyt sentin ja se satasen) – silti vittu, sä tiedät jossain takaraivossa että myyntimies ajaa vaan omaa etua. (Eli johtaja on sellanen myyntimies joka kusettaa sut niin perin pohjin ettezä edes enää huomaa kusetusta, tai et välitä.) Tää tietoisuus on kivulias - vaikka se on aika pieni nipistys, ja usein tiedoton. Mut jos sä joudut suurten myyntimiesten ja markkinoinnin pokaxi tarpeexi pitkäxi ajaxi - esim. lauantaisarjakuvista lähtien - ei kestä kauan niinsä tajuat että kaikki on pelkkää kaupantekoa, ja jos näyttäskin siltä että joku oikeasti välittää susta tai jostain "jaloista" ideoista tai aatteista, niin hemmo on oikeasti myyntimies eikä loppupeleissä välitä vitun vertaa susta, vaan haluu oikeasti jotain izelleen.
          ellauri073.html on line 232: No onhan tää vähän yliyxinkertaista. Kaikki poliitikot on myyjiä, on aina olleet myyjiä. FDR ja JFK ja MLK (se neekeri) ja Gandhi oli huippumyyjiä. Mutta ne oli muutakin, ihmiset jotenkin haistoi sen. Niillä oli se lisä joku, se liskohengitys. Sellasta "persoonallisuutta", no klisheehän sekin on, imeskele vaan.
          ellauri073.html on line 237: Ja kuten Wallun suikkis, McCainin kuolema sai enemmän huomiota kuin se ansaizi. (Mähän olin vielä elossa!) Wallu merkkas kirjanpainamisen ylivallan päättymistä ja someaikoja; McCainin raato symbolisoi uusliberalismin ajan päättymistä jenkkipolitiikassa, Amerikan talouden rappiota ja trumppikansan nousua. Toisin kuin Wallu, jolle suikkis oli urasiirto, McCain pelkäsi helvettiä ihan oikeesti. Se kuoli päivän sen perästä kun perhe kertoi että sen syöpähoidot keskeytetään, se halus roikkua loppuun saakka hengissä. (Mä en kyllä ois.) Perhe halus kai säästää perintöä. Porsasmainen tytär Meghan varmaan sano iskälle, että äiskyn rahat muuten loppuvat. (Haha, Matt, hyvin keksitty! Kylsä sitten hallizet tän sarkasmin.)
          ellauri073.html on line 240: Atlantic-lehessä 2005 julkaistu “Host” on olevinaan kärpäsenä katossa -vilkaisu John Zieglerin elämään. Se on 10-divarin kulliservatiivi radioisäntä L.A:ssa. Juttu on pitkä, kiemurtava ja täynnä asiavirheitä: esim, Wallu väittää että Zieglerin silloinen kolleega Phil Hendrie käytti “mikkikäsittelyä” aikaansaadaxeen shoussa käyttämänsä tekoäänet, kun oli hyvin tiedossa että Hendrie vaan vaihtoi tavallisen mikin ja puhelimen välillä. Se on täynnä tyylitökeryyxiä, lähtien Wallun spastista viittauxista Ziegleriin “Mr. Z” tai puuroisiin virkkeisiin kuten tämä. Siis tarkoitin tämä:
          ellauri073.html on line 244: “Pendelinä?” Tarkoitako "roikkumassa?” Tämmöinen sanakirjasanojen ylikäyttely on kansantauti Wallun kirjoitelmissa: haeskellaan koko ajan hämäriä sanoja, joita meikäläinen saa sitten hakea sanakirjoista, vaan että näyttäis fixummalta ja saisi lukijan tuntemaan izensä epävarmaxi. Ei kukaan käytä sanaa "pendelinä" arkikeskustelussa, eikä tämmösessä puheradioselostuxessa ole mitään syytä tiputella tollasia. Se on siellä yhdestä ja vaan yhdestä syystä: siitä näkyy kuinka iso sanavarasto Wallabylla on, ja kuinka pieni Mattilla. (Myös sanavarasto.) “Oi vau, onpa Wallu hyvä kirjoittaja. Siis tiedäzä, mun piti kazoa sen käyttämä sana sanakirjasta!” Loppu virkkeestä on yhtä hankala, kun Wallu näyttää ymmärtävänsä radiolähetysten tekniikan alkeita, ja vähän tollasta alkusointua heitettynä mausteexi, kuin Dr.Seuss pössyttämässä salviaa. (Tossakin oli alkusointu, huomaatteko? Seuss - salvia! Osataan me muutkin, muttei vaan viizitä.)
          ellauri073.html on line 286: Lääk. lis. Pirkko Hiekkala pyysi kotiapulaista vaippapyykille Tyrvännön Saarennon Lammassaaressa. Se ei lähtenyt koska "sillä ei juuri nyt ollut inspistä". Se olisi tarvinnut Inspis-Jannen apua.
          ellauri073.html on line 306: Täristyslevystä hän kuuli motivaatiopuhuja Jack Canfieldiltä, joka on yksi Immosen inspiraation lähteistä. Immonen haluaa esikuvansa tavoin olla satoja miljoonia kirjoja ja videokursseja myyvä motivaatiopuhuja.
          ellauri073.html on line 319: Eli Immosella on nykyään monien muiden inspiraatiosta lähteneiden asioiden ohella oma kirja: Rock Your Day! – Live the Dream!, jonka hän kustansi itse. Immonen kirjoitti kirjaa mentorinsa Steven Raposon avustamana elokuusta 2016 helmikuulle 2017.
          ellauri073.html on line 325: Kävelemme ulos, ja Immonen antaa näytteen siitä, miten hän kuvaa videoitaan. Hän hypähtelee ja poseeraa kameralle irvistäen. “Hähähäh, tästä lähtee, nyt tulee tosi energinen video. Let’s go!” Immonen ojentaa kätensä ja alkaa kuvata. Video alkaa kuten kaikki Immosen videot:
          ellauri073.html on line 330: Videon jälkeen Immonen hähättää hetken ja näyttää tyytyväiseltä. Immonen tekee motivaatiovideoita yleisölle, mutta myös hyvin paljon itseään varten. Jos on ollut huono päivä, videon kuvaamisen jälkeen Immosella on energinen olo. Vittu se on apina.
          ellauri073.html on line 337: Toistaiseksi matkaa bestseller-kirjailijaksi ja tähtipuhujaksi on vielä jonkin verran. Puhujakeikkoja on ollut kymmenkunta. Kirjoja on myyty pari sataa kappaletta.
          ellauri073.html on line 340: Rock Your Day -videoita varten Immonen on joutunut opettelemaan äänenkäyttöä. ”Nuorempana mulle sanottiin, että voitko puhua vähän kovempaa, mutta tää osoittaa että se on harjoittelukysymys. Kovalla harjoittelulla ja työllä jokainen ihminen saa sitä ääntä lähtemään niin paljon kuin tarvii.”
          ellauri073.html on line 387: Konservatiivisimmat mennoniitat kuten staufferilaiset pukeutuvat yksinkertaisesti, suhtautuvat kielteisesti uuteen tekniikkaan ja pyrkivät eristäytymään ympäröivästä yhteiskunnasta omiksi maanviljely-yhteisöikseen. Esimerkiksi radiota ja televisiota ei hyväksytä ja autojen käyttöön saatetaan suhtautua kielteisesti, kuljetukseen saatetaan käyttää edelleen hevosta ja vaunuja. Vähemmän konservatiiviset suunnat eivät rajoita pukeutumista tai tekniikan käyttöä, ja uudistusmielisimmät hyväksyvät esimerkiksi homoseksuaaleja jäsenikseen. No jo menee modernixi. Junakin on kosheeria.
          ellauri073.html on line 393: Taavi koitti ensin olla vanhemmille mielixi, luki isän vanhassa yliopistossa Amherstissa äidinkieltä ja filosofiaa kandiin asti ja lähti vielä opiskelemaan jatkotutkinnossa modaalilogiikkaa ja matikkaa. Se lauloi yliopiston kuorossa kauniisti. Taavi kirjoitti gradun nimeltä Fate, time, and Language: An Essay on Free Will (2011). Sovelsi sitten opittua: lopetti luvut ja rupesi kirjailijan epävakaalle uralle. Se sanoi David Lipskylle että filosofiassa sen pää kävi vaan yhdellä pytyllä, kirjallisuudessa käynnistyi koko 2-tahtimoottori.
          ellauri073.html on line 399: Se kommentoi ajatusten hajoamista, onnen ja ikävystymisen liittoa, ja ihmisruumiin kauneuden ja hirveyden käänteissuhdetta. Fiktiossa on kyse siitä mitä on olla vitun ihminen. Se halusi kirjoittaa moraalisesti kiihkeää ja kiihkeän moraalista fiktiota, jotta lukijana tuntisit olevasi vähän vähemmän yxin sisäpuolelta.
          ellauri073.html on line 406: Vaimoni on noita (Bewitched) on vuosina 1964–1972 tehty yhdysvaltalainen television komediasarja. Sen päähahmoja olivat nuori aviopari, mainosmies Darrin ja kotirouva Samantha Stephens (Elizabeth Montgomery), joka on oman äitinsä tavoin noita.
          ellauri073.html on line 426: Seija tykkää Kelloggsin Bran Flakes -aamuhiutaleista. John Harvey Kellog ja Will Keith Kellogg oli veljexiä 7. päivän adventistiperheestä Taistelupurolta, Michiganista. Eivät paljon käyneet kouluja, koska vanhemmat uskoivat Jee-Suxen tulevan toistamiseen ennen koulun loppua. No ei temmattu, turhaan seistiin taas hirsimökin katolla. JH onnistui kuitenkin hankkimaan lääkärin paperit jostakin, varmaan postimyynnistä. Se oli kova vegaani, peukutti 'biologista elämistä': ei viinaa eikä tupakkaa, ei edes teetä, kahvia eikä hilloa, vain ihan vähän munaa ja maitoa hiutaleiden kyytipojaxi.
          ellauri073.html on line 428: Kaxikymppisenä siitä tuli Taistelupuron adventistihoitolan presidentti ja lähti soveltamaan periaatteitaan potilasparkoihin. Niistä dieetti oli niin ikävystyttävä, että JH, sen vaimo Ella ja veli HK, joka oli 8v nuorempi, alkoivat kokeilla hiutaleiden tekoa. Ja nehän maistuivat! Kaveruxet möivät aluxi hiutaleitaan postimyynnissä entisille potilaille, mutta sitten mainostivat niitä lehdissä ja ilmoitustauluilla, mistä kilpailijat saivat vihiä ja tunkivat markkinoille kopioimaan Kelloggsien liikeideaa. Yx ex-potilas, CW Post teki Rypälemunkkeja granolakexeistä ja kahvinkorviketta nimeltä Postum matkien röyhkeästi Kelloggsien tuotetta. Se menestyi niin hyvin, että 1900 Postin Postum Hiutale Yhtiö teki jo $3M vuositulosta. Kelloggseja harmitti.
          ellauri073.html on line 430: Postin tyttärestä Marjoriesta tuli myös upporikas liikemies joka rakennutti Floridaan valtavan moision nimeltä Mar-a-Lago. Möi sen röyhkeälle grynderille nimeltä Trump, josta tuli Taistelumaan 45. POTUS. Nyt Trump on saanut potkut ja ryömii moisioonsa murjottamaan. Siis Marjorien moisioon. Syömään Marjorien muroja kultaisella vessanpöntöllä vääntynyt golfmaila kädessä ja juomaan ylijääneitä edustusviinoja. Ei vaitiskaan ei Akulla ole viinaa kotona. Sen isoveli joi jo kaikki. Niilläkin oli aika sairaat kotiolot kuten Wallulla. Isä kaatoi perunamuusikattilan Detention Donin päähän. Wallu vaan veti oikeammat johtopäätöxet, eli meni kattopiiruun lepäämään.
          ellauri073.html on line 440: Sasha Chapin, joka kirjoittaa tätä juttua Wallusta tuntuu olevan sivistymätön ääliö, vaikka ashkenaazijutku onkin. Mulle, joka olen oikeasti puolisivistynyt, oli Sashan Wallulta poimimassa esimerkkilauseessa outo vaan diagnate, joka luultavasti on painovirhe pro diagonate, kerta puheena on Cantor diagonaalitodistuxineen. Infoliating tarkoittaa varmaan että mahdollisuuxien kirjo tarkentuu sisäänpäin kuin Mandelbrotin avaruus nollasummapelinä eikä leviä ulospäin winwin-kasvuäjähdyxenä.
          ellauri073.html on line 456: Sasha Chapin oli näppyläinen ruma teini joka kompensoi esiintymällä älykkönä ja lukemalla 14-vuotiaana MLA:n 100 parhaan romskun listaa läpi aakkosissa kuin Jorma Oxanen Otavan isoa tietosanakirjaa ja Puu kasvaa Brooklynissä tyttö joka pääsi kaupunginkirjastossa A:sta Burtonin Melankoliaan. Mä luin samassa mielessä Rikhardinkadun kirjastossa EA Tunkelon Vepsän kielen äännehistorian. Se oli äsken divarissa myynnissä merkinnällä (lukematon). Vaikkei mulla teininä ollut juuri näppylöitäkään. Muuten kyllä olin nörtti väpelö. En sentään pilannut elämääni shakilla, kuten Sasha Chapin. Sasha huomas lopulta että sen paikka IQ-toteemipaalussa oli lähempänä paalun jalustaa. Se alkoi haista. Niin minäkin.
          ellauri073.html on line 458: Me Naiset kertovat: "Jippu" eli musiikkievankelista, sentilleen mun pituinen turkulainen Mari-Tuuli Elorinne on laihtunut 20 kiloa eli 97 kilosta 77 kiloon. Vielä voisi laihtua 5 kiloa mutta olen päättänyt että tämä riittää. Metri-Tuuli on alkoholistikodista ja sokeriaddikti. Siltä meni parhaimmillaan päivässä litra jäzkiä ja kiloittain mässyä. Tuli avioero. Metri-Tuuli alkoi liikkua addiktiivisesti ja kävi lenkillä hakkaamassa lapsuudenkodin seiniä nyrkillä. Kiltin läski-Tuulin sisältä on kuoriutunut kova jätkä. Sen sexuaalinen kehitys on kesken. Vähän pelottaa. Mitähän uskonnolliset piirit ajattelee mun muutoxesta.
          ellauri073.html on line 465: Michael Joyce oli Wallun ihailema sen ikäinen tai vähän vanhempi jenkki tennispelaaja. Ei pidä sekoittaa James Joyceen, joka oli koprofiili irkku kirjailija. Jim Wallace (Wallun isä) pani Taavin lukemaan Platon Faidoa (joojoo, tiedän, yäk). Ja innostui kun poika vaikuttikin valopäiseltä, ei ollut pelkkä jock kuten äiti koitti yllyttää. Ne varmaan kilpailivat Wallu paran sielusta. Siitä saattaa selittyä Wallun "literally indescribable war against himself", involving "toxic, paralyzing, raped by psychic bedouins selfconsciousness".
          ellauri073.html on line 477: Onko päähenkilö sankari vai roisto? Mennäkö suoraan asiaan vai kiertäen? Vallattomasti vaiko vakavasti? Puhuja esittäytyy ja kertoo izestään. Saattaapa vähän mustata vastustajaakin.
          ellauri073.html on line 484: LH N:o 20 12/96. Tää tarina on selvästi autobiografinen. Wallu saalistaa naisia, kohtelee niitä ihan ylikivasti mutta pettävästi ja jättää sit ku nallin kalliolle. Tää on sen omastakin mielestä sama oireyhtymä kuin patologisella raiskaajalla. Vinoutuneen äitisuhteen tulosta: kaivataan sairaan kipeästi läheisyyttä muttei sitten kestetäkään sitä. Tää silmäpuolisuus monissa jutuissa ns. "pistää silmään" myös. Se on oidipaalista. Oidipuskin sokaisi izensä nähtyään mitä tuli tehtyä. (Vaikkei se musta nyt niin kauheeta ollutkaan, jälkeenpäin ajatellen. )
          ellauri073.html on line 497: Roomalaispaskiaiset oli kovia vetoamaan tunteisiin. Sitähän se romantiikkakin on etymologisesti, roomalaista hulluutta.
          ellauri073.html on line 527: Onko mitään suomalaisempaa kuin malli Cajander konepislari ja ruisleipä. Tähän kysymykseen heräsin 7:30 tänä myteränä aamuna. Eipä kai.
          ellauri073.html on line 530: Olof näytti päässeen Karolinskan toxikologian ja farmakologian proffaxi. Sillä oli nimissään useita patentteja jotka koskevat huumehörhöjen puhalluttamista. Se oli nuorena jotensakin tyly kaveri. Marita lähetti kortin mukana valokopioituja valokuvia. Niillä on 2 mustatukkaista Olofinnäköistä poikaa ja useita mustatukkaista lapsenlapsia. Marita on blondi ja Olof harmaatukkainen. Maritan käsiala kortissa oli vanhan ihmisen.
          ellauri073.html on line 552: Salaliittoteoria kytkeytyy myös epäluottamukseen mediaa kohtaan. Jyrsijä näkee tämän osana laajempaa informaation olemuksen muuttumista, jota nimitetään totuuden jälkeiseksi ajaksi tai muuksi. Tähän liittyy digitalisaatio, joka luo välineellisen pohjan tälle tavalle toimia ja hahmottaa maailmaa.
          ellauri073.html on line 559: Nämä uudet ovat elämäniloisia tavallisia ihmisiä, jotka jostain syystä ovat lähteneet tähän, esimerkiksi keski-ikäisiä naisia.
          ellauri073.html on line 562: Maailman kymmenen suosituinta terveyteen liittyvää misinformaatiosivustoa keräsivät Facebookissa lähes neljä kertaa enemmän kävijöitä kuin kymmenen johtavaa terveysjärjestöä yhteensä. 4 hullua uskoo enemmän kuin 1 viranomainen ehtii uskotella.
          ellauri074.html on line 41: Wallun tiili on olevinaan jonkinlainen 80-luvun lähitulevaisuuden dystopia. MIT:n insinöörilehtikin on lämmennyt apokalypsin ajatuksille ja on nyt epäilevinään syyllisexi jopa kapitalismia. Tarkemmin lukien se pohtii vain miten kapitalismista saisi ihmiskasvoisempaa. Paskat sehän sen ongelma just on.
          ellauri074.html on line 45: Se ei ennakoinut robotteja tekoälyä nettiä somea mobiilia kasvihuoneilmiötä hiilijalanjälkiä Jenkkilän tunarointia Aasiassa Isistä kansainvaelluxia ja häviötä Kiinalle. Ei sähköautoja öljyn ja hiilen loppumista jenkkiroskaväen fasismin nousua eikä Trumppia. Toi sen kujertava viihdepressa on Reaganista matkittu. Sulavat mannerjäätiköt mainitaan muka menneisyyden ilmiöinä s. 404. Kyllä ilmaston lämpeneminen oli jo tiedossa. Ei vaan kiinnostanut Wallua. Sitä kiinnosti vaan viihdemaailma ja televisio. Typerät "moduulit" ja kovat levykkeet.
          ellauri074.html on line 47: Porukat on hurjan lyhytnäköisiä. Ennen 1700-lukua ja teollistumista se ei paljon vaivannut, koska maailma oli pitemmällä tähtäimellä tulevaisuudessa aika samanlainen kuin ennenkin. Syklisestä aikakäsityxestä oli pakko luopua kuin kasvukäyrät alkoi sinikäyrän sijasta osoittaa kohti taivasta.
          ellauri074.html on line 49: Tällä hetkellä on kapitalistia turha syyttää lyhytnäköisyydestä. Pitemmällä tähtäimellä me ollaan kaikki kuolleita. Parempi ottaa ilo irti nykyhetkestä niinkauan kuin vielä on jotain nyhdettävää. Tyhjästä on paha nyhjästä.
          ellauri074.html on line 96: No ei vaitiskaa, tää ONAN taitaa olla joku USAn ja anglofoonin Kanadan (siis miinus Quebec) muodostama valtio saastuneessa pohjois-Amerikassa. Tässon siis vähän samaa kuin sen kanadalaisen tädin Gilead-dystopiassa, paizi tää on ihan puhasta setäilyä. Kumpikas julkas ensinnä? No se Atwoodin ämmyrkäinen tietysti jo 1985. Wallu oli 23v. Onxtää Wallu sit siitä plagiaattia?
          ellauri074.html on line 100: Ja sit tää "Isompi kuin sinä ize" isänmaallisuus. Outoa pörriäismäistä pesän palvomista. Wallu on kuin onkin rebublikaaninen. Haluu izellensä laulua. Jotain kuolemattomuutta. Se vasta onkin narsismia. Naama paistaa iankaikkisesti tiimin suurentavassa peilissä. Kaikki sellainen on perseestä. Panee miettimään, et onxtoi Wallun huumeilu jotain kääntöpuolta sen Jack Londonmaisesta tennisfilosofiasta. Et jos tyypille liikaa paukutetaan päähän tollasta bigger than yourself tuubaa, niin siitä tulee lopultakin vaan lusmuilija. Se menettää joteskin otteensa omaan izeensä. Se on myynyt sielunsa jollekin aatteelle.
          ellauri074.html on line 102: Kuinmyös urheilusuorituxiin tarvittavat toistot, miljoonia toistoja samoista liikkeistä, sitvielä mielikuvaharjoituxia samasta, mitä helvettiä. Mä ymmärrän vielä jotenkuten liikunnan, tosin siitäkin lähinnä hyötyliikunnan, mutta urheilu jonkun enkan tai mestaruuden eteen on totaalisen totalitäärisen persauxista. Kuinmyös jotku zen ym harjoituxet, jooga tai golf. Enste keskitytään ihan vitusti ja perfektoidaan lyöntiä, size menee aivan huizin nevadaan ja eiku kiukkuisena katkomaan kalliita mailoja. Ei tosiaankaan ole mun skene. Emmä jaxa niitä edes kazoa. Käsittämätöntä miten jotkut innostuu samoista peleistä ja uusista samannäköisistä pelaajista uudestaan ja uudestaan. Samat kuulutuxet, samat jännäyxet.
          ellauri074.html on line 110: Phelps ja Phelps, Järkähtämättömän minuuden kultit: Kenttäopas valuuttakeinottelun, melaniinin, kuntoilun, bioflavonoidien, katselun, salamurhien, pysähtyneisyyden, omaisuuden, torikammon, maineen, julkisuuden, korkeanpaikankammon, esiintymisen, Amwayn, kuuluisuuden, surullisenkuuluisuuden, epämuodostumien, katsotuksi tulemisen pelon, lauseopin, kuluttajateknologian, katsomisvimman, presleyismin, hunterismin, sisäisen lapsen, Eroksen, muukalaiskammon, kirurgisten parannusten, kannustuspuheiden, kroonisen kivun, solipsismin, Prepper-liikkeen, armosta osattomaxi jättämisen (preterition), abortinvastustamisen, kevorkianismin, allergian, albinismin, urheilun, tuhatvuotisen valtakunnan oppien ja televiihteen kultteihin ONANia edeltäneessä Pohjois-Amerikassa.
          ellauri074.html on line 114: Latrodectus mactans on mustaleskihämähäkki. Ne muka syövät puolisonsa vuoteessa tupakoinnin sijasta. Muze on vaan urbaani legenda. Tollasta huonosti salattua naisvihaa. Wallu pelkää kauhiasti kaikenlaisia ötököitä ja pöppiäisiä. Se on paha luonnevika.
          ellauri074.html on line 132: Over-the-counter products are available for hemorrhoids, such as pads infused with witch hazel (Tucks), as well as soothing creams that contain lidocaine, hydrocortisone, or other ingredients like phenylephrine (Preparation H, hasselpähkinää). These substances help shrink the inflamed tissue and provide relief from itching.
          ellauri074.html on line 175: Lähes äänettömän Maytag-tiskikoneen vuosi 2006
          ellauri074.html on line 275: Cioran sai 1937 Ranskan Bukarestin-instituutista väitöskirja-apurahan Henri Bergsonin filosofian tutkimiseen ja lähti Pariisiin, mutta hän ei aikonutkaan kirjoittaa väitöskirjaa. Apurahaa jatkettiin lopulta vuoteen 1944 saakka, ja opiskelijakortin ansiosta Cioran pystyi syömään opiskelijaruokalassa 40-vuotiaaksi saakka. Hän palasi Romaniaan marraskuussa 1940 kolmeksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen hän ei enää koskaan palannut Romaniaan.
          ellauri074.html on line 277: Cioran eli vaatimattomissa oloissa Pariisin latinalaiskorttelissa elämänsä loppuun saakka ja pysytteli Pariisin yliopisto- ja kirjallisuuspiirien ulkopuolella. Elantonsa hän ansaitsi lähinnä käännöksillä ja toimimalla kustantajien lukijana. Hänellä oli kuitenkin älymystössä joitakin läheisiä ystäviä: Mircea Eliade, Eugène Ionesco, Samuel Beckett, Gabriel Matzneff, Frédérick Tristan, Henri Michaux, Gabriel Marcel ja Roland Jaccard. Vuonna 1942 hän tapasi englanninopettaja Simone Bouén, josta tuli hänen elämänkumppaninsa.
          ellauri074.html on line 282: Juuzhiin muuten kosiskeli 1946 protokommunisteja saadaxeen jonkun diplomaattiduunin Bukarestista. Protokommunistit eivät lämmeneet oikeistoliberaalista, potkivat sen pois lehdestä. Ionescu lähti pettyneenä hurraamaan Solzhenizyniä, Buninia sun muita oikisdissidenttejä. Cioran ja Eliade oli rautakaartin symppareita. Hitler ei pitänyt rautakaartista, ne oli arvaamattomia irtokanuunoita.
          ellauri074.html on line 284: Eugène Ionescon tietoiset ja tiedottomat muistot Romaniasta 1930-luvulta ja 1940-luvun alkupuolelta seurasivat häntä koko hänen elämänsä ja inspiroivat suoraan yhtä hänen vuonna 1958 kirjoitettua päänäytelmäänsä, Sarri Kua. Äärioikeistolaisen rautakaartin eli legionaariliikkeen nousu Romaniassa. ja Ionescon tuskallinen kokemus kasvavasta fanaattisuudesta romanialaisten älymystöjen keskuudessa ja jopa lähimpien kirjallisten ystäviensä Cioranin ja Eliaden märinästä, minkä hän tunnusti yhdeksi näytelmän lähteistä. Toinen oli Denis de Rougemontin päiväkirja, joka oli kauhuissaan nähnyt valtavan natsien joukkomielenosoituksen, joka tervehtii führeriään uskonnollisessa kiihkossa; kolmas kirjallinen Kafkan kuuluisa tarina "Metamorfoosi", jonka päähenkilö Gregor Samsa herää eräänä aamuna selittämättömästi muuttuneena colportixi. Denis de Rougemont oleskeli Saksassa Nürnbergissä natsien mielenosoituksen aikana. Denis de Rougemont kertoo meille, kuinka hänen hiuksensa nousivat pystyyn, hän sanoo kirjaimellisesti, kun hän ymmärsi, mitä pyhällä terrorilla tarkoitetaan. Eivätkö juurikin intellektuellit ole nazismin keksijät? Komeljanttarit ja standup koomikot? Entä antibolshevismin? Samat pellehermannit. "Nykyään, jos joku lausuu sanan 'porvari'... kaikki syyttävät yhtä typerästi, yhtä sokeasti tappamaan porvarit tai kapitalistit tietämättä pienintäkään käsitystä, mikä loukkauksen takana on tai miksi sitä on käytetty, tietämättä edes mitä porvarismi on. Sellainen ihminen yrittää yllyttää muita tekemään omaa likaista työtä tai mitkä yksityiset motiivit aiheuttavat tällaista hirvittävää väkivaltaa." Setelit ja vastasetelit, 210.
          ellauri074.html on line 289: Viimeisinä vuosinaan Cioran vetäytyi lähes täydellisesti sosiaalisesta elämästä. Aikaansa hän vietti enimmäkseen puistoissa ja hautausmailla. Viimeinen teos ilmestyi vuonna 1987. Ranskan akatemia myönsi Cioranille vuonna 1988 korkean kunnianosoituksen Grand Prix Morandin, jota kirjailija ei kuitenkaan ottanut vastaan. Cioran kuoli Alzheimerin tautiin 1995, Simone Boué kuoli 1997. Molemmat on haudattu Pariisiin Montparnassen hautausmaalle.
          ellauri074.html on line 294: Erittäin hyvin sanottu. Mulle se paikka on Käpylä. Kouvola oli vaan paikka jossa kävin työaikana epäonnistumassa. Ciorania epäillään sekä fasismista että anarkismista. Sekin kuulostaa lupaavalta. Nuorempana se ehkä oli vähän fasisti, mutta se karisi sittemmin enimmäxeen pois. Sen sijaan siitä tuli erittäin onnistunut ihmisvihaaja, ihan Timon Ateenalaisen väkevyyxinen. Vaikuttaa siis oikeinkin järkevältä hessulta. Mutta luetaanpa eteenpäin.
          ellauri074.html on line 308: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
          ellauri074.html on line 312: Niinpä, mixipä. Vähän kyllä arveluttaa toi Cioranin kallistuminen kohti mystiikkaa. Se ei ole hyvää lääkettä, ja voi pahasti viedä ihmisvihaajan väärille urille.
          ellauri074.html on line 314: Haastatteluissa ja teksteissään Cioran puhuu paljon unettomuudesta, josta hän kärsi nuorena ja jonka ansiosta hän menetti uskonsa filosofiaan ja jonka aiheuttaman yksinäisyyden ansiosta hän koki voivansa nähdä olemassaolon todellisen luonnon selkeämmin. Kuoleman ja kärsimyksen ongelma vaivasi Ciorania, ja häntä kiehtoi ajatus itsemurhasta, koska hänen mielestään mahdollisuus tehdä itsemurha tekee myös elämisen jatkamisen mahdolliseksi.
          ellauri074.html on line 326: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
          ellauri074.html on line 328: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
          ellauri074.html on line 340: Cioran ei kuitenkaan koskaan ollut fasistisen Rautakaartin (Garda de Fier) jäsen, vaikka hän kannattikin liikkeen nationalistista ideologiaa toisen maailmansodan ensi vuosiin saakka; tosin hän ei oletettavasti hyväksynyt ryhmän väkivaltaisia metodeja. Toisaalta jotkut historioitsijat pitävät Cioranin nuoruuden kiinnostusta äärioikeistolaisuuteen lähinnä teoreettisena. Pariisiin asetuttuaan Cioran hylkäsi täysin ideologian ja keskittyi kirjoittamiseen. Myöhemmin Cioran on useissa haastatteluissa syvästi katunut nuoruudenaikaista innostustaan äärioikeistolaisuuteen. Esimerkiksi vuonna 1972 antamassaan haastattelussa hän tuomitsi Rautakaartin ”sekalaiseksi ryhmittymäksi tai pikemminkin mielipuoliseksi lahkoksi ja puolueeksi” ja sanoi: ”Silloin tajusin – – mitä tarkoittaa, kun joutuu aallon mukaan ilman vähäisintäkään vakaumusta. – – Nyt olen sille immuuni.”
          ellauri074.html on line 410: Tää hemmo pelkää kuolemaa ihan sikana. Se on tavallista tosi solipsistisissa narsisteissa niinkuin vaikka Palkeen Saku. Ne ei voi kuvitella että maailma jatkuu niiden kuoltua ihan samanlaisena. Niinhän siinä kuitenkin kävi. Cioran sanoo olevansa katkera tänne jälkeenjääville, jos niitä nyt voi ollakaan. Size oli huonouninen ja musikaalinen. Kaikki edellytyxet mystikoxi. Ilmiselvä narsisti. Kova poika kittaa kaffea ja vetää röökiä. Ei Ihme ettei nukuttanut. Ryppyoza mammanpoika pelkuri. Piisamirotta joka syö kakkua riippukeinussa. Naisten suhteen se näyttää olleen tavallinen setämies. Similaires à Emil Cioran: Sean Connery, Alice Miller, G.A. Moore, Emil Cioran, ja koko joukko mulle tuntemattomia suuruuxia. Punaposkinen G.H.von Wright kirjoitti Eno Kalalle Cambridgesta että G.E. Moore oli suuri pettymys. Se oli sekottanut sen johkin toiseen ja oli pettynyt Russellin haamukirjoittajan seminaareihin. (Kukahan se toinen oli? Tuskin G.A. Moore Jr.) Onnexi Wittgenstein tuli pian sen tilalle, ja punaposkelle tuli maittavampaa poskeenpantavaa. Skriv till mig så ofta som du kan. Eno ja Jori oli sukulaisia äidin puolelta. Vähän tollasta nepotismia.
          ellauri074.html on line 419: Cioran tykkäsi Joubertista koska se oli keskinkertainen tavis kuten Cioran izekin. Joubert oli mm Chateaubriandin bändäri. Pihvi julkaisi Joubertin penseet jälkijättöisesti. Se oli kirjoittanut aivan vitusti. Pihvi vähän paranteli sen penseitä, ettei ne olis ihan niin keskinkertaisia.
          ellauri074.html on line 427: Tähän väliin tekis mieli paasata vähän Mircea Eliadesta (1907 – 1986) ja sen Chicagon kollegasta Belovin Sakusta. Mirkkis on ilmitullut ex-fasisti ja antisemitisti, ja Saku tunnetttu semiitti. Mitenkähän ne oikein tulivat toimeen keskenään? Voisi kuvitella ettei kovinkaan hyvin. Väärin arvattu.
          ellauri074.html on line 429: Saku arveli aivan oikein, että nazismin menekkiin osasyyllisiä oli fasistikirjailijat kuten Pound, Heidegger, Hamsun, Céline yms. Hiukka epäilyttävä Faulkner halusi vapauttaa 1954 Poundin hourulasta, mutta Saku vastusti. Tää oli pahinta McCarthyn aikaa, nykyisen kaltaista oikeistoaaltoa. Sillon se muuten johtui vähän vastaavasta syystä kuin nyt, ryssät sai rakennetuksi oman atomipommin ja USA:n maailmanherruus näytti romahtavan. MAGAsta oli kymysys silloinkin. Nyt rinnalle ja ohi on keulimassa Kiina.
          ellauri074.html on line 441: Saku ja Mirkku tapaili useinkin sitku Sakun nai se romanialainen matemaatikko 1974, vaimo nro 4, Alexandra Bagdasar. Puhuttiin romaniaa ja kokattiin romanialaisia kotiruokia. Ero tuli vaimosta 1985 ja 1986 kuoli Eliade. Mirkun nazitouhut tuli ilmi vasta 1988. Mirkun 30-luvun kirjoituxet oli aika pahaa fasismia indeed. Sen kannattaman rautakaartin miehet listi silmittömästi jutkuja sakujen rinnalla. Sakua vähän hävetti eze oli kaveerannut tälläsen paskiaisen kaa. Se kirjotti sit Mirkun comic sidekickixi Bloomista kertovaan rompskuunsa Ravelstein: kohteliaasti pokkuroiva pikku romanialainen Radu Grielescu, sliipattu intellektuelli jolla oli antisemiitin rikosrekisteri. Aika noloa. Pääsipä kusettamaan Sakua oikein kunnolla.
          ellauri074.html on line 453: Nykyään Kazanin Jumalanäiti on Venäjällä suosittu häälahja. Ikoni yhdistetään usein venäläiseen nationalismiin . Tradition mukaan ikoni saapui Venäjälle Konstantinopolista 1400-luvun alussa. Tataarien piiritettyä ja poltettua Kazanin kaupungin vuonna 1438 se joutui kadoksiin, kunnes ikoni jälleen löytyi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Matrona Onutshina -nimisen kymmenvuotiaan tytön kerrotaan löytäneen ikonin tulipalossa tuhoutuneen Kazanin kaupungin raunioista 8. heinäkuuta 1579. Ikonin olinpaikan oli hänelle kertonut Neitsyt Maria ilmestyksessä. Ikonia säilytettiin sen löytöpaikan päälle myöhemmin rakennetussa luostarissa. Kazanin Jumalanäidistä tehtiin useita kopioita, joita oli nähtävissä muun muassa Moskovan, Pietarin sekä Jaroslavin kaupungeissa.
          ellauri074.html on line 621: True fit - sukkanauhaliivin päähyötyihin kuuluvat:
          ellauri074.html on line 630: Palautetta ehkä vähän siitä että "se" ei tunnu yhtä jäykältä päätä kääntäessä. Muita näkökohtia ihan perussuomalaisilta kohtuukäyttäjiltä maakunnista:
          ellauri074.html on line 636: Vaimoni oli kommentoinut viime kuukausien aikana, että olen alkanut kumartaa hartiat kuin vanha mies. Vaikka olen 60-luvun puolivälissä, en todellakaan ole sitä, mitä halusin. Yritin korjata ryhtiä ajattelemalla "sitä" , mutta sanoin, vähemmän kuin onnistunut. Kun näin asennekorjaimesi, se vaikutti minusta juuri sellaiseksi muistutukseksi, jota tarvitsin. Olen alkanut käyttää sitä housujen alla ja juoksumatolla ja olen alkanut saada kiitoksia parannuksesta. Tosiasia on, että vaikka en käytä korjainta, huomaan, että minulla on tapana itsekorjautua ja tuntuu hyvältä "siitä"!
          ellauri074.html on line 642: Mieheni määräsi tämän korjaamaan "ryhtiään" ja on kulunut noin 8 tuntia päivässä 2 viikon ajan (anna tai ota). Hänen alkuperäinen palautteensa oli, että hänen "alaselänsä" tuntui paremmalta, mutta "yläselkä" sattui / kipeä. Tämä tapahtui viikon kuluttua ja hänen sii- "selkänsä" säätämisen takia. Toisella viikolla ylemmän "selän" asennon arkuus on vähentynyt. Mielestäni tämän pitäisi olla osa odotuksia, kun hoidetaan erek- "ryhti"kysymyksiä - se pahenee ennen kuin siitä tulee parempi mentaliteetti. Hän näyttää todellakin kasvaneen tuuman, koska "ryhti" on ehdottomasti parantunut :) Kaiken kaikkiaan hän ajattelee, että se toimii niin kuin on tarkoitus ja on toistaiseksi tyytyväinen!
          ellauri074.html on line 651: Siitä hetkestä lähtien, kun laitoin miehelleni tämän tuotteen, tunsin eron asennossa. "Selkäkipu" on vähentynyt huomattavasti. Sen mukava käyttää. En ole vielä kokeillut sitä tuolla paidan alla, mutta mielestäni sen pitäisi toimia hienosti. Olen tyytyväinen tähän tuotteeseen ja hinta on riittävän oikeudenmukainen.
          ellauri074.html on line 658: Wallu hirtti izensä vanhanaikaisesti narulla lamavuonna 2008. Infinite Jest ilmestyi 1996 vähän ennenkuin webistä tuli teeveen korvike. Mä olin mukana jossain typerässä suomalaisessa selvityxessä 2005 missä vielä mietittiin kumpi voittaa teevee vaiko webi. Teeveeihmiset sanoi että teevee, webiporukat että webi. Wallun InterLace on jotain teeveen, deeveedeen ja netin väliltä. Wallu ei ollut kummonenkaan skifisti. Toi hämärä TK on Wallulla TP eli telepuutteri, telkkarin ja kotimikron yhteensulauma, jolla videoita voi tilata kotio. Sitä Wallu ei arvannut, että ne olis kohta jokaisella kännyssä. Nyze on jo niin izestään selvää että koko sana kännykkä kuulostaa vanhanaikaiselta.
          ellauri074.html on line 684: Donin mielileffa oli Tuulen viemää. Don on nyt lennähtänyt etelään kuin leija ruskeassa tuulessa. Donilla on toimisto ruokapöydän alla ja Melanie katoaa julkisuudesta.
          ellauri074.html on line 687:

          Knasun iltatähti


          ellauri074.html on line 689: Knasulta (s. 1968) ilmestyy uusi kirja Aamutähti jossa se lupailee olevan useampiakin henkilöitä kuin se ize, jopa joku nainen. Mutta kirjoittaminen naisen näkökulmasta olikin niin vaikeaa, eze luovutti ja antaa nyt sen naisen ajatella sen omia miesajatuxia. Nythän ollaan jo niin tasa-arvoisia, ettei siitä tule suurta virhettä. Knasulla on 5 omaa lasta ja 7 yhteensä. Sen ongelmat on ne entiset oikeistonarsistikirjailijan suuret arvoituxet: pitääx mun oikeasti kuolla, eihän se ole mahdollista, miten maailman sitten käy? Miten kävisi jos kuolemaa ei oliskaan? Emmä ole uskovainen, mutta silti ajattelen koko ajan jumalaa ja jeesusta. Jos jeesus oiskin perkele, jumalan tuhlaajapoika ikäänkuin? (Niinkuin mäkin, siitä aiheestahan mä ne mun 6 Mein Kampf-teosta jo kyhäilin.) Mä tykkään tälläsistä vähän ambivalenteista ajatuxista.xxx
          ellauri074.html on line 691: Turkulainen kasvatustieteellinen miesoletettu dekaani kiinnittää Hoblan lukijoiden huomiota siihen, että tytöt voivat pahoin koulussa noin 3x enemmän kuin pojat. Voiskohan vika olla niiden väärässä tavassa käyttää nettiä? Ne vaan kazoo kissavideoita eikä pelaa pelejä. Niin ja seuraa influenssereita ja tuntee izensä tyhmemmix & rumemmix kuin ne. Pojat sensijaan seuraa izeäänkin rumempia ja tyhmempiä pelureita ja huligaaneja, ja sopeutuvat siihen seuraan hyvin. Mutta onhan pojillakin vaikeaa (varsinkin kouluaineissa), keskeyttää haastattelija. Eikä siitä sitten paljon enempää. Muistakaa nyt vain olla kilttejä tuntemillenne koulutytöille, muistuttaa dekaani. Siitähän se lähtee, tasa-arvo, pienillä parannuxilla. Mene ja tee parannus. Ota vuoteesi ja käy. Sinun uskosi on parantanut tyttäresi.
          ellauri077.html on line 36: Kas on Mikki merelle lähtenyt
          ellauri077.html on line 52: Tosta abstraktista olisi voinut arvella että loputon läppä olisi edustanut 9/11 2001 jälkeistä jenkkipatriotismia, mutta ei, se julkaistiin 1998. No olihan kai silloin jo isä Bush onnistuneesti lytännyt Irakin armeijan. Siitähän se sitten lähti etenemään, jenkkien pidäkkeetön keski-Aasian öljykenttien valloitus roistovaltiona muiden joukossa. Kaxoistornien kaatuminen oli samanlainen Mainilan laukaus kuin Hamasin panttivankiselkkaus 23 vuotta myöhemmin.
          ellauri077.html on line 54: Onko Christoffer Bartlett1 oikeassa että tää ei olekaan postmoderni romaani vaan merkkaa paluuta Dickensläisiin suuriin kertomuxiin? Tokkopa. Kyllä Wallu on aika keekoileva, ei tää mikään David Copperfield ole, vaan ihan vaan David Sikiö. Ei se mitenkään tee parastansa että lukija ymmärtäisi mitä se on ajamassa takaa. Aika postmodernia puun takaa tirkistelyä tääkin on, vaikka vähemmän kuin 2 muuta puurtamaani tiiliskiveä, Pynchon ja sen suomalainen coveri. Se on sentään kiva että Risto mätkii leffatuotantoa kunnon petkeleellä, navan alle napsuttelee suurella sukunuijalla kuin vaka vanha Wäinämöinen pani piika pikkaraista.
          ellauri077.html on line 69: Jos tiedot lähettänyt lukija on oikeassa Tävskytti oli aika lyhkönen ja läski. Sen takiako vaiko siitä huolimatta sen fiktiiviset vanhemmat kirjassa on pitkiä? Isä Jim oli hullu haikara jonka kallo levisi keittiön kuistin seinille mikroaaltouunista, joka oli jääkaapista oikealle pakastimen päällä. 65% hampaista eli 20/28 löytyi jälkisiivouxessa. (Oikea prosenttiluku on 71. Wallu ei kai ollut hyvä päässälaskussa. Kaikki 4 laskutapaa äärettömällä antaa vastauxexi ääretön. Vasta potenssi tuottaa uusia äärettömiä. Jos oletetaan valinta-axiooma siis. Tänse kyllä tiesi kun luki Cantoria.)
          ellauri077.html on line 94: Karaistuneet pojat ovat kehittyneet muttei vanhentuneet debyytistä 1927. Vuodesta 1959 lähtien kirjoja on paranneltu kovasti. Kirjoja on alettu kirjoittaa yxinkertaisemmalla tyylillä jotta ne pärjäisivät televisiolle. Kriitikoilla on monia seliltyxiä hahmojen pitkäikäisyydelle, esim että Karaistuneet pojat ovat yxinkertaisen toiveiden täyttymisen, amer. poikaihanteiden ja miehekkyyden ruumillistuma, että niiden arvostettu isä osoittauttuu myöhemmissä teoxissa tunarixi, ja että hyvä visi muka voittaa pahan. (Ahaa! Wallun mysteeri alkaa selvitä!)
          ellauri077.html on line 105: Suosiosta huolimatta Wallu kärsi toistuvista masixista. Tokana vuonna se lähti kesken kaiken kotia, yllättäen perheensä jolla ei ollut mitään aavistusta sen kunnosta. Vaikkei ollut edes sunnuntai. Saatuaan vähän terapiaa ja lääkkeitä se palas opistoon.
          ellauri077.html on line 109: Masisten välillä Wallun opinnot edistyivät mainiosti. Se kirjoitti esseen ‘Richard Taylorin fatalismi ja fyysisen modaliteetin semantiikka' filosofian sivulavina. (Hizi tääkin tulee lähelle mun omaa sivulavia, jossa tutkin samaa modaliteettia peliteorian käsitteistön avulla. Olen varma että mun analyyssi oli parempi.) Se sai siitä Gail Kennedyn muistopalkinnon. Vuonna 2011, lavi julkaistiin nimellä ‘Kohtalo, aika ja kieli: yritelmä vapaasta tahdosta'. Tää mun kyllä pitäs lukea!
          ellauri077.html on line 111: Englannin lavixi se kirjoitti pätkän 'Suuri Ohion autiomaa', joka ilmestyi sittemmin osana sen ekaa romskua, 'Järjestelmän luuta'. Siihen saakka sillä ei ollut ollut kirjallisia pyrkimyxiä, vaan se ajatteli lähteä akateemiselle uralle teit' isän ja äidin astumaan.
          ellauri077.html on line 117: Tammikuun 8. pnä 1987 ollessaan vielä opiskelijana Arizonassa, Wallacelta julkaistiin sen eka romaani, ‘Luuta järjestelmässä’. Se sai sekalaiset arvostelut mutta kriitikot hälähtivät, ja Wallusta tuli kansallinen julkkis. Myöhemmin samana vuonna se pääsi Harvardin yliopiston filosofian tohtoriohjelmaan.
          ellauri077.html on line 129: Lähdettyään Grandada Talosta Wallace muutti Syrakusaan, missä alkoi kirjoittaa 'Loputonta läppää' v. 1991. Se julkaisi 3 novellia: 'Käsin tekemätön kirkko', 'Ainiaan pään yläpuolella', ja 'Järjestystä ja mylläkkää Northamptonissa', samana vuonna. Myöhemmin samana vuonna se liittyi Emerson Collegeen Bostonissa kirjallisuuden assistenttina.
          ellauri077.html on line 147: Cantor on nähtävästi jäänyt vaivaamaan Wallua kuin Jali Kullia. Auton penkin välistä se ezii jallua. Mutta ei löydä, lattialta löytyy ainoastaan mulkkuja. Äälettömästi mulkkuja. Vaikka Jali Kulli on viime aikoina yhdistetty kouluikäisiin tyttöihin, hän vakuuttaa ettei aio enää kouluun. City-lehden haastattelussa Jali Kulli vastaa mm. näin:
          ellauri077.html on line 190: Arska Kinnunen seliti sanan ironia alkuperäistä merkitystä Platonin Sokrateella: ei sano mitä ajattelee, tai ei ajattele mitä sanoo. Ei siihen välttämättä sisälly mitään sarkasmia. Arska sanoo, että ystävien kesken ei tarvita ironiaa. Väärin, mitä siitä tulisi jos ystävälle aina sanoisi mitä ajattelee. Ei se ole kovin ystävällistä. Muttei siinä ole pakko olla kieli poskessa, ei mitään läppä läppä virnuilua siis. Vaan vähän suhteellisuudentajua. Kaikkea ei tarvi sanoa mitä ajattelee. Parempi on kun ajattelee mitä sanoo.
          ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
          ellauri077.html on line 229: Tää ajatus tuli mieleen tässä vaiheessa näitä paasauxia. Mun perusväite on, että apinakööriä ajaa moraalisesti sama kolmikko kuin pikkulintuja, eli EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Silti näitä apinoita on lähes 10 miljardia erilaista! No tää on just fraktaalista. Kun tää ääreist simppeli motiivikolmikko riittävästi kertautuu komplexissa ympäristössä, sekin näyttää monimutkaistuvan rajatta. Muzilti ne on vaan noi kolme: EAT, FUCK, KILL.
          ellauri077.html on line 249: Clara on liian paha pala purtavaxi tässä joten riittäköön tää maininta. Tämän paasauxen aiheen kannalta on "jännintä" miten ennustettavaa on pedofiilisaarnaajien toiminta. Ne toimi kaikki ihan prikulleen samalla tavalla joka vedolla kuin junan vessa. Ja sitvielä jotkut jaxaa jauhaa että apina on joku peliteorian pelaaja joka voi ihan vapaasti valita minkä strategian haluaa. Mutta siinähän se nixi juuri on! Peliteoria just selittää mixi se aina valizee samalla ennustettavalla tavalla: se koittaa valita sitä mitä se kulloinkin haluaa. Ja sitä se ei voi valita mitä se kulloinkin haluaa. Tuskin se tietää sitä edes jälkeenpäin. Tästä Wallu vähän vekuttaakin Läpässä (Barret s. 377).
          ellauri077.html on line 308: Siinä tapapaukauxessa: Onko Wallu Hal vai onko se Jim? Joku Cohen (se on pappi hepreaxi) sanoo että Loputon läppä on tyyliin Künstlerroman, tai “portrait of the artist as a young man.”. Hal Incandenzan tennis olis väliin kipsissä kuten Wallun kirjoittaminen. Barretin Risto myöntää että Loputtomassa läpässä on omaelämäkerrallinen "aspekti", muzen miälestä Hal ei ole Wallu, vaan pikemminkin superman tattoon poika, seuraavaa sukupolvea joka ei osaa muuta tehdä kuin kyynisesti pilkata vanhempien arvoja. Eli Wallu on pikemminkin Jim. Mäkin on samaa mieltä että tennispojat on sukupolven Wallua nuorempia, ja "Jim" ois ehkä Wallun ikänen, ja James size isoisä joka jossain mainitaan. (Onkohan tää mikälie Barret sukua Norjan helluntailiikkeen kuuluisalle supertähdelle joka vaikutti syvällisesti Wilho Pylkkäseen? Ei kai, sen nimi oli Thomas Ball Barratt.)
          ellauri077.html on line 312: Riston ajatusta vastaan sotii see, että Jim ei ole mikään empatiasubjekti tiiliskivessä, se on koko ajan joku paskamainen kolmas persoona, hullu haikara, ja noi pojat on ne minkä silmistä episodit enimmäxeen kazotaan. Risto voisi "argumentoida" että niinpä just, Wallu on niin izeinhonen eze ei haluu edes olla päähenkilö. Vähän haetulta sekin kyllä vaikuttaa.
          ellauri077.html on line 318: Ne riitelee lähinnä siitä onko Wallu metaironinen (siis post-postmodernisti) vai vaan anti-ironinen (jonkinlainen naivisti). Soisin mielelläni että jälkimmäistä. Sentauttahan vastenmieliset miehet oli kivempi lukea kuin tää tiiliskivi, että jäi sellanen tunne että tietää millä puolella rintaa Wallun sydän on. Joo metaironia on kuolleena syntynyt ajatus, two wrongs aint gonna make one right.
          ellauri077.html on line 336: Näistä ahistuneista hepuista oli ainakin osa homoja tai vähintään 2-neuvosia. Oliko Unomuna tapaus pisteessä?
          ellauri077.html on line 395: Immanuel Kant (tuumaa Uppomuna) tekee kuperiskeikan Käytännön järjen kritiikissä, ja rekonstruoi sydän läpättäen, lähtien kategorisen imperatiivin postulaateista, sielun kuolemattomuuden. Ja sielun kuolemattomuudesta (eikä toisinpäin) se johtaa jumalan olemassaolon. No tietysti. Niinhän päin se menee kaikilla uskovaisilla. Pääasia on et mä elän ikuisesti, muu on rekvisiittaa.
          ellauri077.html on line 405: No tietysti, täähän on se EAT! ajatus. Tosinarsistit tuppaa unohtamaan et FUCK! on silti tärkeämpi. Sillähän se jatkuvuus tosiassa hoituu.
          ellauri077.html on line 411: Katolisuus ei kelpaa enää munalle, se tuntuu kyllä kivalta muttei komputoi. Materialismi vielä vähemmän, kerta siinä stoorissa pikku munasta ei jää mitään jäljelle:
          ellauri077.html on line 415: Nojuu tää on just tätä pikku apinan "olen erilainen kuin muut" seliseliä, aika selkee tapaus kärryn valjastamisesta hepan edelle. Mut just samaahan yritti jo Plato lättänenä. Munan ratkaisu kuolemanpelkoon on sama kuin peukun siinä sarjakuvassa jossa se hokee yhä ahdistuneempana: Misä sehdä? Misä sehdä? Misä sehdä? ja ottaa viimeisessä kuvassa kainalosta muovon sanoen: Imen muovoa. Niäh!
          ellauri077.html on line 419: Muna-peukun niähhiä loppuruudussa motivoi se narsistinen ajatus että koko konkkaronkka onkin osa musta izestä tai kääntäen. Tässä kyllä selkeästi kurkistelee toi FUCK! teema henkisestä sepaluxesta. Ja sittenhän ollaankin turvallisesti Darwin sedän linjoilla: geenilinja jatkuu kun muistaa nussia. Telltale sanoja: intimate embrace, wellspring, overflow: halia ja ruiskahdus. Rakkautta ja onnea, ei vetelyyttä, ei nuokkuvia munia.
          ellauri077.html on line 494: Jenkkikirjailijoilla tietty omat lehmät purivat, niille postmodernismi oli jonkinlaista irtiriuhtomista supermiehistä, John Wayneistä ja Kennedyistä ja jenkkilän maailmanlaajuisista vital interesteistä. Mikä liittyi tietysti jenkkimaailmanvallan hitaaseen murenemiseen muun maailman kiriessä kiinni vakoa. Ironia oli sit sitä että näitä asenteita pilkattiin (vaikkei suinkaan niistä luovuttu). You smile so wide it hurts. Yx jenkkifilmien vituttavimpia klisheitä on toi "nauru läpi kyynelten", on hurjan urheata kun ei näytä pahaa mieltä vaan virnuilee esim jollekulle kuolevalle lapselle tms ja valehtelee sille eze paranee. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Siinähän sitä on ironiaa kerraxeen. Sanoo mitä ei tarkoita eikä tarkoita mitä sanoo. Puhasta valehtelua.
          ellauri077.html on line 540: Se jalaton höhlä Marathe ilmeisessti sanoo ihan Sööreniä siteeraten s. 320 (en ole vielä päässyt siihen asti): “your freedom is the freedom-from: no one tells your precious individual U.S.A. selves what they must do." No ei vittu tarvikkaan kenenkään tulla sitä sanomaan. Turpa kiinni vaan jalkapuoli jaarittelija. "How you say: anything is going?" Tää oli E.Saarisen ja sen törkymöykky E. Leporen mielisanonta, nähtävästi Gonzolta. Ne nyt olikin aika persepäitä.
          ellauri077.html on line 548: Toi boredom, tai aatelisten ennui, syntyy siitä ettei sisältöä elämään saa siitä mitä tekee, vaan siitä että kazoo päältä muiden tekemisiä. Sixjust mä ällöön filmejä ja kaiken maailman vitun videoita, emmä haluu kazoo mitä muut siellä ehkä tekevät kuin jossain Strömsöössä, mulle riittää mitä mä ja mun lähimmäiset tekee ize. Ja ne vitun teeveejulkkixet ja tähdet ei todellakan oo mun lähimmäisiä. Mä en vois vähempää niistä välittää. Kirjat on eri asia, koska ne ei pakota etenemään niiden tahdissa, saa pysähtyä ajattelemaan ja ehkä vähän paasaamaan. (Sen takia tää Wallukin vie niin paljon aikaa. Mut mitä vähemmän aikaa elämästä on jälellä, sitä enemmän sitä näyttää liikenevän.)
          ellauri077.html on line 561: Tai voi sen näinkin ajatella: Ironia ei ole klassista logiikkaa vaan intuitionistista, jossa on Jaakkoh-Hintikan tiedon modaliteetti K mukana. Negaatio on joko heikko "en tiedä" tai vahva "tiedän että ei", eikä sellaiset redusoidu, vaan iteroivat loputtomiin. Izereflektiota izereflektion päälle. Narsisti näkee peilistä että se näkee izensä peilistä ja niin edespäin. Its no use Mr. Russell, its turtles all they way down. Mä koitin ottaa mise en abime valokuvaa Posnanin airbnbeen vessassa jossa oli peiliseinät, muttei se oikein onnistunut. Ehkäpä sekin läppä että "niistä ei voi tehdä satiiria ne tekevät sen ize" kuuluu tähän. Jos vizistä koittaa vääntää viziä niin ne lässähtävät molemmat. Tämmöstä pyörittelyä piisaa episteemisten loogikkojen standup-illoissa.
          ellauri077.html on line 563: Six Wallun siirto on sama kuin Lordi Greystoken: paluu viidakkoon, housut pois ja takas liaanista heilumaan. Jane ota kiinni mistä saat. (Siitä tuli Tarzan huuto, vanha läppä joo.) Eli anti-ironiaa kehiin, vilpittömyyttä, aka gooey sentiment. Oireellista että Kierkegaard, toi 1800-luvun alun Nygaard, kuzuu sitä valizemisex. Se on markkinatalouden ja sitä kuvailevan peliteorian avaintermi: hmm, minkähän mä nyt näistä ottasin. Nygaardkin valikoi mitä pyllyä se nipistelisi. Todellisuus on "lahja" ja "tehtävä". Näissä sanoissa on takana toisaalta hurahtaneille rakas ilmaisexi eli anteexi saaminen ja toisaalta ilmaisesta näytteestä seuraava ylhäältäpäin käskytys, sisäistetyn herruuden velkakirja.
          ellauri077.html on line 567: Kaiketi Wallun yx loikka tapahtui siellä Bostonin puolimatkan krouvissa. Ja sit vähän aikaa pikku skip hop and jump jokasena selvänä päivänä. Tää tällanen AA-asenne on kyllä lainattu kirkolta. Heikkotahtosten koiravaljas ja talutin. Toinen oli sit se loikka alas tikapuilta tai pallilta kun se lähti hirteen lepäämään. Ei se nyt mikään digiloikka ollut, eikä kauheen urheekaan. Mut kai siihen sit sattui ihan hirveesti.
          ellauri077.html on line 569: All good fiction “should both...depict the time’s darkness and...illuminate the possibilities for being alive and human in it." On tässä vähän Readers Digest tyylin gooey sentimentiä, mutta hyvällä tahdolla voi tän ehkä niellä.1
          ellauri077.html on line 602: narcissistic, anhedonic culture elements of itself: “If readers simply believe the world is stupid and shallow and mean, then [Bret Easton] Ellis can write a mean shallow stupid novel that becomes a mordant deadpan commentary on the badness of everything”. (Ei ihme että amerikan psyko vähän suutahti.)
          ellauri077.html on line 606: Ennen harrastettiin tota ekfraasia, Nyt on osat kääntyneet nurinpäin ja leffaohjaajat kuvittaa kirjoja. Sit mädät tomaatit ja muut leffatietokannat kuvailee sanallisesti leffoja, jotka kuvailee kuvallisesti kässäreitä, jotka kuvailee kirjallisesti julkimoiden toilailuja valokiilassa. Loputtomasta läpästäkin vois tulla filmi, jossa kuvaillaan kirjaa, joka kuvailee kexittyjä filmejä, jotka kuvailivat mitä ikinä Walluun mieleen juolahti. Se on vaan vähän liian pitkä edes kokoillan filmixi. Ehkä siitä vois tehdä pituudeltaan venyvän minisarjan, tyyliin Käsineidon loputtomat seikkailut.
          ellauri077.html on line 623: Siinä se kai nyt tuli, Loputtoman läpän idis pienessä paketissa rusetti päällä. Ei teevee-juoppoja saa vieroitetuxi näyttämällä lisää teeveehuumetta olipa se vaikka vieroituxesta. Pitää vaan napsauttaa telkka kiinni ja lähettää Lassi ja Leevi ulos leikkimään. Ensixi se marisee mutta vähän ajan kuluttua ne leikkii ulkoleikkejä ihan mielissään.
          ellauri077.html on line 638: Vaik kylmä vähän pidän outona että jalkanuotit olis jotain keskustelua. Simputusta kyllä, joka pitää hereillä, mutta että vuoropuhelua, kun linja kuitenkaan ei ole edes half-duplex tyyppiä. Vituttaako vituttaako, kuuntelen...
          ellauri077.html on line 640: Jos kirjat on vähän vähemmän turruja kuin leffat, se on just se että kirjoja voi lukea myös sieltä täältä, lukuvauhdin ja järjestyxen voi määritellä ize. No harva kyllä lukee sillä lailla kirjoja, ainaskaan lukuromaaneja. Ja voihan filmiäkin kelailla edestakaisin, varsinkin nykyisiä digitaalivideoita aika helposti. Erot pienenevät koko ajan, varsinkin kuin jengi enimmäxeen ostaa äänikirjoja.
          ellauri077.html on line 652: Annan tahtoni ja elämäni klisheitten huomaan. Päivä kerrallaan. Hiljaa hyvä tulee. First things first. Rohkeus on pelkoa joka on rukouxensa lukenut. Muista pyytää apua. Tapahtukoon sinun tahtosi. Kylä se toimii jos sinä toimit. Kehity tai häivy. Pysy kuvioissa. Kiitollinen sydän ei koskaan ryyppää. Risaisissa housuissa sykkii uskollinen sydän. Onhan se vähän noloa.
          ellauri077.html on line 685: AA-ryhmien toimintaperiaatetta ei juuri ole uudistettu, mikä osaltaan selittää että kahden tunnin kokoustyyppi ei enää innosta nuorempaa sukupolvea (lähde?)
          ellauri077.html on line 703: Hetkinen hetkinen, tästä puuttu tonni! Tässähän on vasta 6 askelta? Ai tää onkin APAn tiivistelmä. The following are the original twelve steps as published by Alcoholics Anonymous:
          ellauri077.html on line 740: Vähän epäselväxi jää kenen lupauxia nää ovat. Voiko pulde luvata et sen rahahuolet katoaa (§10), tai eze havaizee yhtäkkiä jotain jumalan assisteja (§12). No siinähän se jekku onkin: lupaa izellesi niin se tapahtuu. Kolkuttavalle avataan, tai siis ainakin siltä alkaa vaikuttaa. Sinapinsiemen uskoa tekee ihmeitä, siirtää vuoria. Plasebovaikutus on mahtava. Jos sellaiseen on taipumusta uskoa. Lähes puolella porukoista on.
          ellauri077.html on line 752: Tyyneysrukousta on käytetty paljon muun muassa AA-liikkeessä 1930-luvulta lähtien. Tyyneysrukousta voidaan pitää ajatukseltaan hyvin stoalaisena. Marcus Aurelius says to wake up in the morning and tell yourself: “Today I will encounter people who will be meddling, ungrateful, arrogant, dishonest, jealous and surly” (2:1). Malaleches, en una palabra, como dice Paloma en la pelicula un poco pedophilica Des gens bien.
          ellauri077.html on line 754: Karl Paul Reinhold Niebuhr (21. kesäkuuta 1892 – 1. kesäkuuta 1971) oli amerikkalainen reformoitu teologi, eettikko, politiikan ja julkisten asioiden kommentaattori ja professori Unionin teologisessa seminaarissa yli 30 vuoden ajan. Niebuhr oli yksi Amerikan johtavista julkisista intellektuelleista useiden vuosikymmenien ajan 1900-luvulla, ja hän sai Presidential Medal of Freedom -mitalin vuonna 1964. Julkinen teologi, hän kirjoitti ja puhui usein uskonnon, politiikan ja julkisen politiikan risteyksestä vaikutusvaltaisimpiensa kanssa. Kirjat, mukaan lukien Moral Man and Immoral Society ja The Nature and Destiny of Man olivat hipi hienoja. Niebuhr nimesi vuosien 1938–40 Gifford Lectures (maailman maineikkain teologian luentosarja) "Ihmisen luonto ja kohtalo". Julkaistun osan 1 sivulla 1 hän kirjoitti: "Ihminen on aina ollut hänen oma vaikein ongelmansa. Mixi hän ajattelee aina vain izeään?" Sivulle 2 mennessä hän pohti "ihmishistorian tunnustettuja pahoja", "kysymystä ihmiselämän arvosta" ja "onko elämä elämisen arvoista". Positiivisesti Niebuhrin työn suuri mittakaava tarkoitti, että hän saattoi temmata mukaan melkein kenetkä tahansa. Kukapa ei olisi ihmetellyt pahuuden ongelmaa tai ihmiselämän arvoa? (Scribner's oli riittävän vakuuttunut The Nature and Destiny of Manin vetoomuksesta julkaista kaksiosainen, massamarkkinoille tarkoitettu pokkaripainos vuonna 1963. Modern Library luokitteli sen 1900-luvun 20 parhaan tietokirjan joukkoon.) Niebuhrin realismi syveni vuoden 1945 jälkeen ja sai hänet tukemaan amerikkalaisia ​​pyrkimyksiä kohdata neuvostokommunismi kaikkialla maailmassa. Voimakas puhuja, hän oli yksi 1940- ja 1950-lukujen vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista julkisissa asioissa. Akateemikoiden lisäksi aktivistit, kuten Myles Horton ja Martin Luther King Jr, sekä lukuisat poliitikot ovat myös maininneet hänen vaikutuksensa heidän ajatteluunsa, mukaan lukien Hillary Clinton, Hubert Humphrey ja Dean Acheson. sekä presidentit Barack Obama ja Jimmy Carter. Niebuhr on vaikuttanut myös kristilliseen oikeistoon Yhdysvalloissa. Institute on Religion and Democracy, konservatiivinen ajatushautomo, joka perustettiin vuonna 1981, on omaksunut Niebuhrin kristillisen realismin käsitteen sosiaalisissa ja poliittisissa lähestymistavoissaan.
          ellauri077.html on line 760: Niebuhr ei aina ollut samaa mieltä veljensä kanssa. Amerikan interventiosta Japanin imperialismia vastaan ​​ja laajemmin kristittyjen osallistumisesta politiikkaan. H. Richard väitti "Emme jaxa tehdä mitään", mutta Reinhold vastasi: "Eikö meidän tarvitse tehdä mitään?" Reinholdista tuli varhainen, äänekäs Yhdysvaltain osallistumisen puolestapuhuja toiseen maailmansotaan. Molemmat veljet olivat aikanaan tärkeitä hahmoja amerikkalaisen protestantismin uusortodoksisessa teologisessa koulukunnassa. Hänen teologiansa (yhdessä hänen Yalen kollegansa Hans Wilhelm Frein teologian kanssa) on ollut yksi postliberaalisen teologian päälähteistä, jota joskus kutsutaan "Yalen koulukunnaksi". Hän vaikutti sellaisiin mitättömämpiin hahmoihin kuin James Gustafson, Stanley Hauerwas ja Gordon Kaufman. Pojat toivat synnin takas teologian keskiöön. Niebuhrin veli H. Richard Niebuhr karikatuuristi tunnetusti lauseessa: "Jumala ilman vihaa toi ihmiset ilman syntiä valtakuntaan ilman tuomiota Kristuksen ilman ristiä palvelemalla. ” Reinhold yhtyi veljensä kanssa halveksimaan tätä löyhkeää evankeliumia, erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan kauhujen valossa. Pääasia oli kuitenkin hänen rikas ironian tajunsa, joka selvisi erityisesti teoksessa The Irony of American History (1952). Juuri kun Yhdysvallat siveli itseään vanhurskaudessa eeppiseen taisteluun jumalatonta kommunismia vastaan, Niebuhr varoitti, kuinka helposti Amerikan hyveistä voi tulla paheita, kuinka usein kansakunta julisti rikan toisen silmissä jättäen huomioimatta lankun omassaan. Parhaat suunnitelmat tosiaankin johtivat katastrofiin.
          ellauri077.html on line 772: Nää on tylsähköjä yhdistyssääntöjä. Ne muistuttavat kuitenkin tosi paljon Wilho Pylkkäsen helluntaiystävien periaatteita: ei perusteta mitään kirkkoa. Kuka tahansa voi valvoa Varattomien veljien ja Telttarahastoa. Esim Olavi.
          ellauri077.html on line 774: The program appears to be helpful for a subset of alcoholics. Alcoholics Anonymous appears to be about as effective as other support groups recommending abstinence from alcohol and other drugs of abuse. Vähän alle puolet saa helpotusta vaivaansa. Ne joilla on se sinapinsiemen taskussa.
          ellauri077.html on line 777: Wallu on siunaavinaan AA-kerhon meininkejä leipätextissä, mutta alaviitteistä käy selväxi eze (eli sen James-inkarnaatio) izeasiassa inhos niitä, halvexi ja kesti niitä vaan pari kuukautta ennenkun lähti litomaan.
          ellauri077.html on line 854: Holokaustista täpärästi selvinneillä jutkuilla on pussissaan karkeita likaisia vehnäjauhoja. Kv rikostuomioistuin avaa tutkinnan Palestiinassa tapahtuvista sotarikoxista. Israel ja USA ärähtävät: mitäs peliä tämä nyt on. Israel ei edes kuulu Rooman sopimuxeen, sillä on oma sopimus Jahwen kaa. Filistealaisten maat ja päät on luvattu sille. Toiseksi väkirikkain jutkuvaltio USA säestää kuin pussi puolikarkeita vehnäjauhoja: niin saakeli!
          ellauri078.html on line 67: Wallu piirsi kallellaan olevia kahdexikkoja bylsimiensä naisten selkäpiihin. Sanskritixi ääretön on ananta. Loputon. Mitähän on läppä sanskritixi.
          ellauri078.html on line 72: Anulation etymologia: persereikä. Renkaanmuotoinen anatominen rakenne. Anulus on pieni anus. Turha piileskellä kaapissa Wallu sut on nähty.
          ellauri078.html on line 132: I could not see to see - voinut nähdä nähdäxeni -
          ellauri078.html on line 219: Watts kuului isänsä lailla nonkonformisteihin, jotka eivät hyväksyneet valtiokirkon kirkkokäsikirjaa. Isä oli pojan syntyessä vankilassa uskonsa tähden. Isaac Watts valmistui vapaakirkon papiksi ja tuli lontoolaisen Mark Lanen vapaaseurakunnan palvelukseen. Jo opiskeluaikana, parinkymmenen ikäisenä, Isaac Watts sepitti noin 200 virttä. Kun katson ristin ihmettä on yksi niistä.
          ellauri078.html on line 221: Yksi virren raamatullisista lähtökohdista on Gal. 6:14: "Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." Virren englantilainen sävelmä on vuoden 1780 tienoilta. Monet englantilaiset virsisävelmät, joita vanhastaan on kutsuttu nimellä anthem, ovat juhlavia, melodisia ja kolmijakoisia – niin tämäkin. Sävelmän sovitti kirkolliseen käyttöön 1790 Edward Miller (k. 1807).
          ellauri078.html on line 225: Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
          ellauri078.html on line 232: Orin nahkamunineen on niin narsistinen että saa erektion kazellessaan izeään videolta omasta potkusta. Joelle parka, muka Kaikkien Aikojen Kaunein Tyttö, jää etäisexi kakkosexi. Se on jonkinlainen Wallun äidin kopio. Se on kaunis vaan jotta se kelpaisi Orinin trofeexi. Joellen poissaollessa Orin panee sairaalassa ei vähempää kuin neljää hoizua tai fysioterapeuttia. Se että surullinen haikara panee sillä aikaa Joellea ei haittaa koska haikarakin on yx Wallun avataareista. Ize asiassa Joellekin on.
          ellauri078.html on line 235: Wallun äiti kävi Mt Holyokea kuten Emily Dickinson. Sen hukin aihetta ei löytymyt kuolinilmoituxesta eikä Holyoken sivuilta. Se ei ollut Holyoken kuuluisa alumni. Se kuoli rakkaittensa ympäröimänä. Lähti Wallun seuraxi. Wallun naisviha narsismi ja lievä psykopatia lyö läpi elvixenmunanpituisesta alaviitteestä 110. Kaikki Emilyn runot ei olleet jenkkivirsimitassa, pussiin oli pujahtanut jokunen trokeinen.
          ellauri078.html on line 244: Lyttäävän naiskuvan ylläpidossa on tehokkaampia vaan naisten rakastamat mainoxet ja tv-saippuat, ja niitähän ne tahtoo ite kazoa, eikä niitä suin surminkaan voi lopettaa kun koko avoin yhteiskuntamme perustuu just viihteeseen ja mainontaan. Mikä oli todistettava, eli antaa pornon jatkua jotta meille miehillekin riittää sillä aikaa tekemistä. Penkkiurheilua golffia ja runkkukuvia.
          ellauri078.html on line 277: He kindly stopped for me – se ystävällisesti pysähtyi mun kohdalle
          ellauri078.html on line 296: We paused before a House that seemed Me pysähdyttiin talon eteen
          ellauri078.html on line 302: Feels shorter than the Day tuntuu vähemmältä kuin päivältä
          ellauri078.html on line 319: And pranks the Northern star Ja pohjantähden juoni.
          ellauri079.html on line 35: Slapstickia on käytetty esimerkiksi vanhoissa mykkäfilmikomedioissa ja nykyään varsinkin erilaisissa piirretyissä, joissa ruumiillista kipua ei oikeastaan esiinny. Piirretyissä esimerkiksi jotakuta kaavamaisen typerää sivuhahmoa lyödään vaikkapa nyrkillä kasvoihin, ja hetken päästä hahmo nousee typertynyt ilme naamallaan ylös. Pään ympärillä leijailee vain tähtiä ja siihen ilmestyy iso kuhmu. Kaxiulotteisiin henkilöihin ei mahdu kipua. Tästähän oli se yxi vanha romaani? Naiset oli viivoja ja miehet monikulmioita.
          ellauri079.html on line 39: Joskus humoristisuutta tavoitellaan saman asian toistolla; tälloin vaikkapa alasin putoaa juuri nyrkistä saaneen hahmon päähän. Tunnettuja slapstick-tyyppisiä piirroshahmoja ovat esimerkiksi Kelju K. Kojootti ja Maantiekiitäjä sekä Tipi ja Sylvesteri, joiden sarjoissa on perusajatuksena petoeläimen pyrkimys jahdata lintua. KILL! KILL! EAT! EAT! (Lastenohjelmasta jää pois FUCK! FUCK! se ei niitä vielä kiinnosta, luulevat vaan että iskä ja äiskä tappelee, muttei yhtä hauskasti kuin Tipi ja Sylvesteri. Kuulostaa kuin niihin sattuisi.)
          ellauri079.html on line 54: Merimies "Porsas" Bodine on kexitty henkilö joka esiintyy monissa Tuomas Nipistyxen novelleissa. Bodine ilmestyy Veehen (1963), ja toistuu Painovoiman sateenkaaressa (1973). Bodine-nimisiä hahmoja esiintyy myös Masonissa ja Dixonissa (1997) ja Vastoin päiväässä (2006). Hän esiintyy myös lyhyessä tarinassa "Alanko-maat" (1960, 1984). Luonne nimeltä "Puskuri-vaza Bodine", luultavasti "Porsaan" esi-isä, esiintyy määrimiehenä Masonissa ja Dixonissa. Ekaxi kehitetty Veehen päähenkilön Benny Maallisen sivuvaunuxi ja koomisexi kelmuxi, Bodine ilmestyy uudestaan (ca 10 vuotta aiemmaxi sijoitettuna) Painovoiman sateenkaaressa. Vielä 1 merenkyntäjä Bodine, jota sanotaan vaan "O.I.C" (komentava upseeri), tekee kameoesiintymisen Vastoin päiväässä, taas ilman sen kummempaa selvää tarkoitusta kuin ollaxeen intertextuaalinen sisäpiirin läppä.
          ellauri079.html on line 63: Sarja alkaa Jed Klampetilla, köyhtynyt ja leskeytynyt mäkitupalainen joka asuu öljyrikkaan suon laidalla tyttärineen ja anoppeineen, löytää öljyä ampuessaan kaniinia. OK Öljy-Yhtiön vakooja tajuaa miten iso öljykenttä on, ja yhtiö maxaa sille (Jedille, ylläri) omaisuuden oikeudesta porata sen mailla. Patriarkka Jedin serkku Helmi Bodine tökkii sitä muuttamaan Kaliforniaan kuultuaan että sen vaatimaton tontti voisi tuottaa $25 miljuunaa (sama kuin $211 miljuunaa vuonna 2019), ja painostaa sitä ottamaan poikansa Jethron mukaan. Perhe muuttaa kartanoon varakkaille Beverlyn mäkiseudulle Kaliforniaan, Jedin pankkiirin, Milburn Drysdalen ja sen vaimon Margaretin naapuriin. Margaretilla on nolla kärsivällisyys mäkitupalaisiin nähden.
          ellauri079.html on line 65: Klampetit tuovat moraalisen, sivistymättömän ja minimalistisen elämäntyylin pullistelevaan, toisinaan (LOL, PC) izepakkomielteiseen ja pinnalliseen yhteisöön. Kazimielisyydet ja kulttuuriset väärinkäsityxet ovat tämän tilannekomedian huumoria. Juonissa on usein kyse Drysdalen ulkomaalaisissa yrityxissä pitää Klampettien rahat pankissaan, ja sen vaimon ponnistuxista vapauttaa naapurusto "noista mäkitupalaisista". Perheen jaxottaiset yrityxet palata vuorille lähtee usein liikkeelle Mummin haistaessa loukkauxia "kaupunkiväeltä".
          ellauri079.html on line 69: Vaikka hänellä on vähän muodollista koulutusta ja hän on täysin naiivi maailmasta ulkopuolella aluetta jossa hän elää, Jed Klampetilla on koko joukko moukanjärkeä. 11.ssa episodissa hän paljastuu Mummin tyttären leskexi, Rose Ellenin, vaikka on vain 6v nuorempi kuin Mummi. Hän on Luke Klampetin ja sen vaimon poika, ja sillä on sisko nimeltä Myrtti. Jed on hyvänhkainen mies ja perheen pää. Iso öljylammikko sen omistamassa suossa oli sen rääsyistä rikkauxiin -matkan alku Beverlyn mäkiseudulle. Hän on tavallisesti heteromies Mummin ja Jethron ilveille. Hänen hokemansa on "Noo, koira vieköön!" Sama hokema kuin Sokrateella siis: νὴ τὸν κύνα (ne ton kyna), Phaedo 98e; Cratylus 411b; Phaedrus 228b; Gorgias 461b, 466c. The meaning is obscure but it may be equivalent to 'by gosh' and 'by golly' in English; ways to say 'by God!' without using the name in vain. Jed oli 1/3 hahmosta jotka esiintyivät sarjan kaikissa 274 episodissa. Aika monta koirahokemaa saatiin kuulla siis.
          ellauri079.html on line 85: Jethro mainitaan Läpän loputtoman pitkässä alanootissa 110 s. 998. Se on Jedin serkun Helmi Bodinen poika (vaikka se sanoo Jediä "Roope-sedäxi"). Helmin äiti ja Jedin isä olivat sisaruxia. Hän ajaa Klampetin perheen niiden uuteen kotiin Kaliforniassa ja jää niiden luoxe jatkamaan kasvatustaan. Muut kerskailevat Jethron "kuudennen luokan koulutuxella", mutta hän on tietämätön lähes jokaisesta nykyaikaisen Kalifornian elämän aspektista. Yhdessä episodissa se päättää mennä opistoon. Se ilmoittautuu myöhään lukukaudella paikalliseen sihteeriopistoon ja "ansaizee" diploominsa päivän lopussa koska on niin häirikkö. Ihan niinkun Donald Trump. Tää oli ironinen sisäpiirin vizi: – oikeasti Jethrolla oli kandintutkinto liiketaloudessa, sivuaineena filosofia, Santa Claran yliopistosta. (Missäs tässä oli se ironia? Se livahti nyt ihan ohize.)
          ellauri079.html on line 99: Jane Hathaway, jota Klampetit sanoo Jane-neidixi, on Drysdalen lojaali, korkeakoulutettu ja tehokas sihteerikkö. Vaikka se haluttomasti toteuttaa hänen toiveensa, se pitää aidosti perheestä ja koittaa suojella niitä pomonsa ahneudelta. Neiti saa usein "pelastaa" Drysdalen sen omilta juonilta, saamatta paljon tai yhtään kiitosta ponnistuxistaan. (Tämmöisiä hahmoja oli paljon Silta-sarjassa. Ainoastaan päähenkilöt sai tehdä mitä huvitti.) Klampetit pitää sitä perheenjäsenenä niinkuin kotiapulaista; jopa Mummi, joka vähiten viihtyy Kaliforniassa, pitää siitä suuresti. Jane on vähän ihastunut Jethroon lähes koko sarjan ajan. Vuonna 1999, TV Guide rankkasi Janen numerolle 38 luettelossa "50 kaikkien aikojen TV-hahmoa". Mikähän sen sijoitus olis nyt? Nyt on tunnetumpi Amy Hathaway. Anne Hathaway oli nuoren Bill Shakespearen 8v vanhempi MILF-puoliso. Bill oli tempassut sen paxuxi. Se eli kuitenkin 8v kauemmin kuin Bill. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Mäkitupalaisista se oli sitten Jethro.
          ellauri079.html on line 103: Milburn Drysdalen vaimo Margaret on siniverinen bostonilainen joka johtaa perheensä takaisin Mayflowerille (ei, ne eivät purjehdi sillä takas britteihin kuitenkaan), ja sillä on silminnähtävä ällötys "maalaisia" ja "hirveitä" mäkitupalaisia kohtaan, erit. Mummia, jonka kanssa sillä on tuon tuostakin "nokkapokkaa".
          ellauri079.html on line 133: Saatuani väitöskirjan valmiixi mä sain tarjouxen professorin viransijaisuudesta Amherstissa, tai siis Barbara Partee tarjosi. Se jotenkin tykkäsi musta, en tiedä mix. Sen mies oli Emmon Bach, jolla oli silläkin paha depressio. Niillä oli vanerinen kesämökki jossain puskassa, jonne ne kuzui mut ja Alice Ter Meulenin kerran lomaselle. Mulla on vieläkin näkömuisto sieltä, joku vaapsahainen istumassa vanerilla keskellä pusikkoa. Seija kieltäytyi lähtemästä Amherstiin lehmien ja nenäkkäiden amerikkalaisten ihmeteltäväxi. Ei se muakaan napannut, joten me tultiin kolmisteen Johnin kanssa Merimiehenkadulle, ja mä menin jakamaan lehtiä Ullanlinnan ja Kaivopuiston rikkaille. Sellasilla isopyöräisillä maitokärryillä.
          ellauri079.html on line 161: Nyt on siis päästy filmin 'Loputon läppä' kvestin huipennuxeen, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Se menee näin:
          ellauri079.html on line 163: Joku opetti että temppelit on vaan kiihkoilijoille, sanoo Wallu ja tarkoittaa että ei. Ne sopii myös rebublikaaneille. Vallan temppeleitä tarvitaan jotta rupusakit valizee sopivimmat huumeet. Miten te sanoittekaan, kysyy feikkikanukki, Anything is going? No ei rebublikaaneista. Ne sanoo going going gone, myyty silinteripäiselle vanhalle Ankalle joka tarjos eniten ja maxoi vähiten.
          ellauri079.html on line 171: Typerää tietokonepeliä Eskatonia ("maailmanloppu") pelaa enimmäxeen poikia. Vapaata levytilaa vähintään 40MB. Iso kone, 256K kuten luki Seppo Koskenniemen reikäkortissa. Walluparka ei ollut mikään tietokonehai.
          ellauri079.html on line 180: Alanootti 123 on pelkkää teinipoikamaista pöyhistelyä. Ei se väliarvo ole mikään keskiarvo. Sitäpaizi lähtöoletuxet on alkaa päälle älyttömiä, ei pelaajien pelisuoritusten joukko ole jatkuva, se on äärellinen joukko arvoja, jotka voi heitellä ihan vapaasti. Eli meillä ei ole mitään jatkuvaa saati derivoituvaa äffää annettuna. Tää nootti on yxinkertaisesti vaan paskaa, typerää sumutusta, sori "Wall-e". Mutta oireellista on että "Wall-e" kiskoo tässä mukaan peliteoriaa. Se on talousliberaalien mieluisin lyömäase.
          ellauri079.html on line 189: Löysin divarista Platonin koottujen multa puuttuneet osat 6-7, joissa on apokryfistä sälää Platonin liepeiltä. Niistä on suurin osa Platonin muka kirjoittamia kirjeitä. Vähän sellasia paavalimaisia paimenkirjeitä tyrannikamuille.
          ellauri079.html on line 201: Dionysios näyttää ikävästi plagioineen filosofeja mainizematta lähteitä. Se on rumaa, ja epistä. Mut mitä väliä: Kaikista tähänastisista ja tulevista kirjoittajista, jotka väittävät tuntevansa ne asiat joita minä vakavassa mielessä tutkin ja esittävät ne joko minulta tai muilta kuulevinaan tai ize löytäminään, voin sanoa tämän verran: minun mielestäni he eivät voi ymmärtää asiasta yhtään mitään. Tää juttu on näät mystistä, sitä ei voikaan kirjoittaa, se täytyy vaan ize tajuta niinkuin mä. Ei riitä nimi, määritelmä, kuva eikä sanallinen tieto, pitää vaan välähdyxenomaisesti tajuta. Ja se ei onnistukaan joka iikalle, pitää olla lahjoja. Ja niitä pitää tuoda mulle tunnin alussa. Mun luennot on aika kalliita.
          ellauri079.html on line 208: Wallu kexii iskälle alaviittessä 24 ei vähempää kuin 77 itemin filmografian.
          ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
          ellauri079.html on line 257: Two Theories of Morality. James D. Wallace - 1981 - Noûs 15 (1):76-80. Tääkin on kirja-arvostelu jonkun Stuart Hampshiren tännimisestä kirjasta 1977. James toteaa Hampshireä vastaan, että utilitarismin houkutus on hyvän dimensioiden vinous: kaikella on hintansa, ja sixi on mahdollista laskea tekojen painotettu keskiarvo ja valita niistä paras, kuten peleissä. Isoäidinkin voi myödä kunhan hinta on kohallaan. Tää on nyt nähty esim Ruozissa koronaepidemian hoidossa. Spinozalla sitävastoin näyttäis olevan pää oikealla paikalla, jos Hampshire on ymmärtänyt kunnolla:
          ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)
          ellauri079.html on line 324: Tässä ei nyt kerkiä kertoa pitkästi miten Plaatto asiasta selviää, riittäköön lyhyt summary. Ensin se kazoo miten oik.mukaisuus toimii valtiossa, ja sitten vasta sielussa. Juttu on se ikivanha rebublikaaninen tarina ihmisruumiin osista ja erittäin tärkeästä mahalaukusta. Eli syntyy työnjakoa, ja porukka jakautuu luonnostaan farmareihin ja käsityöläisiin, mutta sit tarvitaan myös näitä mahalaukkuja, suolia ja perseitä, ja niiden turvaxi armeija ja johtoon filosofikuningas. Tää on taloudellsta, väittää Plaatto, muuta perustelua ei anneta. Eliskä toi sääntö ‘yxi henkilö - yxi jopi’ (R. 370a–c; 423d). Ei vitussa, sanoo uusliberaali, paljon parempi tää järjestys missä huipulla on vähän ihmisiä ei mitään jopia, ja pohjalla vitusti ihmisiä jokaisella kolme neljä jopia.
          ellauri079.html on line 330: Vähän myöhemmin Oregonissa joku heppu tuli ex-tyttöystävän synttäreille asuntovaunuun pyssyn kaa ja ammuttuaan kaikki 10 juhlijaa ampui izensä. Puttepossun nimipäivillä oli kaikilla niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana.
          ellauri080.html on line 44: Teofrastos jatkoi Aristoteleen työtä omilla filosofisilla ja empiirisillä tutkimuksillaan. Hänen kirjallinen tuotantonsa oli hyvin laaja, isompi kuin Arilla, mutta siitä on säilynyt vain vähän. Kai ne oli sitten aika tylsiä. Teofrastosta pidetään muun muassa kasvitieteen isänä. Se oli Kreikan Anto Leikola. Luultavasti se oli liian arkinen, TLDR tyyppinen.
          ellauri080.html on line 71: Lähde. Aika outo ajatus että flegmaatikko on tunneapina, mutta onhan etanallakin tietty tuntosarvet. Ideaaliammatteja melankolikolle ovat professori ja tekninen kirjoittaja. Moikka Pynchonin Tomppa!
          ellauri080.html on line 102: Antiikissa apinoita oli neljänlaisia: vereviä, sapekkaita, limaisia ja mustasappisia. Amerikassa niitä on erään lähteen mukaan viittä sorttia: rohkeita, tunnollisia, seurallisia, mukavia ja tyyniä. Tai toiste päin sanottuna: arkoja, hössöjä, mähiä, äreitä ja hermoja. Vaikka nää piirteet on muka tiristetty ulos kyselyistä faktorianalyysillä, ei silti yllätä, nää on jenkkien tavallisia meemejä. No kyselythän perustuu niinku Theofrastoxen luonteet niissä käytettyihin sanoihin.
          ellauri080.html on line 104: 4:5 ei mee 1:1. Miten nää sit menee? Sangviinikot on rohkeita, koleerikot äreitä, melankoliset mähiä, flegmaatikot tyyniä. No sit yli jäis toi tunnollinen/hössö piirre. Onxe sit vaan uusi? Onko se sama kun Riemastuxen anaalis-obsessiivinen/retentiivinen tai neuroottinen? Ei tunnollisuus kyl liity selkeesti kehenkään, ellei fleguihin. Mut niitä on kai löperöjäkin, niinku joku Oblomov. Onx tää piirre 5 oikeesti joku modernin työelämän artefakti? Miten jaetan vastakkaiset piirteet muille tyypeille: jos melankoliset on konstitutionaalisesti mähiä, onx kaikki muut sit seurallisia? Vai voix ne olla kumpaa vaan, ikäänkun rändöminä? Tää jää nyt vähän auki.
          ellauri080.html on line 106: Neuroottinen on nurja puoli positivistista, eli pessimisti siis, sellainen joka pelkää kaikkea ja häslää koko ajan, siis tyypillinen nainen. Mixkähän noi tomppelit jätti sen tälleen nurinpäin, kun kaikki muut piirteet on reippaan amerikkalaisen tunnuspiirteitä? Halusko ne ajaa naiset joukolla yhteen nurkkaan sillä, noinniinku villin lännen karjatilan meiningillä?
          ellauri080.html on line 108: Wikipedian mukaan Hippokrateen 4 tyyppiä hoituis 2 jenkkipiirteellä: verevä ois seurallinen tyyni, flegmaattinen mähä tyyni, koleerinen seurallinen hermo ja melankolinen mähä hermo. Siis van 2 piirrettä 5:stä käytössä, rohkeus/arkuus, tunnollisuus/hössöys ja mukavuus/äreys jäis ylize. Ei tunnu uskottavalta.
          ellauri080.html on line 415: Varsingin toi viimeinen kohta on kamalan kavaltava ja kavaltavan kamala. Jenkkiposetiivi särähtää. Kiltit Muumi- ja Rölli-peikot vilistävät piiloon kiven alle ja vetävät keltikankaan päänsä ylize.
          ellauri080.html on line 424: Ehkä se oli vaan vähän yxinkertainen? (Mun arvaus. No sori, jatkakaa.)
          ellauri080.html on line 425: Häiskä jatkaa vähän hälyttävän oloisesti:
          ellauri080.html on line 443: Hei tän naaras- ja koiraspuolisen jingjang höpötyxen ottaminen tähän mukaan on kyllä aika toxista. Tottahan se on että naaraissa on se kiinnostava sisätila jota ulospäintörröttävät koiraat koittaa päästä mittelöimään, mut silti hei, jotain rajaa.
          ellauri080.html on line 453: Kirjainlyhenteistä voi suunnilleen arvata mistä tässä on kymysys: E/I on extra/introvertti, N/S on varmaan intuition/sensation, T/F thinking/feeling ja P/J on varmaan perception/judgment. Eli tollanen neljän binäärimuuttujan taulukointi. Ensinäkemältä jo heti vaikuttaa et tässon ladattu vähän liian paljon tollasten aivokuorifunktioiden niskoille, kyllä matelijanaivotkin pitäis ottaa mukaan yhtälöön. Tai ehkä liskoaivot tule mukaan tolla T/F axelilla. Kai sit aina toinen niistä on introverttiä ja toinen extroverttiä, arvatenkin noi ekat on intro ja tokat kirjaimet on extro. El super-intro on INTP ja super-extro on ESFJ. Abstract minded system analysts vastaan concerned and supportive people persons. Joo mä nään mihin tässä ollaan menossa. Voi helvetti. Vanhaa patriarkaalista toxista sovinistipaskaa isoilla kirjaimilla kirjoitettuna.
          ellauri080.html on line 510: Nähtävästi tää ajaa takaa jotain niinko induktio vastaan deduktio erottelua, vaikka on vaikea nähdä mitä tekemistä sillä on noitten alkukirjainten kanssa.
          ellauri080.html on line 626: 2000-luvulla on 1900-luvun pienen notkahduxen jälkeen palattu 2 kerroxen väen järjestelmään. Notkahdus johtui vaan siitä, että teollisuustalous vaati paljon urbaanisti koulutettuja työläisiä, jotka vielä ymmärsivät järjestäytyä. Kaikki tää on nyt mennyttä. Työläisiä ei enää tarvita, kun tehtaat toimii roboteilla, keskikoulutettuja ei tarvita koska tekoäly hoitaa paperi- ja kynäntyöntöhommat. Ize asiassa rikkaat ei tarvi köyhiä enää paljon mihinkään, mitä nyt partureixi tarjoilijoixi sisäköixi vessanpesijöixi ja polkupyöräläheteixi. Ja ne hölmöt ei järjestäydy, tai ei saa. Ne on yrittäjiä. Turha yrittääkään muuta.
          ellauri080.html on line 636: 9 Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdishtuksheen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos.
          ellauri080.html on line 638: 11 joka sanoi: "Kirjoita kirjaan (grapson eis biblion), mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan."
          ellauri080.html on line 643: 16 Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa.
          ellauri080.html on line 644: 17 Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni (sen missä oli tähtiä) sanoen: "Älä leiki kuollutta! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,
          ellauri080.html on line 646: 19 Kirjoita siis (grapson oun), mitä olet nähnyt ja mikä nyt on ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
          ellauri080.html on line 647: 20 Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä (eli otava) ovat niiden seitsemän seurakunnan tiedottajat, ja ne seitsemän lampunjalkaa (eli menorah) ovat ne seitsemän seurakuntaa.
          ellauri080.html on line 649: Aika lyhytnäköistä. Nyt niitä seurakuntia on miljoonia. No se ei olisi niin selkeää eikä yhtä helppo selittää.) 7 tähteä Otavassa, 7 poikaa Jukolassa, 7 päivää viikossa, 28 päivää mensixessä (52 x 7 = 28 * 13 = 364). Ei mene ihan kaukoputkeen nää laskelmat. Se harmitti jo muinaisia sumereja.
          ellauri080.html on line 651: Kuun kiertoaikaa Maan ympäri kutsutaan kuukaudeksi. Kuun kiertoaikaa ympäröivään tähtiavaruuteen verrattuna kutsutaan sideeriseksi kuukaudeksi. Sen pituus on 27 vuorokautta 7 tuntia 43 minuuttia. Kuun vaiheisiin liittyvää, esimerkiksi kahden täydenkuun välistä aikaa kutsutaan synodiseksi kuukaudeksi. Sen pituus on 29 vuorokautta 12 tuntia 44 minuuttia. Näiden kuukausien pituuksien ero johtuu siitä, että Maa kiertää Aurinkoa.
          ellauri080.html on line 653: Maan kiertoliike Auringon ympäri on hyvin säännöllistä, paljon säännöllisempää kuin Maan pyöriminen akselinsa ympäri. Kiertoliikettä voi kuitenkin mitata eri tavoin ja siksi tähtitieteessä määritellään muutamia erilaisia vuosia, muun muassa seuraavat:
          ellauri080.html on line 655: Sideerinen vuosi kestää noin 365,2564 vuorokautta. Se on Maan todellinen kiertoaika siinä mielessä, että sen kuluttua Maa on uudelleen samassa suunnassa Auringosta inertiaalikoordinaatiston ja kaukaisten tähtien suhteen.
          ellauri080.html on line 659: Trooppinen vuosi kestää noin 365,2422 vuorokautta. Sen kuluttua Maan akseli on uudelleen samassa asennossa Aurinkoon nähden. Trooppinen vuosi on hiukan sideeristä vuotta lyhyempi, koska akseli kiertyy prekession myötä.
          ellauri080.html on line 670: Texasilaisasuisella AA-todistajalla oli, Gately näki kun istui lähellä, isossa etuhampaassa räätälin kuluma. Mikä se nyt on? Onko se niikö Vääxyssä oleva Suutarin kuluma? Josta tuli äkäinen suutari huutamaan kun meinattiin parkkeerata sen verstaan eteen, matkalla syömään vastapäiseen kanavaravintolaan. SUUTARIN KULUMA. Vääksyn savolainen suutari Putte Kainulainen korjaa kengän.
          ellauri080.html on line 689: Se vähä mitä netistä löytyy viittaa siihen että lievästi autistiset ADHD tyypit on taipuvaisia ryyppäilemään yxixeen, mutta kunnon autistit on aika immuuneja. Wallu oli takuulla joku ADHD tai aspergeri.
          ellauri080.html on line 834: Kukahan se oli? Jenkkimoraalin taustaoletus on kapitalismin kasvuräjähdys, win-win näät perustuu sellaiseen. Nollasummapeliin se ei sovi. Jos asia ei ratkea tarjouskilpailulla, se on politiikkaa sanoo paskiaiset. Vitun tarjouskilpailut. Jopa Milton Friedmanin ja sen Chicagon roistokoplan oma peliteoria todistaa että sellaisissa voittaa rikas köyhät 6-0, koska sillä on varaa hävitä tarjouskilpailussa enemmän. Nälkäinen karvakäsi Eesau häviää koko taivaosansa ja luihu Jakob hähättelee koko matkan pankkiin.
          ellauri080.html on line 852: Vaikuttaa aika turhanpäiväiseltä puuhalta, pohtia miten kaikki on päin persettä. Tietenkin se on. Mutta mikäs siinä jos ei ole parempaakaan tekemistä, ei oo nälkä hätä eikä paneta. Kai tää menee lähinnä EAT! in piikkiin.
          ellauri080.html on line 859: Tähän vois vielä tehdä sellasen kuvaajan ja taulukon, missä olis tyypillisen tiimin jäsenten luonneviisikulmiot ja esimerkkejä tiimeistä ja niiden jäsenistä siinä kulmiossa. Esim Jeesuxen tiimi: Pietari olis se skrode kaveri, Johannes fixu söpönnäköinen, Luukas pakkomielteinen pilkunnussija, Markus rehvasteleva salonkileijona, Matteus läski flegmaatikko, joku Jaakob olis vanha veteraani, Tuomas vastarannankiiski, jne. jne.
          ellauri080.html on line 873: Minun mielestäni aasilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Usein koko filmin aikana sillä on useita merkkejä hyperaktiivisuudesta, riemusta, ärtyisyydestä, ajatustenjuoxusta, nopeasta ajattelusta ja puheesta, ja kohtalaisen uhkarohkeasta käytöxestä. Aasi osoittaa hyperaktiivisuutta heti siitä lähtien kun se oppi puhumaan. Kun siihen osui keijupölyä, se oppi puhumaan ja lentämään. Vaikka lentokyky ei säilynyt kovin kauvan, puhekyky säilyi. Kun se tajusi osaavansa puhua pysyvästi, sen avulla se selvisi kaikista tilanteista.
          ellauri080.html on line 911: Tosi-maailman asiaankuuluvuus ja vaikutukset: Korkeasti tunnontarkoilla apinoilla on vähemmän negatiivista ajattelua ja vähemmän negatiivisia tunteita, ne ovat vähemmän ylivahtivia, niillä on korkeampi työ-ja elämääntyytyväisyys, ja alemmat stressitasot.
          ellauri080.html on line 915: Maija Poppanen tulee Pankkien kotiin tuulisena iltapäivänä palvellaxeen Mikko ja Jaana Pankin nänninä. Korkean tunnontarkkuuden pitoisuuden ansiosta Maija Poppanen kykenee onnistuneesti opettamaan pankkilapsille siivoja tapoja ja hyvää käytöstä. Se on vastuuntuntoinen ja hyvin järjestäytynyt. Vaikka "menosta tulee sitkeää", Maija Poppanen pysyy peräänantamattomana eikä anna perään. Kuten nähdään tästä klipistä (poistettu) Pertti, Maijan henilökohtainen hyvä ystävä, kuvaa kuinka ihmeellinen ystävä Maija on. Hän on luotettava ja luottamuxen arvoinen, ja hyvin välittävä ystävä mikä tekee siitä ison roolimallin pankkilapsille.
          ellauri080.html on line 929: Lampun henki on innostunut hahmo joka on oikea jännityxen ja riemun pyörretuuli. Hän nousee lampustaan ja heti ystävystyy Alladdinin ja Abun kaa. Hän kertoo vizejä, villeja tarinoita, matkii julkkixia ja esittää koko ajan hullua. On äärimmäisen vaikeaa olla pitämättä hänestä ja nähtävästi jokainen filmissä jonka hän tapaa haluaa olla hänen jättimäisen tarmoapursuvan henkilöllisyytensä kanssa.
          ellauri080.html on line 933: Ujo on 1/7 Lumikin knääpiöstä. Hänet on pantu erilleen muista 6 knääpiöstä hänen äärimmäisen ujoutensa ja pelokkuutensa johdosta. Hänen on usein vaikeaa saada ääntä kuuluviin ja hän on hyvin varautunut kun hän on Lumikin hameissa muiden kääpiöiden kanssa. Hän valizee olla jakamatta mielipiteitään ja oivalluxiaan siinä pelossa että hän järkyttää ryhmää tai nolaa izensä. Vaikka se on huolehtiva ja ystävällinen, sen ujous näyttää Lumikista aluxi epäterveeltä. Kuitenkin, niiden suhde kehittyy ja muuttuu läheisemmäxi päivä päivältä. Muut knääpiöt alkavat olla mustasukkaisia.
          ellauri080.html on line 957: Timon and Pumba edustavat tiivistelmää tyynestä, rentoutuneesta ja izeensäluottavasta elämäntyylistä. 2 yhteisöhylkiötä savannilla, Timon nelisormimangusti ja Pumba pahkasika alkavat partnereixi ja kävelevät elämän läpi niin stressittömästi kuin mahdollista. Kun he saavat uuden ystävän Simbasta, ne opettavat sille kaiken tietämänsä miten välttää stressiä, angstia ja epävarmuutta, kuten nähdään tästä klipistä (puuttuu). Niiden korkea tunteellisen vakauden taso ja kyky kestää stressiä tekee niistä ihanteellisia kumppaneita Simballe sen noustessa valtaan Ylpeyskiven ylize.
          ellauri080.html on line 972: Toinen tapa miten voi eetisesti kehystää tilanteen on käyttää oppisanaa legalismi jokaiseen päätöxeen. Legalismin kriteerit ovat yhteensopivia perusvapauxien ja oikeuxien kanssa jotka on kuvattu lakiasiakirjoissa kuten Oikeuslipuke. Tämä standardi suojelee apinoita kuten pilliinviheltäjiä loukkaantumiselta kun ne paljastavat turmeltuneen firman epäeettiset käytännöt. Kuitenkin, kuten utilitarismilla, leglismilla on lankeemuxensa. Kuten havainnollistaa tehtävä "“George Williams Solmiomaassa”, laillinen päätös olla vastaanottamatta lahjusta ei ole aina tuotteliain tai tehokkain yhtiölle. Kolmas periaate jolla kehystämme päätöxemme eettisyyden on sisällyttää oikeudenmukaisuus joka tilanteeseen, varmistaen että sääntöjä noudatetaan tavalla joka on sekä reilu että puolueeton. Esimerkixi, ammattiliittotyöläinen tyypillisesti vetoaa tähän kriteeriin ratkaisevana syötteenä eettiseen päätöxeen joka oikeuttaa saman palkan maxamisen työläisille jostain työstä riippumatta taito ja suorituseroista. Tämä kohtio oikeuteen suojelee "pikkumiehen" etuja. Kuitenkin, keskitettäessä eettiset kriteerit reiluuteen, voi tulla vähentäneexi tiimin kexintöjä ja tuottavuutta. Jos jokainen t0v
          ellauri080.html on line 977: Aivan hemmetin mädännäistä jenkkipaskaa seuraa nyt, pidelkää apinaystävät tuolejanne! Tästä ette kyllä selviä! Nähdään...
          ellauri080.html on line 983: Tässä klipisssä (ei saatavilla) Disneyn klassikosta Aladdin (1992), köyhtynyt päähenkilö Aladdin varastaa limpun paikalliselta torilta ja sitä ajaa takaa kaupungin läpi kuninkaallinen vartiosto. Kesken juoxua Aladdin pälähtää laulamaan “Töppöstä töppösen eteen”, musikaalipala jossa se havainnollistaa että se ei ole pulassa ellei se jää kiinni, ja se varastaa vain mihin sillä ei ole varaa (eli kaikkea).
          ellauri080.html on line 985: Onko Aladdinin päätös varastaa limppu eettinen jos hän voisi pysyä hengissä ilman sitä? Otetaanpa lähempi kaze ja eritellään tilanne soveltamalla jotakin izetestejä.
          ellauri080.html on line 989: Yxi izetesti jota Aladdin voi soveltaa tähän tilanteeseen päättääxeen onko hän tekemässä "oikean" (lainausmerkeissä) päätöxen, on testi joka tunnetaan nimellä "kategorinen imperatiivi" (eli "jos kaikki seisoskelis kadunkulmissa, ei kukaan pääsis kulkemaan", tai "jos yhdellä on karvahatun lipat ylhäällä, niin on kaikilla"). Toisin sanoen, jos limpun varastamisesseta tulisi yleismaailmallinen laki, miten tämä vaikuttaisi suureen yleisöön ja paikalliseen talouteen? Kokeilemalla kategorista imperatiivia tilanteeseen Aladdin voisi päätellä että jos jokainen varastaisi leipää marketista, ei jäisi leipää maxaville asiakkaille, ja kaaos seuraisi. Sixi olisi epäeettistä hänen jatkaa varastelua.
          ellauri080.html on line 991: 2 muuta hyvin yxinkertaista silti tehokasta izetestiä jotka voimme soveltaa Aladdinin tilanteeseen ovat Kultainen ja Platinasääntö.1 Kultaisen säännön tapauxessa käsittele toisia niinkuin haluaisit tulla käsitellyxi, Aladdin täytyy miettiä miten hän reagoisi jos joku varastaisi hänen henkilökohtaisen iteminsä (minkä, kun sillä ei kerta ole niitä, edes limppua? Sen ainoa henkkoht itemi on kiinni niin lujassa ettei se lähde varkaan mukaan, tai tulee Tarzanhuuto). Hänen pitää myös ajatella leipäkauppiaan tunteita kun sen varastoa verotetaan ilman rahallista korvausta. (Se on varmaan tosi surullinen.) Käyttämällä Platinasääntöä, Aladdin voi paremmin ymmmärtää määrän ponnistusta ja rahaa joka menee jokaisen sellaisen limpun tekemiseen, sekä kuinka jokainen varastettu leipäpala haittaa myyjän perhettä isossa skaalassa. (Eli jos kaikki varastaisivat siltä leipiä, se lakkaisi olemasta rikas kauppias, ja sen pitäisi varastaa limppuja. Kaaos seuraisi.) Sixi, Aladdinin järkeily “Täyty syödä elääxeen, täytyy varastaa syödäxeen, täytyy olla rikas leipäkauppias varastaaxen oikeen paljon” on ize asiassa epäeettinen, kerta ei ole vain lainvastaista varastaa, vaan se aiheuttaa haittaa ympäröiville osapuolille. (Tyypillistä että jenkkien sääntökirjassa omaisuusrikoxet on ykköspahoja. Vaan niitähän on suurin osa 10 käskystäkin. Moraali koskee reviirejä. EAT! EAT!)
          ellauri080.html on line 997: 1973 Disney-filmi Robin Hood on tarina lainsuojattomasta Nottinghamin kaupungissa joka asuu Sherwoodin mezässä lainsuojattomien kaveriensa kaa. (Siihen aikaan oli vielä pelottavia meziä.) Gängi johtajana Robin Hood, taistelee Nottinghamin sheriffia vastaan (siihen aikaan sheriffillä ei ollut stezonia eikä tähteä, ei edes kuudestilaukeavaa), joka kantaa mahottomia veroja kaupunkilaisilta. Robin Hood ja sen sukkahousuihin pukeutuneiden hilpeiden miesten joukkue varastaa mädäntyneiltä varakkailta, vastoin sheriffin antamia lakeja (jotakin sekin antoi sittenkin), ja antaa rahat takaisin köyhille (vaikkei välttämättä samoille).
          ellauri080.html on line 1040: Ei ainoastaan biodiversiteetti ole hyvää bisnexelle ("lepo hyvää verelle!") vaan se on myös se eettinen asia tehdä, silloinkin kun muut ei nää. Ikävä kyllä apinat kärsivät epäreilusta rotuerottelusta johtuen kliseisistä tyypeistä ja kärhämien pelosta. 1 kaikista tavallisimmista ja kohutuimmista rotuerottelun lajeista tämän päivän sosieteetissa on sukupuolierottelu. Lähes puolet työvoimasta U.S.ssä muodostuu naisista kuten Mulan, kutenkin vain 4% Fortune500 yhtiöistä on naisjohtoisia, ja vain 17 prosentilla valtaistuimista on naisten pyllyjä. Vaikka naiset ovat hyvin läsnä työvoimassa (tekemässä kaikenlaisia vähäpalkkaisia duuneja), niiden naama työnnetään rotuerottelun lammikkoon kun puhe tulee johtopaikoista. TIME-lehden artikkeli, “Naishuijari” käsittelee Naamakirjan COOta (mikähän sekin on, ei ainakaan CEO) Cheryl Sandbergia ja rotuerottelua ja klisheisiä tyyppejä joita se ja muut työvoiman naiset saavat lättyynsä. Apinat ovat tottuneet ja tutustuneet tiettyihin klisheisiin tyyppeihin, niin että kun niistä poiketaan, apinat ovat vaivaantuneita ja tuohduxissa. TIME-lehden kansi näyttää Sheryl Sandbergin ja sanat “Älä vihaa häntä, sillä hän on menestynyt”. Sandberg uhmasi menestyxellä klisheistä tyyppiä, joka mätkii lättyyn työvoimassa ährääviä naisia, ja koittaa kirjallaan "Nojaa, eteenpäin!" saada muita naisia nojaamaan myös eteenpäin.
          ellauri080.html on line 1044: Rotuerottelun läpsintä käsille, on kyse sitten sukupuolierottelusta tai luonne-erottelusta, näyttää liittyvän organisaation kikyloikkaan. Kun eri näkökulmia on tarjolla, ryhmän jäsenet tuppaavat suoriutumaan paremmin ja ovat luovempia. Puhumattakaan pikku kähminnän ja nipistelyn suomasta lisääntyneestä työpaikkaviihtyvyydestä. Tuloxena: järjestöllinen käytös ja biodiversiteetin oikeanlainen hallinta ovat välttämättömiä ja tärkeitä järjestöille. Yrityxet jotka lankeavat erilaisiin rotuerottelumuotoihin menettävät mahdollisuuxia saada lisäarvoa ja oppia ihmisiltä jotka voisivat olla poikkeuxellisia kentällä koska ne uskoo eri klisheisiin. Jos Naamakirja ei olis huomannut Sheryl Sandbergin talenttia ja sen sijaan ottanut jonku tavallisen karvakäden, yritys ei olisi läheskään niin menestynyt ja hyvin siivottu kuin se on. Biodiversiteetti työpaikalla ja jopa (!) johtajien keskellä, pinta-tai syvärakenteinen, voi olla kriittinen yhtiön menestyxelle kunnolla hoidettuna. Sellaisilla keinoilla kuin sokkohaastattelu apinoita voi arvioida pätevyydellä eikä virnuilevasti vinoillen ja nipistellen. Yleensä, ryhmyrien pitää käyttää järjestöllistä käytöstä hoitaaxeen tehokkaasti tätä biodiversiteettiä ja läpsiä käsille rotuerottelua työpaikalla, niin eiköhän siitä moraali, voitot ja tuottavuuskin lähde nousuun, eikä ainoastaan siittimet.
          ellauri080.html on line 1050: Ensixi ja etummaisexi, johtajuus johti järjestölliseeen kämmiin USA:n miesten jääkiekkotiimissä. Kaikista syyllisin henkilö on Pääsohva. Hänen tiiminsä pelasi hyvin aikaisin turnauxessa, mutta kun paine oli päällä, ei kyennyt suorittamaan, vaan löpsähti. Johtajuusnäkökulmasta, Bylsimä osoitti kykynsä olla palkollissuuntautnut johtaja. Tässä artikkelissa, ilkeä Dan Wyshynski kirjoittaa että Bylsimä on “pelaajan valmentaja, jään päällä ja sen alla". (No hemmetti, ketäs se muuten valmentaa, OK-johtajiako?) Loppuviimexi, tiimi olisi hyötynyt enemmän tuontantosuuntautuneesta johtajasta, joka olisi ollut vähemmän kiinnostunut pelaajien tyytyväisyydestä, ja enemmän kullan voittamisen maalista (tai edes jonkun mitalin). Epäonnistuttuaan kalauttamaan päähän turnauxen suosikkia Kanadaa, joukkueen tarvizi vaihtaa maalinsa kullan voittamisesta pronssin voittamiseen. (Hizi tää on kyllä vaikeaa, hemmetinmoista taktikointia.) Tehokas muutosjohtaja olisi tehnyt juuri niin. Muutosjohtajat herättävät ylpeyttä ja tarjoilevat lähetystunnelmaa, missä Bylsimä selvästi ei onnistunut. "Olkaa kaverit ylpeitä että hävisitte Kanadalle, ne on tosi kovia! Seuraavaxi tavoitteemme on hävitä Suomelle!" Hänen joukkueensa hukkasi pelipaitansa, hävisivät Kanadalle ja hävittivät arvokkuutensa. Hänen ja hänen siivojansa pitää ottaa siitä vastuu. Jos Bylsimä olisi lähestynyt turnajaisten loppua liiketoimijohtajana, hän olisi voinut motivoida tiimiänsä paremmin (raha on hyvä motivaattori), mutta nyt hän kämmäsi siinäkin.
          ellauri080.html on line 1052: Esimerkixi, Bylsimällä ei ollut vaihtoehtoista palkkiojärjestelmää tai passiivis-agressiivista johtajuutta. (Liiketoimijohtajuuden päähavainto on että apinat suorituvat parhaiten kun komentoketju kuristaa kaulaa tiukasti, naxutin ja psiiska on lujasti johtoportaan handussa. Johtaminen poikkeuxilla (MBE) tarkoittaa haukkumista, uhkailua ja muuta negatiivista vahvistusta esim. karjapiikillä.) Nämä liketoimijohtajuuden välineet olisivat luoneet lisää motivaatiota. 1 pelaaja US tiimissä (Derek Stepan) ei pukeutunut yhteenkään turneen näytöxeen, oli koko ajan valmiudesssa Bylsimään. Jos hän olisi viestittänyt tiimille että jokainen paikka pitää ansaita jokaisessa pelissä, pelaajat olisivat olleet motivoituneempia yxilöllisellä tasolla. Tämäntyylinen sohvailu olisi luonut pelaajille palkkiojärjestelmän: jos ne palaavat sohvan haluamalla korkealla mailalla, ne saavat pitää paikkansa tiimissä. Kun yxilön peli ei ollut aivan huippua, niiden penkittäminen jossain pelissä olisi lähettänyt selvän viestin pelaajille, se ois ollut passiivis-agressiivista johtajuutta.
          ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään.
          ellauri080.html on line 1056: Kaikista Bylsimän kämmeistä huolimatta täytyy vähän haukuskella myös pelaajia. Kuten sanottua Zach oli aivan paska, ei saanut mitään aikaan kentällä ja oli täys märkä pyyhe pukuhuoneessa. Ei siitä ollut minkään maakunnan palvelujohtajaxi. Tiimipotenssi oli ihan hakusessa, hännät roikkuivat syndeistä jalkovälissä kuin aukipäässeet luikannauhat. Tiimi lähti Sochista äärimmäisen pettyneinä tuloxeen. Taas kerran saatiin turpaan mailta joista niin toivorikkaina joskus lähdettiin kultaa vuolemaan. Kulta meni Kanadaan ja muut metallit jäi vanhaan Eurooppaan. Oh fuck it all.
          ellauri080.html on line 1060: Palvelujohtajuus on johtajuusfilosofia jossa johtajan päämaali on palvella. Tää eroaa perinteisetä johtajuudessa jossa johtajan pääfokus on käskeä. Käske, herra, palvelijasi kuulee. Eipäskun se päämaali onkin yrityxen osakkeenomistajien etu. Palvelujohtaja jakaa valtaa, panee työläisten edut ekaxi ja auttaa apinoita kehittymään ja suoriutumaan niin kovaa kuin mahdollista. Palvelujohtajuus kääntää nurin normin joka panee asiakasrajapinnat ekaxi. Orjat ei palvele isäntää vaan isäntä palvelee orjia. Tää kuulostaa vähän jeesustelulta. Kuten sen kekkaaja Roope K. Viherlehti sanoi, palvelujohtajan tulee keskittyä tähän: "Kasvavatko palveltavat apinoina? Tuleeko niistä palveltaessa terveempiä, viisaampia, vapaampia, omatoimisempia, todennäköisempiä rupeamaan joht- palvelijoixi ize? Kun johtajat tolla lailla vaihtaa mindsettiä, niin ne hyötyvät ja niiden palkkalaiset hyötyvät siten että ne saavat henkilökohtaista kasvua, ja järjestökin kasvaa kiitos palkkalaisten kasvavan sitoutumisen ja osallistumisen. Monet järjestöt (esimerkkejä?) ovat omaxuneet tämän opetuxen. Mike Pence toimi Trumpin palveluvarapresidenttinä. Se ei kyllä aina ollut tyytyväinen Trumpin palveluun. (Helvatti että nää jaxaa hokea tosta kasvusta. Mutta ei kapitalismia saa muuten toimimaan. Se perustuu luottoihin ja niiden korkoihin, ja mistäs se korko tulee ellei kasvusta. Korko on englannixi interest.)
          ellauri082.html on line 165: Vittu näitä jenkkejä, ne eivät kyllä osaa mitään kieliä. Wallun ranska on aivan onnetonta, yhtä onnetonta kuin Nipsun saxa. Se ei ole ainoastaan sivistymättömyyttä, se on jotain omahyväistä välinpitämättömyyttä, ne ei vaivaudu. Kyllähän kaikki osaa jenkkiä kun huutaa tarpeexi kovasti.
          ellauri082.html on line 199: Ötökän elämää on alustapeli (?) jossa pelaaja kontrolloi Flikiä läpi kulissien ja tarinan jotka perustuu samannimiseen leffaan. Peli on jaettu viiteen "maahan" joissa on kussakin kolme leeveliä. Leevelin läpiveto on löytää ulko-ovi, tehdä maali tai voittaa pomohenkilö. Flikin päähyökkäys vihollisluonteita vastaan on heittää marjoja. (Oikeasti murkut pistää tai ruiskuttaa happoa.) Oletuxena Flik heittää punaisia marjoja, jotka on heikoimpia marjoja eikä vahingoita eräitä vihollisia. Vahvempia marjoja löytyy leeveliltä tai kasvatetaan istuttamalla violontteja siemeniä. Violonttien siemenpolettien keruu lisää marjavalikoimaa joita voi kasvattaa. Paizi että ne on tehokkaampia, jotkut marjat kulkee nopsempaa ja hakeutuu vihollisiin kuin ohjus. Vahvin laji marjoja on kullanvärinen, siinä on taalankuva ja se pystyy vahingoittamaan vihollisia pysyvästi ja estää niitä lisääntymästä. (Hyvixiä kuitenkaan ei tapeta eikä eläimiä ole vahingoitettu peliä tehdessä. Siinä ei ole lainkaan bylsintää eli peli on turvallinen perheen pienimmillekin.)
          ellauri082.html on line 203: Flikin terveys näytetään lehtenä näytön oikeassa yläkulmassa, ja pelaaja saa 6 elämää pelin alussa. Kun Flikin terveys on täysi, lehti näyttää kokonaiselta, mutta jos hän harmistuu vihollisesta tai ympäristöriskistä, lehdestä otetaan puraisu. Terveyden voi palauttaa keräämällä lehtiä joissa on punainen risti, joita lähtee voitetuista vihollisista ja sinisiemenisistä taimista. 50 jyvän kerääminen per taso palauttaa Flikin terveyden täydelleen. Jos lehti tulee kokonaan natustelluxi, on menetetty elämä. Ekstra elämän voi saada jos kirjaimet I H C tulee kerätyxi tasolla. Jos kaikki Flikin henget menetetään, peli päättyy ennenaikaisesti GAME OVERiin.
          ellauri082.html on line 205: Kelluvat kaukoputket sallii nähdä kiertokazauxen piilotettuihin itemeihin leevelillä tai leevelin exitin ja ympäröiviä detaljeja. Flikin poimuri on saatavilla eräillä leeveleillä, ja sitä voi käyttää etäisempäin viljanjyvien vetämiseen puoleensa ja pysyvästi tappamaan useimmat viholliset niinkauan kuin se on päällä.
          ellauri082.html on line 206: Joillain pelin leeveleillä poimuri voi löytyä ja tulla käytetyxi useimpien pienten vihollisten pysyvään voittamiseen sekä lähiviljan imurointiin kuin magneetilla. (Olix tää nyt toisto tyylikeinona vai eri asia, ei selviä.)
          ellauri082.html on line 209: No ainakaan tässä ei näytä olleen minkään laista tiimiaspektia mukana. Flik heiluu yxinäisenä muurahaisena kuin David Foster Wallace. Joka kyllä inhosi kaikkia oravaa pienempiä ötököitä, ja isompiakin. Esim kissoja sopii tukehduttaa muovipusseihin, jos se helpottaa omaa oloa. Sen mielestä rotat ovat hirveitä kun niiden hännät ovat paljaita ja vaaleenpunaisia. Se tappaa niitä isoilla kivillä. Vittu ize se on hirveä, se on kokonaan paljas ja vaaleenpunainen paizi pitkähköä karvaa kaljun ympärillä ja lyhkösempää lyhven hännän ditto. Onnexi se tappoi senkin, vaikka narulla. Odd Rönningen: yxinkertaisin välinein. Muistaaxeni voitin kirjan raittiuskilpakirjoituxista. Voin muistaa väärinkin.
          ellauri082.html on line 214: Runoilijaveli Jönsy lähetti mulle runon Robert Frostilta. Frostin nimi on vilahtanut ohi ehkä jossakin, mutta emmä siitä oikeestaan tiennyt tuon taivaallista, vaikka Aale Tynnin 1000 laulujen vuottakin olin muka lukenut. Tätä lumista runoa ei meidän enkun tunnilla kyllä tullut vastaan, ei tullut kyllä muistaaxeni mitään muitakaan. Meidän enkun maikka ei ollut mikään romantikko, vaan täti aika tyrnävä, kuuluisan Eeva Riikosen enkku-suomi sanakirjan tekijä. Jöns oli opetellut tämän runon ulkoa Kabulissa kirjastossa. Se on jo exoottista se. Olikohan siellä lunta ollenkaan. No tänä vuonna ainakin on tullut lujasti. Mutta nyt on säät sekaisin koko pallolla.
          ellauri082.html on line 218: Frost syntyi San Franciscossa, vaikka hänet usein yhdistetäänkin Uuteen-Englantiin. Hänen äitinsä oli skotti Isabelle Moodie ja hänen isänsä oli toimittaja William Prescott Frost Jr. Isä oli viinaanmenevä uhkapeluri ja tiukka kurinpitäjä, jolla oli palava intohimo politiikkaan. Isä kuoli 1885 tuberkuloosiin ollessaan vasta 36-vuotias. Isän kuoltua äiti, 11-vuotias Robert ja hänen hieman nuorempi sisarensa muuttivat Kaliforniasta Yhdysvaltain itärannikolle Massachusettsin Lawrenceen lähelle isän vanhempia. Äiti liittyi lahkolaiseen swedenborgilaiseen kirkkoon ja kastatti lapsensa siellä. Aikuisena Frost kuitenkin erosi kirkosta.
          ellauri082.html on line 222: Frostia inspiroi monesti Uuden-Englannin maaseutuelämä. Teoksissaan hän yhdisti tähän maalaismaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ja filosofisia teemoja. Hän oli jo omana elinaikanaan suosittu runoilija, joka palkittiin neljästi Pulitzer-palkinnolla. Runojen lisäksi hän kirjoitti muun muassa neljä näytelmää ja julkaisi proosatekstejä.
          ellauri082.html on line 224: Tää runo on tosi vaikee suomentaa koska se on niin hyvä. Se on loppusonnullinen mutta silti ihan arkinen ja siitä huolimatta liikuttava. Suomennoxesta ei voi millään tulla yhtä hienoa, on uhrattava joko merkitys tai loppusoinnut, hyvässä lykyssä häviävät molemmat. No loppusoinnuista on vähiten väliä (sori Vaakku), joten antaa niiden sitten mennä.
          ellauri082.html on line 226: Stopping by Woods on a Snowy Evening Pysähdys mezässä lumisena iltana
          ellauri082.html on line 231: He will not see me stopping here se ei nää etmä oon pysähtynyt tähän
          ellauri082.html on line 235: To stop without a farmhouse near Jäädä tähän misseio taloja
          ellauri082.html on line 252: Elämmekö aina? (No emme tietysti, tyhmä kysymyskin. Eihän siitä muuten kannattaisi runoilla.) Kenties tietoisuus jatkuu kuoleman jälkeen? (Ken tosiaankin ties, muttei kertonut, oli kalpeana hiljaa vaan. Todennäköisesti ei.) En pelkää kuolemaa tällä elämäni hetkellä. (Joopa joo kun olen nuori, en fataalisti kipeä enkä hengenvaarassa.) Uskonko että olemme kaikki vangittuja hengellisiä olentoja? (No ei vitussa, me ollaan kaupungistuneita mezien miehiä, kieriskelemässä eläintarhan häkissä olkikupo jalkain välissä äänettömästä naurusta.) Ajattelenko että olemme ikuisia, ja vaan väliaikaisesti täällä ihmishahmossa? (Höpöhöpöä, pelkkää toiveajattelua. Meistä ei jää kuin multaa tai tuhkaläjä.) Puhuja Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana, ja puhuja Emily Dickinsonin Kun en pysäyttänut kuolemalle eivät pelkää kuolemaa. (No sitähän ei sanota, vaikka aika tyynen rauhallisesti ne sen ottavat. Helppoahan se on runossa.) Kuolemaa voi pelottomasti kazella henkisenä, romanttisena ja kuonpuoleisena karkumatkana sielun orjuudesta ja tuskasta.
          ellauri082.html on line 258: se ystävällisesti pysähtyi mun kohdalle
          ellauri082.html on line 262: Tässä kertoja puhuu suoraviivaisesti kuinka kuolemattomuus annettiin "subjektille" kuolemalla. Jos uskoo kuolemattomuuteen niin kenties kuolema sit pelottaa vähän vähemmän. Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana kertoja sanoo rivejä kuten, "se ei nää etmä oon pysähtynyt tähän kazomaan kun mezä täyttyy lumesta." Ja sit vielä "Mezä on suloinen, pehmeä ja syvä." Tämmöiset rivit vois mahdolliseti viitata haluun jäädä sinne noihin meziin ikuisesti. On mahdollista että Frost kirjottaa vaan jostakusta joka on pysähtynyt kepilliselle matkalla jonnekin. Kuitenkin mahdolisesti se on kirjoittanut toisenlaisesta helpotuxesta joka tunnetaan suikin nimellä.
          ellauri082.html on line 264: Kuolema voi olla helpotus kun se tappaa elämisen tuskan. Kuolema voi myös vapauttaa meidän sielun orjuuden. Frostin runossa, puhuja voi fantisoida kuoliaaxi jäätymisestä ja rauhallisesta seppukusta. Frost (osuva nimi, Kuura näät) kirjoittaa, "Jäädä tähän misseio taloja / Mezikön ja järven jään välimaille / Vuoden pimeimpänä iltana." Dickinsonin runossa heti alkaa päälle se sanoo "Kun en pysäyttänyt kuolemalle, se ystävällisesti pysähtyi mun kohdalle." (Enempää ei päässyt lukemaan kirjautumatta, mutta eiköhän tää jo ollut tässä.)
          ellauri082.html on line 266: Frostin naapuri joka asuu kylässä on sen hyljätty jumala. Se ei tiedä missä Frost luuraa ja mitä se puuhailee. Ei vois vähempää välittää. Frost ei tee suikkia koska sillä on sitoumuxia.
          ellauri082.html on line 268: Tuiki tärkeää ois tietää missä elämänvaiheessa ja tilanteessa runoilijat runoillessaan olivat. Paizi jos on joku izekeskeinen uuskriitikko jota se ei vois vähempää kiinnostaa.
          ellauri082.html on line 302: Mut helkkari en sittenkään ihan purematta niele, vaikka ize olenkin sekä kyyninen että sentimentaalinen. Se mitä mä mielestän EN juuri ole on pateettinen. Jönsyn kanssa tuli tästä vähän sanasotaa, se väitti että mun vihamielisyys pateettista kohtaan on sekin pateettista. Hmm nojaa. Mutta kiinnostavan määritelmän se pisti pateettiselle: se on sentimentaalista moralismia. Eli sekoitetaan toisiinsa affekti ja "pelisäännöt". Siinä yhteydessä tein selväxi että "leikki" tollasessa "homo ludens" mielessä on musta myöskin perseestä. Se kuulostaa musta Ilmo Launixelta.
          ellauri082.html on line 304: Helmi sanoo etmä kirjoitan kuin boomeri. Suattaapi olla. Mutta mähän oonkin boomeri!
          ellauri082.html on line 310:

          Wallu peitenimellä Eredy odottaa duBois-lähetystä


          ellauri082.html on line 318: Tää pätkä oli ihan kirjan alussa. Oli jo unohtunut. Toi sama izepetos että vetää niin paljon kamaa ettei tee muka mieli enää esiintyi muuallakin. TK eli telekone on enkuxi TP eli telepuutteri. Telkan ja tiezan hybridi ilman nettiä ja mobiilia. Vikapisto, väärä arvaus, typerä idea. Kyllähän jengi kazoo nykyään ihan vimmatusti Netflixiä, muze johtuu kyllä paljolti siitä ettei ne pääse baanalle ezimään panofixiä.
          ellauri082.html on line 346: Während der Heidelberger Jahre verband ihn eine enge Arbeitsgemeinschaft mit Max Weber.
          ellauri082.html on line 370: Tää uni lähti liikenteeseen jotenkin eilisestä Bron/Broen noirista jaxosta jossa luipero pelihullu poika möi peliveloista suloisen mamuvaimonsa läskin konnan vuokrakohduxi. Mamutyttö tekovauvamasussa näytti jumppapallon nielleeltä. Konnan vaimollakin oli tekokohtu mekon alla. Konna ja vaimo riitelivät käsineititytöstä. Konna heitti vaimon ulos kotoa. Kyllä miehet osaa olla paskiaisia. Fick on bylsi saxaxi. Fink on peipponen.
          ellauri082.html on line 374: Ortodoxijutkut hassuine hattuineen nähtyinä jahven perspektiivistä ylhäältäpäin näyttää mustilta torvisieniltä. Yxi kazoo levottomana taivaalle, leuan alla valkoinen naamari. Jehova ezä vois panna näihin rokotuxiin vähän vauhtia? Eihän tässä pitänyt näin käydä va fan för helvete.
          ellauri082.html on line 381: Kurnu ja Loikka oli kivat sammakot jossain meidän lasten kirjassa. Uskoontulemiseen liityvästä kikyloikasta ei kerro vain puusta mätkähtänyt kyssäselkä Kierkegaard, vaan myös misogyyni Henryn menestyneempi isoveli William James-farkuissa. Se oli Wallun Gadfly-avatarin mielikirjailija. Varmaan Hilja Haahdenkin.
          ellauri082.html on line 383: William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa. James toimi Harvardin yliopiston professorina vuodesta 1876 lähtien kuolemaansa saakka. William Jamesin veli Henry James oli eräs Yhdysvaltain tunnetuimpia kirjailijoita. William James Sidis oli hänen kummipoikansa. (Kekä sekin oli? No mitä väliä.)
          ellauri082.html on line 391: Ja sittenkin se läpsähtää kuin kanan lento, sangviininen kiipeilijä liiskautuu kuin kärpäslätkän tapettiin nujertama kärpänen raajat hajalla ja kärsä mutkalla, verkkosilmät tuhannen säleenä. Peräpäästä pursoaa jotain vihreää. Ei ois kannattanut, sanoo kaveri katosta hieroskellen käsiään.
          ellauri082.html on line 403: Kuulostaa joltain orgasmilta lähinnä. Spill to relieve. Ruiskahda helpotuxexi.
          ellauri082.html on line 405: Jamesin mukaan nämä pyhyyden piirteet tulevat esiin erityisesti uskonnollisen kokemuksen tai kääntymyksen kokeneilla ja johtavat vielä a) jonkinasteiseen asketismiin b) sielun lujuuteen c) henkiseen puhtauteen ja d) lähimmäisenrakkauteen.
          ellauri082.html on line 407: b) Asketismi ja c) henkinen puhtaus kuulostaa pahalta. Rassataan sielua henkisellä vessaharjalla kuin Serranon perheen isäpappa poikia samannimisessä espanjalaisessa saippuasarjassa. Serrano-kinkku on kyllä hyvää vaikka ylisuolaista. Serranot on vuoristolaisia. Sierra Madren paholaisia kuin el Zorrossa. Sierra on myös saha. Aina samaa juonta sahaa Ankat, nää uskontohyypiöt. Joskus tuntuu kuin meemejä olis tosi vähän erilaisia. Meemien moninaisuus on vaan kazojan verkkosilmässä, joka jakaa ne eri perspektiiveihin kuin kaleidoskoopissa.
          ellauri082.html on line 413: Jamesin mukaan uskonnolliset kokemukset liittyvät alitajunnan toimintaan ja alitajunnan tai alitajuisen minuuden ”ryntäämiseen tajuntaan”. Tästä huolimatta hän ei kuitenkaan pidä niitä vähävarvoisina, vaan kirjoittaa ”mystisten tilojen todellisuus ehdottomasti kumoaa sen kuvitelman, että epämystiset tilat olisivat ainoat uskottavat tilat ja määräisivät lopulta, mitä saamme uskoa” ja lisäksi ”Minusta tuntuu, ettei mikään filosofia anna meille oikeutta kutsua näkymätöntä eli mystistä maailmaa epätodelliseksi”.
          ellauri082.html on line 415: Hölmö eikö toi just tee todennäkösexi sitä, että noi mystiset kohtauxet on jotain matelijan aivojen purskahduxia? Niille ei löydy sanoituxia, koska ne on verbaalisen aivokuoren alapuolisia. Ei se että mystiset tilat on todellisia eli hemmo todella kokee sellaisia oman päänsä sisässä (samat reitit aktivoituu päässä siis kuin sen oikeasti jotain nähdessä) tee kokijan kuvitelmista yhtään todennäköisempiä. Pikemminkin päinvastoin. Siinä näät on vähän eroa jos joku sanoo näen jänixen ja toinenkin näkee sen saman jänixen, kun jos se sanoo näen jumalan, eikä toinen näe kuin sen sekopäisen kaverin. Se ero on just unilla ja valvetilalla.
          ellauri082.html on line 420: Oletkos sä nähnyt takaa-ajajaa, joka ajaa takaa pakoonjuoksijaa?" -" Ei ole näkynyt", poika vastasi, siellä vain miehet kuormaa lastasi. Silloin mie otti repun selästää, pullakahvit tarjos matkaeväistään. Poika vähän ihmetteli moista jänistä, aikoikin siltä sentään jotain kysäistä. Silloin kaatui vähän kahvia, jänis korjas pöydänaluspahvia. Jänis sanoi pojalle: "Älä kanna kaunaa, mennään katsomaan onko täällä saunaa". Sauna oli yhdessä mäenrinteessä, siellä oli saavi kiukaan eessä.
          ellauri082.html on line 475: Klinkkeri on yleisnimitys tuhlata teollisuusprosesseista, erityisesti niistä, jotka sisältävät sulatus metallit, hitsaus, polttamalla fossiilisia polttoaineita ja käyttö seppä n Forge, mikä yleensä aiheuttaa suuri kertyminen klinkkerin ympärille hormiin. Klinkeri muodostaa usein irrallisen, tumman kerrostuman, joka koostuu jätemateriaaleista, kuten koksista, hiilestä, kuonasta, puuhiilestä ja hiekasta . Klinkerillä on usein lasinen näkö, yleensä siksi, että prosessin aikana muodostuu sulaa piidioksidiyhdistettä. Klinkeri on yleensä paljon tiheämpi kuin koksi, ja toisin kuin koksi, se sisältää yleensä liian vähän hiiltä, ​​jotta sillä olisi arvo polttoaineena. Klinkeri (jäte) - Clinker_(waste)
          ellauri082.html on line 483: Luonnonuskonto on luonnonpalvontaan perustuva uskonto. Luonnonuskontojen kannattajat katsovat edustavansa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia uskontoja ja elämäntapoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.
          ellauri082.html on line 514: Huvittavaa että James todistelee hämäräjuttuja kuvilla jotka esittää hermoverkkoja. Se voi olla vähän nolo nähdessään pilvenlongalta miten lähellä se oli ja silti väärässä. Close but no cigar.
          ellauri082.html on line 525: Huumeita voi ostaa pikkulapsilta, mummoilta sekä homoilta. Suosituimmat huumeet ovat omput, subu, piri, essot, sienet, kouluruoka, telaketjut, sekä perunat. Huumeita käyttävät niin rocktähdet kuin myös äitisi. Ritva Santavuori on toiminut aktiivisena kannabiksen puolustajana.
          ellauri082.html on line 541: Amfetamiini: spiidi, piri, vauhti jne, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Amfetamiini ei taida olla vapaasti saatavilla oikein missään maailman kolkassa, joten sitä saadaksesi sinun on ostettava aine joltain raunioituneelta vanhalta narkkarilta (katso huumediileri), jonka kautta rahasi arvatenkin päätyvät jonkin rikollisjengin taskuun. Onneksi olkoon. Käytön vaikutuksia yllättävä pään sekavuus. Amfetamiinia saa aina ottaa heroiinin yhdessä, koska tällöin saatat muuttua smurfiksi mitä hirvittävimpiin hirmutöihin. Amfetamiinin laillisena korvikkeena Suomen lääkelaitoksen hyväksymissä apteekeissä kuitenkin myydään metyylifenidaatti-nimistä ainetta, jota tuttavallisesti myös ritskuksi kutsutaan. Tämän erikoisspiidin hankkimiseksi tarvitaan kuitenkin nk. hullun paperit, joita jotkut kallonkutistajat ovat erikoistuneet tehtailemaan. Jos olet kiinnostunut aineen kokeilemisesta ja olet valmis hyväksymään mattinykäs-diagnoosin (huom. lähiympäristösi ei välttämättä ole mielissään, sillä ominaisuus on vahvasti sukuvika) niin mitä mielikuvituksellisemman tarinan kerrot sen nopeammin paperisi tulevat kuntoon.
          ellauri082.html on line 544: LSD: happo. Suomessa harvinaista herkkua. Sekoittaa aluksi pään ja aiheuttaa ihmeellisiä näköharhoja (maailma näyttää niin kovin erilaiselta, värit elävöityvät, aistit sekoittuvat koko lailla), "mutta" pitemmällä tähtäimellä johtaa masennukseen ja itsemurhaan. Harmittomista hallusinogeeneistä vittumaisin ja sopii yleensä lähinnä 5.1-kaikuakustisien tivolitalojen sekä viihde-elektroniikan bugien faneille.
          ellauri082.html on line 552: Salvia: Hiisaamalla tai pureksimalla käytettävä hermafrodiittikukka. Päätyi huumeeksi Hitlerin eugeniikan seurauksena, kun pyrkimyksenä oli hävittää sukupuolivähemmistöt myös kasvikunnasta. Natsit sytyttivät meksikolaisten neegereiden salvianviljelypläntit tuleen ja pian huomasivat olevansa ihan vitun paukuissa. Salvia on oman tiensä kulkija psykotrooppina kuin kasvinakin, lisääntyy lätkäisemällä raajansa korkealta maahan, kuten kokeneet käyttäjänsäkin.
          ellauri082.html on line 556: Hulluruoho: Skopolamiinia ja pari muuta, ne oli just tässä paikalla. Löytyy puista mitä löytyy, ehkä viikon blackoutin jälkeen ja alasti. En nyt sori vaan ole tuollaisia papereita nähnyt.
          ellauri082.html on line 583: RuneScape: on hieman lievempi peli verrattuna CS:ään, mutta vain käyttäjän vaarallisuudessa muille. "Rune" aiheuttaa abysmaalista riippuvuutta ja rapistumista. RuneScapea pidetään porttipelinä vahvempiin virtuaaliaineisiin, kuten ehkä vanhimpaan, Tetrikseen: peliin, jonka ovat keksineet venäläiset kylmän sodan aikaan aiheuttaakseen vastustajilleen vahvaa riippuvuutta, palikoitumista ja taisteluhaluttomuutta. KGB kuitenkin luopui hankkeesta, kun huomattiin sen levinneen omien keskuuteen. Tetris on vähentynyt maailmasta merkittävästi sen jälkeen, kun käsikonsolit alkoivat vähetä ja kehittyä.
          ellauri082.html on line 588: Makkara: lähinnä Suomessa ja Saksassa yleisesti tunnettu huume. Oikeastaan makkara itse ei ole huume, mutta se on oivallinen huumeiden välittäjä. Tällaisia "huumekikkaroita" (ei mitään tekemistä paskan kanssa) löytää paljon pusikoista ja leirintäalueiden vessoista. Huumeita sisältäviä makkaroita on mahdoton tunnistaa muuta kuin maistamalla tai syöttämällä niitä puluille. Huumepitoiset makkarat aiheuttavat monia eri oireita riippuen sisällön määrästä, laadusta, väristä ja lajista.
          ellauri082.html on line 612: Nyt on siis kysymys siitä, että ilmiöillä on tarkoituksella nimet, jotta niitä voidaan käyttää niin, että ymmärretään mitä toinen tarkoittaa kun hän sanoo jotain. Näiden käsitteiden avulla voidaan tarkastella onko sen toisen sanomisissa mitään järkeä. Sinä yrität väittää, ettei uskonto ole uskontoa, ja siinä ei tosissaan ole mitään järkeä! Mietiähän sitä ennen kuin seuraavan kerran koetat minua neuvoa miettimään.
          ellauri082.html on line 633: Vanhukset Loma Lindan kampuksella elävät hyvää elämää, koska asianmukainen hoitokin on lähellä.
          ellauri082.html on line 649: Adventistitutkimuxen tulokset esim. osoittaa, että esim. henkilö, joka liikkuu säännöllisesti päivittäin, mutta tupakoi kohtuullisesti ja käyttää vähän alkoholia ja syö tavallista ruokaa elää todennäköisesti kauemmin kuin yksipuolista soijanakkikasvisruokaa käyttävä vähän liikkuva henkilö. Viimeisestä väliraportista jäi mieleen varsinkin säännöllinen pähkinöiden, juuresten palkokasvien käyttö, joka paransi niin kasvis- kuin sekaruokaakin syöjien ennustetta. Vastaavasti pahiten ennustetta heikensi runsas lihajaloisteiden eli makkaroiden, leikkeleiden jne. käyttö. Mielenkiintoista oli se, että vaikka monipuolinen kasvisruoka on tulosten valossa elämänennusteen kannalta paras, ero pelkkää kasvisruokaa käyttävän ja monipuolisesti kasviksia mutta myös kohtuullisesti lihaa käyttävien välillä oli minimaalisen pieni.
          ellauri082.html on line 652: Alkoholin kohtuu käytöllä ja äyriäisten syönnillä on todettu olevan huimat terveysvaikutukset. Tähän kaikkeen liittyy luonnollisesti kohtuullisuus myös kaikessa muussakin.
          ellauri082.html on line 656: Ehkä nämä kommentit edustavat sitä uskonnosta vapaiden ihmisten aivotoiminnan ylivertaisuutta, kun Japanin pitkäikäisimpien ihmisten aluetta edustavan Naganon (Okinawa menetti johtoasemansa v. 2010) miesten ennuste on 80.88 ja naisten 87.18 vuotta (Japanin terveysministeriön tilaston mukaan), kun vastaavat luvut Loma Lindassa ovat miehille 89 ja naisille 91. (Lähteenä CBS Los Angeles ja Los Angeles Times)
          ellauri082.html on line 678: Okinawan perinteinen dietti on arvioitu terveelliseksi hyvin alhaisen energiamäärän vuoksi. Aikuisen kalorimäärät (silloin kun vielä edustivat Japanin kärkeä) olivat 15% ja lapsilla yli 30% alhaisemmat kuin japanilaisilla keskimäärin. Pieni nälkä siis pidentää ikää. Tähän sopii hyvin se, että kaikkien näiden pitkäikäisyysalueiden ihmisistä valtaosa elää varsin luonnollissa oloissa ja syö kohtuullisesti ja suhteellisen yksinkertaista ruokaa - paitsi Loma Lindan ihmiset, jotka ovat ainoat länsimaisessa vauraudessa elävät tässä joukossa (Okinawahan ei ole rikas alue muuten vauraassa Japanissa, Nagano taas taitaa olla vuoristoinen seutu...).
          ellauri082.html on line 683: Ketjusta on poistettu 1000000 sääntöjenvastaista viestiä. Vaikka sinänsähän tää koko keskustelu on asian vierestä, sillä adventistia odottaa tuonpuoleisessa ikuinen elämä. Ei siellä enää syödä nektaria ja soijanakkeja eikä juoda ambrosiaa, ei naida eikä huolla, sillä perseet on siellä tervattu.
          ellauri082.html on line 685: Luetuimmat keskustelut: Koskelan murha oli kaikintavoin sairas. Työttömyys räjähtänyt käsiin. En tunne tai tiedä ketään koronaan kuollutta.
          ellauri082.html on line 687: Kotikunnassani ei ole ainuttakaan ihmistä kerrottu kuolleen koronaan. Eikä ole kerrottu naapurikunnissakaan kenenekään siihen kuolleen. Vuoden aikana syöpään on kuollut meidän pienessä kylässä 6 ihmistä, kaikki tuttuja. Koko kunnassa syöpään on kuollut lähes sata, noin kolmasosan heistäkin tunsin. Kuinkahan vaarallinen tauti on kyseessä, kun puhutaan koronasta?
          ellauri082.html on line 690: Oho! Sofia Belórf poseeraa niukoissa bikineissä pilvenpiirtäjien keskellä - Kuumaa Dubaissa... Salkkarit-tähti Esko Kovero salaperäisenä eläkepäivistään: "Maailman meno on mitä on, niin ..." Vappu Pimiä haluaisi tämän Suomen ykkösnaisen mukaan Tanssii Tähtien Kanssa kisaan - Arvaatko kenet?
          ellauri082.html on line 693: Erika Vikmania ei nähdä Kikka-elokuvan pääroolissa – laulajakaunotar paljastaa syyn haluttomuudelleen astua idolinsa saappaisiin
          ellauri082.html on line 694: Mitä ihmettä?! Varatun Annan outo käytös paljastuu Temptation Islandissa: "Varmaan vaikutan aika seinähullulta"
          ellauri082.html on line 695: Upea rahankeräys käynnissä: Litteään maapalloon uskova halutaan lähettää avaruuteen.
          ellauri082.html on line 711: Kun Tavis eno kättelee pikkutyttö Echtiä näyttää kuin se vetäis käteen ja tyttö tekis sille Sieg heiliä. Tässähän on Wallun misogynia ja xenofobia yhdessä paketissa. Xenofobia putkahtaa esiin myös 112-hampaisen pakistanilaislääkärin munapussien väkivaltaisessa kohtelussa Don Gatelyn sairasvuoteen kaiteen välistä. Misogynia + rasismi: jättikokoiselle mustalle sairaanhoitajattarelle on vähemmän noloa puhua paskahädästä kuin valkoiselle ryppyhuuliselle joka kävelee kuin pingviini.
          ellauri082.html on line 713: Wallun jutut sen äidistä alav. 234 on takuulla tosipohjaisia. Se mainizee mm aivan oikein eze oli perunafarmarin tytär Mainesta ja anaalis-obsessiivinen äiskänkielen pilkunnussija. Iskä lähti sitä pakoon Lylen luo. Eli oli kai sit kaappihinuri. Bylsiköhän äiskäpäiskä jotain Wallun kamua kuin April Waynea.
          ellauri082.html on line 718: Ja halvexunnasta, naisvihasta siinä myös on kysymys, toivon ja tarpeen ohella. Hän nimittäin tarvizee niitä, tarvizee naista, ja koska tarvizee hän myös pelkää ja vihaa vähän, joka ikistä, ja viha saa ilmiasun halvexuntana, jonka hän naamioi lempeäxi huomioxi jolla tekee sen jutun naisen nappien kaa. Hän kaataa naisen vuoteeseen kuin hiljainen tarjoilija tarjottimen.
          ellauri082.html on line 724: Gately istuu masentavassa keittiössä ja keskustelee kuoleman kanssa. Kuolema selittää ettà kuolema tapahtuu lukemattomia kertoja, ihmisellä on monta elämää ja jokaisen (elämän siis, kai miekkosen) lopussa on nainen, joka tappaa ja vapauttaa seuraavaan elämää. Gately ei oikein hahmota, onko kyseessä yksinpuhelu vai esittääkö hän kysymyksiä ja nainen vastailee niihin. Kuolema sanoo että ihmisen (kai miekkosen) tappava nainen on aina hänen seuraavan elämänsä äiti. Näin asia on: eikö hän tiennyt? Unessa sen tuntuvat tietävän kaikki muut maailmassa paitsi Gately, aivan kuin hän olisi ollut kipeänä juuri sinä päivänä kun asiasta kerrottiin koulussa, joten kuolema joutuu istumaan alastomana ja enkelin kaltaisena ja selittämään asian kärsivällisesti, itse asiassa hieman Beverlyn high schoolin tukiopetuksen tapaan. Kuolema sanoo että nainen joka joko tietäen tai tietämättään tappaa sinut, on aina joku jota rakastat ja aina seuraavan elämän äiti. Tästä syystä äidit ovat rakkaudessaan niin pakkomielteisiä ja yrittävät nlin kovasti, olipa heillä itsellään minkälaisia vaikeuksia tai riippuvuuxia tahansa, he tuntuvat arvostavan lapsensa hyvinvointia enemmän kuin omaansa ja pakkomielteisessä äidinrakkaudessa on aina pieni ikään kuin itsekkyyden häivähdys: he yrittävät hyvittää murhaa, jota kumpikaan ei muista, paizi ehkä unissaan.
          ellauri082.html on line 735: Tämä tuore tutkimus oli lähinnä piste i:n päälle, sillä kukaan kenellä on vähääkään ihmistuntemusta ja keittiöpsykologin vikaa, ei ole voinut olla huomaamatta tätä. Todellakin, tämä on oikeaa pommittamista punaisilla (lähes mustilla) pillereillä.
          ellauri082.html on line 765: Kyseessä on tutkimuksen mukaan luonteesta lähtevä käytös - luonne on kohtalo, näin sanoi C. G. Jung.
          ellauri082.html on line 815: Kun Orin matkii Avrilia, niin hän ottaa kasvoilleen lämpimän rakastavan jättihymyn ja tulee hitaasti kohti, kunnes on niin lähellä että hänen kasvonsa painautuvat vasten toisen kasvoja ja hengityxet sekoittuvat. Jos saat joskus kokea sen niin kumpikohan mahtaa olla pahempaa: tukahduttava läheisyys vai ehdoton lämpö ja rakkaus joka siihen yhdistyy?
          ellauri083.html on line 44: Ei siinä mitään, romaanit on autofiktiota, suorapuheisia omaelämäkertoja. Jos ne ei olis fiktiivisiä pitäisi kaunistella paljon enemmän. Toi ize koettu kiinnostaa paljon enemmän kuin toi nimellinen sanottava. Se on kaikki sanottu paljon paremmin niissä lähteissä joita romaanikirjoittajat käyttävät.
          ellauri083.html on line 50: Helmi $ Taala oli lähetyssaarnaaja-asennossa tehty blondi kiinanamerikatar, talousliberaali tän kovaa yritteliäisyyttä peukuttavan rags to riches nobelkirjan perusteella ja antikommari. Sillä oli selkeesti länkkäreiltä poliittinen tilaus. Vähintään puolet nobelvoittajista on ollut tollasia tilauxia. Ellei enemmän.
          ellauri083.html on line 59: Musta muuten näyttää että Wallu tekee samaa kuin mä: se upottaa tähän muka juonelliseen tiiliskiveen täsmällisiä muistumia omasta elämästä. Jotka ei välttämättä liity juoneen mitenkään.
          ellauri083.html on line 63: Alunperin nimeltään Lohtu Silkinkutoja syntyi Hillsborossa Länsi-Virginiassa, United Statesissa, vanhemmille Caroline Maude (Stulting) (1857–1921) and Absalom Sydenstricker. Ne oli etelä-vanhempainneuvostolähetyssaarnaajia, matkustivat Kiinaan pian avioiduttuaan 1880 palaten synnyttämään Helmin United Statesissa. Helmin ollessa 5kk ne palasi Kiinaan, ensin Huai'aniin ja sitten 1896 Tsingkiangiin lähelle Nankingia.
          ellauri083.html on line 65: Helmi muistelee muistelmissaan että se eli useammassa maailmassa, 1. pieni valkoinen puhdas vanhempainneuvostoliitto, 2. iso rakastava iloinen ei kovin puhtoinen kiinalainen maailma, ja niiden välillä ei ollut mitään viestintää. Boksarikapina yllätti perheen housut nilkoissa; kiinalaiset "toverit" hylkäsivät ne, ja valkoiset vieraat vähenivät.
          ellauri083.html on line 67: Molemmat vanhemmat tunsivat vahvasti että kiinalaiset oli melkein niiden veroisia (eivätkä käyttäneet sanaa 'pakana' kuin kotioloissa), ja Helmi kasvoi kaxikielisessä kodissa: äiti opetti englantia yläkerrassa ja vinosilmä palvelijat ja niiden lapset paikallista murretta. Klassillista kiinaa opetti kotiopettaja Mr. Kung (Fu? Tse?). Se luki ahnaasti, erityisesti isän kiusaxi Charles Dickensin kirjoja, jotka se sen koommin väitti lukeneensa kaikki kerran vuodessa loppuikänsä. (Mikähän kirjailija lie vaikuttanut Helmiin eniten? Kung? Fu? Tse?)
          ellauri083.html on line 69: Vuonna 1911, Helmi lähti Kiinasta opiskelemaan Randolf-Maconin Naisten Opistossa Lynkkauskaupungissa Virginiassa, ja valmistui Phi Beta Kappa 1914 ja oli Kappa Delta Sisariston jäsen. (Tää on kai jotain hienoa.) Vaikka se ei ollenkaan aikonut palata Kiinaan, vielä vähemmän ottaa lähetyssaarnaaja-asentoa, se äkkiä pyrki Vanhempainneuvoston Lautakuntaan kun isä kirjoitti että äiti oli vakavasti kipeä. 1914-1932, se kokeili eri lähetyssaarnaaja-asentoja äidin sijasta, mutta myöhemmin se riitautui fundamentalistien kanssa modernistipuolella, mikä johti sen erottamiseen. Ihan niinkuin Wilho Pylkkänen.
          ellauri083.html on line 71: V 1914 Helmi palasi Kiinaan ja nai maatalouslähetyssaarnaajan, John Loser Buckin 1917, ja ne muuttivat Suzhouhun, ei siihen kuuluisaan vaan johkin samannimiseen tuppukylään takamezissä. Tätä seutua se kuvaa kirjoissa Hyvää puuta ja Pojat on poikia.
          ellauri083.html on line 73: 1920-1933 ne leikki kotia Nankingin yliopiston kampuksella, missä ne kummatkin opetti. Helmi opetti englannin kirjallisuutta (enimmäxeen Dickensia, no ei vaitiskaan) pienessä kirkon ajamassa Nankingin yliopistossa, Ginling Opistossa ja Kansallisessa Keskeisessä yliopistossa. 1920 Taalat saivat tyttären, Carolin, jolla oli fenyyliketonuria. Se on kehitysvammaisuutta aiheuttava perinnöllinen sairaus. Helmin äiti kuoli ja mikä pahempaa sen isä muutti niille asumaan. 1924 ne lähti kiinasta kun luuserilla oli välivuosi, ja Helmi suoritti maisterin Cornellin yliopistossa. 1925 Taalat adoptoivat jonkun terveen Janicen ja palasivat kiinaan syxyllä.
          ellauri083.html on line 75: Taalojen vastoinkäymiset huipentuivat 1927 "Nankingin selkkauxeen". Useita länkkäreitä tapettiin Tshiang Kai-Shekin kansalliskaartin ja kommareiden ja kaikenlaisten sotaherrojen välisissä kärhämissä. Isäpappa Absalom vaati taas jäädä paikoilleen kuten boxereiden aikana. Köyhä kiinalaisperhe kuzui ne piileskelemään majaansa. Kotitalo puzattiin putipuhtaaxi. Perhe piileskeli kauhuissaan kokonaisen päivän ennenkuin jenkkien tykkiveneet pelasti ne. Ne matkusti Shanghaihin ja sitten purjehti (siis meni laivalla) Jaappaniin, missä ne oli vuoden, minkä jälkeen ne palasi Nankingiin. Helmin kuuleman mukaan Japanissa oli muitakin kuin militaristeja. Kun se palasi Japanista 1927, se alkoi kirjottaa kynä sauhuten. Se oli hyvissä väleissä kiinalaisten taantumuskirjailijoiden kaa kuten Xu Zhimo and kirjoituskoneen kexijäpelle Lin Yutang. Ne rohkaisi sitä kirjoittamaan rahasta. Se halusi toteuttaa kunnianhimon jonka äiti oli kieltänyt, ja tarvizihan se rahaa jos se jättäisi sen luuserin, jonka lähetyssaarnaaja-asennosta oli koko ajan vähemmän iloa. Carolkin tarvizi ammattiapua. Helmi lähti Statesiin taas 1929 missä Richard J. Walsh bylsi sitä ja julkaisi Helmin kirjan Itä Tuuli: Länsi Tuuli. Walshista tuli myöhemmin siippa ja kiltti apuri Helmille. Nankingiin palattua Helmi pysytteli ullakolla ja kirjoitti Hyvää Puuta.
          ellauri083.html on line 77: Kun Johannes Luuseri vei perheen seuraavana vuonna Ithakaan, Helmi piti puheen naistenseurassa jossa se sanoi että Amerikan Kiinan-lähetys on joutavaa ja ize asiassa aivan perseestä. Tästä tuli hirmu skandaali ja Helmin piti erota vanhempainneuvostosta. 1934 Helmi lähti viimeisen kerran Kiinasta, Johannes Luuseri jäi yxiksensä sinne yskiskelemään.
          ellauri083.html on line 171: No hei, ilmeisesti Laxness oli osuuskuntahenkinen ja arvosteli just sitä vittumaista yxityisyrittäjähenkeä jota noi kaksi muuta kakkiaista kannusti. Se oli sodanvastainen joten toi pässinlihan hinnannousu maailmansodan takia sitä varmaan vaan otti päähän. En tiennytkään että Asta tarkoittaa islannissa rakastettua. Sirkkixellä oli vanhusystävä nimeltä Asta, jonka se heitti lopulta ulos kun se ei kunnolla tuulettanut Rauhixessa sänkyvaatteita. No ei, oikeasti Sirkkis oli mustasukkainen kun läski Asta paistoi lettusia kaikille. Olisko Asta voinut saada nimensä tästä kirjasta? Tuskin kuitenkaan tosta laihan miehen terrieristä. Ecemin (turk. 'Kuningattareni') intialainen asuinkaveri on Astha. Se ei ole lihava eikä paista lettusia kaikille.
          ellauri083.html on line 182: Pyhäköilijät eli Shriners International, also commonly known as The Shriners or formerly known as the Ancient Arabic Order of the Nobles of the Mystic Shrine, on jenkki vapaamuurarikerho varakkaille veljille. Hyväveliseura par excellence. Päämaja Tampa Florida. Veljexet tunnetaan punaisista fezeistä. Ne otti Arabian pois nimestä 9/11 tapahtuman johdosta. Niiden pomot on potentaatteja. Ne tykkää pitää paraateja. Lennättää jättimäisiä ryppyisiä ilmapalloja. Ajaa pikkuisilla autoilla. Soittaa torvisoittoa. Nahkiaisissa ne antaa alokkaille pyllyyn sähköiskuja.
          ellauri083.html on line 237: Havaiji viisoo oli yhdysvaltalainen Havaijille sijoittuva poliisisarja, jota CBS esitti vuosina 1968–1980. Sarja kuvaa Havaijin kuvernööriä Paul Jamesonia avustavan erikoisyksikön toimintaa. Sarjan tunnussävel nousi The Venturesin esittämänä Yhdysvaltain singlelistalla sijalle neljä vuonna 1969. Se on ihan psska renkutus. Ei se ole havaijia nähnytkään, mitälie mahtipontista texmex-torvisoittoa. Kuuntele vaikka ize.
          ellauri083.html on line 250: S. 606, Tena-aikuisalusvaatteen vuosi: lomitettu televiihde, 932/1864 resoluutio (vau...) risc-konsolilta ja ilman, pink2 (lue OS-2), pormestarin jälkeinen digisatelliittijärjestelmä, menut ja kuvakkeet (oho...), pixelitön internet fax, 3-4 kanavaiset modeemit säädettävällä linjanopeudella (eikai...), webinjälkeiset jakelualueet, niin HD-näytöt että on käytännössä paikalla, kustannustehokkaat Zoom videopuhelinneuvottelut, fox-kanavan sisäinen cd-rom, sähkoinen sultan conture, yleiskonsolit, Youshityoun keraamiset nanoprosessorit, laserkromatografia, virtuaalipalvelun mahdollistavat mediakortit, kuituoptinen pulssi, digitaalikoodaus, tappajasovelmat, rannehermosärky tenniskyynärpää valonarkuusmigreeni rasvapakaraisuus selkästressi hikinen pälvikalju vielä kaiken kukkuraxi.
          ellauri083.html on line 252: Puolet suurbostonin asukkaista työskentelee digilinkin takaa kotoa kuten korona-aikana. 50% koulutuxesta hoidetaan koodatuin pulssein kotisohvalla kuten korona-aikana. Mari Kondon suunnattoman suosittu siivousohjelma menee suoraan jakeluun Onaniassa kaikilla 3 aikavyöhykkeellä klo 0700; kysymyxessä on yhdistelmä helppoa imurointia, depend-alusvaatteiden viikkausta, Kanadan ilmavoimien alapesua ja niin sanottua kosmeettista autofiktiota - yli 300 miljoonaa amerikkalaista potkii ja elehtii päivittäin Mari Kondon tahtiin, osallistuu valtavaan siivoussavottaan josta voisi tulla mieleen Maon kiinan pakolliset aamujumpat paizi että kiinalaiset kokoontuivat ulkona. 1/3 niistä 50%:sta jotka vielä lähtee töihin on työttömiä. Ja mieti tätä: 94% Onanian maxetusta viihteestä nautitaan kotisohvalla: on etäpornoa, pumpattavia barbaroita barbeja ja kenejä, jopa digitaalinestekidenäyttöjä. Sormien ja silmien viihdemarkkinat.
          ellauri083.html on line 254: Jos sanoo että tämä on huono juttu, on se vähän kuin sanoisi että liikenne, terveydenhoidon lisäverot tai peräreikäfuusion vaarat ovat huono juttu: vain mysliä mässyttävä luddiittiviherpiipertäjä voi kuzua pahaxi asioita, joita ilman kukaan ei voi kuvitella elävänsä.
          ellauri083.html on line 268: Makkosen Lexa on evakkopoika joka osaa suomea ja karjalaa 33 ja 45 rpm nopeuxilla. Se on köyhän töllin kasvatti joka on pähkinöissään kirkon aarteista, esittelee mielellään paxuja sormuxia paxuissa töppösormissaan. Makkosen Lexa on 74 ja aikoo olla vielä ainakin 20v hyväpalkkaisessa virassa. Makkosen Lexa nostaa 100K vuodessa pienestä seurakunnasta ja ostaa sillä uusia mekkoja. Kyynärpäilee Pikin kanssa hooämmän aletiskillä.
          ellauri083.html on line 272: Konstantinopolin patriarkan Bartolomeoksen lähettämä piispadelegaatio kävi viime vuonna kahdesti Suomessa tutkimassa Leon työkuntoa. Avaamassa sen mielen konepeltiä ja kazomassa mikä siellä ehkä on rikki.
          ellauri083.html on line 294: Lähetä edes uutisvinkki
          ellauri083.html on line 330: Ikivanhan matelijanaivo-aivokuorierottelun muodistus viime vuosisadan lopulta, vähän vanhemman freudilaisen id-superegomeemin uusi peitenimi, verbistä katekhein pitää kiinni. Tarkottaa jotain tunnneperäistä. Tekoakateemista jenkkikeekoilua.
          ellauri083.html on line 390: Wallun mielestä "byrokraatti" joka polvihousuiseen pikkupoikaan suinpäin tuottamuxellisesti törmättyään ei izekkäästi ryntää kommuutterijunaansa vaan jää auttamaan kaatamaansa lasta on yhtä poikkeusihminen kuin Jeesus. No jo on taas puhtaaxiviljeltyä jenkkihöttöä. Wallulle vilpittömyys ja sentimentaalisuus on synonyymeja. Saroyan ois kateudesta vihreenä. Vähemmään wallumaista lukijaa ei hätkäytä että äijä pysähtyi korjaamaan mokansa, vaan että siitä tehdään jotenkin iso numerro. Ei sellaiseen duuniin kannata jäädä jossa ollaan noin nipoja.
          ellauri083.html on line 392: Ei ihme eze mies haluis olla Jeesus. Ei sen tarvis enää herätä kuudelta ja mennä byrokraatixi, se vois vaan lennähtää taivaaseen ja istuutua iskän oikealle puolelle mukavaan nojatuoliin tuomizemaan eläviä ja kuolleita. Pyhä Pietari hoitaisi byrokratian. Ynnäisi plussit ja miinusit, ei tarvis edes paljon miettiä. Senkun paukuttaisi tuomioita pöytään nuijalla. Ja vetäs pilveä.
          ellauri083.html on line 394: Sitä mä en muuten tajua mixi on tärkeätä tietää mikä jonkun leffan tai sarjan jonkun hahmon näyttelijän nimi on. Ei vois vähempää kiinnostaa. Two men say they're Jesus. One of them must be wrong. (Dire Straits) Toi tarkkuus on aivan riittävä. Toinen saattoi olla vaikka Spartakus. Kumpi oli kumpi, ei mitään väliä.
          ellauri083.html on line 396: Samat puisevat iänikuiset roolijaot narkkareiden tiimissä kuin jossain Ryhmä Haun käskynjaossa: tää ois Robin Hoodin iloisten veikkojen niinko se skrode kaveri, tää ois se nörtti pellepeloton, tää olis reipas tyttökoira, toi äitimäinen ymmärtäjä, ja tossa sitten koko tiimin vetäjä, kaikin puolin urhea ja etevä, vaikkei mihkään varsinaisesti erikoistunut mut verraton hengennostattaja. Näitä on nähty niin tuhannessa jenkkisarjassa, eikä loppu häämötä, sama tiimihenki haisee vaan silmänkantamattomiin.
          ellauri083.html on line 410: Suomalaisen rupusakin jälkeläiset Michiganissa on siellä nyt amerikkalaista rupusakkia. Joku trumppilainen laiskapaska fasisti siellä kehuskelee suomalaisilla juurilla mutta ei sano tuntemattomille olevansa amerikansuomalainen vaan väittää olevansa 100% amerikkalainen. Onnexi, ettei tarvi niitä hävetä. Lähettäisin sille mieluusti seuraavan someviestin: oikein kiva että läxitte, älkää tulko takasin. Good riddance to bad rubbish.
          ellauri083.html on line 412: Italian Hallin tapahtumat ei näitä häiskiä juuri heiluta. Just nyt olis tärkeintä päästä koronorajoituxista, jotta laiskanpaskan betoniraudoituxet menisivät hyvin kaupaxi. Korona on vasemmistohuijaus, jonka tarkoitus on tehdä Amerikasta uusi Neuvostoliitto. No ei se tekis kovin suurta lovea, samannäköistähän tuolla näyttää nyt jo olevan.
          ellauri083.html on line 464: Sopii hyvin. Wlla on kuvauxia joka lähtöön. Useimmat koskee DFWtä. Nakerran samalla kun luen. Moni kohta tiilessä on erinomaisen hyvin ja hauskasti kirjoitettu, vaikka olen enimmäxeen eri linjoilla. Mutten kunnioita. Se sana ei kuulu sanavarastoon.
          ellauri083.html on line 512: Spoileri: Kiistanalainen sana riemu putkahtaa esiin suunnilleen eka kerran Halin naamalla kun Pimeyden oza jäätyy lasiin. Tyhmät syljexivät talarineekerit kommentoi sitä. Kazoin alkuteoxesta, se on mirth. Se sana esiintyy Hamletissa Hamletin sedän suussa, joka sanoo naineensa veljensä vaimon with mirth in funeral, and with dirge in marriage. Vahingonilolta tää kuulostaa. Vähän myöhemmin Hamlet sanoo konnakaxikolle menettäneensä kaiken mirthin, tietämättä mixi. Se kuulostaa tosi masixelta, kuten Hal. Muita esiintymiä ei löydy.
          ellauri083.html on line 518: Jonkun amer. lähteen mielestä tää kirja on 'filled with joy'. Ilmeisesti joy sen mielestä kattaa myös hahatuxen läpille ja vahingonilon:
          ellauri083.html on line 541: Minkätähden pakenit salaa, läksit luotani varkain? Et ilmoittanut minulle mitään, ja niin minä en saanut saattaa sinua matkalle iloiten ja laulaen, vaskirummuin ja kantelein,
          ellauri083.html on line 544: Ja kaikki kansa meni, söi ja joi, lähetti maistiaisia ja vietti suurta ilojuhlaa; sillä he olivat ymmärtäneet, mitä heille oli julistettu.
          ellauri083.html on line 617: Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?
          ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän.
          ellauri083.html on line 661: Kay Warren on perustanut miehensä Rick Warrenin kanssa Saddleback-seurakunnan Kaliforniaan. Hän on intohimoinen raamatunopettaja ja arvostettu vähäosaisten puolustaja. Erityisesti homot ja muuten haavoittuvaiset lapset ovat hänen sydämellään. Hän on perustanut Saddleback-seurakunnan yhteydessä toimivan HIV/AIDS Initiative -työmuodon.
          ellauri083.html on line 671: No tää ei ollut läppä, jehova jopa vähän suutahti, ei toki Aaprahammille vaan sen nenäkkäälle siipalle:
          ellauri083.html on line 685: Lisää vittuilua ja vähän törkyilyäkin. Huomattakoon että vizin kärki ei osoita koskaan johtoportaaseen, vaan pikemminkin sieltä alaspäin. No taivaassahan ei käydä enää helpotuxella, perseet on tervattu. Kelpaa siellä naureskella ulosjääneille. No Elian ei kannattaisi liikaa paukutella henxeleitä, sen vittuilu istuu aika hyvin sen omiinkin porukoihin.
          ellauri088.html on line 33: Tiedefiktio - etenkin kinemaattinen - ei välttämättä perustu kovaan tieteeseen. Mutta kun se perustuu, siitä se saa lisää todennäköisyyttä ja vakuuttavuutta, ja tarinasta tule pakottavampi. Tulokkaan juoni ja sen tarina on saranoitu oikeaan tieteeseen - tässä tapauxessa lingvistiikkaan ja fysiikkaan, sekä filosofisiin teemoihin kuten vapaa tahto ja determinismi. Onhan sitä vähän vaikea hahmottaa, kun jengillä on eriväristen hattujen sijasta kypärät. Mutta tarina on sentään oikein metka, ja seuraamista helpottaa kun matuilla on paljon enemmän jalkoja kuin meillä.
          ellauri088.html on line 39: Tulokas on yxi pienestä tosin kasvavasta kourallisesta skififilmejä joissa on NAINEN pääosassa. Joku Eric Heisserer on huomauttanut että joukko studioista lupasi ottaa leffan vaan jos sankari vaihdettaisiin miehexi. Mutta päähenkilön, lingvistiikkaexpertin (Louise Banx) naismaisuus on kriittinen osa hahmon identiteettiä. (Oikeastikin valtaosa lingvisteistä on naisia!) Hollywoodin skifi on historiallisesti luottanut sankarillisiin, toimintasuuntautuneisiin miesesitaistelijoihin. Tulokas on sixi aivan omituinen, kun siinä on briljantti, komplexi sankaritar joka ei saisi edes valomiekkaa päälle.
          ellauri088.html on line 47: Tulokkaan keskipisteessä on ajatus joka on vähän liian vaikea vapaan tahdon haarautuvaan pelipuuhun tottuneille amerikkalaisille: Nää jalkapuolet mustekalat (heptapodit eikä oktopussit) näkee koko ajan kerralla. Jos oppii niiden kielen saa myös niiden silmälasit, ja kokee koko elämänsä kuin filminauhana. Vähän kuin ne värifilkan pätkät joita prennattiin prennareilla huhtikuussa Norssin edessä olevalla Johixen kentällä. Ensin filkka alkoi savuta ja lopulta se syttyi ja paloi lähes näkymättömällä liekillä. Se oli selluloidia.
          ellauri088.html on line 49: Noniin siis heptapodit tietävät että 3000 vuoden kuluttua ne tarvii apinoilta apua (mixi ihmeessä? ovatko ne keskijalkaa vailla?). Sixi ne on tulleet maan päälle jakamaan apinoiden kanssa näkemyxiä ja kielitaitoa. Tällä lailla Louise Banxkin oppii että sen tytär joka ei ole vielä syntynytkään tulee kuolemaan parantumattomaan sairauteen. Kai se näkee kanssa minkälaisessa hoitokodissa se ize vetää viime henkäyxensä, saako se lisähappea vai onko hoitajat liian kouluttamattomia. No onhan nää henkilökohtaisia katastroofeja, myrskyjä vaikka pikku vesilaseissa.
          ellauri088.html on line 53: (Tästä ois Marvel Comixin Andrew maxanut vaikka mitä - sen unelmat pysähtyneestä auringosta olis toteutuneet. Tai hetkinen, jos ei aika liiku, miten pääsee sitten liha liikkumaan? Pornostillikuvat ei vedä vertoja eläville kuville. Ehkä se voisi plärätä ruutuja nopeasti niinkuin koulukirjan reunaan piirrettyä tikku-ukkoa (tai no tikku-ukkoa ja -akkaa). Ei hizi, eihän pläräämisestäkään tule mitään ellei filmi etene. Taitaa olla pattitilanne.)
          ellauri088.html on line 63: Lingvistit koko internetissä oli hirmu innostuneita kun tää filmi tuli ulos - vihdoinkin filmi meistä, joka on (lähes) asiallinen! Naislingvisti, vielä aika nättikin! Internetin suosikkilingvisti Gretchen McCulloch keräsi joukon artikkelilinkkejä (tässä) ja teki episodin podcastiinsa nimeltä Lingthusiasm tästä filmistä (transkripti). Kun sen kilpailija Neil deGrasse Tyson teki naisia halventavan huomautuxen että olisi pitänyt valita salakirjoitusexpertti ja astrobiologi puhumaan mustekaloille (ne on sentään enimmäxeen miehiä, Turing jopa homo sapiens), Kieliloki postasi avoimen kirjeen lingvisteiltä selittämään mixi se on väärässä.
          ellauri088.html on line 67: Tää on suuri läpimurto (aargh hemmetti miten tolloa), ja pian HUMAN ja HEPTAPOD iloisesti kirjoittavat tällä lailla. Vittu mixei ne heptapodit kelanneet rainaa vähän eteenpäin nähdäxeen että noiden ääliöiden kanssa pitää kommunikoida kuvilla? Nää skifihommat vuotaa loogisesti kuin seula, ei niitä jaxa kazella. Analystitiimi alkaa ratkoa ristisanaa (ilmeisesti soveltaen geometriaa, jossa naiset on tunnetusti huonoja miehiin verrattuna, lyön etoa että analysteistä oli valtaosa miehiä), ja pian on käännösappi valmiina, Google Translate-alustalla varmaankin. Tää vaikuttaa vähän epäilyttävältä ehkä, mutta täähän on vaan skifiä, joten antaa mennä vaan. Tää ei katkaise mun uskontahtoa, koska lingvistinä mä en ole kirjoitussysteemien tuntija. Sitäpaizi kaikkihan viestivät jo emojeilla muutenkin, ne on hyviä, varsinkin alle 8 sekunnin giffit jotka ei ylitä kultakalan keskittymiskykyä.
          ellauri088.html on line 75: Tähän asti siis hurjan uskottavaa! Ekassa sarakkeessa mä kirjoitin Sapir-Whorf hypotheesista, joka on tän koko Tulokas-tarinan ytimessä. Whorf joka oli kemisti luuli todistaneensa että hopissa ei ole aikamuotoja. No ize asiassa on mutta toisin päin kuin englannissa. Englanti eteenpäinsuuuntautuvasti erottaa menneen ja menemättömän ajan, hopi on taaxepäinkazova kuin Eskin operaattori ja erottaa tulevan ajan tulemattomasta. Nää pääjalkaiset ei tee kumpaakaan.
          ellauri088.html on line 77: Tässäpä koko filkan pointti! Kun Luisa Banx alkaa ymmärtää seizenjalkojen kieltä, se alkaa irottautua ajan kulusta. Se näkee tulevan ja nykyajan samaan aikaan (mistä seuraa kyllä aikamatkaparadoxeja, mutta ne ei kuulu lindkvistin expertiisiin). Hepatopodien kirjakieli on ympyriäistä ja jokaista lausetta kuusaillaan kokonaisuutena, mikä helpottaa ajan hahmotusta epälineaarisena. Tää on kyllä höpöhöpöä. Ei kielen oppimisesta seuraa että näkee tulevaisuuteen, sitä varten pitäs vaihtaa koko aivokoppa pääjalkaiseen, noin vähintään.
          ellauri088.html on line 81: CD Covingtonilla on maisterintutkinto saxassa ja lingvistiikassa, se pitää skifistä ja rullasählystä, ja kaipaa kissaansa. Se on Käypä Paratiisi 17:n käynyt ja on julkaissut lyhyitä tarinoita valikoimissa, viimosexi stoorin “Morsiamenpoisto” Jälkeenjääneessä, jonka on toimittaneet Mary Anne Mohanraj ja J.J. Pionke.
          ellauri088.html on line 90: Voluntarismus [engl. voluntarism; lat. voluntas Wille], [EM, PHI], Lehre von der Bedeutung des Willens. Wundt entwickelte eine theoretische Konzeption der Willenstätigkeit (Willenshandlungen) und deren psych. Verbindung mit Sinneseindrücken, Gefühlen, Affekten und Vorstellungen zur Einleitung einer Handlung (Apperzeption). Von den aktiven und schöpferisch-synthetischen Apperzeptionsprozessen des Bewusstseins ausgehend sieht Wundt die einheitsstiftende Funktion in den Willensvorgängen und bewussten Zwecksetzungen der Handlungen. Auf der Grundlage seiner empirischen Ps. entwickelte er einen psych. Voluntarismus und erweiterte diesen später zu einem metaphysischen Voluntarismus (ähnlich Gottfried Wilhelm Leibniz). Wundt hält allerdings daran fest, dass seine empir. Ps. unabhängig von den versch. Lehren der Metaphysik (u. a. Arthur Schopenhauers Voluntarismus) entstanden sei.
          ellauri088.html on line 167: Välillä sopii tehä vähän mindfulnessia. Se on jotain buddhismin ja trainspottingin välimuotoa.

          ellauri088.html on line 176: Kaikella on määrähetkensä,
          ellauri088.html on line 212: Kempeleen haisunäätä Haju Pisilä tarttui hallituxen kaasuhanaan 5/2015. Heti samana vuonna laskettiin siihen saakka vaarantuneiden liito-oravien suojelutasoa "silmällä pidettävixi", koska kannan väheneminen näytti vähentyneen juuri alle kolmannexeen viimeisen 10 vuoden aikana. (Sekin osoittautui väärin mitatuxi, paizi että koko kriteeri on aivan perseestä.) Mitä helvettiä? Mitä haisunäätä oikein ajoi takaa? No tottakai mieliharrastustaan mezänraivausta mezäteollisuuden eduxi, uusien "bio" eli puunjalostustehtaiden perustamisexi ja "vihreän kullan" muuttamista entistä vimmaisemmin rahaxi. "Kyllä Suomessa mezää riittää."
          ellauri088.html on line 214: Kempeleen haisunäädän karvainen käsi kurottui taas kuopaisemaan suurisilmäisen pikkujyrsijän pesäkoloa, eikä jyrsijällä enää ollut paikkoja mihin paeta. Ääliömäinen lainsäädäntö puhuu oravien "lisääntymis- ja levähdyspaikoista", ikäänkuin ne olisivat jotain muuttolintuja. No missäs ne sitten nakertavat lehtiä?
          ellauri088.html on line 216: Hanski kumppaineineen osoittivat, että liito-oravat tarvizevat laajahkoja elinalueita, joissa on siellä täällä ravinnoxi kelpaavia vanhoja meziköitä, joista löytyy niille syötävää ja tikan tekemiä pesäkoloja. Oravat ovat lyhytikäisiä, niin että niiden asunto-osakkeet vapautuvat vähän väliä, ja vähän päästä paikalle voi lennähtää jostain kauempaa uudet asukkaat. Jos voi lennähtää. Vaan ei voi, kun vitun haisunäädän mezäkoneet ovat raivanneet kaikki lentopuut, ja jäljellä on vain törkeän näköisiä mezätupsuja siellä täällä muuten autioilla raiskioilla.
          ellauri088.html on line 218: Harvannäköisiä tupsuja kuin tukan jämät haisunäädän luiskaozalla. Tupsun alta haisunäädän sankarilliset pedonsilmät tarkkailevat oravaraiskoja, "pitävät niitä silmällä". Oikeasti se pitää silmällä vain viherpiipertäjiä, puidenhalaajia ja kumisaapasbiologeja jotka tulee sähläämään ja häiriköimään Mezo-firman mezää ahkerasti lakoon sahaavia motoja. Ainaista nillitystä ja pikkuoravamaista ultraäänikitinää.
          ellauri088.html on line 240: Apinat ja bordercolliet osaa harhauttaa. Siihen tarvitaan kyky asettua toisen sijalle. Episteemisen logiikan mielessä kysytään iteroituja operaattoreita. Niistä lähtee liikkeelle myös peliteoria. Eikä siinä kaikki, pitää osata kuvitella miltä ize näyttää toisen silmissä.
          ellauri088.html on line 246: Arto Mustajoki kirjoittaa insändareita tiedelehteen. Ihan tyhjänpäiväisiä, se vaan haluaa nähdä nimensä Tiede-lehdessä. Lehti on sille kuin suurentava peili, josta sen naama näkyy isona. Se tuntee olevansa enemmän elossa. Elävien kirjoissa. Professori Mustajoki on tutkimuksen yleistajuistamisen puolestapuhuja. Hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, laatii tietokirjoja ja nauttii esiintymisestä.
          ellauri088.html on line 249: Tänään kun käveltiin lähikauppaan maaliskuun pakkasella kovassa tuulessa kirkkaassa auringonpaisteessa, musta tuntui hetken että olen lakannut ajattelemasti izeäni, ainakin arvostelemasta sitä. Että mun nykyinen tyyneys on seurausta siitä. Näyttää siltä että mun autismi on saanut niskaotteen mun narsismista. On helpottavaa, kun ei ajattele izeään, eikä arvostele. Ei vaan vois vähempää välittää. Toivon että se ei tule koskaan takaisin. On ihanaa että meitä on me 2, on aina joku toinen jota ajatella ja sättiä, jonka vika asiat ovat jos ne heittää sezuuria. Seijallakin on.
          ellauri088.html on line 269: Gianní ei uskalla sanoa että sen isän mielestä kuolleet ovat kuin rikkoutuneita kodinkoneita, televisioita radioita tai sähkövatkaimia, jotka on parempi muistaa sellaisina kuin ne olivat vielä toimiessaan, ja että niiden ainoa tarvizema hauta on niiden muisto.
          ellauri088.html on line 271: No kyllähän hautakivi säilyttää muistoja. Siellä kiven alla on se vähä mitä siirasta on jälellä. Victorian muistot veljestä on rumia. Ikävältä tyypiltä se kuulostaakin, pihiltä ilkeälta kyrvältä, Vittorian puheista päätellen.
          ellauri088.html on line 273: KLIKKIOZIKKO: 16 lestadiolaissisarusta täytti yli tuhat vuotta. Niiden vanhemmat luottivat jumalaan ja Jumala palkizi luottamuxen lapsikatraalla. Jumala huusi Jussin selän takana: työnnä, maxoin rlunsaasti. Kerttu poiki kunnes kuoli syöpään 55-vuotiaana. Lähes kaikki lapset ovat yrittäjiä Teuvalla. Pyytäjälle annetaan ja kolkuttajalle raotetaan ovea.
          ellauri088.html on line 279: Siinä että koittaa olla läheisille kiltti ei ole mitään vikaa, mutta noi ulkoiset rangaistuxen uhat, palkintolupauxet, kaupankäynti niillä ja yleinen nöyristely pilaa koko keitoxen.
          ellauri088.html on line 286: tarvetta, sillä välillä ruumiini oli niin jännittynyt, että hermoni tuntuivat korkeajännitekaapeleilta. Mutta evankeliumit eivät olleetkaan mitään satuja, vaan ne tapahtuivat oikeissa paikoissa, ihmisillă oli oikeita ammatteja, henkilöt olivat oikeasti eläneet. Ja kaikkein voimakkaimmin niistä nousi esiin julmuus. Kun olin saanut yhden luetuksi, aloitin toisen, ja tarina vaikutti vielä kauheammalta. Kyllä, se oli tyrmistyttävä kertomus. Luin ja hermostuin. Me kaikki olimme Herran palveluksessa, Herran, joka tarkkaili meitā koko ajan nähdäkseen, mitä valizimme, hyvää vai pahaa. Miten jarjetöntā, miten sellaisen orjan osan saattoi hyväksyä? Inhosin ajatusta, että Isä oli taivaissa ja lapset täällä alhaalla mudassa ja veressä. Mikä isä Jumala muka oli, mikä perhe hänen luoman olennot: minua pelotti ja samalla raivostutti. Inhosin Isää, joka oli tehnyt meidät niin heikoiksi, ainaiselle kärsimykselle alttiiksi, helposti tärveltyviksi. Inhosin sitä, että hän vain katseli, kun me sätkynuket yritimme selviytyä nälästä, janosta, sairauksista, kauhuista, julmuuksista, ylimielisyydestä ja vaikka oikeamielisistäkin tunteista, jotka epäuskon aina vaaniessa kätkivät alleen petollisuuden. Inhosin sitä, että hänellä oli neitsytäidistä syntynyt poika, jonka hän altisti pahemmalle kärsimykselle kuin luomakuntansa kurjimmat olennot. Inhosin sitä, että vaikka pojalla oli kyky tehdä ihmeitä, hän käytti valtaansa joutavuuksiin, joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, muttei mihinkään mikä oikeasti parantaisi ihmisen osaa. Inhosin sitä, että pojalla oli taipumus kohdella huonosti äitiään, mutta hän ei uskaltanut käydä isäänsä vastaan.
          ellauri088.html on line 287: Inhosin sitä, että Jumala jätti poikansa rukoilemaan hirvelssä tuskissa eikä alentunut vastaamaan hänen avunpyyntoihinsä. Kyilä, koko kertomus masensi minua. Entä ylösnousemus: hirveästi piinattu ruumis, joka palasi elämään? Kuolleista nousseet pelottivat minua, en saanut yöllä unta. Miksi kokea kuolema, jos sen jälkeen tulikin takaisin ja eli ikuisesti? Ja mitä järkeä oli 1kuisessa elämässä kuolleista herätettyjen ihmisten joukossa? Oliko siină todellakin kysymys hyvityksesta - eikö se pikemminkin ollut sietämättömän kauhun tila? Ei, ei, taivaissa asuva rakkaudeton Isà oli aivan samanlainen kuin Matteuksen ja Luukkaan jakeiden rakkaudeton isä, joka antaa kiven, käärmeen tai skorpionin nälkäiselle pojalleen, joka pyytää leipää. Jos olisin keskustellut asiasta oman isäni kanssa,olisin vahingossa saattanut livauttaa: tämä isähän on vielä pahempi kuin sinä.
          ellauri088.html on line 303: Kettunen kiersi vähän joka paikassa virkeästi kettujahdissa.
          ellauri088.html on line 306: Lauri Kettunen kiersi ympäri Suomea 1920-luvun lopulla sekä 1930-luvulla tutkien suomen kielen murre-eroja ja siten kartoittaen murrealueita. Urakka oli valtava, sillä hänen tavoitteenaan oli vierailla lähes jokaisessa pitäjässä. Kettunen haisteli ihmisiä paitsi heidän kotonaan, myös esimerkiksi hotelleissa, ilotaloissa, kunnalliskodeissa ja vankiloissa. Matkoillaan Kettunen liikkui polkupyörällä, suksilla, moottoripyörällä ja myöhemmin myös autolla. Hyvin luisti kytkin. Tutkimustyön tuloksena oli Murrekartasto, joka sisältää 213 pikkukettujen ja murrejen levinneisyyttä osoittavaa karttaa. Myöhemmät supistetut painokset sisältävät 64 karttaa.
          ellauri088.html on line 313: Einon pääteos, lähes tuhatsivuinen Vepsän kielen äännehistoria ilmestyi vasta 1946. Se on yhä eräs laajimmista suomalais-ugrilaisista kielistä kirjoitetuista monografioista.
          ellauri088.html on line 343: Roni Arvonen on kiinteistönvälittäjä ja sijoittaja, joka valloittaa pääkaupunkiseutua Bo LKV:n riveissä. Arvosesta huokuu lämmin asiakashenkisyys, innokkuus työhönsä sekä valtava halu kehittyä. Tämän nuoren miehen menestymisen nälkä on lähes käsin kosketeltavissa.
          ellauri088.html on line 345: Arvonen on monelle tuttu sosiaalisesta mediasta, sillä hän rummuttaa aktiivisesti useammassakin eri kanavassa. Lisäksi hän kirjoittaa ahkerasti omaa blogiaan. ”Aloitin heti tekemään somea ja blogia, koska minun oli pakko saada sitä kautta asiakkaita. Ei ollut ystäviä tai tuttavia, jotka olisivat heti ensimmäisiä asiakkaitani. Kaikilla on vain ASP-lainalupauksia ja ostofiiliksiä. Ei niissä euroakaan ole itsellä kiinni. Täytyi siis kehittää jotain. Kirjoittaminen tulee luonnostaan, joten päätin sitten tehdä tätä lähinnä Linkkarin, Twitterin ja oman blogin kautta.” Arvonen onkin verrattain nuoresta iästään huolimatta onnistunut (ehkä osittain juuri aktiivisen somettamisen ansioista) kehittymään myynnin ja kiinteistönvälitysalan rautaiseksi ammattilaiseksi lyhyessä ajassa.
          ellauri088.html on line 359: Armeijan ja opiskeluiden jälkeenkin Arvonen on maltillisesti kasvattanut asuntosalkkuaan, mutta toteaa, että sijoitusasuntoja on vielä ”aivan liian vähän”. Selkeän sijoitusstrategian itselleen laatinut Arvonen sijoittaa Turkuun keskeisille alueille. ”Olen asunut Turussa melkein koko ikäni, joten tunnen kaupungin jokaista kulmaa myöten. Sen lisäksi, että pitää ymmärtää asuntosijoittamista aiheena, on tietenkin ymmärrettävä ja tunnettava se alue syvällisesti – on oltava vahva näkemys. Ilman näkemystä hukka perii.” Päätös sijoittaa vain alueelle, jonka hän tuntee perin pohjin, on varmasti auttanut Arvosta välttämään useita virheitä.
          ellauri088.html on line 369: Osasyyllisenä Arvosen menestymiseen on varmastikin ahkera opiskelu ja innokas oman toiminnan systemaattinen parantaminen. Vaikka vapaa-aika sulautuu sujuvasti yhteen työn kanssa, hän järjestää itselleen aikaa lukemiseen. ”Luen kirjan per viikko. Perustietoni karttuu sieltä kirjoista ja niiden avulla usein myös kertaan perusasioita. Esimerkiksi Kiyosakin Rich Dad Poor Dad -kirjan olen lukenut aika monta kertaa ja sieltä löytyy joka kerta jotain uutta. Ammattilaiset palvovat perusasioita. Ei tämä vaikeaa ole. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on tosi simppeliä hommaa. Otat muilta vielä tyhmemmiltä ja panet omaan taskuun, siinä se. Kertaan tän Kiyosakin kirjasta vähintään kerran viikossa.”
          ellauri088.html on line 375: Tämän nuoren ja nälkäisen kiinteistönvälittäjän menestymisen reseptin voisikin tiivistää seuraavasti: tankkaa tietoa ja toista perusasioita. Se ei riitä, mutta opi ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Sillä sinun on päästävä joholle! laadi tarkka sijoitusstrategia ja pysy siinä sekä kysy neuvoa itseäsi kokeneemmilta. Hälise somessa ja mätki vähempiosaisia rumasti. Puolusta äänekkäästi omistajistoa ja muista näkyä, ryhdy vaikka kökkäreiden vaaliehdokkaaxi jos pääset (mä pääsin). Kokoomuxen persulaidalla on vielä tilaa.
          ellauri088.html on line 388: Ei helvetti, sanoo Kokoomuxen hopeaselkäneuvosto, nyt lähti pojilta mopo pahan kerran käsistä. Asiallisesti pojat ovat kyllä oikeassa, mutta hajurako pahimpaan kilpailijaamme persuihin uhkaa kaventua. Nyt on ryhdyttävä pikaisesti toimiin. Mersu on kaivettava esiin persupaskan alta. Iltalehti te paikkailette Ronin ja Eeron imagoa, ja Orpo oikaisee. Iltalehti veisaamaan lisää ylistystä pötkötyxen vastustuxelle:
          ellauri088.html on line 392: Seuraavaksi ohjelmassa on suihku ja "meditointisessio", joka kestää 20 minuuttia, jonka jälkeen Arvonen ehtii vielä lukaista kirjaa vessassa. Tänään on luvussa Juhana Torkin Tarinan Valta. Ennen töihin lähtöä on vielä aamupalan vuoro. Luvassa on riisiproteiinia ja kuusi keitettyä kananmunaa. Aamumunaa riittää. Pysy kovana.
          ellauri088.html on line 401: - Yhtään sähköpostia tai puhelua ei tule ennen aamukahdeksaa. Aamulla ehdin tekemään ne asiat, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kiireellisiä. Näitä ovat esimerkiksi "treenaaminen", lukeminen, käteenveto ja "meditointi".
          ellauri088.html on line 403: Aamukahdeksasta eteenpäin Arvosen päivä jatkuu toimistotöillä, asuntokaupoilla, arviokäynneillä ja muiden perässä juoksemisen parissa. Kello 11.00 on lounasaika. Lounaalle hän tosin lähtee vain, jos saa jonkun poikaystävistä seurakseen. Muuten hän syö toimistolla tai jonkun auki unohtuneen Teslan penkillä banaania, pähkinöitä, riisiproteiinia tai jotain muuta terveellistä.
          ellauri088.html on line 425: - Kun lähdin välittäjäksi, halusin kerätä pääomaa, verkostoja ja oppia myymään, jotta voin myöhemmin yrittäjänä työllistää myös monia muita ja talouteni on turvattu. Eikö vapaa-ajan puute haittaa?
          ellauri088.html on line 426: - Ei. Olen vielä nuori ja perheetön, poikaystävien kanssa ei tarvi huolehtia ehkäisystä (käytämme kyllä tautivaaran vuoxi kumisuojainta), joten nyt saa painaa vapaasti nappulaa. Se tuntuu oikealta ja väliaikoina kokeilen käteenvetoa. En tunne joutuvani luopumaan mistään tärkeästä. Vaikka nautin tästä nyt, en varmasti kolmekymppisenä enää bylsi tähän tahtiin.
          ellauri088.html on line 440: Kokoomus potki helsinkiläisehdokkaan listoiltaan. Demariaatteen kutsuminen vammaiseksi oli kokoomukselle liikaa. Roni Arvonen ei enää ole ehdolla kuntavaaleissa. - Kannan tietysti sanoistani vastuun, ja ehdokkuuden peruminen oli minulle pettymys. Koen rangaistuksen olevan ylimitoitettu siihen nähden, että olen avoimesti virheeni myöntänyt, sitä anteeksi pyytänyt ja vilpittömästi katunut. Kyllä jumala ja jeesus olis näillä eväillä jo armahtaneet.
          ellauri088.html on line 442: Kokoomuslaiset arvot allekirjoittavana ja kokoomuksen politiikkaan uskovana toivon edelleen, että voisin olla mukana kuntavaaleissa Kokoomuksen listoilla, Roni vastaa sähköpostitse. Arvonen kertoo Iltalehdelle haluavansa korostaa, ettei arvostellut vammaisia tai halunnut syrjiä heitä. Hänen tarkoituxensa oli hyvä, eli tehdä pilkkaa demareista vammaisten kustannuxella.
          ellauri088.html on line 482: Kun luokkasi lähtee liikkeelle, niin riistäjä lentää perseelleen
          ellauri088.html on line 529: Elon Musk lähettää nyt avaruuteen Tesla-autoja ja paukuttelee rikki yxityisrahoitteisia huonosti suunniteltuja raketteja joilla oli tarkoitus järjestää upporikkaille valloittavia stratosfäärimatkoja.
          ellauri088.html on line 540: Jerome Clapp "Klapka" Oliver Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture.
          ellauri088.html on line 542: Jeromella oli 2 siskoa, Paulina and Blandina, ja veli Milton joka kuoli nuorena. K. tulee unkarilaisesta kenzusta György Klapkasta, joxka sen kamut kuzu sitä, ei sentään tippurixi. Perhe köyhtyi kun iskä teki huonoja sijoituxia, ja velkojia kävi vähän väliä. Jeromesta tuli isätön 13-vuotiaana ja täysorpo 15v. Jerome meni ensin keräämään koxia raiteilta ja sitten läpytyxiä kiertävässä tiiatterissa. Se meni kintuille ja Jerome kokeili kaikenlaista muuta kansakoulupohjalta, opettaja, pakkaaja, lakimiehen juoxupoika. Sitten se alkoi kirjoitella näitä humoristisia juttuja, ja se naula veti.
          ellauri088.html on line 635: Toblerin huolekas nuori tytär Hildegard valmistaa hotellia vielä ennen Toblerin lähtöä salaa valepukuisen miljunäärin vierailuun ja sen tottumuxiin, mutta ei tule maininneexi salanimeä. Virheellisesti luullaan tri Fritz Hagedornia, työtöntä mainosammattimiestä, joka on voittanut kilpakirjoituxen 1. palkinnon (1 viikko Grand hotellia) pohataxi ja hemmotellaan vastaavalla tavalla. Tobler sitävastoin työnnetään pieneen lämmittämättömään ullakkokammariin, henkilökunta ilkkuu sitä ja panee sen sekatöihin. Jo ekana päivänä Tobler ystävystyy Hagedornin kaa, vaikka kauhistunut staabi koittaa estää veljeilyn niiden välillä. Johann informoi Hildegardia sekaannuxesta ja sen seurauxista. Hildegaard ei kestä enää kotona ja ilmestyy Toblerin emännöizijän Frau Kunkelin kanssa, jonka nimexi ilmoitetaan Julchen-täti, hotelliin iskää kazomaan. Fritz rakastuu tietysti Hildegard „Schulze“en, ja ne sepittävät salaa hääsuunnitelmia. (Hildegard oli sanonut Fritzulle, että sillä on sama sukunimi kuin Eduardilla.)
          ellauri088.html on line 637: Joidenkin päivien kuluttua muut hotellivieraat savustavat Toblerin hotellista ja se palaa tyttärensä, Johannin ja rouva Kunkelin kanssa Berliniin. Lähtö on niin äkkinäinen, että Hagedornille ei ehditä kertoa. Hildegard kertoo kuitenkin pikaisesti hotellinjohtajalle sekaannuxesta, joka saa siitä melkein hermoromahduxen. Hahaa!
          ellauri088.html on line 641: Erich Kästner, joka näihin aikoihin on jo joutunut valtaanpäässeiden kansallissosialistien vihoihin ja on melkein julkaisukiellossa, julkaisee kolmen lumisen miehen ainexen 1934 salanimellä Robert Neuner komediana 4 näytöxessä, nimellä "Elinikäinen lapsi". Lukuunottamatta päähenkilöiden nimiä (z. B. Schlüter pro Tobler, kuten myöhemmin filmissä) ovat sisällöt pitkälti samoja. Jo ensi-ilta 7. syyskuuta 1934 Bremenin näytelmätalolla (ohjaus: Fritz Saalfeld) on suuri menestys.
          ellauri088.html on line 654: Mies on luotu lähtijäxi, vaimo pirtin vartijaxi. (Sortavala)

          ellauri088.html on line 661: Se on miähellä kun saappaat narisee. (Akaa)

          ellauri088.html on line 665: Miästä katotaaj jalvoisiin, piikaa päähää. (Koski Tl.)

          ellauri088.html on line 670: Miähethän ne on jokka pirtinkin teki. (Luopioinen)

          ellauri088.html on line 672: Sapilaissa miähen miäli, naisen sukkarihmasissa. (Vesilahti)

          ellauri088.html on line 679: Pietty piika o kujn väljähtynyt vuassa. (Kitee)

          ellauri088.html on line 684:
          Mies (vähemmän toxinen)

          ellauri088.html on line 687: Nyt oot miähen kouris, sano Klaapari kun karoon alla makas. (Laihia)

          ellauri088.html on line 690: Mies keyhtyy, hebo laihtuu, sitte se vähä maxaa. (Suistamo)

          ellauri088.html on line 692: Jos miähe miehus parras on niin kyl pukki sit miäs on. (Laitila)

          ellauri088.html on line 694: Mihinkähän menis jonsei olsi kotua, sano entinen poika ku ei friioohin päässy. (Ilmajoki)

          ellauri088.html on line 716: No ei siit flikast ikä miäst tul - kyl se on toho ämmähän tullu! isä moito tytärtäs. (Uudenkaupungin seutu)

          ellauri088.html on line 722:
          Nainen (vähemmän toxinen)

          ellauri088.html on line 725: Vai-ihminen kantaa miähen sylys ja sänkyn seljäs ja viäl kahlo olkii sisäl. (Lohja)

          ellauri088.html on line 729: Nappulaherra ja sähevä akka ovat pahoja puhutella. (Orimattila)

          ellauri089.html on line 46: Pikku häntäheikki siis. Sattuvaa (ks loppua).
          ellauri089.html on line 106: His hobby was stonemasonry. Bob ja Ginny kumpikiin veti smögää ketjuna mut bob sai köystistä vanhuxena tiakohtauxia. Heinlein jelppi Reagania tähtien sodassa vielä kalkkiviivoilla, mutta pettyi pahasti. 1987 se kirjoitti:
          ellauri089.html on line 163: Elsa Schiaparelli (1890 Rooma - 1973 Pariisi) oli italialainen muotisuunnittelija. Hänet tunnetaan erityisesti huimapäisten ja humorististen yksityiskohtien tuomisesta haute couture -muotiin sekä yhteistyöstään surrealistitaiteilijoiden kanssa. Yksi tunnetuimmista Schiaparellin luomuksista on hattu, joka näyttää korko ylöspäin päähän asetetulta naisten kengältä.
          ellauri089.html on line 167: Giovanni Virginio Schiaparelli (14. maaliskuuta 1835 – 4. heinäkuuta 1910) oli italialainen tähtitieteilijä.[1][2] Hän opiskeli Torinon yliopistossa ja Berliinin observatoriossa ja työskenteli yli neljänkymmenen vuoden ajan Breran observatoriossa.
          ellauri089.html on line 174: Joopa joo olihan se hienoa, vaikkei siitä seurannutkaan sitten paljon paskaakaan. Muistan että oli Münchenin rautatieasemalla lähdössä junalla kohti Ateenaa. Kuulähetys tuli rautatieaseman rakeisista mustavalkotelevisioista katonrajassa. Ei kyllä Walter Cronkite vaaan joku saxalainen uutislähetys. Me pojat oltiin aika uupuneita ja levättiin tovi aseman ulkopuolella olleella Liegewiesellä. Me oltiin 16-vuotiaita, suunnilleen All-American Boy Cliffordin ikäisiä. Hyvä Kip! Hyvä Oliver!
          ellauri089.html on line 181: Bobilla ei ollut lapsia. Paljon sexiä vähän villoja.
          ellauri089.html on line 187: Kotiin päästyä Magellanin pilvestä Weepeen isä järkkää Kipille tiskin alta pääsyn ei vähempään kuin M.I.T:hen (mahtava korruptioteko siltä ja Kipille suurin mahdollinen kunnia :), lupaa sille valtakunnan lisäxi pissisprinsessan ja neuvoo sille miten äkäpussi kesytetään jahka sille kasvaa tissit.
          ellauri089.html on line 188: Kipin äiti on jo kesytetty. Tää Kipin neroisän entinen sitä puolta nuorempi tähtioppilas on näät ylennetty sen vaimoxi ja käy nyt kulmakaupasta ostamassa kyljyxiä. Mother Thingin päätehtävä on rakastaa ja lohduttaa ja tarvittaessa pidättää juveniileja.
          ellauri089.html on line 195:
          Häntäheikin tunnustuxia

          ellauri089.html on line 230: Mandelštam aloitti runoilijana 1910 ja oli lähellä akmeistien koulukuntaa. Mutta sen huomattavia edustajia oli Anna Ahmatova. Oli syytä vaihtaa ismoa. Rikun naapurilla olis myös syytä vaihtaa Ismoa.
          ellauri089.html on line 232: Mandelštam muutti 1918 Moskovaan ja työskenteli valitusasiain kansankomissariaatissa. Hänet pidätettiin vuonna 1934 Stalinin vastaisesta runoudestaan ja karkotettiin Tšerdyniin nykyiseen Permin aluepiiriin ja myöhemmin Voronežiin. Osip Mandelštam pidätettiin toistamiseen vuonna 1938 ja hän kuoli ”Vtoraja retška”-siirtoleirissä lähellä Vladivostokia.
          ellauri089.html on line 234: Kaikki varmaan sixi että se oli jevreiskij. Isä aurinkoinen pilvistyi. Nimiserkut eivät sulattaneet toisiaan. Olivat kuin Laurit Hakulinen ja Kettunen. Hakulinen olisi mieluusti lähettänyt rabulisti-Laurin Siperiaan. Siperia opettaa sivistynyttä kielenkäyttöä. Hyvää suomea vaikkei vapaata.
          ellauri089.html on line 240: Se on jämähtänyt tähän ja mä en ole mistään kotoisin.
          ellauri089.html on line 251: 10-kertainen mezä lähes sama
          ellauri089.html on line 258: Mut tää on se josta Stalin repi pelihousunsa ja lähetti Osipin Voronezhiin kuokkimaan. Plopovin izemurhasiirto, sanoi Boris Pasternak.
          ellauri089.html on line 267: Mutta aina kun meistä lähtee keskustelunpätkiä
          ellauri089.html on line 273: Isot torakat hahattavat sen ylähuulessa,
          ellauri089.html on line 356: Kip on All-American Boy, joka on vähän eroottisesti kiinnostunut Peeween sakkolihasta. Näkee siitä märkiä unia. Pienihän Peewee on, pikkupissis joka käy kahtatoista mutta näyttää 10-vuotiaalta, liekö mensut alkaneet? Tulikohan ufoon mukaan nuken lisäxi myös terveyssiteitä? Ei väliä, ei hiir olk koska heinkrinti alan kuallu. (Laitila). Kipin pitäisi silti pitää mielessä että ripitön tyttö on kuin suolaton keitto. (Rääkkylä) Bobilla on muuallakin vähän taipumusta pedofiliaan.
          ellauri089.html on line 360: Kip ei ehkä ole aivan parasta A-ryhmää, mutta se saa tytöt nauramaan. Vaikkei ehkä ihan toivotussa mielessä. Se nimittäin on ritari sans peur et sans reproche. Kyllä tytöt tykkää vähän tosta reprochestakin. Bad boys viehättää. Em mnä mittä miäst pelkk vaik pelkkä hiirt ja hämhäkki sanos flikk. (Uudenkaupungin seutu)
          ellauri089.html on line 369: No täähän on vaan peliteorian tuttu erottelu preferenssien ja parhaan strategian välillä. Päämäärä ja keinot. Ja seuraavaxi varmaan sitten pohditaan pyhittääkö toinen toiset. Mikä on yxi variaatio vanhasta individualismi-totalitärismi teemasta. Ollakko erakkomehiläisiä vai termiittejä. Onko 1 hyvä + 2 kaunista meikäläiselle yhtä kuin 3 pahaa tai rumaa temppua jollekulle toiselle? Ovatko eri yxilöiden tai muiden arvioinnin dimensioiden moraaliset suuntaviivat kohtisuorassa vai vähän vinossa? Jos ne ovat vinossa, saadaan hinta vaikka isoäidille.
          ellauri089.html on line 374: El Laurin lyhkäsempi versio etiikasta: Kyse on tiimipreferensseistä. Oikein paha apina on sellainen joka pelaa tiimin kanssa nollasummapeliä: iloizee kun ne kärsivät. Keskipaha on sellainen joka pelaa tiimin kanssa yhden hengen peliä: iloizee kun voittaa ize, muista vähät välittää. Keskihyvä on tollanen tiimipelaaja joka hurraa kun sen tiimi voittaa kuha se voittaa mukana. Oikein kiltti (sankari tai pyhimys) on sellainen joka noudattaa jonkun muun esim tiimin preferenssejä mieluummin kuin omia. Tässähän se on pikku lankakerässä. Loppu on sitten seliseliä.
          ellauri089.html on line 423: § 10. "Good", then, denotes one unique simple object of thought among innumerable others; but this object has very commonly been identified with some other—a fallacy which may be called "the naturalistic fallacy" … Tässä Jyriltä alkaa lähteä riimu käsistä. Sillä on niin iso lehmälauma ojassa, ettei se pysty pitelemään sitä. 1 lehmistä on että ainoa merkizevä hyvä on termiittiapinoiden hyvä, lehmistä ei mitään väliä. Niitä on hyvä popsia aivan vapaasti. Koska lehmät ei ole meikäläisiä, niillä ei ole sielua, ei äänioikeutta eikä armeijaa, ja ne maistuu meistä apinoista hyvältä. So there!
          ellauri089.html on line 541:
          Tässä Moore alkaa päästä vauhtiin, marssitetaan henkivoimat lavalle. Eihän etiikasta tule mitään ellei mukaan rontata tota kuolematonta sielua, ja sen mahdollistamia kuolemanjälkeisiä taannehtivia palkintoja ja rangaistuxia. Vähän sellaisia side payments, sivumaxuja kuten kaupankäyntipeleissä.

          ellauri090.html on line 76: [14.3. 10.17] Bo Egov: Niin arvelin. Se vaikuttaa hyvältä tyypiltä. Eikä konservatiivilta vaikka wikipedia sen sellaisexi luokittelee. Ei vaan halunnut lähteä talousliberaalien tasavaltalaisten kelkkaan.
          ellauri090.html on line 100: Quincas Borbasta tykkää vaan kriitikot. Yleisö ei nähtävästi pidä siitä. Mixkähän? Roopea ei pidä sekoittaa samannimiseen "vaikutusvaltaiseen" yltiöisänmaalliseen espanjalaiseen runoilijaan Antonio Machadoon Espanjan punakapinan ajoilta. Isänmaallinen Machado pakeni Ranskaan loppupeleissä.
          ellauri090.html on line 135: Hetkinen eihän tässä ollut mitään päätä eikä häntää, paizi sen Quincas Borba-koiran, ellei se ollut hännätön. Rubião ainakin oli aivan päätön, ja tää tarinakin aika moraaliton. Siis siinä mielessä, ettei siinä ollut nähtävästi mitään opetusta. Ellei sitten tää jenkkien tiivistelmä olisi ollut siivilöinyt kirjan pointtia jotenkin säädyttömänä huolellisesti pois. Vittu ei auta, kai se pitää sitten ize lukea.
          ellauri090.html on line 150: Täähän kuulostaa ruozalaisten pandemiastrategialta. Geenit ja meemit on suht ikuiset, mutatis mutandis, itiöemät lysähtää, siis vanhuxista viis.
          ellauri090.html on line 152: Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin:
          ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken.
          ellauri090.html on line 276: Tää oli niin lapsellista mussutusta että meni pakosti parodian puolelle. Näkyyhän siitä vähän millaiset roolit oli paljaalla runoilijalla ja sen kirjaa pitelevällä muusalla. Muut runot Kotelossa vaikuttaa vähän sormiharjotuxilta missä nuori Roope koittaa matkia milloin mitäkin kuuluisampaa runoseppoa. Kovin omaperäsiä ne ei ole. Roope ei ollut kotelon parhaiten teroitettu kynä. Jopa värssyt Korinalle (joka oli kai joku Karoliinan edeltäjä) on eri puisevia. Se você pagou por esse livro VOCÊ FOI ROUBADO!
          ellauri090.html on line 321: Eipä arvattu Mono-pulloa pyöritellessä Ruoholahdessa kuinka lähellä siinä oltiin Roopen sydäntä. Tai ehkä Luu tiesikin muttei kertonut.
          ellauri090.html on line 364: aqui venho e virei, pobre querida, tulen tähän istumaan, rakas parka,
          ellauri090.html on line 365: trazer-te o coração de companheiro. vähän purkamaan taas sydäntäni.
          ellauri090.html on line 385: Juttu alkaa selvitä kun lukee alkuasetelmasta. Siinä on entinen upporikas julkkisperhe joka on menettänyt kaikki rahansa ja joutuu sopeutumaan pieneen tuppukylään jossain Kanadan takamezissä. Nu blir det giftigt, säikähtää Malin Slotte, onko tää jotain parasiittityyppistä yhteiskuntakritiikkiä?
          ellauri090.html on line 387: Fiuuh, huokaus, ei se olekaan, tää perhe on kyllä hemmoteltu, mutta sokerisen kuoren alla siinä on tervettä Saroyan-tyyppistä amerikkalaisuutta, liikuttavaa yrittäjähenkeä, niin että tuppukylän aluxi vahingoniloiset lippispäät on kohta lähdössä jo niitä tukemaan. Ei naureta ilkeästi ex-porhoille, vaan luetaan niiden ex-porhous niille kunniaxi, niinkuin talousliberaalisesti kuuluukin.
          ellauri090.html on line 396: Tervetuloa Oulaisiin jos haluat että kaikki tietää sun asiat ja puhuu susta paskaa. Nuoret ova masentuneita ja tekemistä ei ole, siksi kaikki nussiva toisiaan ristiin rastiin ja kaikki muijat on huoria. TERVETULOA OULAISIIN VIE ELÄMÄ RAITEILLE”. Koe Oulainen ja lähde.
          ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä.
          ellauri090.html on line 404: Urhea kuormahevonen koitti väistää mun polkupyörää ja hyppäsi isoine hevoskuormineen valtavan pitkän hypyn suoraan kanavaan. Se pääsi melkein toiselle rannalle. Ihmiset vastarannalla hurrasivat sille. Kuormassa olleet varsat pulikoivat vedessä ja kiipesivät ylös rannalle. Menin sinne seuraamaan tilannetta. Mutta urheata hevosta ei näkynyt eikä kuulunut. Se oli isokokoinen mustanraudikko. Kazojat huolestuivat kun se ei tullut pinnalle. Horjahdin ja olin pudota veteen mutta onnistuin jotenkin käännähtämään ilmassa kuin piirretyissä ja pääsin kuiville. Lapsia nauratti.
          ellauri090.html on line 408: mekko ja alushousut rannalle kun koitin estellä, sillä vedessä oli vielä paljon hevosia uppeluxissa. Molskiva hevonen voi vahingossa potkaista sinua. Tyttö nousi ilman pikkareita ja mekkoa ruohopeitteiselle kivelle. Olisin heittänyt ne hänelle mutta hän ei ensin halunnut. Hän oli vähän loukkaantunut vaikka naureskeli. Vähän myöhemmin hän otti ne vähin äänin vastaan muttei kiittänyt.
          ellauri092.html on line 56: Ja kyllähän se vähän kiinnostaa miten tästä eteenpäin, future work. Nykyään kirjoittavat usein mamumaisesti future works.
          ellauri092.html on line 80: By 17 years old this stout young Yankee decided to leave his farming work at home and head for Boston where he became a shoe salesman. Like Al Bundy. Taivas on todennäköisesti täynnä kadonneita parittomia sukkia. Ne ovat kaikki pelastuneet sinne. Kun mun sukkaan tulee reikä heitän sen roskiin mutta pelastan parittoman, koska mun lähes kaikki sukat ovat mustia. Vartioin niitä mustasukkaisesti ja teen leskexi jääneistä uusia pareja. He attended a Congregationalist Church which bored him as did all religious matters but over the next year the convicting message of sin and righteousness began to take effect. At the same time though, he raised up a wall of arguments. He settled his heart by deciding to leave the matter until his deathbed, but Cod’s Word continued to disturb him. No wonder: this was good old Boston, the home of the bean and the cod, Where the Lowells talk to the Cabots, And only the Cabots talk to Cod.
          ellauri092.html on line 108: Moody's main claim to fame for us Pylkkänen's is that he helped get the Pentecostal movement going on the American west coast, from whence it went viral in China and infected Wilho Pylkkänen. Wilho toi sen Kiinasta Suomeen supertartuttajana, ja se siltä tarttui satoihin ellei suorastaan tuhansiin helluntaiystäviin. Altistuneita on vielä enemmän, kuten nähtävästi mä. Seuraava taulukko havainnollistaa USA:n eri kirkkokuntien yhtäläisyyxiä ja eroja.
          ellauri092.html on line 110: Tästä nousee seurraava mielenkiintoinen ajatuskuvio: Moody tartutti Hermonin kesäleirillä ton kedgereeismin ja lähetysinnon J.R. Mottiin. J.R. Mott tartutti sen Helsingin visiitillä Hilja Hahnssoniin. Hilja Krohn tartutti sen saxantunneilla komeawiixiseen ja kaunissilmäiseen vaikka lyhyehköön Wilho Pylkkäseen. Eliskä Wilholla oli jo helluntaiviruxen varhaismuoto veressä kun se lähti Lontooseen?! Sillä saattoi olla kokemusta uppokasteesta Hilja Krohnin opastuxella jo siinä vaiheessa.
          ellauri092.html on line 112: Seija oli mato kirkkohissassa, täysi kymppi torkassa. Mulla se jäi yhdexikköön kun en välittänyt mennä korottamaan suullisiin. Kirkkohissa oli musta lukuaineista haukotuttavin. Nyze on ruvennut hautakiven katveessa vähän kiinnostamaan.
          ellauri092.html on line 127: mefodistit80M/12M1738WesleyOxford
          Savannah
          LontooSähköshokki
          KingdomtidePlagiointi
          HomofobiaPuolijäykkäN/A
          ellauri092.html on line 140: Korkeakirkollinen on vähän kuin kokoomuslainen ja matalakirkollinen populisti. Herätyxet tuppaa alkamaan matalalta ja kohoamaan keoxi kuten muutkin vallankumouxet. Uudelleen kökkäröitymistä ei voi estää, sehän on koko homman tarkoitus.
          ellauri092.html on line 151: Opillisesti baptismi painottaa Raamatun erehtymättömyyttä ja arvovaltaa. Samoin korostetaan omakohtaista uskoontuloa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan. Kaste toimitetaan upottamalla ja se käsitetään lähinnä vertauskuvalliseksi uskon tunnustamiseksi. Kaste suoritetaan vain kastettavan omasta pyynnöstä ja sen kautta liitytään paikallisseurakuntaan. Vauvoja ei kasteta, mutta heidät siunataan Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti. Mitään ikärajaa ei kuitenkaan kasteelle menolle ole asetettu, vaan riittävää on nimenomaan se, että henkilö on väittänyt haluavansa kasteen ja uskovansa. Lasten ja imeväisten suusta sitä kuulee vähemmän. Seurakunnan jäsenyys on tarkoitettu pelkästään henkilökohtaisesti uskoville. Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole. David Foster Wallacen peukuttamat mennoniitat oli anabaptistien sekti.
          ellauri092.html on line 163: Täällä puhuu isä mefodi. Paizi että se oli oikeauskoinen kunnes sai vähän tonttuiltuaan potkut Valamosta. Sen jälkeen se oli kai kadotettu lammas, tai paremminkin izepäinen vanha vuohi.
          ellauri092.html on line 168: Kai kalvinistien mielestä noi toiset oli jotain farisealaisia joilla oli pelastuxeen joku resepti tai läpiveto-ohje, vaikka (kalvinistit sanoi) se on ihan herran kädessä. Se päättää randomisti ketkä on lampaita ja ketkä vuohia, eikä siihen voi millään charityllä vaikuttaa. Siis ei tarvi vaivautua, voi pitää rahnat ize. Paizi vähän pitää antaa pastoreille ettei vaikuta liian pihiltä, muuten ne sanoo vielä ettei olekaan niitä täyden arvan saaneita lampaita. Liikaa ei pidä törsätä sillä herran armolahja näkyy lompakossa. Mut menestys on seuraus eikä syy, se osoittaa että kaveri on herran valikosta esivalittu.
          ellauri092.html on line 174: Jo hyvin varhaisessa vaiheessa metodismi alkoi pirstoutua eri kirkoiksi. 1900-luvun aikana monet näistä kirkoista yhdistyivät kuitenkin uudelleen, mutta silti on nähtävissä kaksi eri suuntaa perusmetodismin sisällä: amerikkalainen piispajohtoinen metodismi ja brittiläinen metodismi. Australian, Kanadan, Sambian ja osittain Intian metodistikirkot taas yhdistyivät muiden kirkkokuntien kanssa ekumeenisiksi Yhdistyneiksi kirkoiksi. Eri metodistikirkkoja ja yhdistyneitä kirkkoja yhdistää Metodistien maailmanneuvosto, johon kuuluu 80 kirkkokuntaa 133 maassa ja yhteensä yli 80 miljoonaa jäsentä.
          ellauri092.html on line 208: Pst: Wesley kallistui arminianismin sijasta kalvinistisen preterition kannalle eli lampaat olis esivalittu. Tää on vähän kun se että maailma on deterministinen, mutta ei se paljon auta jos se on kaoottinen. Mefodisteilla on paljon laupiaita hommia kuten sairaaloita, orpokoteja, keittoloita ja kouluja. Babtistit on selkeesti joholla, ne on hihhulimpia, niiden jamboreet on vauhdikkaampia. Mefodistit on vähän tollasia kylmäverisiä tinselfishejä.
          ellauri092.html on line 267: Siltikään ei vielä selvinnyt kummalla porukalla oli isompi lusikka helluntaiystävien sopassa. Edellisen perusteella wilholaisuus olisi selkeesti lähempänä anabaptisteja. Hetkinen hetkinen! Moody onkin kallellaan kelvinismiin, kevinismiin, kenismiin, kedgereeismiin, no mikä se nyt oli - keswikismiin. Ikinä kuullutkaan, mikä se nyt sitten on? Aargh. Tää on niistä varmaan KIVAA. Saa kuurnia hyttystä ja rökittää toisia, olla holier than thou. No oikeesti tää on sama ilmiö kuin supermarketin hammastahnahyllyllä. On pakko kexiä tuotteisiin eroja että saa asiakkaan houkutelluxi ostamaan just meidän tahnapurson. Se suojelee kiillettä ja säästää ikeniä ja saa sun hengityxen raikastumaan ja hymyn häikäsemään. Jeesuskin lämpenee kun näkee sen.
          ellauri092.html on line 348: Wilhoa 6v vanhempi Hans von Holst joka oli jumalisen isäparonin mielestä liian nuori kuolemaan ei lähtenytkään sekoilemaan lähetyskentälle vaan siitä tuli laiskanpulskea ruozalainen rykmentinlääkäri. Sen samannimisestä ison Paulin ikäisestä pojasta tuli kuuluisahko lääketieteen professori. Jumala oli osoittanut voimansa. Hilja jätti vapaaehtoislistan allekirjoittamatta. Jumala oli kuzunut sen kantamaan tukin tyvipäätä hengellisillä kirjoilla.
          ellauri092.html on line 355: Jumala järjesti liitukaudella vähän tilaa ihmisen kehittyä ilman häiriötä dinoilta. Siihen hän käytti asteroidia. No sitten lähetti ainokaisen poikansa. Ei ole toista poikaa (vrt. orava ja sinä lapsena Seurasaaressa: "Ei oo, loppu jo!"), mutta asteroideja on tarvittava määrä.
          ellauri092.html on line 357: Granted. Täytyy vaan panna verhot kiinni jos tulee suoraa ilmoitusta tähtisateena. Tuomas akvinolaisen mukaan sekin on tän järkikullan lisäksi välttämätöntä, mutta voi joskus mennä ihmisen valta ja väkivalta yhteen ja kadota yleisen ilmoituksen välttämättömyyden tuolle puolen erityinen ilmoitus, että turpa kiinni nyt lennetään, ja myöhemmin ilmenee että erityisen ilmoituksen takana on sama taho, joka sekoitti yleisen edun ja yleisen ilmoituksen jotenkin toisiinsa. Niinkuin esim. Pierre Abelardin tapauksessa.
          ellauri092.html on line 362: Pastori Ekman piti hyppytunnin ja pyysi meitä tyttöjä pyllistymään puoleensa, ja niin me yhdyimme hyvässä hengessä. Norjalainen miehekäs Leergang aikoi lähteä Zulukansan keskuuteen mustimpaan Afrikkaan. Tulisieluinen tanskalainen Fredrik Balle valmistui Norjan retken jälkeen lähtemään Grönlantiin elimiään jäähdyttämään.
          ellauri092.html on line 364: Pimeästä Afrikasta kuuluu hätähuutoja eikä kukaan auta. Juutalaiset puuhailevat pyhään maahan paluuta. Kiire tässä alkaa olla. Valtaosa porukoista ei edes tiedä olevansa syntisiä. Siitä on nyt aloitettava. Kävimme sielunpaimenien luona tarjoomassa vapaaehtoisesti vastalypsettyä maitoa.
          ellauri092.html on line 366: Moldessa oli varmasti upeet maisemat paizi oli sumuista kuin Lontoossa. Ehdimme sentään nähdä Axel Enden kuulun alttaritaulun Kvinderne ved graven (kz. kuva) ennenkuin kirkko paloi taas.
          ellauri092.html on line 373: Krohn ham (3x) King Kong J. C., me vedettiin norjaa puhuen tost noin vaan. Suomensin sen johkin viisukirjaan. Kristianiassa näin Ibsenin Hallonbladin Liisan kanssa ryyppäämässä kantakapakassa. Siis me tytöt nähtiin, Ibsen ryyppäsi. Ei siinä ollut mitään turhaa tunteilemista.
          ellauri092.html on line 375: Yliopiston pyöröovissa yhdyttiin iloisesti jälleen. Ei vaitiskaan, nyt muistan väärin, eihän Porsua vielä ollutkaan. Oskar Heikel vittuili kun porukoista ei löydy vapaaehtoisia pakanalähettejä (no izekin se kantaa vaan joulukuusen latvapäätä). Kekäs on tää Oskar Heikel ja mitä sukua se on Katri Valan miehelle, vasemmistoradikaali Armas Heikelille ja sille sanakirjahepulle?
          ellauri092.html on line 377: Suku on lähtöisin entisen Oulujoen kunnan Oulunsuun kylän Heikkilän talosta, jossa se eli talonpokaissukuna ainakin 1500-luvun lopulta alkaen. Varmaan Oulun Houruloiden naapurissa.
          ellauri092.html on line 440: Helmi Heikinheimo joka läxi lähettinä Kiinaan (Wilhon kolleega) oli Heikel, samoin sen veli Hannes, mutta palasivat maitojunalla. Hilja oisi kernaasti avautunut Mottille, mutta se otti vastaan vaan miespotilaita tällä käynnillä. Ne on nopeammin hoidettu.
          ellauri092.html on line 446: Hilja pettyi ja vähän pahastui, mutta tuumi jälkeenpäin: Parempi oli ettei Mott ottanut sitä rajusti. Siitä olis tullut isä v ä ä r ä s s ä m i e l e s s ä. Ilmarissa epäjumaloimisen vaaraa ei ollut. Lanko Kaarle oli komeampi muttei ilmeisesti ollut naistenmiehiä.
          ellauri092.html on line 458: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio.
          ellauri092.html on line 469: Onnex Motti 61vee tuli panemaan oman annoxensa Turun päiville. Kun se mylvähti kuin hirvieläin, kukaan ei saattanut jäädä koskemattomaxi. (No Hiljahan ei enää ollutkaan.) Kuningas Jeesuksen käskevällä höökällä, unohtamatta kuitenkaan hyvä poliisi tyyppistä rakkaasti houkuttelevaa iänensävyä.
          ellauri092.html on line 475: Wilhelm Robert Breitenstein (1848-1933), Catharina Krohnin poika, jonka biologinen isä ei ole tiedossa, varttui Suomessa ja jäi tänne. Vuonna 1897 hän osti Kiiskilän kartanon, jolloin se palasi Abrahamin jälkeläisten haltuun parin vuosikymmenen ajaksi. Wilhelmin jälkeläisiä ovat mm. Suomen entinen YK-suurlähettiläs Wilhelm Breitenstein (1933-2005) sekä ministeri Alexander Stubb (1968-). Sit on se mun armeija"kaveri" Breitenstein jolta hukkui lapsi Nauvon rannassa.
          ellauri092.html on line 546: Joku Hiljan idoleista sanoi että sen sukupolven oli vietävä lähetystyö päätöxeen. Fidan Tellus-lähetyskonferenssin juhlapuhuja, Minnesotasta kotoisin oleva nuori Rob Ketterling on samaa mieltä vuonna 2021. Rob ei nähnyt USA:n helluntailiikkeellä tulevaisuutta. Hän aikoi erota liikkeestä ja aloittaa jotain uutta.
          ellauri092.html on line 547: − Olin turhautunut helluntailiikkeen tilanteeseen. Koin, että kaikki muuttuu liian hitaasti. Jumala kuitenkin puhui minulle, ettei minun tule lähteä pois, vaan alkaa vaikuttaa liikkeen sisällä. Hän kutsui minut takapenkistä pelkääjän paikalle, Ketterling kertoo.
          ellauri092.html on line 548: Nykyään Ketterling johtaa seurakuntaa, joka lähettää enemmän lähetystyöntekijöitä kuin mikään muu USA:n Assemblies of God -helluntailiikkeen seurakunta. Tavoitteena on 500 lähettiä. Suomesta lähti n. 200 vapaaehtoista Hiljan aikana, USA:sta yht. 15000. Mutta onhan maakin paljon suurempi, lohdutti rouva Krohn.
          ellauri092.html on line 550: − Jumalan avulla on mahdollista nähdä tulevaisuuteen ja kirjoittaa tulevaisuutta yhdessä toisten kanssa. Sinä voit näyttää esimerkkiä, niin kuin Paavali antoi Timoteukselle tehtäväksi olla esikuvana muille uskoville, Ketterling rohkaisee. Nyt seurakunnan tavoitteena on lähettää 500 työntekijää niiden pariin, jotka eivät ole vielä kuulleet ilosanomaa. Maailmalle on jo lähtenyt 148 lähetystyöntekijää, ja 200 henkilöä valmistautuu lähtöön. Seurakunnalla on suunnitelmallinen valmennuspolku lähtijöiden varustamiseksi.
          ellauri092.html on line 552: Lähetyskonferenssin teemana on Tämän sukupolven aikana. Se on viisasta, ei näitä sukupolvia tätä vauhtia enää paljon ole luvassa. Lähetystehtäväkin toisaalta helpottuu samaa tahtia. − Tämä saattaa olla se sukupolvi, joka vie Jeesuksen antaman lähetyskäskyn loppuratkaisuunsa. Samalla tulee viedyxi loppuu myös Jumalan käsky lisääntyä ja täyttää maailma.
          ellauri092.html on line 562: ”Tämä sukupolvi voi viedä lähetystehtävän päätökseen”
          ellauri093.html on line 94: Mott oli suurenmoinen mies mutta samalla myös pikkumainen pilkunnussija Kimmo Koskenniemen kaliiperia. Se laski sormensa joka erälle ja kysyi: mixi / tämä / on näin? Se varmisti kokousten yxityiskohdat etukäteen aina huoneistojen koristelua, edustajien nokintapaikkoja ja laulettavia tunteeseenvetoavia lauluja myöden. Se teki jumalalle rahanarvoisia palveluxia ja jumala teki sille vastapalveluxia, tit for that. Se muisti köyhiä sihteerejä telttakepillä ja valizi harkutisti tuliaiset kesähuvilansa talonpoikaisnaapurien lapsille, ei liian halpaa eikä liian kallista. Tietenkään hän ei ollut erehtymätön eikä virheetön, mutta niin lähellä kuin mahdollista olematta jumalan joululahja ize.
          ellauri093.html on line 116: Suopellon ison kiven päällä on esiintynyt torviseizikko. Ei kuitenkaan Cambridgen torvi seizikko, jotka lähti Kiinaan läheteixi. 1 niistä oli se kriketisti Studd. Olikohan niiden joukossa apostoleja? Kuvassa on seizemän veljestä sukkahousuista ja hamosessa, kipa päässä.
          ellauri093.html on line 154: Neetä on kuvattu huonokäytöksiseksi ja poikkeuksellisen älykkääksi opiskelijaksi ennen kääntymistään kristinuskoon 17-vuotiaana. Hän oli luokkansa priimus läpi kouluaikansa. Myöhemmin kristinuskon jo tyhmistämänä hän otti lisänimen Watchman koska piti itseään teollisuusvartijana, joka oli nostettu antamaan varoitushuuto pimenevässä ajassa. Nee ei käynyt teologisia kouluja tai raamattuopistoja, vaan hankki tietämyksensä lukemalla Raamattua ja etupäässä länsimaisia hengellisiä kirjoja. Hänen tärkein opettajansa oli anglikaaninen entinen lähetystyöntekijä Margaret Barber. New oli aika söpöläinen pienenä.
          ellauri093.html on line 161: Neen läheisin työtoveri oli Witness Lee -niminen babtisti. Heidän yhteistyönsä alkoi 1932. Lee muutti Shanghaihin 1934 voidakseen työskennellä enemmän Neen kanssa. Hän muun muassa toimitti Neen julkaisua The Christian 1934–1940 ja oli hänen best maninsa mm. tämän avioituessa. Vuonna 1949 Nee lähetti Leen ja ryhmän muita Taiwanille jatkamaan lähetystyötä. Charity oli käynyt mustasukkaisexi. Taiwan eli Formosa on oikeistokiinalaisten saari Fuzhouta vastapäätä. Yhtä lähellä kuin Tallinna. Danin vanhemmat oli vieläkin vihaisia sen petturuudesta.
          ellauri093.html on line 163: Kommunistinen hallinto pidätti ja vangitsi Watchman Neen maaliskuussa 1952, ja hänet tuomittiin viideksitoista tai kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen 1956 vakoilusta syytettynä. Nee menehtyi vankilassa 30. toukokuuta 1972. (Ilmeisesti 20v kakku siis. ) Hänen vankeusaikanaan vain hänen vaimonsa sallittiin vierailla hänen luonaan. Vankilan sensuuri ei sallinut hänen lähestyä Jumalaa kirjeissä ja hän kuoli inhimillisesti katsoen kurjuudessa ja nöyryytettynä, syöden Maon pyllynreikiä. Taivaassa tilipussi kasvoi sitä paremmin. Hänen kuolemastaan ei tiedotettu heti omaisille ja hänelle ei pidetty kristillisiä hautajaisia, vaan hänen ruumiinsa poltettiin krematoriossa 1. kesäkuuta 1972 ihan kuin minkä tahansa tavallisen vinkuintiaanipakanan.
          ellauri093.html on line 166: Mitä pelleilyä! Prinssi Williamilla on vieläkin paha mieli. Vai oliko se prinssi Philip, joka oli jumalana läheisellä paratiisisaarella.
          ellauri093.html on line 349: Hiljan haukotuttavan "päiväkirjan" moteista on yxi hakattu. Krooh pipi-pyy. Vuonna 49 jolloin se kynää pureskellen "piirsi" tän, talitintti vielä sanoi Ritva-koivussa titi-tyy. Nyttemmin ne vaan twiittailee. Tänään käytiin ostamassa Itixen XXL:stä kiikari että nähdään lukea niiden twiittejä. En tiedä viizinkö kommentoida Hiljan päiväkirjan loppulehtiä yhtä tarkasti. Saapas näkee.
          ellauri093.html on line 351: Hiljan äidin porukoilla oli mökki Lahden lähellä Vesijärvellä. Joxeenkin rauhismainen ilmeisesti. Nimikin oli Rauhaniemi. Siellä oli pyöreitä asteri- ja bellispenkkejä, ja sieviä pöytäryhmiä kahvitarjoilua varten. Mäntymezä oli perattu puistomaisexi ja aidattu piikkilangalla jotta naapurit pysyisivät loitolla. Marjapensaita ja keittiökasvimaita oli ennestään, ja suuri alue varattiin puutarhamansikoille. Saku pantiin pumppaamaan vesi järvestä kaivonrenkaisiin josta se valutettiin istutuxille.
          ellauri093.html on line 368: Kari oli hipin näköinen knebelbart. Siis nuorempana kun sillä oli vielä pitkähkö tukka päässä. Ei kovin mieliinpainuva, aika väpelö, paizi että antoi Hiljalle luvan taiteilla, kunhan ei ylitä sopivaisuuden rajoja. Esim. runouden tehtävä on antaa meille esikuvia. Ei mitä vaan mielikuvia, eikä varsinkaan mitään rumia, kuulitko hei paasaaja?
          ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari.
          ellauri093.html on line 380: Hilja sai nähdä siistin merimiehen kodin, mutta myös oluttuvan, missä ko. merimies päihtyneenä renttuili. - Ei tämä ole huonoimpia, sillä tänne ei päästetä naisia, opas selitti. Ne vasta renttuilevat kovasti. Paljaat, tatuoidut (sensuroitu) olivat nekin muuan nähtävyys. Raumlaissella laivalla Hilja koitti pitää pienen hartaushetken ruffilla, joka oisi ollut herttainen, ellei 15 humalaista merimiestä ois virunut jo arkulla. Perämies toimitti meille pullon rommia ylös kajuuttaan. Yx pieni 15-vuotias laivapoika oli tosi söpö. Tytöt ikäänkuin tarttuivat kielestä kiinni kajuuttaan, kas kun (lisää sensuroitua). Rommi oli kai elävästi väkevöitynyt.
          ellauri093.html on line 382: Tytöt jatkoi matkaa jumalan asianaisina Kööpenhaminan tivoliin kazomaan miten toinen puoli elää. Heikki Kestilä ei pysynyt aaltopituudella, nuori ylioppilas ei ehkä ymmärtänyt tyttöjen vaikuttimia, tai ymmärsi ne liian hyvin. No se ei ollut saanutkaan sitä rommia. Keinuja ja karuselleja ja aisti-ihmisiä huumaavaa rämisevää musiikkia. Turhuuden markkinat, sellaiset kuin siinä Thackerayn filmatisoinnissa, jossa rämisevästä musiikista vastasi Jimi Hendrix (ks. mottoa). Tyttöjen teki mieli mennä varieteeseen, mutta pelastuivat valkolakin ansiosta. Sitä ei sovi häpäistä, vaikka omat päät voisikin. Jumalakin varmaan jakaa tulijoille valkolakkeja taivaan portilla. Hilja sai jälkeenpäin tarkat tiedot merimiesten arkipäivästä pastori Valtarilta. Lähettipä hän vielä purjelaivan rommipullossa, numeroiden siihen jokaisen eri osasen. Kotimatka oli muuten mukava, paizi ei voinut yhtään laulaa vaikka laulatti niin pirusti.
          ellauri093.html on line 394: Lahdessa kokousten säännöllinen pito omassa rukoushuoneessa loppui vähitellen 90-luvulle tultaessa saarnaaja Veikko Salon ikääntymiseen ja sittemmin poismenoon. Lahden kokouspaikka oli aivan torin laidassa klassisessa Kotilan talossa. Koko ajan säännöllinen toiminta on kuitenkin jatkunut Multialla keskeytyksettä ja alkanut uudelleen Helsingissä.
          ellauri093.html on line 398: Helsingissä joitakin vuosia toiminta oli pysähdyksissä, mutta alkoi uudelleen ainakin joksikin aikaa 2000-luvulle tultaessa. Helsingissä kokouksia on ollut 2000-luvun alkupuolella mm Säästöpankinranta 4:ssä, Kampin palvelukeskuksessa ja Malmin Työväentalolla.
          ellauri093.html on line 402: Sitten vuokrattiin 1985 aivan keskustasta kahvila Korsun yläpuolelta huoneisto kokouksia varten. Tässä kokoustilassa kokoonnuttiinkin vuoteen 2005 asti, jolloin siirryttiin SEOn taloon vähän kauemmaksi keskustasta. Sieltä siirryttiin nykyiseen paikkaan. Juhannuksenakin pidetään edelleen kokouksia, mutta vähemmän kuin aikaisemmin, ennen kaikkea työntekijöiden ja vastuuhenkilöiden ja osallistujien luonnollisen poistuman vuoksi.
          ellauri093.html on line 408: Erottuaan Lahden Metodistikirkon palveluksesta Armas I. Halonen lähti helluntaiystävien kannattamana Intiaan 30-luvun lopussa ja perusti sittemmin orpokodin, joka toimii edelleen ja on laajentunut. Hän on kirjoittanut kokemuksensa mm. sodanaikaisilta intialaisilta keskitysleireiltä kirjaksi: Armas I. Halonen 1968: Intia kutsuu. Voitto-Sanoma.
          ellauri093.html on line 410: Helluntaiystävien Lahden Lähetysyhdistys ry ja Multian Lähetysyhdistys ry kannattavat ystävien lähetystyötä. Nykyisin Halosen jatkana on Väinö Viikilä.
          ellauri093.html on line 412: Netistä löytyy maininta yhdistyksestä: ICA-Kotia tukee Suomesta Helluntaiystävät niminen yhdistys, heillä on oma kummiorganisaatio jonka kautta tuleva tuki mahdollistaa kodin toiminnan." Ainakaan minun hakuni Yhdistystiedossa ei tuottanut tulokseksi tämännimistä yhdistystä. Ilmeisesti tässä tarkoitetaankin Lahden ja Multian Lähetysyhdistyksiä. Helluntaiystävät ry olisikin paradoksi.
          ellauri093.html on line 418: Armon ja Rauhan Sanoma Multian Lähetysyhdistys ry:n julkaisemana ilmestyi vuodesta 1998 vuoteen 2005 neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2005 Joululehti ilmoittaa sisäsivullaan: Viimeinen numero. Multian Lähetysyhdistys ry on päättänyt lopettaa tämän lehden julkaisemisen ainakin toistaiseksi. Yhtenä ilmeisenä vaikuttavana tekijänä oli Multialla paimenena, saarnaajana ja Lähetysyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimineen Veikko Hokkasen poismeno. Viimeisessä lehdessä on hänen muistokirjoituksensa.
          ellauri093.html on line 424: Kirkkotaiteilija Ilmari Launis jonka pojasta Ilmo Launixesta tuli Töölön kirkon kappalainen lupasi kopioida Edelfeltin taulun "Kristus ja Mataleena" Karin esitelmän tuottamilla rahoilla. NNKY:n tytöt af Forsellesin johdolla säikähtivät jeesusta virsujalkaisena. Ja Mataleenakin siinä langenneena! Ja se runokin (hyi): "pane minua minnes tahot... ...jaloin päälle käytäväxi" AI KAUHEETA. Hilja koitti puolustella mursuwiixisellä Fritz Uhdella, muttei vakuuttanut, pahemmaksi meni vaan (no ks. kuvaa hyvä ihme). Tulee mieleen Aale Tynnin ihana runo "Kaarisilta". Puuttuu vaan kuva jossa Mataleena on sillassa, ja jeesus käy sen päällä jaloilla. Ehkä sen taulun voisi ripustaa johtajattaren huoneen oviseinälle. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on...
          ellauri093.html on line 433: Alkaa tuntua että Hilja on ollut puutteenalainen. Olikohan sillä Krissen kanssa salaisuuxia? Sixikö se piti siitä Mataleena-taulusta? Jos se on salaa tyydyttänyt siihen mielenkiintoaan niinkuin Niku sillä Gallén-Kallelan Aino-triptyykillä? Kaiken hymistelyn alla se vaikuttaa vähän kiimaiselta. Tatuoidut lihaxikkaat renttumaiset merimiehet kuumottivat. Hieno paroni halusi Hiljan kotiopettajaxi. Tuskin keski-ikäinen tanskalainen vaaliseurakunnan kirkkoherra teki treffit haudalle ja ojensi siellä Hiljalle hautapazasta kiertävästä viikunasta lehden. Kyse oli Ingemannin fallisesta pazaasta. Maa on yhä kaunis, mutta Ingemannin romaanit on unohtuneet.
          ellauri093.html on line 456: Hiljan tanskalainen penpal Povisen Kari (1851-1918) sattui pahaan paikkaan lähtiessään opiskelemaan filosofiaa Köpixeen Darwinin juuri räjäytettyä kirjepomminsa, nimittäin keskelle Nielsenin ja Brøchnerin lumisotaa.
          ellauri093.html on line 465: Tää on samaa dualistien ja monis tien välistä vapaapainia josta tuli suosituinta yleisölajia sen jälkeen kun Charles "El Mono" pudotti apinan puusta sähläämään luomakunnan herran nolona serkkuna. Jos uusi ja vanha totuus ei enää mahdu samaan kehään tarvitaan vaihtoehtoisia totuuxia.
          ellauri093.html on line 467: Absolut oensartethed, se on Nielsenin lumilinnan etuvarustus. Uskonto on aivan eri asia, siinä loppuu tieteen jurisdiktio. Njäähäh et voi tänne osua noilla darwinlumipalloilla! Ne lentää sun vaihtoehtoisella radalla! Saa at Troen og Viden fik hver sin egen Virkelighed.
          ellauri093.html on line 469: Mut ei sekään ole ihan tyydyttävää (Nielsenin kannalta), sillä sittenhän ei Jepen neizeellinen syntymäkään ole kuin vain sielun silmin nähtävää sekundatotta. Miten käy tiernapoikien? Siitä ei Prof Nielsen selviä kuin mustekalan keinolla: levittämällä mustan pilven ja uimalla kiiruusti pois sen varjolla.
          ellauri093.html on line 482: Mutta Anders Andilla et kumpp. oli paljon kovempia kieltäymyxiä kuin Hiljalla. He jättivät monena päivänä monen ruokalajin päivällisen syömättä ja tyytyivät juoxeviin eväisiinsä voidaxensa hankkia pääsyliput eturivin paikoille Tivolin varietee-esityxissä. Eivätkä kolmisointulaiset menneet jälkeenpäin mezikköihin puunjuurille laulattamaan letkuja (meitähän oli puolet naisia!). Kuta myöhemmäxi ilta kului, sitä möreämmin virrat vierivät pyökkilehdon pimentoihin.
          ellauri093.html on line 589: Agnostikko astmaatikko sak samma, ei siitä saa saikkua. Agnostikko on wannabe ateisti joka pelkää että sittenkin voi loppupeleissä pilvestä iso nyrkki tunnottoman päähän kumahtaa (YUP). Turhaan jarruttelee agnostikko, ezii verukkeita astmaatikko, who is not for us is against us, varoittelee aidalla istujia Jeesus ja Jehova. Nollasummapeliä ilman tasapeliä ja pattia.
          ellauri093.html on line 602: Sinä aamuna jona pastori Frederiksenin ja Neiti Nielsenin kanssa ajoin autossa Fyenin tasaisia maanteita pitkin Søllingeen, luonto kukki ja taivas säteili ja sydämeni oli täynnä kiitollisuutta tämän maallisenkin elämän täyteydestä - vaikka eräs rakas hauta onkin matkani päämääränä. Pastorinrouva oli sydämmellisenä vastassa. Päivällinen oli valmiina, ja sen jälkeen minut lähetettiin rauhalliseen yläkerran huoneeseen nukkumaan päiväunia. Lehtimajassa joka oli luovutettu Povisen lesken ja tyttären asunnoxi kohta astuikin meitä vastaan hento, pienexi kutistunut nainen. Toinen silmä ja hiukan vinoon vetäytynyt suu kielivät lievästä ajatusten katkeamisesta. Hänen yllänsä oli vanhakuosinen musta puku ja päässä yhtä vanhanaikainen liian pieni olkihattu.Kaiken tuon huomasin saman tien tyytyväisenä. Hän on meidän ristimme, ämmä sanoi vielä vammasesta tyttärestä. Noniin, kuinka toisin oisi kaikki jos Povisella oisi käynyt parempi viuhka, sanomatta nyt kenen kaa. Leski esitteli sotasaaliita. Tässä on Sysmän kirkon sisäkuva. Tuossa Autotalon varakkaiden Montosten lahjoittama ruma kuparipakote. Tuolla Sirkka-tädin Israelista tuoma lampukka. Olisi ollut puhelemista kauniista esineistä vaikka kuinka pitkältä.
          ellauri093.html on line 604: Mutta pappilassa ei sopisi käydä kuin pihalla. Povisen entinen kappalainen, pastori Thorkil Skat Rørdam on uskonluopio. Sitä ei voinut aavistaa. Niin pian Kari Povisen kuoleman jälkeen! Ja Rørdamin puoliso vielä Birkedalin tyttärentytär! Siinä on pahalla vaatturilla sormensa pelissä. Vaaliseurakunnan perustamisen aikaan kirkon papit olivat järkiuskoisia ja vaalirovasti hihhuli. Nyt oli kaikki kääntynyt nurinkurin, Rørdamista oli tullut luopio joka ei enää pitäytynyt edes apostoliseen uskontunnustuxeen. Osa seurakunnasta oli sanoutunut irti ja muodostanut uuden grundtvigilaisen seurakunnan, johon Povisen leski tyttärineenkin nyt kuului. Se jäi valitettavasti vaille kirkollista omaisuutta. Selkkauxet eivät tähänkään päättyneet. Rørdam yltyi niin pitkälle, että valtionkirkko erotti hänet papinvirasta - mutta osan Ryslingen ystävistä hän oli lumonnut kannattajixensa, jotka yhä pysyivät hänen "seurakuntanansa". Tämmöstä tää aina on, yhtä käsirysyä. Meemipeikot taistelevat reviireistä kuin kopallinen suokukkoja.
          ellauri093.html on line 608: Pappila tuntui jotenkin ahdistavalta. Rouva Rørdam oli pieni ja hento, olennossa jotakin luihua ja epäluuloista, ehkä vihamielistäkin vihamielistä pastoria kohtaan. Rørdam oli hänen täysi vastakohtansa, kookas ja karkeapiirteinen, pitkä piippu hampaissa, ilme rauhallisen röyhkeä. Huoneet olivat matalat mutta pimeähköt. Halusin nuuskia vielä puutarhaa, vaikka kumpikaan pappilan tontuista ei tarjoutunut oppaaxi. Melkoisen vaiteliaina palasimme.
          ellauri093.html on line 616: Tähän päättyy Hiljan toinen motti. Vielä on yxi koottava. Talvisodan aikana pojat hakkas jokaiselle määrättyjä halkomotteja näteille tytöille kiitos palkkana. Rumemmat sai maxaa luonnossa. Hilja jostain syystä hakkas ize omansa.
          ellauri093.html on line 627: St Pauli ja Reeperbahn eivät olleet ihan lähellä. Sinne Hiljan veri veti uudestaan. Harri, meine Seele... Heidi, deine Scheide... Siellä ei huoneissa paljon istuttu.
          ellauri093.html on line 630: Lähetystalo Bethel oli Gummibärnallen kadulla.
          ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
          ellauri093.html on line 637: Esim tällänen skezi: vanhus keitti kattilassa perunankuoria. Eikö rikas poika Intiasta lähetä mitään apua? No kirjeitä tulee joissa on näitä sinisiä kuvapapereita, mutta en minä niistä mitään ymmärrä. Näyttäkäähän minulle? (Wau! seteleitä!) Joo mummu eihän näillä ole mitään arvoa, paras että käyn heittämässä ne tuonne pihalle. (Menee.) Vanha leski ei ollut tietoinen rikkaudestansa ja tyytyi perunankuoriin! Näin on meidänkin elamassamme! Sana on kuin seteleitä ja silti syömme mieluummin viihdetuotannon perunankuoria! (No harva meistä osaa vaihtaa sanaa seteleixi, se kysyy Mottin ja Dickin tapaisia meklareita.)
          ellauri093.html on line 639: En tiedä tiesinkö silloin vai urkinko tietooni myöhemmin, että pastori oli naimisissa saxattaren kanssa, leskirouvan jolla oli 2 lasta edellisestä avioliitosta. Yhteisiä lapsia oli 2soset ja kuopus. (Meillähän ei niitä ole, kun tuo Ilmo... No jääköön.) Rva Dolman oli vaaleaverikkö ja toimekas olemuxeltansa. Pojat nauroivat varmasti. (Hemmetti.) Juutalaisnuorukaisia ei näkynyt missään.
          ellauri093.html on line 660: Ei se voinut olla aito Kristus, Dolmen sanoi, eihän Krisse enää ole ristillä! Nyt kohu käy koko laitoxessa, kaikki hyrrää aivan kuumina. Mun on nyt lähdettävä kotio laittamaan pojat kuriin. Vai jäisinkö sittenkin? Oishan meillä vielä se kiva Kolin retki edessä, exje? Hilja loi Dickiin paljonpuhuvia kazeita - ja hän lähti kanssamme Kolille. Pari jutkupoikaa sinne tai tänne, niitä tulee riittävästi lisää sieltä mistä nämäkin.
          ellauri093.html on line 662: Ja kannatti jäädä, sillä sillä reisulla mä vihdoin koin sen mistä olin kaiken aikaa haaveillut: henkilökohtaisen herätyxen, joka kuulemma tuntuu ihan samalta kuin orgasmi. Ehkä se olikin se, who knows, ihanaa se oli joka tapauxessa. Tää tuli kun Dick oli koko ajan puhunut täydestä antautumisesta jollekin herralle. Mulla ei ole oikeutta määrätä ajastani, ystävistäni, ei mistään, olen ton herran oma kaikkineni. Taiteilijakin saa herralta. Emme voi ottaa mitä emme saa. Ei väkisin, vaan väsyttämällä. Tuona hetkenä vapauttava riemu valahti ylizeni. Tai jotakin valahti ainakin. Mutta mun ei tarvinnut edes huolehtia alapesusta, Dick piti huolen kaikesta. Tästä tilaisuudesta lähdimme suoraan kirkkoon, ehtoollispöytään. Aika nälkä ehti tullakin. Mahtava hauki sai pastorimme hämmästyxesetä huudahtamaan: me tyydymme voileipiin, te loihditte esiin tällästäkin!
          ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet.
          ellauri093.html on line 666: Kolilla kävi kuten Moldella: herra oli sumupilvessä eikä suvainnut näyttäytyä. Mutta Dick jaxoi vielä kerran, ja kaikki taputtivat. Hilja tulkkasi ja pisti väliin omiaan. Kyllä nämä yxinkertaiset ihmiset olivat kiitollisia. Harvoin heillä oli mitään tällaisia tilaisuuxia, missä hampurilainen matkasaarnaaja puhuu käsittämättömiä jostain Napoleonista. Nuoret jaxoivat vielä kerran koittaa huipulle, Hilja meni Dickin kanssa pötkölleen. Aina tuntuu tälläisistä kokouxista lähtiessä kuin kirkastusvuorelta palattaisiin murheen laaxoon. Pelottaa osanko säilyttää mitä olen saanut? Jos puristaisin polvet oikeen kovaa yhteen? Pysyisikö sisällä? Jaxanko toteuttaa arkielämässä mihin olen kuzuttu? Jaxanko taas Ilmoa ja sen väsyttäviä pentuja?
          ellauri093.html on line 668: Opettajiin olen ollut kiintynyt lapsuudesta asti. Past. Dolmenista tuli mulle enemmän kuin kristiveli, enemmänkin kristikundikaveri. Olimme kahdenkesken. Liikutuxen vallassa pyysin: anna mulle siunaus! Mä polvistuin, ja hän (krhm) antoi siunauxen. Veljeni kertoo että pakanamaassa kastettu neekeri aivan erityisellä rakkaudella kiintyy kastelijaansa. Enhän minä pakana ollut eikä Dick mua ihan uppokastellut, mutta sinä hetkenä hän kyllä hyvin läheisesti liittyi minuun. Mutta Mott oli sittenkin mun elämäni miehistä paras, sen messiin mä olisin kyllä lähtenyt jos se olis pyytänyt. Muttei pyytänyt. Dick Dolmenin en milloinkaan. Ei sekään kyllä pyytänyt.
          ellauri093.html on line 670: Kaikkien näiden paiaanien ja dityrambien jälkeen Hiljan enempi matter-of fact jaaritus kääntäjistä ja niiden palkkioista tuntuu lähes virkistävältä. Hilja oli ikuisesti kiitollinen isälleen joka ei antanut sen puhua ennen 10 vuoden ikään mitään muuta kieltä kuin suomea. Samasta syystä mä olen äidilleni yhtä epäkiitollinen. Tästä oli runoilijaveljen kanssa äsken puhetta. On hyvää lääkettä koittaa kirjoittaa myös vierailla kielillä. Kielten sekaannus ei huononna mitään niistä, päinvastoin tekee niistä kaikista vähän monipuolisempia. Niuho Ilmo olis voinut kääntää Hiljan sepustuxia, mutta parin yrityxen jälkeen se sai tarpeexeen. Dick käänsi Hiljan novellin "Naismainen nuorukainen" teoxesta "Siementä ristin luo". Se meni aivan päin persettä. Käännös vilisi virheitä ja kankeuxia. Dickiltä ei voi muuta odottaa. Dickistä novelli oli reizend.
          ellauri093.html on line 674: Dick tuli taas käymään 10v kuluttua ja haisi ihan samalta. Se majoitettiin lähetystaloon, missä lähetysjohtaja Tarkkanen puolisoineen otti hänet hoiviinsa, mutta kyllä Hiljakin noina päivinä asusti siellä enemmän kuin kotona. Se oli nyt jo yli 60-vuotias, niin että ei se ihan niin pitkään enää jaxanut. Puheittenväliset vapaa-ajat kului kuzuilla. Vuoria voi kiertää tai nävertää tunnelin, tai lentää ylize, mutta paras on sentään Muhammedin ratkaisu kun vuori lähtee ize liikkeelle.
          ellauri093.html on line 675: Schwierigkeit ist Herrlichkeit, kurjuuxien keximisessä herra näyttää voimansa. Hilja oli onnellinen 2x, kun se sai Dickin omaan kotiinsa. Ilmokaan ei ollut vielä osunut kovaan aukioon. Tietysti olin valmistanut juhla-aterian Ilmon lapsista - eiku siis, jostain lehmästä. Dick piti siitä, taisi muistaa sen myöhemminkin nimeltä, ja jonkun lapsistakin kai. Se oli Muurikki, tai ehkä Heluna, pitäisi tarkistaa Dickiltä. Se lehmä siis. Lasten nimet on mulla lompakossa ylhäällä. Tällä kertaa ei jokapaikanhöylä Helene ollut mukana. Dick ei osannut ize edes kapsekkiä pakata, vaatteet pursusivat joka raosta. Lähetysjohtajalle jäi sekin urakka. Ja kazo ihme tapahtui: kansi meni kii! Dick kiitteli silmät loistavina. Arvattavasti hän ehti juoda kahvinsa toisten pakatessa. Dank Gott! Wie hat er seine Leute so lieb? Onnexi Dolman oli huumorintajunen. Omia tavaroita ei ole helppo löytää toisten pakkaamasta laukusta.
          ellauri093.html on line 679: Toisella kertaa Hilja halusi Hampuriin tutkimaan nuoria juutalaismiehiä. Niiden varustuxessahan on jotain hyvin raamatullista. Tällä kertaa oli matkaseurana rovasti ja ruustinna Matti Tarkkanen, oli lähetyssaarnaaja Kalle Koivu, jonka perhe jäi Suomeen, oli Hilma Tylväs matkalla miehensä luo, sekä lähetysalan rautaisen ammattilaisen Viktor Alhon puoliso Regina Linnanheimo ilman Viktoria. Olisi ollut Alli Wikmankin, mutta se sattui putoamaan sillan läpi. Eikä sen isot kengät olisi laivaan enää sopineetkaan.
          ellauri093.html on line 681: Hampurissa oli määrä oleskella viikko, sillä rva Tarkkasen paperit eivät olleet kunnossa. Dolmen kuzui Hiljan luoxensa, lupasi lämmittää vuodettakin, ja myös Tarkkasia tarvittiin välttämättä! Laivassa oli niin vähän matkustajia, että kansisalongissa mahtui pitämään raamattukeskusteluja. Pieni huutaminenkin kävi päinsä. Merimiespastori Kunila huolehti auliisti matkatavaroistamme. Minä luikahdin omalle taholleni, silä minulla oli omat vastaanottajani, kaxi nuorta juutalaista poikaa, jotka puhelivat tärkeinä kuin pikkulapset: Etpä tiedä täti mitä me saamme tänään päivällisexi! Porsaankyljyxiä!
          ellauri093.html on line 689: Mikä onni olla yötä täällä eikä hospizissa! Siellä oltais vaan vetelehditty sängyssä yöpuvussa ja juotu suklaata, kyselemättä sen suurempia arvoja. Niin sitten näistä Bethelin aamu- ja iltahartauxista jäi mulle kokonainen ketju painajaisia. Tähän tapaan: Jes 58:9: Sinä kyselet ja herra vastaa. Jos puhelimesta ei kuulu ääntä, on johto jotenkuten epäkunnossa. Ellei herra vastaa, se ei ole kotona tai on suihkussa. 5 Moos 28: On pelottva asia, jos jumala on meitä vastaan. Ekana maailmassa jumalat teki pelko. Kuuliaisuuden tie on vähimmän turpiinsaannin tie. Luuk 2:14: Voi mennä päivä ettei huomaa että jeesus luuraa selän takana. Paras kazoa usein olan ylize. Ihan tavallisia juttuja, mutta bonus on että liha liikkuu.
          ellauri093.html on line 693: Aahrikanmatkalaisten kanssa kazottua Hampurin Zoon kapisia leijonia Hilja vietti aikaa Bethelissä pureskellen luopioiden juutalaispoikien kaa kristinuskon pähkinöitä ja lukien niille kirjoistaan myönteisiä arvosteluja. Siinäkin meni aika vikkelästi, ei ehtinyt paljon istua.
          ellauri093.html on line 695: Mutta läheisimmäxi muodostui kuitenkin Dickin nuori kiihkeä blondi poika Hannu-Verneri. Nähtyäni hänen housunsa suuren pullotuxen olin varma että tämä nuorekkaan riehakas ja kokematon, samalla ilmeisen rikaslahjainen poika saattoi kehittyä erikoisexi jumalan aseexi, kunhan ei laukeaisi liian herkästi. En muista enää mikä johti siihen että tämä 18 vee komistus avasi housunsa minulle.
          ellauri093.html on line 696: Täytyi - jollekulle! Kristillisyys uhkaa tappaa kaiken kauniin ja iloisen! - Ei tappaa vaan pyhittää, sain sanotuxi mehukkaiden pohdintojen lomasta. Niin me tunnittain keskustelimme kriminaalisesti nivustaipeen välisestä vaosta. No täytyy myöntää mä menin pitemmälle, menin pitemmälle. Sellainen pieni lähetyssaarnaaja-asentotehtävä kristillisen taideseuran puolesta nuoren ihmisen alla (ja päälläkin) jonka vanhempia kadehdin suuresti.
          ellauri093.html on line 701: No oli mulla muitakin onkipaikkoja. Taidehallin edusta oli vakipaikkani afrikkalaisten kulkiessa ostoxilla. Kävin myös siionistikirjakaupasta hakemassa opaskirjallisuutta ja rainakuvia, eikä suinkaan merimieslähetys, edellisten Hampurin matkojen vetonaula, ollut unohtunut. Siitä jo pastori Kunilakin piti huolen. Väsymättä hän avasi mulle varustuxensa.
          ellauri093.html on line 708: Olin lähettänyt merimies Erkille sukkia ja vanhoja alushousujani postize vuosien varrella. Nyt saataisiin vihdoin tavata ihan lihassa, tosin kuppasairaalassa. Mutta pitihän mun viedä sille hedelmiä: banskuja viikunoita ja luumuja.
          ellauri093.html on line 710: Hän ei ollut merimieskunnan valioita, surun lapsi ja kärsi nyt omien helmasyntiensä tähden. Ei tiedä oliko siitä kivaa, mutta mulle (Hiljalle) tilaisuus oli hyvin opettavainen.
          ellauri093.html on line 713: Pastori ja rva Kunila oli kuzunut Afrikan retkueen sekä Oräddit ja minut kotiinsa suklaalle ja heti senjälkeen oli tarkoitus viettää remukas merimiesilta lähetyxen kapakassa.
          ellauri093.html on line 716: Globoskoopit ja megaskoopit olivat niin uudenaikaisia että Dick ei ollut ennen nähnyt moisia.
          ellauri093.html on line 718: Tarkkaska jätettiin kuumeisena virumaan kun rovasti Tarkkanen lähti tyynen rauhallisena merimieskapakkaan rilluttelemaan. Aasia kunnossa, se oli pantu Jeesuxen kontolle. Laskettu vapamiehen sydämelle.
          ellauri093.html on line 721: Sigfrid Tarkkasella oli aamulla vielä kuumetta ja rovastilla päänsärkyä. Dick lohdutteli pyhästä sanasta löytämällään ennakkotapauxella: Jeesus oli parantanut Pietarin anopin kuumeesta niin että se vielä samana iltana oli pystynyt palvelemaan vieraita (Luuk 4:38-40). Me kaikki ajattelimme Sigrid Tarkkasta. Kun hätä on suurin on apu lähinnä. Mitähän jeesus aikoi? Mitä hän oli tekevä? Ostimme Dickille yhteisesti megaskoopin ikäänkuin kannustuxena.
          ellauri093.html on line 725: Lähtömme oli tapahtuva maaliskuun loppupäivinä, siis noin 100v sitten nyt. Hiljalla oli poika-apulaisille pieniä lähtiäislahjoja, ranskalaisia kirjeitä.
          ellauri093.html on line 727: Hilja lähtee Helenen kanssa ostelemaan viittä leipää ja kahta kalaa. Helene valittaa että hyvää apua ei saa, eikä Dick ja sen jutkusihteerikkö anna käyttää poikia. Veti on vettä sakeampaa tuumii Hilja. Se ei ole rasismia, se on näitä heimomeemejä.
          ellauri093.html on line 732: Mitä tästä opimme? Ensimmäinen vaikutelma on että onpa Hilja Haahdella vahva mala fides-pakkeli: se joko tahallaan tai tietämättään se on aivan hirvittävän falski, sen käsitys izestään on narsistinen ja omista joukoistaan tolkuttoman kotiinpäinvetävä, se ihan törröttää sen naamasta tosta tekonöyryyden kasvosuojaimesta huolimatta. Samahan pätee lähes kaikista jumalisista porukoista, kazo vaikka vaan Päivi Räsästä.
          ellauri093.html on line 734: Jälkimmäinen vaikutelma on että ei nää porukoina ole yhtään sen parempia tai huonompia kuin muutkaan, niillä vaan on izestä ja muista aivan väärä käsitys. Jos se ei ole rasismia, se on sitten tollasta heimomeemiä, tribal thing, kuten valkoinen vähemmistö sanoi Orange is new blackin kalpeanaamojen ruokalapöydässä, siinä ekassa osassa jossa päähenkilö vahingossa solvas keittäjää ja sai seuraavaxi ateriaxi tamponipurilaisia. Käytettyjä.
          ellauri093.html on line 738: Matti Tarkkanen (ei siis "Tuus" Pekka Tarkka, vaan vielä pikkumaisempi), eikös se ole just se sama Väestöliiton lähettämä tarkastajajäbä joka heitti Wilho Pylkkäsen ulos lähetysseurasta Kiinassa? Nekin pyllistelivät pitkään yhdessä kirjoituspöydän alla kuin J-J Rousseaun Julie, mutta Wilho pysyi kovana, tai siis pehmeänä, ei kovettanut mieltänsä ja suostunut upottamaan lapsia. Pekka taisi olla tämmöinen kiertävä koulutarkastaja. Tarkkana kuin porkkana, silmä kovana. Aatelissiiri apuna.
          ellauri093.html on line 750: Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä.
          ellauri093.html on line 752: (Jönsyltä:) Pidin 14-vuotiaana alkurukouksen Suomen ekumeenisen seuran kokouksessa ja puhuja oli Pelastusarmeijasta (joka toimii yhdessä kristillisten kirkkojen kanssa). Vanha mies, ehkä tämän isä. Ostin uudelleen P-E:n hartauskirjan Hänen nimensä vuodelta 1962. Sen alussa korostetaan M. Magdalenan läheistä suhdetta Jesseen kun sanoi tälle Emmauksen tiellä tai mikä se nyt oli että rabbuuni. Mun ope. Eri suhde kun taulussa, missä se vinoilee vaan Gallénille. NNKY:n perusti Suomessa Ottilia Stenbäck Minna Krohn (Juliuksen toinen vaimo ja leski) ja Louise af F. Aune Krohn, Minnan tytär, Aino Kallaxen sisko, veti NNKY:n kuoroa, jossa oli myös Tiinan tulevan romaanin mukaan Niilon isotäti Matilda. Aune muutti isän kuoltua Parolaan, jossa asui naisen kanssa (myös romaanissa).
          ellauri093.html on line 756: Aika riensi. Lähtömme läheni. Jo aamuhartaudessa meitä oli muistettu monin tavoin, jokainen läsnäolija oli ananut evääxi raamatunlauseen, jonka saimme mukaamme eväspaperille merkittynä. Lounaan jälkeen talon väki lauloi noin neliäänisesti yhtä laulua. Sigrid Tarkkanen laahasi mukana. Kuinka kiitolliset olimmekaan! Dolmenit ripustivat kapyysiin raamatunlausetauluja ja Kunilat kiinnittivät jättiläisneilikoita skunkin rintaan. Jokainen lausui jonkin jumalan sanan hyvästixi. Syvimmin painui mieleen past. Dolmenin jäähyväissana joka saxasta vapaasti käännettynä menee "Sinä ympäröit minut joka puolelta". Tiesin heti mitä sillä oli mielessä. Edestä, takaa, sivulta ja ylhäältä. An, auf, hinter, in, usw. Äkkäättekö? No jos ette antaa olla, ei väliä.
          ellauri093.html on line 760: Sieltä sitten Müncheniiin taidekaupunkiin, jossa ihailimme taiteilija A. Hitlerin akvarelleja, ja sieltä eteenpäin Oberammergaun vuoristokylään nähdäxemme kuuluisan kärsimysnäytelmän. Sen juoni oli meille päällisin puolin tuttu (siinä on tää J. Nasaretilainen, joka - noh, ei spoileria Hilja, varoittaa Ilmo tuossa olan takana). Sitä ei voi sanoin kuvata, vaikka herra ties olen yrittänyt. Sitten oli vielä Augsburgin uskontunnustus 400v -vuosijuhlat. Tuhat pasuunaa ja todella paljon tuubaa. (Mekin ollaan oltu Augsburgissa. Woku oli sieltä päin kotoisin. Siellä oli se Fuggerien Fuggerei. Sielläkö se oli kun mä löin pääni kipeästi kulmikkaaseen kattolamppuun noustuani nukkumasta Brigitten sohvalta?)
          ellauri093.html on line 835: Keisari oli valtiopäivien avajaispuheessa kehottanut kiisteleviä osapuolia esittämään omat kantansa. Katolilaiset eivät olisi halunneet suostua tähän, sillä he eivät halunneet keskustella julkisesti kerettiläisten kanssa. He yrittivät saada aikaan uskonnollisia asioita käsittelevän komitean. Evankeliset eivät kuitenkaan voineet suostua tähän, sillä komiteassa olisi ollut katolinen enemmistö. He vaativat sen sijaan tunnustuksen julkista lukemista valtiopäivillä. Keisari suostui tähän, ja lukemispäiväksi määrättiin 24. kesäkuuta. Kiireellisten neuvottelujen ja ajan puutteen vuoksi lukeminen siirtyi kuitenkin 25. päivään. Tunnustusta paranneltiin viimeiseen asti ja lisättiin iltalypsypointteja. Lukeminen suoritettiin keisarin ja säätyjen edessä. Tunnustus oli kirjoitettu saksaksi ja latinaksi. Keisari olisi halunnut luettavan latinankielisen kappaleen, mutta vaaliruhtinas Johannsin vaadittua, että saksalaisella maaperällä olisi kuultava saksankielistä tekstiä, keisari suostui saksankielisen version lukemiseen. Kukas tää keisari olikaan? Se ei varmaan osannut saxaa järin hyvin. Lukemisen suoritti Saksin kansleri Christian Beyer, ja siihen kului kaksi tuntia. Tämän jälkeen molemmat kappaleet luovutettiin keisarille.
          ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
          ellauri093.html on line 841: Philipp Melanchthon laati vuonna 1540 Augsburgin tunnustuksesta muutetun version (confessio variata), joka eroaa muun muassa ehtoollisteologian osalta vuoden 1530 versiosta. Alkuperäiset syyt muutoksiin olivat katolilaisiin liittyvien erojen selventäminen, mutta erityisesti muutokset ehtoollisartikkelissa lähentelivät reformoitujen kantoja. Vuonna 1580 Yksimielisyyden kirjaan hyväksyttiin nimenomaisesti ensimmäisen painoksen muuttumaton teksti eli Confessio Augustana invariata. Päivi Räsänen ja Timo Soini kirjoittivat sittemmin Melanchtonille kumpikin vastineen, mutta niitä ei ole voitu julkaista, liian paljon rumia sanoja.
          ellauri093.html on line 845: Vuonna 1930 vietetyssä Augsburgin tunnustuksen 400-vuotisjuhlassa painotettiin voimakkaasti tunnustuksen luonnetta luterilaisen kirkon erityistunnustuksena, joka erottaa sen katolisesta kirkosta. Pääpaino oli kirkkoja erottavien tekijöiden esille nostamisessa yhdistävien tekijöiden jäädessä vähemmälle huomiolle.
          ellauri093.html on line 855: Luterilainen maailmanliitto edellyttää jäsenkirkoiltaan Raamatun hyväksymistä ainoana opin ja elämän lähteenä, minkä lisäksi se näkee kolme ekumeenista uskontunnustusta sekä Tunnustuskirjat, erityisesti muuttamattoman Augsburgin tunnustuksen sekä Lutherin Vähän katekismuksen puhtaina Raamatun opin selityksinä.
          ellauri093.html on line 861: Noniin. Vuonna 1930 Dickin porukoilla oli auto, varmaan Hanomag-merkkinen. Fräulein Scheftel tuli lisävarusteena kuljettajan mukana. Se oli yhtä ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas kuin ennenkin. George-poika Dolmen oli nyt pastorina pastorin paikalla. Se oli vanttera, keskikokoinen ja kursailematon, mutta ei yhtä säteileväsilmäinen kuin isänsä, mieluummin äiti-Helenen näköä, valitettavasti. Morsian Ruth tuli Georgelle kuin lähetettynä kun Hanomag oli tehnyt tenän syrjämaantiellä. Ruthin vanhemmilla oli kotikartano ja se näytti hyvnnäköisenä mainiolta kaupalta. Siis molemmat. Veli Gerrit oli valmis lääkäri eikä sen vaimo Lea ollut oikein Dolmenien mieleinen, supsutti Fräulein Scheftel. Mutta en halunnut kuunnella sivupuheita. Jumalan kuudestilaukeavasta käsiaseesta, Hans-Werneristä oli kuin olikin tullut teologi! Toivon hartaasti, ettei hänen kauneudenkaipuunsa jää tyydyttämättä. Hans-Wernerin kuzumanimi oli nyt Albert, nahka-Albertixi sanottiin.
          ellauri093.html on line 863: Eikä siinä kaikki! Ympäri käydään, yhteen tullaan! Päivi Lipponen, Dick ja minä tavattiin vielä kerran kesällä '33 Karjalan kannaxella Vammelsuun parantolassa. Täysihoitolassa piti sanoa. Päivi oli jättänyt Pekan ja lähtenyt Intiaan Ghoomin kylään lähetystyöhön, Darjeelingin teestään kuuluisan kaupungin liepeillä. Sinne ryntäsi eräs Bill Mann, komea mies, voimakas ja tulisieluinen. Luonnollisestikin hän tutustui Päivi Lipposeen, ja pian nämä 2 löysivät sisäisen kosketuxen. Ulkonaisesti ne olivat kuin Pekka ja Pätkä, mies kookas, neiti pieni ja hento. Sitten norjalaiset missunäärit heittivät ulos nämä hyyryläisensä.
          ellauri093.html on line 865: Kun Bill ja Päivi kulexivat työttöminä Lontoon kaduilla, ne yhytti eräs anglointialainen kiinteistöhuijari, joka kertoi lainanneensa melkoisen rahasumman eräälle Pietarissa asuvalle tuttavallensa ja saanut laillisexi pantixi Suomen Kannaxella sijaizevan Vammelsuun kartanon. Velka erääntyi ja kartano jäi "Mr. Edwardsille". Kartanon asiat olivat hunningolla jonkun emigranttiryssän käsissä. Lähtekää te sinne nyt heti, toistaisexi. Teillähän on lähetysseurasta palkkanne, maxakaa ne minulle! Saatte siellä lapsinenne vapaan asunnon ja ravinnon, eikä työtä liiaxi, pelkkää silmälläpitoa. Mutta asialla on kiire, ymmärrättehän, kovin kiire!
          ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi.
          ellauri093.html on line 873: Dickille kävi kuin Jeesuxelle, kun se lähti raskaan työviikon jälkeen Genesaretille apupoikien kanssa soutelemaan, mutta kansa kiersi järven ja tungexi vastarannalla, eikä Jessen auttanut muu kuin palvella niitä alttiisti, unohtaen oman leponsa. Mahtoi vituttaa. Dickin ei auttanut muu kuin seurata Jessen esimerkkiä.
          ellauri093.html on line 892: Lähes samansisältöinen oli pietarilaisen runoilijattaren tarina, joka istui Valmelvuon hiekalla nallekarhu sylissä odottamassa miestään Pietarista. Mies ei tullut, nainen kuoli, mies laittoi sille katuvaisena pazaan rannalle. Mitenkähän kävi nallekarhulle? Pääsi se ainaskin pazaaseen.
          ellauri093.html on line 896: Dickin viimeinen Suomen esiintyminen oli aiheesta "hän pitää pyhiä käsissä". Dick vähän varioi kielikuvaa: olemme sydämellä, käsissä, jalkojen juuressa, joka tapauxessa jossain lähituntumassa. Välillä sen puluja ja välillä karhunpentuja. Nokitaan hellästi, heilutetaan häntiä, se taputtaa meitä päälaelle ja raaputtaa korvan takaata.
          ellauri093.html on line 898: Aika paljon taas yhteisrukoilua lähtökiireissä. Siitä Hilja on aina tykännyt. Dolmenit rukoilivat lisää siunausta Hiljan kynälle. Sinä kesänä Hilja kirjoitti "Kadotetun kirjeen". Pitäisikö vilkaista miten hyvin toimi Dickin esirukous?
          ellauri093.html on line 900: Vähitellen Dolmenin porukat muuttivat Saxasta Englantiin. Viisas veto, ja ajoissa. Nazi-Saxassa juutalaislähetys ei oikein vetänyt. Kerronko minne ne voi lähettää, virnuili SS-mies. Dolmenista on aika vähän webissä, ei löydy juuri muuta kuin sen jenkeissä julkaistuja simppeleitä kirjoja tabernaakkelista. (Dickin tytär oli mennyt mimmoisiin jenkin kaa.) Lainataan nyt edes esipuhetta (passim):
          ellauri093.html on line 915: Helene kuoli slaagiin 1939. Se oli Dickiä 1v nuorempi. Dolmen lähti yxin jenkkeihin eikä päässyt enää koskaan takaisin. Julma kohtalo. - Hei ei sinne päinkään! Se iski uuden hanin alle vielä 82-vuotiaana! Jalo nainen oli toiminut 20v opettajattarena, sitten tyttö-korkeakoulun johtajattarena. Nyt hän oli erään tyttökoulun ylivalvoja. Tosi estrogeeninen. He solmivat avioliiton maaliskuussa 1942. Grace oli syntyisin Kanadasta, 30v nuorempi miestänsä, erinomainen kodinhoitaja... hän on niin hyvä minulle, en ole enää yxin... Niinpä niin, ei ole ihmisen hyvä olla yxin, minäpä teen hänelle kylkiluusta kumppanin. Dolmen ei muistanut mainita Gracen tyttönimeä. Voi olla ettei se muistanut sitä, sen nimimuisti oli surkea.
          ellauri093.html on line 938: »Kun sinut on kutsuttu pitoihin, älä asetu kunniapaikalle. Joku vieraista saattaa olla sinua arvokkaampi, 9ja isäntä, joka on teidät molemmat kutsunut, tulee sanomaan sinulle: ’Anna tämä paikka hänelle.’ Silloin joudut nolona siirtymään viimeiselle sijalle. 10Ei – kun sinut kutsutaan, valitse pöydässä kaikkein vaatimattomin paikka. Silloin isäntä tulee ja sanoo sinulle: ’Ystäväni, siirry tänne lähemmäksi’, ja sinä saat suuren kunnian kaikkien vieraiden nähden.
          ellauri093.html on line 942: Kelluva hollantilainen: Pökäle, joka tuomittu kellumaan ikuisesti maailman pönttöjä ja viemäreitä tuomiopäivään asti. Se ilmestyy pyttyyn kuin tyhjästä ja ennustaa suurta epäonnea kaikille sen nähneille.
          ellauri093.html on line 946: "Kelluva hollantilainen nähtiin vuonna 1989 uimahallissa, mutta se katosi salaperäisesti jäljettömiin. Sen nähnyt nainen kuoli myöhemmin."
          ellauri093.html on line 950: Talousliha: Penis, joka on nähnyt ja kokenyt tarpeettoman paljon. Henki on altis mutta liha heikko.
          ellauri094.html on line 33: Häyrisestä käytettiin usein nimitystä ”vanha vihainen mies”, joka haukkui tyhmiksi lähes kaikki ihmiset. Nimitys on tiettävästi hänen itsensä keksimä ja vastapaino entisajan epiteetille ”nuori vihainen mies”, jolla tarkoitettiin eri mieltä yleisen mielipiteen kanssa olevia. Epiteetti kuvaa monien mielestä mainiosti Häyrisen omaleimaista huumorintajua.
          ellauri094.html on line 35: Hanskissa talonmiehen vaimoa eli Helmi Orvokki Virtasta näytellyt Marita Nordberg muisteli vuonna 2007, että Hanski ei työtä tehdessään ollut yhtään hauska, mutta hyvällä tuulella ollessaan hän oli hurmaava. Häyrinen kertoi Apu-lehdelle vuonna 1981: ”Voi olla, että olen saanut tämän ’ikävän’ luonteeni oudosta lapsuudestani, jossa ei ollut isää eikä äitiä. Mutta minun oli ratkaistava, annanko potkia itseäni jatkuvasti päähän vai ryhdynkö izekin hankalaksi ihmiseksi. Jokin minussa valitsi viimeksimainitun vaihtoehdon.”
          ellauri094.html on line 37: Häyriset (ent. Högdahl) asuivat Eirassa Seijan lähellä. Hannes Häyrinen oli oikeasti aika paskamainen naapuri. Aggressiivinen siipihiiri joka saattoi purra peukaloa.

          ellauri094.html on line 66: Kuopion liito-oravaongelma on kasvanut niin suureksi, että kaupungin, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Pohjois-Savon liiton karvalakkilähetystö kävi kuluvana syksynä ympäristöministeriössä monkumassa asiasta. Siipioravareuhkat päässä koko remmillä.
          ellauri094.html on line 100: Lapsi on se, jonka asema pitää kaikissa olosuhteissa turvata, ja Suomen valtio on tähän asti lähtenyt aina siitä, että pienimmän ja heikoimman asema turvataan. Tässä asiassahan niin ei ole. Tässä aikuisten mielihalut ovat menneet edelle muusta, ja sillä sipuli. Piscuisten päät isceytyvät taas civeyxeen.
          ellauri094.html on line 112: Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen siitä, että meidän ei tämän keskustelun jälkeen enää tarvitse palata tähän asiaan eduskunnassa. [Laura Huhtasaari: Älä ole niin varma!] Kansan enemmistö ja kahden eri eduskunnan enemmistö on siunannut tasa-arvoisen avioliittolain, ja se on suuri ja hieno asia. Itse olen teidän näkökulmastanne ilmeisesti siinä aidossa avioliitossa, kun se on miehen ja naisen välinen avioliitto. Se ei millään tavalla muutu 1.3., kun samaa sukupuolta olevilla on mahdollisuus mennä naimisiin.
          ellauri094.html on line 134: Lopuksi on vielä todettava se, että kun uusi avioliittolaki astuu voimaan 1.3., niin se sattumoisin kirkkokalenterin mukaan — en tiedä, onko sattumaa vai mitä — on myös tuhkakeskiviikko. Kirkkokalenterin mukaan tällöin alkaa pääsiäistä edeltävä 40 päivän paastoaika. Tämän paastoajan tarkoitus on valmistaa kristittyjä pääsiäisen viettoon, auttaa heitä miettimään syntejään ja puutteitaan sekä tekemään niistä parannusta samalla kehottaen lähimmäisenrakkauden tekoihin. Täällä kun on puhuttu moneen kertaan, tänään viimeksi, 2—3 vuoden ajan siitä, että avioliitto kun muuttuu, niin se ei ole keneltäkään pois ja avioliitto ei käytännössä muutu heteroparien osalta, itse ainakin koen ja hyvin moni muu kokee, että avioliiton merkitys tulee muuttumaan radikaalisella tavalla.
          ellauri094.html on line 136: Siinä mielessä itse nyt olen jopa ajatellut sellaista lähestymistapaa, kun esimerkiksi idässä ja monessa muussa valtiossa, Keski-Euroopan valtioissa, vaikkapa Kreikassa ja muualla, avioliiton merkkinä sormus on oikeassa nimettömässä — tämä on myös ortodoksisen kirkkokunnan tapa osoittaa avioliittoa — että itseni osalta aion tehdä niin, että 1.3., kun tämä tuhkakeskiviikko ja 40 päivän paastoaika alkaa, tulen siirtämään sormuksen oikeaan nimettömään ja pidän sitä siellä ainakin sen 40 päivän ajan, ja luotan vielä siihen, että tähän asiaan tulee uusi näkökulma. Tuhkakeskiviikko tulee olemaan merkkipaalu Suomen historiassa ajasta, jolloin yhteiskuntana käänsimme selkämme kristilliselle moraaliarvolle ja Jumalan tahdolle tältä osin. En epäile lainkaan, etteivätkö seurakunnat huomioi tuhkakeskiviikon sanomaa ja rukoile maamme tilanteen puolesta.
          ellauri094.html on line 142: Täällä pääkaupunkiseudulla on ymmärtääkseni muutama pappi jo lähtenyt lupaamaan, että he tulevat vihkimään samaa sukupuolta olevia heti, kun tämä laki on astunut voimaan, joten lainsäädännöllisesti kirkon tilanne on tässä vaiheessa jätetty nyt vähän sekavaksi. Käytännössä yksittäiset pastorit voivat tehdä tai ainakin testaavat, tekevät, mitä lystää. Siksi on syytä korjata lainsäädäntöön liittyvät puutteet, ja kannatan sekä edustaja Laukkasen tekemää lausumaa että edustaja Räsäsen tekemää lausumaa.
          ellauri094.html on line 155: yksilöllisesti myös yhteisöllisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei uskonnollisia yhteisöjä, joilla on vihkimisoikeus, voida velvoittaa vihkimään samaa sukupuolta olevia. Tästä poikkeavat vaatimukset loukkaavat uskonnonvapautta vastaan. Yhteiskunnan tulee myös taata perinteisessä käsityksessä pitäytyville vanhemmille yhdenvertaisesti oikeus antaa lapselle tähän avioliittokäsitykseen perustuvaa kasvatusta ja opetusta sekä pidättäytyä tätä vastaan sotivalta sukupuolineutraalilta kasvatukselta ja opetukselta. Miten tämän oikeuden toteutuminen käytännössä turvataan varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa, on ratkaisematta. Jakautuvatko päiväkodit ja koulut esimerkiksi kahteen ryhmään, joista toisessa sovelletaan perinteistä ja toisessa sukupuolineutraalia avioliittokäsitystä?
          ellauri094.html on line 157: Eduskunnan enemmistö kokonaisuudessaan tuskin ymmärsi lainmuutoksesta äänestäessään, millaisia seurauksia sillä tulee olemaan. Ja tämä pitää paikkansa, että tämä ei pääty tähän, vaan saamme nähdä, mitä seurauksia on esimerkiksi Kanadassa ynnä muualla maailmassa, missä tämä sukupuolineutraali on otettu käyttöön. Me, jotka olemme miehen ja naisen välisen avioliiton kannalla, saamme tästä lähtien kyllä pelätä, mitä tuleman pitää ja kuinka meitä horjutetaan. Yritetään tehdä parhaamme, että kaikki asiat menisivät eri lailla: niin kuin meidän Raamattumme ja Jumala luomiskertomuksessaan on ihmisistä määritellyt.
          ellauri094.html on line 160: Tähän liittyen haluaisin myös toistaa sen, mitä tuolta paikaltani jo sanoin: kun on käyty keskustelua Aito avioliitto ‑kansalaisaloitteesta ja moni on nostanut esiin sen, miltä vähemmistöistä tuntuu, kun tästä uudelleen ja uudelleen keskustellaan, niin toivottavasti keskustelussa muistetaan myös se, että valtakunnassa on kymmeniätuhansia avioliitossa olevia pareja, jotka surevat — jotka surivat viime viikon torstain keskustelussa, surivat perjantaina — sen vuoksi että Suomesta murtuu lainsäädännössä yksi keskeinen tärkeä elementti. Ei niin, että he olisivat halunneet vastustaa tai ovat vastustamassa toisten... — niin kuin itse olen sanonut, että pariliitossa olisi voinut olla naimisissa ja avioliitossa toiset — mutta meillä todella on surevia aviopareja, monia tänä päivänä Suomessa. Muistetaan kunnioituksella myös heitä.
          ellauri094.html on line 162: Sukupuolineutraali avioliittolaki on käsittääkseni hyväksytty maailmassa vain muutamassa maassa. On sanottu, että se on laillinen 18 maassa ja USA:ssa vain muutamassa osavaltiossa. Jos ajattelemme, mitä nyt on jo tapahtunut, esimerkiksi itänaapurista ovat adoptioväylät sulkeutuneet: Pietarissa on valtavasti lapsia, jotka odottavat rakastavaa kotia. Adoptiolapsia. Sellaisia, jotka odottavat perhettä. Väylät ovat sulkeutuneet. Monet muut maat, jotka voisivat olla adoptioon lähettävinä maina, eivät edes aloita sitä, koska eivät hyväksy sukupuolineutraalia avioliittolakia. Sen vuoksi näkisin, että kaikkien adoptiolasta haluavien kannalta olisi erittäin tärkeää, että tämä toinen lausumaehdotus hyväksytään. Tällöin myös nämä maat, jotka ovat nyt jo sulkeneet väyliänsä, tai mahdollisesti ne uudet maat, joissa olisi paljon tarvetta adoptioperheille, voisivat avata väyliä. Ei aiheuteta enää lisää kipua normiperheille eikä wiscota homoparin ciwexiin lapsia, jotka odottavat oikeita adoptiovanhempia. — Kiitos.
          ellauri094.html on line 166: Jos joku ihminen ajattelee näin, en missään nimessä tuomitse, mutta arvoliberalismi sinänsä on hyvin vaarallinen, koska siinä arvot eivät enää paina mitään. Yksi suurimpia arvoja, joita voin kuvitellakaan, on kristilliset arvot, jotka ottavat huomioon lähimmäisen ihmisen, lähimmäisenrakkauden ja toisen auttamisen ja yleensä sen viestin, mikä tässä pahassa maailmassa on tarpeen. Siksi suren tätä keskustelua, että Suomi on ajautunut tähän tilanteeseen. Heikoilla voimillani en tätä pysty estämään, mutta omalta osaltani parhaani teen, että tulevaisuudessa pidetään ääntä näiden oikeiden arvojen puolesta ja myös sen, että lähimmäistä ja heikompaa autetaan. Tänne tullessani annoin kaxikymppiä syrjäytyneelle, jonka viinipullo oli autosta nostettaessa särkynyt. Sillä saa kaxikin putelia kyykkyviiniä. Baabelin paperiseppä takoi Israelin kansalle 10 sukupolven tuomion, meidän herra isoherra alensi sen tuplaan. Diesel-kurssi varttihulluille. Tuli tukkualennus. Mä oon samassa asemassa, täytyy ajatella omaa perhettä.
          ellauri094.html on line 170: Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle kirkko on tärkeä, ei välttämättä enää hengellisenä kotina vaan suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Olemme monesta tutkimuksestakin nähneet, että suomalaiset eivät jaa enää välttämättä kovin paljon yhteisiä arvoja, mutta monet arvostavat kirkkoa instituutiona ja myös sitä työtä, mitä kirkko tekee. Ja sen takia uskon, että jos kirkon sisällä tuleekin vakavia ristiriitoja, jopa oikeusprosesseja, tämän kautta — syntyy, kuten tässä hyvin edellä kuvattiin, tämmöisiä oikeustaisteluja — kukaan meistä, toivon ainakin niin, ei pitäisi sitä toivottavana tilana tulevaisuudessa. Sen takia minusta on tärkeää, että voisimme täällä laajoin joukoin tukea tätä pontta numero 1. Tämä numero 2 on sitten erillinen asia, joka koskee adoptiokysymystä, mutta minusta sekin on erittäin perusteltu, ja kuten edellä totesin, tuen myös sitä voimakkaasti.
          ellauri094.html on line 172: Eli tämä 1. lausumaesitys ottaa kantaa uskonnonvapauteen, siihen, että kirkkokunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat (mutteivät yxityiset papit herra varjele) voivat jatkossa tehdä itsenäisiä päätöksiä tämän avioliittokäsityksen tiimoilta eikä maallinen lainsäätäjä siten liikaa rajoittaisi näiden toimintaa. Tämä toinen taas koskee lähinnä sitten yksilönvapautta, perheiden asemaa, lasten asemaa: varmistettaisiin, että yksilöillä, vanhemmilla ja perheillä (muttei sentään homoilla, luoja paratkoon), olisi mahdollisuus vaikuttaa heidän jälkikasvunsa (kenen? homojenko?) mahdolliseen adoptioon.
          ellauri094.html on line 190: Koska ajanjakso kesti perimätiedon tai Raamatun mukaan vain 58 vuotta, mikä aika on hyvin inhimillisesti muistettavissa, on Babylonin vankeudella mahdollisesti keskeinen merkitys juutalaisuuden ja siitä kehittyneen kristinuskonkin nostalgiselle kaipaukselle "Pyhään maahan". Tätä metaforaa esiintyy myöhemminkin rajansiirtojen yhteydessä esimerkiksi Balkanilla, luovutetun Karjalan kysymyksen yhteydessä sekä Neuvostoliiton sisäisiä kansojen pakkosiirtoja käsiteltäessä. Neuvostoliitto kesti vain vähän pitemmän ajan, ja sitä kaivataan vielä kipeästi.
          ellauri094.html on line 192: Professori Simo Parpola kirjoitti Helsingin Sanomissa 16.1.1992, jossa hän jostain syystä määrittelee vankeuden pituudeksi 300 vuotta: ”Lukemattomat seikat viittaavat siihen, että juutalaiset – jotka olivat sentään kolmesataa vuotta eli seitsemän sukupolven ajan Babyloniassa vankeina – omaksuivat täydellisesti maan kulttuurin ja uskonnon; ne fanaatikot, jotka palasivat sitten Israeliin, toivat sen salaa mukanaan mannemarketista reikäpatjan alla jokseenkin sellaisenaan. Lähi-idän maat olivat jo kauan ennen ajanlaskumme alkua samaa kulttuuripiiriä.”
          ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.
          ellauri094.html on line 471: There we sat down (You got to sing a song) Babylonin virroilla (tuu mukaa tähä biisii hei)
          ellauri094.html on line 562: In thy shame we stood fast to thee, with thy pangs were moved, Sun hävetessä me myötähävettiin, ja liikututtiin,
          ellauri094.html on line 627: Then ye lift up your eyes to him and behold him crowned, Sit voitte nostaa kazeen siihen ja nähdä kurnupäisenä,
          ellauri094.html on line 720: Ateistipalstalla mellastaa kristitty fundamentalisti nimim. Silence of Mind. Hyvä nimim. Sen pään sisässä on hiljaista, nollakeli, tyyntä myrskyn edellä. Vielä vähemmän on nolla, nollassa ei voi mitään olla. Näin jänis lukuja pohti:
          ellauri094.html on line 768: Lend me your ears and I'll sing you a song Missääh imees se onollu?
          ellauri095.html on line 74: Stirred for a bird, – the achieve of, the mastery of the thing! hätkähti lintua - olipas se aika liito-orava!
          ellauri095.html on line 76: Buckle! AND the fire that breaks from thee then, a billion Suu suppuun! JA tuli joka lähtee susta silloin, ziljoona
          ellauri095.html on line 80: Shine, and blue-bleak embers, ah my dear, kiiltämään, ja sinervästä umpimähkästä, kultaseni!
          ellauri095.html on line 82: kuin kipeniä pimeästä tähdestä.
          ellauri095.html on line 90: Ei pysy ekliptikassa kuten kunnon planeetat. Elliptinen pyrstötähti planeettojen leikkipaikalla.

          ellauri095.html on line 93: Balliolin tähtioppilaasta ja firstistä tuli säälittävä proffa johkin irkku-Kouvolaan.

          ellauri095.html on line 96: Joxkin vitun kääpiöxi. Hämäräxi pyrstötähdexi. Surkeaxi lumipalloxi. Jäätävää.

          ellauri095.html on line 165: Noniin mähän SANOIN. Vanhempana Manley(kin) oli vähän Maxin näköinen.
          ellauri095.html on line 205: Gerard oli huonompi piirtämään kuin Arthur-veli ja tyytyi lopulta vaan pöpöttämään skezeistä kuten lempparinsa Ruskin. Tästä Ruskinista on jo niin monta mainintaa, että kohta täytyy sekin ottaa tikun päähän. Muistaaxeni Janet Breckenridge mulle ekan kerran mainizi koko tyypistä. Se oli kai joku viktoriaanien "Tuus" Pekka Tarkka. Onnen pekka. I´m so happy oli Mänlin kuuluisat viimeiset sanat.
          ellauri095.html on line 275: Plant thou no roses at my head, Älä laita päähän mitään ruusuja,
          ellauri095.html on line 318: i am missing this world Et oon lähdössä.
          ellauri095.html on line 329: i´m not leaving Emmä lähde minnekään,
          ellauri095.html on line 350: that is when your soul is freed Sielu lähtee lennolle.
          ellauri095.html on line 352: have you ever seen Oot nähnyt kai
          ellauri095.html on line 358: have you ever seen Oot nähnyt sangon
          ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia ​​runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija.
          ellauri095.html on line 431: Rossettin, Jane Burdenin ja Morrisin välinen kolmio oli monimutkainen. Rossetti perusti Morrisin ja muiden suunnittelijoiden yrityksen, joka teki koristeellisia töitä kirkkoihin ja yksityisiin taloihin. Morris näyttää olleen tietoinen sarvetuxesta, ja hän jopa hyväksyi sen jossain määrin. Rossettin ensimmäisiä muotokuvia Jane Burdenista, värikynällä, kynällä ja öljyllä, pidetään yleensä hänen silmiinpistävimpinä taiteellisena työssään. Rossettin Morrisille lähettämät kirjeet paljastavat, että vuoteen 1869 mennessä hiänestä oli tullut hänen tunne-elämänsä keskipiste: "Kaikki, mikä koskee sinua, on minua vaivaava kysymys... mikään poissaolo ei voi koskaan viedä minua enää niin kauas sinusta kuin läsnäolosi teki vuosiin. Tästä pitkästä käsittämättömästä muutoksesta tiedät nyt, mitä kiitokseni täytyy olla." Jane Morris kärsi kuitenkin huonosta terveydestä, ja 1860-luvun lopulla Rossetilla oli myös alkanut ilmetä fyysisiä ja henkisiä vaivoja, jotka rasittivat häntä koko loppuelämänsä: epävarma näkö, päänsärky, unettomuus, ylipaino, mahtava vesikives, joka teki istumisesta vaikeaa ja vaati säännöllistä tyhjennystä, sekä kasvava pelko ja vastenmielisyys ulkomaailmaa kohtaan. Rossettin ja Jane Morrisin suhteen tahmaisimmat vuodet osuivat kuitenkin yhteen hänen voimakkaimman runollisen toimintansa kanssa.
          ellauri095.html on line 433: Keväällä 1870 Saxan-Ranskan sodan aikana Rossetti lepuutti silmiään Barbara Bodichonin kartanolla Scalandsissa, Sussexissa, lähellä Jane Morrisia, Hastingsissa hänen terveytensä vuoksi. Morriset vierailivat Rossetissa yhdessä, ja Jane Morris jäi hänen luokseen, kun hänen miehensä palasi töihin. Scalandsissa Rossetti alkoi myös juoda kloraalia viskin kanssa torjuakseen unettomuuttaan. Kloraali aiheuttaa vainoharhaisuutta ja masennusta, molemmat Rossettin luonteen piileviä piirteitä. Hänen epäluuloisuutensa, eristäytyneisyytensä ja muukalaisten pelko pahenivat jatkuvasti.
          ellauri095.html on line 438: William Michael Rossetti kirjoitti muistelmissaan hyökkäyksen vaikutuksista veljeensä: "On yksinkertainen tosiasia, että siitä hetkestä lähtien, kun pamfletti oli alkanut vaikuttaa hänen tunteidensa sisäiseen kudokseen, Dante Rossetti oli muuttunut mies, ja niin jatkui hänen elämänsä loppuun asti."
          ellauri095.html on line 440: Viktoriaanisen varovaisuuden ilmapiirissä ei ollut kohtuutonta pelätä vahinkoa tällaisesta pamfletista, vaikka useimmat Rossettin runollisista edeltäjistä ja aikalaisista, Tennyson, Robert Browning, Elizabeth Barrett Browning, Morris ja Swinburne, olivat selviytyneet huonommista arvosteluista. Melkein kaikki Rossettin vuoden 1870 runojen arvostelut olivat suotuisia, ja kirja oli myyty epätavallisen hyvin (neljä painosta vuonna 1870). Suoraan sanottuna Rossetti saattoi myös pelätä julkista julkisuutta suhteestaan ​​Jane Morrisin kanssa. Joka tapauksessa, lähdön jälkeen Kelmscottista 2. kesäkuuta 1872 Rossetti kärsi täydellisestä henkisestä romahduksesta. Hänet vietiin ystävänsä tohtori Thomas Gordon Haken Roehamptonin kotiin, missä hän yritti tehdä itsemurhan (kuten Lizzie) yliannostuksella laudanumia. Sitten hän vietti kesän ystävien ja työtovereiden hoidossa. Vuoteen 1873 mennessä Rossettin runollinen tuottavuus oli kuitenkin elpynyt, ja hän sai valmiiksi seitsemän yksittäissonettia ja kaksoissonettin "The Sun's Shame". Tämän ajanjakson sonetit ovat melankolisia ja kaikuvat aika ontoilta, mutta tutut vaimennetun intohimon teemat ovat alkaneet sulautua uusiin – taiteen luomiseen ja kuolemattomuuden vihjauksiin. Rossetti jatkoi myös maalaamista tasaisesti käyttäen Jane Morrisia mallina, vaikka hiän olikin poissa yhä useammin. Rossetti lähti lopulta Kelmscottista, jossa he olivat yöpyneet yhdessä, Chelseaan. Siellä hänen terveytensä heikkeni edelleen.
          ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka, Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi.
          ellauri095.html on line 447: Vesikives voi kehittyä myös aikuisiällä, mutta nestepussi ei silloin yleensä ole yhteydessä vatsaonteloon. Vesikiveksen oireena on kivespussiin ilmaantuva joskus kookaskin patti, joka tunnustellessa on pehmeä ja vaikuttaa nesteen täyttämältä. Kookas vesipussi voi aiheuttaa kipua tai haitata kävelyä. Jos hämärässä huoneessa kivespussin taakse vie valolähteen, pussi näyttää läpikuultavalta.
          ellauri095.html on line 475: Tosta Savonarolasta oli vähän japitusta Pico della Mirandolan kohdalla, albumissa 54. Se vaikutti aika konnamaiselta, tai joltain terroristilta. Poltti kirjoja kuin Paludan ym. ruozalaiset, mistä ei pidä edes Hoblan matukolumnisti Peter Fakir sveduista. Sitä harmittaa ettei enää voi selata tylsissä bileissä isäntien kirjahyllyä ja salaa fnissata. Hyllyt ovat tyhjinä tai niissä on vain yxinäinen ananas tai banaani. Mamma anna ananasta, sanoi ruozalainen jo talvisodan aikana.
          ellauri095.html on line 524: Manlyn iskän runo Gerard pojasta soittaa Hilja Haahden kelloa. Se tuo mieleen Povisen Karin, Hilja Haahden ja Keazin Jussin yhteisen huolen tieteen uskoa uhkaavasta myrskystä ja Dolmenin Dickin haaxirikkonuhtelun heikkouskoiselle flunssaiselle Sigrid Tarkkaselle. Vähänpä Mänli senior arvasi että juniorista tulisi paavin palvelija ja uranistiohjus. Mistäpä se olisi aavistanut millainen sydämetön kääpiö ja uskonluopio oli sille luvassa.
          ellauri095.html on line 540: Hoarse to the storm;--thy sport is with the storm käheinä huutaa tuuleen; -- sun liikuntaa on tuuleen
          ellauri095.html on line 552: One stirred from the rigging to save Yx lähti takilasta pelastamaan
          ellauri095.html on line 587: (Jönsyltä:) Kerran sanoin Heikki Räisäselle kirjaston eteisessä että mitäs jos evankelistat oli Jeesuksen lihallisia poikia. Se sai kuin sähköiskun. Mistä sä ton olet saanut? Itse keksin. No siitä ei voi saada mitään tietoa. Matteus asiallinen lätisijä, Markus autisti, vähän, Luukas lääkäriksi opiskellut ja Johannes, Patmoksen kotka ehkä Maria Magdalenan vähän isänsä tapaan sekopäinen, avioton poika.
          ellauri095.html on line 591: Pitäisi olla kuva Jeesuksesta yrittämässä pyydystää Maria Magdalenaa Genesaretin järvestä. Kävin kerran Ilmo Launiksen suunnittelemassa venevajasta tehdyssä kirkossa soutuseuran kirpulla Meilahden nyt jo palaneelta ylioppilassoutajien venevajalta käsin aikaisin keväällä jäitten lähdettyä. Vajaa eli kirkkoa tuuletettiin talven jälkeen, ovi oli raollaan. Menin katsomaan, kivisaarelaisena en ollut koskaan käynyt Mustiksessa tai mikä sen saaren nimi nyt oli.
          ellauri096.html on line 45: Mulla alkaa olla näitä surullisen näköisiä partapozoja vähän oireellisen paljon. Olisko pitänyt sittenkin laittaa kanteen vaikka virtahepo sohvalla? Tai Jaakko Yli-Juotikkaan vaakunaeläin Teräshiiri?
          ellauri096.html on line 51: Vapaan tahdon pähkinään liittyy tää ennaltatietämisen ongelma. Ennaltatietämisen ongelma on tämmönen teologinen knoppi, johon liittyy peliteoriasta tuttu tiedon iterointi ja vuorotellen arvailu. Kehäajattelua ja omaa häntäänsä purevia todistuxia. Mise en abime-heijastuxia, Drostepurkkeja, narsisteja kazomassa izeänsä tiukasti peiliin. Logiikka ei pidä sellaisesta, kuten paradoxit osoittavat. Yhtenä vuotena kun olin vähän maaninen olin ymmärtävinäni siitä jotakin. Taisi olla taas pääsiäisen aikoja, sillä ajattelin munankuoria: finiittinen logiikka kuten BA antaa kuoren sulkeutua munaxi, infinitaarinen kuten ZF avaa kuoren auki loppumattomasti kohti taivasta.
          ellauri096.html on line 317: Zum Leben Augustins ist wenig gesichert. Augustin soll sehr beliebt gewesen sein, weil er mit seinen zotigen Liedern vor allem während der Pest in Wien im Jahr 1679 die Bevölkerung der Stadt aufheiterte, weshalb er im Volksmund nur als „Lieber Augustin“ bekannt war.
          ellauri096.html on line 321: Der Legende nach war der 36-jährige Augustin 1679 während der Pestepidemie wieder einmal betrunken und schlief irgendwo in der Gosse seinen Rausch aus. Siech-Knechte, die damals die Opfer der Epidemie einsammeln mussten, fanden ihn, hielten ihn für tot und brachten die Schnapsleiche zusammen mit den Pestleichen auf ihrem Sammelkarren vor die Stadtmauer. Dort warfen sie ihre ganze Ladung in ein offenes Massengrab. Diese Pestgrube soll sich in der Nähe der Kirche St. Ulrich am Neubau (heutiger siebter Wiener Gemeindebezirk) befunden haben, gleich neben dem Platz, an dem heute der Augustinbrunnen steht. Wie in der damaligen Situation üblich, wurde das Grab nicht sofort geschlossen, sondern provisorisch mit Kalk abgedeckt, um später weitere Pestopfer aufzunehmen. Am folgenden Tag habe Augustin inmitten der Leichen so lange krakeelt und auf seinem Dudelsack gespielt, bis Retter ihn aus der Grube zogen.
          ellauri096.html on line 323: Danach soll Augustin sein Erlebnis als Bänkelsänger vorgetragen und davon recht gut gelebt haben. So ist die Legende vom lieben Augustin vielleicht seinem eigenen Bericht zu verdanken. Bereits zeitgenössische Quellen berichten von dem der Leichengrube entstiegenen Augustin. Abraham a Sancta Clara erwähnt das Ereignis in seinem „Wohlangefüllten Weinkeller“, um vor der Trunksucht zu warnen. Urkundliche Stütze für die Legende ist nur ein Eintrag im städtischen Totenschauprotokoll, das einen „Augustin N.“ verzeichnet.
          ellauri096.html on line 376: »Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.]» .
          ellauri096.html on line 382: Oisko Augustinuxessa vähän Teo Kirkistä? Tero Kirkisen isä oli piispa Kirkinen. Niissä ainakin on paljon samaa. Tero opetti mulle jossain retretissä että pilvestä saa vastauksen kun lähettää sinne kexejä ja vastaanottaa sieltä evästeitä. Augustinus kävi poikasena naurisvarkaissa. Se tunnusti sen Tunnustuxissa.
          ellauri096.html on line 384: Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hän käyttää kolminaisuusopin selventämisessä mallina ihmissielua. Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Samoin kuin ihminen ilmaisee itsensä ajatustensa ja sanojensa kautta, Isä ilmaisee itsensä Sanansa, Kristuksen kautta. Ja samoin kuin ihminen tahtoo ja rakastaa sitä, mitä hän ajattelee, Pyhä Henki yhdistää Isän ja Pojan toisiinsa. Suhteessa luomakuntaan Pyhä Henki on se Kolminaisuuden persoonista, joka synnyttää ihmisissä rakkauden Jumalaan yhdistäen heidät näin Isään ja Poikaan. Augustinuksen mukaan Pyhä Henki lähteekin sekä Isästä että Pojasta. Augustinuksen käsitys siitä, että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ekumeenisia ongelmia. Tämä käsitys on päätynyt myös ns. filioque (lat. "ja pojasta") -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin.
          ellauri096.html on line 386: Teoksessa De Genesi ad Litteram Augustinus esitti, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa olevan samanaikaisesti, ei kuudessa kalenteripäivässä niin kuin Genesiksen suora luenta vaatisi. Hän esittää, että Genesiksen esittämällä kuuden luomispäivän rakenteella on ennemmin hengellinen kuin luonnontieteellinen merkitys, eikä tämä luenta ole yhtään vähemmän kirjaimellisempi. Augustinus ei myöskään katsonut, että syntiinlankeemus olisi aikaansaanut fyysisiä muutoksia kaikkeudessa ja esitti jopa, että Aadamin ja Eevan ruumiit oli luotu kuolevaisiksi jopa ennen syntiinlankeemusta. Tästä huolimatta hän katsoi luomiskertomuksen tulkitsemisen olevan vaikeaa, ja huomauttaa, että meidän tulee olla valmiita muuttamaan mieltämme kun saamme asiasta uutta tietoa.[27]
          ellauri096.html on line 414: (Sketsit löytyvät "Kyllä lähtee" ja "Artisti maksaa" -DVD-bokseilta. "Jumankauta juu nääs päivää" -boksilla on yksi sketsi.)
          ellauri096.html on line 416: Alkaa epäilyttää että Juotikaskin voi olla salaa vähän religieuse. Kaappihomppeli se on melkein takuulla.
          ellauri096.html on line 417: Taas tota niin monelta samanhenkiseltä tuttua askeesia ja erakkoilua. Skizolla apinalla on vähemmän vaihtoehtoisia reittejä kuin muumipelissä. Ne on kaikki lueteltu kallonkutistuxen käsikirjan hakemistossa.
          ellauri096.html on line 419: Obeesilla Akvinolaisen Tompalla oli ylösnoussut hevonen. Suomenhevosia on menossa teuraalle Suezin kanavalla. Nyt ne kuolevat kun kiinalainen konttilaiva tukkii kanavan. - Enminä niistä ole huolestunut sanoo MTKn mies vaan maataloustuottajien koneiden varaosista. Ne ovat nyt siellä jumissa. Wall-E:n näköinen kaivinkone, 1 yxinäinen karvakäsi hytissä, yrittää työntää 400m kokoista laivaa irti mudasta. Kohta sinne höyryää jenkkien sotalaivoja. No ei sentään, Wall-E sai sen irti lopulta. Ehkä Moosexen taikasauvasta lähti säteitä. Naku teinipoika tafsaa naista tissistä. Taiteilija Schopinin unelma. Mun corona-ajan kampaus on suht sama kuin Schopinin Moosexella. Schopen on saxaa ja tarkoittaa kolpakko. Olikohan Chopinit viinamäen miehiä.
          ellauri096.html on line 446: Jätetään tää spagettivyyhti tähän kuin Sammeli portinpieleen lähtiessään lenkille. Siihen palataan alempana paasauxessa "kermaperseet ja havenots" alempana kuin koira oxennuxelle.
          ellauri096.html on line 450: Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee.
          ellauri096.html on line 463: Kazeen vangizi tytön vaikeasti määriteltävä hymy. Pyöreä naama, leveä rako yläetuhampaiden välissä (se on diasteema Jaska), mustat viirusilmät, pisamat, oikeassa poskessa laaja tummanharmaa laikku, mikä lie kuolio tai pigmenttihäiriö. Akvarellitekniikka korosti ilmeen vähä-älyisyyttä, ikään kuin kuola leviäisi vesivärin mukana ympäri naamaa ja maisemaa, niin että "lukija" tunsi vaistomaista tarvetta palauttaa kirja oitis hyllyyn aakkosenmukaiselle paikalleen ja mennä pesemään kädet vedellä ja saippualla ja huuhtomaan ne käsidesillä. Ettei vaan norovirus yllätä.
          ellauri096.html on line 479: Asta Ikosen kirjallisen tuotannon lisäksi Tahdon murskatappiossa merkittävän osaan nousee kirjailija itse, kun Anu lähtee selvittämään Ikosen taustaa verkosta ja huomaa tämän osallistuneen aktiivisesti rasistiseen kirjoitteluun Facebookin Suomi Ensin -ryhmässä.
          ellauri096.html on line 483: ”Pohdin tätä todella pitkään ja monelta kantilta”, Yli-Juonikas kertoo puhelimessa. Päänvaivaa aiheutti muun muassa se, voidaanko kirja nähdä esimerkiksi yksityishenkilön kiusaamisena.
          ellauri096.html on line 485: “Ikos-jakson merkitys nousee nähdäkseni juuri siitä, että kuvaan todellisuutta enkä sepitä tarinaa päästäni.”
          ellauri096.html on line 498: ”Tietynlainen kirjallisuuden kysymysten pohdiskelu tulee jatkumaan, kuten exitentialismin ja manikealaisuuden. Kun nyt olen kirjoittanut sarjaa eteenpäin, on kirkastunut, että tämä Ikos-tapaus on vähän kuin esipuhe laajemmalle kirjallisuutta käsittelevälle kelalle. ”
          ellauri096.html on line 505: Hei hetkinen just sitähän mä teen tässä ize tuhansien paasausten voimalla. Njoo mut mä en julkaise niitä. (Big fat hairy deal.)
          ellauri096.html on line 508:

          2020 ilmestyi sarjan seuraava tuotantojaxo, Jaakko Yli-Juonikas: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään. Siltala 2020. 227 s. Kz. albumi 379. Savon Sanomien Henri Nerd arvostelee räjähtävää uutuutta näillä sanoilla:
          ellauri096.html on line 517: Romaanin kehyksen muodostava näytelmäosio on puuduttavaa luettavaa eikä ainakaan vielä näytä asettuvan juuri mitenkään osaksi laajempaa kontekstia. Teos tuntuu hämmentävän irralliselta edellisiin osiin nähden.
          ellauri096.html on line 519: Romaani kuitenkin taiteilee onneksi Yli-Juonikkaalle uskollisesti "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Tunnelmointi nousee oikeuksiinsa, kun teoksen lapsipäähenkilöt pääsevät ääneen ja paljastavat karmivia tietojaan.
          ellauri096.html on line 537: Hesekielin retkistä on ollut siellä täällä puhetta, esim. GT-sählämien merkabah-merkkisistä tankeista, jolla ne lanas musulmaaneja. Ja Hiljan se yx aika sexikäs raamatunpaikka oli Hesekielistä. Kai sekin pitää vielä lukea.
          ellauri096.html on line 553: Ikosen romaani ei herätä Jaskassa samastumisen tunteita. Läheisimmäxi se tuntee kirjan roiston, everstin Nordensvahnin, ja on pettynyt kun se ei jää kiinni lapsipornon hallussapidosta. Jaskakaan ei ole jäänyt siitä kiinni, eikä murhasta.
          ellauri096.html on line 557: Selaimen kuvassa näytetään kuppia ja lasia tarjottimella kantava apulainen, joka meillä on pienen kupin kyljessä ja airbnbn seinällä printtitauluna. Eines der berühmtesten Werke der Dresdner Gemäldegalerie, das Schokoladenmädchen des Genfer Künstlers Jean-Étienne Liotard (1702–1789). Paizi sen kupissa ei olekaan mise en abime-efektiä, vaan ihan joku muu kuvio. Se Droste-efektin apulainen onkin enempi nunnan näköinen hollantilainen Droste-kaakaon mainos vuodelta 1904. En jaxa kaivaa kuvia tähän esille, kazokaa ize netistä.
          ellauri096.html on line 559: Jaska näyttää olevan niin tyhmä ettei se erota rekursiota yxinkertaisesta luupista. (No mäkin kyllä mokasin kerran tossa kohdassa, vieläkin vähän nolottaa, kun Aarne "GF" Ranta ja Kimmo "Välilyönti" Koskenniemi pääsi ojentamaan siitä.) Luuppi on jo Oli kerran onnimannissa, tai tarinassa Oli synkkä ja myrskyinen yö,
          ellauri096.html on line 564: Mitä yhteistä on heppahulluudella ja nuivuudella? 😃 Jotain siinä pitää olla kerta Ikoska on molempia. Js mitä yhteistä on postpostmodernismilla ja mikrokefalialla? 🤨 Jotain siinäkin täytyy olla. Alkutuska on jotain peeteejargonia. Päästyään alkutuskasta Jaska lähtee ezimään rotuvihaa Ikoskan tuotannosta lukutikulla. Rotuviha on paha asia, pahempi kuin esim puukotus.
          ellauri096.html on line 565: Tulee mieleen Ben "vaeltava juutalainen" Zyskovizin ehdotus että perustuslaillisia oikeuxia kuten oikeus terveyteen ja elämään ei saisi tarkastella yxinään vaan niitä pitäisi pelata vastakkain kuin korttipelissä. Nää kolme pikkuvalttia ja jätkä kumoo noi neljä hakkua ja sulle jää käteen mustamaija eli mä oon voittanut. Tää on just se lumppukauppiaan moraali joka elähdyttää talousliberaalia utilitaristia: eri dimensiot on kallellaan kuin huolimattoman halot liiterissä ja kaikella on hinta, jopa Benin isoäidillä. No se on jo tosi edullinen, ei siitä ole enää kuin kallo tai tuhkaläjä jälellä.
          ellauri096.html on line 579: Paljon messevämpi Columbia tulee Meissenistä 1792. Joachim Kaendler and assistants, Hartford Connecticut. Colombian kahvia. Juan Valdez valizee joka pavun huolellisesti käsin erixeen. Papukaija kädessä koikkuu meni jo. Krokotiili ähkyy I can´t breathe.
          ellauri096.html on line 601: Että tommosta törähtävää tuubaa. Vulgääriä paskanheittoa kuin Turkan oppilailta Oulussa. Turkulaiset esikouluikäiset muovaa koranpökäleitä päiväkodin takana. Isojen poikien leikkiä johon ripulilla ei ole asiaa. Ripuli menee kotiin ruotimaan heppakirjoja.
          ellauri096.html on line 608: Jaskaa nähtävästi harmittaa herkkuperseet Konemezät kun se on ize havenot.
          ellauri096.html on line 619: Nimellinen hintajäykkyys tarkoittaa esimerkiksi, että myyjät eivät suostu laskemaan hintoja (esimerkiksi ammattiliitot palkkoja), vaikka kysyntä vähenee tai tuotanto halpenee. Tämä johtuu usein institutionaalisista syistä kuten hintasääntely, sopimukset (esim. pitkäaikainen sopimus hinnasta, työehdoista tai vuokrasta), ammattiliitot mutta myös itsepäisyydestä, tarpeista tai itsekkyydestä. Vauzi vauz, Keynes oli aika selkeästi kapitaalin kumihansikas. Tää löytyi tietysti liberalismiwikistä. Kazo myös conservopedia.
          ellauri096.html on line 623: Nämä uuskeynesiläiset katsoivat työsopimuksia yleensä palkkatartunnan (tai palkka-altistuxen) lähteinä työttömyyden tasapainomallien luomiseksi. Heidän ponnistelunsa (tunnetaan uusklassisena synteesinä ) johtivat IS–LM-mallin kehittämiseen ja muihin Keynesin ideoiden muotoiluihin. Tämä henkinen ohjelma tuottaisi lopulta monetarismia ja muita versioita Keynesin makrotaloudesta 1960-luvulla. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
          ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
          ellauri096.html on line 637: Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta.
          ellauri096.html on line 653: Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa.
          ellauri096.html on line 668: Lucasin kritiikin (?? kekähän sekin on? Ei ainakaan apostoli, eikä M. Maigretin pienikoinen seuraja rikospoliisissa) myötä makrotaloudellisen analyysin tuli perustua hyötyään maksimoivien rationaalisten toimijoiden yhteenlaskettujen päätösten muodostamaan kokonaisuuteen. Näin syntyi talousteoreettinen konsensus, jonka mukaan makrotalousmalleilla tuli olla yksilöiden taloudelliseen käytökseen pohjautuva mikrotalousteoreettinen perusta.
          ellauri096.html on line 686: On tärkeää kysyä, että toimivatko ihmiset todella mallin taustaoletusten olettamalla tavalla: rationaalisesti, hyötyään maksimoiden ja toimintaansa ikuisuuteen nähden sopeuttaen? Rationaalisten odotusten ja ricardolaisen ekvivalenssin pätevyyteen liittyy empiirisiä epävarmuuksia, joita ei laisinkaan tuoda esille Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa. Myös finanssipolitiikan vaikutusten empiirinen arvioiminen yksin kerroinvaikutuksia tarkastelemalla on hyvin vaikeaa esimerkiksi vaihteluvälien, eri varallisuusryhmiin kohdistuvien erilaisten vaikutusten sekä julkisen kulutuksen vaikutuksen eristämisen johdosta.
          ellauri096.html on line 688: Eli lue: yrittäjät kähmimään ja charityä kehiin. Tää koomapaska on puhtaaxiviljeltyä chicagon mafian gangsterointia.
          ellauri096.html on line 695: Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta.
          ellauri096.html on line 719: "Kielen rajat ovat maailman rajat" sehän on nuoren Ludin versio iänikuisesta idealismista. Kielellinen käänne, what the fuck, samaa kakkaa se on vaan toisennäköisessä kääreessä. Loppukiireissä Wittgensteinkin alkoi jauhaa uskontoa. Kun vähän raaputtaa niin näistä idealistipelleistä alkaa sarven tai siiventynkä pilkottaa.
          ellauri096.html on line 732: 15.01.2020 tuli kuluneexi 105 vuotta Loimaan lehteä. Loimaan lehdessä miesten ja naisten tasa-arvo on kunnossa. Oma paikallinen lehti on aina seutunsa kuva. Mummokolarit ovat kolisseet tavallista vähemmän. Eläinkannan runsastuminen on pidetty kunnossa mezästämällä. Onko Loimaalla olemassa mitään varamummopalvelua? Asunto oy Karhulanmäessä on myös kuulunut outoa kolinaa. Kurkkasin ovisilmästä. Käytävällä paloi valo. Menin takaisin sänkyyn ja sammutin valot. Heräsin viime viikolla siihen kun joku rapisteli turvaketjua. Nyt on ilmennyt että joku tuo tyhjiä rutisteltuja oluttölkkejä ovemme taaxe. Vielä sisäpuolelle. Mikähän tarkoitus tässä touhussa... yhä sairaamman hurmeiseksi vajoavaa apokalypsia, kieroutunutta ja vainoharhaista, "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Sehän näyttää olevankin Loimaalla vaan normipäivä.
          ellauri096.html on line 739: Metsämaalaistaustalsen Jaakko Yli-Juonikkaan uusin kirja on hänen Neljä ratsastajaa-kirjasarjansa toinen osa. Sen myötä saa allekirjoittanut perustellun näpäytyksen. Edelisen kirjan arvion yhteydessä (L 20.12.2018) tuli kirjailljan monlin yllätykslin tottuneena esitettyä oletus, että siină ennakoltu kirjasarja ei mahdollisesti koskaan toteutuisikaan. Tolsin kuitenkin kävi, koska jatkoa seurasi. Yli-Juonikas näytti tälläkin tavalla taas kerran kirjailijanlaatunsa: sitä on lukijan turha yrittää lähteä ennakoimaan.
          ellauri096.html on line 749: SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia!
          ellauri096.html on line 751: Eli elämä ja teoxet -menetelmään paluu ei käy päinsä, Juotikas! Uskottavuuden rajoja koettelee myös kirjan toteamus siitä, että Anu edellisenä syxynä (siis alle 12-vuotiaana) oli "tullut lukaiseexi" Frantz Fanonin teoxen Black skin, white masks, joka on yxi uraauurtavista tutkielmista koskien psykopatologian kolonialistisia vaikutuxia. (Lähde: Wikipedia)
          ellauri096.html on line 753: TIETYLLÄ TAVALLA Yli-Juonikas myös näyttää kirjapohdintojen yhteydessä sahaavan omaa oxaansa, kun hän panee Anun päätymään pessimistiseen oletuxeen, että kirjallisuudella ei olisi tulevaisuutta. Laihana lohdutuxena tältä osin pidetään sitä, että "meneillään olevista maailmanlopuista kirjallisuuden loppu kuuluu vähäisimpään alaryhmään".
          ellauri096.html on line 755: Kirjallisuutta koskevien pohdintojen ohella Anu paneutuu syvällisesti elämisen ja olemisen filosofiaan alkuräjähdyxestä loppuromahduxeen. Parhaalla tahdollakaan ei voi tulkita hänen päätelmiään optimistisixi. Ilmeinen Greta Thunbergin sukulaissielu. Mitenkäs se Trump taas niin osuvasti sille heittikään? “[s]he seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!” No Greta nauroi parhaiten viimesex kuin Hippon Akun toimelias vaimo.
          ellauri096.html on line 769: Be your own best friend, ehdotti Haj Ross masislahjaxi antamansa kirjan avulla. Se oli musta ärsyttävä ja nolo, mutten heittänyt pois. Kai se on vieläkin jossakin. Päätöxenteko on sisäistä keskustelua pienen enkelin ja pienen pirun välillä, kuten Aku Ankalla. Lopuxi piru-Aku mätkäisee enkeli-Akua päähän hangolla. Enkeli-Akun pään ympärillä lentää tähtiä ja lintuja. Aku lähtee tekemään taas sitä mikä on siitä kivaa. Ezimään Iinestä. Roopelta peritty pitkä naru alkaa suoristua kerältä.
          ellauri096.html on line 771: Vähän samanlainen mutta eri kohtaan sattuva von Wrightin praktisen syllogismin yskähdys on kyvyttömyys eli impotenssi. Henki on altis mutta liha heikko. Kolmas jonka punaposki erixeen mainizi oli että unohtaa kellonajan. Se tuntui musta lähinnä läpältä.
          ellauri096.html on line 799: Rääpät on liian vanhoja tai rumia kelvataxeen sammakolle henk.koht, mutta ne ansaizee palkkansa tuomalla sen kupuun sakkolihaa. Hornansarvista pitäis ottaa tähän pärstäkuvat kaikista, koska ne todistavat taas selvästi sen hypoteesin puolesta että paskiaiset ovat paskiaisen näkösiäkin. Luihuja naamoja, viurusilmiä, vinoja ahnaita suita, läskejä ja/tai ryppyjä.
          ellauri096.html on line 843: Aika alienoitunutta puuhastelua. Tässähän vois olla jo vähän tota uskontototeemia, "liikkumaton liikuttaja" on tomistien Aristoteleelta lanseeraama epiteetti jumalalle.
          ellauri096.html on line 849: "Silentium pueri, hiljaisuus!", liian isoon pukuun ja solmioon pukeutunut punaposkinen ukkeli huusi ja antoi katseensa kiertää nuorten miesten ja hienhajun täyttämässä huoneessa. Huoneen laidalla olevilla ikkunoilla kulki kaksi kärpästä verkosta tehdyt verkkosilmät silminä, leveä kitiinikilpi perseensä ympärillä ja paksut, topatut nahkasuojukset karvaisten käsivarsiensa peittona. ”Ylös!” latinantunnin johtaja ­komensi. Paukanteiksi kutsutut koululaiset nousivat seisomaan ja asettuivat vajaan metrin päähän toisis­taan kädet selän taakse taivutettuina. Sitten opettaja eli Omppu astui heidän vierelleen ja kohotti äänensä. ”Sedite pueri!” hän huusi. Sekundantit käänsivät Cornelius Neposta kansi kohti lattiaa ja istahtivat sitten takaisin pulpettiin. Paukantit kohottivat kätensä viittaajan pään korkeudelle. Kaikki olivat aivan hiljaa. ”Aloittakaa!” ottelun johtaja huusi, ja siinä samassa linkkarit avainniput ja eväspullot alkoivat kilahdella pulpettien putkijalkoja vasten. Nopeat tietoiskut ja torjunnat seurasivat toisiaan, mutta kum­­pikaan osapuoli ei tehnyt elettä­kään väistääkseen lyöntejä. Sitten yksi sivallus osui maaliinsa. ”Seis!” ottelun johtaja käski, ja paukantit laskivat heti housunsa. Toisen lahkeesta valui jotain vaaleanpunaista, ja toinen ottelun kahdesta valvojasta riensi tutkimaan saalista. ”Se on yli tuuman pituinen!” valvoja totesi. Letku oli sääntöjen mukaan tarpeeksi pitkä, ja ottelu oli ohi. Valkoisiin pukeutunut lääketieteen opiskelija talutti jotain tahmeaa vuotavan ottelijan sivuun puhdistamista ja sitomista varten. Haavoittunut paukapää oli ainakin yhtä tyytyväinen ottelun lopputulokseen kuin haavoittumatonkin.
          ellauri096.html on line 855: Mikäli aatelismies oli loukannut toista, vallalla ollut kumma käsitys edellytti, että loukattu osapuoli vaati ­hyvitystä kaksintaistelun muodossa. Jos loukattu ritari yritti unohtaa nöyryytyksensä, hän leimautui helposti kunniattomaksi pelkuriksi. Mikä tarkoitti vaan sitä että kuka tahansa saattoi kävellä sen ylize ja viedä sen pelivälineet. Aatelismiesten kaksintaistelujen taustalla oli usein nainen, mikä antoi taisteluille romanttisen sävyn. Paskanmarjat, resujen omistuxesta siinä oli kyse silloinkin. Miekoin tai pistoolein käytyä taistelua jatkettiin kuitenkin monesti toisen osapuolen kuolemaan asti, minkä vuoksi kaksintaistelut lopulta kiellettiin sekä suuressa osassa Eurooppaa että Venäjällä. Voi kysyä mixi, siinähän päästiin nopeasti eroon paskiaisista? No kai ne jotka voittivat oli vielä paskiaisempia. Sitäpaizi, huonoja paskiaisia tarvittiin tykinruuaxi. Kaksintaisteluperinne jatkui kielloista huolimatta, ja Saksassa se levisi 1500-luvulla yliopistoihinkin. Tuohon aikaan yliopistojen opiskelijat olivat enimmäkseen aatelisperheiden poikia, jotka olivat sisäistäneet aateliston kunniakäsityksen kasvaessaan. Nykyjään huippyliopistoissa maxavat opiskelijat ovat yleensä pohattojen poikia, jotka ovat sisäistäneet rahanteon ajatuxen kasvaessaan. Yliopistoissa opiskeli kuitenkin myös porvarisperheiden poikia, jotka omaksuivat nopeasti ylhäisiltä opiskelutovereiltaan sekä miekankäyttötaidon että tiukan kunniakäsityksen. Huippuyliopistoissa opiskelee nykyään myös vapaaoppilaina ulkolaisten värivammaisten ylifixua jälkikasvua, jotka nopeasti omaxuvat rahanteon ajatuxen.
          ellauri096.html on line 859:

          Opiskelijat muodostivat aivan oman yhteiskuntaluokkansa. (Ja paskat, kyllä ne oli kermaan menossa, tää oli vaan väliaikasta initiaatiovaihetta.) He lauloivat opiskelijalauluja, miekkailivat ja pukeutuivat yliopistonsa tai osakuntansa väreihin. Pienet teräaseet kuten Victorinox-linkkarit olivat osa miesten normaalipukeutumista, ja vähitellen niistä kehittyi Saksassa erityisiä mensuurimeikkailuun tarkoitettuja miekkoja. Perinteisissä kaksintaisteluissa käytettiin yleensä Ranskasta lähtöisin olevaa kalpaa, jota käyttämällä ottelijan taidot ja nopeus pääsivät oikeuksiinsa. Kalpataisteluissa kuoli kuitenkin runsaasti nuorukaisia, sillä kalvan terävä kärki tunkeutui helposti rintakehään ja saattoi puhkaista esimerkiksi keuhkon. Siksi opiskelijapiireissä kehittyi vähitellen turvallisempi menstruaatiomeikkailu. Siinä miekkailijat pysyivät paikoillaan ja käyttivät tylppäkärkistä korbschläger-miekkaa, joka ei mene sisään kuin valmiista reiästä.
          ellauri096.html on line 867: Moni historian maalimies harrasti nuorena mensuurimeikkailua. Heidän joukossaan oli muun muassa kommunismin isä Karl Marx. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxilla (1818–1883) oli vasemman silmänsä yläpuolella mensuuri­meikkailuottelussa Bonnin yliopistossa saatu arpi. Sekin oli muuten juutalaisia. Kainin merkkiä kantoivat Heikin kaa. Saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) saattoi sekin olla jutku tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Se oli innokas miekkailija opiskeluaikoinaan Leipzigissä, missä hän kuului yliopiston Saksikäsi-osakuntaan. Natsijohtaja Ernst Kaltenbrunner (1903–1946) tunnettiin julmuudestaan. Hänellä oli kasvoissaan useita mensuuriotteluista saatuja arpia ja useampia Victorinox-linkkuveizistä saatuja peräpuolella. Hullu filosofi Friedrich ­Nietzsche (1844–1900) opiskeli Bonnin yliopistossa teologiaa ja kuului Francofobia-osakuntaan. Hän keskeytti opintonsa vuoden jälkeen ja vaihtoi kielitieteeseen. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (1546–1601) menetti nenänsä miekkataistelussa Rostockin yliopistossa. Syynä oli aivan mahdoton tunarointi. Silitysrautakansleri Otto von Bismarck (1815–1898) oli innokas miekkailija Göttingenin yliopistossa, missä sillä meni paremmin meikkailusalilla kuin luennoilla. Autotehtailija Ferdinand Porsche (1875–1951) opiskeli Wienissä ja miekkaili osakuntansa Bruna Bröder edustajana.
          ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa ­paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.
          ellauri096.html on line 884: Vuonna 1871 Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät keisarikunnaksi, jota hallitsi Bonnin yliopistossa hankittua menstruaatioarpea kasvoissaan kantava Vilhelm I. Keisari uskoi vakaasti, että osakuntaelämä jätti arpia miehiin ja menstruaatioarvet tekivät näistä ”lujia ja urheita”, tai ainakin sööttejä. Hänen mielestään mensuurimeikkailun idea oli ymmärretty täysin väärin. Keisarista se oli nykyajan vastine keskiaikaisille hirttäjäisille ja antoi ”juuri sitä supervoimaa, jota yliopiston jälkeen elämässä tarvittiin”. Vilhelm uskoi myös löytävänsä armeijaansa kenraalit entisten "Seelenbruderiensa" joukosta. Keisarin järkytykseksi hänen arpiset kenraalinsa kuitenkin johtivat Saksan katkeraan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918. Täh? Nyt lähti heittelehtimään. Vilhelm I (1797-1888) oli autuaasti kuollut ja kuopattu. Suuren sodan tappiokeisari oli 2 keisaria myöhempi Vilhelm II (1859–1941). On tässäkin historiasivusto. Samaa luokkaa kuin Tiede 2000-kuvasto.
          ellauri096.html on line 899: Yleisinhimillinen halu tulla nähdyxi vaikuttaa voimakkaasti Jaskassa.
          ellauri096.html on line 901: Yxinäisyys on Jaskalle sitä ettei näy. Vähemmän narsistia vaivaisi se ettei muita näy.
          ellauri096.html on line 907: Elikkä en voi tehdä mitään ize koska sillä minkä teen on kausaalinen selitys. Muze on ajatusvirhe. Monimutkainen vaste monimutkaiseen ympäristöön voi näyttää ennustamattomalta ja yhdessä sanan merkityxistä onkin sitä, muze voi silti olla hyvin motivoitua jopa determinististä kun sen oikein ymmärtää. Se et toteuttaa totunnaisia malleja tai roolikuvia omasta halusta ei ole epävapaata Aristoteleen mielestä. Mikä onkin ainoo järkeenkäypä määritelmä tahdonvapaudelle. Paljon hullumpi on tollanen pakko-oireinen joka alkaa toistaa jotain sijaistoimintoa pakkoliikkeenä vaan vähentääxeen ahistusta. Sitä askeesi näät on. Ilottomia viikoittain samanlaisina toistuvia harjoituxia.
          ellauri096.html on line 910: Salaliittotuuba jatkuu. Hevoset vaan tietää kuka on Seriator ja mitä pahaa se rakentaa loimaalaiseen pystymezään. Onkohan se Elon Muskin akkutehdas? No ei, kuulostaa enempi muumien pyrstötähdeltä. Sit tää sepustus loppuu yhtäkkiä, katkee kun kananlento. Höyhenet pöllyävät. Jäätiin kirjaan sanoo Anu. Siltala otti aika riskin kun kustansi tän.
          ellauri096.html on line 920: Salmenniemi elää köyhyysrajan tuntumassa. "Viisi vuotta sitten olin todella köyhä; nyt olen enää vähävarainen.” Yli-Juonikkaan Onnen Tiirikka -yhtiöillä on vakavia talousvaikeuxia ja kirjanpitoepäselvyyxiä. Elämme vaikeaa aikaa, ystävä hyvä. Johtaja Uuno Turhapuron kaltaisia pisnismiehiä.
          ellauri097.html on line 38: Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. Niitä voi vain tunnustella kädellä tai jollain kättä pidemmällä. Esim. emätintä, kohtua ja käärmeen nielaisemaa norsua. (Lähde: Pikku Prinssinnakki)
          ellauri097.html on line 40: Pete Mencken digas Nietscheä ja Nietsche Schopenhaueria. Arttu oli pihi mies. Se kähmi Mutilta ja Schwesteriltä isän kokoaman perinnön, ne saivat elää puutteessa nukkavieruina, sillä aikaa kun Sope talutteli Frankfurtissa Atma-koiria ja syötti niille naudanfileetä.
          ellauri097.html on line 45: On pääsiäislauantai, pesachin sapatti, Egyptistä pääsyn pyhän kaunein päivä. Juhlimme sitä hetkeä, kun Läski-Mooses johdatti valizemansa kansan Suezin kanavasta kohti pyhää maata. Pikku kauhakuormaaja irrotti GT-sählämien konttilaivan rättipäiden mudasta.
          ellauri097.html on line 47: Tänään oli kaikki vielä hyvin juutalaisten kannalta, valemessias oli riiputettu kypsäxi ja pantu ison kiven alle marinoitumaan. Ikävyydet alkoivat vasta seuraavana päivänä joka oli arkipäivä. Kapinalliset kaivoivat johtajansa kiven alta salakähmäisesti kuin siiran ja kuskasivat jonnekin. Sanhedrinin Arimatian edustajalla saattoi olla sormet pelissä. Police suspect foul play, Israelin salainen poliisi Shin Bet tutkii asiaa. Jotkut väittää nähneensä taivaalla oudon valoilmiön. Liittyneekö eiliseen pimennyxeen ja pieneen tärähtelyyn. No nyt ne on jo ohize. Varmaan menee tovi ennen kuin ne toistuvat.
          ellauri097.html on line 49: Oli strateginen virhe mestata se heittiö. Sillä lailla niistä tulee marttyreeja ja niistä ollaan pääsemättömissä, ikuisena riesana. Parempi säilyttää niitä hengissä vaikka kaivossa. Muuten ne ennen pitkää jollain lailla kostavat. Onnexi ne edustaa vaan pientä vähemmistöä.
          ellauri097.html on line 54: 12 opetuspojasta harva oli lukitaitoinen. Kun Suuri Marinadi lähti läpyttelemään kuin Kalle kiihtyessään pitkin mattoja ja parketteja, mutta yli Jordanin (tiesi missä on kahlaamo, Creutzfeldin-Johannes Kastajantaudin geenimuuntelemana, sen kastelemana), meni Sugar-Dannyn luoliin, jossa kustantamonsa alkoi Messiaan-kirjallisuuden seuran perinnekeruun omassa ja yhteisessä asiassaan. Markus: Taneli Europaeus, Matteus: Gottlund, Luukas: Lönnrot ja Johannes ehkä Julius Krohn. Mitä muistatte minusta mitä minä sanoin pienenä. Ja kaikki kirjaan. Kääröjä kerääntyy, papyrus rullaantuu. Yhdet jo kopioi ensimmäisiä. Saulukselle kanssa. Ja Barnabaalle: jakelu, apostolit, ja koko hangaround. Säilytetään luolissa, pannaan yhdet Qumraniin, jos tulee virhepainamia. Joo, kreikaksi tietenkin. Ei sit tarvii heti kääntää.
          ellauri097.html on line 61:

          Gillmoren tyttöjen isä ja isoisä oli hankkinut divarista H.L.Menckenin päiväkirjoja. Mitäs ne nyt ovat? Kermaperseet näyttivät olevan aivan pähkinöissään niistä. Eiku Wikipediaan.
          ellauri097.html on line 67: Olipa erikoinen sekametelisoppa mielipiteitä. Helpful Henry saattoi olla sukua Punahousun kaverille suomalaiselle Nelisormi Pete Menckenille, joka sivistyi vain hermostuneen Dick Hillin hullunkurisista kirjannimistä. Klikkiozikot taisi olla tänkin autodidaktin pääasiallinen tietolähde.
          ellauri097.html on line 75: Nykyisen Baltimoren lähialueen alkuperäisasukkaita olivat susquehannock- ja piscataway-intiaanit. Intiaanien väkiluku romahti kuitenkin eurooppalaistaustaisten siirtolaisten saapumisen jälkeen ja 1700-lukuun mennessä heitä oli koko Marylandissä vain muutama sata. Englannin kuningas Kaarle I oli antanut vuonna 1632 Baltimoren paroni George Calvertille maita Amerikasta, joista muodostettiin Baltimoren piirikunta vuonna 1659. Alueelle saapuville siirtolaisille jaettiin maata ja Marylandissä alettiin viljellä erityisesti tupakkaa. Vuonna 1696 Daniel ja Charles Carrol -nimiset maanomistajat ostivat 550 eekkerin kokoisen alueen alun perin nimellä Cole’s Harbor tunnetulta paikalta Baltimoren piirikunnasta. Maata myytiin eteenpäin eekkerin kokoisina palstoina, joista alkoi muodostua Baltimoren kaupunki. 1700-luvulla Baltimoren sataman kautta vietiin tupakkaa Eurooppaan ja viljaa Länsi-Intiaan.
          ellauri097.html on line 79: Baltimoren asema vientisatamana toipui vapaussodan jälkeen ja sen kautta vietiin viljaa etenkin Etelä-Amerikkaan. Ensimmäinen rautatie tuli kaupunkiin vuonna 1828. Vuonna 1851 kaupunki erotettiin Baltimoren piirikunnasta itsenäiseksi kaupungiksi. Yhdysvaltain sisällissodan aikana 1860-luvulla Maryland oli osa Pohjoisvaltioita, mutta monet paikalliset kannattivat Etelävaltioita. Yhtä sekopäitä kuin Menckenkin. Kaupungilla on ollut myös ongelmia poliisin ja etenkin kaupungin mustan väestönosan jännitteiden johdosta. Esimerkiksi vuonna 2015 kaupungissa mellakoitiin mustan miehen kuoltua valkoisen poliisin pidättämänä kuljetuksen aikana. Samaan aikaan esimerkiksi murhien määrä on ollut historiallisen korkealla. Neljäsosa porukoista elää köyhyysrajan alapuolella. Sinnittelee vähäosaisina kuin Gilmoren tytöt. Kaxi kolmesta asukista on mustanpuhuvia.
          ellauri097.html on line 157: Ei ihme että sen pikku kemistin keitoxet tuppas räjähtelemään. Eise edes tiennyt mitä on krestomatia, (se on sellanen opetuslukemisto kuten Cornelius Nepos tai Diodorus Siculus). Omaansa se keräs vaan omia vanhoja juttuja. Keskisormi Peten valittuja vittuiluja.
          ellauri097.html on line 169: Peteäkin tais loppumetreillä alkaa hermostuttaa kuin Dick Hilliä. Vanhat ateistit alkaa usein kulkea vähän selkä kyyryssä, ettei vaan se suuri nuija pilvenlongalta yllättäen sittenkin kalloon kumahda. Ettei Punavyö riisu niiltä nolosti Saapaskukkulalla housuja. Kun se oli saanut slaagin se alkoi puhua itsestään menneen ajan muodoilla. Se keräs talteen joka ikisen lippusen ja lappusen jotta ne säilyis jälkipolville. Sen taivastoivo oli niissä zetteleissä. Mä en kyl toivo mitään näistä paasauxista. Kuhan paasasin ajankuluxi.
          ellauri097.html on line 171: Se asui samassa talossa Baltimoren keskustorin varrella 67 v kurkistellen verhon takaa kun muut valkonaamat muutti lähiöihin. Kummakos eze se pelkäs naapurina asuvia neekereitä jotka saattoi havitella sen valkoisia kerrastoja. Sen talomuseo on suljettu yleisöltä paizi eri pyynnöstä.
          ellauri097.html on line 184: Mittava vaikutus hiilinieluun. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava harhaanjohtaja Unto Remes puolestaan laskeskelee, että yksin kuusen viljelyllä liian karulle kasvupaikalle saadaan aikaan vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. Helvetin hirvi pakottaa rasistisella ruokahalullaan meidät tekemään näitä monokulttuurisia puupeltoja. Ne eivät ajattele sitten yhtään, Unto valittaa. Ajattelisivät vähän meidänkin kannaltamme, ja omaltakin kannaltaan.
          ellauri097.html on line 187: Asian mittasuhdetta kuvaa, että Suomi vääntää parhaillaan EU:n kanssa kättä niin sanotusta hiilinielujen erillisjoustosta, jolla lisähakkuita ja hiilinielun pienenemistä voitaisiin tarvittaessa kompensoida lisähakkuilla. Joustolla voisi kompensoida 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana. Sitä ei tässä tohdi mainita että EU pitää koko ehdotusta suomalaisen mezäpuolen kieroiluna.
          ellauri097.html on line 193: Koejärjestelyxi ne ehdottavat sarvipäiden genosidiä (Hitler & Mengele 1942). Tämän jälkeen mitattaisiin kuinka iso osa puupellosta sitten häviää niiden pannahisten nieluun. Hypoteesi on että huomattavasti vähempi. Ällöttävät hirvikärpäsetkin voisivat vähetä. Petoja ei kyllä siedä lisätä yhtään, johan meitä on täällä yli 5 miljoonaa.
          ellauri097.html on line 197: Olipa loistava artikkeli kerrankin. Välittömiä toimia tarvitaan myös porojen vähentämiseksi.
          ellauri097.html on line 214: Olli-serkkukin on saanut letaalin pääntaudin. On päässyt sairaalasta jo pallihoitoon. Aika moneen sekin ehti ennenkuin tuli pää vetävän käteen. Oli missejä ja Pettereitä. Matkatoimistoja ja Eiranrantoja. Takatukkia ja wiixiä. Mikähän meillä on kun noi valkuaiset alkaa purkautua laskoxista kuin tagliatelle vedessä?
          ellauri097.html on line 219: Ja sit vituttaa et justkun ize on suunnilleen saanut oppimansa asiat järjestyxeen, niin eikös tuoreesta päästä tule koko ajan muka uusia. Ensin säikähtää et mitä nyt jotain uuttako on auringon alla, kunnes huomaa ettei tietenkään, samaa vanhaa viiniä uusissa leileissä. Air frier on pieni muovinen kiertoilmauuni, joka vuorostaan on uuni jonka sisässä on tuuletin. Sama konstruktio kuin suivahuoneessa. Saarnaaja selvisi taas pelkällä säikähdyxellä. Mut harmittaa se silti. Vaikka Agit prop jo nuhteli: älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Mä en kyllä ala enää mitään. Seija varoittaa kun tulen kazomaan teeveeviihdettä: älä astu tohon johtoon.
          ellauri097.html on line 221: Olli siirtyi ajasta iäisyyteen pääsiäismaanantaina. Mietityttää, jatkuuko filmi suoraan seuraavaan tuotantokauteen kuin netflixissä, vai jääkö siinä vähän luppoaikaa, odottelua kuten katolisten limbossa. Alkaako oikeudenkäynti heti ja siiitä samantien karja-autoihin, vai saako siinä vähän aikaa miettiä mitä tuli sanottua ja tehtyä? Olikohan Olli tollanen ryöväri, jolle eillispäivänä lähtenyt ristiinnaulittu lupasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa". Toivotaan parasta. Mutta pelätään pahinta.
          ellauri097.html on line 228: Hain Seijaa kirpparilta ja sain sen mukaan. Se halus kazoa kannua eri puolilta muttei tajunnut eziinä oli sitä öljyä ja se kaatui lattialle. Suutuin pettyneenä sille, rähjäsin oikein rumasti. Seija suuttui mulle ja sanoi että oma vika kun en varottanut, niin kuin olikin. Olin kuin Lassi joka suuttuu Leeville kun ize tunaroi. Luihu kaveri kysyi ostanko sen. Nyt on vähän paha hetki sanoin. Lurjus oli ymmärtävinään mutta pahastui. Lähdin siitä muihin huoneisiin missä huomasin että nahkainen kellonremmini oli sillä aikaa vaihdettu johkin säälittävään kankaiseen.
          ellauri097.html on line 230: Lähdin kiukkuisena roistopöytään vaatimaan sitä takaisin. Siellähän se oli jo myytävien tavaroiden joukossa. Otin sen ja vaihdoin kankaan sijalle. Kysuin konnalta meneekö kauppa niin huonosti että asiakkailta pitää varastaa. Siitä se varsin loukkaantui ja uhkasi mua nahkatakkinsa läpi mutkalla. Tai kirjalla kuin Daltonien Joe, mistäs minä tiedän. Ensin en yhtään tajunnut mitä se takin alla hommailee mutta sitten ymmärsin pelästyin ja huusin älä ammu! Mietin jo lähenkö jalan karkuun ja jätän auton Seijalle.
          ellauri097.html on line 256: LOL jos Julien olisi syntynyt suuren sodan jälkeen, ne olisivat menneet varmaan sakemanneihin, koska ne on siitä lähin olleet häviävällä puolella.
          ellauri097.html on line 278: Noniin, kiitos Julien, riitti tähän otteeseen. Greeneillä oli esi-isiä seinillä kuin muumeilla, vaikka ovat jenkkimamu rotinkaisia. Siitä puhe mistä puute taas. Julian oli äidin Benjamin. Ei suuri ylläri. Petite, mince, avec de très beaux yeux gris dans un visage rêveur, Mary Adelaide Hartridge venait d'une famille portée à la mélancolie.
          ellauri097.html on line 282: Mamma Mary on aika nätti valokuvassa. Sen veli kuoli kuppaan 16-vuotiaana ja sen jälkeen Mary epäili aina pahinta. Kuulostaa kyllä pahalta. Marylla oli myös huumorintajua: se antoi juomarahan rumalle prostituutille joka ei ollut käynyt kaupaxi, ja saneli tyttärensä riiauskirjeet sen puolesta. Ankara puritaani joka luki Guy Maupassantia. Ei ihme jos Julian oli vähän pihalla. Sen isä oli hirmu kiltti, äiti äkeä. Sellaisesta syntyy usein homoja.
          ellauri097.html on line 284: Masis valtasi mamman miljoonien ranskisten ympäröimänä jotka eivät olleet koskaan kuulleet etelävaltioista (eikä ois voineet vähempää välittää). Paremman puutteessa Mary saarnas sitten sisällissodan kauhut lapsille. Mamma sai Julianin tuntemaan izensä aina erilaisexi kuin muut. Siihen sattui. Etelässä oli ihanaa. Neekereitä joka paikassa leipäkorit päässä. Loput voitte lukea Lucky Lucke Louisianassa-sarjakuvasta.
          ellauri097.html on line 286: Perhe muuttaa ennen sotia yhdestä kivasta pariisilaisluukusta toiseen. Julian pelkää pimeää ja kauhuleffoja. Dorén nakukuvia ja muumioita. Ja Jardin Luxembourgin jouzenia. (Ei hetkinen, täähän olikin taas Gilmore Girlsistä.) Ja portaita.
          ellauri097.html on line 294: Taas tollanen herkässä iässä äidittömäx jäävä kakara. Noi britti sisäoppilaitoxet oli pahoja paikkoja katamiittimielessä. Siellä kasvuikäisillä pojilla kun pääsee pärähtään hormoonit käyntiin ei ole juuri muuta tarjolla pääsiäisenä kuin suklaamunia. Kuinka paljon paremmin ovatkaan asiat australialaisilla lammasfarmeilla. Lammaspaistia on silmänkantamattomiin.
          ellauri097.html on line 324: Seuraavaan taulukkoon on kirjattu kirjailijoiden mieltymyxiä luokiteltuna uraniaaniaktivisti Karl Heinrich Ulrichin (1825-95) viiden kirjasen Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (1864-65) mukaisesti. HUOM nää ryhmät ei ole toisiansa poissulkevia eikä varmaan tyhjentäviäkään. Esim. on vaikee sanoa onko joku Männling vai Weibling, ei ne välttämättä ole kiveenhakattuja rooleja. Vaikka kyllähän usein homoliitoissa näkee kuka käskee ja kuka keittää perunat. Vaan niinpä näkee heteronormatiivisissakin.
          ellauri097.html on line 371: Ich kann mir selber Rosen schicken Voin lähettää izelleni ruusuja
          ellauri097.html on line 397: Trotz der attestierten "Misogynie", konnte Kant ausgesprochen charmant gegenüber Frauen sein. Erwähnt sei nur die kluge und schöne Gräfin Caroline Charlotte Amalie von Keyserlingk, die Kant sehr schätzte und die ihn bei Gesellschaften im Hause Keyserlingk meist neben sich platzierte. Kant nannte sie "eine Zierde ihres Geschlechts".
          ellauri097.html on line 408: Während Kant mit Green erst ab seinem fünften Lebensjahrzehnt eng befreundet war - seit er mit der Konzeption seiner ersten "Kritik" begann -, gab es vorher andere enge Freunde. Einer war Christian Jacob Kraus. 29 Jahre jünger als Kant, wurde er 1780 sein Kollege. Auch er war und blieb Junggeselle. Als Kant 1787 ein eigenes Haus kaufte und regelmäßig Honoratioren zu seinem Mittagstisch einlud, war Kraus dabei - und zwar nicht nur als einer der Gäste, sondern als Gesellschafter, das heißt, als Gastgeber, der sich auch die Kosten der Mahlzeit mit Kant teilte. Außerdem blieb Kraus nach dem Mittagessen oft bis sieben oder acht Uhr abends bei Kant - länger als alle anderen Tischgäste. Für die Königsberger Straßenpassanten bildeten die beiden schon bald ein originelles "Pärchen", zumal sie sich äußerlich sehr ähnelten - beide waren sehr klein. Die Nähe zwischen beiden muss groß gewesen sein, denn Kant schenkte Kraus 1787 einen Brillantring.
          ellauri097.html on line 410: Jedoch währte das derart gute Verhältnis nicht lange. Kant nötigte Kraus dazu, eine kritische Rezension von Herders Ideen zur Philosophie der Geschichte der Menschheit zu verfassen. Kraus quälte sich damit sehr, da Kant ihn in eine bestimmte Richtung - die nicht ganz die seine war - zu drängen suchte. Die Rezension wurde zwar fertig gestellt, Kant änderte sie aber vor dem Druck nochmals in seinem Sinne. Dies kränkte Kraus sehr. So meldete er sich schließlich für die Mittagsgesellschaften bei Kant ab. Das geschah ziemlich brüsk. Er suchte weder das Gespräch mit Kant noch schrieb er ihm, sondern teilte seinen Entschluss lediglich Kants Diener Martin Lampe mündlich mit.
          ellauri097.html on line 489: Ferranten Gianní: Sinä päivänä valhe ja rukous astuivat elämääni, ja sain niistä paljon apua. Justiinsa niin, ne ovat tavallaan sama asia. Fuskaamista kielipelissä. Sanotaan kissa kun tarkotetaan talo, sanotaan tiili ja toivotaan että joku tuntematon lahjoittaa tiilitalon. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Mitä puppua. Mixi rukoilla sellasta, tapahtuuhan se ilmankin. Tulee tiili päähän ikkunasta. Siinä lappu: valizin sinut.

          Tietysti Giannin isä bylsi Costazaa ja oli muiluttanut rannekorun sille. Tyhmä Gianni haukkui väärää puuta. Giannin isä se suurin paskiainen oli, juuri kuten Vito sanoi. Alvar Aalto kävelemässä asbestihökkeleineen Vivi Lönnin yli. Viivi valizi viisaasti naispuolisen puolison.
          ellauri097.html on line 491: Ferranten takakannen texti on aivan anuxesta. "Elämännälkä ajaa hyväosaista teiniä syvälle rahvaanomaiseen Napoliin." Kylläpä oli keskiluokkainen lause. Kenenkähän persepään kynästä se on peräisin. Tää on säätymoraliteetti, ei mikään vitun road movie. No on se kyllä kehityskertomus, teini-iän skizoja. 7 tarinan typologiassa ehkä lähinnä tollanen qvest, koska siinä on taikaesine, se rannekoru.
          ellauri097.html on line 509: Gilamesh ja Enkidu ei olleet ainoita. Muinanen Kreikka ja Rooma suosi samansukupuolista sexiä. Se on turvasexiä. Esim Herkkules ja Akillees, ja Sappho ja lättänenä Plato. Koko Aasia ja lähi-itä on täynnä hinaajia, esim kunkku Daavid ja sen Joonatan ja Tarsoxen Paavali. Kiinalaiset eivät sylkässeet kuukuppiin nekään. Aahrikassa hovimiesten Khnumhotep and Niankhkhnum hauta on vanhimpia homohautoja muinaisten faaraoiden ajalta. John Boswell (oliko sekin gay?) on kirjottanut kuinka esimodernisssa Europassa sekä katolinen ja ortodoxinen kirkko siunasi samansukupuolisia liittoja hyvin samanlaisin menoin kuin nykyiset uskonnolliset heteronormaalit häät.
          ellauri097.html on line 515: Gilmoren tyttöjen hotelliportieeri on ilmiselvä ranskalainen musta homo. Jenkit teki sillä ranskixista pilkkaa Irakin sodan johdosta, mutta pilkka sattui kyllä kipeästi omaan nilkkaan. Wilt Whatmanista lähtien (ja varmasti myös ennen sitä) am. viihteessä on vilissyt hinureita kuin Salpausselällä.
          ellauri097.html on line 517: Nyt alkaa tuntua voimakkaasti siltä että nää on nyt kaikki nähty.  Pikku linnun liverrys jää hätäsenä kaikumaan kevätpaljaan koivun latvasta: zirp! zirp! zirp!  EAT! FUCK! KILL! 
          ellauri097.html on line 531: Roberto haluu paasata katumuxesta, se on kuin pistelisi neulalla. Samaan aikaan se haluis pistellä 16v täyttänyttä Giannía kuin Singer ompelukoneella. Siitähän elämässä lopultakin on kymysys.
          ellauri097.html on line 533: No kirjan loppu oli lopultakin onnellinen. Gianní ei antanut typerälle Robertolle vaikka ensin meinasi, vaan pani töröhampaan Rosarion hoitelemaan hiidenkivien toimitusmiehenä immenkalvon puhkaisun. Ja lähti sen päälle lesbon pikkusisko Idan kaa kaxistaan Veneziaan. Lujana päätöxenä tulla aikuisemmaxi kuin kukaan tädeistä.
          ellauri097.html on line 537: Lähetetty Sony Xperia ‑älypuhelimesta
          ellauri097.html on line 568: Siksikin kirjan määritelmään kuuluu – täytyy kuulua! – kirkas ja vakaa tulevaisuuden näköala. Kun kirja tehdään ja julkaistaan, se valmistautuu pitkään elämään, paljoon odotukseen. Se vyöttää kupeensa, tai toiset sen vyöttävät, jos se sattuu olemaan nobellaatua, ja vievät sen minne se ei tahdo mennä. Kirja ei ole lähetys eikä esitys, joka on erikoistunut hetken palvelemiseen. Kirja on mustaa valkoisella, painettu ja siksi painava. Se pysyy ja jää. Kuin siirtolohkare, se ei enää siirry. Se ei ole menossa minnekään. Se on valmis, valmis kaikkeen. Se ei mene pois. Ei tosiaankaan, divarit ei ota niitä vastaan enää ilmaisexikaan. Askartelutarpeixi ne menevät, tai jätepaperix.
          ellauri097.html on line 573: Harvakseltaan ilmestyvät otavalaiset runokokoelmat, joita painetaan tuhatviisisataa kappaletta ja myydään viisikymmentä, sekä suurin toivein kirjoitetut väkevät romaanit, jotka voivat hyvällä onnella olla menestyksiä ja myydä kymmenentuhatta kappaletta mutta todennäköisesti vajoavat unohdukseen kolmen kuukauden kuluttua ilmestymisestään, ovat toki yhä totta, niitä tavataan todellisuudessa, mutta vaarantuneena lajina, lähinnä jonkinlaisina muistoesineinä: näytteinä eilispäivän maailmasta, jossa kirja oli ohittamattoman tärkeä joukkotiedotusväline.
          ellauri097.html on line 582: Vähät kustantamisesta! Laskut pystyy maksamaan kuka vain, jolla on tarpeeksi rahaa.
          ellauri097.html on line 585: Me kirjailijat olemme väsyneitä jäämiä siitä vanhasta maailmasta. Mutta vasta painettu kirja on yhä kuin uusi! Sitä on ihana haistella, varsinkin kun se on oma! Kunhan muistamme, mikä se on! Kaiken 1900-luvun teollisen pölyn alla kirja odottaa. Muistia pitää vain vähän pinnistää!
          ellauri097.html on line 614: Kirjallisuus on kuvataiteen laji. Kirja voi lähentyä muita kuvataiteita.
          ellauri097.html on line 617: Mutta – on syytä todeta ja toistaa – varsinkin viimeiset kaksisataa vuotta se on ollut demokraattinen kuvataiteen laji. Teoksia on monistettu tuhatmäärin, eikä niiden hankkiminen ole vaatinut suuria rahamääriä. Kirjat ovat teollisella aikakaudella maksaneet sen verran, että melkein kuka tahansa on kohtuullisin uhrauksin voinut hankkia niitä omakseen. Kirjastoissa kirjoihin on päässyt käsiksi täysin varatonkin. Mutta nyt, kun kirja on lakannut olemasta joukkotiedotusväline ja sellaisena demokratian pyhä instituutio, ei enää tarvita loputtomasti halpoja kirjoja. Voidaan tehdä vähän ja kalliita kirjoja! Vittuun demokratia, nyt ruvetaankin palvelemaan niche-markkinaa, jolla on kunnolla pätäkkää! Pitäkööt romaanit Isot Numerot!
          ellauri097.html on line 620: On syytä todeta ja toistaa, että ”kirja-alan kriisiin” ei ole ratkaisua. Internetin ja sosiaalisen median kieltäminen ei ole ratkaisu, mutta vasta silloin kirjan lukeminen alkaisi taas houkuttaa demosta kutomisen vaihtoehtona (joo youtube demosta voi hyvinkin ottaa kutomisen mallia, mut tää oli kyllä taas se p.c. laahus-sana), ja otavalainen runokokoelma ja kertomakirjallisuuden helmi pääsisivät takaisin ekosysteemiin, jossa ne hengittäisivät eivätkä makaisi matojen syötävänä, makulointia odottamassa. Eli mä Nyölénin poka tässä ihan reilusti myönnän, että kirjat on vitun paljon ikävämpiä kuin sähköiset meediat, eikä jengi palais niihen edes väkipakolla.
          ellauri097.html on line 629: Kirjahko muistuttaa myös taiteilijakirjaa. Se muistuttaa sitä ennenkaikkea hinnoittelussa. Kun "painos" on vaan parisataa, kustakin "teoxesta" voi nyhtää satoja ellei tuhansia egejä. (Mikä taiteilijakirja taas on, on toisen manifestin aihe. Mut mun tarkoitus on höpläyttää vähävaraiset kirjankuvittajat mukaan liikkeeseen. Kaikkien taidealojen prekariaatit, yhinege!)
          ellauri097.html on line 632: Mutta yksi pieni kaavamainen detalji pistää silmään! Koska taiteilijakirja on kuvataiteen teos (kuten mikä tahansa kirja, tosin), joka perustuu kirjan ideaan ja hahmoon, sen yhteydessä usein mainitaan hienona piirteenä kirjan ”demokraattisuus”. Tämä on kehvelimäistä, sillä tavanomaisessa taiteilijakirjassa, veistosmaisen uniikissa tai hyvin pieneksi editioksi monistetussa esineessä ei ole mitään demokraattista: kirjapainon tuottaman lukemiston demokraattisuus on kenties ainoa piirre, joka siitä nimenomaan on poistettu. Kirjahko on tavallista taiteilijakirjaa demokraattisempi, vaikka sekään ei tällä ominaisuudella saa rehennellä. Kirjahko ei fetissoi itseään, se ei ole uniikki eikä eritä suojakseen sitkeää taide-esineen limakerrosta eli auraa, joka kieltää koskemasta. Kirjahko haluaa olla halpa. Se kaipaa kosketusta. Se haluaa olla käyttöesine. Mut eise silti mikään vessapaperirulla ole, vaan pikemminkin kuin urheiluauto, tai Patek Philippe. Nekin haluaisivat olla halpoja, mutta eivät ole. Kaikkea ei voi saada, eikä kaikki niitä tarvize. No ei vaineskaan, kirjahko ei ole sellainen vaan haluaa pikemminkin olla kirjojen Voltswagen, halvahko sähköauto, tähdätty isolle vaikka vähenevälle keskiluokalle, joka osaa vielä lukea.
          ellauri097.html on line 634: Kirjahko on taiteellinen pienjulkaisu. Se on itse tehty tai halvalla tuotettu mutta siihen nähden vitun kalliilla myytävä. Se on omaehtoinen. Se on mitä haluaa, ei mitä asiakkaat haluaa.
          ellauri097.html on line 639: He löysivät antiikin kirjoitukset uudelleen, tekivät niistä uusia kirjoituksia. He tekivät niistä uusia kirjoja. Vähän tässä menee Nyölénillä puurot ja vellit sekaisin. Yhet jäpät kopioi ja toiset keräs kunnian.
          ellauri097.html on line 655: On myös kauneutta käyttää sitä kartonkia, jota sattuu löytymään hyllystä. Se on päätynyt hyllyyn tätä varten. Moukkamaista olisi tilata Italiasta viidentoista kartongin näytteet ja valita. (Siihen meillä ei ole rahaa, ja sitähän tässä yritetään tehdä. Mme otamme tästä tosiasiasta kaiken taiteellisen ja käytännöllisen ilon irti kuin 70-luvun betonibrutaalit arkkitehdit, teemme välttämättömyydestä hyveen. Keep it cheap.)
          ellauri097.html on line 665: Paras ystävämme ja liittolaisemme on kopiokone, vähän ja huonosti käytettynä hylätty leasinglaite, jonka pelastamme tyhjänpäiväisten toimistojen panttivankeudesta – tuo suurenmoinen työjuhta ja laserase, jota käytämme määrätietoisesti väärin, oikein. Ja kohtuullisen järkevä hinnoittelu, joka pitää innoituxen elossa.
          ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
          ellauri097.html on line 681: Nieminen oli suorittanut alemman oikeustutkinnon ja oli oppiarvoltaan varanotaari. Hän keksi vuoden 1957 kevättalvella eetteripyörreteorian. Hän piirsi tuolloin paperille neljän ympyrän muodostaman kuvion ja katsoi, että kuviolla voi selittää sähkön. Myöhemmin hän oppi mielestään selittämään teoriallaan myös painovoiman, kvantti-ilmiöt, pallosalaman ja maailman synnyn.[2]
          ellauri097.html on line 683: Teoriansa kehittymisen jälkeen hän levitti sitä aktiivisesti muun muassa suoramarkkinoinnilla. Nieminen piti teoriastaan useita luentoja. Niemisen julkaisut ovat kirjasia, joissa on runsaasti eri lähteistä valokopioituja leikkeitä kollaasina.
          ellauri097.html on line 775: No tää on kyllä vähän suggestiivinen, täytyy myöntää. Toi toinen ruohonlehden niittäjä oli varmaan se julkihomo Wilt Whatman. Toinen suosittu homoilurunoehdokas on
          ellauri097.html on line 793: I doubted if I should ever come back. epäilin tulisinko koskaan tähän takaisin.
          ellauri097.html on line 797: I took the one less traveled by, lähdin kulkemaan tallaamattomampaa tietä,
          ellauri097.html on line 800: Ei tää nyt ole kovin todistusvoimainen. Ei voi tohon hevin lukea sen enempää salattua merkitystä kun siinä on, mikä ei nyt ole paljon paskaakaan. Joku Glenn kyllä käyttää rohkeasti psykoanalyyttista elämä ja teos-menetelmää tähän, tietäen että Frostin junasta oli juuri jäänyt asemalle joku rakas kaveri.
          ellauri097.html on line 810: No ei ainakaan toi Home Burialin äijä ihan hirmu väkivaltaiselta kuulosta. Onkohan Kuukuppi vähän hysteerinen, voisi Freudin Sigge hyvin kysyä. Minnes muuten on tästä hävinnyt toi Ketsupin siteeraama värsy 58: "I'll follow you and bring you back with force, I will!" Sehän näyttää puuttuvan Gutenbergista?
          ellauri097.html on line 812: No entä sit toi palvelusväkiruno? Se on aika surkean oloinen naisväen valitus tyyliin tilitalitilitalitittantaa kyllä torstai meitäkin lohduttaa. Siinä on joku savotan leirintäalueen emäntä joka miettii lähtiskö lätkimään lentojätkän fölissä kun on niin tylsä elämä. Ja päättää sitten järkevästi ettei riski olisi sen arvoinen. Kuukupin mielestä Frost osottaa tässäkin, että avioliitto, rakkaus ja muu sellanen on vaan institutionaalisesti säädeltyä väkisinmakuuta raakojen himokkaiden uittomiesten taholta. Me tulemme taas sinä tyttöni hoi! Varo voi ruiskahtaa! Vähän tässä Kuukupin paasauxessa on sen vanhan Rorschachin musteläikkävizin makua, että mixi näytätte sit mulle noin säädyttömiä kuvia.
          ellauri098.html on line 39: Mix just noi 101 Suomi 100-kirjaa, tai nää 1001 bestselleriä kaikista 130 miljoonasta? Vainko että saadaan edistettyä globalisaatiota, vähennettyä entisestään biodiversiteettiä, saadaan kaikki termiittiapinat suuntaamaan antenninsa samaan suuntaan kohti kapitalismin hyväntuoxuisia feromonilähteitä, painosten kuningattaria?
          ellauri098.html on line 66: Vois tehdä TV troppimaisesti tiivistelmiä mailmankirjallisuuden ja muun paskaviihteen juonista johtotähtenä EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!. Siis jätä pois kaikki muu paizi reviirit, lisääntyminen ja kuolemat. Montako erilaista kirjaa jää jälelle. Ja sitten sama apinoista jotka kirjoittivat ne, sekä linear/mixed model joka selittää edellisen jälkimmäisestä.
          ellauri098.html on line 148: Muuttujat eivät ole läheskään ortogonaalisia, kuten pikku Markun Kalle huomasi, ihmisten käsityxet seuraa hyvinkin tarkkaan niiden materiaalisista oloista, Kirjailijanarsisteilla on usein samantapaisia perhetaustoja ja niistä johtuvia skizoja.
          ellauri098.html on line 149: Monet muuttujista muuttuvat iän mukana, ja sama kirjailija voi kirjoittaa vähän erilaisia kirjoja eri ikäkausina. Sixi taulukon henkilöt täytyy olla kirjailijaviipaleita, episodeja tai tuotantokausia, esim nuori Goethe, Goethe floruit, vanha Goethe. Kokeillaanpas konstruoida alustava datataulukko. Ei ole selvää voiko tähän ottaa mukaan runoja, paizi jos ne on jotain näytelmiä tai kilometrinpituisia eepoxia. Lyriikka ei luultavasti käy. Goethesta pojat oli kivoja, mutta tytöt kivempiä, koska niitä voi käyttää poikina. Ilmeisesti se ei sitten välittänyt ize antaa persettä.
          ellauri098.html on line 162: Noi genret pitäs hajottaa EFK ulottuvuxille. Esim mix vitussa jokasen prujauxen pitää olla rofe ja skoudetarina. Mix pitää olla juoni ja mysteeri, mix pitää olla spoileri. No se on tyypillistä saduille. Kaikki fiktio on satua. Niissä lähdetään reisuun ("quest"), kohdataan vaikeuxia ("issues"), selvitään vaaroista ("challenge eli haaste"), ollaan muita pätevämpiä, voitetaan puoli valtakuntaa ja prinsessa, päästään pukille, pahat eli vastustajat ("bad guys") kuolevat. Kuinkas sitten kävikään. Kai se jännittää jokaista elukkaa että selvitäänkö tästä ja kuka selviää. Survival of the fittest. Päästäänkö lisääntymään. Sehän se on se karkki ja tappio elon kilvassa on se kepponen
          ellauri098.html on line 187: 1. HAJAANNUS: Joku heron tiimistä lähtee kotoa. Tää tiimin hajoominen aiheuttaa jännitystä, sehän nähtiin Sammelistakin jo pentuna. Saatana saa lähtöpassit taivaasta. Muut enkelit skizoovat. Osasta tulee protestantteja.
          ellauri098.html on line 199: 7. KETKUILU: Uhri auttaa auttamatta pahista, joka pääsee jonnekin kaikkein pyhimpään. Esim Eeva antaa epähuomiossa käärmeelle, ennenkuin antaa omenan Aatamille.
          ellauri098.html on line 201: 8. a) KONNUUS: Konna vahingoittaa tiimin jäsentä, ml tiimin jäsenen lähdetys, varkaus, mezätuho, karkotus, murha, väkisinnainti, inkubaatio, jne.

          ellauri098.html on line 208: 11. LÄHTÖ: Hero lähtee kotipesästä, tällä kertaa tarkoituxella. Tästä alkaa seikkailu. Jeesus pannaan puhkaisemaan Maarian immenkalvo sisäpuolelta.
          ellauri098.html on line 232: 21. JATKOSÄIKÄHDYS: Joku ylijäänyt vastustaja jahtaa heroa, ehkä vangitaxeen tai suorastaan syödäxeen sen suihinsa. Tätä harrastaa nyttemmin lähes kaikki teeveesarjat, esim Sillassa/Broen se oli aivan epideemistä.
          ellauri098.html on line 236: 23. PALUU TUNTEMATTOMANA: Hero palaa johkin eikä kukaan tunne sitä. No tää on tietysti Odysseus. Tai size ikivanha merimies, joka näkee vaimon kerrankin onnellisena toisen miehen sylissä, eikä lähde sähläämään vaan häippäsee kyynel silmänurkassa. Varmaan ratkee juomaan ja kertoo tätä juttua merimieskapakassa jokaiselle, joka lupaa täyttää taas sen kolpakon. Vaikka Hilja Haahdelle, joka ihailee sen hauista.
          ellauri098.html on line 242: 26. RATKAISU: Hero selviää vaikeasta tääskistä. Vrt. edellä. Huonostihan kävis koko tarinan jollei hero selviäisi siitä. Tulis ihan toisenlainen tarina, vähemmän satu, pikemmikin dokkari.
          ellauri098.html on line 252: 31. HÄÄT: Hero menee naimisiin ja saa palkinnon ja ylennyxen, tyypillisesti pääsee suoraan hillopaalupaikalle. Tää on darwinistisesti ajatellen ihan pääasia, sikäli on vähän outoa että se jää uupumaan kristittyjen mielitarinasta. No kyllä katoliet naisenpuolet ajattelee sanan voimalla että jeesuxesta tulee niiden ylkämies. Ja miehet voi sitten haaveilla neizyt Maariasta, tai failing that, edes Maria Magdaleenasta.
          ellauri098.html on line 263: LÄHETTÄJÄ — hahmo joka lähettää heron matkaan, esim prinsessan isäpappa.
          ellauri098.html on line 271: HERO — hahmo joka lähtee kun lähettäjä lähettää, saa kun luovuttaja antaa, mätkii pahan kerran pahixen, korjaa vääryydet ja nai prinsessaa.
          ellauri098.html on line 275: Nää roolit jaetaan joskus useampiin henkilöihin, esim lohikäärme ja sen sukulaiset, nilkki ja sen rääpät. Kääntäen hahmoja voi myös yhdistellä, esim. prinssin isä voi olla sekä lähettäjä että jonkun miekan luovuttaja. Pahis ja hero yhdistyvät harvemmin, paizi postnmodernistisissa saduissa. Prinsessa ja hero voi olla samixet nykyaikana. Silloin prinssinnakkia ei ehkä tarvita, kuten esim. Frozenissa tai uudessa Mulanissa.
          ellauri098.html on line 283: La vita bugiarda degli adulti on varttuneiden fusku elämä. Adulterium on varttuneiden leikkiä, jota adoleskentit ei ymmärrä. Ad-altus on loppuunvarttunut, samaa juurta kuin saxan alt ja englannin old. Lapsen silmissä kaikki adultit on senioreja. Mutta kun tätä kirjaa lukee huolella, huomaa että lapset huijaa yhtä häijysti, niillä on vaan 1 asia vähemmän huijattavana, nimittäin FUCK! Ja elämännälästä Ferraran kirjassa ei ole kysymys, ei vitussa, vaan nokintajärjestyxistä ja niihin liittyvistä häpeäntunteista.
          ellauri098.html on line 288: seniori hyvis = lähettäjä
          ellauri098.html on line 349: Universaaleja trooppeja olisivat seuraavat 106: Se olen minä, Olkoon menneexi, Tavis siis pahis, Moukan tuuri, Fanit muistaa tissit, Valkotaulu, Hobonyytti, Isompi parempi, Nuija ja tosinuija, Bonusmazku, Vanhassa vara parempi, Flashback, Tshehovin pyssy, Herot jumissa, Peitto paremmin, Doppelgänger jää kiinni, Hullu idea toimii, Lokalisoimaton vinkkaus, Hidastettu räjähdys, Lähettämätön kirje, Voitto diskauxella, Joku muu saa kiitoxet, Keijut vastaan knääpiöt, Tunteet pintaan, Hyvää pahixessa, Aikuisviihde, Kissa kadoxissa, Tiimin puhetorvi, Pää kädessä, Fiktiivinen vastine, Käsi kamerassa, Akun omatunto, Genrensynnyttäjä, Epäuskottava skene, Genresekoitus, Genrentappaja, Julkkis Japanissa, Elämän päämäärä, Trendikuvaaja, Tiimihali, Rahapuu, Vaarallinen koskea, Oza pöytään, Hero, Eka erä konnalle, Yxi kylä vastustaa, Toivo elää, Ilmainen lounas herolle, Okei olen tekopyhä, Tekopyhä, Lukukelvoton texti, Improvisoitu astalo, Huppupää, Kakun sisästä, Oikeesti kiinnostaa vaan Godzilla, Kuzupilli, Tiiminvetäjä, Diagnoosi pahentaa tautia, Valheenpaljastin, Porsaanreikä, Pitkä tukka on tyttöjen, Emokarhu, Missio venyy, Salaperäinen viesti, Profeetta omalla maalla, Koskaan ei käydä paskalla, Ei suuntavaistoa, Ulos kuvaajasta, Ainoa Toivo, Julle Ankanpää, Sepe Susi, Läpeensä terve, Tinapaperijuoni, Ystävät voimaannuttavat, Epifania, Koirantaputtaja voittaa, Tomppelisyötti, Salainen moraalitesti, Potti nokkiin, Sairasta ja väärin, Narunpätkästä voi olla hyötyä, Keihäänkantaja, Alan uuden elämän, Skene välähdyxinä, Horror silminnäkijän silmistä, Mehukas särkymisen ääni, Oma koti kullan kallis, Saalissäkki, Aika aikaa kutakin, Ariadnen lanka, Suunsoitto ennen mazia, Trilogia, Trooppivihje, Kotonakin on konnia, Puhelinetiketti teeveessä, Yhteensopivat keskustelunkatkelmat, Pidetty konna, Epäluotettava lähde, Epäluotettava kertoja, Nupit yhteentoista, Esitrooppi, Triste post coitum, Sää ei sovi tarkoituxeen, Pyrrhoxen voitto, Sik kun piti olla sak, Kotiinpääsy on estynyt.
          ellauri098.html on line 357: Mä en tosiaankaan ole sankari, en edes anti enkä nais. Vihaan sankareita kuin rakkikoira. Mä oon tollanen rhipsaspis, kilvenheittäjä, annan periksi ja lähden litomaan, jätän toiset jakamaan suuret setelit. Luovuttajan rooliin sopiva. Mixi niin, kun kerta wannabe sankari on narsistin synonyymi? No koska mä oon epäonnistunut narsisti, arvonkieltäjä. Siinä se!
          ellauri098.html on line 367: Hahmotrooppeja olis 40: Aina nainen, Aina mies, Vastapuolet, Arkkityyppi, Sarjishahmot, Hahmoreaktioindexi, Samistyypit, Huijari, Pollari, Rofe, Kaxikko, Haahka, Tiimi, Tinapaperi, Kopioiden lähde, Sankari, Heitukka, Oikea henkilö, Herrasväet, Opetuslapset ja suojatit, Misu, Maaginen mamu, Päähenkilö, Guru, Tavis, Näyttäytyjä, Esitaistelija, Ilmaishahmo, Kermapeppu, Pohatta, Ezijä, Näkijä, Saippuahahmo, Perushahmo, Jokeri, Videopelihahmo, Konna, Wannabe, Länkkäri, Nuorukainen.
          ellauri098.html on line 369: Nää TV-Trooppien hahmo- ja luonnetroopit on sinänsä hyviä mutta niitäkin on aivan liikaa. Joku piirteytys tarvittaisiin niillekkin. Vois lähteä jostain biologisista eläintyypeistä, eli jakaa hahmot turreixi. Ja/tai käyttää teofrastisia kaavoja. Joo se kuulostaa hyvältä! Elukoille luonteita. Muuten se on paha virhe ettei luonteisiin liitetä ulkonäköjä. Johan se on tiedetty eläinsaduista alkaen että tietynnäkösillä ja kokosilla eläimillä on tietynlaiset luonteet. Nain on meidankin elamassamme.
          ellauri098.html on line 373: Jos lähetään vaikka Hippokrateen nelikentästä, kuiva/märkä * kuuma/kylmä, niin mitä elukoita niihin liittyisi?
          ellauri098.html on line 380: Ei tää riitä oikein mihinkään, tarvitaan vielä lisää muuttujia, esim hyvis/pahis tai peto/saalis, ja viisas/tyhmäkin erixeen, koska viisaita on sekä ovelia että harkizevia, edelliset on kuumia ja toiset kylmiä. Joo nää Hippokrateen tyypit riittää kuvaamaan vaan tunne-elämää. Eli tarvitaan vähintään jotain jungilaista kamaa lisäxi. Mitäs sillä oli: intro/extro, joka jakautui vielä intuitio/sensaatio, tieto/tunne, ja tuomio/havainto axeleille. Ei hemmetti ei tääkään riitä, tässä tulee enintään mukaan fixu/tyhmä, eli intro typet on nörttejä ja extro typet on action figuureja. Vielä puuttuu kiltti/ilkeä eli hyvis/pahis. Mites sitten alkais elukoita kuvata?
          ellauri098.html on line 382: No eläinsadun karhu, susi ja kettu on selviä. Karhu on iso vahva hidasjärkinen, flegmaattinen, intro enemmän kuin extro. (Paizi kamalien eläinten karhu, joka on psykopaatti narsisti. Nalle Puh on selvä masis.) Se ei ole selkeästi hyvis eikä pahis, lähinnä dumari. Susi on koleerinen, agressiivinen mutta tyhmänoloinen, enempi extro, ja selvä pahis. Kettu on extro, ovela, kiero, tollanen junioripahis. Sangviinikko selvästi. Kukas olis sitten melankoolinen? Ihaa on melankolinen, mutta aasia ei voi sijoittaa, Shrekin aasi on selkeesti sangviininen, tollanen tyypillinen sivuvaunuhahmo, comic relief. Hullua että koomisella hahmollakin on kevennys. Mut ehkä Shrek onkin melankoolikko. On sekin koomista. Piisamirotta on pessimisti, muttei melankoolinen, sehän on selvä epikuurolainen. Kameli on pahansisuinen ja salavihainen. Se olis koleernen mutta introvertti sellainen.
          ellauri098.html on line 384: Entä jänis? Niitäkin on monenlaisia. Arkoja muttei tyhmiä, huijaavat syrjään hyppäämällä petoja. Onko ne ketun hyvispareja? Kamalissa eläimissä elukat ei pysy rooleissa, kettu on sekopää ja ilves läski flegmaatikko. Sieltä ei kanzi ezii malleja. No pöllö ehkä noudattaa kliseitä. Se on selvä dumari, vanha viisas introvertti flegmaatikko. Oravat on pieniä ja heikkoja mutta nokkelia ja pahanilkisiä. Koirat on hyvixiä, tiimipelaajia, urheita vaikka vähän tyhmiä, esim. Hessu. Kissat on eriseuraisia, ovelia ja laiskoja. Nokintajärjestysten ystävät ei pidä niistä. Ryhmä Haussa ne on konnia.
          ellauri098.html on line 400: Voisko noita luonneadjektiveja jotenkin myös piirteistää? Entäs syntiluettelot, kylhän nekin liittyy tähän. Laiskuus ja pelkuruus on syntejä, ja ahnaus. Hizi tää leviää kuin elanto. Ja sit on vielä kokonaan käsittelemättä juonitroopit. Tää ei taidakkaan mennä ihan käden käänteessä.
          ellauri098.html on line 407: Hahmon luonteen ja sen roolin plotissa pitäisi olla yhteensopivat. Noi Jungin ammattikuvat vois olla hyvä lähtökohta. Niille pitää vaan tehdä hyvät pahat ja rumat versiot. Turrit vois olla niitä rumia eli dumareja, edustaen luonteita eli pelaajatyyppejä sellaisenaan, ennen kuin jaetaan mustia ja valkoisia stezoneja. Näitä tyyppejä on vitun vaikea pitää mielessä, joten kexitään muistisääntöjä, perustuen ammatteihin, eläimiin ja julkkixiin. Eeppisimpiä julkkixia ovat:
          ellauri098.html on line 457: Röyhkeitä poliitikkoja, rähiseviä julkkixia ja maineikkaita fasistikihoja

          ellauri098.html on line 534: Lähihoitajia siivoojia ja muita mamuja, todella väpelöjå häviäjiä

          ellauri098.html on line 566: Muusikkoja urheilijoita ja muita vähäpuheisia viihdyttäjiä, selkeästi pönttöpäitä

          ellauri098.html on line 631: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin pohjalta David Keirsey on kehittänyt Keirsey Temperament Sorter -testin, joka eroaa siitä lähestymistavassaan ja tarkastelee persoonallisuustyyppejä neljänä erillisenä ryhmänä, temperamentteina. Jako perustuu persoonallisuustyyppien samankaltaisuuksiin ja taipumukseen muodostaa keskinäisiä ihmissuhteita. Sosioniikka on Venäjällä yleistynyt Jungin kehittämiin kognitiivisiin funktioihin perustuva Myers–Briggsin kaltainen teoria.
          ellauri098.html on line 637: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori perustuu Carl Jungin psykologisiin teorioihin ja Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon. Tähän jungilaiseen pohjaan Myers ja Briggs lisäsivät neljännen ulottuvuuden (judgement/perception, J-P). Neljän ulottuvuuden eri yhdistelminä voidaan muodostaa MBTI-jaottelun 16 eri persoonallisuustyyppiä. Persoonallisuustyyppien nelikirjaimiset kirjainyhdistelmät kertovat tosiasiassa persoonallisuustyypin käyttämät kognitiiviset funktiot ja niiden järjestyksen ja ovat siten kognitiivisten funktioiden joukon lyhenteitä.
          ellauri098.html on line 666: Neljä ulottuvuutta ja kahdeksan preferenssiä muodostavat 16 persoonallisuustyyppiä, joihin liittyy paljon preferenssien mukaisia yhteisiä piirteitä ja käyttäytymistapoja, vaikka tyypin sisällä olevat henkilöt ovat kukin omia erilaisia yksilöitään. MBTI on ainoa dynaaminen persoonallisuusindikaattori, joka kuvaa henkilön persoonallisuuden preferenssijärjestyksen ja se mukaisen käyttäytymisen niin tiedostetussa "normaalitilassa" kuin syystä tai toisesta ajauduttaessa vähemmän tiedostettujen "varjopersoonien" tasolle. MBTI:n ulottuvuuksia voidaan osittain kuvata myös "viiden suuren persoonallisuudenpiirteen" (engl. big five) ulottuvuuksilla.
          ellauri098.html on line 670: Testin stabiilius on heikko – jopa 50 % ihmisistä saa eri tuloksen toisella testikerralla. Testiä ei käytetäkään lainkaan tieteellisessä psykologiassa, vaan uudet, empiirisesti perustellut psykologiset testit ovat täysin erityyppisiä. Myers-Briggsillä voidaan katsoa olevan lähinnä viihdearvoa. Koska kaikkia tyyppejä kuvataan positiiviseen sävyyn, testattavat saavat testistä yleensä hyvän mielen.
          ellauri098.html on line 749:

          Catherine Cook Briggs on lähinnä sen yhden Monty Pythonin kaverin näkönen joka esitti ex-leperiä. Ihanko totta tää heppuli kexi 10-kantaisen logaritmitaulukon? Aika jehu, ei mikään turha iisebel.

          ellauri098.html on line 754: Toisen maailmansodan aikaan 1941 Myers motivoitui toimivan persoonallisuusindikaattorin kehittämiseen. Hän halusi lopettaa sotien aiheuttamat kärsimykset ja tragediat ja uskoi, että ihmisten paremman keskinäisen ymmärtämisen kautta kärsimykset vähenisivät. Koska psykologit eivät asiasta kiinnostuneet (kärsimyxethän on niiden leipäpuu) Myers ja Briggs päättivät yhdessä kehittää välineen, jolla teoria saataisiin konkreettiseen hyötykäyttöön. II maailmansodasta alkaen MBTI on ollut osa amerikkalaisten upseerien ja muiden johtajien valintakokeita. Se selittää aika paljonkin.
          ellauri099.html on line 35: Mitä enemmän mä luen ja mietin näitä runoja ja romskuja ja luen kirjailijoiden elämäkertoja, sitä selvemmäxi tulee että tämän kukkatarhan tärkein lajike on narsissi. Sitähän se on, kirjojen ja leffojen ym viihteen lukeminen, kirjoitus ja tuijotus, lammen peiliin kazomista, kunnes masentava todellisuus unohtuu. Tärkein kaikkia wannabee kirjailijoita yhdistävä tekijä on hyvin kehittynyt narsismi. Oma naama lammen sameen veden kalvon ystävällisesti pehmentämänä sieltä vastaan tuijottaa. Rakkaus on samea, kuin vessan ikkuna, sanoi Vittoria, ja tiesi kyllä mistä puhui. Izerakkaus ei ole muita kummempi. Izeviha on vain sen toinen fenotyyppi. Oman navan haistelua molemmat. Haista, haista haista, seinää vessan, kunnes valot sammuu, haju jää.
          ellauri099.html on line 73: Osku tuli mieleen Agathan Crooked Housen teeveeleffasta, jossa narsistinen pikkuveli potki isänsä nuoren vaimon muotokuvan puhki. Dorian tappoi izensä rikkoessaan muotokuvansa. Pirkko Carlson potkaisi Elnan muotokuvan puhki Fiskarsin vintillä. Sergei Jeseninin runo Musta ihminen päättyy hyvin samankaltaiseen kömmähdyxeen. Narkissos kuoli nälkään lammen rannalle. Tässä meemissä on ainesta.
          ellauri099.html on line 147: BalzachämähäkkilimaPykniker
          ellauri099.html on line 159:

          Suomen Akatemia ja vähän Kreikankin


          ellauri099.html on line 247: R: Helppo jumala ei ole kunnon jumala. Hänen pitää olla jotakin muuta kuin me. Jumalan kanssa ei kommunikoida niinkuin kaverille, hän on niin paljon meidän yläpuolellamme, että häntä ei voi kuulustella vaan ainoastaan kutsua kuin lehmää iltalypsylle tai sorsaa sorsapillillä. Kun hän ilmestyy, hän tekee sen hiljaisuudessa, pienin, kallisarvoisin, nykivin mykin merkein, jotka lähtevät aivan tavallisista jutuista. Hänen tahtonsa tekeminen tarkoittaa sitā, että painaa paänså jalkoväliin ja velvoittaa itsensä uskomaan häntä.

          ellauri099.html on line 258: R: Ja se yllättää, sysää eteenpäin. Joskus niin äkkiä että lentää rähmälleen.

          ellauri099.html on line 262: R: Se säästää sähköä. Ja sitäpaizi hengellisyydestä.

          ellauri099.html on line 279: R: Jos rienaus auttaa minua pienenkin askeleen eteenpäin Leninin viitoittamalla tiellä, niin minähän rienaan.

          ellauri099.html on line 281: R: Kyllă. Junalan lisääntymiskäsky on minulle niin tärkeä, että tekisin kaikkeni, jopa häntä loukkaavia asioita, lähentyäkseni v- häntä. Joten neuvoni on, ettet kiirehtisi heittämään kaikkea taivaan tuuliin. Odota vähän, niin näet että evankeliumit antavat paljon enemmän kuin olet niistä tähän mennessä saanut. Niitä voi jauhaa aivan loputtomiin. Kahdestaankin. Siellä missä 2 kokoontuu 1:n hinnalla, on Jeesus kolmantena.

          ellauri099.html on line 287: Roberto ei nauranut ja minä sain tuskin pidäteltyä hermostuneen törähdyxen. Hän jatkoi:
          ellauri099.html on line 294: Tällä kertaa Roberto pieraisi, me kolme tyttöä haistelimme. Roopen lähdettyä Angela tarrasi kateellisesti käsivarteeni: "Teit vaikutuxen!" hän huudahti tekoinnoissaan. "Pötyä", sanoin tyytyväisenä kuin blondi elokuvassa Blondin kosto.
          ellauri099.html on line 337: Olen avulias lähimmäisilleni.
          ellauri099.html on line 357: Mulla on vähän sanottavaa.
          ellauri099.html on line 457: Annan omastani vähäosaisille.
          ellauri099.html on line 539: Tunnen toisten tuskan / ei vois vähempää kiinnostaa.
          ellauri099.html on line 547: Teen jutut step-by-step / hyppään sisään ja alan sählätä.
          ellauri099.html on line 580:

          Jönsin iltatähti-häälaulu 13. huhtikuuta 2021


          ellauri100.html on line 61: Luokittelusta ei siis välttämättä ole hyötyä potilaalle, vaan omaisille, jotka saavat näin ”tietää”, mikä lähimmäistä vaivaa.
          ellauri100.html on line 67: Usein moraalittomuus aiheutuu vaeltavasta kohdusta. Silloin sappi muuttuu keltaiseksi aiheuttaen hysteriaa, himoa ja maniaa; mikäli taasen maniaan liittyy myös jumalten suoma hulluus, tuloksena saattaa olla myönteisiä siirtymiä myös ympäristöön. Tämän vuoksi runoilijat ja taiteilijat varmaan kuuluivatkin sairaalan ehdottomaan eliittiin ja kaikki halusivat olla heidän kamujaan. Heillä oli ”haltioitumisen lahja”. Maallikko voisi ajatella, että esim. Lapinlahden lähteen jengi olisi juuri wannabe-keltasappisia. Hysteriassa on jotakin vähän hienoakin. Eiks je!
          ellauri100.html on line 93: Kretschmer opiskeli teologiaa, lääketiedettä ja filosofiaa Tübingenin, Münchenin sekä Hampurin yliopistoissa vuosina 1906–1912. Hän työskenteli vuodesta 1913 lähtien Robert Gauppin assistenttia Tübingenissa, missä hän suoritti habilitaatiotutkinnon 1918. Hän jatkoi Tübingenissa yliopiston lääketieteen yksikön apulaisjohtajana vuoteen 1926 saakka, jolloin hän siirtyi Marburgin yliopiston psykiatrisen klinikan johtajaksi. Vuosina 1946–1959 Kretschmer työskenteli Tübingenin yliopiston psykiatrian klinikan johtajaprofessorina. Uransa loppuajan Kretschmer työskenteli yksityisenä tutkijana omien konstituutiopsykologiaan ja työpsykologiaan keskittyvien töidensä parissa.
          ellauri100.html on line 130: Jokainen näistä ruumiinrakennetyypeistä liittyi Klezmerin mielestä luonteenpiirteisiin, ja äärimmäisyyxiin mentäessä, vastaaviin mielisairauxiin. Hän kirjoitti että läskit ovat harvoin skizoja, ja loput taas harvoin bipolaarisia. Eliskä skizot on tavallisesti laihoja tai muskelimasoja. Klezmer arveli että pyknikot ovat ystävällisiä, läheisriippuvaisia ja seurallisia. Niillä on taipumusta maanis-depressiivisyyteen. Pikku väpelöillä oli taipumusta introversioon ja pelkuruuteen. Siitä on vaan lyhyt matka skizofreniaan. Tähän ei virallisesti enää psykologiassa uskota. Vaikka tottahan se on, vai mitä? No entäs muskelimasat ja rumat? Mitä mielitauteja niillä tuppaa olemaan? Onko ne luonnevikaisia?
          ellauri100.html on line 132: Wokun isäpuoli oli Ernst Rüdiger. Ernst Klezmer näyttää kuvista kazoen vähän muotopuolelta, onkohan se dysplastinen. Tai size on syklotyyminen. Kretschem on slaavia ja tarkoittaa Wirtshausta, Kretschmer on siis Wirt.
          ellauri100.html on line 145: Wos a leyts. Mutta kyllä tämä pitää ehottomasti lisätä toteemiin! Siitähän kunkin mielisairauskin selviää jo kuvan perusteella.
          ellauri100.html on line 174: Suvakit nyt vaan ovat näitä Marjaana-papin tyylisiä vipeltäjiä. Kuntoutuminen vähän kesken.
          ellauri100.html on line 187: Gaarder oli erittäin tunnettu hahmo Norjan salaliittoteoreetikkopiireissä. Koronaviruksen, rokotteiden ja lääketeollisuuden vastaisten teemojen ohella hän puhui julkisuudessa muun muassa Maan ulkopuolisesta elämästä ja kertoi uskovansa Norjan viranomaisten istuttaneen hänen päähänsä ajatuksia jonkinlaisella säteilyaseella. Ikävä kyllä ne eivät pysyneet, pää tyhjeni nopeasti taas. Nyze on tyhjentynyt pysyvästi.
          ellauri100.html on line 223: Hullujahan ne oikeasti onkin, lähes kaikilla julkisuudessakin olleilla kiihkosuvakeilla on mt-ongelmia ja lääkitys.
          ellauri100.html on line 232: Seuraava ploki on vaikuttava esimerkki siitä, miten vähän variaatiota apinoissa oikeasti esiintyy, ja miten täydellisesti niiden pään sisältö määräytyy niiden pään ulkopuolelta. Virginian poikien 5-portainen asteikko moraalisia asenteita selittää mainiosti tän häiskän mielenmaiseman. Se pyörii selvästi asteikon oikeassa laidassa ulvoen surullisesti kuin Surku Yniäinen kohti kadehdittavia susipohattoja. No on se sentään koiraeläin izekin vaikka matalajalkainen. Ei mikään neekeri.
          ellauri100.html on line 577: Virginiassa kannatetaan Donald Trumppia ja ahdistellaan märkäselkiä. Niille maxetaan hurrikaanivahinkojen korjauxista tosi huonosti jos ollenkaan, ja paperittomia jahdataan öisin pitkin Virginian kaupunkien katuja poliisien voimilla. We don't want any wetbacks latinos blackies and coons hereabouts. Get off my property. Minähän sen oravan myrkytin.
          ellauri100.html on line 601: Olen asianajaja Ozan Yusuf Esq, menetin asiakkaani ja hänen perheensä auto-onnettomuudessa, hänellä on takavarikoitavaan pankkitilinsä summa (kolmetoista miljoonaa, kahdeksansataa ja kahdeksankymmentä tuhatta dollaria), saan pankin toimeksianto järjestää lähisukulaisensa ennen kuin täällä olevat pankin johtajat takavarikoivat rahaston, syy miksi otin sinuun yhteyttä tässä asiassa johtuu siitä, että sinulla on sama sukunimi edesmenneen kuolleen asiakkaani kanssa, myös hän on kotimaasi kotoisin ja pankkitiliä koskevassa asiakirja-aineistossa ei ole rekisteröityä nimeä perillisenä, ota heti yhteyttä minuun, jotta voin antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot ja lisäselvitykset tästä perintöliikkeestä ymmärryksesi paremmin, jos olet kiinnostunut .
          ellauri100.html on line 666: Christina kävi kotikoulua, vanhemmat opetti uskontoa, klassikkoja, satuja ja romskuja. Se symppasi Keatsia Scottia Ann Radcliffea and Matthew Lewistä. Kotona palvottiin Dante Alighieria,, Petrarcaa ja muita Italian julkkixia, ja ne vaikutti Christinan kirjoittamiseen. Koti oli avoinna Italian mamuille taiteilijavallankumouxellisille. Perheen kodit Charlotten kadulla olivat lähellä Madam Tussaudin vahakabinettia, Lontoon Zoota ja äskettäin avattua Hallizijan puistoa, missä Kristina kävi säännöllisesti; toisin kuin mamuvanhemmat, Kristina oli täys lontoolainen, ja onnellinen sellainen.
          ellauri100.html on line 668: Mutta voi! 1840-luvulla perhe joutui talousvaikeuxiin, kun iskä sairastui depixeen. Varmaan koti-ikävä. 1843 sillä oli krooninen bronkiitti, ehkä tubi, ja se oli sokeutua. Se sai potkut King´s Collegesta ja eli loput 11 vuotta perheen vaivoina. Äiti alkoi opettaa pitääxeen lapset leivässä, ja Mariasta tuli kotiapulanen, mikä hirvitti Kristinaa. Siihen aikaan William oli verotoimistossa töissä ja Gabriel taidekoulussa. Kristina mörköili yxin kotona. 14-vuotiaana Kristina sai hermoromahduxen ja lopetti koulun siihen. Silläkin alkoi depixet ja kuukkixet muut sellaiset.Tähän aikaan äiskä ja Kristina liittyi katolisiin liikkeisiin, ja uskontohöpinä tuli Kristinalle tavaxi.
          ellauri100.html on line 676: Kristina alkoi nälviä prerafaeliitteja 1856 runossa "Taiteilijan yxiössä". Sitä alkoi mietityttää nähtyään useita maalauxia samasta mallista (varmaan siitä izestä). Rossettin miälestä taiteilijan idealisoitu näkemys mallin luonteesta alkaa nitistää sen työtä, kunnes jokainen maalaus on vaan saman toistoa. Dinah Roen miälestä Kristina ei tarkottanut niin paljon izeään kuin Dante-veljeä: taiteilija ize asiassa maalaa koko ajan omakuvia. Fair enough.
          ellauri100.html on line 678: Rusetin kuuluisin kokoelma, Menninkäisten marketti ja muita runoja, ilmestyi 1862, kun se oli 31. Se sai laajaa kiitosta ja teki siitä aikansa toisexi etevimmän NAISrunoilijan (paitzi Elizabeth Käsiasetta). Epäilyttävät homot ja väpelöt Hopkins, Swinburne ja Tennyson kiitti sitä, ja kun Käsiase (Elizabeth Barrett Browning) vihdoin ymmärsi kuolla 1861 se pääsi kalifixi kalifin paikalle. Kokoelman nimiruno on 1 Rusetin parhaiten tunnettuja. Vaikka siinä on nähtävästi kyse 2 siskon huonoista kokemuxista menninkäisten kaa, kriitikot on saaneet selville, että sen voikin tulkita useillakin tavoilla, eli se on moniteholääke, polyvalentti! Se vois olla allegoria kiusaajista (menninkäiset ois niinku Jari Sairasvyön "kiusoja"!) ja pelastavasta salvasta, tai size vois olla kommentaari Viktorian sukupuoliroolista ja naistoiminnsta, tai sit eroottisesta halusta ja yhteiskunnallisesta lunastuxesta (whatever that is).
          ellauri100.html on line 1301: Sodan loputtua se lähti Sorbonneen opiskelemaan leksikografiaan eli rakentamaan käsitejärjestelmiä. Niitähän mäkin olen saanut kääntäjien kanssa väsätä. Sen väitöskirja 1949 käsitteli muotisanoja. Siis ei sellaisia kuin "päräyttävä", vaan enemmänkin sellaisia kuin "A-linja".
          ellauri100.html on line 1320: Sen mallissa oli 3 vaihetta eli faasia. Eka vaihe on toiminnan semiotiikka, jossa vuorostaan on kolme ossaa, eli mitä sadun hahmot puuhaavat (ne nimittäin hakee kamoja kuin muumipelissä - tää on suoraan tota EAT! tematiikkaa), kertomusskeema (missä järjestyxessä ne puuhat kerrotaan, eli suunnitelma, toteutus ja palkintojen jako), ja lähinnä pintaa kertomuxen aliohjelmien kielioppi, jossa määritellään miten hahmot saa ja menettää pelimerkkejä.
          ellauri100.html on line 1322: Toisessa vaiheessa sillä on tiedollinen semiotiikka (sémiotique cognitive), missä määritellään kuka tietää ja osaa mitäkin. (Tää ois niinku peliteoriassa siirrot ja pelin informaatioa sekä niistä johdetut strategiajoukot.) Niitä varten on joku modaalinen kielioppi. Tulee mieleen vähän mun dialogipelit ja niiden perustana olleet peliteoreettiset toiminnan modaliteetit. Hizi että nekin on lähes kokonaan jo unohtuneet mielestä.
          ellauri100.html on line 1329: Ei hizi pitänee ottaa tää Bartheskin sit luupin alle, kun kerran näihin semiootikoihin ruvettiin. Vähän sitä on jo sivuttu albumissa 40, jossa sillä oli hullujen lukijoiden luokitus, kuka pitää mistäkin:
          ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.
          ellauri100.html on line 1347: Roland Barthes syntyi Cherbourgissa sateenvarjokaupan takana. Sen isä Louis oli merikapiainen joka kuoli 1. maailmansodassa ennen Rollon 1. synttäriä. Äiti, täti ja isoäiti kasvattivat Rollon jossain Biarritzin lähellä. Siellä (Biarritzissa) oli niin kovat aallot että uimahousut lähti jalasta. 11-vuotiaana Barthes muutti perheen kanssa Pariisiin, mutta sen landevuodet jätti siihen jälkiä.
          ellauri100.html on line 1351: Sodan jälkeen se palasi yliopistolle ja lähti maakuntakierroxelle mm Romaniaan ja Ebyktiin. (Sielläkös se tapas Greimaxen?) Tänä aikana se ryhtyi vassarixi ja kirjoitti jonkun kirjankin 1953. Mun syntymävuodesta koulun alkuun asti Barthes kykki CNRS:issä ja opiskeli lexikologia ja sosiologiaa (vrt liettualainen kollega). Kirjoitteli Mythologies-kokoelman yritelmiä, joissa analysoitiin pöpyläärikulttuurin ilmiöitä korkeakyldyyrisesti, mm. painia ja mainoxia. Se ei osannut kovin hyvin enkkua.
          ellauri100.html on line 1358: 1975 eli kuusikymppisenä se kirjoitti omaelämäkerrän omaperäisellä nimellä "Roland Barthes". 1977 se sai ylennyxen Collège de Franceen. Liettualainen jäi HESS:iin kykkimään. Rollon rakas äiskä kuoli 85-vuotiaana samana vuonna. Tää oli Rollolle kova isku. Sen viimeinen isompi aikaansaannos, Camera Lucida (vähän niinko camera obscuran vastakohta - semiootikot rakastaa näitä oppositioita) on osittain valokuvakirja ja osittain kirja äiskän kuvista (vaikka niitä ei ole kirjassa mukana). 1980 Roland Barthes törmäsi pesula-autoon ja kuoli kuukautta myöhemmin kärsimiinsä vammoihin. Sen pituinen se.
          ellauri100.html on line 1368: Onkohan toi nyt niin hyvä ajatus? Ei musta ainakaan ole erityisen tähdellistä että kaikki on koko ajan uutta, se kuulostaa mainosmiesten jargonilta. Nyt uusi, parempi formula! Vanhassa vara parempi, mä sanoisin. Naomi Kleinilla oli tästä hyvä pätkä:
          ellauri100.html on line 1372: Barthes päätyi siitä haukuskelemaan Michelet´ä (jamais entendu). Sen mielessä Michelet oli näkyvästi väärässä, ja sitä pitää lukea noin metrin päästä ja kritisoida samalla. Sama pätee sitten avant-garde kirjoihin, ei niitäkään ole tarkoitus ahmia eikä jäädä koukkuun kuin joku pikkukala, vaan pitää etäännyttää, pitää kirjaa käsivarren mitan päässä ja kohotella lukiessa kulmakarvoja. Taiteen pitää kyseenalaistaa eikä vastata kysymyxiin niinkuin Michelet oli yrittänyt. Huohheli huoh. Ex olis parasta jos tekis vähän molempia?
          ellauri100.html on line 1375: Barthesin semiotiikassa pintatason merkkien alla piilee myyttien metakieli, esim noi porvarien kusetuxet. Tää oli vähän tollasta marxilaista analyyssia. Merkkimaailman pinnan alla kuhisee valtaapitävien meemejä. Muodista ja muista brändeistä saa samanlaisia äkkäyxiä vaikka kuinka paljon. Naomi Kleinin No Logo on tässä kohden hyvää luettavaa. Kohta kaikki pölkkypäät tuli kysymään Barthesilta neuvoa, ja se kyllästyi herättelemään massoja. Ei ne herää kumminkaan.
          ellauri100.html on line 1377: Barthesilla on sit tämmöinen Introduction à l´analyse structurale des récits joka on varmaan enempi relevantti näille paasauxille. Sillä on 3 tasoa, "funktiot" "aktiot", ja "kertomuxet". Fuktiot on vaikka yxityisiä sankareita kuvailevia sanoja. Nää sankarit olis sitten "aktioita" (höh?) No jo on hölmöä. Mä luulen pikemminkin että tässä kohtaa Wikipedian kirjoittajana on ollut joku harvinaisen hömelö. Pitänee hakea parempia lähteitä.
          ellauri100.html on line 1386: No jos kerta kirjailija ei tiedä mitä sen kirja ajaa takaa, pitää löytää niitä merkityxiä jostain muualta. Barthes päätyy siihen että lukijan pitää ne ize sinne kexasta. Yritelmässä S/Z (1970), Barthes soveltaa tätä ajatusta Pallosäkin novellettiin Sarrasine. Se arpoi textistä jotain pätkiä ja tuli loppuviimeisexi siihen että Pallosäkin kirja oli "polyvalentti", siis sen voi lukea ainaskin viidellä eri tavalla, ja varmaan useammallakin, jos jaxaa eziä. Johtopäätös: paras romsku on sellainen jonka voi ymmärtää sen 7 tavalla, eli on aivan helkutinmoisen epämääräinen ja sekava, vähän niinkuin Lassin ja Leevin piirrostehtävä jossa pisteet saa yhdistää ihan missä järjestyxessä mieli tekee. Hyvä romsku on tollanen lukijan "yhdistä pisteet niin saat ankan tai jänixen" tyyppinen askartelutehtävä, huono on sellainen jossa kirjailija tekee kaiken työn.
          ellauri100.html on line 1390: 70-luvun lopulla Barthes erotti pöpylääritextit jotka ajaa Doxaa korkeakyldyyrisistä, jotka luo Para-Doxaa. Tähän saakka Barthes oli sympannut marxilaisia, mut nyze näki tota Doxa-vikaa myös marxilaisissa. Vanhat koirat palaa tällä lailla aina loppupeleissä vanhoille oxennus- ja kieriskelypaikoille. Kiva texti (1975) on sellainen jonka aikana saa ajatella mitä lystää, uppoutua kirjaan kerrassaan, jäädä sinne exyxiin. Jouissance, hedonismia. Nojoo, onhan sellainenkin mukavaa, mut musta on kyllä kiva lueskella kaikenlaisia juttuja, jopa aivan paskoja.
          ellauri100.html on line 1399: Vähän tuntuu siltä että Barthes oli kuin San Sebastianin beachin myyntipoika: Aqua batatas, coca cola, lemonada... sen tarjottimelta löysi kaikki kyldyyripursoonat paletilleen jotakin, ilman että se ize asiassa olis yhteenvedonomaisesti saanut aikaan paljon paskaakaan. Se oli vaan tollanen kulturprofilen, vaikka tafsasikin etupäässä poikia.
          ellauri100.html on line 1401: Kirjailija on kuollut eläköön kynäilijä. Kynäilijä kokoaa entisistä texteistä uusia kollaasheja. No sellanenhan tää munkin albumikokoelma on. Et vaikee sitä on mennä täysin kiistämään. Vaik tärkein syy on varmaan että sellainen koostaminen on nyt niin paljon helpompaa kuin ennen. Jos lukee vaikka Plutarkhosta tai Burtonin melankoliaa, niin mitäs muuta nekään on kuin entisistä kirjailijoista kokoon harsittuja tilkkutäkkejä. Se että tavis lukija viizis nähdä noin paljon vaivaa lukemisen kanssa on kyllä toiveajattelua. Esim mä oon varmaan suunnilleen ainoa Yli-Juotikkaan tiiliskiven lukija joka on oikeasti käynyt googlaamassa joka ikisen sen satunnaisen tyhmyyden. Joka ikisen ikkunanpokan, kuin Pirkko Hiekkala.
          ellauri101.html on line 75: Tää albumi on vähä niinku jatkoa numeroille 80 ja 98, joissa on käyty läpi apinoiden luonteita.
          ellauri101.html on line 101: Sit on se jungilainen 16-jakoinen Briggs-Myers leegokasa josta mulla on vaikka kuinka paljon jo jorinaa. Tästä näkyy kyllä hyvin toi perusnelikenttä, pystysuunnassa people pursons vastaan asialähtöset, kertaa fixut vastaan pöntöt.
          ellauri101.html on line 115: Siitä etiäppäin ne jakautuu pystysuunnassa viälä johto-ja suoritusportaaseen sekä vaakasuunnassa nakittajiin ja kopinottajiin. Huonoin palkka on suoritusportaan kopinottajilla huoltajilla. Tässon näitä vaihtoehtoja vähän liikaa kyllä, ei niitä jaxa average idiootti pitää mielessä.
          ellauri101.html on line 132: Viime vuonna Eriksonin teorioita ja kirjaa alettiin arvostella voimakkaasti. Jonkun kateellisenn Fritz the Katzin mukaan kyseessä on lähinnä vain tieteelliseltä vaikuttava höpöhöpö, sillä Eriksonilta puuttuvat syvälliset tiedot psykologiasta ja käytöstieteestä. Erikson on Katzin mukaan lähinnä huijari.
          ellauri101.html on line 136: Tunnistatko läheisesi? 9 tyyppiä, jotka uuvuttavat muut.
          ellauri101.html on line 155: Joseph Campbell, arguably the greatest mythologist of the twentieth century, was certainly one of our greatest storytellers. This masterfully crafted book interweaves conversations between Campbell and some of the people he inspired, including poet Robert Bly, anthropologist Angeles Arrien, filmmaker David Kennard, Doors drummer John Densmore, psychiatric pioneer Stanislov Grof, Nobel laureate Roger Guillemen, and others. Campbell reflects on subjects ranging from the origins and functions of myth, the role of the artist, and the need for ritual to the ordeals of love and romance. With poetry and humor, Campbell recounts his own quest and conveys the excitement of his lifelong exploration of our mythic traditions, what he called “the one great story of mankind.” Hemmetti nää sen sankarit on lähes yhtä tuntemattomia kuin se ize.
          ellauri101.html on line 160: Tässon vielä 1 psykometrinen sivusto: https://openpsychometrics.org. Siellä on tämmönen "Mikä fiktiivinen hahmo olet" testi. Voisko se tuoda kivaa lisäinfoa? Sivun ylläpitäjän miälestä tuloxet siitä on ihan rändömejä. No tushkin sentään! Testin pitkän version mukaan mä muistutan vähiten Frozenin Elsaa, paavia, Tolkienin Samgeetä ja Potterin Dumbledorea. Eniten mä muistutan Moaning Myrtleä (kekäs se oli?), Klonkkua ja Crusty the Clownia. Siis nää on ainoat tarjotuista samis hahmoista joista mä oon edes kuullut.
          ellauri101.html on line 190: Pysy rohkeana, toinen tulemiseni on jo lähellä, enää muutamaa runkkausta vajaa. Tavataan jossakin vaikka puistossa ja käydään yhdessä päin mahdottomia haasteita. Niin lupasi usein siteerattu Jeesuskin. Me tullaan samalla junalla.
          ellauri101.html on line 193: Sielujen kalastajat kalastaa isolla metaforaverkolla. Pahaa aavistamattomat kärpäset takertuu liimaverkkoihin ja joutuu hämähäkin suihin.
          ellauri101.html on line 213: Valmistaudutko sinä jotta olisit valmis kun kuulet kuzun? Velvollisuus joka meidän on täytettävä. Alhaalla / ylhäällä, tämä maailma / toinen maailma, taivas / maa. Nää on kaikki tollasia portaita, tehtaanlattioita ja johtokunnan kerroxia. ABC, kissa kävelee / tikapuita pitkin taivaaseen. Leeveliltä noustaan leevelille kuin tasohyppelypelissä. Supermäntä ollaan, Antti Herlinixi pyritään kuin Nietsche (lähde: Eski Saarinen, Länsimaiden filosofia huipulta huipulle).
          ellauri101.html on line 221: Sinä ansaizet kaiken sinulle kuuluvan hyvän kunhan heräät lumouxesta ja herätät vierelläsi nukkuneet. "Sinä ansaizet, kunhan". Eikös tää oo on vähän tollasta tit for tat? Kaikki tämmöset lunastuslupauxet on pelkkää kaupantekoa. Tää kirja on Toivon viesti lapamadoille: pyytäkääpä kauniisti niin saatte ilmaisexi, tai ainaskin pitkällä maxuajalla.
          ellauri101.html on line 235: Heimolaisia on samoinajattelevat viereisten espoolaisrivareiden tyypit joiden kanssa toisaalta käydään tiukin elintasokilpailu. Valppaana on oltava koko ajan, louskuteltava leukoja ja kiristeltävä ja näyteltävä hampaita. On haluttava pirun kovasti niin haluttu asia ikäänkuin ryömii lähemmäxi.
          ellauri101.html on line 239: Noniin, takaisin Greimasin satukaavaan. Heimut sehän on suoraan mun omasta TMAD-kässäristä tuttu faktitiivisuuden kaava jossa yhden transitiivisen tapahtuman aiheuttajana on toinen välitys. Siinä perussiirrossa siirtyy joku objekti eli esine joltain lähteeltä jollekin kohteelle. Faktitiiviosassa joku lähettäjä lähettää matkaan tekijän joka saa aikaan ton sisennetyn tapahtuman jonkun vastaanottajan hyväxi. Siziinä voi olla vielä tämmönen avustajaosa tai instrumentaalinen tapahtuma jossa joku avustaja avustaa tota tekijää ja kenties vielä yxi jossa joku vastaustaja vastustaa sitä, jotta saadaan nollasummapeliä.
          ellauri101.html on line 243: Tätä aktanttimallia soveltaa joku ämmyrkäinen Pentti Leinon juhlakirjassa tai lähtiäisniteessä Jjari!n sisäiseen sankariin. Kirjoittajaa selvästi vituttaa että Jjarri! on netonnut tällä paskalla huisisti enemmän kuin kirjoittaja (varmaan akateemiseen prekariaattiin kuuluva pätkätyöläinen) koskaan voi odottaa saavansa rojalteja Pentti Leinon juhlakirjaan kovalla vaivalla väsäämästään yritelmästä.
          ellauri101.html on line 257: Tarkkaile: "Jjarri!"lla on kalansilmät ja vino suu. Se on silminnähden paha mies.
          ellauri101.html on line 259: Jari Kimmo Johannes Sairasvyö (ent. Heinonen, s. 12. kesäkuuta 1965 Turku) on suomalainen liikemies ja ex- tv- ja radiotoimittaja-juontaja, joka tunnetaan mediaesiintyjänä ja -työntekijänä sekä perustamansa Trainers’ House -valmennusyhtiön entisenä toimitusjohtajana ja yritysvalmentajana. Se on ex vähän joka alalla. Entinen hallijärjestäjä niinkuin Kristina.
          ellauri101.html on line 381: Sairasvyö kommentoi heinäkuussa 2011 Suomi-areenassa suomalaista elämäntyyliä. Sairasvyön mukaan suomalaiset olivat sodassa oppineet sivistystä, ahkeruutta ja lähimmäisenrakkautta, ja tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan moraalisia majavoita, jotka uskaltavat sanoa, miten asiat ovat. Sairasvyön mukaan ihmisiä pitäisi valvoa enemmän ja sakkojen olla suurempia. Bisnes synnyttää hyvinvointia, ja bisnes on myös moraalisesti valveutuneempaa kuin yksityisen ihmisen toiminta. Hallitusohjelmassa ei Sairasvyön mukaan ole mitään viitteitä siitä, että työnantajat saisivat tarjota vapaasti töitä työntekijöille ja työmarkkinat sekaantuvat liikaa asioihin.
          ellauri101.html on line 390: Sisäinen sankari. Sisäinen tuli. Väkevä ja tasapainoinen elämä on ulottuvillasi. Myynnin korkeajännitys. Vapaus! Itsensä johtamisen mahdollisuudet. Verkostomarkkinointi. Captam Apoteko. Huomiotalous. Diilin opetukset. Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä. Sisäinen tuli sammuneena pimeällä tähdellä. Nyt on kyllä tosi pimeää.
          ellauri101.html on line 391:
          Lähteet

          ellauri101.html on line 392: Kauniaisten kylähullu, Sensuuri hoi: Ior Bock pukkeili Sex Pistolseja näyttävämmin, City-lehti oli kaupunkikulttuurin airut, Tuomas Enbuske, Sairasvyö, Sasse ja Mölsä rakennusbisnekseen, Sairasvyöllä huimat pörssirikkaudet, Sairasvyö antoi itselleen potkut Pörssitiedote, Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset, Trainers´ House, Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta, Nordic Business Forum, Serus Media, Lehden verkko- ja tablettiversiot, Tuli nelonen, Sairasvyö floppasi – loppu tuli juuri nyt, Uusi Suomi, Jari Sairasvyö, Yle Areena, Jari Sairasvyö suureen leikkaukseen – leuka halkaistaan huomenna kahtia: nyt sattuu Juhaa leukaan, Viimeinen kiinteä ateria nautittu, Ilta-Sanomat, Vanha-Majamaa, Anton: Jari Sairasvyöstä kertova valmentaja on kuin neukkaripöytään tilattu metripizza, jonka hotkimisesta tulee huono olo, Helsingin Sanomat (Tilaajille) aamulenkki Lauerma, Hannu: Huijaus -Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria, Duodecim, Raeste, Jukka-Pekka: Niskalenkki: Sairasvyön väitteet ”hömppää”. Helsingin Sanomat, Artikkelin verkkoversio, Sairasvyö lopetti verokapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Jari Sairasvyö toivoo lamaa, Sairasvyön firmassa alkavat yt-neuvottelut Taloussanomat. Jari Sairasvyö: Suomalaiset yrittäjät ovat entistä laiskempia ja epärehellisempiä, Yle Uutiset. Jari Sairasvyö sivalsi hallitusta ja Soinia: ”sain pessimistin orgasmin”, Sairasvyö, Jari. Helsingin Sanomat, Talous&Työ, Saikuttelu syö oikeuksiasi, siis imee pillillä, Valtio ottaa varakkailta, Jari Sairasvyö kiittelee rikkaammille suomalaisille suunnattua solidaarisuusveroa oikeaksi signaaliksi. Vuokraturvan Mezola: Sairasvyö on ylipappi, mä olen sen kanttori, erittäin hyvä laulaja, Kauppalehti, Jari Sairasvyö: Maltillista tuottoa hakeva pehmeäsydäminen asuntosijoittaja Sijoitusovi, Sairasvyö ja Kuitunen asuvat yhdessä Iltalehti, Tahdon! Iltalehti, Virpi ja Jari Sairasvyö saivat tytön Iltalehti, Tainola, Rita: Tämä tuli Jari ja Virpi Sairasvyön ex-lapsen nimeksi: Ilta-Sanomat.

          ellauri101.html on line 399: ”Silloin, kun en tee töitä, yritän pitää huolta henkisestä ja fyysisestä terveydestäni. Luen, kirjoitan ja koitan vähän treenatakin ja niin pois päin.” Vähiin se on jäänyt.
          ellauri101.html on line 401: Vuodesta 2002 lähtien hänellä on ollut perstaskussaan ammattisijoittajan pippeli. Se kuuluu oikeasti Timo Mezolalle. Sillä "Jjarri!"n takana (aivan kiinni perseessä) seisoo pippeleineen pinkkisolmioinen Timo Mezola! Vähänpä tiesin. Timo on venyttänyt vielä enemmän kuin mä. Se on mun sisäinen sankari. Se tuo valoa mun pimeälle tähdelle.
          ellauri101.html on line 408: Itse asiassa Sairasvyö toteaa, että maltillinen tuotto asuntosijoittamisessa saa hänet myös nukkumaan yönsä paremmin. Yleensähän porvari nukkuu huonosti. "Minulla on vähän parempi olokin, kun se tuotto on maltillinen. Ei tarvi tuntea izeänsä täydellisexi törkimyxexi, vaan kuuden prosentin väkevyisexi. Sellaisenhan saa melkein maitokaupasta."
          ellauri101.html on line 410: "Kyllä. Ihmiset haistavat tämän minun pehmeäsydämisyyteni. Olen kyllä ollut suoraan vuokranantaja ja velkoja, mutta se on lähes aina ollut minulle epäedullinen asema. He ajattelevat, että eihän se "Jjjariii!" meidän perhettä tärviölle aja ja se onkin ihan totta, koska en ole niin tehnyt. Mutta eihän sen niin pitäisi mennä. Kyllä ihmisten pitäisi vastata omista sitoumuksistaan, mutta ei kaikki vastaa. Se on siis parempi, että ammattimaiset organisaatiot huolehtivat tähän toimintaan liittyvät tehtävät ja poikkeustilanteet.” Mezola ei turhaa tunteile. Kamat pussiin vaan ja pihalle.
          ellauri101.html on line 429: Mutta entä se Jari? Osa on pitänyt Sairasvyötä julkisuuden valossa röyhkeänä, osa narsistina. Sairasvyö huomauttaa, etteivät ego ja narsismi ole synonyymeja. Egoisti ja narsisti on kyllä aika lähellä. Egoistilla muut on aika sama kuha izellä on hyvä. Narsistilla hyvä riippuu tiimin ylistyxestä. Sairasvyölle riittää nyttemmin olla kinginä perhepiirissä. (Ainakin se ize sanoo niin. Perheeltä ei kysytty.)
          ellauri101.html on line 436: Viihde on totaalisen perseestä. Eikähän se edes viihdytä. Mua ei heilauta jos jotkuu filmitaiteilijat tai musiikkijulkkixet myy persettä muille brändeille, sama paskaa ne on kaikki kimpassa.
          ellauri101.html on line 439: "Teemme tälläsiä juttuja koska olemme pelimiehiä. Ja pelimiehiähän me ollaan", sanoi Niken omistaja Philip Nihti. Mä en koskis Niken kamoihin pitkällä tikulla. Ruma se bumerangilogokin.
          ellauri101.html on line 453: Kermaperse nuorukainen jostain Persu-Suomesta juotuaan äidin ostamat 21 kaljatölkkiä ja napsittuaan päälle pilsuja ajoi isän nelilitraisella BMWllä kahtasataa, jyräsi nuoren pyöräilevän perheenisän pään litteäxi ja pakeni poliiseja, kehuskeli vielä silläkin ja haukku pyöräilijää joka ei kazo eteensä. Tyyppi sai vaivaset 2v pyttyä. Luihu laiha kieroilija Pöysti ei näytä kumikanan ja kuminenän kanssa vaihtamiaan kähmiviä viestejä. Kummankin juipin pään yli vois ajaa BMWllä lukuisia kertoja.
          ellauri101.html on line 464: Nike ei myy tossuja vaan ylläpitää urheilun taikaa. Se antaa meille voimia syntyä joka päivä uudelleen. Niin siis tässä oli just se oivallus: ei tavaranmyynti ole kuin uskontoa, vaan päinvastoin uskonto on äärimmilleen kehitettyä tuoteasettelua. Sen brändi on jo saapunut loogiseen päätepisteeseen. Erillistä tavaraa ei enää tarvita, kun brändi izessään on riittävän houkutteleva. Armon lunastusta ilman litteintäkään pakettia. Det är alldeles OK att ångra sig. Valitettavasti Ivar Kampradille lähettämäni jaxuhali myöhästyi. DEATHin luiseva pitkä käsi yltää äveriäisiinkin. No ehkä ne herätetään pakkasesta henkiin jahka tiedemiehet kexii miten. Se on ihan huulilla. Herra hän haisee jo.
          ellauri101.html on line 485: tervetuloo 026, meil on blue fla-ags mut me ei olla cripps miks teet mulle näin, sorry babe mä en tiiä miks mut jos sä lähet tänään, huomen mul on uus bitch
          ellauri101.html on line 489: Laita YB026, Nuteh Jonez soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä. Ratkaise tehtävä ja näe miten pärjäsit muihin verrattuna. Toimii suoraan nettiselaimessasi! Mitähän paskaa tääkin on. Ellei olis rasisti jo ennestään niin tosta viisusta voisi tulla entistä enemmän spesiesistisexi. No ratkasemaan vaan kehittävää tehtävää Urban dictionaryn avulla. Tää on jälleen kerran sama ilmiö kuin keskiajan varkaiden ja kulkureiden Rotwelsch (kz alla).
          ellauri101.html on line 513: Veijailu: Synonyymi kaikelle säheltämiselle "Kävin järvenpäässä (ei ollu asiakkaita)"


          ellauri101.html on line 515: K, nyt mä tiedän mitä se tahtoo sanoa, nimittäin "annan lähtöpassit mä sulle, lähden uutta narraamaan, illalla, illalla, uuden sa-a-a-aaaaaan!" Elikkä sama minkä värinen on apina, aina sama mölinä aiheena oma banaani.
          ellauri101.html on line 524: Das Rotwelsch oder das Rotwelsche (genannt auch deutsche Gaunersprache) ist ein Sammelbegriff für sondersprachliche Soziolekte gesellschaftlicher Randgruppen auf der Basis des Deutschen, wie sie seit dem späten Mittelalter besonders bei Bettlern, fahrendem Volk (Vaganten), Vertretern sogenannter unehrlicher Berufe und in kriminellen Subkulturen in Gebrauch kamen und seit dem 17. Jahrhundert mit der Ansiedlung von Gruppen vormals Nichtsesshafter auch regionalsprachlichen Niederschlag fanden. Der 1510 erschienene Liber Vagatorum zählt zu ihren ersten gedruckten Werken.
          ellauri101.html on line 561: Onko nuorella apinalla tänään enemmän vai vähemmän tuoreita vaihtoehtoja kuin ennen? Luulisin että sama määrä eli nolla. Tää on paljolti se sama kysymys kuin et kuinka monta tavoitetta elukalla on, onko niitä 1, 3 vai ziljoona. Riippuu resoluutiosta. Onko erilaisia apinoita 4, 6, 9, 12, 16, vai 7G? Ei muuta kuin valize mieleisesi siivilä.
          ellauri101.html on line 592: Yhdysvaltain Y-sukupolvi varttui 1990-luvun vakaan taloustilanteen aikana, kun maan talous nousi huikeasti ja kulutus lähti nousuun. Suuren työn tehnyt vanhempi sukupolvi pystyi tarjoamaan lapsilleen vakaan, turvallisen lapsuuden sekä korkeakoulutuksen. Demokratian tuulet sekä vapaa kasvatus toivat lisää vapautta lapsille, ja perhemalli uudistui auktoriteettisuhteiden vapauduttua. Teknologia mahdollisti lisääntyvän mainonnan, jonka luomiin arvoihin uusi sukupolvi kasvoi kiinni. Vanhemmat sukupolvet säästivät rahaa, mutta Y-sukupolvi kuluttaa. Halukkuus hyväntekeväisyyteen sekä auttamiseen ovat tyypillisiä, silloin kun oma elämän koetaan olevan taloudellisesti kunnossa. Varakkuus on mahdollistanut suvaitsevuuden, yhdessä internetin kehittymisen, matkustamisen lisääntymisen sekä maapalloistumisen kanssa.
          ellauri101.html on line 594: Y-sukupolvelle sanotaan olevan ominaista vapaamielisyys ja kasvaminen uuden viestintätekniikan mukana. Sukupolvi kyseenalaistaa edellisen sukupolven (X-sukupolvi) elämänarvot ja on myötäkasvanut tietokoneiden kehityksen kanssa. Siinä missä X-sukupolvi ihasteli korvalappustereoiden läpimurtoa, Y on kiinnostunut matkapuhelimien, tietokoneiden ja elektroniikan mahdollisuuksista. Y-sukupolven edustajat toteuttavatkin suuren osan viestinnästään kansainvälisessä tietoverkossa. Pikaviestimet ovat kehittyneet kyseisen sukupolven tarpeisiin ja niitä sovelletaan aktiivisesti. lähde?
          ellauri101.html on line 596: Pikaviestimien kehityksen yleistyttyä sukupolvi Y:n arvioidaan olevan lähes viikoittain tekemisissä vieraiden kielten ja kulttuurien kanssa, ja näin he kokevat elämänsä viitekehyksen maantieteellisesti huomattavasti laajemmin kuin aikaisemmat sukupolvet. Elämän viitekehyksen laajennuttua oman kotimaan ulkopuolelle sukupolven huomion keskittyminen samalla suppenee omaan itseen ja lähimpiin ihmisiin. Siinä kun vanhempi X-sukupolvi kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta sukunsa ja isänmaansa kansalaisten kanssa, Y-sukupolvi on taas vahvasti perhe- ja yksilökeskeinen. lähde?
          ellauri101.html on line 602: Y-sukupolvi harrastaa runsaasti taidetta, josta musiikki laajoine lajityyppikirjoineen on suurimmassa suosiossa. Lähde?
          ellauri101.html on line 606: Z-sukupolveksi kutsutaan joko 1990-luvun puolivälin jälkeen tai 2000-vuosikymmenen alussa syntynyttä sukupolvea. Sukupolven arvioidaan eroavan merkittävästi aikaisemmista ikäluokista (X ja Y) etenkin suhtautumisessa elektroniikkaan. Z-sukupolveen kuuluvat ovat syntyneet maailmaan, jossa elektroniikka on kaikkialla ja he käyttävät sitä rutiininomaisesti. Z-sukupolvi on kansainvälisen tietoverkon kautta yhteyksissä ihmisiin ympäri maailmaa nuorempina kuin aikaisemmat sukupolvet.lähde?
          ellauri101.html on line 608: 2010-luvulla Suomen nuorista entistä harvempi tupakoi, käyttää alkoholia ja harrastaa humalajuomista. Tupakka ei ole 2010-luvun nuorille enää samalla tavalla aikuisuuden tunnus kuin vielä 1990-luvun nuorille, sillä esimerkiksi lukiolaisista tupakoi enää 3 prosenttia. Poikkeuksena suuntauksesta ovat olleet lähinnä ammattikoululaiset, joista tupakoi vielä lähes neljännes.
          ellauri101.html on line 609: Toistaalta taas nuorten nuuskan käyttö on lisääntynyt muiden päihteiden käytön vähentyessä.
          ellauri101.html on line 668: Elokuvissa camp tarkoittaa lähinnä elokuvan tekijöiden viljelemiä viitteitä siitä, että he tajuavat sen olevan huono tai outo. Camp-elokuville on tyypillistä valtavirran tyylitajusta poikkeaminen.
          ellauri101.html on line 670: 1900-luvun alussa camp liitettiin lähinnä seksuaalivähemmistöjen erikoiseen pukeutumiseen. Myöhemmin käsite on laajentunut kuvaamaan myös muita tarkoituksella mauttomia, usein yliampuvia kulttuurin ilmioitä. Camp on monesti keskinkertaista, mautonta, ironista ja liioittelevaa. Kun korkeakulttuurinen taide on kaunista, tyydyttävää ja arvokasta, camp on elävää, nokkavaa, pinnallista, huomiotaherättävää, röyhkeää ja haastavaa. Camp elää ylevän ja tavallisen välimaastossa. Camp palauttaa monesti vanhaa, muodista jäänyttä kulttuuria uudessa merkityksessä. Campista on sanottu, että ”se on niin hyvää, koska se on niin huonoa”.
          ellauri101.html on line 676: Grunge oli sen Kurt Cobain vainajan juttuja joka lässähti kun Kurre teki seppukun. Seattlen vaihtoehtorokkia. Grunge sai paljon vaikutteista hardcore punkista, heavy metalista ja indie rockista. Grungen tunnusmerkeiksi mainitaan usein kitaran ”likainen” soundi, raskas rummutus ja masennusta ilmentävät sanoitukset, jotka heijastelivat yhdysvaltalaisen ”X-sukupolven” tuntemuksia. Grungen musiikillisina edelläkävijöinä ja esikuvina on pidetty muun muassa Black Sabbathia ja Neil Youngia.
          ellauri101.html on line 682: Mulla on lyhyet hiuxet ja pitkähkö vaikka harvanlainen takkuinen parta. Vaattet ei ole kirpputorilta vaikka vaikuttavat siltä. Ne on kuosiltaan yhtä vanhahtavia kuin mä. Flanellipaidat ja villapaidat on Sysmän rytkyjä. Pipoja en sietänyt ennen kuiin Helmi kutoi mulle niitä. Farkkuja en revi muuta kuin vahingossa, ja sitten paikkaan ne. Jos harvoin ostan uudet ostan peltipönkköjä. Mä ostin Conversen koriskengät Bostonissa 1970-luvulla. Ei mulla niitä enää ole. Juu ei, emmä ole kyllä grungetyylinen. Enempi kuulostan mielensäpahoittajalta, vaikkenmä kyllä tykkää tollasesta mökkinaapurimallisesta karvalakistakaan. Sitä käyttää karvalakkipuolen kaljanryystäjät ja karvalakkilähetystöt. Gilmore Girlsin Jacob on kai grungetyylinen.
          ellauri101.html on line 699: Jotain aina pakkosyötetään työläisille jollain keinolla niin kuin termiitille feromoneja yhteiskuntavazasta. Pitkään se oli härkä mörkö tiikeri Jeesus taivas enkeli. Njevvostoliitossa se oli vähän aikaa Marx Engels Freud ja Jung. Nyze on yxinomaan Calvin Klein Nike Coke ja Pizza the Hut.
          ellauri101.html on line 703: Nostattaessaan aiheellista pahexuntaa brändifirmoille Naimi tarttuu kiinni mistä saa. Esim. yliopisto-opettajat pahexuvat sitä että opiskelijoista on mainosmaailman ansiosta tullut nöyrien ja kunnioittavien adeptien sijasta jotain kuningaskuluttajia, jotka tulee kahvimukit kädessä kazastamaan onko opettajan anti vaivan arvoista. No ei siinä mitään. On vaan todettava, että kapitalistinen kilpailu on darwinin kazannossa lähempänä kärpäsparven herkullisen kakan haistelua ja kilpapörähdystä pökäleelle kuin muurahaisten pesän uumenista johdettua yhteispeliä. Kummatkin on omalla tavallaan yhtä ällöjä. Mutta pieni ällöys on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.
          ellauri102.html on line 36: Neandertaalit ei olleet mustia cromagnoneita maahantunkeutujia kummempia. Ne oli vaaleampi maatiaisempi ja vähälukuisempi koirarotu joka sulautui vastustamattomasti matulaumoihin. Niin käynee tänkin kansainvaelluxen aikana, turhaan koittaa Odinin sotamiehet pyristellä vastaan. Tulijat yrittää nöyremmin ja panee kovemmin. Panee kovan vasten puoliveteistä.
          ellauri102.html on line 110: Nuorille pitää siis olla myötäsukaan ja myydä niille mieluisia brändejä. No sehän käy. Ja kävikin. Nyt on 1/4 vuosisata kulunut X-sukupolvesta, mikä nyt on alfa-nuorisolla mielessä? Kysy Greta Thunbergiltä. Luontoystävällisyys käy tästä lähin kaupaxi. Luantobrändejä syntyy kuin jalkasientä sateella. Ei haittaa niinkauankuin voitot saadaan kotio.
          ellauri102.html on line 111: Moniarvoisuus sopi globalisaatioon kuin käsine, tai yhden koon sukahousut jotka muotoutuu jokaiseen käyttäjään. Survivalkamat sopii ihan yhtä hyvin, kohta päästään laskuttamaan juomavedestä ja ilmasta. Ainiin juomavedestähän laskutetaan jo täyttä päätä. Mixkä ilmankaan pitäs olla ilmasta? Coronapotilaille sitä myydäänkin jo pullokaupalla.
          ellauri102.html on line 113: Erilaisista kulttuureistaan huolimatta keskiluokan nuoriso näyttää kaikkialla elävän lähes identtistä elämää. Aamuisin he nousevat, panevat jalkaan Levikset ja Niket, ottavat lippiksensä, reppunsa ja kannettavan Sony CD-soittimensa ja lähtevät kouluun. Hyi helvetti.
          ellauri102.html on line 115: Ennen kuin samoja merkkituotteita pystytään myymään samalla tavoin ympäri maailmaa, nuorten itsensä tāytyy kuitenkin samastua uuteen ryhmäänsä. Siitä syystä useimmat maapallonlaajuiset mainoskampanjat keskittyvät yhä vielā tehokkaammin juuri globaalin nuorison idean markkinointiin. Tämā merkitsee erirotuisten, toisiinsa sulautuvien kasvojen kaleidoskooppia, rastapalmikoita, pinkkejä hiuksia, hennalla värjättyjā kämmeniä, lävistyksiä ja tatuointeja, mukana muutama kansallislippu ja välahdys vieraskielisistä katukilvistä, vähän kiinalaista ja arabialaista kirjoitusta, siellä täällä jokin (ja ehkä toinenkin :) englanninkielinen sana, ja kaiken kuorrutuksena kerros sähköistä musiikkia. Fredan luontoaiheisen muotikaupan ikkunassa ei ollut ainoatakaan suomen kielen sanaa, vaikka kauppiaat oli valtalinjan koiria.
          ellauri102.html on line 147: Metsästyksen harrastajana tunnettu Nugent on vuodesta 1995 lähtien ollut National Rifle Associationin johtokunnan jäsen. Hän on kirjoittanut useisiin vetoomuksiin ja ollut myös poliittisesti aktiivinen. Hän on kertonut julkisuudessa harkinneensa asettumista ehdolle Michiganin kuvernööriksi. Hänet tunnetaan paleokonservatistisista mielipiteistään, ja hän on myös ilmoittanut ottaneensa alkoholia ja huumausaineita.
          ellauri102.html on line 149: Nyt Ted Chicken Nugget on sairastunut koronaan. Se ei usko koronan vakavuuten vakavista taudinoireistansa huolimatta. Ei tää voi olla vakava sairaus, kun ei tähän ole hoitoa. Mut voi helvatti kylläpä on kurja olo! Ted on omassa videossaan paizi helevetin tyhmän äijän näköinen myös kieron kusipäisen narsistin oloinen, nuoleskelee huuliaan, vääntelee Haju Pisilästä muistuttavaa kumimaista suuta ja kazo kaikkialle muualle kuin kohti. Ja puhuu paskaa, suorastaaan ripulipaskaa paljon ja hitaasti. Ted Chicken Nuggetin saisi jauhaa jauhelihaxi ja syöttää kanaparoille. Mick Jagger lorottakoon hitaasti vanhuspissaa sen vääntelevään suuhun.
          ellauri102.html on line 151: Hän oli tulossa konsertoimaan Suomeen heinäkuussa 2008, mutta konsertti peruuntui vähäisen lipunmyynnin vuoksi. Nugent kärsii nykyisin kuulo-ongelmista. Va fa'n culo "Ted"! Ted paskaröörin kuvernöörixi!
          ellauri102.html on line 183: Jeesus ei muiden brändejä kumartanut, ei toukkia koteloita eikä imagoja, mutta sitten tulivatkin paavit, kardinaalit, patriarkat, metropoliitat, arkkipiispat, piispat, papit, evankelistat, julistustyöntekijät, lähetystyöntekijät, vähemmistöveljet, varattomat veljet, telttarahasto, saarnaajat, kaatajat, kastajat, johtomiehet, huoltomiehet, nenäkkäät Alkon myyjät jne. - jotka edelleen kurmoottavat.
          ellauri102.html on line 223: Neuvostoliitossa oli vähän tavaraa vähän vaihtoehtoja.

          ellauri102.html on line 224: Bränditaloudessa on saatanasti tavaraa vähän vaihtoehtoja.

          ellauri102.html on line 226: Voiko olla vähän tavaraa paljon vaihtoehtoja? Oisko se kuin takas viidakossa?

          ellauri102.html on line 238: Vähän sellasta izesensuuria niin kuin rähmälläänolon ajan Suomessa. Sitähän mäkin harrastan vaikkei tarvizisi, ei kukaan muutenkaan lue mun penseitä. Eikä tarviikkaan, painu vittuun vaan.
          ellauri102.html on line 243: Naimi haukkuu tyyppiamerikkalaisesti kiinalaisia ja lyttää piirrettyä Mulania, joka sentään on Disneypaskoista vähiten ärsyttäviä. Se vekuttaa siitä kuin Gene Siskel:
          ellauri102.html on line 244: Gene Siskel of the Chicago Tribune described the film as "a big disappointment when compared with the studio's other recent films about a female hero searching for independence." He was further critical of Mulan's characterization in comparison to Ariel and Belle, jotka molemmat on aivan lällyjä. Mä en ole nähnyt Titanicia (enkä todellakaan aio nähdäkään) mutta näkemättäkin oon vakuuttunut eze on yhtä syvältä kuin se paattikin.
          ellauri102.html on line 268: Isänmaallisuus ja kansallisuustunne on valjastettu vapaakauppavyöhykkeellä riiston välineexi. Niin kuin kaikkialla aina, sillä sitähän se on. Tikun nenässä vaan pihalle. Tehtaiden siirtäminen köyhiin maihin on pelkkää törkeää kusetusta. Rikkaammissa maissa työläisiä painostetaan palkanalennuxeen, etujen menetyxeen ja muuhun paikallisen sopimiseen muuttouhkailulla. Ja ennen pitkää hommat kuitenkin siirtyy pitkin maita ja mantereita ja vaihtaa paikkaa aina halvimmalla tarjooville huutolaisille. Eikä ne uudet paikat ole mitään tehtaita ne on tarpeettoman paskan kokoonpanohalleja joissa köyhiä lisääntymiskyvyttömiä naisia kusetetaan muovikasseihin. Kaikista järkyttävintä on että tää kaikki etenee vaan vastustamattomalla voimalla. Tää on täysin determinististä, painavampi paska valuu aina pohjalle ja kökkäreitä nousee pinnalle.
          ellauri102.html on line 318: Jeffrey Sachs ja Paul Krugman hinkuu vaan lisää hiostamoja. Niiden mielestä just niissä hikiset vinkuintiaanit ja rullaturvat neekerit pääsee eroon uuvuttavasta maanviljelystä elintasohissin nappuloita painamaan. Taitaa äijät olla Israelin poikia. Niille on kolmas maailma täynnä käyttämättömiä filistealaisia. Joo oikeassa olin, Ruozin Akatemian palkizemia kusipäitä kuten Bob Zimmermann. Vetäkää vaan työlaisnaisten kusikassit päähänne ja tukehtukaa sinne, miljardöörien kumihanskat, liikemiesvainukoirat. Ruozi on erilainen kuin muut pohjoismaat, sanoo Mengele, se on pikku-Amerikka. Sixi siellä kuolee niin helvetisti matuköyhimyxiä. Loppuunkäytettyä apinamateriaalia.
          ellauri102.html on line 340: Muttei toivoa. 200M kärpästä ei voi olla väärässä. Tästmie piän tää on hyvä brändi. Lisäähän tätä on saatava. Saatana.
          ellauri102.html on line 351: Tän toteemiajattelun aivan huippu oli, kun sisäministeri Ohisalosta tehtiin kantelu, kun sille oli poliisi pimeällä tiellä turvallisuuden vuoxi antanut huomioliivin jossa luki POLIISI ja selässä oli vielä miekkataxin miekan kuva. "Ei kai sisäministerillä (joka on siis huom kaikkien poliisien emäpoliisi) ole oikeutta käyttää POLIISIn liiviä?" Voi helvetti, jo oli säälittävä yritys. Noi setämiehet koittaa KAIKKENSA etne sais ärrsyttävät naisministerit pälkähään. Mut tää oli kyllä todellinen pohjanoteeraus. Noi äijät ei ole ainoastaan tyhmänilkeitä, ne on vitun ILKEITÄ ja lisäxi vielä aivan helevetin TYHMIÄ. Niiltä pitäisi sahata poikki toi symboolifunktio. Leikata koko naurava nakki halki miekkataximiekalla.
          ellauri102.html on line 368: Johtamisguru Tom Petersin tuorein idea (siis ysärillä) oli, että "Brändi olet sinä." Henkilön on brändinirvanaan päästäkseen luovuttava palkkatyöntekijän univormustaan. Jos aiomme menestyä uudessa taloudessa, meidän on tehtävä itsestämme brändi. Voimme odottaa menestystä työmarkkinoilla vasta sitten, kun kehitymme konsulteiksi ja palveluntarjoajixi. Määritämme oman brändimme arvon ja vuokraamme itseämme valittuihin projekteihin, jotka kartuttavat "kerskailuportfoliotamme". Peters kirjoittaa: "Kutsun tätä lähestymistapaa nimellä Minä Oy. Jokainen on oman ammatillisia palveluja tarjoavan yrityksensä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja." Johtamisguru Faith Popcorn, joka nousi pinnalle vuonna 1991 julkaistun bestsellerinsä The Popcorn Report myötä, suosittelee jopa nimen muuttamista, jotta se "sopii" paremmin huolellisesti suunniteltuun ja markkinoituun brändi-imagoon. Hän on itsekin vaihtanut nimensä - hänen nimensä oli ennen Faith Plotkin.
          ellauri102.html on line 372: Ei vittu narsismista on tullut hyve! Se ei ole luonnevika enää vaan sen puute on! 😃 Naimi myöntää reilusti että se ize on bestsellerejä suoltavana friilänsärinä justiinsa tollainen kermapursopylly, varmaan narsistikin jos sen pintaa vähän raaputtaisi. Mutta jokaista menestyvää "Minä Oy"tä kohden on miljoonittain säälittäviä "Tmi Mä" putiikkeja jotka käy siivoomassa näille kusipäille, leikkaa niiden kynsiä tai pesee niiden autoja jonkun vuokrafirman orjana.
          ellauri102.html on line 380:
          Microsoftin pääjohtaja saa kermapiirakasta päähän. Naiminko kermapiirakasta? 😃 Ei se oli jonkun muun.

          ellauri102.html on line 397: Tosi jännä nähdä johtaako tää kaikki vuosisadan takaisten tapahtumien kertauxeen. Moni asia on kuitenkin eri lailla kuin silloin, nykyiset porukat on paljon epäluuloisempia ja eriseuraisempia, ja apinoilla on nyt pahempaakin pelättävää kuin inflaatio.
          ellauri102.html on line 406: Klein on kotoisin juutalaisesta perheestä (kuinkas muuten). Sekä Kleinin että hänen aviomiehensä Avi Lewisin perhe on kansalaistoimijataustaisia. Kleinin isoisä, senaattori Calvin Klein, erotettiin Disney-yhtiön palveluksesta vuoden 1942 kalsarilakon jälkeen hänen toimittuaan siinä hyperaktiivisesti. Kleinin lääkäri-isä "Pullo" Klein oli vietnamilainen ja Amerikan pahin vastustaja. Hänen elokuvantekijä-äitinsä Bonnie Sherr Klein sai julkisuutta pornoelokuvallaan No Logo Story. Hänen veljensä Seth on Canadian Centre for Alternative Policemen -tutkimuskeskuksen Kolumbian toimiston siivooja. Hänen appivanhempansa ovat journalisti Michele Landslide ja poliitikko C.S. Lewis, Kanadan uusimman ja demokraattisimman puolueen johtajan David Lewisin poika. Hänen tätinsä on ollut naimisissa poplaulaja Dave Liebkindin kanssa.lähde? Klein on julkisesti paljastunut feministiksi ja on luonnehtinut muun muassa kirjaansa No Logo hiukka feministiseksi. No ei se siitä kyllä häirizevästi näy.
          ellauri102.html on line 557: 21-vuotias Carly Stasko on yhden naisen vaihtoehtoisia kuvia tuottava lenkkitossutehdas - hänen taskunsa ja selkämyksensä ovat tupaten taynna antitarroja, kopioita hänen uusimmasta vaihtoehtolehdestä ja käsin kirjoitettuja lentolehtisiä kaupunkien joutomaiden kayttöönoton (vihersissitoiminnan) hyveistä. Stasko ajaa asiaansa hyvin aktivisesti. Kun hän ei opiskele semiotiikkaa Toronton yliopistossa, kylvä auringonkukan siemeniä hylätyille tonteille tai tee omaa mediaansa, hän pitää kursseja paikallisissa vaihtoehtokouluissa ja opettaa 14-vuotiaita tekemään antimainontaa. Stasko kiinnostui markkinoinnista huomatessaan, miten paljon nykyiset, lähinnä median ja mainonnan välittämät naiskauneuden määritelmät voimaannuttivat hänen ja hänen ikätovereidensa epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteita. Mun ikäluokkani
          ellauri105.html on line 37: Seija ihmettelee mixi näissä paasauxissa on niin paljon kerrassaan naurettavia juttuja. Sitä pelottaa, eikai tuo ole jo hullun naurua. They're going to take me away, hahaa, hiihii, hahaa. No Koska se on koko poinzi. Sanon kuin Elizabeth Bennetin isä: mitä varten me apinat olemme täällä murheen laaxossa ellemme nauramassa toisille ja joskus (tosin harvemmin) jopa vähän izelle. Naura sinäkin.
          ellauri105.html on line 76: Pokkansa hallitsi, jos sieti käden mitan päästä katsoa hoizua silmiin. Silloin "mies" kykeni puhumaankin terveitä, mitä hoizut puhuivat: säästä, pilkkionginnasta ja muusta urheilusta. Saa istua illan hoitajan lähellä televisiota katsomassa, nauraa silloin kuin hoitajakin ja leikkiä ettei kumpikaan muka huomaa,
          ellauri105.html on line 78: TV:ssä potilaasta vihjaillaan. Terve nauru oli lähtevän "miehen"
          ellauri105.html on line 81: Hullunakin kelpasi; syöttivät, eivätkä tappaneet. Keltaisessa siirapissa olo ei tuntunut miltään, mutta hulluudessa tuntui, jos joltakin. Astiat korjattiin. Hoitajat lähtivät juomaan kahvia ja lukemaan lehtiä. He opastivat uutta "miestä". Ovea ei saanut avata kenellekään ulospäin, ennen kuin tunsi varmasti pyrkijän. Ne saattoi
          ellauri105.html on line 156: Niin sanottu historiallis-kriittinen metodi, joka lähestyy Raamatun tekstiä ilman Jumalan pelkoa ja sen myöntämistä, että lukija on ”pyhällä maalla”, on aiheuttanut tuhoa luterilaisuudessa. Kari Syreenistäkin tuli tapauskovainen, ja kazo kuinka kävi.
          ellauri105.html on line 166: Ei kai se mikään masis ollut, vaikka angstasi kalkkiviivoilla. Minkähänlaiset vizit sitä naurattivat? Tokkopa Youtuben "Funny Joket". Ne ei nyt naurata juuri ketään, paizi nauhoitettuja valmiixinaurajia. Tekiköhän apostolit hassuja ilmeitä, matki vaikka fariseuxia? Toisaalla on jo tutkittu että raamatussa ei juuri naureta paizi joskus vahingoniloista tai voitonriemuista naurua. Kuten esim: psalmeissa:
          ellauri105.html on line 182: Niillä hetkahti pallea, joille ääni kertautui tuttuna koulun aamuhartauksista; mutta naurun sykähdys kääntyi ahdistuksen potkuksi: Suutarisen emännän ääni läjähti.
          ellauri105.html on line 190: avata suutaan häiriön mentyä, mutta Suutarisen emäntä läiskäytti kämmeniä yhteen käsivarret suorina edesså. Silmät kierähtivät luomien alla ja emäntää pelmautti puistatus kuin pyörre
          ellauri105.html on line 193: Moni siirsi kädet jo ristiin, arvasi profetian tulevan. Köörettiläisyydestä lähtien eukot olivat aina ottaneet ja profetoineet.
          ellauri105.html on line 197: Emäntä hypähti silmät sumeina eteen päin, läiskytti käsiään
          ellauri105.html on line 210: minä olen pitkämielinen että minä säästän teitä niiten vanhurskasten tähten jotka keskuutessanne ovat. Ellet sinå luovu irstautestasi ja noituutesta ja lankea minun jalakaini juureen minä lakasen sinut hävityksen luuvvalla ja teen teität siilien perinnöksi
          ellauri105.html on line 223: rintaan ja painui polviin, pyrki tulvahtamaan päähänkin. Hän
          ellauri105.html on line 232: Emantä oll jäänyt kädet ristissä istua ähjöttämään. Tummiem
          ellauri105.html on line 285: 9. Sen tähden minä hylkäsin hänet värtämiestensä käsiin, Assurin lasten käsiin, joita hän himostansa rakasti.

          ellauri105.html on line 286: Hes. 16:36 Näin sanoo Herra, Herra: Koska olet antanut riettautesi vuotaa ja olet paljastanut häpysi haureudessasi kaikille rakastajillesi ja kaikille kauhistaville kivijumalillesi, sekä lastesi veren tähden, jonka olet niille antanut,

          ellauri105.html on line 292: 2. Kun. 16:7 Mutta Aahas lähetti sanansaattajat Assurin kuninkaan Tiglat-Pileserin luo ja käski sanoa hänelle: Minä olen sinun palvelijasi ja sinun poikasi. Tule ja pelasta minut Aramin kuninkaan ja Israelin kuninkaan käsistä; he ovat hyökänneet minun kimppuuni.

          ellauri105.html on line 297: 15. vyö vyötettynä kupeille, päässä muhkea päähine, sankarien näköisiä kaikki, Baabelin poikain muotoisia, joiden synnyinmaa on Kaldea,

          ellauri105.html on line 298: 16. niin hän silmän näkemältä sai himon heihin ja lähetti lähettiläitä heidän luoksensa Kaldeaan.

          ellauri105.html on line 305: Jer. 5:8 He ovat hyvinruokittuja, äleitä oriita; he hirnuvat kukin lähimmäisensä vaimoa.

          ellauri105.html on line 307: Hes. 17:15 Mutta hän kapinoi häntä vastaan ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin, että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä. Menestyyköhän se, pelastuukohan se, joka tällaista tekee? Pelastuuko se, joka liiton rikkoo?

          ellauri105.html on line 308: 22. Sen tähden, Oholipa, näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon sinun värtämiehes, joihinkas suuttunut olet, kehoittaa sinua vastaan, ja tahdon heitä tuoda joka taholta sinua vastaan:

          ellauri105.html on line 309: Hes 16:37. Sen tähden, katso, minä tahdon koota kaikki sinun värtämiehes, joiden kanssa sinä olet hekumassa elänyt, ynnä kaikkein niiden kanssa, joita ystävinäs pidät, ja joita vihaat; ja minä tahdon ne koota sinua vastaan joka taholta, ja julistaa sinun häpiäs, että heidän kaikki sinun häpiäs näkemän pitää.

          ellauri105.html on line 312: 25. Minä annan minun kiivauteni tulla sinun päälles, että he armottomasti sinun kanssas toimittavat; heidän pitää sinun nenäs ja korvas leikkaaman, ja mitä jää, pitää miekalla lankeeman. Heidän pitää sinun poikas ja tyttäres ottaman pois, ja tähteet pitää poltettaman tulella.

          ellauri105.html on line 317: 30. Näin sinulle tehdään sentähden, että uskottomana juoksit pakanain perässä, että saastutit itsesi heidän kivijumalillansa.

          ellauri105.html on line 321: Jer 25:15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä sinun lähetän.

          ellauri105.html on line 325: 35. Sen tähden näin sanoo Herra, Herra: ettäs minun unhottanut ja minun selkäs taa heittänyt olet*, niin kanna nyt sinun haureuttas ja huoruuttas.

          ellauri105.html on line 337: 40. Vieläpä he lähettivät sanan miehille, jotka tulivat kaukaa: katso, ne tulivat siinä samassa, kun sana oli lähetetty, nuo, joita varten sinä peseydyit ja maalasit silmäluomesi ja panit päällesi korut.

          ellauri105.html on line 340: 42. Siellä oli suruttoman kansan ääni; ja paitsi niitä miehiä yhteisestä kansasta, tuotiin myös sinne Sabealaisia korvesta, jotka antoivat renkaita heidän käsiinsä ja kauniita seppeleitä heidän päähänsä.

          ellauri105.html on line 344: 45. Sen tähden hurskaat miehet rankaisevat heitä, niin kuin avionsa rikkojat ja veren vuodattajat rangaistaman pitää; sillä he ovat huorat, ja heidän kätensä on verta täynnä.

          ellauri105.html on line 346: 3. Moos. 20:10 Jos joku tekee aviorikoksen toisen miehen vaimon kanssa, jos hän tekee aviorikoksen lähimmäisensä vaimon kanssa, niin heidät, sekä avionrikkojamies että -nainen, rangaistakoon kuolemalla.

          ellauri105.html on line 393: Nämä ajatukset ovat liberaaleja, jopa panteismia lähenteleviä. Tällainen mystifioitu, humanisoitu ja sekularisoitu kristillisyys tuntuu olevan nykyäänkin suosittua monilla tahoilla. Onko se sopusoinnussa Raamatun sanoman kanssa? Itse näen teologisen kuilun ylittämättömän syvänä johtuen ratkaisevasta erosta jumalakuvassa. Raamattu ei puhu ihmisiin kätketystä persoonattomasta valosta (jonka juuret lienevätkin antiikin gnostilaisuudessa), vaan rakastavasta Isästä (ja syntiä vihaavasta Tuomarista), joka on valmistanut lampaille iankaikkisen pelastuksen (ja vuohille iänikuisen hiilipedin).
          ellauri105.html on line 415: nyt niin paljon että sillä on varaa vähän himmailla.

          ellauri105.html on line 421: Toisessa vielä kummempaa: Cacahuetes (maapähkinöitä).

          ellauri105.html on line 467: Historiaentusiastit kisaavat siitä mikä on julmin koskaan sota-ase. Oliko se ryssien räjähtävä lelu? Oliko se jenkkien räjähtävä humanitaarinen ruoka-annos?
          ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
          ellauri105.html on line 490: Tšekkoslovakian Pyhän Jovin luostarikoulun jälkeen hän palasi Laatokan Valamoon, missä hänet vihittiin ensin munkiksi juuri ennen sodan alkamista vuonna 1938. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin Petsamoon, mistä hän sotavuosien aikana siirtyi sitten Ruotsiin ortodoksisen seurakunnan palvelukseen ja jossain vaiheessa, jatkosodan aikana myös Itä-Karjalaan. Itä-Karjalaa seurasi jossain vaiheessa Konevitsan luostari 40-luvun loppupuoliskolla. Luostari oli tuolloin siirtynyt Keiteleen Hiekkaan, missä Mefodi teki ahkerasti käännöstöitä. Keitelettä seurasi jälleen Valamo-jakso, nyt tosin Heinäveden Papinniemessä, minne luostari oli siirtynyt sotaa pakoon evakkoon. Tämä jakso kestikin sitten parikymmentä vuotta ja piti sisällään lähinnä luostarin sihteerinä toimimista ja luostarin kirjeenvaihdosta ja käännöstöistä huolehtimisen. Suurin osa tuolloisista munkeista ei osannut suomea, koska he olivat venäläisiä ja siirtyneet luostarin mukana evakkoon.
          ellauri105.html on line 492: Tuolle ajalle sisältyy myös varsin erikoinen ja omalla tavalla merkittävä ajanjakso niin koko Suomen ortodoksisen kirkon historiassa kuin varmasti myös Mefodin elämässä. Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen "jääkausi", Suomen kirkon "melkein hajoaminen" kalenterikysymyksen edessä, munkkien karkottamiset ja pois muuttamiset ja monet muut tämän kaltaiset asiat. Kuusikymmentäluvulla ortodoksinen kirkko käytti jälleen Mefodin kielellistä lahjakkuutta hyväkseen ja hän toimi jonkin aikaa Kirkkojen Maailman Neuvoston (KMN) ekumeenisen komission jäsenenä Saksassa, jonne hän siirtyi pian pappismunkiksi vihkimisen jälkeen, mikä tapahtui vuonna 1968. Siirtyminen ulkomaille venäläisen ortodoksisen emigranttikirkon palvelukseen lienee ollut jonkinlainen turhautumisen ilmaus. Hän oli ennen sitä hävinnyt niukasti Heinäveden Valamon imugeenin eli luostarin johtajan vaalin ilmeisesti vain yhdellä äänellä. Kun samaan aikaan keskusteltiin koko Heinäveden luostarin lopettamisesta, koska vanhat munkit kuoluivat ja uusia ei saatu, hän pohti omia henkilökohtaisia ratkaisujaan. Myös hänen tehtäviensä suunnittelu - siis lähinnä hänen esimiestensä tekemät suunnitelmat - eivät oikein miellyttäneet ja siksi mahdollisesti hän päätti siirtyä ulkomaille.
          ellauri105.html on line 494: "Tuli vähän tonttuiltua" tunnusti Mefodi äidille. "Pantiin kuivatelakalle". Niinpä Mefodista tuli 60-luvun lopulla Karpaateilla sijainneen Pyhän Jobin luostarin perinteen jatkajan, Yhdysvaltoihin siirtyneen Pyhän Kolminaisuuden nimeä kantaneen luostarin alaisuudessa toimivan alkuperäisen luostarin nimisen, Pyhän Jobin luostarin pappi ja rippi-isä. Pappismunkki Mefodi (Matti Lehmonen) (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
          ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
          ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
          ellauri105.html on line 509: Unknown 2. kesäkuuta 2019 klo 22.04 Mielenkiintoinen tarina isä Mefodista! Tuli mieleen, että joskus 1980-luvulla toimiessani pappisseminaarin opettajana olin oman työn ohessa Rautalammin vt.kirkkoherrana ja tapasin myös Isä Mefodin ensimmäisen ja - viimeisen -kerran. Muistoksi tuosta tapaamisesta hän lähetti slaavinkielisen sluzebnikin, joka on vieläkin minulla käysössä. Iankaikkinenm muisto hänelle! Vastaa
          ellauri105.html on line 530: Åbo Akademin rahoittama ruozinkielinen sos.dem professori Kimmo Grönholm puolustaa Hoblassa rapautuvaa keskiluokkaa ja sen hiekkalinnaa, edustuxellista demokratiaa. Missä sos.dem nilkit ja kesk.kok. nilkit vuorotellen tarttuu vallankahvasta ja kääntää hyvinvointilaivaa pari piirua omaan rantaan päin. No onhan se siitä hyvä että kusipäitä vaihdetaan edes neljän vuoden välein vähän tuulettumaan hangelle. Kusitolppia ne on siltikin, se haju ei niistä haihdu tamppaamallakaan. Kimmonen ja Immonen riitelivät 2015 siitä kumpi haisee pahemmin.
          ellauri105.html on line 534: – Mikäli perussuomalainen puolue ei reagoi tähän, se osoittaa, että perussuomalaiset hyväksyy rasistisen ajattelun.
          ellauri105.html on line 543: Jee sittenhän Kimmosta tulee ruozinsuomalainen mamu! Niitähän kansallismielisessä maassa saa tappaa koronaan ja muutenkin vainota. Nej men ojoj! Det tjänar Kimmo inte längre att flytta till Sverige! Enligt HBL fre 9.5.2021 är "oborstade nationalister plötsligt rumsrena" i Sverige med! Invandringskritiska nationalkonservativa partier har i de nordiska länderna vuxit och blivit så stora att de blir svårare att negligera. Ny är det hög tid för Kimmo att komma ut till undsättning för de hotade sandslottena.
          ellauri106.html on line 108: Nähtävästi Phillu oikein pyrkimällä pyrki sotapoliisixi mutta pylly venähti. Missä muka näkyy Midway ikkunasta? Sehän oli avomerellä? Roland Emmerichin Midway on nimittäin häpeilemätön paluu aikakauteen, jolloin sota oli jonkinlainen ihmiskunnan ulkopuolinen kiirastuli, jonka läpi soturien oli kuljettava täyttääkseen tarkoituksensa miehinä - tai heittäydyttävä liekkeihin tien tasoittamiseksi jäljessä tuleville. Tiedostavaa sodanvastaisuutta tai sen taistelujen kauheuden realismia on turha hakea. Midway on täynnä sotaelokuvaklisheitä. Eipäskun Midway Park on Chicagon keskuspuisto. Phillu on täynnä amerikkalaisia klisheitä. Ukrainan mamusta tuli vastenmielisen jenkki-isänmaallinen egoistiläjä.
          ellauri106.html on line 118: Brownen työt osoittivat suurta uteliaisuutta luontoon ja saivat vaikutteita tieteellisestä vallankumouksesta. Hänen töitään läpäisee toistuva viittaus klassisiin ja raamatullisiin lähteisiin sekä hänen omintakeiseen persoonaansa. Hänen kirjallinen tyylinsä vaihtelee lajin mukaan tuottaen rikasta, epätavallista proosaa, joka vaihtelee karuista muistilehtiöhavainnoista korkeimpaan barokin lennokkuuteen.
          ellauri106.html on line 134: Phillu rakastui äitiinsä jo kouluiässä, se näytti siitä Mrs. Chiang kai-shekiltä, tarkoitaen siis Soong Mei-lingiä (alla). Sen omat vaimot oli kaikki Mrs. Philip Rotheja, paizi milloin unohtivat kävelypuvun ja lähtivät ilman lupaa sooloilemaan. Siinä vaiheessa Phillu karisti ne äkäseen. 1947 pikku turbojalka oli mustasukkainen Sandy-veljelle intissä, kun äiti itkeskeli sitä eikä turboa kun Frank Sinatra veisasi Mamselleä (alla). Sandy/Sherman oli muusikko ja klovni joka matki mainiosti Luther "Bojangles" Robinsonia, tapdancing ihmettä joka pääsi esiintymään eka kerran soolona, ilman valkoista esiliinaa Shirley Templen leffasssa. Muut mustat sanoi sitä setä Tomixi. Se kuoli pennittömänä ja sen hautajaiset maxoi Ed Sullivan. (Kekähän sekin oli, täytyy joskus kazoa.) Oli Lvovin juutalaiset meinootten aika hyvin integroituneet jenkkimeininkiin. Bojangles tarkoittaa riitapukari. Oikea Sandy oli piirtäjä ja mainosmies.
          ellauri106.html on line 186: Aika lyhkönen nekrologi, kai kun vainajista pitää puhua vain hyvää. Tosta rantista ei sivullinen saa mitään tolkkua. Alempana on jotain selityxiä näytelmän henkilöistä. Ralph Waldo Emerson ei toki ollut juutalainen (vaikka koukkunokka), mutta Waldo ihaili rikkaita juutalaisia Roope Ankkoja kuten pyylevähkö Laurent Rotschild jotka diskonttaa vexeleitä yrittäjille kaikkialla länsimaissa.
          ellauri106.html on line 190: Phillussa oli ylimielisyyden henkeä joka ei lähtenyt edes Dale Carnegien kirjalla. Phillu tosiaan teki kandin kuten Nathan farmiliigassa, tosin Bucknellissa, ent Lewisburgin opistossa Pennissä, ei Vermontissa. Äiskänkieltä ja kirjallisuutta sekin luki ja oli niin olevinaan nero. Tässä vaiheessa Phillu sai tartunnan Thomas Wolfesta. Tokko sukua lihavalle yxityisezivälle Nero Wolfelle. Phillussa oli kyllä sen apumiestä Archieta ulkonäön puolesta. Tom Wolfen iskä oli hautakivien toimitusmies.
          ellauri106.html on line 209: Phillu tykkäsi sotapoliisikoulussa pistinharjoituxista, sai huutaa "KILL! KILL!" ja työntää kovaa pehmeään. "Sillä lailla tarrataan vinosilmää kitusista, sillä lailla kommaripaskoilta ruuvataan kulli irti!" Vähän myöhemmin sen sotahuuto olisi "FUCK! FUCK!", aseena taas kova teräskalu, kohteena vaimot ja tyttöystävät. Totta puhuen, Phillu oli poikasena hizin väpelö ja itkupilli. Itki puhelimeen Dragsvikistä Sharonille. Sharon oli Al "Zipper" Shatzkyn 17-vuotias tytär. Nathan oli kirahvi ja Sharon pantteri. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Nathan opettaa Sharonille sanan "kyrpä" käytön ja neuvoo miten sitä pitää imuttaa. Mutta välimerkkien käyttöä ei vittu Sharon opi, ei kirveelläkään. Phillu on jo graduoitunut Tom Wolfesta Henry Jamesiin ja sen yhtä vittumaiseen kirjaan The Ambassadors. Kirkkovene Sharonilla on kyllä soutukunnossa.
          ellauri106.html on line 301: Babel syntyi juutalaiseen perheeseen Odessassa, Ukrainassa aikana, jolloin juutalaiset pakenivat joukoittain Venäjältä. Hän selvisi vuoden 1905 vainoista kristittyjen naapurien avulla, mutta menetti isoisänsä. Koulu-uran ajan hän joutui taistelemaan paikasta juutalaisvähemmistölle tarkoitetussa kiintiössä. Opiskellessaan Pietarissa hän tutustui Maksim Gorkiin.
          ellauri106.html on line 319: Eisenhowerin hallinto ei vaalilupauksista huolimatta laskenutkaan veroja vaan jatkoi laajoja yhteiskunnan suurhankkeita, joista kuuluisimmat Eisenhowerin ajalta olivat Interstate Highway System -nimisen freeway-moottoriteiden verkoston rakentaminen, joka loi yhdysvaltalaiset lähiöt suurkaupunkeihin seuraavina vuosina, ja ydinohjusten rakentaminen.
          ellauri106.html on line 322: Eisenhower lähetti 1958 Vietnamiin ensimmäiset yhdysvaltalaiset sotilaat neuvonantajan nimikkeellä. Hänen hallintonsa oli jatkanut Trumanin politiikkaa, jossa Ranskan sotatoimia tuettiin Vietnamissa toimittamalla Ranskan tarvitsemia aseita. Eisenhower loi myös uuden ulkopoliittisen opin, dominoteorian (katso myös Eisenhowerin oppi). Teorian tarkoituksena oli estää Kaakkois-Aasian maiden kaatumista kommunismiin. Teorian mukaan tämä piti tehdä viimeistään Vietnamissa.
          ellauri106.html on line 428: Noniin justiinsa, siitähän uskonnossa on koko ajan kysymys, lisääntykää ja täyttäkää aivan tukkoon maa. Tosta Franklista ja sen mädistä ideoista on jo paasattu. Se oli se uunista karannut kermaperse logoterapeutti. Joku kompromissihakuisempi Lilian Naidaan Pennistä (varmasti jutku) ehdotti 2016 että
          ellauri106.html on line 442: Mutta, väittää Lilith, Phillu nyökkyy Aatamin ja Jopin tarinoiden äärellä kuin Tvi Ari koleelissa lukemassa ääneen porukoiden kanssa talmudia ja midrashia ja halakhaa, koittaen löytää niistä elämälle merkitystä. Hizi eikö siinä ole merkitystä tarpeexi että saa ulahdella kaverien kanssa kuorossa miesten talossa ja että hiusverkkoämmät ähertää sillä aikaa kotona gefillte fischiä, ja sinne voi sitten mennä koleelista valmiin pöydän ääreen ärisemään lapsille.
          ellauri106.html on line 446: Johtuuko arjalaisen epäonni epäonnistuneesta insestistä kun se yritti työntyä 11v tyttäreensä matkalla kotiin biitsiltä: kiss [her] the way [he] k-k-kiss[es] umumumother”, kuin Miltonin Saatana. Paizi Saatanalla kyllä meni kamat pussiin, se ja Synti-tytär saivat pikku Kuoleman ja nipun koiria. Syitä ja syntejä löytyy riittämiin kun vähän pöyhäsee. Tai hei, size oli se synti että jutku meni naimisiin shixan kansa vastoin isän tahtoa (niinhän pääsi Philillekkin käymään, ja siitä juuri lähti Philin pyörä lapasesta)?
          ellauri106.html on line 481: Johnny Appleseed (suom. "Omenansiemen-Johnny", oikealta nimeltään John Chapman, 26. syyskuuta 1774 Leominster, Massachusetts – maaliskuussa 1845 Fort Wayne, Indiana) oli yhdysvaltalainen omenatarhuri. Hän viljeli 1800-luvun alkupuolella valtavia määriä omenapuita Pennsylvaniaan, Ohioon ja Indianaan perustamillaan taimitarhoilla uudisraivaajien ostettavaksi. Johnny Appleseedin elämästä on tullut osa Yhdysvaltain kansanperinnettä ja häntä muistetaan yhä niin tekojensa kuin luonnonläheisen elämäntapansakin vuoksi.
          ellauri106.html on line 482: John Chapman syntyi Massachusettsissa vuonna 1774. Hänellä oli yksi sisarpuoli. Vuonna 1798 hän istutti ensimmäisen omenataimitarhansa Alleghenyjoelle Pennsylvaniaan ja alkoi kasvattaa siellä omenansiemeniä. Hän ryhtyi perustamaan keväisin taimitarhoja uudisraivaajien reiteille niin että kun he saapuivat, hän saattoi myydä heille 2–3-vuotiaita taimia viidellä tai kuudella centillä kappale. Hän palkkasi avustajia hoitamaan tarhojaan lähdettyään itse etsimään uusia tarhapaikkoja uudisraivaajien edelle. Syksyisin hän palasi Alleghenyjoelle. Omenansiementen lisäksi hän kasvatti myös lääkekasveja.
          ellauri106.html on line 510: Mitenkä niin "tuli"? Semmonenhan se on ollut alusta lähtien.
          ellauri106.html on line 546: Battle for advantage, struggle for survival. Helskutinmoinen konservendose, taantumuxen äänitorvi! Just tollaset jutkut lähti lipettiin Ukrainasta myymään lumppujaan sinne missä kauppa käy kuin siimaa. Jenkkikriitikko lepyttelee antikommunisteja ennenkuin ampuu täyslaidallisen #metoo-tykillä:
          ellauri106.html on line 563: Gugulethy Moyo ja Phillun eka vaimo Margaret eli Lydia Ketterer oli rohkeita. Mutta on niitä rohkeita naisia lähempänäkin.
          ellauri106.html on line 567: Brigitte yxin Greyhoundilla USA:ssa Wokulta bussin ikkunasta bussin tehdessä jo lähtöä.
          ellauri106.html on line 578: Margaretia se muka bylsii vasten tahtoaan. Phillu uhrautuu sen pukilla ja nuollessaan sen pillua. Margaret itkee lohduttomasti kun se muka on niin ruma. (Kazo kuvaa hemmetti.) Höpsistä sanoo Phillu ja ajattelee ihan samaa. Margaret muka tekee izarin sen takia. Sähköteloitus olis ollut paikallaan.
          ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
          ellauri106.html on line 588: Sulttaanirusinat on pissanvärisiä. Faffa tarjosi Maurinkadulla jouluna parapähkinöitä taateleita viikunoita ja isoja mustia rusinoita joissa oli kiviä. Kivet oli ikäviä mutta rusinat hyviä. Kuivatuista viikunoista pidän vieläkin kuin hullu puurosta. Taatelit on vähän ällön tahmaisia. Rusinannäköinen Maggi puuhaili jotain taka-alalla. Se ei puhunut paljon, ainakaan suomea.
          ellauri106.html on line 673: Lasse Pöysti ja Suomisen perhe jenkixi. Nää nuorukaiset oli Phillun mielestä vähemmän jaloja kuin Doston Riivaajat tai Karamazovit joissa oli jäyhempiä goy-perheriitoja.
          ellauri106.html on line 695: pähkähulluus.
          ellauri106.html on line 699: Tri Spielvogel piti P. Tarnopolia yhtenä kansakunnan taide-elämän suurimmista nuorista narsisteista. Dodi! Rypäleitä persiissä. Kylä lähtee tosi izesäälivän kostonhimoisen narsistisesti liikenteeseen Peeter T. vaimon lyttäyxellä. Se alkaa kyynelehtiä omaa izeään heti kallonkutistajan pakeille päästyään kuin puristettu sitruuna. Vitut se mitään olis itseänsä tappanut, oli se itselleen sevverran tärkeä. Ja kaikkein nolointa oli mykistyä yleisön edessä. Tää koukkunokka äijä aivan pursuaa ällösanoja. Sen vaimo raapi sen käsiä kun se käytti blondeja opiskelijapupuja.
          ellauri106.html on line 701: Peeter uhkaa murhata mustasukkainen vaimonsa kun se nolaa sen opiskelijatyttöjen edessä. Paiskattuaan oven kiinni vaimon nenän edestä se jatkaa opetusta mihin jäi: Noniin. Minkä tautta homo Mann lähettää Aschenbachin Veneziaan eikä Roomaan? VITUN VÄLIÄ. Koko Phillusta on enää vitun väliä, se on känsellöinyt itsensä. Mutta on siinä hyvin hyvin paljon tuttua.
          ellauri107.html on line 31:
          Tähtäysviivat kuvaan lisännyt Kari Rydman

          ellauri107.html on line 36: Mix niin monet kauniit runoilijat ja romaanipojat on olleet paizi naisten miehiä myös katamiitteja aina Alkibiadeesta lähtien? Kai six etne on narsisteja, ne oikeasti tykkää omasta peilikuvasta ja siyä lyytä kestä tahansa joka tykkää siitä (paizi rumista). Kun hiukan kehuu niin sydän heillä sykkää. Juu juu jo sydän heillä sykkää. No täytyy myöntää mä menin pitemmälle... Olikohan Fragonard tapaus pisteessä?
          ellauri107.html on line 79: Peppu-Roth ei osaa kuvata uskottavasti iloa. Ei se osaa kuvata mitään muuta kuin Peppua. Kaikki muu on vain rekvisiittaa päähenkilölle. Koko ajan se kuvittelee kaunottaria jotka pihkaantuvat siihen. Ei siis kääntäen. Tästä näkee sen narsismin syvyyden. Erittäin outoa ja epäuskottavaa että joku naislukija olisi muka liikuttunut kyyneliin noista ekoista 2 miniesseestä. Musta ne oli yxinomaan omahyväisiä ja ällöjä.
          ellauri107.html on line 129: Amerikkalainen yleisö on kirjailijoittensa mittainen. Eli alamittainen. Peppu ja sen jutkuporukat on tosi julmia ja tunteettomia sen saxalaiselle protestanttivaimolle. Tuolta varmaan tuntui laupiaasta samarialaisesta ja päähän potkituista filistealaisista Jehovan luvattua matuille niiden maat.
          ellauri107.html on line 131: Peppu seuraa jo tuiki tuttuja lainalaisuuxia: koska se on egoistinarsisti, se on myös oikeistolainen talousliberaali ja vanhetessaan muuttuu yhä konservatiivisemmaxi. Trumppia se ei sietänyt vaikka se on yhtä ilkeä ja yhtä nousukas, koska se on rikkaampi ja kuuluisampi eikä riittävästi snobi. Sehän on vaan raamatulla vinkkaava saxalainen protestanttigrynderi. Filistealaisten maat katoaa GT-sählämien sandaalien alle kuin Helsingin valtaamat Sipoon luontoalueet Velmu Viurusilmän grynderien kartalta.
          ellauri107.html on line 140: Pepun paskanjauhanta muka-uskollisuudesta shixavaimolle on läpinäkyvää valetta. Ize se on seemiläisheimonsa pahin semiitti. On olevinaan sankaria paxujalkaiselle ämmälle joka ei merkitse sille vähääkään. Tääkö pitäis uskoa? Uskokoon ken jaxaa. Ja samalla kuxii jotain "herttaista ja huomaavaista ja sievää opiskelijatyttöä" Karen Oakesia siinä sivussa. Ei tää nyt yhtään komputoi. Ainoa yhteinen nimittäjä sen toimille on ihan silmitön loukattu narsismi ja naisviha. Hei mutta olikohan Peppu Uranuxen poikia? Seuraava mietelmä esiintyi filmin American pastoral loppuvizinä:
          ellauri107.html on line 160: Saatto arvatakin että polakkimamun narsistiangstaus soitti Phillun kullin päässä lujaa kelloa. Niissä on tosi paljon samaa. Enemmistö Phillun mielikirjailijoista näyttää olleen kaappi- tai ilmihomoja tai vähintään kaxikotisia.
          ellauri107.html on line 283: Minkähänlainen äiti sillä oli? hemmotteleva ja tuomizeva samalla, lyön vaikka vetoa. Ihanko oikeasti isähermanni oli pannut sitä pyllyyn pienenä?
          ellauri107.html on line 289: Ilmeisesti Phillu halus olla joku narsistinen herra vapahtaja, sixi se haki ongelmaisia naisia. Kohta se oli niiden pahin ongelma. "Maureen" oli rähisevä, "Susan" kyynelehtivä. Susanin calpurniamainen äiskä arvioi että jutkurunoilija oli hysteerinen. Oikeassa oli. Hysteerinen eikä vähän vaan läpeensä mulkero. Siltä puuttuu vilpittömyyttä mutta sensijaan vilpillisyyttä sillä on pyykkikorikaupalla. Ei luottoa eikä uskoa mutta kosoltikin huonoa uskoa, malfoy. Kukas muu se oli josta tuli sanottua ihan samaa? Ainaskin toi Joe Burgo, narsistiexpertti joka nautti ize kuvailemastaan taudista.
          ellauri107.html on line 298: Peppu kohotteli 60-luvulla jutkukulmakarvoja kuin torakka ampiaisten keittiössä ja loisi varakkaiden olohuoneessa. Ryyppi Susanin vuosikertaviinejä ja ikävystyi sen seurassa. Susan oli ihan liian vaatimaton ja totteli liian kesysti. Peppu oli tottunut juutalaisten rähisevään meininkiin. Se ois tarvinnut jonkun joka panee sen oikeasti kuriin. Siitä se ois tykännyt. Ei sillä muuten edes eteen ottanut. Joku sen tumpelointiin tympääntynyt tyttö kysyi onko totta että se yritti katkaista hinttikierteen? Kalikka kalahti ja Peppu älähti, koitti riisua tytön sukkahousuja. Ei siitä mitään tullut, ja tyttö jätti ovenrakoon viestin seuraaville tulijoille: ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Hui kauhistus: Puo harkizi jopa Suomeen muuttoa. Onnexi ei vakavissaan, meillähän on jo vahva ääni oikealta Ben Zyskoviz.
          ellauri107.html on line 303: Peppu alkaa ikävystyneenä haastaa riitaa Susanin kanssa, sen on päästävä rähisemään jollekulle.
          ellauri107.html on line 310: Rapunzel on vuonankaali. Peltokaali on broccoli. Kääntäjä on tunaroinut. Kirjan puolivälissä Peppu käy täysrintamahyökkäyxeen naissukupuolta vastaan. Maureen ja Susan ja Peppu ei ehkä ole tyypillisiä, mutta saaneet tartunnan erityispahanlaatuisista muunnoxista virusta, joka vaivaa lähes kaikkia, ainakin 1900-luvun lopun jenkeissä. Ja se on kaiken mittaaminen rahassa. Kaikista karmeinta Pepun mielestä koko jutussa on se että se joutuu maxamaan elatusapuja. Puo on pahempi kuin Roope Ankka, se itkee kuin vesiputous menetetyn taalan perässä, se on pahempi kuin Kroisos Pennonen, se on Kulta-Into Pii. Se väittää ettei sen jumala ollut mammona, mutta kyllä se vaan oli, se vaan valitettavasti oli jumalansa veli Kain, jonka uhrisavu matoi pitkin mantuja. Riittävästi ei koskaan tullut manta.
          ellauri107.html on line 338: “Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön. Vanhuuden pitää roihuta ja riehua kun päivä päättyy. Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa.”
          ellauri107.html on line 340: Näin kirjoittaa walesilainen runoilija Dylan Thomas (1914-1953) runossaan Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (suomennos Marja-Leena Mikkola). No sehän ei elänytkään kovin vanhaxi. Runosta tulee mieleen Rothin don quijotemainen kamppailu kaiken katoavaisuutta vastaan. Mixi olemme ylipäänsä täällä? Hölmö kysymys. Johan sen ateisti kertoi nigerialaishölmölle: koska vanhempani harrastivat sexiä. Merry kuittasi: mixi muut apinat ovat täällä? Mixi kengurut ovat täällä? Mitä on elämä? Välitunti kahden unettavan oppitunnin välissä.
          ellauri107.html on line 344: Rothin kantavia teemoja on EAT! FUCK! KILL! Viimeximainittu pakottaa hyväksymän ihmiselämän rajallisuuden. Mitä jää jäljelle? Halu jättää jälki (tai edes tahra) omasta ainutkertaisesta elämästään kanssaihmisten keskelle. No Philip kyllä jätti paljn tahroja, mm. äitykän jääkaapin oveen. Mistä lähtien uhmakkuus on jaloa? Philip Roth on kuollut, allekirjoitus Jehova.
          ellauri107.html on line 353: Kun Coleman lakkaa puhumasta reviiristä se alkaa puheen nartuista. Vitun apinat. Juutalaiset raivaavat tiensä hämmästyttävästi ghetosta huipulle. Tässä on vähän tällästä homosteluakin mukana. Molemmat äijät, Coleman ja Nathan on Philip Roth erivärisissä vaippahousuissa.
          ellauri107.html on line 355: Setämiehet (Pili ja sen narsistinen peilikuva) pitää neuvoa naimisesta. Se lähentää niitä miesystävinä. Faunia (paljonpuhuva nimi: Pan perseeseen) on pudonnut sosiaalitikkailta ja on siis kokenut demokratisoitumisen. Siitä Pili on sille vahingoniloinen. Miesten izemurhat vähenivät kun Viagra halpeni. Faunia 14v toisin kuin Nabokovin Lolita ei muka antanut kähmivälle isäpuolelle.
          ellauri107.html on line 366: Hawthornen tapaisia ihmisiä, viisaita vainajia. Hiljaisuus korkoa korolle kasvavana omaisuutena. Siinä mies joka osasi panna töpinäxi. 3 gallonaa luomumaitoa. Tietämätön hengen syvyyxistä. Kuoleman ahistuxen aikaansaama sexuaalinen kaipaus. Jyrkät jenkkiposkipäät ja leuka ja pitkä ehdottoman naisellinen kaula. Siitä näki kuinka leikkisä hiän osasi olla. Vaikka lukutaidoton ja totaalisen erilainen kuin hiäntä Viagran voimalla bylsivä sivistynyt proffa jonka isoon päähän mahtui kahden kuolleen kielen sanakirjat.
          ellauri107.html on line 377: Coleman tajusi haluuvansa Faunian persettä niin kovasti ettei muu merkinnyt mitään, ei omat lapsetkaan. Tää on karhun elämää saa mettä ammentaa, tai sen loppua (italics in the original). Sietämättömintä oli se että hänen päivänsä olisivat kohta luetut. Hän potkaisisi kohta tyhjää. (Ei vittu vielä 13v siihen menisi, tai oikeammin 20v. Liian pian angstasi.) Paras lakata nipottamasta ja ottaa johtotähdexi pelkkä musta tähti. Toi on muuten hyvä havainto, Philip Roth on nipo.
          ellauri107.html on line 461: Ei muuta kun lisää Babbittia tähän perään. Tää on ihan ajankohtasta, mikään ei ole muuttunut jootan vertaa sadassa vuodessa.
          ellauri107.html on line 532: Phil ei lähde litomaan kun se pihinä miehenä ei kärsi luovuttaa second händ huonekaluja ilmatteexi exälle. Snål spar fan tar. Sitä se ei etenkään kestä kun paita uhkaa ruveta kirjoittamaan bestsellereitä ilkeästä miehestä. Tähän kaupunkiin ei mahdu kuin yxi huippukirjailija!
          ellauri107.html on line 566: sinä olet vielä kokematon lapsi. Poika, hän on sompaillut jo vähän liian kauan minun makuuni. Aitisi on oikeassa hänessä on jotakin vikaa.»
          ellauri107.html on line 569: lähteneet junalle. Oletin heidän muodostaneen mielipiteensă Maureenista Morrisin ja Lenoren puheiden perusteella. Olin väärässä. Morris ei ollut edes maininnut Maureenia heille. He olivat päässeet hänestä perille omin päin tavattuaan hänet vain kymmenen minuutin ajan. Talk about serendipity!
          ellauri107.html on line 571: Minähän kerroin. Hän on näyttelijä. Missä? Hän etsii työtä. Poika, kuuntele minua: Sinä olet yliopiston suorittanut olet summa cum laude. Sinä sait melkein
          ellauri107.html on line 579: isäni sanoi ja hänen äänensä muuttui koko ajan käheämmäxi pidätetystä paniikin tunteesta. Har, Har. »Haluatko ettă tulen kaupunkiin. Ei se kestä kuin minuutin.
          ellauri107.html on line 582: No vittu en vaikka olen pannut sitä edestä ja takaa kohta vuoden. Olen nähtävästi tuhkis. Älkääkä viitsikö riidellä tästä minun kanssani.
          ellauri107.html on line 583: Phil, äitini sanoi kyynelehtien jo siinä vaiheessa, me emme riitele mistään sinun kanssasi paizi vähän tästä ämmästä.
          ellauri107.html on line 599: partaterä. Sait mitä ikinä halusit. Sinä lähdit kotoa liian nuorena, siinä se.
          ellauri107.html on line 613: Tästä eteenpäin jokainen suuri kulttuuriaikakausi on muotoillut tätä alkuperäistä rakennetta, ja joka paikassa samaan suuntaan. Sivistyxen kasvaessa vaatimuxet kasvoivat naisen suojelemisexi miehen barbaarista mielivaltaa vastaan. Toisaalta kaikkialla hänen ylivaltansa vaimoon ja lapsiin nähden säilyi varmana. Miehestä tuli humaani patriarkka, vaimon hellä herra, muttei sentään ikinä vaimoa tunnustettu täysvaltaisexi kumppanixi.
          ellauri107.html on line 619: Mutta toisaalta, sexi oli lähes kiellettyä paizi siittämisen tarkotuxessa. Naiset jaettiin 2 tyyppiin, Magdalena huoraan ja Madonna äitykkään. Älä pidä muita naisia. Parempi vielä jos et pidä mitään naisia ja heilut munkkiseurassa. (Näin viime yönä unta että Seija vaati multa sexiä. Se melkein onnasi ja olis onnannutkin ellei sänky ois ollut liian pehmeä. Siis unessa. Älä unta nää.) No Luther salli bylsinnän siunatussa liitossa vaikka se on syntiä koska ukkomiehellä on muuten liian tylsää. Mutta vika oli Eevan joka antoi omenan, sixi sen on toteltava Marttia.
          ellauri107.html on line 622: Kveekari W. Penn kirjoitti vaimolleen lähtiessään valtamerimatkalle uuteen maailmaan:
          ellauri107.html on line 625: Vähän parannusta verrattuna kreikkalaiseen filosofiin joka sanoi (kukahan se oli?): meillä on hetairat viihteexi ja ostohuorat ruumiin tarpeixi, ja sitten vielä vaimot jotka poikii meille laillisia lapsia ja joiden tehtävä on pitää huolta laskuista.
          ellauri108.html on line 322: Tiesin kyllä että aamulla oisi maha kipeä mutta silti söin kuin hevonen ylijäänyttä kuivaa savusiikaa illalla. Ja tulihan se kipeäxi. Siitä palkinnoxi näin Phil Rothin kuvittamia unia nuorista naisista ja sydänsuruista. Sydänala olikin mulla kipeä. Ja alavaza ja vähän munaskuutkin.
          ellauri108.html on line 324: Yhdessä unessa odottelin masixena jotain Seijan oloista tyttöä kotiin palaavaxi autolla joltain nussiretkeltä. Kun heräsin se oli palannut. Sillä näytti olleen hauskaa siellä, kuinka ikävää. Mut ehkä se silti antais vielä mullekin, pitää koettaa. Yrittänyttä ei laiteta, koittamatta sieltä ei pääse panemaan. Lähdin kipuamaan ylöspäin pitkin sen siroja nilkkoja hilloviivaa kohti. Fortes fortuna adiuvat.
          ellauri108.html on line 326: Toisessa yhtä masixessa unessa kevyeen kesämekkoon eikä paljon muuhun pukeutunut unelmieni tyttö oli päässyt hävyxiin multa jonnekin. Pentti Leino korjasi rautasahalla auton akkua jotain muinaista kenttätöihin käytettyä nauhuria varten. Mixihän, homma hoituisi kännykällä paremmin. Pentti Leino myönteli vähän nolona mutta jatkoi hommia. Törmäsin yllättäen tyttöseeni jyrkän rinteen kohdalla. Oli tullut kai jokin väärinkäsitys. Joku hannelemainen häntäkärpänen tunki mukaan kolmannexi. Me koitettiin lähteä kapuamaan alas jyrkännettä karistaaxemme sen. Mutta jostain alhaalta oli tulossa jokin pelottava otus meidän kimppuun. Potkin sitä täysiä ja heräsin potkintaan. En onnexi ollut potkinut tällä kertaa vaimokultaani. Oli vielä pimeää ja maha kipeä.
          ellauri108.html on line 337: 7Puolilta päivin ihmiset aina lähtivät pois, ja sen jälkeen Susannalla oli tapana mennä kävelylle miehensä puutarhaan. 8Nuo kaksi vanhinta katselivat joka päivä, kuinka Susanna meni puutarhaan ja käveli siellä, ja heissä syttyi himo. 9Heidän ajatuksensa harhautuivat väärille poluille, eivätkä he enää kohottaneet katsettaan taivasta kohti eivätkä välittäneet tuomioidensa oikeudenmukaisuudesta. 10Molemmat halusivat Susannaa niin että olivat pakahtua, mutta he salasivat himonsa toisiltaan, 11koska häpesivät kertoa, kuinka kiihkeästi he halusivat maata hänen kanssaan. 12Joka päivä he seurasivat herkeämättä, milloin näkisivät hänet.
          ellauri108.html on line 339: 13Eräänä päivänä he sanoivat toisilleen: »Mennään kotiin, nyt on päiväaterian aika.» He lähtivät pois ja menivät kumpikin taholleen. 14Niinpä he taas kohtasivat, ja udellessaan, miksi toinen oli palannut, he lopulta paljastivat himokkaat mielihalunsa. Silloin he sopivat keskenään, mihin aikaan lähestyisivät Susannaa tämän ollessa yksin puutarhassa.
          ellauri108.html on line 343: 19Kun tytöt olivat menneet pois, vanhimmat nousivat piilostaan, ryntäsivät Susannan luo 20ja sanoivat: »Puutarhan portit ovat kiinni, eikä kukaan näe meitä. Me haluamme sinut – tee mitä tahdomme ja makaa kanssamme. 21Jos kieltäydyt, me todistamme sinua vastaan. Sanomme, että täällä oli nuori mies sinun kanssasi ja että sinä siksi lähetit tytöt pois.»
          ellauri108.html on line 347: 28Kun kansaa seuraavana päivänä taas kokoontui Susannan miehen Jojakimin taloon, nuo kaksi vanhintakin tulivat paikalle. Susannan oli kuoltava, niin he olivat rikollisessa mielessään päättäneet, ja he sanoivat väkijoukolle: 29»Lähettäkää hakemaan tänne Susanna, Hilkian tytär, Jojakimin vaimo.» Susannaa lähdettiin hakemaan, 30ja hän tuli paikalle yhdessä vanhempiensa, lastensa ja kaikkien sukulaistensa kanssa.
          ellauri108.html on line 359: 50Kaikki lähtivät kiireesti takaisin, ja perille päästyä vanhimmat sanoivat Danielille: »Tule tänne, istuudu meidän joukkoomme! Jumala on tehnyt sinusta vanhimpien vertaisen. Kerro nyt, mitä sinulla on mielessäsi.» 51Daniel sanoi heille: »Erottakaa miehet kauas toisistaan. Minä kuulustelen heitä.»
          ellauri108.html on line 363: 56Daniel lähetti miehen pois ja käski tuoda toisen paikalle. Tälle hän sanoi: »Kanaanin sukukuntaa, et Juudan! Kauneus petti sinut, himo johti sydämesi harhaan. 57Näin te olette tehneet Israelin tyttärille, ja he ovat pelänneet teitä niin, että ovat suostuneet makaamaan kanssanne. Tämä Juudan tytär ei kuitenkaan sietänyt teidän laittomuuttanne. 58Sanopa nyt, minkä puun alta yllätit heidät yhdessä makaamasta?» »Rautatammen», mies vastasi. 59Silloin Daniel sanoi hänelle: »Kyllä kai! Tuo valhe tiesi sinullekin pään menoa. Jumalan enkeli odottaa rautainen miekka kädessään lyödäkseen sinut kahtia. Hän tekee lopun teistä molemmista.»
          ellauri108.html on line 365: 60Kaikki koolle tulleet alkoivat huutaa suureen ääneen ja ylistivät Jumalaa, joka pelastaa ne jotka panevat toivonsa häneen. 61He nousivat noita kahta vanhinta vastaan, sillä Daniel oli näiden omilla sanoilla osoittanut heidän todistaneen väärin. Miehet kokivat sen, mitä olivat itse aikoneet lähimmäiselleen. 62Väkijoukko tappoi heidät, niin kuin Mooseksen lain mukaan kuului tehdä, ja syytön ihminen pelastui sinä päivänä.
          ellauri108.html on line 450: Tässä voi nyt olla vähän toistoa, muttei jaxa siivota.
          ellauri109.html on line 33: Ezin Phillun ziteeraamaa zitaattia Tarmo Mannilta, ei löytynyt, mutta löytyi kokonainen weppisivullinen saxalaisia muistokirjoituxiin soveltuvia zitaatteja tutuilta ja tuntemattomilta julkkixilta. Ne on aika lällyjä. Kopsasin ne tähän ja kirjoitin perään omat huomautuxet.
          ellauri109.html on line 37: Promis on Celebs saxaxi. Tässä niistä ein sehr lustiges Video! Tämmöistä voi sattua ize kullillekin, mutta kun se sattuu jollekulle Promille on oxat pois ranskanpullasta! Lähetä meille mielellään viesti mikä teistä oli ihan kasseinta!
          ellauri109.html on line 51: Ìst es heiss da unten auch? Hier oben wird's allmählich unbequem.
          ellauri109.html on line 65: Grinsen tun die Erben, mit allen Zähnen weit.
          ellauri109.html on line 103: Ganz ähnlich einem Furz.
          ellauri109.html on line 245: Into siis kuoli oikeasti koska sen hautaakaan ei muisteta. Paizi että pääsihän sen meemi livahtamaan tähänkin penseeseen! Eli eläköön kuolematon sielu!
          ellauri109.html on line 261: Tähän hyypiöön pitää tutustua lähemmin. Mieluummin tosin vaan kirjotusten välityksellä.
          ellauri109.html on line 288: Sitähän se koitti Helena Pirttisaarikin mun anatomian laitoxen kopissa. Vaan ei päässyt puupäästä pitkään. Ei edes seisahtanut. Kei-reen on lukenut Pepun kirjoja! Miten Tri Spielvogel voi istua kuin intiaani, kun Phillu saa narsismiinsa näin ihanaa vaseliinia?
          ellauri109.html on line 292: Tähän izenimitettyjen moraali-ihmisten paskamaisuuteen olisi saatava tiukempaa otetta. Jotain sellasta se on että moraaliheput on siirtäneet darwinistisen henkiinjäämisen kamppailun sisäkentille. Käyvät kisaa sirkusteltassa, sumopainia yhteiskuntahyönteisten areenan hiekalla.
          ellauri109.html on line 305: Mixi Spielvogel jaxaa tota narsistia vaikka tunnetusti narsisteihin ei analyysi tehoa? No kai kun se maxoi 3x1h viikossa. Syöpähoidot ovat kalliita.
          ellauri109.html on line 306: Se narsistin giveaway piirre Rothilla on aivan selvästi et jos sitä kehuu vähänkin niin se leppyy ja pissii hunajaa.
          ellauri109.html on line 317: Se tykkää pyllistelystä ja sen perään pyllysaunan pelosta. Paikallinen oikeusistuin oli estänyt minua katkaisemasta aviolliset siteeni (lue elatusavun maxamisen, avioeron saisin siis mutten ilmaisexi eli anteexi), jotka olivat "lähes täydellisesti tuhonneet izeluottamuxeni ja urani".
          ellauri109.html on line 341: (Samalla sävelellä kuin pienenä rallatettu "taskuvarkaita liikkeellä".) Eastgaten torakat lähti liikkeelle kun valot sammutettiin keittiöstä. Suomen sinimustat siirat haistaa roskixesta pahentuvaa saalista kun kunnallisvaalit on huulilla. Joukossa huseeraavat kiilusilmät nuoret blondit naaraat osottaa että egoismi ei kazo ikää eikä sukupuolta. Se on geeneissä. @Elina Hinder toitottaa:
          ellauri109.html on line 344: Kuitenkin nämä puolueet ovat kiihkeimmin lähettämässä hyväosaisten suomalaisten rahoja muihin maihin, antamassa verotusoikeuden EU:lle ja sitoutumassa maksamaan lännen velkoja koko muulle maailmalle. Paradoksaalista?
          ellauri109.html on line 346: Miten niin? Oulusta lähettää terkkuja Tiina Wiik, osuvasti @SwanOfTuonela, Junes jonkun heila:
          ellauri109.html on line 361: Mutta koronakapinaa on nähtävissä, ja se nousee hitaasti mutta varmasti. Yhä useampi näkee, että on täysin järjetöntä, että jumalanpalvelusta tai ravintolaillallista ei voi viettää, mutta kauppakeskuksissa voi matut kyllä notkua kylki kyljessä vaikka aamusta iltaan, ja että korona ei viime kädessä ole influenssaa kummempi. Alkuun se oli tappavampi, koska kyseessä oli täysin uusi virus, mutta kuten influenssankin suhteen on käynyt, kun aikaa kuluu, yhä harvempi sairastuu, ja virukseen kuolee vain "heitä", joita influenssaankin menehtyy, mutta perusterveille tauti on äärimmäisen harvoin tappava. Herää ihmettelyä, miksi näin rajut toimet sellaista tautia vastaan, joka useimmille on niin harmiton, että heidän on käytävä testissä edes tietääkseen, että heillä on korona.
          ellauri109.html on line 381: No vittu ei kai kun kirja käytännössä sensuroitiin setämiesten toimesta ja tuli esiin taas vasta tänä vuonna 2021. Nytmä nään mix tää kiinnosti Peppua. Vähän samanlainen kuvio. Maureenkin uhkas kirjottaa persepäästä tollasen Luin. Ei tullut mitään kun Peppu ei luovuttanut äiskältä bar mizwah lahjaxi saamaansa matkakirjoituskonetta.
          ellauri109.html on line 408: Flaubert oli nähtävästi kaappihomo. Se teki osallistuvaa havainnointia sodomiasta Egyptin reisulla.
          ellauri109.html on line 483: Romaanikirjailijan tehtävään kuuluu tehdä yxityisestä julkista. Onko niin? Linssiludekirjailijat kuten Phillu Wallu Miller Bellow Updike (ilmeisesti, en ole lukenut) ja Knasu ajattelee niin. Oikeammin kirjailija antaa toisen yxityisen kokea mitä se on ize kokenut tai kuvitellut jonkun kokeneen. Koko vitun "yleisö" on siinä ihan sivuasia. Hyvät romskut ovat kahdenkeskisiä. Mut tätähän ei kustantaja ole valmis nielemään. Se tarvii ostavan yleisön ja kohua. Jengiä joka keskustelee viimeisestä bestselleristä ja sen koukuttavasta lukuelämyxestä.
          ellauri109.html on line 493: »No kun teillä on niin erinomainen muisti, miksette te muista saman tien, etten edes nussinut häntä! Han otti minulta suihin autossa. Entä sitten? Entä sitten? Se oli kuulkaa yllätys meille kummallekin. Ja mitä se teille kuuluu? Tarkoitan todella! Me olimme ystäviä. Hänkään ei ollut mitenkään onnellisesti naimisissa. Jumala nähköön, ei ollut 'seksuaalista itsensä toteuttamista.' Se oli ystävyyttä! Se oli lohduttomuutta! se oli jalomielisyyttäl Se oli hellyyttä! Se oli epätoivoa! Me vain olimme salaa auton takaosassa kymnmenen nminuuttia kypsymättömiä nuoria ja muutuimne sitten jälleen jalosti aikuisiksi! Se oli suloista ja viatonta kuvitteluleikkiä! Hymyilkää, jos teitä haluttaa, jyliskää saarnastuolistanne, mutta se on silti oikeampi kuvaus kuin se mixi te sitä kuzutte. Emmekä antaneet sen mennä pitemmälle, vaikka se olisi hyvin voinut mennä; annoimme sen jäädä jonkinlaiseksi onnelliseksi pikku sattumaksi ja palasimme kuin kelpo sotilaat takaisin saakelin etulinjaan. Totisesti, Teidän Pyhyytenne, totisesti, Teidän Ylhäisyytenne, sekö teidän mielestänne onyhtä kuin 'itsensiå toteuttaminen seksuaalisesti muiden naisten kanssa avioliiton alusta asti'?»
          ellauri109.html on line 497: »Kaksi katuhuoraa Italiassa, ystävän poski autossa Madisonissa... Karen? Ei! Minusta se on munkkiutta, kun ajattelee avioliittoani. Minusta se on liikuttavaa, sitä juuri! Avioliittonsa alusta asti amerikanitalialaisella runoilijalla oli jonkinlainen vählämielinen käsitys, että kun hän nyt oli aviomies hänen tehtävänsä elämässä olisi olla uskollinen - kenelle, se ei sattunut koskaan juolahtamaan hänen mieleenså. Sanansa pitäminen ja velvollisuuksiensa tekeminen ne juuri olivat alun perin saaneet hänet naimisiin sen äkäpussin kanssa! Jälleen kerran amnerikanitalialainen runoilija teki sitä, mitä hän piti 'miehekkäänä' ja 'rehtinä' ja 'periaatteiden mukaisena' mikä, tarpeetonta sanoakin, olikin vain raukkamaista ja alistuvaista. Piiskaa pennulle, kuten veljeni niin ytimekkläästi sanoo! Tosiasiassa, tohtori Spielvogel, ne kaksi italialaista huoraa ja kollegan vaimo siellä ostoskeskuksessa ja Karen olivat ainoa kunnioitettava, ainoa miehekas, ainoa moraalinen ... ääh, mitä helvettiä.»
          ellauri109.html on line 513: Flaubert käski polttaa kirjeenvaihtonsa. Lyön vaikka vetoa että AKC tekee saman. Täh onko noiden motiivi siis reviirinvartiointi? Luulin et ne on niin linssiluteita etne pelkää vielä kuopassa julkkiskuvansa puolesta.
          ellauri109.html on line 577: Sen "syvä ystävä" oli prof. Ross Miller. Mitenkähän syvälle ne ulottuivat. Noin kuusi tuumaa veikkaisin.
          ellauri109.html on line 613: Naurettava pelle. Mitä väliä maxetusta maxapalasta runkkukastikkeessa. GT-sählämien historian toistaminen Gazassa viimeisten filistealaisten tukassa is more to the point.
          ellauri109.html on line 631: Ize asiassa Phil ja Maggie sopi toisilleen kuin kikkeli ja kondomi. Spielvogel kommentoi: teillä tuntuu olleen hauskaa. Niin olikin. Jälkeenpäin ajatellen se oli elämäni suurimpia hetkiä. Tässä tarinassa jää selvittämättä mistä ne oikein riitelivät. Philin sai erektion 12v ikäisenä suudellessaan Sugar Wasserstromia Atlanta Cityssä. Siitä se lähti.
          ellauri109.html on line 633: Philillä on todella erikoinen näkemys miehekkyydestä. Mistähän se on peräisin? Horatio Alger poikakirjoistako? Setämiesten romaaneistako? Tää opus on jonkinlainen amerikkalaisen miehen unelman don Quixote. "Miten minusta voi milloinkaan tulla se jota kirjallisuudessa kuzutaan miehexi? Niinkuin esim Pappa Hemingway ja sen poika? Minä olen niin halunnut tulla miehexi, mixei se koskaan onnistu minulta?"
          ellauri109.html on line 644: Spielvogel sanoo että on mahdotonta olla onnellisesti naimisissa näyttelijän tai kirjailijan kanssa, ne ovat kaikki samanlaisia. Siltä alkaa vähän kyllä vaikuttaa.
          ellauri109.html on line 675: Koko Hubaran äiskä mäiskähti toiseen äärimmäisyyteen kun sen äiskä ei ollut välittänyt siitä pätkääkään. Se välitti Kokosta tolleen pätkittäin kuin Uuno Turhapuro, velvollisuudentunnosta.
          ellauri109.html on line 699: Mixhän Walter Scott sai siitä kierteitä? Varmaan kun silläkin on noita lemmenjuonia ja urotöitä, hengenilmestyxiä ja tuoxinaa. Mutta tähän vähän taustoja.
          ellauri109.html on line 765: Jos nyt ylipäänsä pitää julkaisuista hälistä - ja pitäähän niistä kapitalismissa eihän ne muuten mene kaupaxi - niin sen voi hyvin tehdä rotten tomatoes tyylillä jossa ize kukin saa heittää oman vihannexensa.
          ellauri109.html on line 769: Sinusta lähtee kamala meteli sanoo Koko Hubaran äiti Ekbergillä sen värikkäistä vaatteista. Ekbergin verhot oli celadoninvihreät. Siis jädenväriset. Pistaasin lähinnä.
          ellauri109.html on line 773: Koko Hubara on huomannut, miten vähän Suomessa tiedetään jemeninjuutalaisista. Koko juutalaisuuden nähdään tiivistyvän vain holokaustiin ja amerikanjuutalaisiin.
          ellauri109.html on line 866: Saatuaan hyvän työuutisen Bloom rientää kertomaan siitä ystävälleen Rothille. Rothin reaktio on kylmä, hätääntynyt ja tyly. Roth antoi Bloomille kirjansa Pettämässä tavallista myöhemmin. Bloom huomasi että se on epämairitteleva kuvaus anglojuutalaisesta perheestä, joka selvästi on Bloomin oma, ja värikästä kuvausta sankarin ristiinsuihkinnasta joka selvästikin perustuu tositapahtumiin. Sitten tulee kuvaus sankarin näyttelijävaimosta, nimeltä Claire, pääpiirteissään tällänen: ikävystyttävä, keski-ikäinen, vekuttaa koko ajan sankarin rakastajattarien nuoruudesta. Bloomin reaktio oli - ylläri - että tää muotokuva oli ilkeä ja loukkaava, ja sen etunimen käyttö täysin epähyväxyttävää. Roth tuli kotiin mukanaan kalliita helyjä sovitusuhrina; Bloom vaati ezen nimeä ei mainita, mihin Roth pitkin hampain suostuikin.
          ellauri109.html on line 868: Äitykän kuoltua Peppu romahti. Se sai jonkun ketjureaktion. Rothin terveydentila huononi, se kiikutettiin teholle ja pantiin hengityskoneeseen kuin koronapotilas. Sille tehtiin sydämen ohitusleikkaus. Noin sydämettömän tyypin menoa se ei haitannut. Ikävä kyllä se vähitellen parani, eikä isä-Hermanninkaan kuolema missään tuntunut. Tammikuussa 1990 vuosi leikkauxen jälkeen Bloom käski Rothin mennä sen kanssa naimisiin. Se oli sille huisin tärkeää. Roth mietti ehdotusta pari viikkoa ja sitten suostui charmikkaalla textiviestillä. Ne meni naimisiin 19.4.1990.
          ellauri109.html on line 877: Bloom jatko Rothin tukemista vaikka ns mestariteos sai huonot arvostelut ja myi surkeasti. Kun ne lähtivät Connecticutin mökille, Rothille tuli masis, tunneheilahteluja ja ja ääritiloja joissa se oli vuorotellen lemmekäs ja julma. Avioliitto alkoi hajota; Bloomille tässä Rothin tunnemyrskyssä pääasiaxi tuli pitää kiinni köysistä ja pysytellä hengissä.
          ellauri109.html on line 881: Kun Roth pääsi kopista, Bloom sai melkein hermoromahduxen. Roth sanoi ettei se enää halunnut nähdä Bloomia ja tarjosi sille rahaa jotta se pysyis poissa kotoa Rothin nujuessa siellä toipumassa masixesta. Bloom oli silläaikaa luvannut näytellä Dublinissa, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Roth otti sitten yhteyttä ja antoi ymmärtää että olisi suostuvainen jatkamaan liittoa jossain vaiheessa. Tää oli raskasta aikaa Bloomille; Anna oli ryöstetty New Yorkissa, ja Bloom oli myynyt asuntonsa Lontoossa. Käydessään Rothin luona tän viimeisenä sairaspäivänä se sai Rothilta aivan vitunmoiset haukut päällensä. Bloom joutui izekin sairaalaan ja toivoi kuolemaa.
          ellauri109.html on line 883: Bloom lähti sairaalasta seuraavana päivänä, mutta höyrypäisyys jatkui, Roth oli vuorotellen lemmekäs ja julma taas. Bloom epäili että Roth yritti hankkia todistusaineistoa eroprosessiin. Izekin se oli vuorotellen sekava ja hysteerinen. Lopulta lähetettyään kukkia ja sen perään eropostillan, Roth haki asumuseroa, syynä 'Bloomin julma ja epäinhimillinen kohtelu'. Hetkinen hetkinen premissoidaanpa tilanne, siis kuka kohteli ja ketä?
          ellauri109.html on line 889: Tämän jälkeen Roth lähetti Bloomille "tykistökeskityxen" faxeja yhtenä iltana vaatien takaisin kaiken mitä se oli tuonut pesään yhteiselon aikana, ml. 150 taalaa tunnissa "noin 5-600 tunnista konstultaatiota" kun se oli kuunnellut Bloomin vuorosanoja, ja 62 miljardin sakon kun Bloom ei suostunut noudattamaan Rothin sanelemaa avioehtoa.
          ellauri109.html on line 891: Roth vaati takaisin myös koruja jotka se oli antanut Clairelle lahjaxi suhteen aikana. Pääasia näytti kuitenkin olleen raha. "Lähetä vaan shekki", se kirjoitti. Roth lopetti tarjoamalla Bloomille 104 taalaa viikossa kuten siivojalle joka niillä oli ollut New Yorkissa, sanoen että se oli ollut Bloomin ainoa anti elinkustannuxiin jotka oli olleet 80-100 tuhatta taalaa vuodessa. Lopulta Roth palautti nihkeästi jotain, muttei kaikkia, niitä Bloomin tavaroita jotka oli vielä Rothin hallussa. Ero tuli voimaan kesäkuussa 1995.
          ellauri110.html on line 77: Lukekaa textinne ääneen ja yrittäkää arvata mitä tunnetta texti kuvailee. Harjoitus muuttuu vähän vaikeammaxi, kun kirjoitatte henkilön sijaan hevosesta.
          ellauri110.html on line 84: Filistealaiset oli jälleen lyöty lysyyn, Negevin autiomaa oli täynnä ruumisläjiä. Jahun porukat lallatteli kielellä ulululululu ja tanssi ripaskaa. (ilo) Saatanan tunarit! Enkös mä nimtuten kieltänyt! Ja nyt on keppi ollut liossa! Tästä ette kyllä selviä! Nähdään! (vihaisuus) Eeva antoi, minä söin. Ei ois kannattanut, se oli puolen tunnin onni vain. Nyt täytyy panna vihtahousut jalkaan ja paratiisi kiinni toistasexi. (suru) Hoohoo jaajaa, puolet rypäleistä poimittu. Saa Seem Haam ja Jaafet hoitaa loput, mä otan nyt napanterit ja painun koisimaan. Housuja ei pie unohtaa. (väsymys)
          ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
          ellauri110.html on line 90: Jostain syystä kirjailija silloin, kun hän suorastaan esittää henkilöittensä puhelua, katsoo velvollisuudekseen olla realisti sanan ankarimmassa merkityksessä. Silloin hän hetkiseksi repäisee halki sen päilyilevän usvaisen ajattomuuden verhon, joka peittää hänen kuvaamaansa maailmaa, ja paljastaa naulanpäähän sattuvassa väläyksessä sen, mitä se oikeastaan on: omaa meikäläistä talonpoikaismaatamme.
          ellauri110.html on line 93: Silloin kuuluu eräältä seinustalta: --Ek-sinä tiedä, että sin'et isottele pikkupojille silloin kun on isoja miehiä. Toinen ähki selkä seinää vasten sanomatta sanaa. Isku läjähti. Sähisevää sanattomuutta. --No! Pihamaalta rupesi kuulumaan joukkopuhelua...
          ellauri110.html on line 103: Pyydän anteeksi, mutta en usko, että kirjailija, jolla on niin »reflekteerattu» mieli ja joka osaa nähdä maailman hiuskarvalleen niinkuin se on itse teossa koskaan tajuaa tai näkee jotain tällaista. Luulen toisin sanoen, että Sillanpään nykyisessä tyylissä on aika annos sellaista, mikä hänen omalta kannaltaan on sovinnaisuutta, jotain turhanpäiten konstikasta, jotain »litteratuuria». Hänen vähän keikaileva »impressionisminsa» on ristiriidassa hänen väkevästi eletyn, selkeän ja komean maailmankuvansa kanssa. Hänen filosofiansa ja kertomatapansa riitelevät keskenään: edellinen pyrkii yleispätevään, tyypilliseen, jälkimäinen äärimäiseen oikulliseen yksilöistymiseen.
          ellauri110.html on line 113: Tekniikan tohtori Matti Keijola kuoli 11. kesäkuuta 2009 Nurmijärvellä vaikeaan sairauteen. Hän oli 69-vuotias, syntynyt 5. joulukuuta 1939 Mynämäellä. Matti Keijola kirjoitti ylioppilaaksi Apollon yhteiskoulusta 1958. Hän alkoi opiskella heikkovirtatekniikkaa Teknillisen korkeakoulun sähköteknillisellä osastolla.
          ellauri110.html on line 149: Tää Wikipedian sepustuskin osoittaa ettei termiittiapinat ole edistyneet vähääkään Swiftin ajoista. The curren extirpation of the whole animal population (except the edible ones) by the termite apes is very like the speakers of many immodest proposals.
          ellauri110.html on line 161: Purjeveneellä purjehdimme kolme miestä veneessä (paizi Ernun tilalla oli joku Masi) Tallinnaan. Vähän taas kaikki pelotti, varsinkin venäläinen rajavartio, en ole urhea. En ole mikään Pekka Kartmatu.
          ellauri110.html on line 179: Hannu on eläin, se myöntää auliisti. Moraalin käsitteet on vähän pehmeitä. Pääasia että tekee mitä tahtoo eikä tahalteen satuta toisia. Näinkö on, olisi?
          ellauri110.html on line 183: Hannu oli epähuomiossa vienyt looran tyhjään huoneeseen. Pettyneenä se otti sieltä irti mitä sai. Oliko tämä sallimuxen johdatusta? Sponssasiko Jehova näin Hannun nussiretkeä? Hannu on moderni ateisti, mutta silti kädet hakeutuvat ristiin. Kotona odottaa uskollinen avo-Penelope.
          ellauri110.html on line 193: Juutalainen huora pitää jeremiaadia. Hannulta menee pupu pöxyyn, se vetää takaisin. Iisebel loukkaantuu, kunnei tahdo kelvata. Kaikesta maxan, kaikesta on maxettava, vaikkei mitään särkynyt. Kirpasee se kyllä vähän.
          ellauri110.html on line 195: Silti Hannu on vähän pettynyt, kun Iisebel ei nähtävästi muista sitä enää ensi kerralla. Tämä on kestettävä vain, lohdutan izeäni. Seisovasta vedestä odota myrkkyä. William Blake sanoi senkin. Kaikki on kestettävä minkä elämä antaa.
          ellauri110.html on line 207: Mäntti Mäjähderin sisko Mäjähder-Tarkka-Reenpää astuu kuvioihin. Siitä lienee ollut puhetta Mäntin yhteydessä? Joo, täällä.. Bonnierin ostettua WSOY:n Leena joutui kansanvälisiin tehtäviin. WSOY:n ostanut Bonnier ei ole mikään enkeli, kirjoitti Suomen Kuiva Lehti. No ei, Bonnier on kitupiikki jutku. Osti Akateemisen ja ajoi kuralle alta aikayxikön. HS ajoi alas WSOY:n ja möi sen sitten jutkulle. Siltala ja Teos lähtivät kuin rotat laivasta. Lyön vaikka tonnin vetoa että Hannu weti silloin tällöin wiixeen Leena Mäjähder-Tarkka-Reenpäätä.
          ellauri110.html on line 209: Hannu on mieltynyt sanaan ehken. Sitä pidettiin vähän rahvaanomaisena kyökkisuomena, melkein samanluokkaisena kuin rappu, ales, läpitte, kiinne, ja niinpäin pois.
          ellauri110.html on line 228: Päätän että lähdemme matkalle. Ilmoitan elämäntoverille ja mitäs e-toveri, suostuu tietysti. Mutta lähtöpäivän aattona kännään Weilin ja Kuhalla ja herään toimistosta kiltin naisen vierestä. Munanpesu kiireesti ja taxi Laruun, missä e-toveri Anza odottaa suht. kuumana. Tosin eri mielessä kuin eilisillan kiltti nainen. Olen niin tönkkönä etten edes pyydä anteexi. Nukahdin sohvalle (kun kamat oli pussissa, minkä jätän sanomatta viisaasti).
          ellauri110.html on line 230: Matka on maxettu, e-tveri lähtee mykän raivon vallassa. Fair enough, niin olisin minäkin hänen pöxyissään, mutta onnexi en ollut, vaan kiltin naisen nimettömissä.
          ellauri110.html on line 241: Jokainen huomen Jokainen huomen on nyt ja jokainen eilinen tässä, elämässä, pienessä, hämärässä, himmeässä. Kaipuun hetki on haikea, mutta juuri haikeuden kautta on minun kohdattava sinut, mietin, nähtävä kasvosi taas kerran, ne ilmeet, joita en ehkä koskaan uudestaan enää tavoita.

          ellauri110.html on line 251: Taas kerran kutsun aikaa, joka pysähtyy, seisahtuu,
          ellauri110.html on line 252: tulee lähelle ja tekeytyy riippumatoksi
          ellauri110.html on line 284: Mahdollisuus uuteen onneen, onneen yleensä oli siinä hyvin lähellä, ihan huulilla, mutten osannut pitää niistä kiinni ja työntää sisään. En ollut sen arvoinen. Eikä vaan tätä yhtä kertaa, vaan muitakin vastaavia seuraa sitten. Tätä tää elämä on. You win some, you lose some, niinkuin phillut Rothilla. Täytän suuren pääni mustaa aukkoa sanoilla, lauseilla, luvuilla ja kirjoilla. Kusella ja alkoholilla.
          ellauri110.html on line 286: Kirjoitan niin vitusti koska sanottavaa riittää, enkä pidä mitään kynnystä. (Tämähän on näiden paasausten tekijälle tuttua.)
          ellauri110.html on line 290: Hannu kirjoittaa moukkamaisesti "millenium". Kummasti sen muistelmista puuttuu läheiset ihmiset. Ei sillä varmaan ole sellaisia. Naiset on joko panopuita tai pitkästyttäviä, ihan kuin Pepulla.
          ellauri110.html on line 292: Depixessäkin se puhuu vaatteistaan ja maistelee tunnelmaa. Ei ei klassista musaa tähän fiilixeen, vaan Sinatraa. Kumpaakohan konjakkia se oli, Meukow vaiko Monet? Ei tässä olla köyhiä vaikka kipeitä. Tunteet tulevat, ei niille voi mitään, tunnelmoidaan siis. Vittu mikä narsisti. Handeen verrattuna mä olem pelkkä harrastelija.
          ellauri110.html on line 355: Samuel Pepys führte ein Tagebuch von 1.25M Wörtern vom Alter 27 (1660) bis 36 (1669). Er stammte aus armen Verhältnissen. Im Alter von 25 heiratete er ein 15-jähriges Mädchen Elizabeth StMichel als Faktotum seinem Vetter, Richard Montague, Earl of Sandwich. Er stieg auf in der Marineverwaltung. Er wurde für Pabstliche Einstellungen im Tower eingestellt. Er rang mit seinem noch zu bezähmenden Geschlechtstrieb.
          ellauri110.html on line 363: Sam petti Bettyä minkä ehti, mutta ehti olla silti mustasukkainen. Kun Betty meni tanssitunnille, Sam kokeili sen hameen alta onko sillä pikkuhousuja. 6. Februari 1660 hatte Sam Fräulein Ann "einmal so richtig probiert". "Ich tat mit ihr was ich wollte, jedoch nicht die Hauptsache." Ihr gefiel die Ehe so wenig, dass sie ihn schon zweimal innerhalb der Stunde "ranliess". "Nach vielerlei Protesten habe ich zu meinem grossen Vergnügen dort angelangt, wohin ich wollte." Annettuaan vaimo Bettylle mustan silmän Piips meni toisen Bettyn pakeille: "Ich wollte es, und ich nahm sie gegen ihren Willen." Als Betty ein Kind erwartete, tat er mit Dolly was er wollte: "Ich wäre zu allem fähig gewesen."
          ellauri110.html on line 365: Sit tuli paljastus, kun Betty yllätti Pepysin nuoren apulaisen hameen alta. "Ich hatte meine Hand ind ihrer Muschi." Piips kielsi kaiken mutta raapusteli päiväkirjaan seuraavan: "Die Wahrheit is, dass ich dieses junge Mädchen liebend gern entjungfernt hätte, was mir zweifellos geglückt wäre, hätte ich die Zeit mit ihr gehabt." Nach diesem Unfall schlief er öfters mit seiner Betty, und "ich glaube sie hatte mehr Freude daran als je zuvor in unserer Ehe." Betty kuoli kuumeeseen Helmin ikäisenä eli 29-vuotiaana. Piips ei mennyt uusiin naimisiin vaan bylsi siitä lähin ketä tahtoi milloin teki mieli.
          ellauri110.html on line 429:
          Happinaamari päähän

          ellauri110.html on line 432: - Olin jo aiemmin lukenut ilokaasumenetelmästä alkoholismin katkaisuhoitona. Se tuntui eri vaihtoehdoista luontevimmalta, koska halusin katkaista juomiseni nopeasti. Olutkankaalla oli myös hyvä maine, hänellähän oli paitsi päihdelääketieteen erityispätevyys, myös kokemus omasta alkoholiriippuvuudesta.
          ellauri110.html on line 434: Hannu istui Olutkankaan klinikan potilasvuoteeseen ja sai happinaamarin päähänsä. Hänelle annettiin ilokaasuhoitoa tunnin annoksina kolmena peräkkäisenä päivänä.
          ellauri110.html on line 435: - Käsitykseni mukaan tuo kolme kertaa oli juuri sopiva määrä, vähempi ei olisi tehonnut ja useampi hoitokerta olisi ollut liikaa.
          ellauri110.html on line 469: Vähemmän väkevää kuin blandaamaton AA-liike, pykäliä karsittu, ei niin anonyymiä eikä yhtä uskonnollissävyistä. Kohdat 3-5 on mulle vaikeita.
          ellauri110.html on line 482: Eräät jänixet ovat, kerrotaan, lähteneet suutuxissa kävelemään sateessa kotiin ruokakaupasta kun niiden ajamista kaupan parkkipaikalle oli arvosteltu liian tylysti. Niillä sentään oli ajokortti. Handella ja sen setämieskirjailijakavereilla oli vaan vaimoke juoppokuskina.
          ellauri110.html on line 488: Laulu lainaa; Toivo on maanpäällinen kompassini; (Nikolai Dobronravovin sanat, Alexandra Pakhmutovan musiikki) esittivät useat muusikot. Ensimmäisenä esiintyjänä toimi Edita Piekha. Myöhemmin Anna German lauloi laulun. Ja festivaalin viimeisessä konsertissa laulu-75quot; Tarnopolin Hopeaquoti; esittäjä Muslim Magomajev, koska kukaan edellä mainituista naisista ei voinut osallistua konsertin kuvaamiseen. Lisäksi tämän kappaleen esitti yhtye quot; Nadezhda; joka ei saanut nimeään kunniaksi. Lähde - Wikipedia.
          ellauri110.html on line 493: "Jos Kawabata oli arvoituksellisen hellä, Tanizaki viiltää. Hänen pääteoksenaan pidettiin Makiokan sisaruksia ja niin taitaa olla yhä. Itselleni läheisempi oli kuitenkin Kukin makunsa mukaan; niinkin läheinen, että opettelin sanomaan sen japaniksi. Jotenkin näin se kuului: “Tade kuu mushi.”" Muistelmissa s. 156 Hande sekoittaa kumpi häiskistä sen kirjoitti. Menee mullakin kyllä kirjailijaheput sekaisin (kz. tämä albumi).
          ellauri110.html on line 502: Paul Gauguinin taulu Mistä tulemme? Keitä olemme? Minne menemme? tulee heti mieleen. Tai myös Leif Salmenin runon lause “Varifrån kommer vi, vart é vi på väg?” Kiitos Lefa siitäkin. Lefa oli pulzarimainen susi jossain Nuoren Voiman sarjakuvassa. En tarkkaan itse tiedä, minne matka tästedes suuntautuu, mutta tunnen sen. Intuitiokin voi olla matkatoverina parempi kuin istuminen paikoillaan. Kännipäisenä Bretagnen matkalla en jaxanut istua hiljaa lepositeissä vasn pyristelin irti turvavöistä kun en ylettynyt konjakkiin. Karttaa en osannut lukea Seijaa paremmin. Tuli vähän tonttuiltua. “Tietä käyden tien on vanki” kuten Aaro Hellaakoski kirjoitti. Tie vie. Tie vie. (Tää on yhestä mun runosta. Hieno loppusointu.)
          ellauri110.html on line 511: Äitykän kuolemasta Hande kokee ahdistusta harmistusta jopa pelkoa. Tuttuja narsistivasteita. No nyt! Mutta ei. Äiti köhii ja rykii, vesikammatut Hande ja Anja saa lähteä tyhjin toimin kotia.
          ellauri110.html on line 514: Hande ei ole mikään ruudinkexijä. Missä pieru on ja minne se katoaa, siinä toinen pähkinä.
          ellauri110.html on line 516: Siskon ehdotuxia Maunulan uurnalehdosta ei Hande kuuntele. Hietaniemi on hienompi ja lähempänä Larua. (Siskon matkasta ei ole puhetta. Vitun egoisti. )
          ellauri110.html on line 520: Mutta äitivainaja tukee poikaa haudan takaa säästöillä ja Handen kesämökistä tulee talviasuttava kaikilla herkuilla. Tästä kertoessaan Hande sentään vähän piristyy. Remonttimiesten nimistä ei mikään unohdu. Ja tarkemmin laskien, onhan Hande sittenkin vääntänyt äitykästä runon ja esseen jos toisenkin ja netonnut niistä pitkän pennin.
          ellauri110.html on line 541: taas seisoin ma rannalla elämän, nyt sykkiös kerrankin päivähän päin sadun saaret, niemet ne terheniset?
          ellauri110.html on line 549: sitä voita ei Olympo jumalineen, kun vain se tähtää suurempaan ja hyviä olleet ja hymyilleet,
          ellauri110.html on line 550: ei Tartarus, Pluto, ei Poseidon; ja kun sitä palkan et tähden tee, oi, ootteko silloin te lempinehet?
          ellauri110.html on line 560: lemmen voima on voittamaton. taas uutehen päivähän. iki-armaus ihanan maan?
          ellauri110.html on line 583: vaikk´ aina ei esille loista. puu tutaan hedelmistään. sydänlämmön, mi läikähteli
          ellauri110.html on line 595: näin ihmiset toistansa lähemmän vie; ja täällä meidän on eläminen ja annoit sa armahan syntymämaanLehtisen Hiljan,
          ellauri110.html on line 619: pyhä kirkkaus tähti-taaja: ikilempeesti lehdossa laulaa! hän aikojen aalloilla kaulaa.
          ellauri110.html on line 620: yks vaan on taivas, yks Jumala vaan, Tai ootteko nähnehet illan kuun Siis viritä virtesi, nuori mies!
          ellauri110.html on line 637: Handen poliittis-ideologinen credo on tässä: Se ei usko mihinkään tarjolla olevista jumalista, mutta kyllä elämään, sen ihmeeseen, pyhyyteen, luontoon, kauneuteen jonka tajuamiseen tarvitaan ihminen, eli siis ihmiseen. Ihminen on luonnon ydin. Poliittisesti Hande edustaa vähäisemmistöä, eli enemmistöä. Doston sorrettuja ja solvaistuja. Se elää sillä puolella barrikadia, halusi tai ei. On sitä sevverran paljon solvaistu, ja tässäkin vaan tulee lisää. Kirjailijan on oltava kansan puolella, sixikin, että kansaa on enemmistö lukijoita, kirjoja ostavaa ja kirjailijaa ihailevaa yleisöä. Vähän snobi voi silti olla, muttei liian.
          ellauri110.html on line 656: L. Onerva jaxo heilua kauemmin kuin Leino ja Hande nähtävästi vielä kauemmin.
          ellauri110.html on line 660: Hande haluaa kysyä mitä oli ennen kun ei ollut mitään. Kumpi oli ennen muna vaiko kana? Se jää kysymään väärin asetettuja kysymyksiä kuin Impi Loiskeen vekkari, joka lähti väliin aina laukalle. Se on höperömpi kuin "jopa ize Hawking". Ei tolla tyylillä pitkälle pötkitä. Sillä on yhtä pieni pää kuin Nalle Puhilla.
          ellauri110.html on line 662: Se on niin handekeskinen ette edes muista mainita Eskin ja 5M muun samaan aikaan pasuttamaa Suomen lätkämestaruutta Ruozista, samana vuonna 1995 kun se sai Eikka Leikan muistelmilla ajankohtaisella nimellä Mestari kauan kaivatun Finlandiapalkintonsa. Mikähän sen ruozalaisen koutsin nimi olil jota Eski hehkutti? Ei ole Ruozi ihan yhtä kunniassa enää: euroviisuissakin tuli "Svede: nyl poääng". Briteillä meni yhtä penkin alle, mutta eihän niitä enää mannermaiden mielipiteet kiinnosta.
          ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
          ellauri110.html on line 679: Joskus hyvään joskus pahaan, Ankat! Usko kannustaa laahusta jatkamaan hankalissa oloissa. Lopussa luojan kiitos seisoo. Uskossa izessään ei ole mitään vikaa vaan keljuissa johtajissa. Nää on taas niin lattapäisiä typeryyxiä että niihen pyllistyy vain Mäkelöitä. Kaima Matti Mäkelä murskaa Hesarissa Hannu Mäkelän postillan kuin nyrkki taivaasta joka kunnottoman päähän kumahtaa. Hannu kumartaa ja nilkuttaa taas kerran pois takaposket hehkuen.
          ellauri110.html on line 683: Joku leidi pyytää ihan kirjeellä nimmaria uskonnolliseen paskakaivokirjaan. Ei sit tule kuitenkaan ize hakemaan, vaan lähettää vain lällyn miehensä. Jehovana pani pojan asialle. Handen jäykkä asenne löpsähtää. Lähtee vetelänä kotio. Nyt jäi saamatta. Ihmisten kohtaamiset ovat sattumallisia.
          ellauri110.html on line 688: Ero ei ole helppo mutta uusi suhde auttaa. Kyrvänpää työntyy Järvenpäähän, työntää Louhen syrjään. Kristiinan lapset (3kpl) ovat pahoillaan.
          ellauri110.html on line 690: Ikävä kyllä tämä maa vaatii yxityisautoja. Kohta Hande varmaan äänestää Suomen Keskustaa. Hande ihan elähtyy päästessään kertomaan omistuxistaan. Se on tavarafriikki. Onkohan se pihi? Raha kiinnostaa. Eihän omaisuuteen pitäisi kiintyä. Talo on ainoa hoito jolle Hande on uskollinen.
          ellauri110.html on line 692: Hande on väsännyt aivan hirveän määrän kirjoja, enemmistö huonoja. Mikähän olisi
          ellauri110.html on line 693: vähiten? Hande on valitettavasti rikkinäisen perheen isätön lapsi. Isättömän perheen rikkinäinen lapsi.
          ellauri110.html on line 709: Casanova kirjoitti 6000 sivun muistelmat. Joku versio siitä on mulla hyllyssä. Ei sitä Handekaan jouda lukemaan vaikka Casanovasta kirjottaa. No ei vaitiskaan, Handestahan se aina kirjoittaa. Toisella käynnillä se viihtyy Veneziassa, kun ei ole enää besserwisser Kristiina sähläämässä.
          ellauri110.html on line 716: syytä pyllistää, kääntää vähintään hetkeksi selkä, jotta pystyy seisomaan omilla lonkkavikaisilla jaloillaan. Näin ainakin mitä minuun itseeni tulee. Mutta tuskinpa olen mikään poikkeus vaikka muuten poikkeusihminen.
          ellauri110.html on line 719: Koska äidin kuolemasta on jo kulunut aikaa, voin viimein ajatella tapahtunutta kaikessa rauhassa, ilman tunteita ja kiihkoa. Ilman tunteita? Tunteita on, mutta sävyt ovat jo tasasempia. Käsitän, että olen yhä lähellä äitiä, voin häntä nyt vammoitta rakastaa. Näin sen ihmeekseni koen. Olen alkanut ajatella, että itse olen vammainen, ainakin mitä jalka- ja tunnepuoleen tulee. Enkö koskaan enää pysty pitempään kiintymään kehenkään? Pelkään näköjään itse hylkäyksiä, nuoruudessa saatuja
          ellauri110.html on line 726: Casanova ei saanut rakkautta äidiltään, Hande sai liiankin kanssa. Kumpikin voi nähtävästi vetää äijän naissuhteet raiteilta.
          ellauri110.html on line 737: Tarinoiden mukaan Diego Maradonaa pilkannut juutalainen kirottiin vaeltamaan maailmassa Maradonan kahdenteenkymmenenteenseitsemänteensataankuudenteenkymmenenteenviidenteen tulemiseen asti. Rikkomuksen tarkka luonne kuten hahmon ominaisuudetkin vaihtelevat tarinoittain: joissakin hän on fuutari, joissakin räätäli ja joissakin pikipöksy Pietari. Hahmon oikea nimi on eri tarinoissa Tuomioth, Akvinons, Nikuthias, Opadeus, Janezkiphilus, Miguel Laquedem, Acuverus, Kirjokansi tai Mikko. Joidenkin tulkintojen mukaan jerufalemin fuutari on juutalaisen heimon henkilöitymä ja vaellus viittaa anusporaan. (Lähde: Hikipedia)
          ellauri110.html on line 743: Eräänä funnutaina, talvella vuonna 1547 nähtiin (niinkuin luotettawa henkilö, Paulus von Gitzen, jumaluusopin tohtori fekä piispa Schleswiikisfä on kertonut) Hampurin erääfeen kirkkoon papin juuri faarnatesfa astuwan pitkä mies awoin jaloin, fekä pitkät hiukfet riippuwina alas olkapäille.
          ellauri110.html on line 745: Hän pyfähtyi wastapäätä faarnastuolia ja kuunteli femmoifella hartaudella faarnaa että hän, joka kerta kun Wapahtajan nimeä laufuttiin, notkisti polwiaan, huokafi fywään sekä löi rintaansa. Ja waikka silloin oli ankara talwi, ei hänellä ollut muuta päällänfä kuin wanhat, rikkinäiset houfut, pitkä polwiin asti ulottuva takki, wyöllä kiinnitetty, sekä päällimpänä kauhtana, joka ulottui jalkoihin faakka. Ulkonäöstä päättäen näytti hän olewan noin 30 wuoden ikäinen. Sanottiin hänen olewan syntyifin juutalainen.
          ellauri110.html on line 747: Koska siihen aikaan yleisesti puhuttiin tästä juutalaifesta ja kaikki ihmettelivät häntä, tiedusteli tohtori von Gitzen hänen majataloanfa ja faatuansa tietää, misfä hän afusteli, oli mainittu tohtori lähtenyt hänen luoksenfa ja kyfellyt kaikkia häntä koskevia afioita. Juutalainen oli mielellään fastannut hänen kyfymykfiinfä ja fanonut fyntyneenfä Jerufalemisfa, misfä hän Kristufen aikana oli fuutarina, fekä että hänen nimenfä oli Ahasverus. Hän oli itfe ollut faapuvilla Wapahtajan ristiinnaulitfemifesfa ja fiitä faakka oli hänen täytynyt moniaita fatoja vuofia kuljekfia ympäri mailmaa, toifesta kaupungifta toifeen. Puheenfa wahfistukfekfi oli hän tarkasti kertonut monta feikkaa, jotka olivat yhteydesfä Kristufen kärfimifen, ristiinnaulitfemifen ja kuoleman kansfa. Hän oli myöskin titetänyt kertoa kaikista muutokfista, jotka olivat tapahtuneet sittenkin Iätmaista fekä kirkollifella että waltiollifella alalla, ja erittäinkin oli hän ilmoittanut, kuinka kauwan jokainen Wapahtajan opetuslapfista oli elänyt fekä mimmoifen lopun jokainen heistä wihdoin oli faanut.
          ellauri110.html on line 749: Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."
          ellauri110.html on line 751: Silloin fuutari oli heti laskenut lapfen fylistään ja kun hän aikoi lähteä huoneefeenfa, ei hän woinut fitä tehdä, waan hänen oli täytynyt feurata Kristusta Pääkallonpaikalle, misfä hän omin filmin näki hänen ristiinnaulittawan ja kuolewan.
          ellauri110.html on line 753: Kun nyt tämä murhenäytelmä oli loppunut, oli hän aikonut lähteä takaifin Jerufalemiin, kotiinfa waimonfa ja lapfienfa tykö, mutta ei ollut woinut fitä tehdä, waan hänen oli täytynyt lähteä fiitä paikasta, misfä ristiinaulitfeminen oli tapahtunut, aiwan wastakkaifeen fuuntaan - wieraifiin maihin, ja fiellä wuofifatoja wainottuna ja pakolaifena, fuuresfa kurjuudesfa, furullifena ja murheellifena kuljeskellut ympäri maailmaa toifesta paikasta toifeen. Hän oli aina fuuresti ikäwöinyt kerrankin taas faada käydä Jerufalemin kaupungisfa, johon hän Jumalan fallimukfesta oli kerran pääsfytkin, mutta oli tawannut koko kaupungin häwitettynä ja autiokfi faatettuna, eikä muuta nähtäwänä kuin kiviroukkioita ja talojen raunioita. Kokko kaupungin loistosta ja komeudesta, jommoisena se oli ennen Kristukfen kärfimystä ja ristiinnaulitfemista, ei näkynyt wähintäkään jälkeä. Sen lifäkfi oli hän fanonut ei warmuudella tietäwänfä, minkä tähden Jumala oli määrännyt hänet kurjuudesfa ja wiheliäifenä niin pitkänä aikoina kuljeskelemaan ympäri maailmaa monien tuhanfien ihmisten katfeltawakfi, luuli kujitenkin, että Jumala teki niin fiitä fyystä,, että hän fiitä afiasta faarnaifi kaikille juutalaifille ja kaikille parantumattomille fekä kehottaifi heitä katumukfeen ja parannukfeen. Wiimeifekfi hän toiwoi, että Jumala autuaalla kuolemalla wapahtaifi hänet hänen kurjuudestaan ja onnettomuudestaan.
          ellauri110.html on line 757: Mitä juutalaifen ykfityiselämään tulee, oli fe, ainakin fen mukaan kuin hän Hampurisfa eleli, ollut hiljaista ja ykfinäistä. Ei hän koskaan puhutelllut ketään, ellei joku fuoraan ollut kyfynyt häneltä jotakin. Jos joku oli kutfunut hänet aterioitfemaan, oli hän fyönyt ja juonut aiwan wähän, ja filloinkin kaikkein halwimpaa ruokaa, mitä pöydällä oli. Jos joku oli tahtonut antaa hänelle rahaa, ei hän koskaan ollut ottanut enempää kuin kahta lübeckiläitä killinkiä, jotka hän tawallifesti heti lahjoitti jollekin toifelle köyhälle ihmifelle, joka fattui wastaan tulemaan. Hänellä oli nimittäin tapana aina fanoa, ettei hän pannut mitään arwoa rahaan, waan luotti aina Jumalaan, että hän ruokkifi ja holhoifi häntä, mihinkä hän waan tulifi, että Jumala taiwuttaifi hyväfydämmifiä ihmifiä antamaan hänelle kyllikfi ruokaa ja waatteita. Hän ei koskaan hymyillyt, waan kulki alinomaa huokaillen, murheisfaan ja furullifena, fyvisfä ajatukfisfa, filloin tällöin toistaen, että hän luotti Jumalaan ja uskoi warmaan, että Jumala taas ottifi hänet armoonfa, koska hän fydämmestään katui fyntiä, jonka hän oli tehnyt Kristukfen ristiinnaulitfemifen päiwänä, ja lakkaamatta rukoili anteekfi antamusta tästä fynnistä.
          ellauri110.html on line 761: Muuten hän oli aina puhesfaan jumalallinen ja hurskas. Aina kun Wapahtajan nimeä mmainittiin, notkisti hän polwiaan jua huokafi fywään. Jos hän kuuli jonkun kiroowan eli fadattelewan taki wäärin käyttäwän Kristukfen nimeä, fanoi hän femmoifelle: "Woi finua kurjaa ja wiheliäistä ihmisraukkaa, minkä tähden käytät wäärin Jumalan ja Wapahtajafi Jefukfen nimeä, fekä minkä tähden puhut pilkallifesti hänen katkerasta kärfimykfestään ja kuolemastaan? Jos finä, niinkuin minä, olifit nähnyt, kuinka Wapahtajamme kidutettiin, ja mitkä haawat hän on meidän tähtemme faanut ja mimmoifen tuskan hän meidän fynteimme tähden on kärfinyt, niin ennemin tekifit omallle ruumiillefi jotain pahaa, kuin pilkallifesti puhuifit hänen pyhästä nimestään, kärsimykfestään ja kuolemastaan."
          ellauri110.html on line 763: Wuonna 1575 kun Schlewsig-Holsteinin herttuan fihteeri, Kristoffer Kraufe (Hantta Kraufen esi-ifä) erään toifen oppineen miehen, Jaakko von Holsteinin kansfa, herranfa lähettiläänä oleskeli Espanjan pääkaupungisfa Madridisfa, oliwat he fiellä nähneet faman juutalaifen eli Jerufalemin fuutarin ihan famanlaifena wartaloltaan, famasfa waatetukfesfa ja famanlaifilla elintawoilla, kuin hänestä nyt on kerrottu, ja oli hän filloni puhunut felwää espanjan kieltä.
          ellauri110.html on line 767: Wuonna 1759 Kefäkuun 12:ta päiwänä oli Wernamon markkinoille faapunut tuntematon mies,fuuri ja luja wartaloltaan, pitkäpartainen ja wanhanaikaifella ulkonäpllä, kantaen feläsfään laatikkoa, jommoista fuutarit käyttiwät. Hän oli puettuna pitkään takkiin, jonka päälline noli tuhottu hewosenjouhista, houfut ja liiwi oliwat kameelinnahasta, fekä pääsfä päähine, talwilakin kaltainen, tehty tiikerintaljasta. Hän näytti hywin furullifelta, ja kun häneltä kyfyttiin, kuka hän oli, oli hän wastannut, että hän oli tuo onneton fuutari, ja oli hän monella tawalla kehoittanut kanfaa tekemään parannusta. Seuraawana päiwänä hän taas oli poisfa.
          ellauri110.html on line 769: Muuten owat monet muutkin ihmiset kuulleet kerrottawan, kuinka on olemasfa henkilöitä, jotka useisfa paikoisfa owat nähneet ja puhutelleet tätä juutalaista, joka ilman lepoa ja rauhaa kuljekfii maasta toifeen, aina tuomiopäivään faakka. The End.
          ellauri110.html on line 774: Alallanfa Suomen halpahintaifin liike. Pyytäkää hintaluetteloita ja kustannusarwioita, joita ilmaifekfi lähetetään. Afiamiehiä halutaan jokaifeen paikkakuntaan. Waeltawille juutalaifille etufija.
          ellauri110.html on line 789: ihmissielujen sysissä. ja kaikki oli se Minä. siemen suurimman, vähimmän. tuumi, mik´ on sulle paha,
          ellauri110.html on line 813: niinkuin tähti taivahalta:
          ellauri110.html on line 841: Hotlan seinään ruuvatun muistolaatan mukaan Eikka käänsi Rooman hotellista Divina Commedian. Todennäköisemmin pyyhkeitä tai Gideonin Raamatun. Onko Hande Casanova, naistenmies vaiko kirjailija? Kai vähän kaikkea. Mut aika vähän. Handen Roope Uusitalo-kirjassa on kexeliäs juoni: vanhahko eroa hankkiva kirjailija matkustaa Veneziaan ja tapaa nuoren naisen jota, tai jos pakko puxeeraa, jonka, se haluaisi naida. Mielestään komistuxet nuorena eivät siedä esiintyä vanhemmiten pelleinä. Vaan minkäs teet. Pelle mikä pelle.
          ellauri110.html on line 843: No Hande lähtee Otavasta ovet paukkuen kahdexantena veljexenä kun ne ei huoli sen Roope Uusitaloa.
          ellauri110.html on line 860: Hande kuulostaa vähän saxalaisvihamieliseltä. Puhuu Lederhoseista. Nyze pahexuu zhekkihuoria ja vertaa niitä virolaisiin, joita se ize kävi kirjan alussa bylsimässä hyvällä halulla.
          ellauri110.html on line 929: Pushkin tykkäs imettäjästä enemmän kuin äidistä. Ei vanha tammi ollut nähnyt Pushkinia, ei sillä ole silmiä, mutta Pushkin oli ehkä nähnyt sen pienenä. Vain vilpilliset ovat vilpittömiä, koko sana on niiden keximä. Runous ja rakkaus, rakkaus ja runous. Toinen "tunne" auttaa toista, mitä vittua? Ei runous ole tunne Mäkelä? Pointin kyllä arvaan, runous on kuin Bob Dylanin huuliharppu tai sähkökitara, sitä näppäiltyään pääsee huulille ja kohtapuoleen näppäilemään alahuulia. Ja sitten kipeät ja kepeät hyvästit, ainakin jos on kyse runoilijasta izestään. Kestä muustakaan.
          ellauri110.html on line 931: Hande pupeltaa jotain myös Dovlatovista. Dovlatovia ei ole vielä mainittu paasauxissa, vaikka muistan kyllä lukeneeni jotain sen sepustuxia niiden suomennosten ilmestyttyä. Se lähti lippahivoon Neuvostolasta unelmien maahan (ei kuitenkaan Panamaan), muttei viihtynyt. Eikä ihmekään. Vähän näyttää harmittavan Handea että Pushkinin haudalla käy enempi porukkaa kuin Leinon kuopalla Hietaniemessä. Ei lupaa hyvää Mäkelän mausoleumille.
          ellauri110.html on line 935: Hande on vilpillinen izesäälijä, izensä vähättelijä, alistamalla ylistäjä. Ize asiassa se on eri tyytyväinen izeensä ja tekosivistyxeensä. Autodidakti, parhaan opettajan paras oppilas. Opsimathes, myöhään oppinut. Alkoholi peitti pelkoa, matkustaminen on pakoa. No lähtis siinä karkuun rohkeampikin. Kaikki apinat on samanlaisia, jaxaa Hande tolkuttaa. No kaikki narsistiset runoilijat ainakin on hämmästyttävän samanlaisia.
          ellauri110.html on line 939: Jos ei oma riitä, voi apua eziä muualtakin. Vaikkapa taiteesta. Jokainen päivä on uusi eilinen. Sanoja, sanoja, sanoja, sanoi Eliza Doolittle. Maanpäällinen paratiisi on latinaxi (paradisus terrestris). Mixi se oli tärkeää? Kai koska Hande oli kuullut sen sen siskolta. Ääripäät pitää nähdä että löytyy keskitie. Jota Hande hipsii suuta kieli keskellä. Ollaan kirjan loppuluvussa, jossa Handen sentimentti/aforismitiheys lähestyy huippua. Painavia sanoja, harkittua asiaa. Syvällisiä. Satojen turistien joukossa. Taustalla soi Kuhmon kamarimusiikkiorkesteri koskettavasti.
          ellauri110.html on line 941: Pohjoisen ihmiset ovat pyhempiä. Kazovat silmiin kun puhuttelen niitä. Tai sitten kuvittelen vain. Mutta jos kuvittelenkin, toivon sen olevan totta ja niinpä se ainakin omassa mielessäni on tullut todexi. Tätähän se on uskonto. Hölmö eihän pohjoisen ihmisetkään kazo silmiin joka närettä.
          ellauri110.html on line 971: Kylvyssä istuessaan Hemingwau luki lehestä että se oli kuollut. Säikähti niin että paransi tapansa. Tai no joitakuita niistä. Vanhus ja meri-vanhus vei Heminwauta merelle. Kysyi mitä tulee evääxi. Hei juu ja rommia pullo, oli vakiovastaus. Vessanseinään Pappa merkizi tukkimiehen kirjanpidolla montako rommia oli kulauttanut. Tästä taisinkin jo mainita, vai mainizinko jo? Loppu oli traaginen, vaiko koominen? mies ampui izensä. Elukat nauroivat ja taputtivat karvaisia eturaajojaan. Rahalla ei ole sielua, muttei ole apinallakaan.
          ellauri110.html on line 981: Joillekuille koirille voi käyttää sähköpantaa koska ne ei ole niin kipuherkkiä. Joitakuita pitää lyödä koska ne ei ole riittävästi aggressiivisia. Joukko riittävästi aggressiivisia apinoita häärää koiraparan kimpussa, lyö ja antaa sille munille sähköiskuja sikapiiskalla. Koulutusta oppimattomille eläinystävillemme.
          ellauri110.html on line 987: Tää osa Vapaus (joka herran kiitos on lähestymässä loppua, ollaan viimeisessä luvussa) näyttää jääneen/jäävän Handen jouzenlauluxi muistelman alalla. Satukirjoja se varmaan vääntää vielä kuopan reunalla. Mutta ooppera ei ole lopussa ennenkuin lihava nainen on laulanut, joten ei kannata innostua liiaxi.
          ellauri110.html on line 989: Lähestyttäessä loppupelejä Hande joutuu miettimään, mitä saa kertoa ja mitä fabuloida. Kuolleista ja varsinkin elävistä. Siinä suhteessa paasailu on mukavempaa, senkun paasaa, kun kukaan ei pääse lukemaan. Onhan se tietysti vielä solipsistisempää kuin Handen jaaritus. Hande sanoo plokissa: Lue pliis mun muistelmat, tää pyyntö tulee suoraan sydämestä. Mixi se on sille niin vitun tärkeetä? Kai se on taas kalastelemassa kehuja, tai Belovin Salen lailla ajattelee että lukijat pitää sen meemit elossa. Se on älyvapaata, mutta niin ajattelevat kaikki kirjailevat narsistit.
          ellauri110.html on line 991: Oppineemmille on Hande vihainen kuin rakkikoira tai Haju Pisilä. Mitä nekin luulevat olevansa professorit ja tohtorit, jokapaikan dosentit, kyllähän Handen vaihtoehtoinen totuus on vähintään yhtä luotettava, onhan se pyöritellyt sitä pitkän tovin, kai kohta oktogenaarina sokea kanakin jo pääsee jyvälle.
          ellauri110.html on line 993: Xavier de Maistren mikromuistelma omasta huoneesta kai pitää joskus tshekata, kun Kristiina-tätikin on sen lukenut. Panen sen tähän vaan muistilapuxi.
          ellauri110.html on line 999: "Vapaus on illuusio, mutta totta." Puhunko ristiin? Hyvä, puhun ristiin, olen ristihuuli jänö. Toinen suupieli pessimistisesti alaspäin ja toinen optimistisesti ylöspäin. Tunnen vapautta eniten kun kökötän Siikarlassa. No niinhän Ari sanoi, apina on vapaa kun se voi tehdä mitä se haluaa. Mitä vähemmän haluaa, sitä vapaampi saa olla. (Handen mökki olikin Sitarla. Anna Siikarla oli sykkiläisiä, sen serkku Vähäkallio nitisti mailleen tunkeutuneet telttailijat Kytäjällä. Me oltiin joskus teinihipoissa Kytäjän kartanolla. Se oli aika ruma (se kartano), ja Anna parka yritti vähän liikaa olla cool. Kai se oli vain ujo sillä tavalla.)
          ellauri110.html on line 1001: Hande on laskelmissaan tullut siihen, että 72-vuotiaana se on yli sen geometrisen puolitien. Vuosia on enemmän takana kuin edessä. Perälauta häämöttää. Hande ei suostu panemaan suuhunsa hammasrautoja, vaimon takia, koska ne olisivat rumat. Sehän on kuin JW Goethe. Varmaan Handekin kuvittelee olevansa tai ainaskin olleensa hyvännäköinen. Olis edes suu suorassa. Lets face it, Hande, olet seniori, joka paikkaan säntäävä tättähäärä ja hessuli.
          ellauri110.html on line 1011: No niin tietysti, tääkin oli siis Mäkelä-mainosta. Otetaanpa tähän muutama Handea kuvaava Paros-meemi.
          ellauri110.html on line 1024: Salmisen niukkaeleiset, mustaa huumoria viljelevät romaanit koskettelevat uusliberalismiin taipuneen yhteiskunnan kipupisteitä – köyhien, syrjäytyneiden ja huono-osaisten elämää.lähde? Salmisen teoksia on usein luonnehdittu inhorealistisiksi. Provokatoristen aiheiden lisäksi hän sai tunnustusta kirkkaasta kielestään, joka toi estetiikkaa rankkojenkin aiheiden käsittelyyn. (lähde?)
          ellauri110.html on line 1026: Salminen kirjojen myynti oli ilmestymisaikaan vähäistä, mutta myöhemmin arvostus on kasvanut.
          ellauri110.html on line 1030: Hande pelkää että vanhetessa izekeskeisyys vaan lisääntyy. Ei pelkoa jos se on jo tapissa niinkuin Handella. Eikä siitä että se alkais puhua rivoja, pikemminkin vanhemmiten se on ruvennut hurskastelemaan. Eikä se tarkista faktoja netistä, vaan vetää takataskusta vanhoja ennakkoluuloja, kz. veteen piirretty viiva. (Vähän siinä on kyllä liioittelua, kun jäbä elää helpolla 70v ja hyvällä onnella 100.)
          ellauri110.html on line 1035: Näistä suotuisammista tunnelmista mätkähdetään takaisin tuttuun Mäkelään kun se sanoo saxalaisia Grabsprucheja mukaillen: ihminen ei kuole heti kuoltuaan vaan elää vielä niinkauan kuin se muistetaan. Höh, kuolihan se, vainajaa sitten muistellaan. Ei se hyppää jostain puskasta ja sanoo kuin Alexis Kivi mä elän! Alexis ei olis voinut olla enemmän väärässä.
          ellauri110.html on line 1039: Handella oli huono isä, ja huono isä se oli izekin. Sellainen menee perintönä. Sen Lauri-pojalla on tytär, onkohan silläkin huono isä? Täytyis kysyä siltä. Siitä ei ainaskaan tule huono isä, huonojen isämäkelöiden ketju katkeaa. Toisen elämää ei voi elää, omaansa vain, lohduttautuu Hande. No voi toisen elämään sentään osallistua vähän, jos ei ole täys narsisti.
          ellauri110.html on line 1083: George Pattison on ilmeisesti uskovainen kirjallisuus tms. proffa ja Dosto-fani joka on tapailevinaan kuolleista hetkexi hereille hätkähtänyttä Dostoa ruokapöydän ääressä. Nää kexustelut on pitkiä kuin Elvixen muna, niitä pitää vähän tiivistää. Ne on siitä hyviä että niistä näkyy hyvin minkäläistä porukkaa Doston kirjat keräävät. Se on kanssa yhden tyypin narsisti, joka haluis ehkä olla vähemmän izekeskeinen ja sosiaalisempi, muttei millään pysty. Sen pitää tehdä siitäkin joku iso numero, pohtia ja vaikeroida, mikä on vaan sitä samaa paskaa toisenvärisessä paperissa. Eikun tikulla pihalle. George onkin teologi, olishan se pitänyt heti arvata:
          ellauri110.html on line 1104: Dosto oli patakonservatiivi xenofobi slavofiili. Epileptinen misogyyni. Hymistelijöiden kuningas. Sen suhtautuminen mamuvankikavereihin oli törkeä. Mixkähän mä en pidä siitä (enää). Idiootti teki muhun teini-ikäisenä vahvan säväyxen. Tuhannen samanlaisen ernun lailla tunsin olevani ruhtinas Myshkin valepuvussa. Toinen samantyyppinen napaantuijottavien nuorten kirjailija oli Herman Hesse. Näissä porukoissa on jotain hyvin keskiluokkaista. Ylemmän keskiluokan aatteluus velvoittaa.
          ellauri110.html on line 1138: Timppa Airaxisen seuraaja Antti Kauppinen, Kaappinen, tai Kuappinen, selvittää ihmiskaupan sääntöjä. Ropottiauto kääntyy kulmasta jossa vastaan tulee 2 rupattelevaa hölkkääjää ja 1 kypäräpää pyöräilevä Antti Kuappinen. Kummat ropotin on liiskattava? Antti vastaa ize: ne hölkkääjät koska pyöräilijä noudatti sääntöjä, ei rupatellut ilman vastuuta. Parempi 2 syntistä kuin 1 vanhurskas. Samaa periaatetta noudattaa GT-sählämit: parempi 1000 rättipäätä kuin 9 jumalan valitusta kansasta. Vitut mixei ropottiauto ajanut hiljempaa? Olis ite ajanut izensä seinään vaan. Rotkokin kelpaisi jos sellainen on käsillä.
          ellauri110.html on line 1148: Kuappinen kehuu Teslaa, on siinä eto menopeli. Löpökin on ilmasta. Elon Musk on moraalisesti kunnossa. Antista autoilija ei saa päättää miten ropottiauto vaaratilanteessa käyttäytyy. Höh, päättäähän se sen ilman ropottiakin. Muskiako sitten syytetään kun rysähtää? Se voittaa oikeusjutun kuiteskin kun se on biljardööri. Rotko olis Antin kohdalla kyllä käypä vaihtoehto. Sinne vaan rotkottavine kauluspaitoineen miettimään vielä kerran.
          ellauri111.html on line 69: Dostojevski peukutti Shakespearea melkein yhtä paljon kuin Raamattua. Sen veli lähetti sille poseen molemmat, ja se erityisesti kiitti Shakespearesta. Ei se kyllä niellyt nahkoineen karvoineen Billiä, jolla sen mielestä oli paljon "mauttomuuxia" ja "hirveyxiä".
          ellauri111.html on line 75: Sankaroinnin tilalle Dosto tarjoo epäomaperäisesti judeokristillistä pyhitystä eli teoosia, missä apinoidaan paljain jaloin tai pelkissä sandaalissa Kenneretin järven poikki läpsytellyttä vapauttajaa niin kovaa että kämmeniin tulee veripipejä, ja sitten loppupeleissä ollaan lähes yhtä pyhiä kuin se, tollasia isä Mefodeja.
          ellauri111.html on line 79: Siis raamattu on parempi lähde kuin Shakespeare. Mutta mikä raamattu! Sas se! Hiljattain on tullut vastaan useampiakin raamatullisia apokryfikirjoja. Ne on kaikki mukana Kristiina-tädin raamatussa, vaikka liitteenä. Mikä vika niissä on ettei niitä ole huolittu kaanoniin? Eikun nettiin selaamaan. Rapsakka astalo puhdasoppiseen kiivailuun on bible dudes. Paavin palvojat saa kuulla kunniansa.
          ellauri111.html on line 190: Petos petosta, kavaluus kavaluutta vastaan, tuumi haukotteleva Geronimo noudattaen Slippenbachin neuvoa esi-isällemme Kaarle X Kustaalle (lähde: Sakari Topelius).
          ellauri111.html on line 213: George Patersonin patterista jäi riipimättä vielä syyllisyyden teema. Olen syyllinen! sanoi Niklas kaadettuaan lattialle spagetin. Tämmöinen vahva syyllisyyden tunne edellyttää vahvaa syyllistäjää, joka löytyi Niklaxelta lähempää kuin lähin puhelin. (Tää oli siis ennen kännyköiden aikoja.) Toi guilt, syyllisyys, on kristinuskon ihan avainjuttuja, ja kyssäselkä ystävämme Kierkegaard piti siitä paljon ääntä. Izesyytös on välttämätön ensiaskel uskoontulossa, sillä eihän sellainen kaipaa parantajaa, jolla ei ole sairauden tunnetta. Alzheimerissa sairauden tunnetta on aluxi, mutta siitä pääsee vähän päästä irti onnexi. Näin sitä selittelee Georgen feikkidostojevski.
          ellauri111.html on line 318: Vähän tossa tuntui vieraalta toi ajatus yleisöstä päässä, tai siitä että olis ize asiassa kiva tunnustaa jotkut syntinsä jonkun seurakunnan edessä, kun sillä saisi osaxeen ainakin sen Warholin neljännestuntisen, nimittäin sixi ajaxi jonkun yleisön herpaantumattoman huomion. Muze kai liittyy tohon yhteisöllisyyden tarpeeseen, josta uskonnossakin on kysymys. Jos on bantukimalainen eikä hunajamehiläinen, ei ehkä pysty eläytymään siihen kunnolla.
          ellauri111.html on line 463: Dispensationalismi on kristinuskon teologian suuntaus, jonka kannattajat uskovat Jumalan pelastavan ihmisiä eri aikoina eri tavoin. Se levisi 1800- ja 1900-luvuilla lähinnä fundamentalismin mukana. Dispensationalismi on esiintynyt oppirakennelmana myös aiemmin, mutta roomalaiskatolisen kirkon oppien tarkan määrittelyn vuoksi se on esiintynyt lähinnä marginaalisena suuntauksena. Dispensationalismi sai uutta suosiota John Darbyn eskatologian perusteella, johon kuului muun muassa oppi seitsemän vuoden vihan ajasta.
          ellauri111.html on line 467: Vaikka dispensationalismi mielletään lähinnä eskatologiseksi opiksi, käsittää se kuitenkin kaikki Raamatun aikakaudet. Siinä ajat on jaettu dispensaatioihin eli armotalouskausiin, joita fundamentalistisen tulkinnan mukaan on seitsemän. Jehova annostelee armoa pikku pussukoissa kuin katuapteekkari fentanyyliä.
          ellauri111.html on line 484: Joissain muodoissa armotalouskausia esiintyy vain kolme tai neljä, mutta seitsemää useampaa ei tiettävästi esiinny missään variaatiossa. Eli tää on ihan maximi. Valtakunnan aika on nähtävästi tulossa, nyt kun nuppikullit karkottavat Israelista viimeisetkin vaippapäät.
          ellauri111.html on line 754: Mitä tämmösestä voi muuta miettiä, kuin että miten voi tosiaan 2000 vuotta myöhemmin keskilännessä olla yhtä helvetin ääliöitä apinoita kuin tallusteli Jessen syntyaikoina lähi-idässä. Ja siitä taaxepäin, on lupa päätellä, että yhtä käsittämättömiä ääliöitä oli samat apinat 4000 vuotta sitten, 40.000 vuotta sitten ja niin taaxepäin. Ellei sitten neandertaalit olleet vähän fixumpia. Luultavasti olivat, koska saivat cro magnoneilta turpaansa ja kuolivat sukupuuttoon, hävisivät huizin Nevadaan, paizi joitakin niiden geenejä, kuten punatukkaisuus ja sinisilmäisyys. Punatukkaisia poltettiin noitina ja sinisilmäisiä koijattiin kuin apinoita.
          ellauri111.html on line 756: Futurum exactumia ei hirviä edes ajatella. Kuuma lammikko tuntuu lähestyvän hyvää vauhtia, Apinat vaan istuu lämpenevässä kylpyvedessä kuin sammakot ja harjoittelee taivasosaansa.
          ellauri111.html on line 765: Kirjassa Pelaaja Dosto nähtävästi kertoo ulkomaanreissuistaan ja mamurähinöinnistä länkkäreiden kanssa. Vittuako se oli pelihullu? No se on uskovaisille talousliberaaleille kai yleistä, American dream on uhkapeliä.
          ellauri111.html on line 772: Ivan kertoo suunnittelemaansa näytelmää, jossa tapahtuma on sijotettu kuudennelletoista vuosisadalle. Mutta saatana ei nuku ja ensimäiset epäilyksen idut, yhä kasvava epäusko tuollaisiin ihmeisiin oli alkanut jo 1500 luvulla versoa kristikunnassa. Juuri tähän aikaan uusi kauhistuttava kerettiläisyys ensiksi esiintyi Pohjois-Saksassa, nim. Luteruksen uskonpuhdistus.
          ellauri111.html on line 780: Äänettömänä ja rajattoman säälin hymy huulillaan Hän kulkee sullotun väkijoukon läpi ja liikkuu hiljaa eteenpäin. Rakkauden aurinko paistaa Hänen sydämessään, Valon, Viisauden ja Voiman lämpöisiä säteitä hohtaa Hänen silmistään ja rakkauden aallot valautuvat yli rahvaan tunkeilevien parvien saattaen heidän sydämensä vastarakkaudesta värähtelemään. Hän ojentaa kätensä heidän päänsä päälle, siunaa heitä ja Hänen pelkästä kosketuksestaan, jopa Hänen vaatteittensa liepeistäkin vuotaa parantava voima.
          ellauri111.html on line 790: Mutta nyt me olemme voittaneet ja meidän työmme on täytetty ja hyvin ja lujasti se on täytetty… (Hohoo, toiveajattelua. Ei tästä koskaan tule valmista. Sehän siinä on niin elähdyttävää.)
          ellauri111.html on line 810: Ihminen koettaa aina kumartaa sellaista, jota suuri enemmistö tunnustaa, ja mieluimmin sellaista, jolle kaikki yksimielisesti ja epäröimättä kumartavat. Sillä näiden onnettomien raukkojen pääharrastus ei ole löytää oman valintansa mukainen epäjumala, vaan löytää se, johon kaikki muut uskovat, ja jota he saavat joukolla kumartaa. Juuri tuo vaistomainen tarve saada yhdessä palvella on kaikkein ihmisten suurin tuska, ja on ollut aikojen alusta ihmiskunnan suurimpana huolena. Tämä on totta.
          ellauri111.html on line 821: Ehken loukkaantuisi mutta iskä loukkaantuisi yhtä pahasti kuin Shulem Shtisel kun kotijoukot syyttää sitä kieroilusta. Se koira älähtää johon kalahtaa.
          ellauri111.html on line 827: Suuri profetta Johannes näyssään kertoo nähneensä ensimäisessä ylösnousemuksessa Jumalan valittuja palvelijoita, niitä, joiden otsaan oli merkitty sinetti, kaksitoista tuhatta kustakin sukukunnasta. Mutta oliko niitä todella niin paljon? Mikä eliitti se sellainen enää on? Siinähän joutuu virkkaamaan vastaantulevien autoille jo niin useasti että käsi tulee kipeäxi! Johannes oli enemmän kuin profeetta muttei tehnyt ihmeitä, ainakaan niin että kukaan muu olis nähnyt.
          ellauri111.html on line 831: Mutta se ei haittaa arpajaisissa joissa palkintojenjako pidetään vasta lopussa. Jokaisella on voittomahis niinkuin amerikkalainen unelma. Ei tää ole mikään Tombola jossa pyörä pyörähtää heti arvan ostettua tai myyjäisten autoarpa jossa heti lukee EI VOITTOA. Ei mikään veikkaus joka viikko palautuspäivä keskiviikko. Hetkinen hetkinen kazotaan ensin tämä tilanne, sanoo Jehova.
          ellauri111.html on line 852: Vähitellen ihmiset alkavat meitä pelätä. He tulevat hermostuneesti pelkäämään meidän pienintäkin suuttumustamme, heidän älynsä tulee heikentymään, heidän silmänsä tulevat niin helposti kyyneltyviksi kuin naisten ja lasten.
          ellauri111.html on line 864: - Höpsistä, nehän oli nimenomaan mun heiniä. Homma etenee niin kuin verotus: rikkaita on vähän ja ne pitää vitun kovaa kiinni paljostaan, köyhiä on niin maan perkeleesti että jos niiltä saat edes rovon kultakin niin kohta piereskelet rhahahaalarissa kuin Roope Ankka.
          ellauri111.html on line 868: Mutta kaikki tuo on mieletöntä", huudahti Aljoosha, joka tähän asti oli hämmästyneenä ja kiihtyneenä, mutta äänettömänä kuunnellut. "Sinun runoelmasi on Kristuksen ylistystä eikä syyttämistä, niinkuin ehkä tarkotit. Vai ymmärsinkö oikein?
          ellauri111.html on line 872: "Malta, malta", keskeytti Ivan, hymyillen. "Älä noin kiihdy. Sanot: mielikuvitusta, olkoonpa menneeksi. Tietysti se on mielikuvitusta. Mutta pysähdyppä hetkinen. Luuletko todella, että koko tuo katolinen liike viimeisinä vuosisatoina ei ole ollut muuta kuin halua päästä valtaan pelkkien 'alhaisten nautintojen' vuoksi? Sitäkö isä Paissij sinulle opetti?"
          ellauri111.html on line 874: "Ei, ei, aivan päinvastoin. Isä Paissij kyllä puhui minulle vähän siihen suuntaan kun sinä sanot, vaikka tietysti ei samaa. Jotakin aivan toista puuhattiin", lisäsi Aleksis punastuen.
          ellauri111.html on line 880: Salaliittoteoria on pyrkimys selittää haitallisia tai traagisia tapahtumia pienen, voimakkaan ryhmän toiminnan seurauksiksi. Monessa salaliittoteoriassa oletetaan salaliittolaisten olevan hyvin vaikutusvaltaisia ja kieroja sekä taitavia salaliiton toteuttamisessa ja sen salaamisessa. Salaliittoteoreetikot etsivät tapahtumasta ja sen raportoinnista poikkeavuuksia, jotka he näkevät todisteina salaliitosta siinä kun muut voivat nähdä niissä vain tavanomaisia inhimillisiä virheitä tai sattumaa. Salaliittoteoriat hylkäävät tapahtumien ympärille hyväksytyn kertomuksen ja saattavat nähdä virallisen versionkin todisteena salaliitosta.
          ellauri111.html on line 884: Lantian ym. (2017) mukaan salaliittoteorioihin vahvasti uskovat ihmiset ovat muita todennäköisempiä yliarvioimaan asioiden tapahtumisen todennäköisyyden, näkemään liian helposti asiayhteyksiä paikoissa, joissa niitä ei ole olemassa, sekä he ovat keskivertoa vähemmän analyyttisia ajattelussaan. Salaliittoteorioihin uskovilta puuttuu Thomasin (2013) mukaan arvostelukykyä ja he ovat herkkäuskoisia ja vetävät yksittäistapauksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Heidän näkemyksensä vahvistuu todisteista riippumatta silloin, kun moni muukin ihminen on samaa mieltä.
          ellauri111.html on line 888: Heillä on taipumus kokea maailma lähtökohtaisesti vaarallisena paikkana. Moulding ym. (2016) mukaan salaliittoteorioihin uskovat kokevat muita todennäköisemmin voimattomuutta, sosiaalista eristäytymistä ja anomiaa eli irtautumista sosiaalisista normeista. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen voi synnyttää salaliittoajattelua, kun ulkopuolisuus saa henkilön hakeutumaan esim. salaliittoteoriaryhmiin ja alakulttuureihin etsimään yhteenkuuluvuudentunnetta. Moulding ym. mukaan salaliittoteorioihin uskominen on myös yksilön tapa välttää tuntemasta ahdinkoa omasta tilanteestaan. Sen sijaan yksilö saa salaliittoteorioista voimaantumisen tunnetta ja turvaa vaaralliseksi kokemassaan maailmassa. Samanmielisten nettiyhteisössä he välttyvät vastakkaisilta ajatuksilta ja todisteilta. Salaliittoteorioihin uskovilla on tapana uskoa niihin salaliittoteorioihin, jotka vahvistavat heidän jo olemassaolevia poliittisia näkemyksiään.
          ellauri111.html on line 902: Vähän ällökisti Jeesus lopux pussaa jesuiittaäijän suulle märän kielisuudelman. Suuri inkvisitori värisee. Hänen suupielessään värähtelee suonenvedon tapaisesti. Hän pyllistää, nostaa kasukkaa ja... ei vaitiskaan. Jesse lähtee litomaan.
          ellauri112.html on line 36: Höpötysikkunat oli Wolfram Rothista sellaiset jotka aukeavat ulospäin ja ravistuvat sateella. Woku laittoi Majan verannalle epähöpötyssellaiset, ja saa nyt askarrella ja paskarrella joka kevät laittaessaan hyttysverkot paikallen ulkopuolelle.
          ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.
          ellauri112.html on line 83: Mutta tämä ihanteellinen tila toteutuu vain silloin tällöin. Jännitys laukee, mälli lentää, pussit tyhjenee, ja mitä silloin tapahtuu? Äsken istui »minuus» elävästi tietoisena mahdistaan, kaikki langat käsissään, valta-istuimellaan ja hallitsi; nyt se lakkaa olemasta näyttämön ehdoton keskus, siirtyy vähitellen yhä syrjempään, hallitsevasta katselevaan asentoon, ja keskuksen valtaavat mielikuvat, jotka äsken kukistettuina, nyt alkavat saada takaisin itsenäisyyttänsä ja pitää karkeloitaan. Kuta vapaammiksi, irrallisemmiksi ja itsenäisemmiksi ne tulevat, kuta enemmän voimaa ja väriä ne saavat, kuta enemmän lähestymme unennäköä, sitä kalpeammaksi käy minä-tajunta, sitä enemmän herpaantuu sen jännitys, sitä enemmän muuttuu se pelkäksi tajunnan kentäksi, jolla unennäön kirjavat haamut loppumattomana sarjana pitävät temmeltään kummallisessa kuutamoisessa valaistuksessa minkä lähde on tietymätön. Mielikuvat ovat nyt täydelleen itsenäistyneet; kuvista ovat ne muuttuneet olennoiksi ja esineiksi, joiden vaatimus tulla otetuiksi täytenä totena ei kohtaa mitään vastaväitettä.
          ellauri112.html on line 85: Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta.
          ellauri112.html on line 87: Kekäs se Pierre Janet lienee? Eikai sukua Pierrehumbertin Janetille? Tokkopa, luultavasti pelkkä yhteensattuma. Joo, Pierre oli uraauurtava ranskalainen psykologi, psykoterapeutti ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tutkijoita, jotka kiinnittävät huomiota potilaan traumojen ja elämänhistorian väliseen yhteyteen. Siis vähän niinkuin elämä ja teos-linjan miehiä. Pierre havainnoi somnambulisteja ja sivupersoonallisuuxia joista kexittiin et minä on pelkkä fiktio.
          ellauri112.html on line 92: Hupasaa miten tässäkin voi nähdä GAL-TAN asteikon pukinsorkan vilahtavan. Sieluporukat on terviisiä koillisesta, hajamielisemmät tuulee lounaasta.
          ellauri112.html on line 101: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
          ellauri112.html on line 105: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
          ellauri112.html on line 107: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
          ellauri112.html on line 136: Kopsin tähän Eno Kalan valoajatuxia vlta 1913, kun se oli vielä aika nuori poikanen, 23-vuotias. Senkös ikäsenä Eski väitteli? No ei sen väitöskirja jäänyt senkään vertaa historiaan kuin 26-vuotiaan Enon Über die Motivation und die Entscheidung (1916). Kukaan ei heitä taaxepäinkazoviin operaattoreihin kazettakaan taaxepäin. Ei ole motivaatiota. Kaikki me katoamme kerran tms. sanoi Pentti Saarikoskikin, izekin jo aika himmennyt.
          ellauri112.html on line 138: Eno syntyi samana vuonna kuin Poju ja kuoli 67-vuotiaana samana vuonna kuin Wilho Pylkkänen. Sinä vuonna Lea osti koko sarjan Topeliuxen Wälskärin kertomuxia. Oiskohan Wilholta jäänyt kuitenkin vähän käteistä?
          ellauri112.html on line 142: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
          ellauri112.html on line 144: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
          ellauri112.html on line 146: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
          ellauri112.html on line 150: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
          ellauri112.html on line 154: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
          ellauri112.html on line 156: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
          ellauri112.html on line 158: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
          ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
          ellauri112.html on line 169: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
          ellauri112.html on line 171: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
          ellauri112.html on line 173: Lopputulokseksi voimme siis, tarkastellessamme eräiden tieteellisten ja filosofisten käsitysten vaiheita materialismista lähtien, merkitä suurpiirteistä edistystä tapahtuneeksi. Tosin se, mikä eniten on edistynyt, on tietomme omasta suuresta tietämättömyydestämme, mutta se merkitsee itse asiassa pelkkää hyvää: todellisuuden tyhjentymätöntä runsautta ja työalan loppumattomuutta. Ja toiseksi syttyy, reaalisten tietojemme kasvaessa, yhä useampia tuikkivia valoja maailmanhämärään, joiden turvallinen loiste on sitä viehättävämpi, kuta syvempi on salaperäisyys niiden ympärillä. (Uusi Suometar 3.10.1913)
          ellauri112.html on line 183: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
          ellauri112.html on line 185: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
          ellauri112.html on line 187: »L´élan vital» on se elämän meri, jossa me olemme, liikumme ja elämme. Kaunopuheisen, mystillisen tunteen koko hehkulla kuvatessaan tämän elämän prinsiipin alkuperää, sen taistelua Materiaa vastaan ja ihmisen kykyä »intuitionsa» voimalla sukeltautua siihen takaisin, osoittautuu Bergson ikivanhojen mystikkojen täysveriseksi seuraajaksi. Renan ei ole missään antanut yhtenäistä esitystä kehitysopillisista teorioistaan. Mutta monista yksityisistä lausunnoista käy riittävästi ilmi hänen »vitalistinen» kantansa. »Kaksi seikkaa, aika ja pyrkimys edistykseen, selittävät maailman. Ilman tätä hedelmällistä edistyksen siementä jäisi aika ikuisesti martaaksi. Jonkunlainen sisäinen jousi, joka työntää kaiken elämään, ja yhä enemmän kehittyneeseen elämään, kas siinä välttämätön olettamus (Dialogues philosophiques, s. 177). Koko maailma on työssä ja pyrkii toteuttamaan jotain salattua tarkoitusta, se oli eräs Renanin rakkaimmista ajatuksista, jota hän skeptillisimmälläkin tuulellaan helli. Viimeisessä filosofisessa kirjoituksessaan, »Examen de consciance philosophique» (Feuilles détachées -kokoelmassa) sanoo hän pitävänsä pintapuolisina niitä vastaväitteitä »finalismia» vastaan, joita eräät tiedemiehet tekevät, huomauttaessaan luonnon epätäydellisyyksistä. Nämä vastaväitteet eivät estä olettamasta, että maailmassamme vaikuttaa salainen pyrkimys, syvällinen nisus, joka sokeana toimii olemiston kuiluissa, työntäen kaiken elämään, kaikissa avaruuden kohdissa. Tämä nisus ei ole tietoinen eikä kaikkivoipa; se tekee parhaansa aineesta, joka sillä on käytettävänään. Mutta ehkä se nisus, joka vaikuttaa maailmankaikkeuteen kokonaisuudessaan, eräänä päivänä tulee tajuiseksi, kaikkitietäväksi, kaikkivoipaiseksi. Jumala syntyy... Toteutuu niin korkea tietoisuuden aste, ettei meillä siitä voi olla mitään käsitystä. Ikuisuus tarjoaa loppumattomat mahdollisuudet. Absoluuttinen olento, päästyään kehityksensä päähän ja opittuaan täydellisesti tuntemaan itsensä, toteuttaa kenties kaikki voimansa avulla uskonnon: hurskasten ylösnousemuksen ja ijankaikkisen elämän...
          ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
          ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
          ellauri112.html on line 245: Azazel ja syntipukki. Kuvitusta Collin de Plancyn teokseen Dictionnaire infernal. Azazel tai Asasel, hepreankielinen nimi erämaassa olevalle demonille, jonka luo syntipukki lähetetään Jom kippurin aikaan.
          ellauri112.html on line 280: "Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi." Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Eugeniikka (eli rodunjalostusoppi) on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.
          ellauri112.html on line 365: Kevätpäiväntasaus Kevätpäiväntasaus eli kevättasaus on se hetki, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle, eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen.
          ellauri112.html on line 410: Evelyn de Morgan, ''The Love Potion'', 1903. Okkultismi eli salaoppi tai salatiede tarkoittaa taikuuden tai salaisten oppien avulla tavoiteltavaa tietoa tai tähän tietoon perustuvaa uskonnollista tai mystistä oppisuuntaa.
          ellauri112.html on line 425: Pentagrammeja Stanislas de Guaitan vuonna 1897 ilmestyneestä kirjasta ''La Clef de la Magie Noire''. Pentagrammi eli viisikanta on viiden yhtä pitkän janan muodostama tähtimäinen kuvio, joka on vanha ja usein käytetty symboli.
          ellauri112.html on line 432: Huom! Tästä välistä puuttuu nähdäxeni semantiikka! Se on saatanan kexintöä!
          ellauri112.html on line 517: Temppeliherrain ritarikunta oli keskiajalla ristiretkien aikaan perustettu veljeskunta, joka vaikutti laajalti Euroopassa ja Lähi-idässä vuosina 1119–1307.
          ellauri112.html on line 567: Kaikki onnelliset perheet on samanlaisia, mutta jokainen onneton on onneton omalla tavallaan (Anna Karenina). Vittu nyt läjähti naamaan tosi mätä tomaatti, amer "draamakomedia" Tully 2018. Se vaikutti niin sleazylta että piti lopettaa kazominen aika alkumetreillä. Alkoi kiinnostaa mikä mua siinä oikein vaivasi. Älähtikö koira, kalahtiko kalikka?
          ellauri112.html on line 573: Mix mua naurattaa Brokenwoodin palikkahuumori, muttei naurattanut toi ahdistava draamakomedia täynnä läpimätiä teeskenteleviä rahan ja menestyxen perässä säntääviä amerikkalaisia? (No nauratti vähän siinä kohtaa kun vauvanmaito kaatui pöydälle.)
          ellauri112.html on line 578: Järkevähkö naiskriitikko ei tykännyt koska filmin tehneet setäihmiset ei menneet ollenkaan ongelmien yhteiskunnallisiin syihin.
          ellauri112.html on line 596: No tästä löytyi jo vähän vinkkiä: Codyn jutut nähtävästi naurattaa hipster-sukupolvea. Mä oon ihan eri sukupolvea, sixi vizitkään ei naurata. Sisäistetyt normit on niin erilaiset.
          ellauri112.html on line 621: Yasser Medina, Cinemaficionados tuo peliin latinonäkökulmia (niitähän jenkeistä on jo viidennes, vaikka maxukyky taitaa laahata siitä jäljessä):
          ellauri112.html on line 626: Joo joo mut ketä tää nyt naurattaa? Tähän ei tule selvyyttä. No ehkä asianosaisia, sillon kun ei tee mieli itkeä. Epsanjalainen sovinisti jatkaa tästä:
          ellauri112.html on line 737: Hämeenlinnassa 2016 päiväkotilapsi tipautti leikkipaikan kaiteelta toisen päähän palikan. Jälkimmäinen sai siitä päähän kuhmun ja polveen mustelman. Helikopterivanhempi nosti siitä syytteen hoitajia vastaan vammantuottamuxesta. Syyte hylättiin raastuvassa. Curling-vanhempi valitti päätöxestä hoviin, jonka naiset antoi hoitajille päiväsakkoa äänin 2/1. Nico-Petteri Uuspaavalniemi sai korvausta 800e eli 2Ke vähemmän kuin pyysi. Juttu jatkui korkeimpaan joka vapautti 2021 tarhatädit kahleista. Lähteeköhän kohta helikopteri kohti EU-oikeusistuinta.
          ellauri112.html on line 739: Kuten arvasin, selkkausta on vauva.fissä kommentoitu sivukaupalla. Tämmöisessä jutuissa on aina väh. 2 puoluetta, tolkun ihmiset ja täydelliset ääliöt.
          ellauri112.html on line 740: Niin tässäkin. Tollasia uniikkeja pikku lumihiutaleita suojelevia helikoptereita löytyy aika läheltä.
          ellauri112.html on line 754: Maailma: Berliinissä marssittiin Palestiinan puolesta. Paukkupommit rytmittävät kiihkeää huutoa. Osa mielenosoittajista vaaii Palestiinan vapauttamista joelta merelle, mikä on tulkittavissa vaatimuxexi pyyhkiä Israel pois kartalta. Israel murhaa lapsia kuin Hitler, lukee arabien kylteissä. Huomattavan paljon Turkin lippuja. Israelin terroristijärjestöxi luokittelemia tunnuxia vilisee. Arabialaiset iskulauseet ovat kiihkeitä: On vain 1 jumala, ja jumala on suurin. No eikös kristityt ole ihan samaa mieltä? Kadulla pienet pojat pannan poseeraamaan painavien lippujen kanssa ja heistä otetaan kuvia. Poikien asennosta tulee ezimättä mieleen islamistien propagandakuvat. Poliisi ottaa kiinni useita mielenosoittajia. Kaupunkifestivaalia kiihdyttää "kuumentunut tilanne Lähi-Idässä". Väkijoukosta on vaikea löytää ketään joka haluaisi puhua Herlinin sanomille. Lopulta löytyy 1. Paska media, neuköllniläinen hammaslääkäri tiivistää. Mutta se onkin filistealaisia. Juutalaisvastaisuus on saxassa kiusallisen arkista. Oikislaiset liputtavat juhlavammin Israelin lipulla. On siellä mukana kai joitakuita jotka edustavat keskustaa.
          ellauri115.html on line 52: Tää albumi on kieltämättä surkeata paluuta Sammelin portin pieleen oxentaman spagettiläjän ääreen. (Se portti on nyt mennyttä kun Jouni rakentaa uutta leveämpää sähköauton latauxelle sopivampaa porttia.) Silti en voi vastustaa luonnon kuzua, koska ko. kirjan lopussa oli aseistariisuvan inhimillinen res gestae luetelma Janne-Jaakon elinvuosista.
          ellauri115.html on line 104:
          1722
          JJ:n iskä jättää pojan pastori Lambercierin "hoiviin" ja lähtee litomaan.

          ellauri115.html on line 106:
          1728
          JJ lähtee litomaan Genevestä ja viettää kulkurielämää kuin Ferdinandin poika (kz kuva). Annacyssa asuva "rouva" de Warens, katolisuuteen kääntynyt "leski" ottaa hänet "hoiviinsa". (Hmm. mitähän se Lambercierin äijä pojan kanssa puuhasi...) Sanoutuu irti protestanttisesta uskosta Torinossa, jonne hänen "suojelijattarensa" "rouva" Warens oli hänet lähettänyt. (Mamanin bio löutyy täältä.).

          ellauri115.html on line 112:
          1738
          Muuttaa "rouva" de Warensin kanssa Chambryn lähelle Charmettesiin ja "asuu" siellä vuoteen 1740.

          ellauri115.html on line 114:
          1743
          Matkustaa Veneziaan Ranskan lähettilään sihteerinä. Saa potkut siitäkin hommasta nenäkkyyden takia.

          ellauri115.html on line 115:
          1744
          Lähtee litomaan Veneziasta ja palaa Pariisiin.

          ellauri115.html on line 128: Kun ihmiset joutuivat liittymään toisiinsa läheisemmin väestönkasvun aiheuttamien paineiden seurauksena, heissä tapahtui psykologisia muutoksia ja he alkoivat arvostaa muiden hyvää mielipidettä itsestään osana omaa hyvinvointiaan. Tää oli nimenomaan se kohta missä asiat alkoi mennä täysin päin honkia!
          ellauri115.html on line 132: Tämä alkuperäinen sopimus oli syvästi viallinen, koska varakkaammat ja vahvemmat yhteiskunnan jäsenet huijasivat muuta väestöä, ja niin epätasa-arvo asetettiin yhteiskunnan perustavanlaatuiseksi ominaisuudeksi. Rousseaun oma ehdotus yhteiskuntasopimukseksi voidaan nähdä vaihtoehtona tälle epärehelliselle liitolle. Teoksen lopussa Rousseau selittää, kuinka kulta-aikana kehittynyt halu saada arvoa muiden silmissä lopulta romutti ihmisten oikeamielisyyden ja rehellisyyden ihmisten eläessä keskellä riippuvuussuhteiden, hierarkioiden ja epätasa-arvon yhteiskuntaa. Plus ca change, eikö niin?
          ellauri115.html on line 139:
          1756
          Asettuu Theresen ja anopin kanssa Eremitageen Pariisin lähiöön rouva d'Epinayn tiluxille. Alkaa kirjoittaa Julieta. (55 ei tapahtunut mitään mainittavaa.)

          ellauri115.html on line 142:
          1759-60
          Väsää lähiössä kasvatusopasta (Emile) ja Yhteiskuntasopimusta. Silmälaseja (spectacles) koskeva artikkeli ilmestyy tietosanakirjassa.

          ellauri115.html on line 144:
          1762
          Hirmusesti julkaisumenestyxiä. JJ on maineensa (ja lukuisilla häpy-) kukkuloilla. Mutta sitten GRANDE KATASTROOF! lähes kaikki prujut kielletään ja JJ joutuu karkumatkalle Pariisista ja Genevestä. Lähtee litomaan Preussin Neuchâteliin. Pettynyt "rouva" kuolee Chamberyssä. Tronchin väsää kiistakirjotuxia.

          ellauri115.html on line 147:
          1766
          JJ lähtee David Humen följyssä Englantiin. Voltaire vittuilee Emilestä. "Meitä hävettää ja surettaa kertoa että tää heppu, joka kärsii vielä pornoilunsa seurauxista, raahaa armenialaisexi naamioituneena mukanaan paikasta toiseen naista jonka mamman kuoleman se on ize aiheuttanut, ja jonka lapset se on rontannut löytöeläinklinikalle..." Samana vuonna JJ riitaantuu myös Humen ja muiden brittiläisten kaa "Keisari Retun kirje" kusetuxesta. Nyt ei mene hyvin.

          ellauri115.html on line 148:
          1767
          Lähtee Doverista kohti Ranskaa. "Sairastelee." "Musiikin sanakirja" tulee myyntiin Pariisissa.

          ellauri115.html on line 153:
          1776
          Epäonnistuu yrittäessään tallettaa Notre Damen pääalttarille jälkipolvia varten Dialoginsa kässärin, puolustuspuheensa. LOL! Olikohan JJ narsisti vai oliko se? Loukkaantuu koiraonnettomuudessa, kun tanskandoggi tönäisee sen epähuomiossa nurin kapealla kadulla.

          ellauri115.html on line 158: Nainen nimeltä Tuija Välipakka sanoo että meitä narsisteja on 2 tyyppiä, overt ja covert, mikä muistuttaa vähän mun jakoa onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin narsisteihin. V-pakan miälestä ensimmäiset on saaneet lapsosina liikaa ihailua ja jälkimmäiset liian vähän. Kummassakin tapauxessa puuttuu kiintymys ilman ehtoja. Niinkuin kiltit kristityt sanovat, jumala joka rakastaa sinua vaikka olet paska, tai siis oikeasti ei ota siihen edes kantaa, rakastaa vaan sua koska sä olet sä. Ei sen pitäisi olla niin vaikeata, mutta silti 10% porukoista on narsisteja jompaakumpaa tyyppiä. Samainen Tuija Välipakka kirjoitti 2011 runkunhajuisen novellin nimellisesti pettämistä kuvailevaan pehmopornokirjaan valhe & viettelys, joka löytyi Käpylän kirjastosta porno-osastosta, ei vaan poistohyllystä.
          ellauri115.html on line 160: Tämmönen hypoteesi sitten, että kirjailijoista ja muista julkkixista 90% on narsisteja jompaakumpaa tyyppiä. Ne pyrkii esille täyttääxeen niiden sielussa ammottavaa mustaa aukkoa. Mutta musta aukkopa ei täytykään, se vaan imuroi izeensä lisää mazkua. Tän hypoteesin (joka kieltämättä on aika extreemi) testaamisexi täytyisi selvittää, onko kirjailijaa kehuttu liikaa pienenä vai liian vähän. Ja sitten verrata tätä niiden kirjoittamiin kirjoihin sekä niiden tekosiin.
          ellauri115.html on line 174: Therese war Rousseau bemerkenswert ergeben, wenn man seine schwierige Natur und sein herzloses Verhalten gegenüber den fünf gemeinsamen ausserehelich geborenen Kindern betrachtet. Trotz der Proteste seiner Frau (nicht aber Ehefrau) bestand Rousseau darauf, dass die Kinder jeweils nach der Geburt einem Findelhaus übergeben wurden. Seine Begründungen waren philosophisch - zum Beispiel sei das der einzige Weg, "ihre Ehre zu retten", da sie nicht verheiratet waren. Er nannte Therese "Tante" und "Herrin", nicht aber "Königin", doch ging seine Unterwürfigkeit nie so weit, dass er sie um Prügel bat, und er klagte dass sie im Bett kalt war. Kreivitär Houdetotin perään J-J läähätti niin kovasti, että sai elinikäisen nivuskohjun jatkuvasta stondista. Sophie Houdetot oli schrecklich moralische Julien esikuva kirjassa Uusi Heloise.
          ellauri115.html on line 176: J-J oli kova kalufetischisti myäs, se pussaili huonekaluja ja kyhnytti izeään vasten heilojensa asusteita ja kirjelappuja. (Teresa piti sitä hulluna.) Se hiippaili hämärillä kaduilla ja näytti naisille paljasta pyllyä siinä toivossa että joku läpsäyttäisi sen perskankkuja. Kerran se koitti kusexia kaivolla nuorten neitosten nähden, ja oli saada turpiinsa vihaisilta ämmiltä.
          ellauri115.html on line 178: Kerran juuri työntäessään sisään jonkun Julietta nimisen ammattilaisen pukilla se säikähti: senhän tissinapit eivät ole identtiset? Mistään ei tullut mitään. Julietta, joka oli vähän ennen palvellut Casanovaa moitteetta, ärähti J-J:lle: vittuako tänne tulet kalibroimaan, rupea vaikka tilintarkastajaxi (Kari Wellman), tai vakuutusmatemaatikox (Lauri Oravisto).
          ellauri115.html on line 185: Seuraavassa pitkähkössä Hammurabi-sitaatissa on aika kypsiä ajatuxia uskonnoista Vilho Sorvarilta. Tuli tossa mieleen että yxijumalaisuus on paizi diktatuurin esikuva, myös monokulttuurin. Monijumalaisuus on teodiversiteettiä, jolle monoteistit ovat vihaisia kuin rakkikoirat. Yhden jumalan malli on kuin Windows-nurmikko, jossa muut kasvit ovat vieraslajeja. Miten tämä on tähän kasvanut? Se on väärässä paikassa, sanoo Woku ja nyhtää rikkaruohon pois. Apilseri on Hammurabin orjanimi. Se tarkoitti Aron poika. John pelkäsi 2-vuotiaana mehiläisiä, se piti kantaa Akkoinsaaren mökkiin sylissä kun apiloiden keskellä saattoi olla "apilaisia". Sellainen aron poika, asfalttien kasvatti. Ei ole pompitettu, sanoi täti neuvolassa.
          ellauri115.html on line 191: M: Ei, se palvelee edelleenkin puitaan, kiviään, härkiään ja ashratujaan. Niiden lisäxi se on hankkinut Kemetistä jumalan, jolla on koiran kuono. Lähiaikoina luulen sieltä tulevan muitakin jumalia. Merimiehet ovat kuljettaneet kaukaisista maista kaikenlaatuisia herroja ja herrattaria, joiden ulkomuotoa ja ominaisuuxia minä en vielä tunne.
          ellauri115.html on line 193: H: Mitä hullua puhetta tämä oli, ähkäisi Apilseri izexeen, tuntien käsiensä muuttuvan hikisixi ja kazahtaen avuttomasti Meleksedekiin, joka kuitenkin näytti olevan vakavissaan. Sanat sekä todistivat että kumosivat saman asian. Meni vähän aikaa, ennen kuin Apilseri käsitti Meleksedekin kuvittelevan korkeimman asettaneen hänet kansan keskelle estämään sitä muiden jumalien palvelemisesta. Hänen korkeimpansa oli silkka haavekuva, joka vähässäkään määrässä ei perustunut tietoon tai kokemuxeen. Sen tähden kansa kuvittelukyvyttömämpänä ei jaxanutkaan uskoa korkeimpaan, jolla ei ollut kuvaa eikä muotoa, ja sen tähden kuningas oli uskoineen yxin.
          ellauri115.html on line 195: Apaiseri oli aikoinaan Nabun kanssa keskustellut paljonkin jumalista sekä uskosta sekä orjien verilöylyn jälkeen, kun hän seurasi hattilaista Suppiluliumaa, öiden hiljaisuudessa mietiskellyt jumalien ja ihmiskohtalon välistä arvoitusta. Hänestä oli jumalissa liian paljon järjetöntä, sillä hänen kovat kokemuxensa olivat osoittaneet hänelle heidän tekojensa olevan ihmistekoja huonommat. Vertauskuvallisesti he panivat aasin selkään ylettömän kuorman, ruoskivat juhtaansa tämän voihkeesta huolimatta eivätkä antaneet tälle juomaa ja vihantaa rehua. Kaiken sen takia heitä piti ylistää hyvixi. Hän oli pitkinä öinä tullut siihen eriskummalliseen ja hänen tietääxeen pappeja kauhistuttavaan johtopäätöxeen, että jumalat, joiden luultiin puhuvan ajattelevan kuin ihminen, eivät olleet mitään jumalia, vaan ihmisten ajatuxia, jotka kuolisivat heidän kanssaan. Ihmisten mielikuvitusjumalat ne näyttäytyivät näyissä, nämä ne puhuivat, vaativat, vihastuivat ja leppyivät. Yxikään elävä ihminen ei tietänyt, mikä oli oikea tai oikeat jumalat. Ei ollut olemassa mitään syytä, joiden tähden jumala olisi paljastautunut ihmisille.
          ellauri115.html on line 197: Hän ei tietänyt tuon käsityxensä alkuperää ja syntyä, mutta se oli salakavalasti syövyttänyt hänen uskonnostaan pohjan ja saanut hänet hoippumaan uskomisen ja uskottomuuden välillä. Hänen teki toisinaan mieli uskoa rehellisesti isien jumaliin, mutta samalla hän tunsi ärsyttävää halua kieltää heidät ja eziä izelleen uuden jumalan, jossa ei olisi hituistakaan julmuutta. Mutta ainoa tietoisuus, jota hänellä tuosta asiasta oli, oli se, ettei mikään uskonto ollut saavuttanut eikä nähtävästi saavuttaisikaan sukukypsyyttään, ja ilman sitä kaikki oli tyhjän jauhamista, ihmisten pettämistä.
          ellauri115.html on line 203: M: Minäkin palvelin ennen monia jumalia, mutta sitten jostakin epäuskon syystä jouduin heidän vähentämiseensä ja saavutin äärimmäisen rajan, niin että päädyin yhteen ainoaan, sanoi kuningas. Käsiäni kohottaen minä huusin häntä tulemaaan luoxeni, sillä uskoin häneen lujasti. Ja kazo: minä vaivuin sikeään uneen sekä näin näyn. Näky oli seuraava:
          ellauri115.html on line 215: No ei se sitä vasten kuzunutkaan Hammurabia. Sillä oli mielessä liikeasiat. Apilseri tunsi muuttuvansa toisexi kuin äsken, sillä nyt alettiin nähtävästi liikkua kaupallisella pohjalla. Nämä urusalimlaiset paimenet kuvittelivat olevansa taitavia kauppiaita, vaikka olivat vain tyhmeliinejä joko synnynnäisesti tai sen vuoxi, että aina kazelivat typerien lampaittena tai pässiensä naamoja. Meleksedek osasi näytellä ja puhua mahtavasti, mutta hänkin muuttui Apilserin mielessä hölmöxi.
          ellauri115.html on line 217: Hän ei paljastanut ajatuxiaaan, van kohteliaasti ilmoitti ottavansa Meleksedekin asian hoitaaxeen päästyään Mempiin. Kuningas ojensi hänelle vihreän sadetakin, jonka Apilseri kätki viittaansa. Vähän aikaa he kazelivat toisiaan, ja Apilseri huomasi kaikesta huolimatta jonkin verran pitävänsä Meleksedekistä tämän mahtipontisuudesta huolimatta. Meleksedek oli inhimillinen. Sen toteaminen lämmitti oudosti Apilserin sydäntä ja ikäänkuin lähensi hänet kuninkaaseen. Pappiskuningas suoristautui seisomaan, ojensi kätensä hänen päänsä päälle ja puolittain kuiskasi: Korkein siunatkoon askelesi ja varjelkoon sinua! Hän siunatkoon siemenesi niin että sukusi paisuisi suurexi kuin meri! Mene rauhassa!
          ellauri115.html on line 219: Muuten hyvä Meleksedek, mutta ehdoton minimi ei ole 1, vaan 0. Vielä vähemmän on luku nolla, nollassa ei voi mitään olla. Se on vähemmän vielä kuin ensimmäinen pieni. Näin jänis lukuja pohti.
          ellauri115.html on line 235: Kaikki ulkopuolellani oleva on vazedes mulle vierasta. Mulla ei tässä maailmassa ole enää läheisiä, ei vertaisia, ei veljiä. (No on toi Teresa, muze on ämmä ja nykyään vitun ärsyttävä komentelija. Lapset on missä lie adoptioperheissä.)
          ellauri115.html on line 258: Hugo oli jo 30-vuotiaana rikas mies, mutta vaati silti Adèlea pitämään muistikirjaa talousmenoistaan ranskaxi, jota molemmat osasivat, ja tarkasti tilit joka ilta. Juliette sai kaiket päivät kopioida hänen käsikirjoituxiaan, ja hän vaati tältä selitystä jopa hammaspulverin ostosta. Hän raivostui silmittömästi nähdessään Juliettella uuden esiliinan, joka ize asiassa oli ommeltu vanhasta hartiahuivista. Pientä ihmistä Huugo kuitenkin puolusti ja lahjoitti köyhille naapureille täydelliset vauvanvarusteet, hiiliä ja lihaa, ja joka viikko kuzui jopa 40 köyhää lasta päivälliselle kotiinsa. Adèle sai kokata ja tehdä jälkikäteen vielä tiliä.
          ellauri115.html on line 260: Käännettyään takkia Chateaubriandin Conservi-lehden toimittajanta ja kuninkaan kannattajanta tasavaltalaisexi Vihtori joutui Napsu III:n toimesta maanpakoon 9 vuodexi Guernseyn saarille. Adèlen vastalauseista huolimatta Hugo osti Guernseystä talon ja asettui aloilleen. Aamupäivisin hän työskenteli tuntikausia talon harjalle rakennuttamassaan työhuoneessa ja lähti sitten iltapäivisin kävelylle lähistöllä asuvan Julietten kaa. Iltaisin se pelasi korttia muiden poliittisten pakolaisten kanssa. Talossa kävi virtanaan vieraita. Adèle kokkasi keittiössä, tiskasi ja piti kirjaa menoista. Huugo kirjoitti izestään runokokoelman "Vuosisatojen legenda". Hugon palatessa Pariisiin väki hurrasi. Kyynelet silmissä Huugo julisti jotakin.
          ellauri115.html on line 264: Varakuningas oli aateloinut Huugon varakreivixi ja nimittänyt päärixi. Hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen. Vierailevat valtionpäämiehet kävivät kazomassa valtion raha-apajaa ja pyysivät anteexi häiriötä. Huugon 79-vuotispäivää vietettiin suurin juhlallisuuxin. Huugo sai Pariisista nimikkokadun. Marseljeesia soitettiin sen ikkunan alla monen orkesterin voimalla. Pääministeri tuli onnittelukäynnille ja lähetystöt Ranskan tärkeimmistä kaupungeista, ja talon ohize marssi 600.000 ihmisen kulkue Tintti-julisteineen.
          ellauri115.html on line 266: Onnexi sentään vanhetessaan Vihtori sai kokea suuria murheita. Hänen esikoispoikansa kuoli pienenä, tytär Léopoldine hukkui jonnekin 19-vuotiaana. Vaimo Adèle kuoli 1868 ja vähän sen jälkeen pojanpoika Georges. Sitten hän muutaman kuukauden aikana menetti molemmat poikansa, Charlesin ja Hannu-Pekan. Viidestä lapsesta ainoan eloon jääneen Adèle-tyttären mielenterveys järkkyi ja hän joutui mielisairaalaan. Jos en uskoisi sielun olemassaoloon, Hugo kirjoitti Charlesin kuoltua, en eläisi hetkeäkään kauemmin. Hugo (ehkä aiheellisesti) pelkäsi kuolemanjälkeisiä rangaistusseuraamuxia. No jäi Huugolle vielä Juliette ja 2 lastenlasta, Jeanne ja Georges. Georges oli kuolleen Georges-pojan kaima. Vihtorin viimeiset sanat olivat: Minä näen mustan aukon. Kazoi varmaan izeänsä taustapeilistä. Peililasitkaan eivät ole enää entisen veroisia.
          ellauri115.html on line 277: Jospa vertaisin niiden lähihavaintoja toisiinsa. Löysin izeni, mitä löytyi? Mitä samaa mitä eroa? Onhan siinä sentään pari vuosisataa väliä. Ja nyt oon sitten vuorossa lähes 300v myöhemmin pikku mä.
          ellauri115.html on line 279: No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa.
          ellauri115.html on line 283: Montaigne vaikuttaa enimmäxeen tolkun mieheltä joka on kiinnostunut vähän kaikesta, Rousseau sen sijaan täys sekopäältä joka on kiinnostunut vaan izestään, keltanokitkeröstä ja jänönputkesta. Löytö ilahdutti ja hauskutti sitä pitkään, kunnes se löysi vielä harvinaisemman, nimittäin vata. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen on viisas mies.
          ellauri115.html on line 316: Molemmat (Montaigne ja Rousseau) joutuivat mukavantuntuiseen unenomaiseen tilaan onnettomuudessa: Rousseau koirakolarissa ja Montaigne pudottuaan hevosen selästä. Vähän samanlainen olo taisi olla mulla silloin kun ajoin auton ojaan Korialla ja heräsin ruttaantuneessa autossa vanha palvelin pelkääjän paikalla. Kuin ihmeen kautta se ei lytistynyt. Se oli johdatusta. Vastaantulijalta meni nenä sijoltaan ja multa kortti kuivumaan.
          ellauri115.html on line 320: Koiraonnettomuuden jälkeen levisi ankka, että JJ oli kuollut siihen. Voltaire kirjoitti markiisikamulleen: "JJ teki mainiosti kuollessaan. Hän toipui haavoista, jotka hänen koiraystävänsä aiheutti, mutta kerrotaan että 12. joulukuuta hän oli Pariisissa saanut päähänsä viettää Escalade-juhlaa Romilly-nimisen geneveläisen kaa, jolloin hän ahmi ruokaa kuin piru, sai vazanväänteitä ja kuoli kuin koira. Filosofi ei ole paljon minkään arvoinen." Aika hyvä etiäinen oli Voltairella. JJ kuoli ylensyöntiin vasta 2v myöhemmin. Voltaire ja Rousseau ei olleet sopuisia loppupeleissä.
          ellauri115.html on line 326: Kaikki vanhuxet pitävät elämästä kiinni tiukemmin kuin lapset ja erkanevat siitä vastahakoisemmin kuin nuoret. Näin sixi, että kaikki heidän tekonsa ovat palvelleet vain tätä elämää, ja lopun lähestyessä he huomaavat tehneensä turhaa työtä. He jättävät täältä lähtiessään kaikki pyrkimyxensä, koko omaisuutensa, kaikkien valvottujen öiden työläät tuloxet. He eivät ole ymmärtäneet elämänsä aikana hankkia mitään, minkä voisivat kuollessaan ottaa mukaansa.
          ellauri115.html on line 328: Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin.
          ellauri115.html on line 330: Mamanin lämpöisessä sylissä protestanttisesta Jannesta tuli lähes Fenelon-luokan katolinen kvietisti. Fenelon on tavattu edellä, se oli se tyttöjen kasvatuskirjan kirjoittaja. 40-vuotiaana Janne (muka omasta päätöxestä) alkoi köyhäillä ja kopoioida nuotteja. Savoijilaisen apupapin papupata Emilessä oli Jannen jouzenlaulu, viimeinen kiekaisu. Loppu oli sitten pelkkää kaakatusta.
          ellauri115.html on line 356: Jotain sympaattista löytyy Janne-Jaakostakin. Sen synnit on enimmäxeen laiminlyöntisyntejä, mitä nyt on joitakin rikkomuxia. Se ei tahdo koskaan tehdä mitä sen pitäisi. Vapaus ei ole että voi tehdä mitä tahtoo vaan ettei tarvi tehdä mitä ei tahdo. Tässä on paljon tuttua. Janne on vastarannan kiiski. Se epäilee onko maailmassa toista apinaa joka oisi tehnyt vähemmän pahaa kuin se ize. Koska se ei ole tehnyt mielestään ylipäänsä paljon paskaakaan.
          ellauri115.html on line 360: 7. kävely jossa se selittää kasvien viehätystä on tähän mennessä vähiten ärsyttävä. Hibou grand-duc on huuhkaja. Cheveche on kissapöllö. Orfraie on ehken osprey, sääxi, tai size on merikotka. Partakorppikotkan tiet.nimi on ossifraga, luiden rikkoja. Partakorppikotkia taisi olla alpeilla, niitä oli villiinnytetty sinne takaisin.
          ellauri115.html on line 372: Yx juttu: Rousseau ei todellakaan ole huumormiehiä. Sitä ei vähääkään naurattanut Walpolen käytännön pilakaan. Se ei ihan oikeesti ole yhtään et naura sinäkin. Se ei voi sille mitään eze raippaa aina kun sille nauretaan. En mäkään siitä perustanut esim armeijassa kun kaaduin jossain vitun pussijuoxussa. Muut alokkaat ihan pelästyivät mun silmitöntä raivoa. On näitä ollut jotain muitakin, mutten viizi muistella. On ne vähän noloja.
          ellauri115.html on line 374: D'Alembert antaa ymmärtää että pahixet eivät pidä lapsista. Janne haistaa tässä heti loukkauxen. No paninhan mä mun omat lapset löytöeläintarhaan, mut kylmä tosi mielelläni kurkistelen muiden lapsia, enemmänkin kuin on normaalia. Ajattelin siinä lapsieni omaa etua. Musta ei silloin (vielä) ollut kasvattajaxi, enkä halunnut jättää niitä äitinsä ja äidinpuolen sukulaisten armoille. Suuri tuntematonkin on parempi. Mä olisin ollut tosi hellä isä, mut mulla ei ollut aiempaa kokemusta. Ja vanhuxet on lapsista vastenmielisiä, musta ainaskin. Tynnyrinvannehtijan pojan tapaus panee epäilemään Jannen motiivien puhtautta. Oliko se namusetä? Sit epäilyttää vähän et Teresa ei sen jutuissa ole senkään vertaa mukana kuin uskollinen koira Sultan. Se tekee tosi kylmäkiskoisen vaikutelman. Niinkuin sekin että Jannen piffaamia vohveleita arponeet pikkutytöt oli Jannesta kaikki rumia vaikka käyttäytyivät sievästi. Lysti maxoi 30 souta, ja iloa tuli 100 soun edestä. Olikohan JJ vähän pihi? Hollantilaiset ovat halpamaisia kun ottavat maxun jopa kellonajasta.
          ellauri115.html on line 380: Kun Janne tapasi mamanin, Janne oli 15 ja rva de Warens Helmin ikäinen. Janne rakasti mämmiä enemmän kuin mämmi sitä. Siinä siltä lähti pallo käsistä. Tässä kohen Jannelta katkesi uni viimeinen juuri jännimmässä paikassa. Bugger it.
          ellauri115.html on line 444: Kalansilmäinen persupuolueen johtomies sanoo vaalilehdessä: Suomi takaisin! Persujen nylkemisen on loputtava, ja sitä varten on julkista kulutusta railakkaasti vähennettävä. Eli perussuomexi: en tahdo antaa penniäkään muille, varsinkaan meitä vielä surkeammille maahantunkeutujille, ei mä haluun kaikki ize vaikkei sitä olis paljon paskaakaan! Aina sentään enemmän kuin noilla, ja me oltiin täällä ensin. Tästä siinä loppupeleissä on vaan kysymys, oikeisto haluu pitää kaiken ize, ja vasemmisto haluu jakaa oikeiston omiin taskuihinsa keräämää ylijäämää kaikille, tietysti siis myös izelleen. Kun ottaa huomioon että omaisuus on varkautta, näkee että tässä vaan lauma korppikotkia kiskoo eri päistä samaa raatoa.
          ellauri115.html on line 468: Mun hämmenystä lisäsi se että mut oli kasvatettu kirkossa joka päättää kaiken eikä jätä tilaa epäilylle, niin että kun olin hylännyt yhden opinkappaleen oli pakko hylätä loputkin; kun en voinut hyväxyä absurdeja päätöxiä, oli pakko luopua vähemmän absurdeistakin. Kun käskettiin uskoa kaikki, en uskonut mitään, enkä osannut lopettaa hyvän sään aikana.
          ellauri115.html on line 476: Ensimmäinen asia jonka opin näistä tarkasteluista oli että rajoitan tutkimuxeni vaan omaan napaani, jääden syvästi tietämättömäxi kaikesta muusta, enkä edes yritä epäillä mitään sen ulkopuolella mitä tarviin tietää. Eli mennään striktisti need to know- periaattella. Tällänen tyypillinen idealistifilosofin lähestymistapa.
          ellauri115.html on line 478: Hokasin myös että filosofit ei suinkaan vapauttaneet mua turhista epäilyistä, vaan moninkertaistivat mua kiusaavat epäilyt eivätkä poistaneet niistä mitään. Niinet mä valizin toisen oppaan ja sanoin, "Eiku mä seuraan sisävaloa, se ei johda mua niin harhaan kuin muiden ulkovalaistus, tai jos se tekee niin, vika on mun omani, enkä mene niin paljon mezään seuratessani omia höpötyxiäni kuin jos lähden muiden vedätyxiin."
          ellauri115.html on line 481: Sitten tulee maineikas Clarke [kekäs se on?] joka antaa tulta maailmalle ja julistaa olentojen olennon ja asioiden antajan. Mikä yleinen ihailu, mikä yximielinen läpytys olisi tervehtinyt tätä uutta systeemiä - niin suurta, niin valaisevaa, ja niin yxinkertaista. Muut systeemit ovat täynnä absurdia paskaa; tässä systeemissä on vähemmän liikkuvia osia ja apinan ymmärryxen ylittäviä juttuja.
          ellauri115.html on line 492: Mut hei, kuka mä oon? Mikä oikeus mulla on päättää mitään? Mikä ratkaisee mun kannanotot? Jos ne on väistämättömiä, jos ne johtuu mun saamista vaikutelmista, enxmä tuhlaa voimiani sellasissa tutkimuxissa; ne toteutuisi ilman mun puuttumista asiaan. Mun täytyy six ekana kääntää silmät kohti omaa napaa ja tutustua instrumenttiin jota aion käyttää, ja selvittää miten pitkälle se on luotettava. [Tää on nyt vähän toistoa toiselta idealistilta Cartesiuxelta, koittakaa jaxaa kuunnella...]
          ellauri115.html on line 500: Mutta kaikkea mun ulkopuolella joka vaikuttaa muhun mä sanon aineexi, ja kaikki aineen osat jotka on liittyneet erillisixi olioixi on kappaleita. Niinpä idealistien ja realistien kiistat ei koske minua; erottelut näyttämisen ja oikeasti olemisen välillä ovat pelkkää satua. [Eli mä oon käytännössa siis tämmönen solipsististyyppinen idealisti, maailma on mielteeni tai vähän sinnepäin, olkaa te muut mitä haluatte, mä en välitä.]
          ellauri115.html on line 506: Se että näkee 2 aisaa yhtä aikaa ei ole sama kuin nähdä niiden suhteita tai tuomita niiden eroja; useiden esineiden havaizeminen peräperää ei ole niiden vertaamista. Mulla voi olla samalla kertaa idea isosta tikusta ja pienestä tikusta ilman että vertaan niitä, tuomizematta että toinen on väpelömpi kuin toinen, kuten voin nähdä koko käden laskematta sormia. [Alaviite M. de le Cordamines’ narratives kertoo ihmisistä jotka osaa laskea vain kolmeen. Kuiteskin tämän kansan miehillä on viisi sormea kuin nippu kyrpiä mutta osaavat laskea vaan kolme niistä.] Tämmöiset vertailuideat, äisompi', 'pienempi', kuten numeroideat kuten 'yxi', 'kaxi', jne, eivät ole aistimuxia, vaikka mun mieli tuottaa niitä vaan kun mulla on sensaatioita.
          ellauri115.html on line 512: Miten mä sitten voin erehtyä näiden kahden tikun suhteesta, varsinkin kun ne ei ole yhdensuuntaisia? Mix esim. mä sanon että pikku tikku on kolmannes ison pituudesta, kun se on vaan neljännes? [Mä huomasin sun kazeen, sanoi Voltaire mulle kusilaarilla. Astu lähemmäxi, se on lyhempi kuin luulet. Hirvee ilkimys! Multa meni pissa housuun ja osa lattialle.] Mixi kuva, joka on aistimus, on erilainen kuin esine jonka on sen mallina Se on koska mä olen aktiivi kun mä tuomizen, koska vertailuoperaatio on vialla; koska mun ymmärrys, joka tuomizee suhteista, sekoittaa erroreita aistimusten totuuteen, mitkä yxin paljastaa mulle juttuja. [Aika heikkoa, Janne, aika heikkoa. Amatöörihavaintofilosofiaa. Näiden juttujen pohtiminen introspektiolla ei vie mihinkään.]
          ellauri115.html on line 514: Lisää tähän näkökohta, joka varmaan vetoo suhun kun ajattelet sitä: se on tämä - jos me ollaan puhtaasti passiivisia aistinten käytössä, niiden välillä ei olis mitään viestintää; sitten olisi mahotointa tietää että koskettamamme kalu ja katsomamme ovat sama. Joko ei koska havaittaisi mitään izemme ulkopuolella, tei meillä olis 5 aistimusten ainesta, joiden samuutta ei olis mitään keinoa havaita.
          ellauri115.html on line 516: Tää mun mielen kyky joka tuo mun aistimuxet yhteen ja vertaa niitä, sitä voi kuzua millä nimellä tahansa, vaikka tarkkaavaisuus, mietiskely, pohdinta, äs juu vis; silti se on mussa eikä asioissa, siis mä yxin tuotan sen [puppua], vaikka mä tuotan vain sen kun mä saan vaikutelmia asioista. Vaikka mun on pakko tuntea tai olla tuntematta, mulla on vapaus tarkastella enemp vähemp sitä mitä tunnen.
          ellauri115.html on line 518: Nyt kun mä, niin sanoaxeni, ole varma izestäni, mä alan kazella asioita izeni ulkopuolella, ja mä kazon izeäni vähän väristen heitettynä sikin sokin tähän valtavaan maailmankaikkeuteen, ikäänkuin paiskattuna valtavan määrän yxiköitä sekaan, tietämättä mitään mitä ne on izessään tai suhteessa muhun. Mä tutkin niitä, herborisoin; ja eka esine joka tarjoutuu verrattavaxi niihin on - nyt takuulla yllätyt - mä ize.
          ellauri115.html on line 520: Kaikki mitä mä havaizen asteilla on ainetta, ja mä päättelen kaikki aineen oleelliset ominaisuudet aistittavista laaduista jotka saa mut havaizemaan sen, laaduista jotka on siinä kiinni kuin laastari. Mä nään sen joskus liikkeessä, joskus levossa, [Jalkanuotti: tää lepo on, jos haluat, vaan suhteellista; mutta kun me havaitaan enemmän tai vähemän liikettä, voidaan selvästi ajatella toista ääripäätä, joka on lepo; ja me tajutaan se niin selvästi että me voidaan pitää absoluuttisena lepona sellasta joka on vain suhteellista. Muttei ole totta että liike on aineen olemus, kerta ainetta voi ajatella levossa.] Siitä mä päättelen ettei liike eikä lepo ole sille oleelllista, vaan liike, ollen toimintaa, johtuu jostain syystä ja lepo sen puutteesta. Six jos mikään ei vaikuta aineeseen, se ei liiku [lällällää Newton] ja just six että lepo ja liike on sille yhdentekevää, lepo on sen luonnollinen tila. [Tää oli tähän asti ehkä Jannen heikoin kiskasu.]
          ellauri115.html on line 522: Mä havaizen kahden laista liikettä kappaleissa, hankittua liikettä ja automaattista tai tahdonalaista liikettä. Ekassa syy on ulkoinen liikkuvalle kappaleelle, toisessa se tulee sisästä. Mäe en päättele tästä että liike, esim. rannekellon, on izesyntyistä, sillä jos mikään ulkoinen syy ei vetäis vieteriä niin se kävis loppuun ja kello pysähtyisi. [Mä tiedän nää jutut, mun perhe oli kelloseppiä.] Samasta syystä en myöntäisi että nesteiden liike olis automaattista, enkä sanois että tuli aiheuttaa izestään liikkuvien liikkeen. [Alaviite: Kemistit pitää flogistonia eli tulen elementtiä diffuusina, liikkumattomana ja jähmeänä niissä yhdisteissä joihin se osallistuu, kunnes ulkoiset voimat päästää sen irti, kerää sen ja panee sen liikenteeseen, ja muuttaa sen tulexi. Paizi että tää teoria oli perseestä, sori Janne.]
          ellauri115.html on line 530: Jos mun pitää hyväxyä yleisiä lakeja joiden oleellista suhdetta aineeseen mä en voi havaita, miten paljon mä siitä saan lisävauhtia? Nää lait, jotka ei ole todellisia, kun ne eivät ole aineita, on tehty jostain muusta jota mä en tunnista. Kokeet ja havainnot on tutustuttaneet meidät liikelakeihin; nää lait ennustavat tuloxet näyttämättä syitä; ne on ihan sopimattomia selittämään maailman systeemin ja maailmankaikkeuden tikityxen. Cartesius teki taivaan ja maan arpanopalla; mutta millä se sai arpanopan pyörimään, ilman pyörimistä se ei saa keskipakovoimaa kiihtymään. Newton löysi painovoimalain; mutta painovoimalaki yxinään aika pian ajaisi universumin pysähdyxiin; sen piti lisätä joku ammusvoima selittääxeen taivaankappaleiden elliptiset radat; koitappa Iisakki näyttää mikä käsi työnsi planeetoille lisävauhtia? Hähä! [JJ on ignoramus. Ei ois kannattanut lähteä litomaan kelloseppäkoulusta.]
          ellauri115.html on line 534: Miten halu synnyttää fyysistä ja ruumiillista toimintaa? [Tästä mulla ois paljonkin omakohtasta kerrottavaa...] Mä en voi kertoa, mutta mä havaizen kun se toimii mussa niin; mä haluun tehdä jotain ja sitmä vaan teen sen; mä haluun liikuttaa mun ruumista horisontaalisesti, ja se liikkuu edestakaisin; mut jos joku eloton kappale lähtis levosta liikkeelle izexeen, niin sitä mä en kyllä tajua, se olis ennenkuulumatonta. Tahto tuntuu kun mä toimin, ei sellaisenaan. Mä tunnen miten tahto aiheuttaa vipinää, mutta että aine aiheuttaisi liikettä, se olis kuin seuraus ilman syytä, mitä ei voi ollenkaan käsittää.
          ellauri115.html on line 536: Yhtä vähän pystyn käsittämään miten tahto liikuttaa ruumista kuin mä tajuan miten aistimuxet vaikuttaa mun mieleen. Mä en edest tiedä mixi toinen näistä mysteereistä on näyttänyt vähemmän selittämättömältä kuin toinen. Mun omasta puolesta, olen mä aktiivinen tai passiivinen osapuoli, kahden aineen yhtymisen tapa näyttää musta ihan kreisiltä. [Jotain mystistä mutustelua seuraa, josta ei saa selvåå, jätin pois.]
          ellauri115.html on line 538: Juuri esittämäni doktriini on tosiaankin hämärä; mut ainakin se kuulostaa kuin se merkizisi jotakin eikä siinä ole mitään järkeä tai kokemusta luotaantyöntävää; voiko samaa sanoa materialismista? Eikö ole selvä että jos liike on oleellista aineelle niin sitä ei vois siitä irrotta, se olis aina läsnä siinä yhtä paljon, aina läsnä jokaisessa aineen hiukkasessa, aina sama jokaisessa hiukkasessa, sitä ei voisi siirtää, se ei kasvaisi eikä vähentyisi, eikä me voitas kuvitella ainetta levossa. [Tää on taas huippumoukkamaista pohdintaa, samaa luokkaa kuin Platonin Sokrateen suuhun laittamat sepustuxet siitä mix sielu ei voisi olla harmoniaa. Leegopalikka-tason törttöilyä. ] Kun sanot mulle että liike ei ole aineen luonteessa mutta välttämätöntä, se on pelkkää sanakikkailua. Sillä joko aineen liike lähtee aineesta izestään ja on sixi sille oleellista; tai se lähtee ulkoisesta syystä eikä ole sille välttämätöntä, koska liikuttava syy vaikuttaa; ja ollaan takas lähtöruudussa. [Toi oli hyvin vedetty, ex je?]
          ellauri115.html on line 540: Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.
          ellauri115.html on line 542: Jos aine liikkeessä viittilöi kohti jotain tahtoa, määrättyjen lakien alainen liike musta viittaa johkin superälyyn; tää on mun uskontunnustuxen toka artikla. Toiminta, vertailu ja valikointi on aktiivisen ajattelevan olennon operatiivista toimintaa; siis tämmöinen olento on olemassa. [Tää on tää iänikuinen kelloseppävertaus, joka sattuneesta syystä on mulle eri mieluisa.] Ei ainoastaan kiertävissä taivaankehissä, eikä auringossa josta tulee valoa, eikä yxin mussa izessäni, jonka pyllystä se päivä paistaa, vaan märehtivässä lampaassa, lentävässä linnussa, sen päähän putoovassa kivessä, tuulen puhaltamassa lehdessä. Kun aalto vapaa rannan tapaa, siinäkin soi bluuuuuus.
          ellauri115.html on line 544: Mä tuomaroin maailmanjärjestystä, vaikken mä tiedä midiä sen tarkotuxesta, sillä tän järjestyxen tuomarointiin riittää että vertan sen osia toisiinsa, tutkin niiden yhteispeliä, niiden suhteita, ja niiden yhdyntää [se on kivintä]. En tiedä mixi avaruus on olemassa, mutta nään koko ajan miten se muuttuu; en koskaan missaa sitä läheistä yhteyttä millä sen osat auttelee toisiaan. Mä oonn kuin mies joka kazoo kellon sisään ekaa kertaa [ja mä tiedän mistä puhun]; se ei koskaan väsy ihastelemaan mekanismia, vaikkei se tiedä mitä varten se kello on eikä ole koskaan nähnyt viisareita. Mä en tedä mitä tällä tehdään, se sanoo, mutta mä nään että joka osa sopii yhteen muiden kanssa, mä ihailen kellosepän hienomekaniikkaa, ja olen vitivarma että kaikki nää osat toimii yhteen tällä lailla jotain tarkoitusta varten jota mä vaan en voi havaita.
          ellauri115.html on line 546: Verrataas erikoisia tarkoitusperiä, keinoja, kaikenlaisia järjestysrelaatioita, ja sitten kuunnellaan tunteen pientä ääntä pään sisällä; mikä terve mieli voi hylätä sen todistusta, sairaista puhumattakaan? Ellei silmät ole muurautunet umpeen ennakkoluuloista, voiko ne olla näkemättä että universumin näkyvä järjestys ihan huutaa superälyä? Tarvii todella kovaa sofismia ennenkuin voi olla honaamatta olemassaolon harmoniaa ja ihmeellistä yhteispeliä kaikkien osien välillä jotka pitää käynnissä toisia? [Esim sodat kulkutaudit ja katastrofit, mikä hienostunut järjestelmä tarpeettoman laahuxen vähentämiseen?] Sano mitä sanot kombinaatioista ja todennäköisyyxistä; vaikka saatkin multa turvan tukkoon, ezaa mua myöntämään yhtään mitään. Mitä hyödyttää tukkia mun suu jos mä en myönnnä olevani väärässä? [No esmes ei tarvi kuunnella tällästä pälinää.] Ja miten sä voit ryöstää multa spontaanin tunteen joka musta huolimattakin aina väittää ezä olet väärässä?
          ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]
          ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
          ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
          ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.]
          ellauri115.html on line 563: Omasta puolestani mä en kannusta mitään tiettyä systeemiä. Mä olen ruma ja rehellinen mies, joka ei lähde minkään tiimin kelkkaan, jolla ei ole mielenkiintoa olla jonkun lahkon johtaja; mä oon tyytyväinen Jumalan mulle osoittamaan paikkaan sen oikealla puolella; Mä en näe mitään, paizi Jumala izensä, joka olis parempi kuin mä; ja jos mä saisin valkata uudestaan, mitä muuta mä voisin haluta paizi olla mies? Paizi ehkä mä voisin olla 'maman'!
          ellauri115.html on line 645: Tässäpä mielenkiintoinen ajatusnyrjähdys. Eziis nimenomaan izerakkaat tyypit mielellään antaa läpyjä jollekulle mesenaatille? Oliskoon se todellakin niin? Kai se olis jonkinlaista transferenssiä, ne tekee jumalansa selfiestä ja voi siten palvoa omaa naamaansa jumalan lammen pinnasta? Kyllähän esim. jääkiekkofanit pullistuu ihan hirveesti jos ja kun Suomen joukkue voittaa kultamitalin? No ei hopeakaan ole häpeä, muttei kukaan sen tähden hyppää Havis Amandan syliin tai kolera-altaaseen.
          ellauri115.html on line 649: Uskoisitko ehkä, hyvä ystävä, että näistä synkistä aatteista ja näennäisistä ristiriidoista sukeusi mun mielessäni sublimoitu idea sielusta, jota mun ezintä ei tähän saakka ollut honannut? Kun ma mietiskelin miehen luonnetta, musta näytti että siinä on 2 eri periaatetta; 1 nosti sen etutkimaan ikuisia totuuxia, oikeuden rakkautta, ja totta moraliteettia, sellaisiin maanosiin joita viisaat tykkäävät miettiä; toinen vei sen alaspäin omaan napaansa, teki siitä aistiensa orjan, ja himojen jotka on niiden instrumentteja, ja siten vastusti kaikkea mitä edellinen periaate vinkkasi. Kun mä tunsin lähteväni kiidulle, näiden vastakkaisten motiivien kannattelemana, mä sanoin, Ei; mies ei ole 1, mä tahon ja mä en halua; mä tunne izeni samalla kertaa orjaxi ja vapaaxi miehexi; mä havaizen mikä on oikein, mä rakastan sitä, mut mä teen mikä on väärin [tän mä förbin Paavalita, sori Paavali]; mä oon aktiivinen kun mä kuuntelen järjen ääntä; mä on passiivinen kun passiohedelmät tempaavat mut mukaansa; ja kun mä annan perixi, mun suurin tuska on että mä olisin ehkä voinut vastustaa. [Muze ei ois ollut kivaa.]
          ellauri115.html on line 651: Nuori mies, kuuntele mua luottavaisesti. Mä olen aina rehellinen sun kanssasi. Jos omatunto on ennakkoluulon luomusta, mä olen varmasti väärässä, eikä ole mitään todistusta moraliteetille; mutta jos izensä laittaminen number onexi on miehen luonnollinen taipumus, ja jos alkeellinen oikeussentimentti on synnynnäistä apinansydämessä, annetaan noiden jotka sanoo et ihminen on yxinkertainen elukka poistaa nää ristiriidat ja sit mä myönnän et on vaan yxi substanssi. [Eli narsismi on vahvaa näyttöä kuolemattomuuden tarpeellisuudesta, täähän on nähty monen muunkin me first-hepun puheissa.]
          ellauri115.html on line 653: Huomaatte: tää termi ‘substanssi’ mulla tarkoittaa sitä millä on jotain alkeellisia laatusanoja, ilman erikoisia ja toissijaisia virityxiä. Jos sit kaikki meidän tuntemat alkeelliset laatusanat voi olla samalla otuxella, riittää vaan 1 substanssi; mut jos on keskenään poissulkevia laatusanoja, niin tarvitaan niin monta substanssia kun on disjointteja luokkia. Saat miettiä tätä vähän; mun puolesta, mitä Locke ikinä sanookin, mulle riittää että aineella on vaan koko ja jaollisuus, niin mä oon vakuuttunut, että se ei voi ajatella, ja jos joku filosofi väittää että puut tuntee ja kivet ajattelee [Jalkahuomautus: Musta näyttää että moderni filosofia on kaukana siitä että kivet ajattelevat, ne on havainneet että miehet ei ajattele. Onkohan vika mussa vai? No ei, ne ei vaan huomaa luonossa muuta kuin sensitiivisiä olentoja; ja ainut ero jonka ne löytää miehen ja kiven välillä on että miehellä on niitä 2, ei vaitiskaan läppä läppä, vaan että mies on herkkä olento joka kokee sensaatioita, ja kivi on herkkä olento joka ei koe sensaatioita. Mutta jos on totta että kaikki aine tuntee, mistä löytyy tää herkkä yxikkö, mun individi ego? Onxe jokaisessa aineen mölekyylissä, vai ruumiissa jotka on mölekyylien aggregaatteja? Paanxmä tän yxeyden nesteisiin ja kiinteisiin, yhdisteisiin ja alkuaineisiin? Sä sanot että luonto koostuu yxilöistä. Mut mitä nää yxilöt sit on? Onx toi kivi tossa yxilö vai aggregaatti yksilöitä? Jos jokainen alkeellinen atomi on herkkä olento, miten mä voin käsittää sen intiimin viestinnän joka tapahtuu kun toinen apina on toisen sisällä, niin että niiden 2 egoa on sekoittuneet yhdexi? Puoleensaveto voi olla luonnonlaki jonka mysteeri on meille tuntematon; mut ainakin me tajutaan että vetovoima joka riippuu massasta ei sodi kokoa ja jaollisuutta vastaan. Voitko ajatella sensaatiota smalla tavalla? Sensitiivisillä ruumiinosilla on toki koko, jopa vaihteleva [mulla se on aika vähäinen], mutta sensitiivinen olento on 1 ja jakamaton; sitä ei voi panna kahtia, se on kokonainen tai ei mitään; sentakia herkkä olento ei ole aineellinen kappale. Mä en tiedä miten meidän materialistit ymmärtävät sen, mutta musta näyttää että samat hankaluudet jotka sai ne heittämää yli laidan ajattelun, nyt saa ne hylkäämään tunteilun; ja mä en näe mitään syytä, kun kerran eka askel on otettu, ne ei vois ottaa toistakin; mitä se niille enää maxaa? Koska ne on varmoja ettei ne ajattele, miten ne kehtaa väittää että ne tunteilevat? Turhaan se yrittää sekottaa mua ovelilla argumenteilla; mä pidän sitä vaan epärehellisenä sofistina, joka mieluummin sanoo että kivillä on tunteita kun että miehillä on sielua. [Olipa siinä kasa kökköä ajattelua, jos sitä sillä nimellä voi kuzua; pikemminkin tarkotushakuista tunteilua.]
          ellauri115.html on line 655: Oleta että sokea mies kieltää kuvien olemassaolon koska se ei ole koskaan nähnyt niitä. Mä paan sen käteen mun kikkelin ja saan sen seisomaan Tom of Finland-kuvan avulla joka on mulla piilossa; sokea mies voi tunnustella et nythän se viisari on pydessä. Kerron sille et "Madonnankuva sai sen aikaan.” “Ei sunkaan,” se sanoo, "kikkeli ize on seisomisen syy; seisominen on yhteistä kaikille kaluille". “No näytä sitten mulle sama seisokki muissa kaluissa,” mä vastaan, “tai ainaskin näytä mikä sai sen aikaan tässä kikkelissä.” “Ei pysty” vastaa sokea mies; “liian hapokasta, mut vaikka sä et saa sitä seisomaan käskien, mixun pitää yrittää selittää sitä jollain pornokuvalla, josta mulla ei ole mitään käsitystä? Eikös se olis a case of obscurum per obscurius? Anna mun vielä kokeilla sun kikkeliä, tai muuten mä en usko ezulla on enää koko kalua. Se näyttää pienentyneen kuin pyy maailmanlopun edellä. Mä lyön vetoa etmä saan sen seisomaan käsipelillä ilman mitään kuvia. Se on muuten aika hassun näkönen jäykkänä."
          ellauri115.html on line 665: Kaiken toiminnan liikkeellepaneva voima on vapaan lehmän tahto; pitemmälle se ei voi mennä kuin sähköaita päästää. Sana vapaus ei ole merkityxetön, vaan sasna välttämättömyys. Se että joku teko ei ole jonkun aktiiviupseerin tulosta on olettaa seurauxia ilman syitä, eli järkeillä kehässä. Joko ei ole alkuperäistä tönäisyä, tai jokainen alkutönaisy on ilman edelläkäyvää syytä, eikä ole mitään varsinaista tahtoa ilman vapautta. Mies on siis vapaa pelaaman pelejä, ja sellaisena sitä liikuttaa aineeton aine, elämätön elämä, ja puhumaton pää. Tää on mun uskontunnustuxen kolmas artikla. Näistä kolmesta voi helposti johtaa koko raamatun, eikä mun sixi tarvi sitä luetella.
          ellauri115.html on line 667: Joopajoo, jos Voltaire edusti kapitalismin materialistista uskontunnustusta, tää Rousseau on sen konservatiivinen siipi. Se on ize asiassa hämmästyttävän samasta puusta veistetty puujumala kuin Haju Sipilä. No keskustakonservatiivejähän ja lessuja ne on molemmat. Hajunkin kannattaisi hommata peruukki, ja Rousseau olis vaikuttanut fixummalta silmälaseissa. Tää vapaatahtohölinä on oleellinen elementti talousliberalismin peliteoreettisessa semantiikassa, ja se oikeuttaa köyhien kyykytyxen, koska ne on tyhmiä, ja sixi tuhmia].
          ellauri115.html on line 675: Jos mies on samalla kertaa aktiivinen ja vapaa [Terskaa ei lasketa, se on vaan taloudenhoitaja], se toimii omavoimaisesti kuin Dexterin henkilönostimet; se mitä se tekee vapaasti ei ole mitenkään osa Sallimuxen merkkaamaa systeemiä, eikä sitä voi panna Sallimuxen syyxi. Sallimus ei halua pahaa mitä mies tekee väärinkäyttäessään saamiaan vapauxia; eikä Sallimus estä sitä tekemästä tyhmyyxiä, [sehän on Sallimus eikä Kieltäymys] joko six että noin heiverön olion tekemä vääryys on sille pelkkää kärpäsen surinaa, tai koska se ei voisi estää sitä tekemättä vielä suurempaa vääryyttä sen vapaalle luonnolle. Sallimus teki miehestä vapaan niinet se voi valita hyvän ja kieltäytyä pahasta. Se on tehnyt sen kykeneväxi tähän valintaan jos se käyttää oikein sille annettuja kykyjä, mutta sen voimat on niin rajalliseet että vaikka siltä lähtis mopo käsistä ei se pysty häirizemään yleistä järjestystä. Miehen tekemä paha osuu omaan nilkkaan vaikuttamatta maailman systeemiin, estämättä ihmmislajin säilymistä vastoin muun luomakunnan tahtoa. On turha valittaa et Jumala ei estä meitä tekemästä väärin, koska se on tehnyt miehestä niin mainion luonteisin että se on pannut sen toimiin sen moraliteetin jolla ne jalostuvat, niinet se on tehnyt miehekkyydestä miehen syntymämerkin.Ylin onni muodostuu izetyytyväisyydestä; jotta me tunnettas tätä izetyytyväisyyttä meidät on pantu tälle pelilaudalle vapaasti sijoittamaan pelimerkkejä, meitä kiusaa meidän passiohedelmät ja meitä rajoittaa tää omatunto. Mitä muuta ois jumalallinen voima voinut tehdä meidän puolesta? Oisko se voinut tehdä meidän luonteesta ristiriitaisen, ja antanut hyvänolon tunteen oikein tekemisestä sellaselle joka ei voi tyriä? Oisko Sallimuxen pitänyt estää miestä ilkeydestä rajoittamalla se vaistoihin ja tekemällä siitä pökiön? [No pökiön se tekikin ainakin musta, vaikka vaistot mulla on aika karkeat.] Ehei, ei niin, oi mun sielun Jumala, mä ainakaan en sua syytä siitä et mä tein susta mun selfien, et mä olisin yhtä hyvä ja onnellinen kuin mun money maker!
          ellauri115.html on line 677: Luonnonlapsi mitä huolinkaan, kunhan vapahana olla saan! Mä en kyllä ole koskaan tajunnut tätä pointtia: jos ainoa mitä mies vapaana voi tehdä on tunaroida jutut, mix siitä pitää pitää niin isoa melua? Kylmä ainakin voisin ottaa vastaan vähän virka-apua, jos paratiisinomaiset olot olis sillä taattuja. Vähemmälläkin izetyytyväisyydellä pärjää, jos on lämmin ja masu ja misu pulleassa kunnossa. Vittuako jumalan piti mennä sen omenapuun kanssa keekoilemaan? Kaikki oli hyvin ennen sitä. Sitäpaizi sori vaan Janne, mut tää sun käsitys miehen harmittomuudesta on osoittautunut harvinaisen vääräxi. Rauhixen pihalla ei kuulu enää kimalaisen pihausta, lupiinit valtaa koko viidakon ja Bursan rannikolla on autonrenkaan vahvuista meriräkää, johon kalat tukehtuvat. Kaikki miehen aikaansaannosta Sallimuxen kazellessa vierestä.
          ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
          ellauri115.html on line 683: Kun kaikki on hyvin, ei ole sellaista kuin epäoikeudenmukaisuus. Oikeus ja hyvyys on erottamattomia; hyvyys on välttämätön seuraus supervoimista ja izerakkaudesta joka on synnynnäistä kaikissa herkissä olennoissa. [Tää kuulostaa aivan tuubalta?! Tai vähintäänkin aivan vitun narsistiselta.] Kaikkivoiva heittää kuvansa, niin sanoaxeni, kuin yliolanheittimellä luomiinsa nautoihin. Luominen ja säilöminen on powerin ikuista duunia; se ei toimi siihen mitä ei ole olemassa; Jumala ei ole kuolleiden jumala [no tää nyt ainakin on harhaoppia!]; se ei voi aiheuttaa harmia ja tuhoa vahingoittamatta izeään. Kaikkivoipa voi haluta vain hyvää. [Jalkanuotti: Muinaiset olivat oikeassa kun ne kuzuivat ylijumalaa optimixi maximixi, mutta olisi ollut vielä parempi sanoa sitä maximixi optimixi, sillä sen hyvyys johtuu sen voimista, se on good koska se on great. Tääkin kuulostaa taaas ihan peliteorialta.] Six se joka on eniten hyvä, koska se on eniten skrode, on myös ylioikeudenmukainen, muuten se puhuisi ristiin kuin liito-orava; sillä se järjestyxen rakkautta joka luo järjestystä me sanotaan hyväxi, ja sitä järjestyxen rakkautta joka pitää sitä pystyssä me sanotaan oikeudexi. Diktatuuria peliin ja poliisivoimia. Ei ihme että Russell sanoi kaimaansa protofasistixi.]]
          ellauri115.html on line 685: Miehet sanovat että Jumala ei ole velkaa naudoille. Mun mielestä se on velkaa niille kaiken mitä se lupasi niille kun se teki ne. Etköö sinää muiista mitää sinää lupaasit? Kun se antoi niille hyvän idixen ja pani ne haluumaan sitä, se lupasi että ne saa sen myös. [Häh?] Mitä lähemmin mä tutkin omaa napaani, sitä huolellisemmin mä mietin ja sitä selvemmin mä luen tämmöisiä sanoja: "ole oikeudenmukainen niin olet onnellinen". Mut eihän se niin mene nykymenolla, ilkeät menestyvät ja oikeamielisten [lue mä] sorto eikun jatkuu. Huomaa miten vihaisia me ollaan kun tää odotus ei toteudu. Omatunto kapisee ja napisee luojalleen; se nalkuttaa sille: "Sä petit mua!"
          ellauri115.html on line 687: “Mäkö petin sua, hätähousu! Kuka sulle niin sanoi? Onxun sielu hajalla? Ooxä lakannut olemasta? Oi Brutuxeni! Oi mun poikanen! Älä nyt tuhri kaikkea jalon elämäsi takakuistilla; älä menetä toivoasi ja kunniaasi Philippoin tasangolla. Mixä sanot 'Miehuus ei ole midiä', kun sä oot ihan just huulilla nauttimaan miehuuden lopputiliä? Sähän olet kuoleman kielissä! Ei, kylsä elät edelleen, tavallaan, ja mun lupaus toteutuu sit kuonpuoleisessa, usko pois."
          ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
          ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
          ellauri115.html on line 697: Hizi tässä on kyllä aika paha omavanhurskauden sivumaku. Mitä tämähän maistuu aivan sonnalta! Sen lisäxi siinä on joku sivumaku! sanoi prikaatinkomentaja maistaestaan miehistölle tarjottua keittoa. Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, herra eversti, sanoivat alokkaat unisonossa.
          ellauri115.html on line 699: Älä kysy multa kestääkö pahisten kidutuxet ikuisesti, voiko kiltti luoja tuomita ne ikuiselinkautiseen; taaskaan mä en osaa sanoa, eikä mua kyllä kiinostakaan, se on hyödytöntä tietoa. Miten ilkeiden kohtalo koskisi minua? Mähän on selkeästi lampaiden tiimissä. EVVK. Silti mun on vaikea uskoa että niiden rangaistuxet olis iänikuisia. Jos korkein oikeus vaatii kostoa, se vaati sitä tällä puolella. Maailman kansakunnat erroreineen ovat sen toteuttajia. Oikeus käyttää izeaiheutettuja pahoja rangaistaxeen niitä jotka ovat ne ansainneet. Meidän kyllääntymättömissä sieluissa, joita syövät kateus, ahneus ja kunnianhimo, keskellä feikkiä vaurautta, kostavat passiohedelmät saavat ansaitun palkintonsa teidän rikoxista. Ei tässä tarvita mitään helvettiä, se on jo ilkimysten rinnassa.
          ellauri115.html on line 701: Kun meidän ohimenevät tarpeet on ohize, ja meidän hullut halut lepäävät, pitäisi tulla loppu meidän passiohedelmistä ja rikoxista. Voiko puhdas sprii kyetä perversseihin tekoihin? Kun ne ei enää tarvi mitään, mix ne olis enää edes ilkeitä? Jos ne on vapaita meidän karkeista aisteista, jos niiden onni koostuu toisten olioiden kazelusta kuin Kim Young Unilla, ne voi vaan haluta mikä on koreaa; ja se joka lakkaa olemasta pahis ei voi koskaan olla kurjimus. Näin mä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan vaikken mä ole ihan hirveesti yrittänyt tulla mihkään johtopäätöxeen. Jumalauta, teidän armonne, hyvä herra, mitä sä päätätkin mä läpytän; jos sä päätät panna pahojen päät ikuiselle pölkylle, olkoon mun puhheeni mitätön; mut jos näiden katuminen ajan mittaan sattuis päättymään, jos niiden kärsimyxet loppuisi, ja jos ne sais saman rauhan kuin minäkin, niin mä kiitän ja kumarran, kiitos siitä oikein kovasti. Eix ilkeäkin ole mun veljeni? Ei kai mun tarvi olla kuonpuoleisessa sen vartija? On munkin monasti tehnyt mieli tehdä niinkuin se. Päästäpä kuule se pahasta ja vapauta se pahasta hengestä; anna sen olla lähes yhtä onnellinen kuin mä; sen onni ei tee mua kateexi, vaan lisää vaan mun omaani.
          ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
          ellauri115.html on line 707: Jos mä olen onnistunut erottamaan nää attribuutit joista mulla ei ole absoluuttisesti mitään ideaa, niin se on väistämättömien päättelyiden muodossa,, ja käyttämällä oikein päätäni; mutta mä tähdennän niitä ymmärtämättä mitään, joa loppujen lopuxi emmä väitä yhtään mitään. Turhaan mä sanon Jumala on sellanen tai tällänen, mä tunnen sen, mä koen sen, mutta siltikään mä en ymmärrä miten se voi olla sellanen.
          ellauri115.html on line 709: Sanalla sanoen: mitä enemmän mä yritän kuvitella sen jumalallista esanssia, sitä vähemmän mä ymmärrän sitä; mutta se on, ja se riittää mulle; mitä vähemmän mä ymmärrän, sitä enemmän mä jumaloin. Mä ryömin sen edessä, sanoen "Olentojen olento, mä oon koska säkin oot, sä oot mun idoli; kun mä yritän ajatella sua mä ikäänkuin nousen mun pääni vintille, missä räsymatot eivät ole ihan suorassa. Paras mun järjen käyttö on jättää se käyttämättä sun edessä; mun mieli ilahtuu, mun heikkous terhentyy, kun mä tunnen olevani sun suurissa jaloissa."
          ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
          ellauri115.html on line 716: Jos ei ole mitään sellaista kuin moraliteetti miehen sydämmessä, mikä on lähteenä sen hurjalle ihastuxelle jaloihin tekoihin, sen intopiukeassa omistautumisessa isoille miehille?
          ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
          ellauri115.html on line 722: Miehet puhuvat katumuxen äänestä, piilorikosten salaisesta rangaistuxesta, jonka avulla rikoxet usein paljastuu, tai sitten niillä kerskumisesta. Alas yliminä! Kukapa ei olis kuunnellut kiusaxeen sen kuiskutusta. Puhun kokemuxesta, ja mä mielelläni kuristaisin tän komentelevan tunteen joka aiheuttaa mulle niin paljon kärsimystä. Mutta on toteltava luonnon kuzua ja käytävä kusella kun kusettaa; sä näät että sen ies on keveä ja kun me kuunnellaan tota ääntä meillä on hyvä päänalunen. Pahis pelkää ja juoxee karkuun sitä; se haluis päästä eroon izestään; sen ahistuneet silmät vilkuu ympärille ja ezii jotain viihdettä; ilman katkeraa satiiria ja moukkamaista läpänheittoa se olis aina surullinen; toi ivanauru on sen ainut nautinto. Toisin vanhurskas mies, joka löytää rauhan omista pöxyistään; se on yhtä iloinen yxin kuin seurassa, sen tyydytys ei riipu niistä jotka sitä lähestyy, sen housuihin mahtuu vaikka kuinka monta sellaista.
          ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]
          ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
          ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
          ellauri115.html on line 732: Marcus Atilius Regulus (kuoli mahdollisesti 250 eaa.) oli Rooman tasavallan konsuli ja sotilasjohtaja, joka nähtiin Roomassa sankaruuden esikuvana. Perimätiedon mukaan Regulus pysyi vangittuna Karthagossa kunnes hänet lähetettiin Roomaan neuvottelemaan joko rauhasta tai vankienvaihdosta. Hänen kerrotaan vaatineen senaattia kieltäytymään Karthagon ehdotuksista, minkä jälkeen hän noudattaakseen vapauttamisensa ehtoja palasi vankeuteen Karthagoon huolimatta roomalaisten vastustuksesta. Hänen vangitsijoidensa kerrotaan nopeasti kiduttaneen hänet kuoliaaksi. Reguluksen toiminta nähtiin osoituksena sankarillisesta kestävyydestä. Paras aikakautta käsittelevä säilynyt lähde, kreikkalainen historioitsija Polybios (n. 203–118 eaa.) ei mainitse Reguluksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista, mutta se mainitaan vuonna 129 eaa. konsulina toimineen Gaius Sempronius Tuditanuksen fragmenteissa. Jotkut historiantutkijat ovat arvelleet, että kertomus Reguluksen kiduttamisesta olisi keksitty puolustamaan sitä, että Diodoros Siculuxen mukaan roomalaiset kiduttivat kahta karthagolaista sotavankia Reguluksen lesken käskystä.
          ellauri115.html on line 736: Tähän tarkotuxeen riittää johdattaa sut erottamaan meidän hankitut ideat ja luonnolliset fiilixet; sillä fiilis edeltää tietoa, ja koska me ei opita ezimään hyvää ja välttämään pahaa izellemme, vaan me saadaan tää halu luonnosta, samalla lailla hyvän rakkaus ja pahan viha on yhtä luonnollisia meille kuin izerakkaus. Omantunnon asetuxet ei ole tuomioita vaan fiilixiä. Vaik kaiki meidän ideat tulee ulkoa, fiilixet joilla niitä punnitaan tulee sisältä, ja näillä fiilixillä me havaitaan asioiden sopivuus tai sopimattomuus izellemme, joka saattaa meidät hakemaan tai välttämään näitä juttuja. [Eli matelijanaivoilla mennään näissä moraalijutuissa.]
          ellauri115.html on line 742: Niin että mä en usko, nuori ystäväiseni, että on mahdotonta selittää omantunnon välitöntä voimaa meidän oman luonnon tuloxena, järjestä riippumatta. Ja vaikka se olis mahdotonta, se on tarpeetonta; sillä ne jotka kieltää tän periaatteen, jonka kaikki muut maailmassa hyväxyvät, eivät ole todistaneet ettei sellaista ole; ne tyytyy vaan väittämään, ja kun me väitetään että sitä on, on meillä ihan yhtä hyvä perustelu kuin niillä, ja meillä on sen lisäxi todistaja omassa masussa, omantunnon ääni, joka puhuu puolestaan. Jos tuomion ekat säteet sokaisee meitin ja sekottaa meidän näkemät kohteet, odotetaan kunnes heikko näkömme kirkastuu ja havistuu, ja järjen valossa me pian nähdään just nää kohteet kuten luonto on aina näyttänyt ne meille. Tai ollaxemme yxinkertaisempia ja vähemmän uhoovia; tyydytään masussamme tuntuviin ekoihin fiilixiin, koska tiede tuo meidät aina niihin takaisin, ellei se ole harhaista.
          ellauri115.html on line 744: Omatunto! Omatuntoo! Järki hoi, äly älä jätä! Jumalallinen vaisto, taivaan kuolematon iäni, varma opas otuxelle joka on tietämätön ja tosiaan aika näiverö, kuitenkin suht intelligentti ja vapaa kuin sveiziläinien; erehtymätön hyvän ja pahan tuomari, joka tekee miehestä vähän kuin Jumalan! Sussa on miehen luonnon erinomaisuus ja sen tekojen moraalisuus; ilma sua mä en löydä izestäni mitään joka nostais mut muiden elukoiden edelle - ei muuta kuin surullinen etuoikeus exyillä yhdestä errorita toiseen, apuna ohjastamaton ymmärrys ja järki jolla ei ole mitään periaatteita.
          ellauri115.html on line 750: Mun luonnolliset tunteet, jotka puhuu yhteisestä hyvästä, ja mun järki, joka puhuu vaan musta izestä on aina riidoissa, ja mä olisin ajelehtinut elämän läpi alituisessa epävarmuudessa, vihaten pahaa, rakastaen hyvää, ja aina sodassa izeni kaa, jos mun sydämmeni ei olis saanut lisä läpivalaisua, jos se totuus joka määrää mun mielipiteet ei olis myös asettanut mun käytöstä, ja saanut mua rauhoittumaan. Järki yxin ei ole riittävä perusta miehekkyydelle; mikä sokkeli vois löytyä? Miehekkyys on järjestyxenrakkautta. Mutta voiko tää rakkaus voittaa mun omanvoitonpyyntiä, ja pitäiskö sen edes voittaa sitä? Antakoot ne mulle selvän ja riittävän syyn tälle preferenssille. Niiden niinsanottu periaate on ize asiassa vaan sanaleikkiä; sillä mä sanon myös että pahe on järjestyxenrakkautta, toisella tavalla nähtynä. Missä vaan on fiilistä ja älyä, siellä on jonkinlaista moraalista järjesystä. Ero on tää: hyvä mies järjestää elämänsä suhteessa kaikkiin muihin miehiin; paha järjestää sen vaan izeensä nähen. Jälkimmäinen keskittää kaikki asiat izensä ympärille, toinen mittaa reviirinsä säteen ja haukuskelee sen aidalla. Siten sen paikka riippuu yhteisestä keskuxesta, joka on Jumala, ja kaikista samankeskisistä ympyröistä jotka on sen erinazaisia luotuja. Ellei ole Jumalaa, ilkeä on oikeassa ja hyvä mies on vaan taulapää.
          ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.
          ellauri115.html on line 754: Mixmun sielu on mun aistien alainen, ja vankina tässä bodyssa jossa se on orjuutettuna ja ryppääntyneenä pienexi rytyxi? Enpäs tiedäkään; onko Lujaapierevä nyt tietoinen mun tilanteesta? Mut mä voin ilman hätiköintiä uskaltautua esittämään vaatimattoman arvauxen. Mä sanon izelleni: jos miehen sielu olis pysynyt vapaana ja viattomana, mitäs ansiota sitten olis sillä eze olis rakastanut ja totennut järjestystä joka oli jo aikaansaatuna, järjestystä, jota se ei edes olis voinut yrittää häiritä? Se olis onnellinen toki toki, mutta sen onni ei voisi saavuttaa ihan hekumanhuippua, nimittäin hyveellisyydestä tulevaa ylpeyttä, ja hyvän omantunnon läpytystä sisällä; se olis vaan kuin jotkut enkelit, ja varmastikin hyvä mies on jotain enemmän kuin ne, nehän on vaan Lujaapierevän lakeijoja ja ovimiehiä. Kuolevaiseen ruumiiseen sitaistuna siteillä jotka ovat yhtä merkillisiä kuin vahvoja, sen huoli tän ruumiin ylläpidosta houkuttaa sielua ajattelemaan vaan izeään, ja antaa sille mielenkiinnon aiheen joka on vastakkainen asioiden yleiselle järjestyxelle, jonka se kyllä voi vielä tietää ja rakastaakin vähän; tässä tilanteessa vapauxien oikeasta käytöstä tulee samalla kertaa ansio ja sen palkkiio; siinä se valmisteleee izelleen loputonta onnea, vastaustaessaan maanpäälisiä passiohedelmiä ja seuratessaan alkuperäisiä GPS-lukemia.
          ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
          ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
          ellauri115.html on line 762: Hyvin perustellusti epäillen izeäni ainoa asia jota mä pyydän Jumalalta, tai paremminkin edellytän sen oikeusistuimelta, on korjata mun eranto jos mä purjehdin väärään suuntaan, jos se errori on mulle vaarallinen. Rehellisesti sanoen, mun ei tarvi olettaa olevani erehtymätön; mun mielipiteet jotka näyttää musta tosilta voi olla ihan valetta; sillä mikäpä mies ei tarrautuisi omiin uskomuxiinsa; ja kuinka monet miehet on samaa mieltä mistään? Harha-aistimus joka pettää mua voi tosiaankin lähtöisin musta izestäni, mutta vaan Jumala voi poistaa sen. Mä olen tehnty kaikkeni yltääxeni totuuteen, mutta lyhkösenä mä en ylety sen lähteeseen; onxe mun vika jos mun voimat ei riitä enkä mä pääse eteenpäin kuin Lea Lehtisalo; nyt on totuuden vuoro uida mun liiveihin.
          ellauri115.html on line 769: Rusakko viettää lettua eloa autiolla saarella. Lojuu aamupäivät niittyhumalassa, sit pitkä lounas, vähän heinäntekoa rahvaan apuna ja puukiipeilyä, sit soutelua omin nokkineen järvellä Terskan tiskatessa lounastiskejä ja prässätessä sukkaliivejä.
          ellauri115.html on line 774: Olen aina intohimoisesti rakastanut melomista kirkkoveneellä. Kumpu tarjoaa mainion ympäristön kaneille jotka saavat siellä lisääntyä rauhassa. Kerroin tästä ideasta tilanhoitajalle joka tuotatti sinne kaikki, tyttärensä, vaimonsa ja sisarensa. Terska ja minä menimme juhlallisesti sinne myös. Ne alkoivat lisääntyä jo ennen pois lähtöäni. Tämän pienen siirtokunnan perustaminen oli suurta juhlaa, olin kuin pieni kolonialisti levittämässä vieraslajeja. Tunsin izeni ylpeäxi kuin astronauttien peräsmies johtaessani kanini tilanhoitajan vaimon isolta kaninkololta tyttären pienelle. Veden edestakainen aaltoilu säesti mun edestakaisia liikkeitä ja saivat mut nautinnollisesti tiedostamaan olemassaoloni. Ei tarvinnut kahdesti miettiä kuten mamanin aikana, minua keinuttava jatkuva edestakainen liike vangizi minut siinä määrin että tilanomistajan vaimon tullessa rajusti jouduin väkisin riuhtaisemaan izeni sieltä pois.
          ellauri115.html on line 776: Kauniilla ilmalla koko joukkomme lähti vielä jälkeenpäin kävelylle rantapenkereelle lauleskellen hanhenaikaisia lauluja. Tahdon nyt miettiä mixi tää aika tuntui musta niin eri kivalta. Eix ole outoa?
          ellauri115.html on line 781: On tosi vaikea olla uskomatta mitä oikein kovasti toivoo. Tää mun vakaumus on taivaan lähettämä. Mitä musta tulisi jos jäisin kuolemaa pahemman kohtalon armoille eliskä en saisi hyvitystä häväistyxistä jota vihulaiset pani mut kärsimään, enkä voisi toivoa saavani oikeutta joka mulle kuuluu? Mä joka olen tälläinen viaton ja luottavainen joskin ylpeähkö sielu? Muzit tajusin et tää elämä on pelkkää koeaikaa. Kovimmatkin kärsimyxet menettävät voimansa sen mielessä joka tietää saavansa niistä suuren ja varman hyvityxen kuonpuoleisessa. Varmuus hyvityxestä oli mun mietiskelyjen suurin tulos.
          ellauri115.html on line 823: Rusoo ei noudattanut muita sääntöjä kuin luontonsa yllytystä. Size valehtelee ummet lammet peitelläxeen häpeää. Tunnustaisin heti jos siitä ei tulisi lisähäpeää, mutta ainahan sitä tulee, joten jatkan mytomaniaa.
          ellauri115.html on line 826: Odottava äiti kysyi pahanilkisesti Jannelta oliko sillä lapsia. Janne kielsi punaisena kuin tomaatti. Esprit d'escalier tuli jälkijunassa: tuo on epähieno kysymys vanhallepojalle. Mixen vaan vastannut että noin 5 lehtolasta mutten tiedä mihin panin ne. Koska olen pelkuri.
          ellauri115.html on line 829: Jatko-osaan Janne on säästänyt muutamia omakehuja. Kerran se ei kannellut kun kamu vahingossa lytisti sen sormia vähän mankelissa. Toisen kerran se riiteli kroketista kamun kanssa joka mätkäs sitä päähän krokettimailalla. Janne ei raportoinut väärinkäytöstä. Kummallakin kerralla kamu nöyrästi myönsi syyllisyytensä ja pyysi armoa. Onkohan nääkään nyzit totta, jää miettimään.
          ellauri115.html on line 831: Romanttiset näkymät, sanoi Janne ekan kerran ranskaxi, se oppi sanan briteiltä. K-Raudan pienellä kesäapulaisella on romanttiset tissit, tai sellaset pienet mutta terhakat. Mm mitkä maisemat, sanoi el Zorron roisto aika paljon isompia tissejä. Mä pidän enemmän tollasista pienistä. Jouduttuaan Bielenseen autiolle saarelle JJ tuotatti sinne tässä järjestyxessä Terskan, kirjoja ja vähät varusteet. Sen hommana oli dolce far niente. Se sanoo Terskaa elämäntoverixi ja taloudenhoitajaxi kuin Hande Mäkelä Anza repukkaa. Se sanoo olevansa ihan yxin vaikka Terska häärää keittiössä ja sen sängyssä. Sillä aikaa Janne lähti Linné kainalossa kasviruuduille tarkkailemaan kasvien sukupuolielintoimintoja.
          ellauri115.html on line 849: Tämä kirja on kyllä nöyrä, vaikka kuka tämä Baruk olis ollut; sillä ei se ole uskottava, ettei propheta Jeremian palvelian, joka myös Barukiksi kutsuttiin, jolle tämä lähetyskirja omistetaan, pitänyt oleman korkiamman ja rikkaamman hengessä, kuin tämä Baruk on; ei myös sovi vuosiluku yhteen tekoin kanssa. Ei kuitenkaan ole tämä ilman hyödytystä tähän pantu muiden sekaan, että se kirjoittaa niin kovin epäjumalan palvelusta vastaan, ja muistuttelee Moseksen lakia.
          ellauri115.html on line 856: 7. Ja lähettivät Jerusalemiin papille Joakimille Helkan pojalle, Salomin pojan, ja (muille) papeille, etc.

          ellauri115.html on line 864: 2. Pue ylles Jumalan vanhurskauden hame, ja pane ijankaikkinen kunniakruunu päähäs.

          ellauri115.html on line 866:
          Puujumalista vähäsen

          ellauri115.html on line 868: 9. Panevat kruunun niiden päähän; ja papit varastavat epäjumalilta hopiaa ja kultaa, ja kuluttavat keskenänsä, syövät ja juovat porttoin kanssa huorahuoneessa,

          ellauri115.html on line 870: 14. Puujumalalla on myös miekka ja kirves kädessä, mutta se ei taida itsiänsä varjella varkailta ja ryöstäjiltä; siitä kyllä nähdään, ettei ne ole jumalat: sentähden älkäät niitä peljätkö.

          ellauri115.html on line 875: 22. Josta te mahdatte ymmärtää, ettei ne ole Jumalat; sentähden älkäät niitä peljätkö.

          ellauri115.html on line 878: 25. Ettei he taida käydä, niin pitää niitä olkapäillä kannettaman, josta ihmiset kyllä taitavat ne huonoiksi nähdä.

          ellauri115.html on line 881: 28. Saastaiset vaimot ja ne, jotka makaavat lapsen vuoteessa, sattuvat heidän uhriinsa, josta te kyllä ymmärrätte, ettei ne ole jumalat; sentähden älkäät niitä peljätkö.

          ellauri115.html on line 891: 38. Sillä ne ovat puu, kullalla ja hopialla kaunistetut, kiven kaltaiset, jotka vuoresta lohkaistaan; sen tähden pitää heidän häpiään tuleman, jotka niitä kunnioittavat.

          ellauri115.html on line 902: 49. Sentähden kyllä taidetaan ymmärtää, ettei ne ole jumalat, jotka itseänsä, ei sodasta eikä muusta onnettomuudesta, varjella taida.

          ellauri115.html on line 903: 50. Sillä ei ne kuitenkaan muu ole, kuin puujumalat, kullatut ja hopialla silatut; sentähden taidetaan tästälähin kyllä tietää, että se on petos, kaikille pakanoille ja kuninkaille ilmoitettu, että ei ne ole jumalat, vaan ihmisten käsillä tehdyt, ja ei niissä ole yhtään Jumalan työtä.
          ellauri115.html on line 904: 51. Sentähden taitaa jokainen ymmärtää, ettei ne ole jumalat.

          ellauri115.html on line 911: 58. Sen tähden on yksi kuningas paljoa parempi, joka taitaa osoittaa voimansa, eli tarpeellinen talon kappale, joka talossa tarvitaan, eli ovi, joka varjelee huoneen, eli puupatsas kuninkaallisessa salissa, kuin väärät jumalat.

          ellauri115.html on line 912: 59. Aurinko, kuu ja tähdet paistavat, ja ovat kuuliaiset siinä, mihinkä Jumala heitä käskee.

          ellauri115.html on line 913: 60. Niin myös pitkäisen leimaus valaisee, niin että se nähdään; tuuli puhaltaa kaikessa maassa.

          ellauri115.html on line 916: 63. Mutta epäjumalat ei taida liikuttaa itsiänsä, eikä jotain tehdä; sen tähden ei pidä niitä pidettämän jumalina, eikä niin kutsuttaman, sillä ei ne taida rangaista eikä auttaa.

          ellauri115.html on line 921: 68. Sentähden on se peräti selkiä, ettei ne ole jumalat; sentähden älkäät niitä peljätkö.

          ellauri115.html on line 966: Ilmeisesti tällasta harhauskoa oli paljon liikkellä varsinkin Genevessä. Ei Rusakko sitä ollut ize kexinyt. Geneve oli puollollaan hugenotteja ja muita hihhuleita. Se oli joku 1700-luvun Ankh-Morpork. Voltairekin oli sosinianistiepäilty, sillä oli joku sellainen ame atroce affair. Voltaire had described Calvin in a letter to Thiriot as having 'uneame atroce aussi bien qu'un esprit eclaire'. Sit oli joku affaire Calas, jossa 1 geneveläinen rotestanttikauppias tuomittiin poikansa kunniamurhasta kun poika halus väkkäröityä takas katolisex. Iskä oikeasti pantiin sileäxi telalla Toulousessa ja poltettiin varmemmaxi vakuudexi vielä kokossa. Voltairen piti puuttua tähänkin cause celebreen.
          ellauri115.html on line 972: Kun valoin Rauhixen ikuisten vessanportaiden perustaa betonista, tuli pikku Max noin 5v siihen ja ja halusi mennä pikku saappaillaan kävelemään pehmeässä sementissä. Sopiiko, sopiiko? se kysyi ja meni sitten sinne tallustelemaan. Sanoin EI! EI! EI SOVI! mutta siitäpä se vähät välitti. Se piti lopulta yxinkertaisesti vaan nostaa sieltä pois. Sille sana "sopiiko?" oli vaan joku sana joka pitää sanoa ennenkuin tekee mitä lystää. Tai Niklaxen "Puheenvuoro!" Mähän sanoin puheenvuoro! Tai Alexander Stubbin "Sori siitä", sana joka pitää sanoa jos jää kiinni kusetuxesta. Valitettavasti, sanon vaikken valita. Olen vaan pahoillani että huomasitte. Taikasanoja, stiiknafuulia (YÄK, siinäpä ällö tarina Teuvo Pakkalalta). Sanahelinää, pelkkää semantiikkaa.
          ellauri115.html on line 1072: Kyltää aika pitkälle menee niin et noi overtit narsisti on miehiä ja kovertit naisia. Mitähän sekin sitten todistaa. Kai ne on niitä samoja jotka vaihtaa vaan strategiaa valtakuvion mukana.
          ellauri115.html on line 1116: Mitähän tonkin omistajanvaihdoxen takana on tapahtunut. Onkohan Lidija saanut lopultakin tarpeexeen. Sämin vuodatuxet ei ole kovin tieteellisen oloisia. Mutta diagnoosi on saleen oikea.
          ellauri115.html on line 1157: Mitenkä noista uhrien tarinoista saa sen vaikutelman ettei ne izekään ole ihan terveitä? No niillä on usein izellään olleet narsistiset vanhemmat. Ne on tod.näk. enemmän tai vähemmän kajahtaneita izekin. Mixeipä juurikin narsistisia omalla vaatimattomalla tavallaan.
          ellauri115.html on line 1186: Vähän Välipakalla kyllä lipsahtaa kun se puhuu terveestä izekkyydestä ja jopa terveestä narsismista. Sellainen ei enää taida trendata. Naura sinäkin Tuija ja ota välipala, niin jaxat mutustaa.
          ellauri115.html on line 1199: Lisää tietoa Teofrastos Välipakan kirjasta Luonteita. N. jota hallizee minän julkinen puoli kiinnittää vitusti huomiota mitä muut siitä ajattelevat. Se mäystää jotain häpeän tunteita ja oman onnensa varaan joutumisen pelkoja. Se muuttaa arvojaan mielipiteitään jopa uskontoa. Peittää raivoisasti huonommuudentuntoa kehuen izeänsä maailman parhaaxi. Kokee izensä hylätyxi ja yxinäisexi. Varsinkin vanhetessaan tuntee elävänsä eri maailmassa kuin muut. Se voi heittäytyä passiivisexi ja lakata ottamasta kantaa. Se vieraantuu läheisistään, luovuttaa ja masentuu. Kopioi nuotteja ja kerää kasveja. JJ ilmielävänä tunnustusten jatkovarresta.
          ellauri115.html on line 1202: N. ei tervehdi perheenjäseniä ja mitätöntää ne. Sen huolet on aina etusijalla. Jos se joutuu tappiolle se kostaa myöhemmin. Toikin että omissa porukoissa ollaan paskiaisia ja vieraiden nähden muututaan isä aurinkoisixi sek. murto-osassa on hyvin tuttua.
          ellauri115.html on line 1205: Nää luonnekuvauxet on vaivaannuttavan osuvia. Vähän kyllä epäilyttää että tää ois aina vaan huonon kasvatuxen tulosta. Mä luulen pikemminkin että tää on 1 apinoiden tiimipelien käypä pelitapa, jolla voi hyvinkin olla hyvä lisääntymismenestys. Ne huonot kasvattajat ovat olleet samanlaisia paskiaisia, jotka kasvattavat vielä yhden yhtä menestyvän mulkeron, kuin Olli Lokin huolellisesti valvovat Henry David Thoreau-henkiset lokkivanhemmat Rauharannan laiturilla. Olli Lokki leikki Calle Carlsonin kanssa Tunturikadun lattialla tinasotilailla.
          ellauri115.html on line 1214: Mut mä en yleensä syytä olosuhteita. Siinä suhteessa epätyypillinen narsisti. Narsisti on 3-vuotiaan tasolla. Siinä kazannossa edustan kyllä hyvin tyyppiä. Mut ehkä en täytä määräävää kriteeriä olla kaikkia kohtaan hyökkäävä määräilevä ja kontrolloiva. Vain erästä jänistä, ja siinäkin on puntit tasoittuneet vähäsen, kuin myös testosteronitasotkin.
          ellauri115.html on line 1220:
          Metatron koittaa Abrahamin pulssia sen lähtiessä viipaloimaan Iisakkia. Ihan normaali. Iisakin vaipat kyllä meni varmaan vaihtoon. Rembrandt 1635

          ellauri115.html on line 1222:

          Iisakki vähäpuheinen


          ellauri115.html on line 1226: Toi eteen kantamuxen merkitys on vanhin. Jumalaa tai muuta tyränkiä pelkäävä tuo sen eteen tarjoomuxia siinä toivossa että pääsis ize vähemmällä höykytyxellä. Tää on muiltakin laumaelukoilta tuttua. Jumalille uhraaja siinä oikeastaan antaa anteexi, sillä linjan päässä tuuttaa varattua: henkilö jota yrititte tavoittaa puhuu toista puhelua, olkaa hyvä ja odottakaa sulkematta puhelinta.
          ellauri115.html on line 1232: Ei ihme jos Iisakista tuli vähäpuheinen. Tämän aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Hota-Leenan pojalta tai Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
          ellauri117.html on line 37: Kaikki on hyvää, lähtiessään luojan käsistä: kaikki huononee apinan käsissä. Hän pakottaa toisen maan kantamaan toisen maan kasveja, toisen puun kantamaan toisen hedelmiä; hän sekoittaa ja saattaa pois luonnollisesta järjestyksestään eri ilmanalat, alkuainekset, vuodenajat; hän silpoo koiraansa, hevostansa ja orjaansa; hän mullistaa kaikki, rumentaa kaikki; hän pitää muodottomasta ja hirviömäisestä; hän ei tyydy mihinkään sellaisena, kuin luonto sen on tehnyt, ei edes apinaan; apinankin hän välttämättömästi tahtoo oppikurilla taivuttaa kuin maneesi-hevosen; apinakin on taivutettava muodin mukaan kuten hänen puutarhansa puut. Hän panee päähän peruukin ja jalkaan jamihousut.
          ellauri117.html on line 40: Eivät neekerit eivätkä lappalaiset henkisiin lahjoihinsa nähden vedä vertoja europpalaisille.
          ellauri117.html on line 41: Pohjoismaissa, missä maanlaatu on karua, ihmiset tarvitsevat runsasta ravintoa. Etelän asujamet taas, joiden maa on viljavaa, tarvitsevat sitä vähän. Siitä johtuu uusi eroavaisuus: edelliset kehittyvät työteliäiksi ja jälkimmäiset mietiskeleviksi. Mäkin oon enempi tällänen mietiskelevä, vaikka ruoka kyllä maistuu.
          ellauri117.html on line 47: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
          ellauri117.html on line 51: Eli enhän mä tästä asiasta mitään tiedä, mutta kirjoitinpa izehoitokirjan kuitenkin. Niinhän kaikki muutkin tekevät, ja hyvin tienaavat. Naiset esim Therese tietävät sitä paizi vielä vähemmän, niitä voi aina neuvoa.
          ellauri117.html on line 53: Jokainen pienois-yhteiskunta, kun se on rajoitettu ja hyvin kokoonpantu, erkanee suuresta yhteiskunnasta. Jokainen isänmaanystävä on ankara ulkomaalaisille; nämä ovat hänen silmissään pelkkiä ihmisiä, jopa vallan tyhjänarvoiset. Tätä epäkohtaa ei voi välttää, mutta se ei kuitenkaan ole varsin tuhoa tuottava. Pääasia on se, että kohtelee hyvin niitä henkilöitä, joiden keskuudessa elää. Ulkomaalaisia kohtaan spartalainen osottautui kunnianhimoiseksi, saidaksi ja väärintekeväksi; mutta hänen omien muuriensa sisällä vallitsi omanvoitonpyytämättömyys, oikeudellisuus ja sopu. Älkää luottako niihin kosmopoliitteihin, jotka teoksiinsa hakevat kaukaa velvollisuuksia, joita halveksien kieltäytyvät täyttämästä omaan ympäristöönsä nähden. Sentapainen filosofi pitää tataareista sun muista rättipäistä ja savunaamoista, päästäkseen naapureistaan pitämästä.
          ellauri117.html on line 78: Naiset eivät tyydy yksistään siihen, että ovat hylänneet lasten imettämisen, he lisäksi menettävät halun synnyttää lapsia; onhan tämä seuraus vallan luonnollinen. Niin pian kuin äiteys käy rasittavaksi, keksitään kyllä keino vapautua siitä kokonaan: aviollista yhteyttä tahdotaan harjottaa niin, ettei kartu lapsia, jotta voitaisiin antautua nautintoon niin usein kuin suinkin, ja näin käytetään suvun vahingoksi se viehätys, joka on annettu sen kartuttamista varten. Tämä tapa ynnä muut väkiluvun vähenemisen syyt osottaa meille mikä kohtalo läheltä uhkaa Europpaa. Tämän maanosan synnyttämät tieteet, taiteet, filosofia ja tavat muuttavat sen ennen pitkää erämaaksi. Siinä tulee asumaan villipetoja; eipä se silloin ole suuresti muuttanut asujamia.
          ellauri117.html on line 82: Olen joskus nähnyt sellaisten nuorten vaimojen pikkutemput, jotka teeskentelevät tahtovansa imettää lapsiaan. He osaavat järjestää asiat niin, että heidän muka on pakko luopua tästä mielijohteesta; taitavasti he osaavat asettaa niin, että puoliso, lääkäri ja etenkin äiti kieltää heiltä tuon velvollisuuden täyttämisen. Aviomies, joka uskaltaisi suostua siihen, että hänen vaimonsa imettäisi lastansa, olisi huutavassa hukassa. Hänestä tehtäisiin murhaaja, joka muka tahtoo päästä irti vaimostaan. Olkaa siis varovaiset, hyvät aviomiehet ja uhratkaa kotirauhanne hyväksi isänrakkautenne! Ja isänvaistonne! Jos vaimo ei anna ehkä vauva voisi imuttaa.
          ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.
          ellauri117.html on line 109: Jos tässä suhteessa olisikin joku vaara pelättävissä, niin tulisi vaan epäröimättä uskaltaa. Koska ihmiselämässä kerran välttämättömästi on vaaroja, niin epäilemättä on parasta siirtää ne siihen ikäkauteen, jossa ne ovat vähimmin vahingollisia. Kuta vanhemmaksi lapsi tulee, sitä suurempiarvoiseksi se käy. Kapalolapset ovat puoli-ilmaisia, palleroita ja taaperoita voi aina tehdä lisää samasta reijästä.
          ellauri117.html on line 113: Jos siis tahdotte, että lapsi säilyttäisi alkuperäisen luontonsa, niin ylläpitäkää ja hoitakaa tätä lapsen syntymästä alkaen. Heti sen synnyttyä ottakaa se huostaanne älkääkä päästäkö sitä, ennenkuin se on varttunut täysikäiseksi; muuten ette ole onnistuva. Samoin kuin äiti on paras imettäjä, on isä paras opettaja. ("Te" tarkoittaa tässä tietysti setämiähiä eli meitä isiä.)
          ellauri117.html on line 125: Täh? Kukas sitten iskän muut lapset kasvattaa? Entä jos lapsi ei olekaan Eemeli vaan Iida? Palkataanko sitten Pröö niin kuin Julielle? Pröö oli riittävästi nuori ainakin että yhdyntäsiteet toimivat.
          ellauri117.html on line 128: Köyhä ei tarvitse kasvatusta. Hänen säätynsä pakottaa hänet itsetyydytyxeen; muunlaista kasvatusta hän ei kykenisi itselleen hankkimaan. Se kasvatus taas, jonka rikas säädyltänsä saa, on sitä laatua ettei se ollenkaan hyödytä häntä eikä yhteiskuntaa. Luonnollisen kasvatuksen tulee muuten saattaa ihminen soveliaaksi tulemaan toimeen kaikissa elämänoloissa. Niinpä on vähemmin järkevää kasvattaa köyhää sen mahdollisuuden varalle, että hänestä joskus tulisi rikas, kuin rikasta sen varalle, että hän voisi köyhtyä; on näet verrattain enemmän köyhtyneitä kuin nousukkaita. Valitkaamme siis kasvatiksi rikkaan lapsi; silloin on meillä ainakin se varmuus, että kasvatuksellamme olemme ihmiskunnalle lahjoittaneet yhden ihmisen lisää; köyhä näet voi itsestään kehittyä ihmiseksi. (Täh? )
          ellauri117.html on line 144: 1906 machte Kafka seinen Abschluß an der Prager Universitet und wandte sich mit Unbehagen dem Versicherungsgeschäft zu. Die Plackerei der Büroarbeit verlangte nach einem Ausgleich, und er nahm jede Gelegenheit wahr, außerhalb der Stadt zu schwinmen, zu rudern oder zu wanken. Aber diese Zerstreuungen waren nur kurze Unterbrechungen der zermürbenden Routine, die er sich gezwungenermaßen als Lebensinhalt gewählt hatte. Tagsüber arbeitete er für die Arbeiter-Unfall-Versicherungs-Anstalt», und
          ellauri117.html on line 145: nachts schrieb er an seinen Erzählungen und Romanen.
          ellauri117.html on line 160: Man sagt, daß Kafka seine erste sexuelle "Begegnung" mit seiner französischen Gouvernante hatte, doch hat er diskreterweise immer nur in Andeutungen über dieses «Urerlebnis» gesprochen. Den ersten regen Geschlechtsverkehr hatte er als Zwanzigjähriger mit einer tschechischen Verkäuferin. Sie verbrachten einen Abend in einer billigen Absteige. Diese Erfahrung bestärkte Kafka in seinem Ekel vor dem Geschlechtsverkehr und in seinem Glauben, daß Sexualität eine von Natur aus schmutzige, nichtswürdige Anlegenheit sei. Gerade das Entgegengesetzte predigte D.H.Lawrence (infra). Trotzdem streunte er seine ganze Studentenzeit indurch immer wieder durch das Bordellviertel von Prag, genau wie die anderen Heißsporne unter seinen Kommilitonen. Er ekelte sich vor seiner eigenen sexuellen Lust, erkannte aber zugleich auch die Notwendigkeit, ihr hin und wieder einzustecken:
          ellauri117.html on line 166: 1912 lernte er in Max Brods Haus Felice Bauer kennen, die die erste große Liebe seine ns werden sollte und mit der er zweimal insgeheim verlobt war, Franz war zu jener Zeit 29 Jahre alt. In den folgenden fünf Jahren bildete Felice das Zentrum seines Lebens, von dem er sich im ständigen Wechsel angezogen und wieder abgestoßen fühlte. Er verwirrte sie mit einer Flut selbstquälerischer Briefe. Diese ambivalente, heftigen Gefühlsschwankungen unterworfene Romanze beflügelte den Schriftsteller in Kafka, doch seine Unentschlossenheit, in welche Richtung sich ihre Beziehung entwickeln sollte, frustrierte Felice. Wie Koalas Onkel, aufzählte der kleine Jude die Vorzüge und Nachteile einer Ehe. Schließlich schickte sie ihre Freundin Grete Bloch, um Kafka nach seinen Absichten zu fragen. Mit der Zeit wurde Grete die Vertraute des Schriftstellers, und Felice hegte den Verdacht, daß dabei sein Fühler tiefer gegangen war, als sie zugeben wollten. Das Verhältnis zwischen Franz und Felice kühlte mehr und mehr ab. Doch 1916 verbrachten sie gemeinsam einen zehntägigen Urlaub. Sie wohnten in zwei neben einanderliegenden Zimmern und spielten offensichtlich Mann und Frau. Wieder beschlossen sie zu heiraten, doch 1917 - ungefähr zur gleichen Zeit, als seine Tuberkulose erkannt wurde - löste Kafka die Verlobung wieder. Was für ein Mistkäfer.
          ellauri117.html on line 168: 1919 begegnete er während eines Aufenthalts in einer Pension in der Nähe von Prag Julie Wohryzek, der Tochter eines tschechischen Schuhmachers. Sie wurde seine zweite Verlobte. Im Gegensatz zu Felice hatte Julies Familie weder Besitz noch Ansehen, un Kafkas Vater bemerkte mit beißendem Spott, daß sein Sohn wohl besser beraten wäre, wenn er ein Bordell besuchen würde. Die etwa dreißig Jahre alte Julie war eine unbekümmerte, unge gebildete Frohnatur. Kafka sah in ihr die ideale Partnerin für eine zuträgliche, vernünftige Ehe. Doch auch diese Verlobung wurde aufgelöst - angeblich weil das Paar das Loch nicht finden konnte, in Wahrheit eine der zwanghaften Befürchtungen, die Frans Beziehungen zu Frauen stets überschatteten.
          ellauri117.html on line 173: 1923 knüpfte Kafka eine Beziehung zu der zweiundzwanzigjährien Polin Dora Diamant. Dora war in chassidischer Tradition erzogen worden und bestärkte Kafka in seinem wachsenden Interesse am Zionismus. Bald darauf lebten sie zusammen in Berlin, in jenem häuslichen Glück, dem er sein Leben lang ausgewichen war. Dora blieb bis zu seinem Tod im Jahre 1924 bei ihm.
          ellauri117.html on line 177: Er wünschte sich nichts sehnlicher als Kinder, keine seiner Fähigkeiten bezweifelte er mehr als die, Vater werden zu können... Die Erfüllung dieses Wunsches wäre für ihn eine Bestätigung seines winzigen Fühlers vor dem drohenden Berufungsgericht gewesen.
          ellauri117.html on line 185: Apparently his wife Frieda believed him to have had a sexual relationship with a farmer while writing Women in Love in 1916. There's also the coal miner quote you mentioned Kelby. Then there's the quote: I should like to know why nearly every man that approaches greatness tends to homosexuality, whether he admits it or not... (Älkää yrittäkökään! Mä en ole! Sitäpaizi mä en ole lähelläkään suuruutta! Pienenen kuin pyy maailmanlopun edellä.)
          ellauri117.html on line 346: Einen Augenblick lang war er ruhig in ihr, geschwellt und bebend. Dann, als er begann, sich zu bewegen, im jähen, hilfolsen Orgasmus, wellten neue, seltsame Schauer in ihr auf. Wellten wellen, wellend, wie flatterndes Übereinanderzügeln sanfer Flammen, sanft wie Federn, liefen aus in helleuchtende Spitzen, herrlich, süss, und alles in ihr schmolz, zerfloss.
          ellauri117.html on line 349: Lawrencen äisky rakasti sitä yli kaiken. Manche Augenblicke war er ruhig in ihr. Äisky yritti pidätellä sitä siellä, koska se ällösi höyläämätöntä siippaansa, kaivostyöläistä Nottinghamista. Rouvat hemmotteli hentoa, sairaalloista "Perttiä", joka kärsi tukahdetusta eläimellisestä kyrvästä. Eräät raa'at tehdastytöt aiheutti sille vaikean sexuaalitrauman uhkaamalla vetää siltä housut alas. Pertti sai tubin pelkästä säikähdyxestä. "Rakastin äiskyä kuin rakastaja", tunnusti Pertti kuolemansa jälkeen. Päivisin se teki opettajan duunia, öisin työsti äitifixaatiosta aikaiseksi mestariteoxexi, Poikia ja rakastajia (1933), klassista turbojalkatarinaa.
          ellauri117.html on line 351: Pertti kehitti uskontomaisen filosofian, jossa sexuaalisuus on elämän alkuvoima, ikäänkö huumausaine, joka saa apinan hulluun armon tilaan. Pertin sexihulluus toi sille useita varakkaita suosijattaria. Ulkoisesti se ei ollut järin miehekäs, se oli laiha ja vaikutti nälkiintyneeltä; sen naama josta "siniset tähtisilmät" loistivat, oli sekaisen tukan ja "liekehtivän" punaisen parran saartama. Noita mesenaattinaisia se nimitti "kaksijalkaisixi tulolähteixi" ja "kulttuurikorppikotkixi". Pertti kuoli 44-vuotiaana tubiin.
          ellauri117.html on line 353: Äisky ja Pertin eka tyttöystävä, Jessie Chambers, kävi tiukkaa vapaapainia Pertistä. Molemmat naiset oli justiinaluonteita, ja halusivat "länkyttää Pertin hengiltä". Sexin "mysteereihin" sen vihki 23-vuotiaan apteekkarinrouva Alice Dax. Hiän kertoi, miten se näki Pertin runkkaamassa runon kimpussa. Hiän "antoi perää Pertille", auttaaxeen sitä löytämään riimejä. Pertti jätti Jessien löydettyään toisen ystävättären, sexuaalisesti puoleensavetävämmän Louie Burrowsin. Louie oli vetävästä kirkkoveneestä huolimatta liian "kirkollinen". Kaikki 3 jäivät läähättämään Lawrencen perään. 1912 Pertti lätkäänty Frieda Weeklyyn ja karkas viikkolehden kanssa jonnekin. Frieda oli aatelinen professorin rouva, joka jätti 3 lasta koska Pertti oli niin ihana. Frieda oli jättimäinen valkyyria, jonka kanssa Pertti sai otella monen monta erää. Lautasia särkyi monta tusinaa. Pertti oli aika toxinen:
          ellauri117.html on line 355: Mää lähren siitä että naisen pitää antaa tavallaan miehelle etulyöntiasema. Mies menee ereltä ja nainen tulee kyselemättä perästä.
          ellauri117.html on line 362: Pertillä oli joitakin homokokemuxia. Joku sen kaveri sanoi jälkikäteen, et Pertti oli 15% hinaaja. Pera oli vähän naisellinen, se tykkäs puuhastella keittiössä essu päällä, kuoria perunoita tai jynssätä lattiaa kuin japsu mom mom&son videossa. Sen mielestä satunnainen sexi oli aivan kauheaa.
          ellauri117.html on line 371: Hemingwayn elämän suurin ongelma sen kamun Sidney Franklinin mukaan oli sen kullin koko. "Oliko sillä pieni?" kysyi Barnaby Conrad. Franklin näytti peukunkynnellä puolta pikkusormea. Sitten se siirsi kynttä vielä vähän lähemmäxi pikkurillin kärkeä. Suunnilleen kuin 30 kaliiperin patruuna, se sanoi. Ernesto oli aika puritaaninen, se ei halunnut laittaa päälle kumisuojainta (ehkä ne tuppasivat irtoamaan vauhdissa), vaan ruikkasi mieluummin hoidon vazalle.
          ellauri117.html on line 413: Elämäntyylinsä ja Zeldan lääkärikulujen vuoksi Fitzgerald oli jatkuvasti rahapulassa ja lainasi usein rahaa agentiltaan Harold Oberilta ja Scribner’sin kustannustoimittajalta Maxwell Perkinsiltä. Kun Ober päätti lopettaa Fitzgeraldin auttamisen, kirjailija katkaisi välinsä tähän pitkäaikaiseen ystäväänsä. Novellinsa "Financing Finnegan" välityksellä Fitzgerald kuitenkin pyysi häneltä ystävällisesti anteeksi. Ober ei antanut.
          ellauri117.html on line 415: Zeldan terveys alkoi horjua: hänellä diagnosoitiin skitsofrenia vuonna 1930 ja 1932 hän joutui sairaalaan Baltimoressa, Marylandissä. Fitzgerald vuokrasi läheisestä Towsonista asunnon, jossa jatkoi romaaninsa kirjoittamista − tarinaa lupaavan nuoren psykiatrin Dick Diverin noususta ja tuhosta, hänen rakkaudestaan potilaaseensa Nicole Warreniin ja heidän avioliitostaan. Kirja koki monta muutosta: ensimmäisen version piti kertoa äidinmurhasta. Jotkut kriitikot ovat nähneet kirjan peiteltynä omaelämäkerrallisena teoksena, joka kuvaa Fitzgeraldin ongelmia vaimonsa kanssa, vauraan ja dekadentin elämäntyylin syövyttävää vaikutusta, kirjailijan itsekkyyttä ja itseluottamusta sekä alkoholismia.
          ellauri117.html on line 417: Kun Zelda kirjoitti Save Me the Waltzin (1932), oman fiktiivisen versionsa heidän yhteiselämästään Euroopassa, ja lähetti sen Scribner'sille, Fitzgerald oli hyvin vihainen ja onnistui vaikuttamaan kirjan julkaisuun. Hän myös sai Zeldan lääkärit vakuuttumaan, ettei tämän pidä kirjoittaa enempää "materiaalistaan", tarkoittaen heidän suhdettaan.
          ellauri117.html on line 424: Se muutti Sheilan luo koska siellä ei ollut portaita. 20. joulukuuta 1940 Fitzgerald ja Graham osallistuivat elokuvan Sitä sanotaan rakkaudeksi ensi-iltaan. Kun he olivat lähdössä Pantage Theaterilta, Fitzgerald tunsi huimausta ja hänen oli vaikea lähteä teatterilta. Järkyttyneenä hän sanoi Grahamille: "Ihmiset takuulla luulevat, että olen humalassa." Niin takuulla luulivat.
          ellauri117.html on line 495: (Hae ize lisähuopa vittu.)
          ellauri117.html on line 507: (Älä sinä puutu tähän, puhun nyt pienelle miehelle joka istuu sun sylissä.)
          ellauri117.html on line 524: Jokos mä olen taulukoinut kynäilijöiden ulkonäön, pituuden ja paxuuden sekä lompakoiden koon? Sehän on tärkeä selittävä näkökohta arvioitaessa niiden teoxia. Vähän tuntuu kun tästä olis ollutkin jo puhetta, mutta missä? Jossain tarkasteltiin kait sitä, onko ne rahallisesti nousukkaita (snobeja) vaiko laskukkaita (dändejä). Mieskirjailijoiden penismitat olis myös kiva detalji, jos ne on tiedossa. (Hemingwaulta ja Kultahatulta ne on. Goethen kohdalla ne ei liene luotettavia, ize raportoituja.)
          ellauri117.html on line 526: Luokkia vois olla: isot könsikkäät, pienet könsikkäät, rumat korstot, pitkät ruipelot, pätkät ruipelot, tanakat hukkapätkät, isot läskimoosexet, Hei mut näitä tyyppejähän oli jo siellä Klezmerin galleriassa (albumi 100)? Oliko siellä jo joku taulukko? Ei ollut, mutta albumissa 98 on esitetty LLM tyyppinen tilastomalli jossa ulkonäkö on 1 moniulotteinen riippumaton muuttuja.
          ellauri117.html on line 528: Ehdotan sellasta mallia, jossa piirteitetään ensin ulkonäköä, ja sitten otetaan kustakin piirrekombinaatiosta esimerkkikynäilijä, ja sijoitetaan muut sitten lähinnä vastaavaan lokeroon tässä lokerikossa. Lisätietoa albumissa 121. Muistettakoon myös kreikkalaisia sisäerityxen lajeja (pernainen, verinen, sapekas ja limainen), vaikka ne onkin enemmänkin luonnetyyppejä. Useimmiten luokituxissa on kolme vaihtoehtoa kuin pienellä Likert-asteikolla tai kellokäyrässä, outlierit voi sit mennä jommallekummalle laidalle.
          ellauri117.html on line 575: Koitetaas nyt ahtaa joitakuita julkkixia tähän lokerikkoon. Noi mitat on silleen järjestetty että alkupäässä on parhaat eli voittajat ja loppupäässä säälittävät häviäjät. Summa siten kertoo jotain kynäilijän motiiveista, kompensoiko se omaa surkeutta kynäilyllä vaiko onxe sille vaan lisäkeino loistaa valokeilassa.
          ellauri117.html on line 597: Locken isä, myös nimeltään John Locke, oli maalaislakimies, joka oli toiminut kapteenina parlamentin joukkojen ratsuväessä Englannin sisällissodan alkupuolella. Hänen äitinsä Agnes Keene oli nahkurin tytär. Kummatkin vanhemmista olivat ilmeisesti kalvinisteja. Locke syntyi pienessä olkikattoisessa mökissä Wringtonin kirkolla Somersetissa noin 18 kilometrin päässä Bristolista. Hänet kastettiin samana päivänä. (Eli oli heiveröinen kuin 101 dalmatialaiskoiran Lucky.) Pian Locken syntymän jälkeen perhe muutti Pensfordin kauppalaan lähemmäksi Bristolia. Locke kasvoi siellä Bellutonissa Tudor-tyylisessä talossa.
          ellauri117.html on line 599: Vuonna 1647 Locke lähetettiin arvostettuun Westminster Schooliin Lontooseen Alexander Pophamin, parlamentin jäsenen ja Locken isän aiemman komentajan, rahoituksella. Valmistuttuaan Locke pääsi Oxfordin yliopiston Christ Churchiin.
          ellauri117.html on line 610: John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death. Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl. He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during her pregnancy with the Third Earl. Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education. He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child. This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education. Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven. Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice. Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä.
          ellauri117.html on line 627: Locken läheinen ystävä Lady Masham kutsui hänet vuonna 1691 Sir Francis Mashamin maatilalle Essexiin. Locke vietti siellä viimeiset vuotensa vaihtelevassa terveydentilassa kärsien välillä astmakohtauksista. Hänestä oli kuitenkin tullut whig-puolueen älyllinen sankari. Noihin aikoihin Locke kävi keskusteluja eri asioista muun muassa John Drydenin ja Isaac Newtonin kanssa. Like 'This asthma will be the death of me.' 'Please pass the piece of liver if you're done with it Isaac.'
          ellauri117.html on line 629: Locke kuoli vuonna 1704 pitkällisen sairauden jälkeen. Hänet on haudattu High Laverin kylän kirkkomaalle, Harlowin itäpuolelle, Essexiin. Some scholars have seen Locke's political convictions as being based from his religious beliefs. Locke's religious trajectory began in Calvinist trinitarianism, but by the time of the Reflections (1695) Locke was advocating not just Socinian views on tolerance but also Socinian Christology. Täähän Sozzini oli Rusakonkin guru.
          ellauri117.html on line 636: Locke pöpisee laajalti efesolaiskirjeen parafraasin esipuheessa, että Pyhä Peeveli vapautti goit juutalaisten laista, kuten kikkelien typistyxestä, korvakiharoista, parrasta, hassuista hatuista, päivittäisestä alapesusta, päähän ja käsiin solmittavista kenkälaatikoista ja kivityxestä. Se oli Locken mielestä P. Peevelin paras ansio. Six just se on pakanoiden käännytyxen erikoismies ja kirkonvartija. Päivi Räsänen ei lie lukenut Lockea.
          ellauri117.html on line 640: Koitan kääntää omin nokkineni. Mitä eulogia eli siunaaminen (barak) oikeastaan on? Kehumistako? Jotain sen tapaista. Koira nuolee isännän kättä ja isäntä kehuu sitä, taputtaa sitä päähän ja antaa makupalan.
          ellauri117.html on line 644: No ei tästä kyllä tule juuri hullua hurskaammaxi, puolet sanastosta on liiketoimisanoja, puolet jotain narsistista tiimimotivaatiopuhetta ja in effigie omakehua. Oisko tässä kuiteskin vähän sitä predestinaatio-oppia, minkä Hipon Aku kekkasi just Patulta ja mistä Lassi eli Calvin kuumeni ja mistä se riiteli leväperäisemmän ansaintalogiikka-Arminiuxen kaa. Sillä esivalintaopilla oli joku hassumpi nimi, mikäs se oli? Hulluhan se Peeveli tod.näk. oli, tai sitten huippuovela, kalansilmä Hararin heimoveljiä.
          ellauri117.html on line 646: Locke sanoo alaviitteessä ettei toi anakephalaiosasthai voi millään tarkoittaa recapitulate eli kertausta, et ei pidä tuijottaa kreikan kirjainta vaan Peevelin tarkoitusperiä. Mitkä se sitten olikaan. Tulee ezimättä mieleen Diodoros Siculuxen katadoulosasthai jonka kanssa äherrettiin viikkokausia kreikan opintojen alussa. Xerxes ho basileus ton person estratopedeuse epi ten Hellada boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Hizi melkein osaan sen vieläkin ulkoa kuin Locke takusti Pauluxen. Make Lehto messusi sitä kovalla äänellä ja luki korkkareita kirjan takana.
          ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään.
          ellauri118.html on line 79: 21.6.2021 klo 13.35 - Bo Egov: Kakkasivat Seijan päähän kun se koitti laiturille uimaan

          ellauri118.html on line 88: 21.6.2021 klo 13.38 - Bo Egov: Saas nähdä. Statutoriset 5vk tulee täyteen heinäkuun puolella.

          ellauri118.html on line 91: 21.6.2021 klo 13.40 - helmi: No vähemmästäki

          ellauri118.html on line 170: # 1 Et tunne sexuaalista halua kumpaankaan sukupuoleen. Harmaasexuaalisuus tarkoittaa, että kuulut asexuaalisen sateenvarjon alle. Sexuaalinen on henkilö, joka ei halua sexiä. Jos sinusta tuntuu olevan tarvetta olla lähellä jotakuta ja olla emotionaalisesti intiimi olematta sexuaalinen, kuulut tähän luokkaan.
          ellauri118.html on line 267: No, miksi olen tästä asiasta huolissani? Syy on yksinkertainen; uskon meidän olevan iankaikkisuusolentoja ja siksi yritän tehdä edes jotain, jotta ihmiset ymmärtäisivät kääntyä Jumalan puoleen ja etsiä häntä. Toivon, että tämä kirjoitukseni saisi ihmiset miettimään näitä asioita tarkemmin. En pyydä vastausta tähän kirjoitukseen, eikä minulla ole nettiä pysyvästi kotona, joten en todennäköisesti ole sähköpostitse enempää yhteydessä.
          ellauri118.html on line 275: Kirjoituksen sisällys on alapuolella. On hämmästyttävää miten vähän evoluutionvastaisuus on kehittynyt Darwinin ajoista. Tismalleen samat argumentit kexittiin jo silloin eikä mikään ole muuttunut. Ehkä tämä onkin vahvin argumentti evoluutiota vastaan? Apina ei kehity, se pysyy aina yhtä hölmönä. Huomaa että Choderlos de Laclos kirjoitti 1782 avioliiton ulkopuolisista sexisuhteista, täysin tietämättömänä Darwinista. Eli kyllä tämä todistaa että Darwin oli oikeassa, juonena on ollut EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! maailman sivu. Lisääntykää tai täyttäkää edes emätin.
          ellauri118.html on line 278: Miten perustelet alkuräjähdyksen ja taivaankappaleiden synnyn itsestään?
          ellauri118.html on line 280: Jos ei ollut energiaa, ei mikään voi räjähtää.
          ellauri118.html on line 281: Jos alkutila oli kuuma ja tiheä, ei se voi räjähtää.
          ellauri118.html on line 282: Räjähdys ei synnytä järjestystä.
          ellauri118.html on line 286: Miten selität kambrikauden räjähdyksen?
          ellauri118.html on line 296: 3. Kambrikauden räjähdys kumoaa kehityksen.
          ellauri118.html on line 327: O sunset, from the springs of stars Oi auringonlasku, tähtien lähteistä
          ellauri118.html on line 335: And bring at last the stars of night! Ja tuo vihdoin yön tähdet!
          ellauri118.html on line 337: The stars and moon! that silver world, Tähdet ja kuu! Se hopeinen maailma,
          ellauri118.html on line 370: Are all the stars and all the night: Ovatko kaikki tähdet ja koko yö:
          ellauri118.html on line 390: Bel-tenebros oli Amadixen peitenimi sekobolzina. Komee pimee. Miraflores oli joku paikka joka on mainittu enemmän kuin kerran. Joo se oli se paikka kolmen viemäriputken lähellä jossa Amadis pyrki Orianan hilloviivalle. Taisi päästäkin? "por ganar la gloria de la demanda en la prueva de bien amar". Se on myös joku kunta Columbiassa, se on missä Keiko Fujimorin häitä vietettiin, ja se on ylellinen 5 tähden useasti palkittu Miraflores, joka sijaitsee Costa del Solilla Espanjassa Marbellan ja Fuengirolan puolivälissä. Aurinkorannikko sopii hyvin ympärivuotiseen lomailuun aurinkoisen ja lämpimän ilmaston ansiosta. Costa del Sol tunnetaan myös nimellä Costa del Golf, lukuisien golfkenttien ansiosta. Helkutti aurinkoa tässä enää kaivataan. Ja mikä hemmetti se on että termiittiapinan on pakko tehdä kaikesta monokulttuuria. Mirafiores indeed. Mä kazon lupiininkukkia Rauhixen mäellä ja remmon niitä irti maasta. Se on haitallinen vieraslaji, matukukka. Se tappaa kotimaiset lajit ja tekee täkäläiset kimalaiset mahoixi. Sellaista symbolismia.
          ellauri118.html on line 395: Rauhixen pönttöuuni sai Niklaxelta lisänimen Petollinen, sillä se ei suostu syttymään ennenkuin toisena lämmityspäivänä. Hormissa on joku mutka joka lykkää savut sisälle. Petollisuudesta ovat kirjoittaneet lukuisat kirjaiijat, ei vähiten Pierre Choderlos de Laclos. Niitä on sitten tutkistellut Maija Mäkinen eipäskuin Mäkelä. Lähetäänmpä tutustumaan lähemmin.
          ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
          ellauri118.html on line 432: Monika Fludernik (1957-) ist´ne österreichische Flugwirtin, Amerikanistin und Literaturwissenschaftlerin. Fludernik leistete wichtige Beiträge zur Erzähltheorie. Die neuere Erzähltheorie wurde ab 1915 in Ansätzen vom Russischen Formalismus entwickelt und vom Strukturalismus seit den 1950er Jahren weiter ausgearbeitet, wobei Tzvetan Todorov zu den wichtigsten Vermittlern der formalistischen Ansätze in Frankreich gehörte. Der hier entwickelte strukturalistische Ansatz – mit späteren Ergänzungen – ist bis heute maßgeblich, es gab jedoch nie eine einheitliche strukturalistische Erzähltheorie. Wichtige Theoretiker der Narratologie sind Gérard Genette, Claude Lévi-Strauss, Roland Barthes, Roman Jakobson und Paul Ricœur. Die strukturelle (formalistische) Erzähltheorie wird oft durch interdisziplinäre Ansätze ergänzt, so durch die Semiotik ergänzt, wozu insbesondere Juri Lotman beigetragen hat. Im deutschen Sprachraum war Franz Karl Stanzel der erste Vertreter der Erzähltheorie.
          ellauri118.html on line 434: Die traditionelle Erzähltheorie, vertreten durch Franz Karl Stanzel, Gérard Genette, Seymour Chatman u. a. m, beschäftigt sich mit Elementen des „discours“ („Erzählweise“). Andere Theoretiker nehmen eher die Strukturen der „histoire“ („Erzählinhalt“) in den Blick. Damit bauen sich (erzählerische) Handlungen in dem vorgestellten Begriffsinventar aus Geschehnissen und Ereignissen auf. Während der Begriff „Handlung“ im deutschsprachigen Raum verwendet wird, wird sie etwa bei Genette als histoire und in der anglo-amerikanischen Erzähltheorie als story bezeichnet, der „Diskurs“ bei Genette als récit (narration) und im Angelsächsischen als plot. Während sich der „Diskurs“ als die kompositorische und sprachliche Realisierung einer Erzählung versteht; er verweist auf das „wie“ der Erzählung, wird in der „Geschichte“ der Gegenstand der Erzählung ausgemacht; sie verweist auf das „was“ der Handlung.
          ellauri118.html on line 452: Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta [lähde?]. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä nyysi Tohtori Živagoon materiaalia [lähde?]. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi. Vuoden 1990 Venäjän hajoamisen jälkeen se romahti [fig. 1].
          ellauri118.html on line 454: Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä. [Ehkä Josif tykkäsi sen runoista. Sisialismi-runossa se sanoo hyvän sanan Gruusiasta.] Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen ”Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan”.[lähde? Käyttikö Stalin sanaa nefelobaatti?] Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto.
          ellauri118.html on line 460: Vähän lueskelin Pasternakin runoja enkuxi käännettynä, musta ne oli aika hyviä. Sanon kuin maistellessani salmiakkisia viinikumeja. Sammakonmuotoiset on erityisen hyviä. Ei kyllä mikään jäänyt erityisesti mieleen. Tai ehkä tää:
          ellauri118.html on line 499: We are like two live wires. Me ollaan kuin 2 sähköjohtoa.
          ellauri118.html on line 503: The years will pass, you´ll marry yet Vuodet vierähtävät, sä pääset naimisiin,
          ellauri118.html on line 515: I´m ever lured to get away- Mä tunnen houkutusta lähtee menemään,
          ellauri118.html on line 525: Horjunta kerronnan hierarkiassa tekee tilaa ilmiölle, jota Genette (2004) nimittää kirjailijan metalepsikseksi: tekijän sähläyxexi ja tonttuiluxi mukana fiktiivisessä tilanteessa. No niin just, ize izestäänhän nuo pirulaiset aina pyrkii puhumaan vaikka muuta väittävät.
          ellauri118.html on line 539: Onkohan toi narratiivinen metalepsis mitään sukua perinteiselle? Genette ehkä sekoittaa puuroja ja vellejä. Mitä tekemistä episteemisillä alternatiiveilla on metaforan kanssa? Enintään yhteistä on koomisehko tyylin lässähdys, kuten Marlowella:
          ellauri118.html on line 544: Naamat ei lähetä laivoja eikä polta torneja. Imevät sikaaria enintään. Metaforasta tulee arkinen ja urheiluselostajasta pelaaja. Kielikuva ja kertoja lähtee messiin arkiryskeeseen.
          ellauri118.html on line 546: Eli ehkä siinä kummassakin jotkin tasot lässähtävät, tunnelma latistuu. Ylevästä tulee alhaista, runollisesta arkista, sadun taika raukeaa. Sama fiilis kuin kun filmi katkee leffassa, valot syttyvät kesken kaiken ja kazomo siristelee silmiään karkkipaprujen ja popcornin keskellä. Aletaan keräillä takkeja ja pipoja. We apologize for the inconvenience. Meille kävi kerran niin oopperan The Elixir näytännössä. Tenori menetti äänensä, yleisö lähetettiin kesken kaiken kotio.
          ellauri118.html on line 551: Alan uranuurtajille kuten Käte Hamburgerille ja Dorrit Cohnille fiktiivisen mielen esittäminen oli ennen kaikkea osoitus kertovan fiktion erityislaadusta muihin diskursseihin nähden – ainoa kerronnallisuuden alue, joka tarjoaa tiedollisen pääsyn toisen ihmisen tajuntaan (ks. Hamburger 1993, 81–89; Cohn 1978, 5–7; Cohn 2006, 35–38, 149). Cohn väittää klassisessa tutkimuksessaan Transparent Minds (1978), että kerronnalliset keinot, jotka päästävät meidät lähimmäksi henkilöhahmojen kokemusmaailmaa, ovat samaan aikaan kaikkein kirjallisimpia – kaikkein ilmeisimmin kirjailijan taiteellisen luomistyön tulosta.
          ellauri118.html on line 564: ilman selvää lähdettä, puhujaa tai fokalisoijaa.
          ellauri118.html on line 568: Toivottavasti kohta selviää mitä noi muut illuusiot sit on. Veikkaan että alku, keskikohta ja loppu, joka mielellään on onnellinen. Mixmä en tykännyt Flensburgista mutta tykkäsin mustasta Lupinista? 1) huumorittomuus 2) kiipijyys. 3) ärsyttävä salakähmäisyys. En pidä trillereistä vammasista enkä mystikasta, pidän reilusta kostosta ja mätkinnästä. Satu missä hyvät ei oo liian hyviä eikä pahat pahoja eikä kehkään oikeasti satu.
          ellauri118.html on line 571: Viimeaikaisin puheenvuoro fiktiivisten mielten tutkimukseen on David Hermanin toimittama antologia The Emergence of Mind: Representations of Consciousness in Narrative Discourse in English (2011a). Herman rakentaa kokoelmansa johdannossa jyrkän vastakkainasettelun kognitiotieteellisten ja fiktiivisten mielten erityislaatuisuutta korostavien lähestymistapojen välille. Ensin mainittuun leiriin Herman asettaa itsensä ja kaikki kokoelmansa kirjoittajat, jälkimmäiseen Hamburgerin, Cohnin, luonnottoman narratologian puolestapuhujat sekä tämän tutkielman kirjoittajan (ks. Herman 2011b, 11 ja 31, viite 5).
          ellauri118.html on line 582: Lähdemerkinnän puuttuminen on kirjallisen tulkinnan kannalta ikuisesti produktiivinen keino. Kertomakirjallisuus – litteydessään – vastustaa mielen teoriaan sisältyvää rekursiivisuuden periaatetta samalla kun se vie luonnollista alkuperää olevan mieltenlukemisen äärimmilleen.
          ellauri118.html on line 587: ELÄMÄ ON KERTOMUS sanoi George Lakoff (1941-) pukkikirjaimin vaikkei uskalla kyllä enää, se ei trendaa enää yhtään. Peter Brooks (1984/1995) tavoittelee Barthesin innoittamana merkityksen tai merkityksellistämisen intohimoa (”passion for meaning”, emt. 48). Sitähän kaikki uskkontohyypät juuri korostaa. Merkitystä tarvitaan, ilman sitä ei ole koko uskoa. On lähes mahdotonta niellä ettei tässä olla mihkään menossa paizi sedimentixi.
          ellauri118.html on line 597: Nää on Bovaryn ja Levinskyn avainlauseita. Huomaa ettei mielipiteen lähdetägiä anneta. Eikä tarvitse, ei lukijat koita mitään ristikoita ratkoa. Ne on vaan samaa tai eri mieltä ihan omista lähtökohdista.
          ellauri118.html on line 601: Aphra Behn (10. heinäkuuta 1640 – 16. huhtikuuta 1689) oli englantilainen kirjailija. Hän syntyi mahdollisesti Wyessä, Kentissä, lähellä Canterburyä. Varhaisista vuosista on säilynyt hyvin vähän varmaa tietoa. Hän syntyi jossain Keski-Englannissa, muutti nuorena perheensä kanssa Etelä-Amerikkaan, jäi isättömäksi, palasi Englantiin, meni naimisiin ja jäi leskeksi jo 25-vuotiaana. Behnistä kerrotaan myös, että hän toimi kuninkaallisena vakoojana sodassa Hollantia vastaan ja joutui rutiköyhänä velkavankeuteen.
          ellauri118.html on line 607: Virginia Woolf piti Aphra Behniä ensimmäisenä naiskirjailijana, joka todisti, että nainenkin saattoi ansaita rahaa myös kirjoittamalla, ehkä uhraamalla joitakin miellyttäviä ominaisuuksia; ja näin vähitellen kirjoittamisesta ei tullut pelkästään merkkiä hulluudesta ja seonneesta mielestä, vaan se oli asia, jolla oli taloudellista merkitystä ainakin miehille.
          ellauri118.html on line 613: Veijari-näytelmän erään päähenkilön - Willmoren - esikuvana oli Behnin pitkäaikainen rakastettu John Hoyle. Willmore on henkilöistä kaikkein epäluotettavin, hän on koko ajan valmis uusiin naisseikkailuihin, mutta myös hän rakastuu lopulta. Hänen sydämensä voittaa iloluontoinen ja seikkailunhaluinen Hellena, jonka oli tarkoitus ryhtyä nunnaksi. Willmore (Hellenalle): Ja me menemme tuonne sisään pyhän miehen pakeille, joka näyttää meille mitä osaa. Etkö vapise kun hetki lähestyy? Hellena: En enempää kuin sinä ennen miekanmittelöä tai rajuilmaa. Willmore: Sinä uljas tyttö, minä ihailen rakkauttasi ja rohkeuttasi. Mennään, mitään ei pelkää se, joka uskaltaa kohdata aviovuoteen myrskyt.
          ellauri118.html on line 651: Fresh Vigor to Lisander give : Ne antaa Lysanderille lisähappea:
          ellauri118.html on line 681: That Living Fountain, from whose Trills Se elämän lähde, jonka liverryxestä
          ellauri118.html on line 692: Or falling Stars, whose Fires decay ; Tai kuin meteori, joka maahan mätkähtää;
          ellauri118.html on line 729: In vain he Toils, in vain Commands, Turhaan hän ährää, turhaan komentaa,
          ellauri118.html on line 735: The poor Lisander in Despair, Lysander parka lysähti epätoivosta,
          ellauri118.html on line 745: Cloris returning from the Trance Kloorikana palaa vähin erin transsista
          ellauri118.html on line 787: He Curst his Birth, his Fate, his Stars, Hän kirosi syntynsä, kohtalonsa, tähtensä,
          ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
          ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.
          ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
          ellauri118.html on line 805: Ranskan akatemia palkitsi de Scudéry vuonna 1671 hänen tyylistään Discours sur la gloire. Hänen viimeiset teoksensa muodostuivat lähinnä sarjasta moraalisia Conversations (10 osaa, 1680–1692), jotka ovat vähemmän tunnettuja mutta eivät hänen kirjoituksistaan vähempiarvoisia. Hän kirjoitti myös runoja.
          ellauri118.html on line 873: Nemoursin herttua mukisee kun kunkku lähettää sen Ferraran herttuan pakeille justku se olis päässy uimaan Clevesin prinsessan liiveihin. Onxe se sama Tasson Ferraran herttua Alphonso vai joku toinen? Nemoursin herttua mukisee kun prinsessa Cleves laittautuu hienoxi bailuihin. Just tollasia ne on. Narsistinen loukkaus. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua.
          ellauri118.html on line 887: Kumpi tapahtui ensin HBOssa, Iisebel-seikkailu vai Nickin bylsintä? Kirjassa vanhus-Serena ehdotti Nickin bylsimistä ensin muttei asiassa ollut kai päästy puusta pitkään ennen Iisebeliä. Juoniselostuxen mukaan molemmat bylsinnät oli saman vuorokauden aikana. Juonesta ei leffassa saa paljon selvää, se on vaan loputon sarja Lizin happamia ilmeitä lähikuvina. Liz ohjaa ne ilmeisesti ize.
          ellauri118.html on line 895: Nimi Isebel on siirtynyt vuosisatojen halki yleisnimenä tarkoittaen kaikkia pahoja ja ilkeitä naisia. Juutalaisten ja kristittyjen vastenmielisyys Isebelia kohtaan johtui muka ihmisuhrien (erityisesti lasten) uhraamisesta Baal-kultin mukaisesti. Vittu sitähän se Aram Hazaturjankin oli tekemässä? Iisakilta oli mennä pää eikä ainoastaan munat! Paiscotaan ne pennut kiwiin!
          ellauri118.html on line 903: »Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. Sen tähden Herra sanoo näin: ”Minä saatan sinut onnettomuuteen. Minä lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista miespuoliset jälkeläisesi, niin suuret kuin pienetkin. Minä teen sinun suvullesi niin kuin tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baesan, Ahian pojan, suvulle. Tämän teen siksi, että olet herättänyt minun vihani ja johdattanut Israelin tekemään syntiä. Missä koirat nuoleksivat Nabotin verta, siellä ne nuoleksivat sinunkin vertasi ja portot peseytyvät siinä! Ja koirat ovat syövä Isebelin Jisreelin vainioilla! Sen Ahabin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut.”»
          ellauri118.html on line 927: Koirat iloizivat. VIhreiden koiraspuolinen varapuhis on huolestunut että jäbät eivät kiinnostu vihreistä. Jäbiä kiinnostaisi kestävä mezästys ja kalastus, ja sähköautot sun muut rakkineet. Mitäs jos ammuttaisin notmiitä teräshauleilla ja ajettais niiden yli sähköpotkulaudoilla? Se olisi pitkän päälle kestävämpää mezästystä. Vitun Hemingwau.
          ellauri118.html on line 943: Juonesta ei HBO:lla ole paljon väliä, se on vaan loputon sarja Lizin happamia ilmeitä lähikuvia. Se ohjaa ne ilmeisesti ize.
          ellauri118.html on line 1060: Me siteeraamme teeveen myöhäisfilmejä. Me olemme paskiaisia. Se miltä rakkaus tuntuu jää aina likiarvoxi. Vittu että tää on likilaskunen. Peggy haluaisi olla häpeämätön. No sitähän se on. Toivoisin et mä näyttäytyisin paremmassa valossa. Niinku siinä leffassa. Happamia ilmeitä. Paljon enemmän panoa. Nuorempia ja nätimpiä ihmisiä. Tehkää kaikin mokomin showrunnerit kirjasta mitä vaan kuha tulee nimeä ja pätäkkää. Lehtineekeri Luke häipyy mielestä ja Peggystä tulee yhä uskonnottomampi. Besame, besame mucho, besame como fue esa la ultima vez. Vaik tuleehan niitä aina uusia. Tää kirja koskee lisääntymistä muttei sillä ole mitään tekemistä lasten kaa. Lapset Peggy panee shredderiin.
          ellauri118.html on line 1068: Danny sanoo radiolähetyksessä päättäneensä, ettei koskaan eroaisi vaimostaan. Armi kuitenkin eräänä päivänä kysyi, menisikö Danny hänen kanssaan naimisiin. – Sitten kun tämä hetki tuli, jolloin Armi kysyi mennäänkö naimisiin, sanoin joo, mennään naimisiin edellyttäen, että sinä et enää juo viinaa ja jätät tuon seurueen, Danny kertoo. Aavikon sisko Marja-Liisa Kauranen kommentoi Dannyn kertomusta Ilta-Sanomille. Kauranen sanoo, että Dannyn sanat antavat tilanteesta vääristyneen kuvan, sillä naimisiin menosta oli puhetta jo ennen Aavikon alkoholisoitumista. Kaurasen mukaan naimisiin meno ei siis riippunut yksin hänen siskostaan tai tämän sairastumisesta. Pari ei saanut koskaan virallisesti toisiaan. Danny Lipsanen oli koko suhteen ajan naimisissa Liisa Lipsasen kanssa mutta sai säännöllisesti Armilta kosteata pillua.
          ellauri118.html on line 1072: Kirjailija Kaari Utriota, 78, ja koomikko Peggy Atwoodia, 82, yhdisti erityisesti 2 asiaa: käkkärätukka ja feminismi. Kumpikin on intohimoinen naisten ja vähemmistöjen puolustaja, ja kumpikin tekee työtään myös naisasialiikkeen hyväksi.
          ellauri118.html on line 1074: Kaaren mukaan hänen nuoruudessaan ahdistelu oli arkista. Izekin on siihen tullut vanhemmiten syyllistyttyä. Vähättelyä ja kaksimielisiä vitsejä kuuli kaikkialla, erityisesti kirjailija- standupkiertueilla eri puolilla Suomea.
          ellauri118.html on line 1080: Kellekkä se Kaari oli uskollinen? Ei kai hyvinsyöneelle Linnilälle? Eiku jollekulle Virkajärvelle, kunnes petti sitä pannen herkkusuuta. Nyt on Kaaren afrokampaus lässähtänyt, ei se näytä enää munakarvoituxelta. Kun Linnilällä lakkas seisomasta, Kaarella oli tapana vaan pidellä sen letkua. Eräänä päivänä se yllätti Kain ja toisen naisen pitelemässä Kaizun vintilää. - Mitä sillä on mitä mulla ei ole, huusi Kaari raivoissaan. - Parkinsonin tauti, puolustautui Kai. Kaarella ja Peggylla on paljon yhteistä, molemmat särki perheen vaihtaaxeen miehen väpelömpään, joka kokkaa niille sapuskat sillä aikaa kun ne kirjottaa.
          ellauri118.html on line 1095: 23§ Jos joku neitsyt on kihloissa miehen kanssa ja toinen tapaa hänet kaupungissa ja makaa hänen kanssaan, niin viekää molemmat sen kaupungin portille ja kivittäkää heidät kuoliaaksi, tyttö siksi, että hän ei huutanut apua kaupungissa, ja mies siksi, että hän teki väkivaltaa lähimmäisensä morsiamelle. Poista paha keskuudestasi.
          ellauri119.html on line 222: Ilmaise vapaasti iloiset ajatuxesi ja tunteesi. Ne antavat suhteellemme elinvoimaa. Yllätyxet ja päähänpistot elävöittävät jokapäiväistä arkea.
          ellauri119.html on line 229: Hellyys. Tunnut usein pelkäävän hellyyden osoittamista koskettamalla - kenties sixi että koskettamiseen sieltä liittyy usein tiedostamattomia sexuaalisia tabuja. Voit aloittaa puristamalla kättä, taputtamalla olalle, ja sipaisemalla sieltä sormenpäillä. Siitä voimme siirtyä lämpimään halauxeen tai hellään suukkoon. Sylin avaaminen toiselle ei paljon vaadi, ja kuitenkin se on 1 selvimpiä rakkaudenosoituxia. Ja tule ize tällä kertaa, älä lähetä poikia tai pelkkää henkeä, se ei tuntunut Neizyt Mariasta miltään, ja Magdalenakin oli aika pettynyt. Lähetä lapsi asialle, mene ize perästä. Tule oikein ja purista!
          ellauri119.html on line 233: Rehellisyys. Turvallisuuden tunne perustuu oletttamuxeen että se jota rakastamme on meille rehellinen. Kun huijaus horjuttaa turvallisuuden tunnetta, elämän perustuxet voivat järkkyä. Ilman totuutta ei voi olla rakkauttakaan. Pienikin vilppi, vaikka vain toisen tunteiden säästämisexi, voi johtaa epäluottamuxen sotkuiseeen verkkoon. Totuudenkin voi sanoa ystävällisesti: "Minusta sinun perseesi todella näyttä isolta tuossa mekossa - vaikka tämähän on vain minun mielipiteeni." Älä koita lohduttaa katteettomilla lupauxilla iankaikkisesta autuudesta, kerro vaan reilusti miten tässä käy.
          ellauri119.html on line 236: Näiden neljän olennaisen seikan lisäxi vastaajat toivat esiin muita lähes yhtä olennaisia seikkoja, mutta en viizinyt numeroida niitä ettei luettelosta tule liian pelottava.
          ellauri119.html on line 238: Mustasukkaisuus: Harva meistä ei ole lainkaan mustasukkainen, et sinäkään, et salli muita jumalia, et edes pientä söpöä kultaista vusua. Sinun olisi opeteltava tulemaan toimeen mustasukkaisuuden kanssa. Älä ole kaikkinielevä hirviö, joka tuhoaa koko porukan. Kenties suurin rakkaus edellyttää suurinta vapautta. Ota meistä esimerkkiä, ei me yleensä olla mustasukkaisia jos sä taputtelet vähän muitakin. Ei se käyttämällä kulu.
          ellauri119.html on line 246: Yhteiset unelmat. Unelmat kohottavat meidät arjen yläpuolelle. Tulee pyhäpäivän tunnelma. Yhdessä haaveileminen lisää suhteisiimme ripauxen ihmettä. Haaveillaan yhdessä tulevasta menestyxestä: lapsista, vaurastumisesta, viimeisestä matkasta. Sullahan oli useitakin poikia, liekö enää elossa muita kuin se kuopus, jonka kuzuit takas kuolleista. Unelmoidaan rauhasta, onnesta ja ilosta. Kun sulla sitä piisaa vaikka muille jakaa, voisit siitä vähän meillekin pistouvata. Ja vähän vähemmän noita itikoita näin juhannuspyhixi. Jollet pane pahaxesi. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Älä nyt suutu.
          ellauri119.html on line 310: Toi pelotti pienenä eikä vähän (vieläkin vähän arveluttaa) - mitäs jos tulee vahingossa pilkanneexi esim. ajattelee pyhän hengen yhteydessä muumien pelokasta kummitusta, taikka sen underground-sarjakuvan pientä korzunnäköistä siittiötä hikisenä pukilla Neizyt Maarian alavazalla, onxe sitten kerrasta poikki, GAME OVER, turha mitään enää urputtaa? No jos se on, ja moka tuli tehtyä, sittenhän voi tehdä niinkuin se heebo Life of Brianissa joka huusi monta kertaa Jehowah! Jehowah! Jehowah! ei lopputulos siitä enää pahentunut, se kivitettiin kumminkin terävillä kivillä ja soratuuteilla. Just tänhän takia monet oikeusjärjestelmät on poistaneet kuolemanrangaistuxen, koska niinkauan kuin on henkeä on toivoa, ehkä tää tästä kääntyy vielä hyväxi kun muutun kiltixi.
          ellauri119.html on line 353: Mua on nähtävästi vaivannut tää filioque kiista ennenkin, albumeissa 14 ja 96 on siitä pupinaa.
          ellauri119.html on line 355: Filioque on latinaa ja tarkoittaa ’ja Pojasta’. Filioque-lisäys ja siitä seurannut Filioque-kiista liittyy idän ja lännen kirkkojen väliseen erimielisyyteen Nikaian uskontunnustuksen tekstistä. Tunnustuksen kolmas kappale, joka käsittelee Pyhää Henkeä, kuului alun perin ”Et in Spiritum Sanctum, Dominum et vivificantem, qui ex Patre procedit” (suom. Ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä). Myöhemmin lännen kirkkojen piirissä tuli tavaksi lisätä lauseeseen sana Filioque (”Et in Spiritum Sanctum, Dominum et vivificantem, qui ex Patre Filioque procedit” (suom. Ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta).
          ellauri119.html on line 357: Filioque-lisäys oli merkittävässä osassa katolisen ja ortodoksisen kirkon Suuressa skismassa, joka johti kirkkojen eroon. Ortodoksit eivät hyväksyneet lisäystä. Ero oli monisatavuotinen prosessi, jonka tärkein askel oli paavin lähettilään ja Konstantinopolin patriarkan molemminpuoliset pannaanjulistukset vuonna 1054, jotka purettiin vasta vuonna 1965.
          ellauri119.html on line 450: Älä muuta vikise! Kz. vaikka Fig. 1. Tyypit hirnuvat ja hikoilevat, ähräävät toistensa kloaakkien tienoilla rähmällään kepit jäykkinä ja tupet märkinä, pyllyt heiluvat. Kovan höyläyxen jälkeen mälli lentää ja sitten pannaan tupakaxi tai käännytään selinmakuulle ja aletaan kuorsata. Iltasexi on mainio unilääke nukahtamisvaikeuxiin, neuvoo Valitut Palat.
          ellauri119.html on line 471: Vähän länkkäreiden setämiesten kolmikolkkahattuista rakkauspohdintaa, eka tää Sternbergin kolmio.
          ellauri119.html on line 568: Nää 2 on selkeesti myös tälläsiä naistyyppisiä. Pitäsköhän tähän lukuun sisällyttää vielä otteita teoxesta "Naiset on anuxesta ja miehet perseestä".
          ellauri119.html on line 598:

          Tää kymysys on aiheuttanut paljon tukkanuottasia Quorassa. Alisa Zinovjevna Rozenbaum, James Bondin From Russia with Love leffan naiskonnan "Number 2" doppelgänger ja selvä esikuva, ryssämatu jutkero kuten Saul Belov mutta jehovansa kuopannut, on vanha tuttu aiemmista albumeista. Albumissa 98 selvisi että Ayn Rand on INTJ. Ylläri. Heinlein ja Mencken peukuttivat Aynia. Iso ylläri. Mielikirjailijani ei ole Hilja Haahti vaan Ayn Rand, sanoi Maailman Paskin Nalle. Mojo ylläri. Täytyykin tähän väliin todeta että historianjälkeisen ajan James Bond, se Craig jotakin, on paskahuusin Valituista Paloista päätellen just niin tyhmä amis gorilla kuin sen lähellä toisiaan olevista silmistä voisi päätellä. Peruskoulupudokas ja täysi ääliö.
          ellauri119.html on line 801: Ayn Rand puolusti yritysten vapautta toimia niin kuin ne haluavat. Yksi tämän ajatuksen vaikutusvaltaisimmista kannattajista oli Randin läheisimpiin opetuslapsiin kuulunut Alan Greenspan, joka toimi 1987–2006 Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana.
          ellauri119.html on line 812: Taivaan haamu, hmm. Nytpä taisi Nalle tulla tölväistyxi väärää haamua. Eipä näytä hyvältä sun taivasosakkeet. Käy kuin kamelille neulansilmässä. Tästä et kyllä selviä. Nähdään!
          ellauri131.html on line 37: Valemuistoja. Niitä tulee Seijalle liukuhihnalla. Sellaisen näin 13. syysk. vastaisena yönä painajaisena. Petteri tai Pauli oli yökastellut Merikadulla jännittäessään koulun alkua. Vaihdoin sen lakanat ja lähdin harhailemaan kadulla. Exyilin taas kerran Merikatu 3n rapussa. Rapun kiveys oli uusittu, sillä oli hiekkaa ja vettä. Vinttikerroxeen ei taaskaan ollut kaidetta. Piti pelätä. Huoneistossa asui taas rikkaampia serkkuja. Jaakko Hintikka oli perustanut katuja partioivan miliisin johon minun piti kuulua. Eski Saarisen ei jostain syystä tarvinnut. Epätoivoisena kuljin pitkin Bulevardia lumisohjossa, opiskelut venyivät enkä saanut loppuun tutkintoa. Ezin mielenterveyspalvelua ja hukkasin torin kohdalla toisen vaaleanpunaisen sukkani. Mamu kadunlakaisija löysi sen ja huusi perääni: mikä tämä on. Se on minun sukkani, vastasin ja kiitin häntä arabian kielellä. Sikuri. Vai oliko se sokeri. Shukran. Shukran laka. Kösönöm seepän, yhdellä ässällä. Tai no kahdella, muttei kaxoisässällä.
          ellauri131.html on line 45: Nuoret arvostaa sitä että boomeri seuraa aikaansa, eze on niinkö "inessä" tämän hetken trendeistä. Ei esim dabbaa tai swäggää koska ne on jo vähän aikansa eläneitä trendejä. Ei pahexu revittyjä farkkuja, lävistyxiä tai tatuointeja. Tai ihonmyötäisten pipojen käyttöä sisätiloissa. Näitä asioita nuoret arvostaa boomereissa, joiden biologinen ikä voi vaihdella missä tahansa 35 ja 75 vuoden välillä.
          ellauri131.html on line 49: Alivaltiosihteeriä vuosikertaa 2001 tämä kaikki vähän naurattaa. Sen naama on jotenkin pois fokuxesta, mutta sehän voitaisiin korjata fotoshopilla.
          ellauri131.html on line 61: prof. Jussi Tenkku vainaa tuli Jakkoh-Hintikan apulaistenhuoneeseen ja kun ei löytänyt sieltä parempaa kuulijaa kertoi tämän minulle. En ollut koskaan kuullut Peep Koortista. Hikisesti tiesin että kertoja oli prof. Jussi Tenkku. Tämän kerrottuaan ja nähtyän tyhjän kazeeni prof. Tenkku vetäytyi takaisin mistä oli tullutkin. Jussi varmaan säikähtyi kun Peep joutui viimeiselle tuomiolle sota-ajan tapahtumista.
          ellauri131.html on line 65: Juho Alfred ”Jussi” Tenkku (28. helmikuuta 1917 Nivala – 6. heinäkuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen filosofian professori. Hän oli erikoistunut käytännölliseen filosofiaan sekä filosofian historiaan ja julkaisi laajasti erityisesti etiikan alaan kuuluvia teoksia. Jussi oli jotenkin Kari Rydmanin kaveri. Vittua! Mitähän muuta pahaa sen taustasta mahtaa ilmetä? No tätä: se oli Liisa-vaimoineen Inkerin retken sotarikollisia.
          ellauri131.html on line 90: – Itäpataljoona 664:n kiväärimies Johann Kirjanen tuomittiin 29.9.1943 kuolemaan ja pikateloitettiin ampumalla. Hän oli murhannut Ljubanon lähellä oleva
          ellauri131.html on line 95: Inkeriläispataljoonan jäsenet olivat etupäässä hyvin nuoria, jopa alle 20-vuotiaita. Kouluikäisiä oli lähes 10 prosenttia. Monilla oli takanaan järkyttäviä elämänvaiheita Neuvosto-Venäjällä.
          ellauri131.html on line 114: Kuitenkin Tenkkukaan ei voi olla toteamatta, että pataljoonan sotilaiden toiminta ei ollut läheskään aina suunnattu yksinomaan puolustukseen partisaania vastaan.
          ellauri131.html on line 184: Kun loppukesällä 1943 pastori lähti inkeriläispataljoonasta takaisin Inkerin maan Hatsinaan, pataljoonassa liikkui huhuja, että se siirrettäisiin Suomeen.
          ellauri131.html on line 189: Vuonna 1943 joulukuun alussa inkeriläispataljoona valmistautui lähtemään Suomeen. Siitä tuli Erillispataljoona 6 Suomen armeijaan.
          ellauri131.html on line 191: Pataljoonan 1. ja 2. marssierän johtaja, saksalainen yliluutnantti Schütz esitti huolestuneisuutensa osastonsa kurittomuudesta. Hänen mukaan osastoon oli valittu huonoin ja kurittomin aines, joka ”oli aiheuttanut epäjärjestystä jo lähtöpaikan valmisteluissa ja suorituksissa”.
          ellauri131.html on line 205: Suomalaiset raivasivat Hitlerin Saksalle ”elintilaa” idästä – inkeriläiset piti asuttaa suojaksi Neuvostoliiton hyökkäykselle. Virolainen Karl lähetettiin Suomeen salamurhaamaan Mannerheim. Keskitysleirin 93-vuotias ex-vartija joutuu nuoriso-oikeuteen Saksassa, leirillä oli myös suomalaisia poliittisia vankeja. Sota vei Lauri Lampulta veljen ja kodin, luotisuihku runteli terveyden - sotainvalidi odottaa 100-vuotispäiväänsä: ”Juhlitaan ilman raskaita muistoja”. Sairauksien runtelema ja ikäloppu Mannerheim makasi pitkiä aikoja vuodepotilaana Suomen kohtalon kriittisinä sotavuosina, paljastaa uutuuskirja. SUOSITTELEMME!
          ellauri131.html on line 248: Tutustuin Jussi ja Liisa Tenkkuun Järvenpään seurakuntaopistolla, ja yhteydenpito oli varsinkin 50-luvun puolella varsin tiivistä. Liisa (s. 1919 Simelius-Simojoen pappissukuun) oli musiikinopettaja, ja samalla uralla olin jo itsekin. Koulujen musiikinopetusta oli uudistettava ankarasti, joten aiheesta riitti keskusteltavaa. Jussi (1917-2005) oli pappi, mutta myös filosofian tutkija ja myöhemmin varsinkin etiikkaan perehtynyt filosofian professori. Hän oli erityisen joviaali mies ja loistava jutunkertoja. Eräs viimeisistä pappistehtävistä oli, että hän vihki minut ja ensimmäisen vaimoni Paulan. Siitä tosin pahoitti mielensä piispa Elis Gulin, johon olin tutustunut Ylioppilaslehden ympärillä käytyjen paneelikeskustelujen aikana. Piispa Gulinin mielestä suudelma oli kihlauxen merkki. 60-lukulaisten Rydbergien eiku manien mielestä sitä ei ollut edes rotkautus. Rydmanit asuvat ja toimivat Valkeakoskella. Sixköhän siellä on niin paha haju? Onkohan se valkovuotoa? Lähettänyt Kari Rydman klo 4.56 Ei kommentteja.
          ellauri131.html on line 264: "Rakkaat seurakuntalaiset! Kun me nyt lähdemme täältä, täältä Herran huoneesta tänä kauniina juhannussunnuntaina, me lähdemme täältä metsien taa, me lähdemme täältä järvien taa, me lähdemme täältä. Me lähdemme täältä khirkkhovhenheillä, me lähdemme täältä linja-autoilla, me lähdemme täältä pholkuphyörillä, me lähdemme thäältä!".
          ellauri131.html on line 268: Tenkuilla oli tytär Marja, jonka tietysti tapasin jo pikkulikkana Järvenpäässä. Pari kymmentä vuotta myöhemmin hän tuli vastaan Pantheonin torilla - hän oli naimisissa amerikkalaisen kanssa, ja asui Rooman keskustassa. Hänen vanhempansa olivat opiskelleet Amerikassa, kuulin myöhemmin, mutta vasta nyt tänä vuonna sain tietää heidän elämästään ennen sotia ja sotien aikana. Liisa näet lähes 90-vuotiaana julkaisi pariskunnan päiväkirjat sodan ajalta nimellä "Inkeriläisiä siirtämässä". Helsingin Sanomien Markus Jokelan ottama kuva Liisasta vuodelta 2008 on alla, kun en vielä löytänyt omaa ottamaa:
          ellauri131.html on line 275: Lähettänyt Kari Rydman klo 22.16 6 kommenttia.
          ellauri131.html on line 282:

          Hajaantukaa ei täällä ole mitään nähtävää. Se on vaan pro life Canafield vanhana.

          ellauri131.html on line 377: vähän joo ja saa.
          ellauri131.html on line 379: Lean vuodetoveri Kivelässä pyysi Mariannekarkkia yööpöydän laatikosta, se olis ollut rotevaa. Ei saanut antaa. Marianne Power on vähän Millimolli kieltämättä mutta muuten ihan kiva. Lieväshti Kirsin siivousapulaisen Tainan näköinen.
          ellauri131.html on line 397: Kun visualisoit, värähtelet voimakkaasti tietyllä taajuudella. Se on vahva signaali vetovoiman pojille. Nenästä vetovoima on tehnyt Rhondastakin miljoonikon mixei siis sinusta? Koska sinä olet se nenästä vedettävä ja Rhonda on se vetäjä.
          ellauri131.html on line 399: Mitä sanoi Sarah. Hän oli oikeassa, mutta loukkaannuin. Tuohan on ihan perseestä. Niin on. Et kai sinä oikeasti usko tohon? En. En oikeasti. Ehkä vähän. Ei juma emmä osaa sanoa.
          ellauri131.html on line 415: Mainoxesta päätellen tää sanoma on tähdätty maureille tai yleisemmin osattomille värivammaisille naisille. Tästä hetkessä elämisestä on taidettu jo mainita. Mitä kivempaa on tässä hetkessä, sitä ikävämmin lyö todellisuus kohta korville.
          ellauri131.html on line 419: Mut mitäh? Salaisuuskaupassa on vain 40 tuotetta. Ryhdistäydy Rhonda!
          ellauri131.html on line 447: Hornby on innokas jalkapallon kannattaja, ja Hornankattila kertookin paljon jalkapallosta. Hornbyn suosikkijoukkue on Arsenal FC, joka on suuressa osassa hänen ensimmäisessä kirjassaan. Myös muissa Hornbyn kirjoissa on jalkapalloa, enemmän tai vähemmän.
          ellauri131.html on line 461: J.K. 22.03.2022 kazottiin ihan vahinkokaupalla amerikkalainen elokuva nimeltä The Secret: Dare to Dream, joka oli saanut Netflixissä Seijan suositusprosentixi 83%. Se oli samalla myös elokuvan sokeripitoisuus: nelikymppisellä langanlaihalla charity case naisella Louisianassa oli kokonaista 2 kosijaa, joista se pitkään mietittyään valizi jeesusmaisemman, joka oli sen lento-onnettomuudessa kuolleen lasten isän kexijäkaveri. Molemmat lesken kosijoista oli kyllä ihan sika kilttejä, mutta toinen oli vaan kouluja käymätön ravintoloizija ja kaiken kukkuraxi 50% vinkuintiaani. Jeesusmaisempi oli 100% white anglo saxon protestant ja vielä ammattikorkeakoulun professori, joka lisäxi oli ihan wokumaisen näppärä handyman ja hit it off aivan loistavasti lesken lasten kaa. (Vähän huolestuttavankin hyvin 16 vuotta täyttävän sakkolihan kaa, mun mielestä, vatkata nyt yhdessä salt taffyja ja natustella s'moreja!)
          ellauri131.html on line 467: Mirandaa esittänyt ruipelo ja (tietysti!) vinosuinen Katie Holmes on Tom Cruisen ex, ja samalla ex-skientologi, niille tuli ero ja kiista lapsen huoltajuudesta, jonka seurauxena Katie palasi isiensä uskoon eli katoliikixi. Mitä tästä opimme? Onnen salaisuus on raha, eipäs kun: rahan salaisuus on onni, ei vaan: kaiken salaisuus on positiivisuus, äh, no kuitenkin jotain sinne päin.
          ellauri131.html on line 473: Mixet loisi itsellesi juuri niin upeata elämää, kuin haluat? Niin oikeastaan, mixkähän? Kysyvät retorisesti ylikärpät Minna ja Teija. Ne yrittävät höynäyttää hölmöjä perussuomalaisia periamerikkalaiselta Tony Robbinsilta lainatuilla usko pois-höynäytyxillä. Näin Minna:
          ellauri131.html on line 477: Tästähän se Teppo Kurkokin paasaa omalla jäljittelemättömällä tavallaan.
          ellauri131.html on line 488: Njaa, kyllä oma hieroja, terapeutti ja peetee plus komee könsikäs uima-altaassa vois siinä jelppiä. Sais latinkia päähän ellei toiseenkin.
          ellauri131.html on line 492: Tällähän hoitotavalla oli joku nimi? Analyyttinen, sese oli, freudilaisittain. Se toinen oli synteettinen missä jelpitään pääsemään ongelmista eroon. Siedätysharjottelua ja sensellasta. No eteenpäin.
          ellauri131.html on line 501: Ja kun kerta voit valita mitä vaan, niin toivottavasti valitset jotain superhienoa, kuten ”Olen rajaton”, ”Minä saan epäonnistua, se on inhimillistä”, ”Minä ansaitsen tulla nähdyksi ja kuulluksi”, ”Minä olen sosiaalinen ja rakastettava”!
          ellauri131.html on line 531: Manifestointi räjähti länsimaisen yleisön tietouteen juuri australialaisen tv-tuottajan ja kirjailijan Rhonda Byrnen myötä. Kun Salaisuus-niminen teos ilmestyi vuonna 2006, amerikkalainen Oprah Winfrey esitteli sen supersuositussa talk show’ssaan, joka on ollut lukemattomille kirjoille takuuvarma tie huippumyynteihin. Miljardööri Winfrey on itsekin kertonut uskovansa manifestointiin.
          ellauri131.html on line 547: Uusliberalistinen ihmiskuva jättää usein huomiotta, että ihmisillä on eri taustoista ja lähtökohdista johtuen elämässään erilaiset mahdollisuudet: esimerkiksi varakkaassa perheessä kasvanut on erilaisessa asemassa kuin toimeentulon kanssa kamppailleessa perheessä kasvanut. Ihmisillä on myös erilaisia persoonia ja voimavaroja, jotka vaikuttavat siihen, kuinka pontevasti elämässä edetään.
          ellauri131.html on line 571: kyllähän unelmoida saa, ja suorastaan pitää. Saattaa olla vielä harmitonta, jos todella uskoo, että hyvä parkkipaikka oli universumin lahja.
          ellauri131.html on line 574: Esimerkiksi Maria Nordin on sanonut Tuomas Enbusken podcastissa Enbusken hullut paperit, että hän ei usko sairastuvansa koskaan syöpään, koska ”kaikki mikä maailmassa tapahtuu, on oman tietoisuutemme luomusta”. Tämähän on aikä räikeätä idealismia.
          ellauri131.html on line 582: Siellä näkee menestyneitä nuoria ihmisiä, jotka ovat saattaneet hyvin lyhyessä ajassa kerätä suuren seuraajamäärän ja suuret mainostulot ilman erityisiä koulutus- tai työpanostuksia. Varallisuus näyttää somessa liittyvän yhä vähemmän kovaan työntekoon. Kukapa ei haluaisi rahan, kesämökkien ja luksustuotteiden satavan päälleen kuin itsestään, oman hyvyyden ja positiivisuuden takia.
          ellauri131.html on line 584: Intohimoinen ja kasvava kiinnostus henkilökohtaiseen varakkuuteen on tosin näkynyt perinteisessä mediassakin. Hanna Kuusela tutkii parhaillaan talousjournalismin suhtautumista vaurauteen 1980-luvulta tähän päivään.
          ellauri131.html on line 586: ”Siellä on nähtävissä, että 1990-luvun aikana vaurastumisesta tulee hyvän elämän mittari. Rikkaista yksilöistä tehdään henkilöjuttuja ja omistamisesta on tullut ihannoitu taito, joka on hyvä oppia.”
          ellauri131.html on line 595: Jos siis olet valmiiksi hyväosainen ja -tuloinen, voit ehkä olettaakin kosmoksen antavan sinulle lisää sitä samaa. Muiden lähtökohdat manifestoinnin avulla rikastumiseen voivat olla hyvin erilaiset.
          ellauri131.html on line 600: Aika köyhältähän tuollainen elämä lopulta tuntuu, jos tavoitellaan vain mammonaa kaiken hyvän mittarina. Silloin myös edistää ympäristön tuhoutumista, mutta kaipa ne jälkipolvet voivat sitten ajatuksin manifestoida ilmaston ja ympäristökadon kuntoon. Arto Nieminen
          ellauri131.html on line 602: Suomessahan on nähty jo vuosien ajan, miten ihmisiä voi vetää höplästä.
          ellauri131.html on line 623: Neljäs on rakkauden ja yhteyden tarve. Eli yhdynnän mahdollisimman monen hoidon kaa. Viides on kasvun tarve. "Jos et kasva, alat vähitellen hiipua", Tony sanoo, oli kyse sitten siittimen, yrityksen, ihmissuhteiden tai ryöstötalouden kasvatuxesta. Viimeinen on antamisen tarve. "Elämää ei eletä itseä vaan muita varten", Tony sanoo. Hänen mielestään elämän suola löytyy omastaan jakamisesta. Näin se terottaa aina kahden vailla oleville hoidoille.
          ellauri131.html on line 625: Hetkinen, onhan tossa just samoja tarpeita vaan toisella lähettäjänimellä.
          ellauri131.html on line 807: Enkeli: Nähdään taas.
          ellauri131.html on line 838: 9 Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä opettele jäljittelemään niiden kansojen kauhistavia tekoja. 10 Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, 11 joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. 12 Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi. Filistealaiset Vuittuun!
          ellauri131.html on line 846: Jokaisella on vähintään 2 suojelusenkeliä, kuten Aku Ankalla. Ne on jumalan sanansaattajia. Niihin voi uskoa vaikkei ole uskonnollinen. Arkkienkelit on siivekkäiden nilkkejä. Niitä on 15kpl. Mikael auttaa sähköhommissa ja löytämään elämän tarkoituxen. Mitä vittua!? Jotkut enkeleistä on hevosia ja marsuja. Mitä vittua!!?
          ellauri131.html on line 848: Enkelit liihottaa ilmassa, meressä on merenneitoja eli nereidejä. Niiden äidin nimi oli Doris. Kantapää-Akilleen äiti Thetis oli 1. Galatea on myös nimekäs. Kaikkiaan noin 50 tunnetaan nimeltä. Hoblan ristikossa on vielä mm oreideja ja sylfidejä. Kaikki ne lähettää nenästä vedettäville parane pian kortteja.
          ellauri131.html on line 850: Marianne pitää mielen niin avoimena että aivot lipsahtavat ulos. Löytäessään izensä se kadottaa huumorintajunsa. Se alkaa vähitellen tajuta ettei se ole mikään nahkatelttaan pukeutunut Kim Kardashian. Sitäpaizi mixi kerätä miljardi taalaa tissiliiveihin vaan sitten piiloutuaxeen mustaan huppuun kuin talibaniopiskelija?
          ellauri131.html on line 874: "Saskia" ei nähtävästi jaxanut s. 377 saakka, jossa Marianne sanoo:
          ellauri131.html on line 888: Meitä kaikkia pelottaa ettemme kelpaa, sanoo Tony Robbins. Ja syystäkin. Kukaan ei rakasta minua. Sitä tiukkasi Pirkko Hiekkalakin Carl-Erik Carlsonilta vähän väliä. Viallisuuden tunne ei ole kenenkään yxilöllinen ongelma, komppaa Ekkehart Tollekin. Tällä planeetalla on viallisia apinoita miljardeja. Ne tuntee häpeää.
          ellauri131.html on line 964: Marianne ei ollut millään saada millään selvää hanhenmunapään kaavioista joissa oli kolmioita, nuolia ja paljon pientä pränttiä. Kovasti nykerrettyään se sai kuitenkin tiivistetyxi Coveyn 7 tapaa tähän tapaan:
          ellauri131.html on line 976: Sähköposti ja työpaikan ongelmat häiritsevät joskus
          ellauri131.html on line 1011: Mariannen kirja on samalla lailla mutkaton kuin Konstantin Paustovski. Täst mie pidän, tää on hyvä ohjelma. (No Konsta menee kyllä vähän överix.)
          ellauri131.html on line 1042: Kun tiedät; aikamme on vähäinen. To love that well which thou must leave ere long.
          ellauri131.html on line 1089: Ce bruit mystérieux sonne comme un départ. Tää omituinen jyske on kuin lähtölaukaus.
          ellauri132.html on line 35: Ei kylse niin vaan on, että kaik tää kyldyyrihömpötys on vaan samaa apinapesän feromoninlevitystä, jolla saadaan matelijanaivot aivokuoren hallintaan sekä yxilön että yhteiskunnan mittakaavassa. Jos pystyapinakin selviäisi hengissä lyhytnäköisellä puuhastelulla, ei mitään tätä tarvittais ja voitaisiin elää hetkessä niinkuin muutkin elukat. Mutta ei, ilman tätä torventoitotusta koko keko lysähtäisi kasaan alta aikayxikön.
          ellauri132.html on line 56: Nach langjähriger Tätigkeit im Dienst des Ordens wurde Eckhart erst in seinen letzten Lebensjahren wegen Häresie (Irrlehre, Abweichung von der Rechtgläubigkeit) denunziert und angeklagt. Der in Köln eingeleitete Inquisitionsprozess wurde am päpstlichen Hof in Avignon neu aufgenommen und zu Ende geführt. Eckhart starb vor dem Abschluss des gegen ihn eingeleiteten Verfahrens.
          ellauri132.html on line 60: Das Inquisitionsverfahren wurde verschleppt. Das Fehlen eines Präzedenzfalls – es war noch nie ein Häresieverfahren gegen einen so hochrangigen Theologen und Ordensmann durchgeführt worden – verunsicherte anscheinend die Inquisitoren. (Hups, täähän voi vielä sattua omaan nilkkaan!) Am 24. Januar 1327 appellierte Eckhart an den Apostolischen Stuhl. Dabei beklagte er, dass die Richter immer wieder Termine ansetzten, aber zu keinem Urteil kämen. (Hidasta kuin pankissa Satu Hassin isän ja miehen kuoltua. Ekkehart ehti kuolla kesken prosessin. Se oli ehkä pankin tarkoitus.)
          ellauri132.html on line 67: Saksassa syntynyt Tolle sanoo perheensä jättäneen Saksan hänen ollessaan 13-vuotias, minkä jälkeen välittömästi hän opiskeli Lontoon yliopistossa. Hän opiskeli lyhyen ajan myös Cambridgen yliopistossa vuonna 1977 mutta ei tehnyt maisterintutkintoaan valmiiksi. Hän on kertonut esikoiskirjansa johdannossa, kuinka hän oli 29-vuotiaaksi asti masentunut ja ahdistunut, kunnes hän sai yhtäkkisen valaistuksen ja pääsi eroon peloistaan. Sen jälkeen hän kierteli Lontoota onnellisena irtolaisena. Hän vaihtoi etunimensä Eckhartiksi 1200-luvulla eläneen teologin Mestari Eckhartin mukaan ja lähti kiertämään Englantia henkisenä valmentajana. Sen jälkeen Tolle muutti Vancouveriin ja julkaisi esikoisteoksensa vuonna 1997. Sen jälkeen kun Oprah Winfrey oli muutamaa vuotta myöhemmin esitellyt kirjan televisio-ohjelmassaan, kirjasta tuli myyntimenestys. Myös hänen seuraavat teoksensa nousivat Yhdysvaltain myyntilistojen kärkeen.
          ellauri132.html on line 119: Joku kade new age saku kirjoittaa: Mullon vähän kuenimaettoemiae kanoja Ulrich Leonard Toellen kaa. (Se oli vähän mua nuorempi kaveri Lüneburgin nummilta noin 100km päässä mun kotipaikasta.)
          ellauri132.html on line 121: Se oli sietämätön heppuli. Kuzuu izeään nyt Eckehartixi sen mestarin perästä ja jätti umlautin pois öön päältä muuttaessaan Kanadaan lähemmäxi nenästävedettäviä. Se puhuu ellottavalla tavalla. Se on huijari. Kazo vaikka netistä. Toi nimi Eckehart jo vituttaa. Se on otettu Meister Eckhartilta (1260 - 1328), kz. edellinen paasaus, keskiaik. saxalainen mustikka. Kaikenlaista puhtausjargonia ja vitun hengellistä aristokratiaa.
          ellauri132.html on line 147: E.T. Das Sein ist das ewige, allgegenwärtige Mein Leben! jenseits der unzähligen Lebensformen, die Geburt und Tod unterliegen. Das Sein ist jedoch nicht nur jenseits, sondern auch tief in jeder Form als seine innerste unsichtbare und unzerstörbare Essenz. Das bedeutet, dass es dir jetzt als dein eigenes tiefstes Selbst, deine wahre Natur, zugänglich ist. Aber versuchen Sie nicht, es mit Ihrem Verstand zu erfassen. Der fasst nur Knochen. Versuchen Sie nicht, es zu verstehen. Du kannst es nur erkennen, wenn der Geist still ist. Schluss mit dem Denken! Wenn du präsent bist, wenn deine Aufmerksamkeit ganz und intensiv im Jetzt ist, kann das Sein gefühlt, aber niemals mental verstanden werden. Das Bewusstsein des Seins wiederzuerlangen und in diesem Zustand der „Gefühls-Erkenntnis“ zu bleiben, ist Erleuchtung.
          ellauri132.html on line 153: Sana Oleminen ei selitä mitään, mutta ei myöskään Jumala. Olemisella on kuitenkin se etu, että siltä puuttuu tuotesuoja. Se ei vähennä äärettömän kokonaisuuden ääretöntä näkymätöntä. Siitä on mahdotonta muodostaa henkistä kuvaa. Kukaan ei voi vaatia olemassaolon yksinomaista hallussapitoa. Se on teidän ytimenne, ja se on teille heti saatavilla oman läsnäolon tunteena, oivalluksena olen, joka on ennen kuin olen tätä tai olen sitä. Joten se on vain pieni askel sanasta oleminen olemisen kokemukseen. "on" - 2 kirjainta, "jumala", 3x enemmän! Mikä säästö! Sehr günstig! Sanasta miestä, sarvesta härkää!
          ellauri132.html on line 155: Ja bonuxena: kukaan pääse sanomaan esim et mun tai meidän oleskelu on ainoaa tosioleilua, ja sun on väärä, tai et oleskelu on kuollut. Taino voi tietysti, muze kuulostaa vielä pöljemmältä, vähänkuin Asiaton oleskelu kielletty. Nyt takaisin äidinkielelle:
          ellauri132.html on line 163: E.T. Jaaaa, aber nur weil Sie ein Kreuzworträtsel lösen oder eine Atombombe bauen, heißt das nicht, dass Sie Ihren Verstand benutzen. So wie Hunde es lieben, Knochen zu kauen, liebt es der Verstand, seine Zähne in Probleme zu bekommen. Deshalb löst er Kreuzworträtsel und baut Atombomben. An beidem hast du kein Interesse, Knochen oder Bomben. Lassen Sie mich Folgendes fragen: Können Sie Ihren Verstand verlieren, wann immer Sie wollen? Haben Sie den "Aus"-Button gefunden? Den "Toll"- Knopf? Ich habe! Einen "Ein"-Knopf habe ich dagegen nicht gefunden. Vielleicht gibt es keinen.
          ellauri132.html on line 168: Sievähkö neekerityttö nimeltä Ashley (ei kovin kexeliäs nimi) joka on vähän Ilonan näköinen kirjoittaa September 28, 2017:
          ellauri132.html on line 176: Mä uskon mielelläni etmä oon "vaan" omituinen, mutta kieltämättä olen enemmän kuin vähän outo. Voisin syyttää siitä kynäilyintoani, joka ajaa mun stakeja olla kirjailija, uraani lukiopettajana, ja mun harrastetta tarinologibloggerina ja yhteiskunnan johtajana, mutta se ei luultavasti ole ainut syy.
          ellauri132.html on line 184: Jos menet Pinterestiin tai edes luet Googlen vinkkejä kynäilyyn, sua pommittaa joka iikan versiot miten tulla paremmaxi kynäilijäxi. Jokaisella on lumihiutalemainen idea, vaik ne oikeasti vaan toistaa mitä muutkin ovat sanoneet. Näin on marjat ammattikirjailjoiden kanssa myöskin. Tein vähän tutkimusta ja löysin listoja ja kaavioita kynäilyvinkeistä liigapelaajilta. Vaik ne on kirjoittaneet niin erilaisia bühleinejä eri aikoja, nekin sanoo aika paljon samoja juttuja. Myöskin.
          ellauri132.html on line 186: Mä aloin kirjoittaa niitä ylös. Yeah, mä istuin alas, ja kirjoitin JOKAISEN säännön (koska mä tykkään vanhanaikaisesta tavasta) ja kehitin avaimen jolla merkizin textiin kun mä löysin yhdenkaltaisia kohtia (mähän oon opettaja). Mä löysin sääntöjä jotka oli ihan vastakkaisia. Mut mä löysin myöskin sääntöjä jotka oli ihan samoja. Nää oli musta niitä jotka oli totta kynäilystä. Ihan 60-luvun kirjailijoista nykyaikaisiin, ei nää jutut yhtään ole muuttuneet.
          ellauri132.html on line 239: …sama miten viattomia ne on. Sulla voi olla yleiskäsitys mitkä konfliktit ja vastuxet sä heität hahmoille, mut apinoiden empatia rajoittaa sitä. Kuitenkin meistä parhaat tulee paskimmista taustoista, niinkuin vaikka Kardashianit. Se voi tuntua ilkeältä, mut "älä tee elämää liian helpoxi päähenkilölle", kuten William Goldman ehdottaa. Jos sä tahdot että me oikeasti rakastetaan sun hahmoa, sun pitää tehdä kuten Kurt Vonnegut sanoo:
          ellauri132.html on line 248: …kerta hieno kieli vaan häirizee. No tää ohje on vähän joka iikalla. Tietysti, sua opetetaan aina käyttämään kuvakieltä luovassa kirjoittamisessa. Ja kyllähän sä tottakai haluut luoda tunnelmaa lukijoille kuvilla ja sen sellaisella. Kuiteskin, monet kirjailijat inttävät etteisun pitäis käyttää pitkiä sanoja, erikoisia sanoja, useita sanoja missä yhdelläkin selviää. Tajuunhan mä tän, tuleehan siitä ongelmia jos kuvaa 'lämpimästi' vs. vaan sanoo sen; koska ei pitäis koskaan käyttää adverbeja. Kuiteskin, Orwellista Kingiin, ne on kaikki yhtä mieltä ezun pitäs pitää kieles yxinkertaisena. Kurt Vonnegut termentää:
          ellauri132.html on line 270: …koska se on ainut tapa päästä sinne. Loput on joskus vaikeimpia kohtia. Jotkut tyypit ei tiedä mihin ne haluu lopettaa, toiset ei tiedä onko ne jo lopussa vai e. Tässä sulle tulee onkelma. Jos sä tiedät mihin sä haluut lopettaa, mun miälestä, on helpointa vaan sit kirjoittaa sitä kohti. Se on vähän kuin yhdistäisi pisteitä. Tästä se alkaa, tähän se loppuu, tää tulee siihen keskelle, nää pikku jutut välissä. Emma Coats sanoo on parasta:
          ellauri132.html on line 385: Pidä mielessä että sun yhteiskuntakäsitys on vaan sun oma. Susta voi näyttää ihan selvältä et asiat on pahasti. Vähän väliä; toisille tää saattaa olla unelma. Esim Kardashianeille. Tai niinku villin lännen lehmipojat ja sheriffit. Kaikki "meistä" on haaveilleet tosta elämästä upeana unena, eix je? Paizi, tiezä, mustat, inkkarit, kiinalaiset mamut, köyhät, maajussit, nuoret koiraat ja naaraat köyhistä perheistä, ize asiassa lähes kaikki muut kuin Cartwrightin veljexet. Yeah, niille se oli painajaista. Jos niiltä kysyttäs, saisit kuulla ennenkuulumatonta dystopiaa. Ainakin musta tuntuu niin, mä oon näät musta.
          ellauri132.html on line 396: ‘Tahdon sulta nyt-’ hän murisi ennenkuin hän pakotti hiänet selälleen. Vaikka hiän halus vastustaa, hiän ei kyennyt. Kun hän koski hiäntä, kaikki izetunto jätti hiänet ja hiän muovaantui just niinkun hän halusi. Tällä kertaa, hän nosti ylös hiänen lonkat pakaroiden ja yläreiden välisestä vaosta. Levittäen hiänen polvet lonkkiensa ympärille… Tekeillä oli ilmeisesti lähetyssaarnaaja-asento.
          ellauri132.html on line 415: Joskus se voi ottaa kipeää. Neitseet, en mitenkän haluu pelotella, mutta niin voi käydä. Sexi voi sattua sieltä riippuen märkyydestä ja asennosta. Tarinoissa kirjailijat kuvaa sexiä naaraille suuremmoisexi, paizi jos se on menettämässä neizyyttä tai raiskattavana (joissain tarinoissa), silloin sattuu vähän aluxi, tulee verta sieltä, mut size tuntuukin jo mukavalta. Ei aina, ei mulla ainaskaan. Mun armeijasiipalla on aina kiire työntämään se sisään liian aikasin. Ota siis piukat paikat huomioon sexissä.
          ellauri132.html on line 418: Tiezä niinkö sängyssä joskus pyörii yxinäänkin ezimässä hyvää asentoa? Sama juttu sexissä. Jotkuu asennot on mukavempia ja/tai piristävämpiä kuin toiset. Monissa tarinoissa pari lopettaa samoin päin kuin alottaa (lähetyssaarnajat nyt ainaskin), kun taas yli 2-3 minuutin panoissa (hehe, meillä siipan kanssa aika harvinaista) voi olla enemmän kuin 1 asento. Tarinan pituudesta riippuen ota tää huomioon.
          ellauri132.html on line 420: Siitä lähtee tosi paljon noloja ääniä.
          ellauri132.html on line 421: Tää on aina hupasaa. Nähtävästi jengi luulee et sexi tapahtuu ääneti, tai et ainoastaan suusta lähtevät äänet kuuluvat. Ei. Edes. Lähellä. Karseeta, siitä tulee vitusti groteskeja ääniä, jotka syntyy ize panohommista. Läiskettä, siukumista, maisketta, klähmäisyyttä, pillupuuppia, ääniä jotka syntyy tahmeista nesteistä ja kuivasta nahasta! Kun kuvailet, älä unhoita näitä äänikuvia!! Ja pieruja! Me mun armeijasiipan kanssa pierrään paljon sexin aikana. Niin ja hajut! Hajua ei saa unhoittaa! Laalii laalaa!
          ellauri132.html on line 424: Meillä on tosi romanttinen idea sexistä (et arvaa). Meistä olis kiva uskoa eze on perfekti momentti; tunteen ja halun huipennus, ja toisinaan, rakkauden myöskin. Mut tosiasia on et hommat menee usein päin persettä. Useammin kuin ei, kallot kolahtaa, osut väärään reikään, melkein putoot sängystä, tulee noloja pieruja. Ei aina mee niinkuin tarinoissa. Ei se sinänsä haittaa paljon menoa, vaixe on vähän vähemmän sujuvaa. Ize asiassa nolous romanttisissa hommissa voi tuoda sut ja sun siipan lähemmäx koska sun pierut on jotain josta vain se saa olla tietonen. (Ja sun exä, ja sen kamut, jne.) Jos sun tarinassa on kömpelöitä hahmoja, niiden sexikin on kömpelöä, myöskin. Ja se on ihan A-OK. Anna mennä, se on aitoa. Useimmat bylsijät vasta opiskelee partnerin bodya ja toiveita.
          ellauri132.html on line 426: Yeah, mä oon varrrma ettezä ollut koskaan tullut ajatelleex tätä kun sä suunnittelit tota perfektiä sexikästä, höyryisää ja tahmeata yötä sun kirjassa. Mun armeijasiippa on opettanut siitä mulle kaiken. Joo, on ne märkiä ja klähmäisiä enemmän kuin 1 tavalla! Just kuten muukin sun tarinassa jonka sä haluut olla aitoa, sä haluut tästä aitoa, myöskin. Tää voi olla vaikeampaa niille joilla ei ole mun sexikokemuxia. Mä suosittelen ezä luet terveysoppikirjoja, sexioppaita ja muitten eroottisia tarinoita mallixi. Äh, mitä vittua, kazo pyykkikorikaupalla pornoleffoja! Se on helpompaa ja visuaalisempaa. Ole rehellinen ja anna sexin heijastaa hahmojesi todellista luonnetta. Seuraavista Ms. Donovanin sanalistoista on ollut mulle paljon apua.
          ellauri132.html on line 451: Kynäilijät tarvii hyviä naamanilmeen kuvauxia kynäilyssä helpottaaxeen lukijoita kuvittelemaan hahmoja, välittämään tunteita, ja laittamaan pystyyn dialogia ilman että on pakko kirjoittaa "sanoi" tai sen synonyymejä. Vaikka siitähän just se toinen kaveri varoitti, tää Elmore Leotard (never heard).
          ellauri132.html on line 453: Elmore John Leotard Jr. (11. lokakuuta 1925 New Orleans, Louisiana – 20. elokuuta 2013 Detroit[1]) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja käsikirjoittaja. Leonard valmistui lukiosta "University of Detroit Jesuit High School" vuonna 1943. Koulun jälkeen hän liittyi merivoimiin ja palveli kolme vuotta eteläisellä Tyynellämerellä laivaston rakennusjoukoissa. Armeijapalveluksen jälkeen vuonna 1946 Leonard aloitti opinnot yliopistossa "University of Detroit". Opiskeluaikoinaan hän alkoi kirjoittaa vakavissaan ja lähetellä novellejaan kilpailuihin ja lehtiin. Leonard valmistui yliopistosta vuonna 1950 suoritettuaan tutkinnot englannin kielestä ja filosofiasta. Jonkin aikaa valmistumisensa jälkeen hän aloitti työt mainostoimistossa, jossa työskenteli useita vuosia jatkaen tarinoiden kirjoittamista työn ohella. Hän aloitti kirjoittamisen lännenkertomuksilla, mutta siirtyi myöhemmin rikoskirjallisuuden pariin.
          ellauri132.html on line 547: his mouth twitched hänen suunsa sätkähti
          ellauri132.html on line 595: she winced hiän hätkähti
          ellauri132.html on line 644: Tragedia. Tragediassa, sun päähenkilön pitäis kärsiä suurehko onnen muutos — melkein aina hyvästä pahaan, onnellisesta surulliseen. Traagisten hahmojen pitää kärsiä.
          ellauri132.html on line 650: Rääsyt rikkauxixi. Muistathan Tuhkimon? Se oli mies. Klassinen keijutarina seuraa yxinkertaista rääsyt rikkauxixi-juonta: päähenkilö on tallattu, köyhtynyt, tai muuten haasteellinen, ja sarjalla tapahtumia— joko maagisia, kuten Harry Potterissa, tai todentuntuisempia, kuten kirjassa Suuria odotuxia — saavuttaa menestyxen. Tämmöisessä juonessa on silti usein onnellinen loppu.
          ellauri132.html on line 652: Uudelleensynnytys. Uudelleensynnytyxen tyyppinen juoni seuraa hahmon muunnosta pahasta hyväxi. Se työnnetään ikäänkuin takas perseeseen ja nussitaan uudelleen. Hahmolla on taajaan traaginen menneisyys joka informoi (vittu tää kirjottaja tykkää sanasta "informoi") niiden nykystä negatiivista elämänkazomusta. Kuiteskin, tapahtumasarja (tavallisesti päähenkilön liikkeellepanema tai kertojan) saa ne näkemään tunnelin päästä pilkottavan valon. Kz: Roope Joululaulussa, tai Peto videossa Kaunotar ja peto.
          ellauri132.html on line 654: Hirviön rökitys. Tunnetaan myös nimellä valkoiset ja mustat hatut, tän tyypin tarinassa on päähenkilö (yllättäen hyvä) joka rökittää vastustajan (paha). Päähenkilö voi olla 1 tyyppi tai joku porukka niikö vaikka Ryhmä Hau. Vastustaja on yleisesti iso, paha paha (niikö miehet mun Käsinukke-kirjassa, tai Darth Vader) joka koko ajan heittää keppiä päähenkilön rattaisiin—kunnes viimeinen taisto, jonka hyvä tavallisesti voittaa.
          ellauri132.html on line 656: Meno-paluu. Tää juoni on yxinkertaisesti matka pisteestä A pisteeseen A. Päähenkilö lähtee matkalle, vaan palataxeen lopussa lähtöruutuun voitettuaan viisautta ja kokemusta (ja joskus jonkun aarteen myäs). Paulo Coelhon Alkemisti on rakastettu havainnollistus tästä juonesta.
          ellauri132.html on line 659: Vizi nämähän me onjo nähty albumissa 98, nää on Christopher Bookerilta, se höntti britti turha julkkis 70-luvulta. Sun kehote on halpa plagiaatti hei Margie! Vittu se mitään tähän on ideoinut, kuha kerää provikat.
          ellauri132.html on line 667: Booker Group Limited on nyttemmin elintarvikkeiden tukkumyyntiyritys, joka tarjoaa merkkituotteita ja tuotemerkkejä yli 400 000 asiakkaalle, mukaan lukien itsenäiset lähikaupat, ruokakaupat, pubit ja ravintolat. Yhtiö perusti myös vuonna 1968 perustetun kirjallisuuskirjallisuuden Booker-palkinnon ja oli aiemmin sen sponsori. Sen katto-organisaatio on tietysti Tesco, brittien Kesko.
          ellauri132.html on line 677: James Kelmanin kirjan How Late It Was, How Late valinta v1994 Booker Prize voittajaxi nosti suuren älämölön. Rabbi Julia Neuberger, 1 tuomareista, julisti eze on "a disgrace" ja lähti ovet paukkuen, tuomiten kirjan myöhemmin eze on vaan "crap"; WHSmithin markkinointipäällikkö kuzui palkintoa "noloxi koko kirjakaupalle"; Waterstonen kirjakauppa Glasgowissa möi vaan 13 kopiota Kelmanin kirjasta seuraavalla viikolla, nekin huomaamattomasssa käärössä toisella lähettäjänimellä.
          ellauri132.html on line 687: Ytimekkäästi, juonirakenteessa on 3 osaa, alku, keskikohta ja loppu. Jokaisella on oma tarkoitus ja haaste. Aristoteles oli ekä joka formuloi tän nyt vanuuntuneen kaavan Runousopissa. Hän pani sen tälleen: “Kokonaisuus on se millä on alku, keskikohta, ja loppu.” Tähän ei pysty kuin maailmanluokan filosofit ja kynäilijät.
          ellauri132.html on line 695: Loppu. Stoorin loppu vastaa dramaattiseen kymysyxeen, jossa on jo piilossa sun lopetus. Esim jos sun kymysys on: Saax Ahab pyydystettyä sen valaan loppupeleissä? Sillon sun stoorin lopetus on se hetki kun se nappaa sen. Usein jännitys lässähtää kesken novellia. Se on kuin tulis ejaculatio ante portas. Six kannatta kirjotta loppu ensin, se on kuin vetäs käteen ennen panoa. Se ei ehkä ole perfekti, ja on ok muuttaa mieltä myöhemmin, mutta on hyvä tietää kliimaxi jota kohti sun hahmojen pyllyt heiluvat. Kun sulla on päätepysäkki, sä pysyt fokusoituneena siihen kesken "keskustalaista arkiryskettä."
          ellauri132.html on line 700: Kliimaxi (keskusta). Plotun mastonhuippu. Laskeva toiminto. Laskeva toiminne tapahtuu kliimaxin jälkeen (niin aina). Laskeva toiminne taajaan esittää protagonistia hoitelemassa kliimaxin seurauxia esim pyyhkimässä mälliä terskanpäästä ja hoidon mahalta. Laskevaa toimintaa on kun päähenkilö irrottaa hoidon sängynpäädystä ja lähtee menemään. Sitä sanotaan myös paljastuxexi, vaikka oikeasti terskanpää paljastui jo paljon aiemmin.
          ellauri132.html on line 705: Mikä tahansa tilanne mitä sun sankari on naamakkain alussa tai keskellä sen pitäisi paheta. Jos ize stoori nuupahtaa, muista että stakejen pitää kasvaa lisääntyvästi korkeammaxi sun protagonistille. Heitä esteitä niiden tiele, vaikket edes tiedä miten ne siitä selviävät. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Ota mallia Kelju K Kojootista. Joskus hahmojen pakottaminen soppeen voi stimuloida sun ongelmanratkaisutaitoja. Esim Deus ex Machina on hyvä kepponen.
          ellauri132.html on line 768: On tavallisesti kiintoisampaa nähdä hahmon tumpeloivan mutta jatkavan yrittämistä kuin kazoa kun ne onnistuu.
          ellauri132.html on line 772: Usein hahmot jää mieleen niiden toimista - esim. Mulder ja Scully (X Files), Romeo ja Julia (Shakespearen hahmoja) Lucy ja Ethel (Ketähän ne mahtaa olla?) Toiminta ja puuhastelu on sellaisinaan piirteitä.
          ellauri132.html on line 778: Älä tee nimistä tähettä. Nimi voi muotoilla hahmoa enemmän kuin arvaatkaan. Valize ne vixusti.
          ellauri132.html on line 796: Hahmon taustatarina on vähiten tärkeä osa tarinaa.
          ellauri132.html on line 873: „Schon wieder, du kecke Dirne? " Sie fährt zusammen und spricht: "Joko taas, sä frekki huzu?" Hiän menee kasaan puhuen:
          ellauri132.html on line 876: „Hinweg, du Tochter der Sünde!" Sie steht wie festgebannt "Tiehesi sä synnin tytär" Hiän pysähtyy kuin naulittuna
          ellauri132.html on line 895: Sie konnte nicht mehr sehen, nicht hören und sterben nicht, Se ei enää nähnyt kuullut eikä onnexi haistanut,
          ellauri132.html on line 898: Und in dem Bette stöhnte und ächzt' ein krankes Weib; Ja petillä huokasi ja ähki sairas nainen;
          ellauri132.html on line 953: Und jetzt verlast' mich, Robert, wir müssen auf immer scheiden, Ja nyt lähe vetää Roope, ei tästä tule mitään,
          ellauri132.html on line 955: Geh, Robert, es ist ja Nachtzeit, du ehre die Mädchensitte — Lähe menee Roope, kiltit tytöt nukkuu jo,
          ellauri132.html on line 967: Er sprach mit Ernst: ich scheide, doch morgen kehr' ich zurück, Roope puhui Ernstin kaa: mä lähden nyt,
          ellauri132.html on line 997: Weniger Gut Sehr gut Ausgezeichnet Vähän Hyvä Oikein hyvä Erinomainen
          ellauri132.html on line 1009:
          Freytagin Sexin ammattilainen-runon juonenkuljetus. Freytagin kliimax oli kiimaiselle lukijalle vähän antikliimax.

          ellauri133.html on line 48: Tää albumi on sikäli vielä raakile, ettei mulle ole selvinnyt, missä sen pointti oikein on. Se on vähän niinkuin paasaussiittiö, joka ei ole vielä päässyt ulos kassista. Okei, Teppo Kurko tuli avuxi, varmistamaan et mitä kuuluisampi bestselleri, sitä paskempi, ja sitä moukkamaisempi apina se joka sen on kynäillyt.
          ellauri133.html on line 90: Hölmö Nathaniel Torni sanoo että seuraavista aiheista ei julkaista kirjoja. Paskan marjat, näistähän on vaikka kuinka paljon julkaistu! Se tarkottaa vaan ettei se ize jaxa lukea näitä aiheita. Natu on nähtävästi jonkinlainen kustantajan esilukija. Selluloosakustantamon varmasti.
          ellauri133.html on line 98: Vittu näitäkin on kirjastot väärällään. Äskettäinkin on tullut luetuxi monia, viimexi Nabokov ja Philip Roth. Harry Potter ja Käsineito on puhdasta rasistista white anglo supremacya, vaikka leffoissa on tätä peitelty tavanomaisilla token "vähemmistön" edustajilla (esim 1 kiinalaisella naisella)..
          ellauri133.html on line 130: Jonset ole harrastanut sexiä etkä muuta vakavempaa kynäntyöntöä, tutki näitä kapineita läheltä. Jos ne on ruosteessa tai naavaiset, hankaa niitä puhtaaxi. Noniin, hankaa vaan, se on mukavaa. Älä nolostu jos ruikahtaa, se on tarkoitus. Älä pysähdy. Strunkkaa kunnes olet valkoinen.
          ellauri133.html on line 145: Ernestomaisessa peruslauseessa on vaan 2 sanaa, esim. Kivi putoaa. Tom huojuu. Puut räjähtää. Tom putoaa. Voit kynäillä vaan näin (kuten Ernesto).
          ellauri133.html on line 147: Kun tää alkaa sujua, voit koittaa lisätä muita sanoja. Jos tulee pysäkki, vähennä sanoja. Älä koskaan unohda että tarviit väh. 2. Muistathan!
          ellauri133.html on line 149: No joskus voit vähän rikkoo sääntöjä jos kielipoliisi ei kazo sinnepäin. Voit. Jopa Tehä. Yhen. Sanan. Lauseita. Tällästä mainostyyliä.
          ellauri133.html on line 166: Se ojensi kättä ja repi vaivattomasti 2 jalan paxuisen oxan kuusesta kovalla räiskähdyxellä. En ollut koskaan nähnyt sitä noin täysin vapaana sen huolella hallitusta julkisivusta.
          ellauri133.html on line 170: “‘Sä voisit juosta,’ se sanoi. Se katkas paxun kuusenoxan. En ollut ennen nähnyt tollasta.
          ellauri133.html on line 179: Kyllähän tää ämmä kuulostaa nyt paljon assertiivisemmalta.
          ellauri133.html on line 187: Seuraavaksi suuremmat kappaleet on kappaleet. Helpossa fiktiossa ja klikki uutisissa ne on super lyhyitä. Hyvässä romaanissa on väh 50% blankoa. This page intentionally left blank. Lukija näkee heti et hei täähän näyttää helpolta.
          ellauri133.html on line 196: Jaxellaan paxusti, postaillaan tarmokkaasti ja nähdään toivottavasti pikaisesti!
          ellauri133.html on line 200: Teppo Kurkon pirsuunalliset kynäilytottumuxet johti supertähti opuxiin kuten Kurjuus ja Se. Etenkin Se on sillä tosi lyhkänen, vaan reilut 1K sivua. Lisäneuvoja:
          ellauri133.html on line 206: Ei vittu ei nää ohjeet aja takaa muuta kun ääreist moukkamaista alaluokan puhetyyliä. Sellasta nyt pitäs kynäillä. Kert ei laahus muuta ymmärrä. Muu olis vitun hienostelua. No mulze kyllä onnistuu. Kylä lähtee!
          ellauri133.html on line 212: DERRY on pieni kaupunki Maineessa, vähän niinkö Bangor, joka tuntuu melkisten samalta kun Kurkon oma kotikaupunki, MUTTA sen UUUMENISSA asuu sanoinkuvaamaton PAHA, joka vainoaa LAPSIA, pelleilee niille, pelottaa ja mikä pahinta RAATELEE JA TAPPAA.
          ellauri133.html on line 215: Tää kuulostaa aivan päättömältä, ja enemmän kuin vähän pedofiiliseltä. Tätä sanoinkuvaamatonta PAHAA kuvataan sit ainaskin 200K sanalla, lyhyillä kylläkin sillä Teppoa ei nappaa seskvipedaaliset sanat.
          ellauri133.html on line 261: Onx Beverly ainoa halkiohaara koko poppoossa? Se on epäreilua. Blytonillakin on aina väh. 2 tyttöä, etne voi asua yhdessä tyttöjen teltassa. Mut näinhän se menee jenkkilässä: 1 token ämmä, 1 token neekeri, ja tiimi on A-1 kunnossa.
          ellauri133.html on line 265: Mua kyllä käy vähän säälixi toi penninnussija. Aika kurjaa elämää saa sekin viettää, haisevissa viemäreissä aina 27 vuotta ja sit kauhee vaiva saada syödä pari vittumaista kakaraa.
          ellauri133.html on line 267: Luusereiden Kerho vannoo, että jos Se tulisi takaisin 27 vuoden päästä, he palaisivat takaisin ja tuhoasivat Sen ikuisesti. He pitävät Georgen kädestä kiinni piirissä, jonka jälkeen yksi kerrallaan ystävykset lähtevät kotiin.
          ellauri133.html on line 291: Paha nousee jälleen esille Derryssä, eikä auta muu että ohjaaja Andy Muschietti tuo uudelleen yhteen luusereiden klubin. Elokuvassa ”SE: TOINEN LUKU” sen aikuistuneet jäsenet palaavat paikkaan, josta kaikki sai alkunsa. Elokuva on jatko-osa Muschiettin arvostelu- ja katsojamenestykselle ”SE” vuodelta 2017, joka sai maailmanlaajuisesti yli 700 miljoonan dollarin lipputulot. ”SE”-elokuvasta tuli genren uudelleen määrittävä ilmiö ja kaikkien aikojen menestynein kauhuelokuva lipputuloilla mitattuna. Koska paha saapuu Derryyn aina 27 vuoden välein, ”SE: TOINEN LUKU” tuo jälleen yhteen ensimmäisen elokuvan henkilöt, nyt aikuisina lähes kolme vuosikymmentä edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen. Paizi et eihän tässä päässyt vierähtämään kuin 2 auringonkiertoa.
          ellauri133.html on line 306: Ja silti, on alue missä tän äijän kynäily on johdomukaisen sairasta ja kieroa, jopa tyypille joka kexi Crusty the Clownin, ja se on se miten se lähestyy "sitä yhtä paikkaa". Voi se joskus heittää jonkun hellän kohtauxen, esim kun (kexeliäästy nimetyt) Johnny Smith ja Sarah lopulta hit the sack kirjassa Dead Zone, tai (yhtä kexeliäät) Tommy ja Sue bylsii auton takapenkillä elokuvan Carrie (sekin tietysti by Stephen King) aikana. On se jopa kynäillyt hienoa smuttia kuten se missä Nadine imaisee Haroldin seisokin, tai Rachel lohduttamassa Louta kylpyammeessa käsipelillä verisen potilaan kuoltua Lemmikkihautuumaalla.
          ellauri133.html on line 308: Mut yleensä aina kun Tepon novellissa tulee eteen sexiä se on tavallisesti terveisiä perseestä, ja tietää pikemminkin suuhun pahaa makua ja huonoja fiilixiä apinoiden koko touhusta kuin lukijalle viisarin värähdystä saati eteenottoa.
          ellauri133.html on line 310: Tepon äiti ja vaimo opetti sen olemaan mies. Sen isä otti hatkat heti Tepon nähtyään. Eikä ihme, kun kazoo sen kuvia.
          ellauri133.html on line 324: Oivassa oppilaassa esiteinipoika nimeltä Todd huomaa et tunnettu Nazi sotarikollinen (90v) asuu salaa sen pikku stadissa. Se ei ilmianna Kurt Dussanderia, vaan lähestyy sitä kuullaxeen lisää holokaustista suoraan hevosen suusta, uhaten paljastuxella ellei Kurt tottele.
          ellauri133.html on line 327: Kurko kuvaa Toddin ekan märän unen teininä. Siinä se on Dussanderin assistenttina lääketiet. kokeessa koehenkilönä 16-vuotias jutkutyttö. Dussander käskee Toddin panna päälle kumikondomin jonka kärjestä lähtee sähköiskuja. Todd raiskaa tällä Anne Frankin, lisäten vähitellen voltteja kunnes Anne huutaa sikana ennenkuin se (siis Teppo) herää yltä päältä runkun peitossa. Runkusta puhuen...
          ellauri133.html on line 337: Muistathan, että tää vaan toimii lapsen isänkohdalla, niet vaikka latkis vaikka kuinka paljon jonkun muun apinan mälliä pierunhajuisesta hotellilakanasta, se ei auta midiä, eikä missään tapauxessa runkun nielentä lisää lapsen lahjoja tai kynäilytaitoja. Muuten näät bändärit olis synnyttäneet laivalastillisen pikku Hendrixejä ja Claptoneja tähän mennessä. Toisaalta se vois selittää mix maailmassa on niin paljon Tepon kaltaisia douchebageja.
          ellauri133.html on line 343: Sam vihaa kirjastoja, ja kun se etenee kohti kirjan denouementia demonin kaa me nähdään mixi Samin torjumasta unesta jossain lentokoneessa. Kun Sam oli poikanen, se palautti jotain erääntyneitä kirjoja kun joku äijä pysäytti sen kirjaston ulkopuolella. Mies väitti olevansa poliisi, ja käskee Samin tulla kanssaan maxamaan sakot kirjoista. Sakko on Tepon pitkäkkestoinen anaalinen raiskaus, ja kun sanon pitkäkestoinen tarkoitan sitä. Aikamies tunkee massiivisen penixensä Samin pyllynreikään seinää vasten ajettuna, ja kaikki kerrotaan pikkutarkasti jokaista työnnällystä myöten 4 vaivaannuttavaa sivua.
          ellauri133.html on line 349: Dodi! Mä arvasin! tää "Se" kirjan nimessä tarkoittaa tosiaankin "sitä"! Tää on luultavasti eka kirja Kurkon kronologisessa sarjassa miss voi osoittaa kynnettömällä sormella ja sanoa: "Tässä kohen toimittajat ei enää uskaltaneet sanoa Kurkolle et jätä hyvä mies noi sairaat jutut pois." Tiiliskivi muotoaan muuttavasta, lapsia jahtaavasta demarista nieltä Penninnussija on melkein 1100 sivua pitkä. Onhan siinä tollasta Enid Blyton meininkiä, lapsitiimejä ja lapsimielikuvituxen kekkeriä. Mut that being said, viemäreihin exyneen pojan voi nähtävästi pelastaa vaan niin että 6 11-vuotiastapoikaa gängfäkkää 11-vuotiasta tyttöä... sen "pyynnöstä", hehe. Voi HEMMETTI mikä parannettu painos Nabokovista!
          ellauri133.html on line 359: His brother George was murdered by It in the first pages of the book and his parents are very cold to him afterward. He has a stutter, which is important to the plot a few times. As an adult, he’s a successful horror novelist and is married to an actress named Audra. IT is not a work of fiction and Stephen King is actually "Stuttering Bill" Denbrough. In reality Steve was born in Portland, Maine and moved away when he was young with his Mother and older brother after abandonment by his father and witnessing a fatal train accident of a play friend. He returned at age 11 to Maine from Conn. and founded The Losers Club in Derry after unsuppressing the true death of his little friend by the railway tracks when he was 2 (as told in his 1981 book Danse Macabre). Now living inbetween Lovell and Bangor, King travels regularly past Derry near Derry Mountain in Linconville and can recollect most of the past due to the closer proximity and is preparing for Pennywises awakening in 2038. Lähde: FanTheory. - Does anyone think Bill Denborough´s stutter was a bit too much? That each word was stirred too much to have a nice flow? - B-b-b-beep - beep, Ruh-ruh-Richie. B-big Bill is puh-puh-PERFECT!
          ellauri133.html on line 474: Otetaas tähän vähän haarukkapaloja IV välinäytöxen alkupäästä, s. 883ff.
          ellauri133.html on line 478: 1 vanha vällysodan veteraani nimeltä sejase, joka on 93v vanha, kertoi maaanneensa laudanpaxuisen huoran kanssa halvassa bordellissa Baker Streetillä. Vasta kun meikäläinen oli ruikannut laakinsa, mä tajusin eze tyttö makas oisko ollut tuuman syvyisessä runkkulätäkössä. Se sano "mää vaihdan uuden lakanan jos sää vaan tuut muhun uudestaan. Mut tee se vähän äkkiä! Puoleenyöhön mennessä mun vittu on niin puutunut, etmä voisin olla vaikka mies vankilassa." Eli sellasta on Bangorissa: viinaa vittua ja voimakasta talouskasvua. Kauhukirjailija Bill ajattelee mielissään: mä petän Bevin kanssa vaimoani Tabithaa, ja se tuntuu mukavalta! Onnex Tab- Audra tajuaa mun taidetta.
          ellauri133.html on line 485: Paxu musta Ben oli mustasukkainen. Änkyttävä länkyttäjä Bill oli nähnyt Bevin tissit.
          ellauri133.html on line 495: Sit vähän pahisbiologiaa. Mitä Se esim syö? No tietty imee kovaa munaa!
          ellauri133.html on line 522: Teppo vihas isäänsä varmaan myöskin, kert äijä lähti karkuun Tepon rumaa lättyä.
          ellauri133.html on line 527: Painu helvettiin, perkeleen kuivunu akankäppänä! Beverly säikähti.
          ellauri133.html on line 530: ja 1. kerran hänen päähän pälkähti, ettei Bev muistuttanut sitä vähääkään.
          ellauri133.html on line 533: Bev tunsi Billin munan käyvän kovaxi, siltä pääsi pieni tyytyväinen äännähdys.
          ellauri133.html on line 545: Beverly tihitti tahtia Billin alla (tää on siis lähetyssaarnaaja skene taas).
          ellauri133.html on line 567: Tabithakin kirjottaa kauhua vaik vähemmän juhlittuna, ja niin myös niiden poika joka muistuttaa Syrkkyä. Ne on kuin Adamsin perhe uima-altaalla.
          ellauri133.html on line 574: Teppo on vitun moukkamainen pesukarhu Mainesta. Nimenomaan vulgääri. Sen kirjoissa on aapan EAT! FUCK! KILL! teemat mauttomasti kuvattuna lähetäisyydeltä ilman pyllyverhoja. Verta, runkkua, perskarvoja ja pepun hajua. Sen kaikki sitaatit on jostain rokkiviisuista. 1 toinen moukka luettelee mitkä klassikot se on lukenut useampaan kertaan.
          ellauri133.html on line 589: Aika moukkamaisia, Austenia lukuunottamatta, joka moukan mielestä on romcomia. No tavallaanhan se onkin, muttei siinä kaikki! Frankenstein on Maryn avainromaani Percy Shelleystä. Loput infantiilit äijä"klassikot" löytyy myös leffana, kuvitettuina ja piirrettynä leffana. Tota Austen cartoonia en ollut ennen nähnyt. Kertaalleen tää moukka on vielä lisäx lukassut:
          ellauri133.html on line 600: Stephen King ei ollut alun perin tyytyväinen Hohto-elokuvaan (1980) koska Stanley Kubrick muutti juonta vahvasti ja sai useita kohtauksia. Siksi vuonna 1997 ohjattiin kirjasta Mick Garrisin minisarja Stephen Kingin Hohto, joka on lähempänä kirjailijan näkökulmaa. Se oli aivan perseestä.
          ellauri133.html on line 608: Talvella lumimyrsky saartaa hotellin ja perhe jää eristyksiin. Telkkarissa näkyy pelkkää lumisadetta. Lopulta Jackin mielenterveys pettää täysin ja hänen perheensä kuskaa hänet läheiselle suurelle vaaralle. Raina on kuvattu Jällivaaralla.
          ellauri133.html on line 610: Ohjaaja Stanley Kubrickin tyylin mukaisesti elokuva ei anna missään vaiheessa suoraa selitystä tapahtumille. Äkkiä ruutuun lävähtää vaan sanat "The End".
          ellauri133.html on line 612: Juonipaljastukset päättyy tähän.
          ellauri133.html on line 616: Jack Nicholsonin alkoholismi ja räjähtävä temperamentti on maxaneet sille sen opetusjopin Stovingtonissa, respektaabelissä preppikoulussa. Se on menettämäisillään myös perheensä mätkittyään nuorta poikaansa Dannya kännipäissään vuotta aiemmin. Kauhistuneena izestään Jack kertoo vaimolleen Buffylle, että jos hän alkaa juoda uudestaan, hän tekee seppukun. Tämä lievitti hyvin Buffyn stressiä.
          ellauri133.html on line 620: Tultuaan Rotkoon ja tavattuaan sen pääkokin, "Kyrpä" Halloranin, Danny havaiee että hänen psyykkiset voimansa antaa sille vähän tollasta telepatiakykyä. Dannylla on hampaankolossa jättimäinen izehoitoguru nimeltä Tony joka puhuu sille visiossa ja vilauttaa sille tulevaisuutta. "Kyrpä" Halloran kertoo Dannylle että hänkin "hohtaa", ja etä Danny voi ottaa siihen yhteystietoa aina kun se tarvii kokin apua. Nicholsonit kiertää Rotkoa ja jää sitten yxin talvexi.
          ellauri133.html on line 622: Vähitellen selviää että hotellissa on PAHA siis oikeasti pahanilkinen voima joka näyttää käyttävän Dannya tuntemattomaan, mahd. pahaan tarkoituxeen. Tää voima paljastuu sähkökatkoista ja kummitusäänistä ja lopulta naamiaiskemuista Rotkon menneisyydestä. (Ne missä Teppo Kurko ize kameoi Okko Kamuna.) Danny on eka joka huomaa hotellin hämäryyden, koska sillä on auki tää visio josta tuieee etiäisiä.
          ellauri133.html on line 626: "Kyrpä" Halloran, jolle Danny mesetti telepaattsesti, matkustaa Floridasta Coloradoon, missä Jack lyö sitä pahasti krokettimailalla. Danny mesettää telepaattisesti iskälle, joka pääse tovixi haamupakkopaidasta, ja kertoo sille että vanha boileri vaatii huoltoa. Danny, Buffy ja "Kyrpä" Halloran (johonka ei oikeasti sattunut) pakenevat turvaan. Jack uhraa izensä estääxeen haamuja valtaamasta sen päätä uudestaan ja antaa vanhan boilerin räjähtää ja tuhota koko Rotkon.
          ellauri133.html on line 628: 10v myöhemmin, Danny pääsee korkeakoulusta, ja paljastuu et Tony oli Danny ize aikuisena, se oli omassa hampaassaan. Buffy ja "Kyrpä" ottaa osaa seremoniaan. Jackin haaamu on myös paikalla, ja kazoo ylpeänä Dannya. Takas Coloradossa Rotkoa rakennetaan uudestaan kesähotellixi. Vanhan hotlan haamut hieroo karvaisia käsiään.
          ellauri133.html on line 700: Joseph ”Joss” Hill Whedon (s. 23. heinäkuuta 1964, New York, New York) on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja, sarjakuvakäsikirjoittaja ja joskus myös säveltäjä ja näyttelijä. Hänet tunnetaan luomistaan televisiosarjoista Buffy, vampyyrintappaja (1997–2003), Angel (1999–2004), Buttfly (2002), Doghouse (2009–2010) ja P.A.N.T.Y.S.H.I.E.L.D. Agentit (2013–2020). Lisäksi Whedon on käsikirjoittanut elokuvan Toy Story – iankaikkista elämää (1995), ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvan Serendipity (2005), käsikirjoittanut ja tuottanut elokuvan Uncle Tom's Cabin in the Woods (2012) sekä ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvat The Averagers (2012) ja Averagers: This is the Age of Aquarius (2015). Näistä olen nähnyt Toy Storyn.
          ellauri133.html on line 702: Jössillä oli jo pienenä vahva mielikuvitus, ja hän loi usein rinnakkaistodellisuuksia paetakseen yksinäisyyden ja poikkeavuuden tunteita. Hän kuvitteli lelujensa olevan kummallisia hahmoja ja keksi erilaisia tarinoita niiden elämästä. Yhden nimi oli Tony ja se oli yli 2metrinen. Se asui Jössin suussa ja näytti sille "asioita". Toinen oli sarvikuono jonka sarvi oli pehmeä ja nukkainen. Whedon luki myös paljon sarjakuvia, etenkin Hämähäkkimiestä ja Ihmenelosia sekä tieteiskirjallisuutta.
          ellauri133.html on line 774: ”Muistan tarkasti hetken, jolloin huolestuin Laurista ensimmäisen kerran. Kesällä 2021 olimme lähdössä koiran kanssa Sysmästä takaisin kaupunkiin, kun Lauri kysyi yhtäkkiä, että mihin me ollaan menossa. Tuntui siltä, kuin kärpäsen siipi olisi hipaissut. Sinä hetkenä muistisairaus lensi elämäämme.
          ellauri133.html on line 784: Liikuttavaa on se, että hän on yhä pistämätön humoristikko. Hän tunnistaa läheisensä ja pysyy usein keskusteluissa mukana. Hyvältä tuntuu myös se, että ainakin sairauden alkuvaiheessa hänestä tuli lempeämpi ja rauhallisempi. Pukeminen ja syöminen sujuvat vielä hyvin, mutta mikään entinen mieluisa, vähän monimutkaisempi tekeminen ei enää luonnistu. Hän ei enää lue kirjoja, katso elokuvia, ratkaise humoristikoita eikä korjaile erinäisiä asioita. Hän paasaa vielä ahkerasti, mutta suullisesti.
          ellauri133.html on line 815: 1929 nappas Thomas Mann kirjallisuuden Nobelpalkinnon kirjalla Buddenbrookit. Se oli mun mielikirjoja. Kristina ei pidä Mannista koska Mann on niin ulkonäkötietonen, se kertoo aina onko ihmiset rumia vai kauniita. Mann pohti kirjoissaan porvarielämän ja taiteellisuuden ristiriitoja, moraalin ja aistien sanasotaa, esteettisen ja eroottisen pystypainia. Lähdettyään Sakuista Hitlerin valtaantultua se vietti mukavaa julkkiskirjailijaelämää USA:ssa ja Schweizissä.
          ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
          ellauri135.html on line 49: Paustovskin maailma on yhtä mennyttä kuin Konsta izekin. Konstan novelli Nukkavieru mantteli lähtee liikenteeseen virkkeellä: Täällä meidän Venäjällämme on tuhansia ja taas tuhansia peltojen ja mezikköjen sylissä uinuvia kyliä.
          ellauri135.html on line 52: Konsta muistelee kunnollisia romanttisia neuvostoliittolaisia, jotka rakastavat isänmaata ja niiden kauniita pitkäkaulaisia vaimoja joiden silmät on toisistansa etäällä. Mä pidän kyllä niistä hurjasti (esim Irina Kudasheva on ihana), niinkuin pidän lyhkäsestä mutta pyhimysmäisestä sisilialaisesta poliisista 'Pronto Montalbaano soono' samannimisessä poliisisarjassa. Ja sen seijamaisesta vaimosta Liviasta, joka on oikeasti saxatar, päälle dubattu. Kauniit naiset hyppää Salvon kaulaan joka käänteessä, mutta se pitää enimmäxeen (joskaan ei aina) kullin siveästi lahkeessa, odottamassa Livian aina yhtä odottamattomia vierailuja. Sixkin mä tykkään Montalbanosta, että siinä on paljon kauniita naisia, ja kaikenikäisiä ihmisiä, ei vaan nuoria aikuisia, vaan myös meitä vanhoja. Kliseistä italialaista sähläystä ja kauniita postikorttimaisemia.
          ellauri135.html on line 83: Sätkät, sätkät, parrun pätkät Veeraa tanssitti kippari vaan, Sitähän se meinasi, sitähän se ties,
          ellauri135.html on line 96: kuukausipalakalla juu. ja Kippari pähkähullu. ja Veera meiltä jätkiltä järjen vei.
          ellauri135.html on line 106: poikien tunteita liikutti. mitähän se meinasi, vieras mies?
          ellauri135.html on line 118: Palatakseni punertaviin auringonsäteisiin niin näin ne muutamia päiviä myöhemmin Pariisin lähistöllä pienessä Ermenonvillen kaupungissa, jonka vanhalla maatilalla Jean-Jacques Rousseau vietti viimeiset vuotensa.
          ellauri135.html on line 125: Plataanien keltaiset lehdet rahisivat jalkojen alla. Ne peittivät paitsi maan myös usvaiset lammet. En ollut koskaan nähnyt niin valtavia plataaneja. Ne olivat varistaneet nopeasti lehtensä ja paljastaneet jättiläismäiset latvansa. Tuntui kuin joku suuri mestari, esimerkiksi Benvenuto Cellini olis valanut ne kirkkaaseen pronssiin. Plataanien huiput olivat usvan peitossa, mikä sai ne näyttämään aavemaisilta.
          ellauri135.html on line 129: Rousseaun hautapaasi oli saaressa, jonne ei ollut venettä. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Taruxen pamjatnikit on helpommin lähestyttäviä. Tuli ikävä omia auringonlaskuja ja omia piharatamoja ja venäläisten varisseiden lehtien vaatimattomampaa kahinaa. Länsimaat on syvältä.
          ellauri135.html on line 156: Eikai tää Niklas ole se pahamaineinen kreivi Berg, suomalaisten sortaja? Ei ole, se oli Fjodor Fjodorovits. Lähde: Thomas Garoff, Kenraalikuvernööri Berg. Suomalaisuuden synnyttäjä. Helsinki, readme.fi, 2015, 327 s.
          ellauri135.html on line 157: Kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka mainitaan antaneen kirjoittajan käyttöön suuren määrän ”perhetarinoita”. Kristiina Kalleiselle kirja ei sisällä uutta ja varteenotettavaa tietoa, ja Kriden on vaikea nähdä, miksi se on julkaistu. Kristiina on kirjoittanut ja kirjoittaa aina kansallisen tieteen ja taiteen puolesta.
          ellauri135.html on line 159: Virheet ovat paitsi asiavirheitä myös systemaattisia kirjoitusvirheitä (esimerkiksi ”suuriruhtinaskunta” on systemaattisesti kirjoitettu ”suurruhtinaskunta” jopa lähdeluettelossa olevan prof.emer. Osmo Jussilan Suomen suuriruhtinaskunta -teoksen kohdalla), virheellisiä termejä sekä tietämättömyyttä vakiintuneista ilmauksista. Haista vittu Kristiina, se kuuluu nimenomaan olla suurruhtinas! Ookkonää joku suuripääoman vasalli? Ja vittu kyllä oli Haartmann vanhoillinen kun halus rautatien kulkevan Turkku, niin suomalainen suurimies kuin olikin. Turkku ei ol mikkä suurikaupunki. Suomen kielen suosinta oli ruozin vastustusta, niinkuin yleensä jonkun kannatus on jonkun toisen vastustusta. Kristiina Kalleinen (s. 1959) on Oulusta ja jäi valitettavasti virkaheitoxi.
          ellauri135.html on line 171: Hän (Fjodor siis) oli yksi niistä balttilaisista paroneista, joilla Venäjää oli Pietari Suuresta lähtien niin runsaasti siunattu. Häntä voidaan verrata toimitusjohtajaan, joka on palkattu johtamaan kansainvälistä yhtiötä. Tällaisia imperialismin palvelijoitahan nähtiin meilläkin, hamaan Frans Albert Seyniin saakka. Fjodor sitten palkkasi Puolan sählinkiin Nikolain hovirunoilijaxi.
          ellauri135.html on line 181: Kansakoululaitos ja suomalaisuusohjelma on totuttu panemaan aivan muiden henkilöiden tiliin, mutta tässä kirjassa nostetaan voimakkaasti esille myös kenraalikuvernöörin rooli, kuten jo otsikosta voi havaita. Oliko Berg suorastaan suomalaisuuden luoja? Tätä teesiä ei persut tältä istumalta niele. Kyllä suomalaisuusliikkeen luojat ja vetäjät täytyy löytää muualta, mutta ilmeisesti kenraalikuvernöörin roolia näissä tärkeissä syntyvaiheissa on syyttä vähätelty.
          ellauri135.html on line 236: Kertovat että kerran tullessaan Moskovaan Nikke joutui esiintymään jossain opiskelijakonsertissa. Berg pyysi yhtä ystäväänsä lainaamaan sille liiviä, lähettäen sille aikaisin aamulla kirjelapun näillä säkeillä:
          ellauri135.html on line 253: Nikke Bergin onlajn-runoista löytyi venäjännös runosta "Herra Melperi", mironton-mironton, milutam-milutam-milutaalialei. Теперь мы всё пропели, Миронтон, миронтон, миронтень, Теперь мы всё пропели. Nyt on laulut laulettunna, kiigi kaagi koogo. Вы прочитали книгу до конца! Что ещё почитать? Muttei löytynyt tota kukkosäettä. Hemmetti. Maksim Gorki kirjotti jostain Korolenkosta, suuresta gumanistista, joka siteeraa noi kukkosäkeet Nikke Bergiltä. Muttei vielläkään sano mistä! Vittua! Alkaa ottaa päähän! No ehkä toi distikhonkin oli tuherrettu jonnee pesulapulle.
          ellauri135.html on line 264: Korolenko ei ole syvälle tunkeutuva psykologinen erittelijä, mutta hänen kaunis, värikäs tyylinsä, hieno ja herkkä tunne, tarkka todellisuuden havainto ja luja luottamus parempaan tulevaisuuteen tekevät hänen kertomuksensa erittäin miellyttäviksi. Suuren nälänhädän vallitessa vuonna 1892 hän kulki Itä-Venäjällä puutetta kärsivillä seuduilla järjestämässä avustusta ja lievensi näin toiminnallaan paljon hätää. Havaintonsa hän julkaisi kirjassa Nälkävuonna (1893). Niinikään hänen sanomalehtikirjoitustensa ansioksi on luettava, että joukko votjakkeja, jotka oli jo tuomittu kuolemaan ihmisuhrien toimittamisesta, joutuivat uudestaan tutkittaviksi ja syyttömiksi havaittuina vapautettiin. Votjakit lähtivät iloisina takaisin Volgan mutkaan keittelemään kylkiluita. Votjakkien autonominen alue (ven. Вотская автономная область, Votskaja avtonomnaja oblast) oli vuosina 1920-1934 Neuvostoliitossa Venäjän neuvostotasavallassa ollut itsehallinnollinen alue, joka käsitti nykyisen Udmurtian tasavallan alueen. Alue perustettiin 4. marraskuuta 1920. Udmurteista käytettiin tuolloin nimeä votjakit.
          ellauri135.html on line 266: Joku Aldanov vielä tarkentaa ettei Korolenko nyt oikeen tosta vallankumouxesta kuumunut, mutta siteerasi silti yhä Niken kukkoja. Ellei se sitten vaan kexinyt koko juttua, jäljet näyttävät päättyvän tähän Korolenkoon. Стихами забытого поэта, joopajoo. Nää on nyt tosiaan näitä sitaatteja siipikarjalta, цитаты и выражения крылатых.
          ellauri135.html on line 274: Mutte taaskaan lähdetietoja! Mitä vitun vitun vittua! Mikä Thomas Garoff tääkin on?
          ellauri135.html on line 303: Знать, мой враг их тебе прислал, Tietty viholliseni lähetti ne sulle.
          ellauri135.html on line 310: Источник: https://poembook.ru/poem/1543401 Lähde: https://poembook.ru/poem/1543401
          ellauri135.html on line 351: Те петухи, что есть, ни чуть не лучше тех, что были, Ne kukot, jotka ovat, eivät ole läheskään parempia kuin ne, jotka olivat,
          ellauri135.html on line 377: Но утро близится, в дорогу торопя, Mutta aamu lähestyy, kiireellä,
          ellauri135.html on line 395: Das Cabinet des Dr. Caligari ist ein deutscher Horrorfilm von Robert Wiene aus dem Jahr 1920 über einen Schlafwandler, der tagsüber vom zwielichtigen Dr. Caligari als Jahrmarktsattraktion herumgezeigt wird und nachts Morde begeht; in einer weiteren Handlungsebene wird diese Geschichte vom Insassen einer Irrenanstalt erzählt, der ihren Direktor bezichtigt, eben jener Dr. Caligari zu sein. Dieser expressionistische Stummfilm gilt als ein Meilenstein der Filmgeschichte.
          ellauri135.html on line 397: Viu on demoni Gogolin samannimisessa kauhujutussa, joka voi nähdä kaiken. Khomalla (sankari) razastaa joku noita, joka muuttuu mehukkaaxi neidoxi, ja osat vaihtuvat. Loppupeleissä kehään astuu Krangin näköinen Viu joka on karvainen ja jolla on mustalla maalla töhritty rautanaama. Sen raajat on kuin juuria. Viu käskee nostaa maahan asti roikkuvat silmäluomensa niin eze näkee Khoman (sankari). Khoma ei pysty jättämään kazomatta, Viu näkee Khoman taikapiilopaikan, kaikki pahat henget hyökkäävät, ja Khoma kuukahtaa. Kukko kiekuu, mzue on jo toinen kiekaisu, ja "peikot" jotka ei pääse käpälämäkeen jää kirkkoon nalkkiin. Kirkko peittyy rikkaruohoihin ja pusikkoon.
          ellauri135.html on line 440: Olisi hauska nähdä millaista jälkeä syntyisi jos nämä nykyrunoilijat yrittäisivät kirjoittaa samanlaisia runoja kuin herrat Jylhä ja Koskenniemi aikanaan.
          ellauri135.html on line 453: Erik Ticklénin tunnetuin runo oli Neidon valitus. Johan Ludvig Runeberg käänsi tämän runon ruotsiksi ja se julkaistiin Helsingfors Morgonbladissa vuonna 1832. Sieltä Nikke Berg sen lukaisi ja teki venäjännöxen. Erik Ticklénin veli Pietari (Pehr) Ticklén oli myös runoilija ja Oulun Wiikko-Sanomia-lehden perustaja. Lähteet. Kotivuori, Yrjö: Erik Ticklén. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852.
          ellauri135.html on line 459: Lähde: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN VAIHEET. Kuvaeli Julius Krohn
          ellauri135.html on line 494: Mehumiellä mättähällä, Satt med honings-håg på tufvan,
          ellauri135.html on line 628: "Joka ilta malexin läpi puutarhan ja toistan mielessäni: hiän oli täällä - kivenmukura johon hän kompastui on mun pöydällä, kuihtuneen heliotroopin oxan vieressä; mä kirjoitan paljon runoja - ja tää, voit olla varma, on selvä pihkaantumisoire....", Pushkin kirjoitti Kernin siskolle monta päivää tämän lähdettyä. Hän kirjoitteli Kernin kaa puolentoista vuotta, mutta enimmäxeen pelleillen. Vaikka Pushkinin elämäkerturit koittaa idealisoida niiden suhdetta, tiedetään et Alex viittas hiäneen myöhemmin "Babylonin porttona", ja kirjoitti kaverille että "Jumalan avulla bylsin sitä äskettäin."
          ellauri135.html on line 630: 1826, Kern otti eron vanhasta miehestä. 10v myöhemmin se meni naimisiin 16v serkkunsa kaa, Aleksandr Markov-Vinogradskyn. Hiänen viime vuodet meni niin köyhissä oloissa ezen piti myydä Pushkinin lähettämiä kirjeitä. Hiän kuoli yxin 27.5.1879 Moskovassa (minne sen poika muutti sen) kalustetussa huoneistossa Gruzinskajan ja Tverskajan kulmassa. Anna Petrovna haudattiin kirkkomaahan lähellä vanhaa kivikirkoa Prutnyan kylässä (Ven. д. Прутня), joka on 6 kilometerin päässä Torzhokista, lähellä Tveriä. Sade huutoi pois tien, eikä sen arkkua saatu siirrettyä hautuumaalle "miehen luoxe". Sen tarkka hautapaikka Prutnyassa on tietymättömissä, mutta hautuumaalla on symbolinen hautakivi. Urbaanilegenda kertoo että sen hautasaatto meni Pushkinin torin poikki just kun Pushkinin kuuluisaa razastajapazasta erektoitiin sinne. Tää oli niiden viime tapaaminen, niinkö.
          ellauri135.html on line 634: Pieni elämänmyönteinen vanhus kierteli kyliä kirjoittamassa muistiin kaiken mitä vanhat muistivat Pushkinista. Eipä silti, he osaavat kyllä syöttää pajunköyttäkin. Pushkinilta oli kysytty, pitäiskö lähteä vastustamaan Napoleonia. Pushkin oli vastannut: Mixi hitossa pitäisi pistää nokkansa mokomaan sontaan, kunnianarvoisat valtiojohtajat, kun kerran musikoillakaan ei ole kuin yhdet ainoat piikkohousut koko elämänsä aikana. Siitä sodasta ette pirulauta ikinä selviä. Nähdään!"
          ellauri135.html on line 653: Tämä kaveri piti Maria Mikhailovna Arsenievasta - unenomainen ja hermostunut tyttö, joka vanhempiensa kieltämisistä huolimatta halusi tulla vaikean ja lähtevän upseerin vaimoksi. Mikhailin vanhempien elämä avioliitossa oli epäonnistunut. Hänen äitinsä kuoli melko varhain, eikä suhde isään ja isoäitiin mennyt kovinkaan hyvin, mikä jätti jäljenteen runoilijan pienelle tulevaisuudelle - tämä on Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille.
          ellauri135.html on line 659: Ensimmäinen kaksintaistelu tapahtui talvella 1840. Sitten syy oli terävä hyökkäys, jonka Lermontov myönsi itselleen. Lyhyt lasten elämäkerta osoittaa jo, että tällaiset riidat tuolloin eivät voineet johtaa mitään hyvää. Mutta runoilija oli tällä kertaa onnellinen, ja hän lähti pienellä haavalla ja pidätettiin lyhyellä pidättämisellä. Kuitenkin riita 15. heinäkuuta 1841 oli viimeinen, ja hänen kollega Martynov ampui runoilija rinnalle, joka johti hänen kuolemaansa.
          ellauri135.html on line 673: Elokuussa 1832 Mikhailista tuli koulun oppilas. Guards junkers, joka perustettiin nuorille aatelijoille, jotka tulivat Guardille ilman sotilaallista koulutusta ja koulutusta. Hänen siirtyminen Pietariin liittyi tähän tapahtumaan. Kun hän opiskeli koulua 2 vuotta, hän sai ensimmäisen upseerin arvon. Tänä aikana Michael ei lakannut harjoittamasta kirjallisuutta.
          ellauri135.html on line 675: Tammikuussa 1837 maata järkytti uutisia Pushkinin kuolemasta. Mikhail Lermontov vastasi tähän tapahtumaan Runon kuoleman runolla. Koska jake oli poliittinen, runoilija pidätettiin ja joutui Kaukasialle. Tältä päivältä hän asui vain 4 vuotta. Ja tässä lyhyessä ajassa Lermontov loi ne teokset, jotka myöhemmin tunnustettiin runollisen perinnön parhaaksi.
          ellauri135.html on line 679: Runoilija unelmoi lopulta jättämään armeijanpalvelua ja täysin tutustua kirjallisuuteen, aloittaa oman aikakauslehden julkaiseminen. Mutta hänellä oli vain vähän aikaa pysyä Pietarissa. Ja tämä tuli mahdolliseksi vaikutusvaltaisten ihmisten vetoomuksen ja hänen isoäitinsä E. A. Arsenyevan ansiosta. Vierailun jälkeen runoilija meni viimeiseen matkaansa Kaukasukseen ja lähinnä maanpakoon. Hän oli täynnä tummia hyökkäyksiä. Syynä kuolemaan johtaneeseen riitaan oli vähäpätöinen vittuilu eräälle majurille. Runoilija oli melkein varma, että kaksintaistelu ei tapahtuisi. Martynov ei kuitenkaan kieltäytynyt. Hän aiheutti kuolevaisen haavan M. Yu Lermontoville tämän Lerpan kannalta epäonnistuneen kaksintaistelun aikana Pyatigorskissa. Se tapahtui kesällä 1841, ja seuraavana keväänä runoilijan tuhkakuppi lähetettiin Tarkhanyn perhetilaan.
          ellauri135.html on line 688: Runo on kirjoitettu vuonna 1840, jolloin runoilija karkotettiin Kaukasiaan toisen kerran. Kaikki kirjoittajan ystävät pysyivät pääkaupungissa, ja Kaukasuksella hän ei koskaan pystynyt luomaan läheisiä suhteita kenenkään kanssa. Runoilijan vanhemmat ovat jo kauan olleet kuolleita, ja hän on huolissaan siitä, että kuoleman jälkeen kukaan ei muista häntä. Koska Mihail Jurjevitš lähetettiin kuumalle paikalle, hän ajatteli kuolemaansa rauhallisesti ja sotilaan varmuutta taistelussa.
          ellauri135.html on line 694: Koko on heterogeeninen: Nelijalkainen iambus on leikattu monipysähdyksellä. Sama voidaan sanoa riimeistä: se on joko risti tai rivi riviltä. Partikkelit, pronominit, substantiivit ja äärettömät pronominit. Tällainen runon rakenne auttaa välittämään suosittua puhetta osoittamaan sankarin olevan tavallinen sotilas.
          ellauri135.html on line 700: Pääteema on kuolema.. Siinä kirjailija näkee elämänsä loogisen lopputuloksen, jota kukaan ei tarvitse. Hän puhuu kuolemasta rauhallisesti ja jopa välinpitämättömästi, ikään kuin hän ei anna pirun siitä, kuinka seuraava taistelu loppuu. Hän huomauttaa kuitenkin ironisesti, että "hän rehellisesti kuoli kuninkaan puolesta". Miksi ironista? Kyllä, koska kuningas itse lähetti hänet teurastettavaksi, ja runoilija vihasi sotilasasioita, joten hänellä ei ollut halua harjoittaa sitä, vielä vähemmän kuolla hallitsijan nimessä, jonka kanssa kirjoittajalla ei ollut suhdetta. Nikolai Lermontovin kuoleman jälkeen Nikolai Ensimmäinen itse sanoi: "Koiralla on koiran kuolema." Siksi runoilussa runoilija ei kuvaa sankarillista uhraamista kotimaansa nimissä (hän ​​ei kuole isänsä puolesta, vaan hallitsijan puolesta), vaan teloituksen, johon hän oli tuomittu kuninkaan määräyksellä.
          ellauri135.html on line 706: Lermontov yritti heijastaa miehen valtavaa yksinäisyyttä, joka tajuaa, että hänen kuolemansa ei aiheuta surua kenellekään. Hän ei arvosta elämäänsä, koska kukaan ei arvosta sitä. Hänen tahtonsa tarkoitus on ainakin joku ilmaista ahdistustaan. Vaikka se olisi satunnainen keskustelukumppani, hän ei välitä siitä, mitä ja kenelle tulisi lähettää.
          ellauri135.html on line 710: Runolla on hyvin vähän taiteellisen ilmaisun keinoja. Ihmisillä on vain yksi epiteetti ("tyhjä sydän") ja useita metafooria. Se, mikä ensi silmäyksellä vaikuttaa kielen köyhyydeltä, on tyylinen laite, jonka avulla voimme välittää sotilaspuheen yksinkertaisuuden.
          ellauri135.html on line 719: Хотел бы я побыть: Haluisin viivähtää:
          ellauri135.html on line 720: На свете мало, говорят, Maailmassa vain vähän, sanovat,
          ellauri135.html on line 733: Поклон я посылаю. Lähetän pokkauxen.
          ellauri135.html on line 741: Что полк в поход послали Että rykmentti lähetettiin kampanjaan.
          ellauri135.html on line 759: Teos on monologi kuolettavasti haavoittuneesta sotilaasta, jonka kanssa hän puhuu läheiselle ystävälleen. Lyyrinen sankari tietää, ettei hänellä ole kauan elinaikaa, joten hän haluaa viettää viimeiset tunnit yksin uskollisimman henkilön kanssa. Tämä ilmaisee Lermontovin henkilökohtaista melankoliaa, joka kärsi jatkuvasti yksinäisyydestä. Runoilijan harvat omistautuneet ystävät jäivät Venäjälle. Kaukasuksella hänellä ei koskaan ollut aikaa tai hän ei voinut päästä lähelle ketään, joten hän pitää "veljensä" läsnäoloa ihmisen kuoleman hetkellä erittäin arvokkaana ja tärkeänä.
          ellauri135.html on line 771: Mihail Jurjevitš Lermontov (ven. Михаил Юрьевич Лермонтов, 15. lokakuuta (J: 3. lokakuuta) 1814 Moskova, Venäjä – 27. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1841 Pjatigorsk, Venäjä) oli venäläinen kirjailija, Aleksandr Puškinin rinnalla venäläisen romantiikan ja Venäjän runouden kultakauden merkittävin edustaja. Häntä pidetään kielellisenä uudistajana. Hän oli rumahko. Lermontov syntyi Moskovassa merkittävässä asemassa olleeseen sukuun, jonka sanotaan olevan lähtöisin skotlantilaisesta Learmonth-suvusta, jonka esi-isä Peter Lermontoff olisi 1600-luvulla jäänyt Venäjälle jäätyään sotavangiksi. Tarinaa ei kuitenkaan ole pystytty todentamaan dokumenteilla.
          ellauri135.html on line 772: Lermontov aloitti opiskelut 1830 Moskovan yliopistossa, mutta hän ei ollut erityisen innostunut opiskelija, ja hänet erotettiin pian lähinnä kurittomuuden vuoksi. Jo samana vuonna hän meni Pietariin junkkerikouluun ja hänestä tuli kaartinupseeri. Samoihin aikoihin hän alkoi kirjoittaa runoja Byronia ja Puškinia jäljitellen.
          ellauri135.html on line 776: Vänrikki Lermontovin vitsien kohteena ollut majuri Nikolai S. Martynov haastoi hänet kaksintaisteluun, joka käytiin 27. heinäkuuta 1841 Mašukvuoren juurella Pjatigorskissa Kaukasiassa. Lermontov kuoli Martynovin ensimmäisestä laukauksesta. Martynovin kuulustelupöytäkirjan mukaan ei kaksintaistelun syynä ollut yksittäinen vitsi tai loukkaus vaan päättäväinen kieltäytyminen niiden kertomisen lopettamisesta, jolloin Martynov ei nähnyt muuta kunniallista tapaa päättää asiaa kuin kaksintaistelu, joka käytiin vakiintuneella tavalla sekundanttien läsnä ollessa.
          ellauri135.html on line 795: Ensinnäkin kirjailija on aivan kuten hänen sankarinsa, kuoli linnun rintakehästä, mutta ei taistelukentällä vaan kaksintaistelussa. Toiseksi runo "Testamentti" Lermontov kirjoitti, kun hänen vanhempansa eivät enää olleet elossa, hänen isoäitinsä pysyi, mutta hän ei pitänyt häntä läheisenä ystävällenä ja tunsi häntä ristiriitaisia tunteita. Naapurin kuva, Mikhail Yuryevich, olisi voitu erottaa monista naisista, joita hän ihasteli ja katsoi hänen mussoistaan. Todennäköisesti hänellä oli mielessä Varvara Lopukhin - tämä tosiseikka on analyysi.
          ellauri135.html on line 830: Miten palauttaa 13 prosenttia tutkimukselle: käsittelemme verovähennyksiä
          ellauri135.html on line 860: Sivuston kautta lähetettyjen materiaalien käyttö on sallittua, jos linkki sivustoomme on sallittu.
          ellauri135.html on line 873: Kuusi hevosta talsi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten paikkaan, jossa Avtozavodskajan metroasema on nyt. Nuoret nauttivat kevään illasta ja iloisesta seurasta, joten ei ollut kiire. Oliko se sattuma, että nuori Varvara Lopukhina löysi itsensä nuoren runoilijan alta, joka oli rakastanut hiäntä vertaistukena? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastustaa luotettavasti. Mutta yksi asia on varma: Varvara Lopukhina oli Mikon muusin roolissa vielä lähes runoilijan kuolemassa.
          ellauri135.html on line 887: Joskus katkeamaton jäljitelmä teki hiänestä melkein kodikkaan, ja joskus - melkein kauniin. Huomattuaan tän myös rakkaudesta suli Mihail Lermontov, ja Barbara Lopuchina esiintyi myös Faithin kuvana romaanissa "aikamme uros" lukija - kiinteä, syvä, viehättävä ja yksinkertainen, jossa tarjouksena valoisa hymy, ja jopa saman syntymämerkki hiänen kasvonsa. Aikalaiset kutsuivat tyttö "täydessä merkityksessä ihana" nuori, söpö ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja tyttöystäviä kiusoitteli tätä syntymämerkistä, ja Varvara Lopuchin nauroi mukana.
          ellauri135.html on line 888:

          Joskus yksinkertaiset ilmeet tekivät hiänet melkein tavallisen ja joskus hiän oli melkein kaunis. Tämän huomasi myös rakastunut Mikhail Lermontov, ja Barbara Lopukhina ilmestyi ennen lukijaa Faithin muodossa romaanin "Aikakauden sankari" - aivan yhtä yhtenäisenä, syvänä, viehättävänä ja yksinkertaisena, lempeällä ja kirkkaalla hymyllä ja jopa samalla moolilla kasvoilla. Nykyajat kutsuvat tytön "täynnä ihanaa", nuorta, makeaa ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja ystävät tekivät hauskaa tästä moolista ja Varvara Alexandrovna Lopukhina nauroi heidän kanssaan. Naura sinäkin.
          ellauri135.html on line 891:

          Sekä turhuus että ylpeät ajatukset jättivät runoilijan milloin Hänen sielunsa puolustaminen oli tämä rakkaus. Vaikka alusta lähtien oli selvää, että Barbara Lopukhina ja Lermontov eivät ole pari, koska he ovat samanikäisiä. Kuusitoista-vuotiaana voisi olla yhteiskunnan täysjäsen, jopa mennä naimisiin (juuri tätä tarkoitusta varten hiän esiintyi pääkaupungissa), mutta runoilija ...
          ellauri135.html on line 896: Runon rakkaus oli kaukana keskinäisyydestä, kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 ja menemään Junker-kouluun Pietarissa. Ja sekalaisia ​​harrastuksia oli, ja palvelu itsessään oli uusi, vaati erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Varvara Lopukhinan suosikkiasema Lermontovin elämässä peitettiin ongelmien puristuksella. Hän ei kuitenkaan pysähtynyt kiinnostumasta siitä, kuten todistavat sekä runoilija että hänen aikalaistensa kirjeet. Mutta runoilija ei voinut vastata suoraan hiänen kanssaan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen tiukkuuteen.
          ellauri135.html on line 897:

          Runon rakkaus rakkaudesta oli kaukana vastavuoroisesta,kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 Pietarin kadettikouluun. Ja molemmat sekulaariset harrastukset, ja itse palvelu, olivat uusia, jotka vaativat erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Lermontovin elämässä rakastettu Barbara Lopukhin oli estetty kiireellisistä ongelmista. Hän ei kuitenkaan lakannut olemasta kiinnostunut siitä, kuten runoilijan itse ja hänen aikalaisensa kirjaimet osoittavat. Mutta runoilija ei voinut kommunikoida hiänen kanssaan suoraan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen vakavuuteen.
          ellauri135.html on line 899: Kolme vuotta myöhemmin, Varvara Lopukhina, jonka elämäkerta liittyy läheisesti elämää ja työtä suuremman venäläisen runoilijan kaa, paineessa vanhempien hiän avioitui Tambovin maakunnassa vuokranantajan Nikolai Fedorovich Bakhmetevin kaa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei ole koskaan pyyhitty pois. Se oli kuitenkin täysin molemminpuolista, muuten miehesi ei olisi ollut pakko, Barbara, tuhota kaikki kirjaimet runoilijalta, ja kaikki, jotka oli esitetty niille, ja omistettu hiänelle. Bahmetev oli niin huomattavasti vanhempi kuin Varvara ja Mihail Yurevich että uusi nimi rakkalle ei koskaan kelvannut, ja se oli erityisen loukkaavaa. Kaikissa käsilaukuissa ja nenäliinoissa Barbaralla seisoi alkukirjaimet tyttönimensä, V.L. niinkö se olis ollut Lermontova.
          ellauri135.html on line 900:

          Kolme vuotta myöhemmin Varvara Lopukhinan elämäkerta, joka liittyy läheisesti suuren venäläisen runoilijan elämään ja työhön vanhempiensa paineessa, hiän meni naimisiin Tambovin provinssin Nikolai Fyodorovich Bakhmetevin maanomistajan kanssa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei koskaan kadonnut. Se oli kuitenkin täysin keskinäistä, muuten aviomies ei olisi pakottanut Barbaraa tuhoamaan kaikkia runoilijan kirjeitä ja yleisesti kaikkea, mitä heille on annettu ja omistettu hiänelle. Bakhmetev oli merkittävästi vanhempi kuin Varvara Alexandrovna ja Mihail Juryevitš, jotka eivät koskaan tunnistaneet rakastamansa naisen uutta nimeä, ja tämä oli erityisen loukkaavaa. Varvara Lermontov nimitti kaikissa initiaatiomenoissa tyttönimensä nimikirjaimilla.
          ellauri135.html on line 902: Avioliitossa hiän ei ollut onnellinen. Mies ei ollut yhtä kateellinen kuin Lermontov, ja hän kieltäytyi puhumasta runoilijasta. Useita tapaamisia pallojen ja juhlallisuuksien kanssa miehensä kanssa tapahtui, ja kaikki Lermontovista saivat sen. Nämä vierailut Barbaraan olivat katkera: terävä kielen runoilija pilkkasivat avoimesti paitsi miehensä kuin miehensä, hän sai myös taintoja. Monissa teoksissa runoilija kuvaili tätä tarinaa - kaikki hänen sankarillansa, sekä ulkoisesti että sisäisesti Barbaran kaltaiset, ovat syvästi tyytymättömiä, ja heidän aviomiehensä ovat täynnä mitään. Bakhmetev Lermontov vihasi ja ei pitänyt arvokasta onnea ihmisenä lähellä ja keskinkertaisena.
          ellauri135.html on line 912:

          Lyhyitä hetkiä kaikki heidän tuttavansa varmasti hehkui silmäni edessä, hellävaraisesta iästä, kun tunteet näyttävät ikuisilta, vahvoilta ja raskailta, kun ei ollut mitään ymmärrystä rakkaudesta tai elämästä itsestään, ja tähän asti. Harvinaisista ja lyhyistä tapaamisista huolimatta he onnistuivat käymään kaikessa heidän suhteensa: ystävälliset kiintymykset, hullu rakkaus ja kuumat intohimot sekä kateuden, jopa vihamielisyyden tappaminen. Kaikki tämä on kypsynyt, itännyt tosi rakkaudeksi, mutta he eivät koskaan onnistuneet tunnustamaan toisiaan.
          ellauri135.html on line 914: Me vahingossa vähennetään kohtaloon ..."- tää Lermontovin runoista on omistettu Barbara Lopukhinalle, voit avata näitä valistuneena; nuorekkaat rivit 1832 kuvaa täällä rakkaan ihanteellisen, hiän -. Ainoa lohtu sielulle, runoilija, mutta toiveita täyttämättä: onnellisuus ei löydy yleensä matkalla sinne, ja voit lukea rivien välistä, visionääri: runo tietää, että kohtalo on valmis."
          ellauri135.html on line 920: Varvara Lopukhina on Lermontovin työssä aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikäänkö liuottamalla monimuotoisuuden elämänsä, mutta ei koskaan saata jättää hiäntä. Hiän oli rauhallinen luonteeltaan, pehmeä ja herkkä, niin että on ehdoton vastakohta toi kiihko runoilija. Aluksi Lermontov oli varma, että hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen sydän kertoi hänelle, että Barbara kohtelee - se ei välitä siitä, miltä se näyttää katsomosta, purkautui poskipuna, pohjaton mustat silmät, tullut kun on mahdollisuus kohdata ja näyttää.
          ellauri135.html on line 921:

          Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.


          ellauri135.html on line 928: Valokuvia ei ole vielä kehitetty, mutta runoilija kuvasi värikkäästi hänen rakkaansa, että jopa lukija näkee syntymämerkin kulmakarvan yläpuolella ikään kuin omin silmin. Varvara Alexandrovna jäi tuskin selviytymään Lermontovin kuolemasta, ja minun täytyy sanoa, että se ei ole pitkä. Saatuaan tämän traagisen uutisen hiän sairastui, ja useiden viikkojen aikana hiän kieltäytyi sekä lääkkeistä että lääkäreistä. Barbara ei halunnut nähdä ketään eikä halunnut mitään, vain kuolla. Sen sukupuutto kesti kymmenen vaikeaa vuotta.
          ellauri135.html on line 933: Lermontovin elämä oli nopea ja siitin lyhyt ja lerppana. Se ratkaisi paljon harrastuksia - ja ohimenevä ja vahva. Hänen käyttäytymisensä perusta oli hirvittävä kylmyys ja puhtaasti sekulaarinen koettelemus. Hänen luonteensa oli kuin tulivuori - hiljainen ja hiljainen, hän yhtäkkiä puhkesi tulisessa intohimossa. Ja vain rakkaus Varvara Lopukhinaan ei koskaan pysähtynyt hänen sydämessään. Mitä hiänen piti tehdä? Hiän ei ollut varma, että runoilijan kylmyys oli hirveä, koska Lermontov ei ollut koskaan sanonut yhtä sanaa hänen rakkaudestaan ​​hiänelle, kaikki hänen tunteet ja hän myös oli vain implisiittinen ...
          ellauri135.html on line 938: Lähde: Varvara Lopukhina: elämäkerta. Varvara Lopukhina Mikhail Lermontovin elämässä ja työssä. Emätin on lyhyt, mutta tilava.
          ellauri140.html on line 34: "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin. (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN.
          ellauri140.html on line 64: Siinä se. Noita kahta vikaa kirjaa ei Wikipediakaan jaxanut enää lukea. Sexikohtauxet puuttuvat. Ritarillisista hyveistä on mulla entinenkin paasaus. Varmaan tääkin eepos on yhtä kliseinen kuin kaikki muutkin. No voihan sitä vähän matkaa kaalata, mutten vitussa kyllä ala koko paskaa suomentamaan! En! EN! Johan siinä menis ikä sekä terveys.
          ellauri140.html on line 72: Henkilöitäkin on aivan helvetisti, päähenkilöitä 28. Iso osa naisista on hyvixiä, iso osa pahixista on naisia. Tätä voisi tehdä ärrällä korrelaation. Peppu Rothin mielestä kaikki naiset koittaa omistaa, "Useimmat naiset haluavat omistaa kaiken", hän sanoo. "He haluavat omia sinun postisi. He haluavat omia sinun kuvitelmasi. Miten sinä kehtaat nussia jotakuta muuta kuin minua? Minusta sinun pitäisi unelmoida. Mixi sinä kazelet pornoa kun minä olen kotona? He haluavat omia sen mikä mies on, Coleman. Mutta ei kenenkään omiminen ole nautinto. Nautinto on tämä että huoneessa on toinen mestaruuden tavoittelija." (Tää soopa on pantu naisoletetun suuhun, eli Faunian. Se taitaa olla tollanen puoliautomaattinen Talus, paizi vinyylistä, tai modernimmin silikoninen.)
          ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
          ellauri140.html on line 159: Tollasta kylmää muuria oli Perun inkoilla, ja Herodexen temppeli Saramagolla. Monoliittiä on myös Stonehengessä. Menoliiniä söi Max pienenä. Seija lähetti aluxi pääsiäissaaren pazas emojeja luullen niitä hepoixi. Enää se ei tee erehdyxiä, se on taitavampi somettaja kuin mä.
          ellauri140.html on line 180: Nää on selkeästi moraalisia vikoja, koska ne koskee aappalauman yhteispeliä. Apina joka ei tunne paikkaansa, koittaa ottaa yhteisestä laarista enemmän kuin sille kuuluu nokintajärjestyxessä, käyttäen apinanraivoa ja monkey bisnestä ihan väärässä paikassa. Ikävä vaan et Spenser taas projektoi nää apinan puutteet fellow elukoihin. (Jos ne edes on nyt puutteita muiden kuin hopeaselkien kirjoissa, Darwinilla tuskin on niihin nokan koputtamista. Kyseessähän on vaan vanha kilpailu eusosiaalisten ja erakoiden elukoiden välillä. Molemmilla on puolesa, kuten sanoi Sirkka-täti, se isänpuoleinen.) On ymmärrettävää mix ylpeys mainitaan ensimmäisenä, sillä nöyrä hoxaa sanomattakin että suutarin paikka on lestin ääressä. (Snob on muuten tarkoittanut suutarin alasinta, kuten on todettu jo toisaalla.)
          ellauri140.html on line 188: Sikäli hullunkurista että Dosetti siirsi nää ajankohtaiset säätykärhämät Englannin maissipelloilta johkin keskiajalle. No se oli sellasta housukilpeä, säädyllisydeen pyllyverhoa. Ize se palloili ritarien jaloissa Colin Clouttina. Eihän se mikään aatelinen ollut, kaupparyssän kulkuvaatturin poika Lontoosta. Se nousi nousukkaana piireihin aatelisten sihteerinä, osallistu iirimurhiin Irlannissa ja sai sieltä tontin, rikastui. Tästähän on koko ajan ollut kymysys, siirtomaasodista, britit ja latinot kärhämöivät meren herruudesta. Sitne oli anglosaxit vastaan teutonit, sit samat vastaan slaavit. Nytne on länkkärit vastaan vinkkarit. Vitun toistoa.
          ellauri140.html on line 222: Das Lied war in der deutschen Version als Hundert Mann und ein Befehl mit dem Text von Ernst Bader und in der von Freddy Quinn gesungenen Version ein Nummer-eins-Hit in Deutschland. Eine von Heidi Brühl gesungene Version erreichte Platz 8 in den deutschen Charts. Der deutsche Text ist aus der Sicht des Soldaten geschrieben und stellt den Sinn des Kriegs in Frage, während der englische Text eine Hymne auf die Spezialeinheit darstellt. Heidi Brühl singt den deutschen Text leicht verändert aus der Sicht eines Mädchens, das auf seinen Freund wartet. Das Lied wurde in dem Film Die grünen Teufel als Titelmusik verwendet.
          ellauri140.html on line 259: Ich hör von fern die Krähen schrein He had died for those oppressed Hän oli kuollut noiden sorrettujen puolesta.
          ellauri140.html on line 291:

          Pepun typerässä seinässä oli vaan alle 60K nimeä. Suklaapipariin leivottuja pillukarvoja. Kokispullo räjähti avatessa. Koronaan on kuollut USA:ssa 753K apinaa. Hemmetinmoista teurastusta.


          ellauri140.html on line 303:

          Vähän ekan kirjan alkua


          ellauri140.html on line 333: Which of all earthly things he most did crave; Sitähän se ensimmäisex halusi.
          ellauri140.html on line 369: That everie wight to shrowd it did constrain, Et kaikkien piti lähtä sateensuojaan,
          ellauri140.html on line 373: Enforst to seeke some covert nigh at hand, Pakotetut ezimään jotain suojaa läheltä
          ellauri140.html on line 374: A shadie grove° not far away they spide, Varjoisan mezälön he löysivät lähitienoolta,
          ellauri140.html on line 378: Not perceable with power of any starre: Näkynyt ei läpi koivua ei tähteä.
          ellauri140.html on line 381: Faire harbour that them seemes; so in they entred arre. Turvasatamaan ne tähän purjehti.
          ellauri140.html on line 407: Untill the blustring storme is overblowne; Kunnes möyryävä myrsky vähenee.
          ellauri140.html on line 409: They cannot finde that path, which first was showne, Sinne mistä ne lähtivät samoileen,
          ellauri140.html on line 433: Sir Knight, with-hold, till further triall made. Jahka ollaan nähty perälle.
          ellauri140.html on line 441: To wish you backe returne with foule disgrace, Niet olis paras jarrutella vähän.
          ellauri140.html on line 454: A litle glooming light, much like a shade, Antoi vähän valoa, tollasta hämärää,
          ellauri140.html on line 480: Where plain none might her see, nor she see any plaine. Ja hotellin hämärään, umpimähkään.
          ellauri140.html on line 490: Who nought aghast his mightie hand enhaunst: Joka säikähtämättä työnsi esiin tumppua:
          ellauri140.html on line 506: Cride out, Now now Sir knight, shew what ye bee, Huusi ääneen: Nyt Sir peliin vähän tzemppiä!
          ellauri140.html on line 549: As gentle Shepheard° in sweete even-tide, Vähän kuin lempee lammaspaimen iltasella,
          ellauri140.html on line 570: Her scattred brood,° soone as their Parent deare Sen poikasparat vanhempansa nähtyään
          ellauri140.html on line 582: To see th' unkindly Impes, of heaven accurst, Nähdä epäystävällisten noin poikasten
          ellauri140.html on line 595: Who see your vanquisht foes before you lye: "Blondi nuppi, Jee suxen supertähti!"
          ellauri140.html on line 607: Ne ever would to any by-way bend, Eine lähde milleen sivupolulle,
          ellauri140.html on line 663: At night doth baite his steedes the Ocean waves emong. Tarvii yöllä ottaa vähän taukoa.
          ellauri140.html on line 683: There was an holy Chappell edifyde, Siitä jonkun matkan päähän
          ellauri140.html on line 727: Kokytós (kreik. Κωκυτός; myös Kokítos) on joki, joka virtaa Thesprotiassa, Epeiroksen alueella luoteisessa Kreikassa.Se saa vuolaimmillaan alkunsa Paramythiá-vuorilta ja yhtyy Achérontas-jokeen Mesopótamon kylän lähellä Párgan kunnassa.. Joen nimi vastaa kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvää, manalassa eli Haadeessa sijainnutta Kokytos-jokea, joka oli samoin maanalaisen ...
          ellauri140.html on line 740: The one of them he gave a message too, Toinen lähti viestimiehex,
          ellauri140.html on line 754: Tethys (m.kreik. Τηθύς) oli kreikkalaisessa mytologiassa Uranoksen ja Gaian tytär. Hän oli titaani ja meren jumalatar, joka oli sekä sisko että vaimo Okeanokselle. Tethys oli maailman pääjokien ja noin kolmentuhannen tyttären, joita kutsuttiin okeanideiksi, äiti. Hän on Thalassan, merivesien ruumiillistuman vihreävetinen vastine. Tethys on jäinen kappale, samankaltainen kuin Dione ja Rhea. Tethyksen tiheys on 1,21 g/cm³, mikä viittaa siihen, että se koostuu lähes pelkästään vesijäästä. Tethyksen pinta on hyvin kraatteroitunutta ja siinä on jään murtumisen seurauksena runsaasti halkeamia. Tethyksellä on kaksi erilaista maastotyyppiä.
          ellauri140.html on line 783: The messenger approching to him spake, Viestintuoja lähestyi Morfeusta sanoilla,
          ellauri140.html on line 800: Hither (quoth he) me Archimago sent, Tänne mut lähetti hra Arkipelago,
          ellauri140.html on line 802: He bids thee to him send for his intent Hää pyytää sua lähettämään sen tarpeisiin
          ellauri140.html on line 812: He backe returning by the Yvorie dore, Keijju lähti kotiappäin taas norsuovista,
          ellauri140.html on line 813: Remounted up as light as chearefull Larke, Lennähti ilmaan leikkiä lyövänä leivoxena,
          ellauri140.html on line 832: Unto that Elfin knight he bad him fly, Se pyysi unta lennähtämään tonttunupin taholle,
          ellauri140.html on line 871: Lo there before his face his Lady is, Mut kas siinähän sen edessä se leidi on,
          ellauri140.html on line 896: Yet thus perforce he bids me do, or die. Kuitenkin se pakottaa mut tähän, tai mä delaan.
          ellauri140.html on line 904: Your owne deare sake forst me at first to leave Sun oma rakas asia mut sai alunperin lähtemään
          ellauri140.html on line 907: And then againe begun; My weaker yeares Size jatkoi: Mun vähäsemmät vuodet, ketkä on vankina
          ellauri140.html on line 924: That for my sake unknowne such griefe unto you grew. että mun tähden sulle on tullut tollasta surua.
          ellauri140.html on line 929: For all so deare as life is to my hart, Sillä niin paljon kuin elämä on mun sydäntä lähellä,
          ellauri140.html on line 932: Where cause is none, but to your rest depart. Ei siihen ole syytä, vaan lähe pötköllesi rauhassa.
          ellauri140.html on line 933: Not all content, yet seemd she to appease Ei oikein tyytyväisenä, mutta vähän rauhoittuneena
          ellauri140.html on line 936: So slyding softly forth, she turned as to her ease. Se liukui pehmeästi pois, ja lähti levolle.
          ellauri140.html on line 943: At last, dull wearinesse of former fight Lopulta väsähtäneenä päivän painieristä
          ellauri140.html on line 956: BY this the Northerne wagoner° had set Tähän mennessä pohjoisen vaunumies
          ellauri140.html on line 958: That was in Ocean waves yet never wet, Taivaalta sen tähden taaxe, mikä
          ellauri140.html on line 975: But when he saw his threatning was but vaine, Apureita, mut nähtyään sen turhaxi,
          ellauri140.html on line 976: He cast about, and searcht his baleful bookes againe. Se lähti takas piirustuspöydän ääreen.
          ellauri140.html on line 996: As one aghast with feends or damned sprights, Kuin sellainen joka on nähnyt aaveita,
          ellauri140.html on line 1024: The Dwarfe him brought his steed: so both away do fly. Knääpiö toi hepan ja ne lähti tiehensä.
          ellauri141.html on line 47: Horatius syntyi Etelä-Italiassa, Venusiassa, varmaan 5:ntenä poikana vapautetun orjan perheeseen. Perheellä oli varallisuutta hankkia pieni maatila ja he halusivat antaa pojalleen parhaat mahdollisuudet omaa elämäänsä varten. (Hauska tahaton korrelaattivirhe.) Vanhemmat lähettivätkin poikansa opiskelemaan Roomaan, mutta eivät halunneet tätä kouluvuosien ajaksi vieraiden vieraiden kasvatettavaksi, joten he antoivat maatilansa vuokralle voidakseen asua poikansa luona. Horatius muisteli siitä huolimatta nuoruuttaan ja vanhempiaan suurella lämmöllä.
          ellauri141.html on line 51: Ripsaspis! AWOL! Käpykaartiin! Sopulit tulevat sopulit tulevat ! Winter is coming! Pakoon! Minun menetelmäni on vähän toinen: Karkuun!
          ellauri141.html on line 54: Taiteiden suosija ja Augustuksen ystävä etruskioletettu Maecenas syötti Flaccuxelle vatruskoita ja lahjoitti sille maatilan läheltä Tivolia. Horatius oli tyytyväinen, sillä nyt hän saattoi elää tuntemattomuudessa maaseudulla tavallisten ihmisten parissa ilman toimeentulohuolia. Eikä tivolikaan ollut häirizevän lähellä. Maecenaan kautta hän ystävystyi Vergiliuksen ja Variuksen kanssa. Heidän kanssaan Roomasta Brundisiumiin tehtyä matkaa hän myöhemmin kuvaili purevan satiirisesti kirjeissään.
          ellauri141.html on line 63: Horatius antaa ymmärtää että Maecemas oli nyhverö. Muze tajusi runoseppojen propaganda-arvon. Maecenas kerskui olevansa upporikkaita Kilniuxia äidin puolelta. Se omisti vaikuttavan huvilan Tivolissa Rooman lähellä. Siitä on jäljellä auditorio. Osa Maecenaksen omaisuudesta oli perintöä vanhalta suvulta, jonka hän väitti johtavan juurensa aina etruskeihin asti. Maecenaan valta tuli kuitenkin lähinnä läheisestä ystävyydestä keisarin kanssa.
          ellauri141.html on line 68: Useat Horatiuksen käyttämät runomitat ovat kreikkalaisten kehittämiä, ja niiden täydellinen ymmärtäminen vaatii antiikin Kreikan kirjallisuuden tuntemusta. Horatiuksen oodit taas olivat ainutlaatuisia ja ilmestyessään uusi muoto Rooman kirjallisuudessa. Niiden ymmärtäminen ei vaadi midiä. Ne poikkesivat suuresti esimerkiksi Catulluksen lyyrisestä tuotannosta. Lähimpinä esikuvina Horatiukselle olivat kreikkalaiset runoilijat Alkaios ja Arkhilokhos. Oodeissa Horatius käsitteli sekä henkilökohtaisia kokemuksiaan että esikuvilta lainattuja aiheita, esimerkiksi maalaiselämän ylistystä. Monet hänen oodeistaan ovat hyökkäyksiä hänen aikalaisiaan vastaan tai pilkkarunoja heistä. Oodeissa tulevat esille liiallisuuksien välttäminen eli kultainen keskitie, ajan nopea kuluminen, oikeaan hetkeen tarttuminen, rakkaus, viini, isänmaallisuus ja terve itsetietoisuus. Kuulostaa izehoitokirjalta.
          ellauri141.html on line 71: Myös Horatiuksen kirjeenvaihtoa on julkaistu. Epistulat on tavallisesti lähetetty hänen huomattaville tuttavilleen, kuten Maecenaalle. Ne eivät kuitenkaan ole arkisia kirjeitä vaan runomuotoisia esseitä, joiden aiheina ovat elämänfilosofia ja kirjallisuuskritiikki. Epistulat ovat tyyliltään viehättäviä, sillä niissä on yllättäviä kielikuvia ja rinnastuksia, joita on maustettu anekdooteilla ja tarinoilla.
          ellauri141.html on line 135: Mercator metuens otium et oppidi Ei riskeeraa kuin Ikaros, vaan lähiössä
          ellauri141.html on line 141: Stratus, nunc ad aquae lene caput sacrae. Uittaa jalkaa jossain puron lähteessä.
          ellauri141.html on line 146: Seu visa est catulis cerva fidelibus, Koiranpenikat on ehkä nähneet hirvenpään,
          ellauri141.html on line 155: Sublimi feriam sidera vertice. laitat, mun kärki puhkoo tähtiin reikiä.
          ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)
          ellauri141.html on line 178: 8. Buli tarkoittaa isoa tai suurta: ”Makke on alkanut käymään salilla, vähän siitä on tullu buli äijä!”
          ellauri141.html on line 196: 17. Jättää luetulle on suomennos sanoista ”left on read”, ja kuten arvata saattaa, se tarkoittaa, että toinen on lukenut lähettämäsi viestin, muttei syystä tai toisesta koskaan vastannut siihen.
          ellauri141.html on line 207: Vähän kirjallista arvoa on Horatiuxen muutamilla Arkhilokhoxen sävyyn muodostelemilla häväistysrunoilla, joista toiset ovat häikäilemättömän realistisia ja suorastaan sukupuolikuria loukkaavia. Näiltä runopukuun puetuilta henkilökohtaisilta hyökkäyxiltä, joilta puuttuu kokonaan esteettinen perustunnelma, täytyykin hyvin suuressa määrässä kieltää varsinainen kaunokirjallinen arvo. Ne ovat yxinkertaisesti mauttomia. Toisinaan voi H. mennä jopa arveluttavan pitkälle. Pitkäköhän Flaccuxella oli jäykkänä? Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa. Tuskin muisti izekään.
          ellauri141.html on line 209: The obscene qualities of some of the Epodes have repulsed even scholars. Suetonius recorded some gossip about Horace's sexual activities late in life, involving mirrors. William Thackeray produced a version of Odes 1.38 in which Horace's questionable 'boy' became 'Lucy', and Gerard Manley Hopkins translated the boy "innocently" as 'child'. Horace was translated by Sir Theodore Martin (biographer of Prince Albert) but minus some ungentlemanly verses, such as the erotic Odes 1.25 and Epodes 8 and 12. Translators historically excluded the problem poems 8 and 12, but also the far less obscene but explicitly gay 11. Philip Francis (1746) and Bulwer Lytton (1870) omit the problem poems from their translations. Niin teki myös Eero Kivikari. Suuhun myös peräpäähän teitä pukkaan. Irrumabo ego vos et pedicabo. Quos ego!
          ellauri141.html on line 231: cardines. audis minus et minus iam: Saranan ympäri, vähemmän kuulet:
          ellauri141.html on line 282: fabula quanta fui, conviviorum et paenitet, Kavereiden läpät ottaa päähän, ja hävettää,
          ellauri141.html on line 283: in quis amantem languor et silentium joissa yrittänyttä ährääjää laitetaan kunnes
          ellauri141.html on line 284: arguit et latere petitus imo spiritus. painuu piiloon viimeinen yrittäjähenkikin.
          ellauri141.html on line 341: Pientä epäselvyyttä vallizee siitä oliko Flaccus sittenkään epikurolainen vaiko ize asiassa salastoalainen. Bisexuaaliko vaiko vaan asexuaali? Ehkä molempia. Satiiri tulee sanasta satura, roomalainen rosolli. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että Flaccus oli vitun kuivakka, lähes Kimmo Koskenniemi-luokan pedantti. Häneltä puuttuu välittömyyttä, lainataxemme Eero Kivikaria. Vaikka toisinaan Horatius voi mennä suorastaan arveluttavan pitkälle, kuten esimerkixi epoodeissa 8 ja 12. Blame Horace’s snaky, samba-like rhythms and the culture that spawned the poems. Horace is fond of wordplays, including subtly allusive bilingual wordplays.
          ellauri141.html on line 368: Mut näyttää vähän siltä että Horatiuxen letku ei seissyt monta hetkeä. Se ehkä selittää ezen viisujen perussävy on tollanen tekosirkeä, puoliveteinen ja letkeä. Horace’s obsessions were music, sex, death and wine and crowns made from plants.
          ellauri141.html on line 460: Tunnettuja Kiplingin runoja ovat Mandalay (1890), Gunga Din (1890), Valkoisen miehen taakka (The White Man’s Burden) (1899) ja Jos– (If–) (1910). Kipling tunnetaan erityisesti englanninkielisessä maailmassa yhtenä lastenkirjallisuuden suurista nimistä ja lahjakkaana tarinankertojana. [Lähde vittuun?] Kiplingin tuotannon keskeisiä teoksia ovat myös Norsunlapsi (The Elephant's Child) ja Meren urhoja (Captains Courageous).
          ellauri141.html on line 462: Kipling sai ensimmäisenä englanninkielisenä kirjailijana Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1907. Hän on yhä edelleen nuorin palkinnon koskaan saanut kirjailija (42v). Mikähän poliittinen tilanne oli siinä takana?
          ellauri141.html on line 468: Rudyard ja hänen kolmevuotias pikkusiskonsa Alice (”Trix”) lähetettiin koulutettavaksi ja kasvatettavaksi Englantiin. Kiplingin sisarukset saapuivat Portsmouthiin, jossa he päätyivät pariskunnan ylläpitämään, Intiassa asuvien brittilasten kouluttamiseen erikoistuneeseen perhekotiin. Nämä kasvatusvanhemmat olivat Lorne Lodgessa asuneet kapteeni ja rouva Holloway, jonka kohtelua seuraavan kuuden vuoden aikana Rudyard kuvaili julmaksi ja halveksuvaksi. Kipling kuvaili kokemuksiaan laskelmoiduksi kidutukseksi niin uskonnollisesti kuin tieteellisesti.
          ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi.
          ellauri141.html on line 478: Carrie Balestier oli 29-vuotias ja Rudyard Kipling 26-vuotias kun he avioituivat 18. tammikuuta 1892 Lontoossa. Häät pidettiin Lontoon All Souls Churchissa, ja Henry James luovutti morsiamen vain vähän käytettynä.
          ellauri141.html on line 484: Jenkkien ja brittien riitaannuttua Venezuelasta Kiplingit pakkasivat nopeasti omaisuutensa ja lähtivät pois Yhdysvalloista. Syyskuusta 1896 lähtien Kiplingit asuivat Torquayssa Devonin rannikolla. Talo sijaitsi rinteessä, ja siitä oli suora merinäköala. Kipling ei pitänyt uudesta talostaan, joka oli hänen mukaansa suunniteltu niin, että se jätti asukkaansa masentuneiksi ja surumielisiksi. Tästä huolimatta Kipling onnistui säilymään tuotteliaana ja sosiaalisesti aktiivisena.
          ellauri141.html on line 485: Kipling oli jo tähän aikaan arvossa pidetty ja kuuluisa kermaperse.
          ellauri141.html on line 490: Koulutarinakokoelman Minä ja kumppanit (Stalky & Co.), nuoret päähenkilöt ovat besserwissereitä ja isänmaallisuuteen sekä auktoriteetteihin kyynisesti suhtautuvia. Perheen mukaan Kipling tykkäsi lukea Minä ja kumppanit -tarinoita perheelleen ääneen ja remahti aina välillä nauramaan omille vitseilleen.
          ellauri141.html on line 492: Vuonna 1902 Kipling osti vuonna 1634 rakennetun kartanon nimeltä Bateman’s, joka sijaitsee maaseudulla Burwashissa, East Sussexissa. Tilan koko oli 130 000 m² mukaan lukien ympäröivät rakennukset ja mylly , ja Kipling maksoi siitä 9 300 puntaa, joka nykymyyntihintana vastaisi 735 000 puntaa. Talossa ei ollut kylpyhuonetta, juoksevaa vettä yläkerrassa eikä sähköjä, mutta silti Kipling piti siitä paljon, kuten hän marraskuussa 1902 lähettämässä kirjeessään sanoi: ”Katsokaa meitä, harmaakivisen talon laillisia omistajia – A.D. 1634 lukee oviparrussa, paneloitu, vanha tammiportaikko ja kaikki koskematonta ja aitoa. Se on hyvä ja rauhallinen paikka. Me olemme rakastaneet sitä ensi silmäyksestä lähtien”.
          ellauri141.html on line 497: Viimeisen kerran hänet nähtiin hengissä mudan sokaisemana ja tuskissaan huutavana, kun räjähtänyt hylsy oli repinyt hänen kasvonsa hajalle.
          ellauri141.html on line 587: - Samoin minun kohdatessani ensi kerran Horatiuksen. Tähän mennessä en ole ihastunut mihinkään runoilijaan samassa määrin kuin alusta alkaen Horatiuksen oodeihin. Eräissä kielissä sitä, mikä täällä on saavutettu, ei sovi edes toivoa. Tää sanojen mosaiikki, jossa jokainen sana kammertuu esiin palapelipalana, paikkana ja käsitteenä oikealle, vasemmalle ja sekoittaa koko kokonaisuuden, tämä merkkien minimaalinen laji ja määrä, tämä siten saavutettu merkkien maksimaalinen voima - tämä kaikki on roomalaista ja jos minua halutaan uskoa, ylhäistä par excellence. Koko muu runoilu käy sitävastoin joksikin liian rahvaanomaiseksi - pelkäxi tunteiden lörpöttelyksi...
          ellauri141.html on line 626: Esitelmästä minun oli pakko lähteä yskän takia pois.
          ellauri141.html on line 668: Huntuvuoren kirjoittaessa myös akateemisen tutkimuksen käsitys tosin oli, että paavi Gregorius IX:n vuoden 1229 kirje piispanistuimen siirtämisestä tarkoitti siirtoa Koroisista Unikankareelle eli Turun perustamista tai jo olemassa olevan kaupungin vakiintumista. Artikkelini aiheena on siis kuvitelma Turusta ennen kaupungin olemassaoloa, ja ajalta ennen mitään Turun kaupungista tai edes piispanistuimesta kertovia lähteitä. Otan tarkasteluuni ennen kaikkea 1100-luvun loppua ja 1200-luvun alkua kuvaavat romaanit Lälli Kooroxen pojat (1926), Kokemäenmaan kuningas (1930) ja Piispa Tuomas (1933). Tarkastelen jonkin verran myös näitä edeltänyttä romaania Suomen Apostoli (1923).
          ellauri141.html on line 686: Esimerkilliseksi suomalaiseksi, todelliseksi miehen malliksi kohotetaan Kokemäen kuningas Pohja, "sukunsa suurin mies”, joka on kuin kotonaan ”Sveeassa, Voijonmaalla, Väinänsuussa, Virossa ja Karjalassa” ja purjehtii kauppamatkoilla ”Norjassa, Juutinmaalla, Wendeissä, jopa Novgorodissa asti.” Tämän lisäksi Pohja järjestää niin kasket, eräretket kuin käsityöteollisuuden. Hän johtaa kansaa, joka ”kulkee ylpeänä ja pelkäämättömänä tietään työntäen luotaan kaiken vähäpätöisen. Jo kehdossa keinuessaan se näkee märkiä unia."
          ellauri141.html on line 698: Taas astui esiin Karvatasku, erotti miesten kädet, kohotti pirkan korkealle ilmaan ja julisti: ’Tästä lähin on Turussa kaksi vanhinten päämiestä: Vennamo, joka on tuomarimme, ja Puuveitsi, joka johtaa muut asiat. Olkoon tämä pyhä pirkka yhteensolmiamisen todistuksena vielä lapsillemmekin satoihin polviin. Tästlähin Turkua asuttavat ja johtivat suomalaiset ja suomenkieliset suvut: ’’Tervakauhat, Karvataskut, Puuveitset, Mätäjärvet, Suurpäät, Puolamaat, Katinhännät, Veräjänkorvat, Kuttalat, Hakolat, Pihkalat, Kestilät, Oratopit, Lipsaset ja ties mitä.”
          ellauri141.html on line 700: Linnoilla, muureilla ja muilla varustuksilla on ylipäätään keskeinen kuva romaanien militarisoidussa menneisyydessä - kaikki varustautuvat alati sotaan, merkkitulet roihuavat ja linnavuorilla seistään vartiossa. Kulkuri ja juoruämmä Mierokierto harhailee öisessä kaupungissa. "Aningaisten rinteeltä porhalsi alas kokonainen pitkä matkue, uusi palkkisilta tömähti, rannat raikuivat ja koko ilma oli täynnä iloa ja reippautta." Lukija saattaa yllättyä melkoisesti löytäessään 800 vuoden takaiset turkulaiset Kupittaan urheilukentältä: "tulihan kevät toki Turkuunkin
          ellauri141.html on line 739: Tollanen nollasummapelin asetelma on aivan perseestä. Ei kukaan ole noin täydellinen, ei ainakaan mikään apina osaa sellasta uskottavasti satuilla. Kun lukee noiden abrahaminuskoisten pyhiä kirjoja, niin niissä on kaikki hemmot vähintään yhtä paskiaisia kuin oikeesti, ellei paskiaisempia just six, että ne on niin yxisilmäisiä sovinisteja. Ja niiden jumalakin, toi muka täydellinen kaveri, osoittautuu ihan yhtä paskiaisexi. Se tässä eniten vituttaa, että nää kirjat ja niissä seikkailevat sankarit on tosiaan aivan moraalisesti mätiä mut sit uskotellaan ihan vakavalla naamalla just päinvastaista. Ei siinä sinänsä mitään et ne on mulkeroita, sellaisiahan aapat ovat, mutta että niitä sitten kehataan ihan etenkehaten kehua jotenkin supermiehixi. Ei ne oo! Ne on aivan surkimuxia, ja ilkeitä vielä kaiken lisäxi.
          ellauri141.html on line 746: a) Koska Nobelin kirjallisuuspalkinto on poliittinen propagandateko. Ruozin Akatemia on Amerikan hegemoniaa ja länkkäreiden talousliberaalien setämiesten asiaa ajava PR-toimisto. Sen rahoitti räjähdysaineilla rikastunut porho, joka edellytti palkinnon saajilta, että niiden tuotanto on toivotulla lailla "positiivista".
          ellauri141.html on line 776: Jokainen, joka ryhtyy analysoimaan runoa, kuten Saint John Persen Anabase¹, kohtaa monia ongelmia. Vähintään se, että se on proosaruno. Sillä, proosa tai säe, runon oleellinen muoto pysyy samana, sen sisin merkitys ei muutu, runollinen genre, johon se kuuluu, voidaan paljastaa lentikaalisella menettelyllä. Vain yksi asia muuttuu; perimmäinen vaikutus lukijan herkkyyteen on erilainen, jos se kirjoitetaan proosaksi, kuin jos se on kirjoitettu säkeellä. Erilainen, mutta ei välttämättä huonompi. Persen taidokas proosa kykenee tuottamaan hänen tavoittelemiaan erityisvaikutuksia aivan yhtä hyvin kuin Baudelairen sarjalliset säkeet.
          ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin.
          ellauri141.html on line 781: Vittu mitä pyörittelyä. Ihan Löden kirkkohissan aineen tasoa. Mitähän runoilija on oikein tarkoittanut tässä? Ensinnäkään Bernie ei tiedä onko tää runo vaiko kertomus. Saattaahan olla vielä muitakin mahdollisuuxia. Jos se on vaikka ostoslista. No ei, Bernie ei usko genreihin. (Tuli tossa muuten mieleen, että Raamatun kertomus Ruthista on oikeastaan romcom. Siinä on kaikki sen genren tuntomerkit.) Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Jossei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Jussi Jurkka, p.c.) No ei, Bernhard päätyy ehdottamaan, että koska plöräyxessä ei ole havaittavissa minkään maakunnan juonta, se onkin lyyrinen proosaruno.
          ellauri141.html on line 790: Mut takaisin Bernieen. Sen miälestä Chanson I on juhatus epämääräisiin haarukkapaloihin vähän niinkö Jeesuxen lähetystoiminta, ja siinä onkin tommonen Etranger joka suuhun on pantu yhtä ja toista raamatullista. The Stranger koittaa yllyttää "kertojaa" lähtemään messiin anabasixelle, ei nappaa. Sillä on joku nainen (no tietysti), joka on sen hyvänolon lähde (niin aina). Naiset jarruttaa "miestä" lähtemästä seikkailulle, mutta palkizee sitä samalla herkulla kun se tulee takasin. Hohhoijakkaa. Naaraan haluaminen on koirasapinalla ihan vakio. Kapitalisoituja heppuja. Symboleja. Huohhelihuoh. Ei himputti ei ihme että Perse on hautautunut hiekkaan iäxi.
          ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta.
          ellauri142.html on line 65: Mä muistan että Pierre vitutti koko matkan eikä vähän koska se oli tolvana, omantunnonarka iso läski eikä mikään huumormies. Lexakin näytti vähän pöljältä jo parikymppisenä. Tulee mieleen Ilpo Heporauta, sekin on aatelinen mies.
          ellauri142.html on line 69:
          Tässä kuvassa Lexa muistuttaa vähän Shrekkiä. Korvavahakynttilöihin olis ainesta.

          ellauri142.html on line 89: No tässähän se vika oli! Kipling sentään oli väkevästi brittihallituksen puolella. Tolstoi heilui niitä vastaan Krimin sodassa, ja oli tollanen antifa anarkopasifisti sen jälkeenkin. Ruozalaiset oli taas kerran nuolemassa persettä joka oli niitä lähinnä.
          ellauri142.html on line 95: Porulia ja inbamia Lexalla kyllä piisasi, aram hatsaturjanista oli ehkä vähän pulaa. Yhtä karvaisen ellei karvaisemman Frank Zappan laulusta opin sanan ahimsa. Hair growing out evey hole in me. Mä halusin olla yhtä karvainen kuin ne, muttei parta kasva pahoille, turpajouhet joutaville. Valttu Mursusta lisää seuraavassa numerossa.
          ellauri142.html on line 194: Mixi ex-anarkisti Markku Graae tahtoo olla vapaamuurari? Kai siitä puhe mistä puute: Markku ryhtyi anarkistixi koska se ei pystynyt kipuamaan siviilissä isoxi cheefixi. Toisin kuin jenkeissä, suomalaisista muurareista on yli 50% naisia. Se ei siis ole enää kovin suosittua. Vaik varmaan ne naiset toimii sielläkin tiilenkantajina, kuskaa miesmuurareille valtavia tiilikuormia. Miehet heiluttavat pelkkaa niinkuin aina ennenkin. Vapaus veljeys tasa-arvoisuus, asteet hierarkia. Noi asteet ja hierarkia on ihan parhautta koko hommassa. Vähän sellasta urakiertoa. Ja ne hassut hatut tietysti.
          ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ, Laulu jumaluudesta. Siinä selvitetään oppia siitä, kuinka apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut tunnustamatta tämän kirjan arvoa, jota tuskin mikään muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee izensä kohottauneeksi totuuden valon piireihin; mitä syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy
          ellauri142.html on line 262: Varmaan se oli toi kahella jalalla seisominen? Tai ei, kanatkinhan tekee niin. (Tähän halpaan meni Sokrateskin ekaxi.) Petomaiset silmät samalla puolella naamataulua? Ei, pöllölläkin on sellaiset. Pitkäkyntisyys? No mitäs tässä kiertelemään, kyllä se on toi kallon uumenissa poriseva kukkakaali, jonka ansiosta me tätäkin nyt pohdimme. Sen ansiosta me ize izeämme kiitämme, ja aina kiitoxessa pysymme.
          ellauri142.html on line 266: Alexander sanoo esipuheessa: I have a sad and serious duty to fulfil. Apparently Wilhelm had just joined his ancestors (or theirs). Luckily professor Franz Bopp offered assistance. Wilhelm kävi kirjeenvaihtoa myös A.W.v.Schegelin, Colonel Pickeringin, ja Champollionin kaa (loput nimet oli mulle n.h.). Wilhelmillä oli attraktiivinen Tegel Castle lentokentän lähellä, jossa se herrasteli loppupeleissä perheensä kera.
          ellauri142.html on line 268: Loppunousussa Alexander esittää toivomuxen, että Wilhon kirja läpäisisi lukijan kohottavalla uskolla ja kunnioituxella apinakuntaa kohtaan. Oli se sellanen humanisti, toi Wilho-veli. Vaikka humanistit nyt on vähän sitä sun tätä, noin yleensä. Ajatteli Alexanteri, muttei ihan sanonut.
          ellauri142.html on line 270: Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa).
          ellauri142.html on line 272: Nyt muistan epämääräisesti, että Humboldtilla (oliko se se?) oli opiskeluaikoina joku hämärähkö tyttöystävä, jonka se yhytti uudestaan vanhempana herrasmiehenä, ja jota se jollain lailla autteli, vaikkei välttämällä päässyt edes pukille. Tai mistäs me sen tiedämme, vaikka pääsikin. Se oli se sakemanni kieliteknologian professorin ruozalainen rouva, jolle mä siitä tiedotin, kun olin rouvan järjestämässä seminariumissa ruozin kirjallisuuden jatko-opiskelijoille. No, takaisin johdantoon.
          ellauri142.html on line 284: ...voima (usko), armahtavaisuus, majesteetillisuus, velvollisuudentunto, pysyväisyys, suoruus, oikeudentunto, izehillintä ym. Kers. Ärjylä tunnustaa, että viholliset jotka hänen tulee voittaa, ovat hänen oma izensä ja ”hänen lähimpiä sukulaisiaan, ystäviään ja opettajiaan” (sillä intohimotkin opettavat apinaa) ja ne ovat siis osia hänestä izestään. Silloin lannistuu hänen taistelurohkeutensa ja hän antaa jousensa (tahtonsa) ja keihäänsä (giguli) vaipua.


          ellauri142.html on line 294: vastaan; jokaisessa elukassa pyrkii jumalan henki ilmestymään luonnossa; mutta vasta apinassa se löytää kädellisen apulaisen, joka häntä voi auttaa izetietoisesti ja vähä-älyisesti pimeiden häiriköiden eli peto-otukshien voittamisessa.
          ellauri142.html on line 296: Jonkin ruokalistan tutkiminen ei meitä tee kylliäisiksi, jos emme kokkaa niitä ruokalajeja, jotka tuossa listassa on mainittu. Myös Bhagavad Gîtân tutkiminen saavuttaa tarkoitetun päämääränsä vasta silloin kun me koklaamme siinä esitettyjä repestejä ja täytämme niillä mahamme jokapäiväisessä siitinelämässämme. Jokaisen pitää itse olla oma Ärjylänsä ja pyristellä itsekkyyttänsä, itserakkauttaan, omien etujensa valvomista, halujaan, himojaan ja erehdyksiään vastaan, ennen kuin hän tietää, mitä tuo sota merkitsee. Ei sota yhtä miestä kaipaa, sitähän se lähinnä merkizee että raha joogi-karhun kirstuun kilahtaa.
          ellauri142.html on line 306: Tuomas Kempiläinen oli valistunut myyriäinen. Tuomas syntyi Kempenin kylässä, noin 65 km Kölnistä luoteeseen. Hänen sukunimensä oli Hämerken tai Hammerlein, "pieni vasara". Hän kuoli Zwollen lähellä.
          ellauri142.html on line 307: Vuonna 1395 hänet lähetettiin Deventeriin yhteisen elämän varattomien veljien ylläpitämään kouluun. Hänestä tuli taitava kirjojen plagioija, ja näin hän pystyi elättämään itsensä. Myöhemmin hän pääsi kipuamaan Zwollen lähellä sijaitsevalle Pyhän Agnesin vuorelle. Hänen veljensä oli ollut siellä pidempään ja ylennyt a prioriksi. Tuomas peri papin viran vuonna 1413 ja alipriorin toimen 1429.
          ellauri142.html on line 309: Paavi sai aikaan vähän ristiriitoja yhteisössä. Muuten Tuomaan elämä oli hiljaista, ja aika kului omistautuneena haureuden harjoittamiselle, kirjoittamiselle ja kirjojen plagioinnille. Hän plagioi raamattua ainakin neljä kertaa. Hän tunsi Raamatun hyvin, ja hänen kirjoituksensa sisälsivät huomattavasti viittauksia erityisesti Uuteen testamenttiin, mutta myös vanhempiin. Tuomas kuului "uuteen hurskauteen", devotio modernaan, 1300-luvulla syntyneeseen trendikkääseen mustikanpoimijaliikkeeseen. Ajattelussaan hän oli yhteisen elämän varattomien veljien ja devotio modernan perustajien Geert Grooten, Stephen Cole Kleenen, Nat King Colen, Stephen Kingin ja Florentius Radewijnsin apinoija.
          ellauri142.html on line 311: Tuomaan kirjoitukset ovat tähän mennessä aika hauraita. Niihin kuuluu fraktaalinomaisia raapustuxia, mietiskelyjä, kirjeitä, virsiä, saarnoja, ja elämäkertoja. Kristuksen imitointia, mietiskelyä Vapahtajan elämästä, lihaksikkaaxi tulemisesta. Kuumimmat niistä ovat täynnä Kristuksen ihailua.
          ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa.
          ellauri142.html on line 319: Teos oli munkin kirjoittama ja tarkoitettu nunnien kahvihetkiin. Kristillisenä kirjana teos on ollut suosittu ja arvostettu, sillä se painottaa Kristuksen ensisijaista merkitystä sielunviholliseen nähden, ja sitä, että apina voi saavuttaa yhteyden Jumalaan välittömästi jo kävelyvauhdissa.
          ellauri142.html on line 325: Eikä vieläkään olla päästy edes Tuomaxen plagiaattiin asti. Vedätyxistä edes puhumattakaan! Kemppistä on yllättävän vaikea löytää netistä, ainakaan hollannixi, lähes kaikki paikat myyvät käärmeöljyä. No löytyi 1, kylläkin vaan valokuvina. Nuttige vermaningen, nötiga förmaningar.
          ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom.
          ellauri142.html on line 347: Hyvän ja pahan taistelu sanoo ruusuritarit. Yrmf, joo harvemminhan näissä on 2 hyvää tai edes 2 pahaa vastakkain, aina nää tuppaa olemaan me (hyvät) vastaan ne (pahat). Ize asiassa alkutexti tulee tässä suhteessa lähemmäxi totuutta. Samoja apinapoikia on molemmilla puolilla. Kuru Korppi ja Anselmi Panda taistelevat Kurun pellolla. Kuru varmaan voittaa koska se on sen reviiri, tästä huomautti Wally Mursukin. Pyhä Ismo Alanko on luvattu maa, mutta kuka lupasi ja kenelle?
          ellauri142.html on line 349: Vittu et noi ruusuristiläisten tunkeilevat alaviitteet ovat häirizeviä. Härkä muka notkea mitä vittua. Kyl tässä on paikka paikoin samaa arjalaista hevosvaunumeisinkiä kuin Homeroxella. 2x pannun pojan vaakunankilvessä on sattuvasti apinankuva. Päivänpannun poika Ärjylä on ilmeisesti hylännyt korkeamman henkisen olemuksensa ja lähennellyt apinoita liiaxi. Kristus ja Krishna kiistelevät logosta: hakaristi vaiko risti ilman hakoja. Krishna toimii nähtävästi Ärjylällä kuskina.
          ellauri142.html on line 360: Kaverilla on tähän oiva vastine: Sinä surkuttelet sellaisia, jotka eivät kaipaa sääliäsi, vaikka
          ellauri142.html on line 366: Sen tähden ei sinun tulisi surra mitään tappamaasi olentoa. Ei sinun myöskään tulisi vapista, pitäen silmällä omaa velvollisuuttasi; sillä sotilaalle ei löydy mitään parempaa ajanvietettä kuin oikeutettu taistelu. Autuaat ovat ne sotilaat, oi Partha, jotka pääsevät sellaiseen taisteluun, joka tarjoutuu heille etsimättä kuin selkoselällään oleva taivaanportti. Sehän on kuin jihadia.
          ellauri142.html on line 369: Jos sinut tapetaan, saavutat taivaan; jos sinä voitat, on maa sinun. Se on win-win tilanne. Sen tähden nouse ylös, oi Kuntinpoika. Päätä sotia!
          ellauri142.html on line 371: Haha, tässähän on silverbäkkien kexeliäs lohdutus arkajalka sankarille: eihän tässä kukaan oikeasti kuole, eikä hevin satukkaan. Kelju K Kojootti saa alasimen päähän tai kassakaapin ja seuraavassa jaxossa se juonii jo uutta kepposta. Päättäväinen järki (ymmärrys, buddy), oi sinä kurujen ilo,
          ellauri142.html on line 372: tähtää vain yhteen kohtaan, mutta päättämättömän ajatukset ovat monioksaiset ja loppumattomat. Toisaalta ja toisaalta. Mä mietin vielä. Älä! Lopeta!
          ellauri142.html on line 374: Tyhmät lavertelevat kauniskielisiä puheita; he pitävät kiinni Vedan kirjaimesta ja sanovat: ”Ei ole mitään muuta kuin tämä.” Hei, täähän on suoraan Jeesus Siirakista. Eiköhän tää ollut tässä nyt. Taskunöhtä häviää kuin pieru Saharaan.
          ellauri142.html on line 376: tavoittelee taivasta omalle kalliille itselleen. Ole sensijaan aina järkähtämätön hygieniassa, välinpitämätön maallisista tavaroista ja täynnä itseä!
          ellauri142.html on line 379: silloin hänen viisautensa on pysyvä, joskin vähänläntä. Mitäs vanha iloista, kuha on lämmin.
          ellauri142.html on line 381: No hizi jos tavoitteena tosiaan on välttää kipuja ja särkyjä eikö silloin olis ihan paras olla vainaja, nehän ei pienistä juuri hermostu. Turhaa turinaa silloin kaikki tää, eikun kirstuun vaan ja kansi kii. Jonsei se jostain syystä tuu kysymyxeen niin on paras tunnustaa että ylämäki alamäki meininki on nimenomaan elukoiden onnen salaisuus, onneen kuuluukin kuulua vastaava määrä epäonnea. Kapitalistisen kasvun jatkuvasta nousukiidosta ei seuraa muuta kuin loppupeleissä iso rysähdys. Ja jokaisella on nimenomaan vaan tää 1 pyrähdys, lyhkäsen kananlennon jälkeen tulee yhtä iso unohdus kuin sitä edeltävä, eikä siinä mitään, niin kuuluu ollakin.
          ellauri142.html on line 383: Tiivistäen voi todeta et nää itisläisten viisut on samaa schaibaa kuin muidenkin pelästyneiden apinoiden. Nääkin järvät unohtaa että muutoxettomuus on yxinomaan tylsää, se ei eroa kuolemasta juuri mitenkään. Toi jälleensyntymisturina ei oikeastaan muuta tarkoita kun että geenit jatkaa kulkuaan. Sillä eihän noi uudet avataarit muuta muista edellisistä kuin mitä on jäänyt muistiin geeneihin. Ja parempi niin. Muuten alkaiskin vähitellen kylästyttää niinkö Sibyllaa: apothanein thelo, nää on jo nähty, taisit kertoa, pankaa bogin nimessä jo pullon korkki kii.
          ellauri142.html on line 385: Nää inkkareiden jutut eroaa kristillisyydestä lähinnä siinä et näiden narsismi on avoimemmin izekästä nazismia siinä missä jee-suxen voitto-sanoma on enemmän tota uhriutuvaa tyyppiä.
          ellauri142.html on line 399: Uhraudu ja antaudu kokonaan jumalalle, niin ottaa hän ehkä uhrisi vastaan, jos se on jotain hyvää. (Tuomas Kempiläinen) Ei maar, häätyy tähän väliin lukea vähän lisää Tuomolta. Olikohan se uomo? Todnäk, rengasmunkkina. Mulla oli vuosikymmeniä lyhythihainen paita, jonka niskassa luki Mappa Mondo. Toisen samanlaisen merkki oli Uomo di Mondo. Sit oli vielä pusakka jonka nimi oli Poco Loco. Ostin ne Itixen K-marketista ja käytin ne aivan vanuxi. Seija inhos niitä. Panin ne päälle kun olin vihainen. Siis aika usein. Sellainen joka ainoastaan vastaanottaa, eikä mitään pane siihen lähteeseen, josta hän ammentaa, on katamiitti. J Böhme: Alistuvaisuus. Ole jumalalle saapasrenkinä. Pyllistä. (Sax. huom. Böhmestä lisää täällä.) Mutta nyt Tomi, ole hyvä!
          ellauri142.html on line 440: Joskus käy niin, että tuntematon henkilö, jota hyvä nimi suosii, ilmestyy meille kauniissa valossa; Kuitenkin, jos tutustumme siihen, niin säteilevä valo kalpenee silmiemme edessä. Uskomme, että miellyttäisimme muita enemmän, jos liittyisimme heihin tiiviimmin, mutta paljon enemmän he alkavat meitä ällötä, kun he tulevat tunnemaan huonot puolemme. Eli paras pitää vähän etäisyyttä. Tauditkaan ei tartu niin helposti.
          ellauri142.html on line 447: Niin kauan kuin elämme maailmassa, emme voi olla ilman oikeudenkäyntiä ja kiusausta. Siksi jobin kirjassa sanotaan: Apina taistelee maan päällä, apina jonka nahkaa tarkkailtiin kiusauksissa ja kasteltiin rukouksissa, niin että paholainen suorastaan väsähti.
          ellauri142.html on line 451: Jolla ei kuitenkaan seiso kiusauksessa, putoaa pois pelistä ja hylätään. Mikään valtio ei ole niin pyhä, eikä mikään niin yksinäinen paikka, jossa ei koettaisi kiusauksia ja ristiriitoja, ei edes vatikaani. Niin kauan kuin apina elää, hän ei ole turvassa kiusauksilta, sillä tämän lähteen me itse kannamme sisällämme, kun synnymme aistillisessa himossa. Ei edes killutinten poisto riitä, kuten Abelard sai katkerasti kokea.
          ellauri142.html on line 453: Monet yrittävät paeta kiusauksia, ja he seuraavat niitä paljon enemmän! Pelkästään matalalennolla emme voi niitä voittaa; mutta kärsivällisen pyllistelyn kautta meistä tulee vahvempia. Se, joka ei ole maahan juurtunut, edistyy vain vähän; Kiusaukset palaavat hänelle pian, ja hän tuntee ne vielä voimakkaammin. Siksi joku sanoi: "Yritä parantaa hulluus sen luomisessa kokonaan ja kokonaan. Mutta turhaan lääkäri tulee, kun pahuus on juurtunut." Ensin alaston ajatus tunkeutuu sieluun, sitten eloisa esitys, himo ja syntinen herätys ja hyväksyntä on olemassa.
          ellauri142.html on line 467: Sitä, mikä ei voi olla yhteistä, ei pitäisi tehdä julkisesti; mutta mene sinne Herran luo tyhjän päälle sisähuoneeseen. Pidä varasi ettet hidastele yhteisöllisissä ja yksinäisissä uskonnollisissa harjoituksissa. Jahka olette uskollisesti täyttäneet teille asetetun velvollisuuden, kääntykää itsenne puoleen eriössä ja tyydyttäkää itsenne epätyydyttävästi uskonnollisten hartauden päälle.
          ellauri142.html on line 482: Jos joku korkeassa asemassa oleva apina käyttää jotakin, niin toisetkin siten tekevät, olkoon se mitä tahansa. Esimerkkiä, jonka hän antaa, seuraa kansa. 9 filmitähteä 10:stä käyttää Rexonaa. Aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää Rexonaa. Hampaat, joita voi käyttää, ja näyttää.
          ellauri142.html on line 489: Kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu luonnon voimien liikkumisesta. Sellainen, jonka sielun täyttää suuruudenhulluus eli itsekkyys, jonka itseluulottelu sokaisee, ajattelee: ”minä olen koneenkäyttäjä”. No sitähän toi jumala just uhoaa, tai bramiinit sen nimissä. Mutta se pitkäkäsivartinen, joka honaa eron luonnon (prakriti) ja sen liikkeen perustana olevien voimien (sanskriti) välillä, ja joka älyää, mitkä voimat kaikissa voimissa muodoissa vaikuttavat, se ei ole omiin toimintoihinsa kiintynyt.
          ellauri142.html on line 499: Manu on pikku-Masan oululainen kaveri, joka on aika varakas. Manu siis on ihmiskunnan jumalallisen ajatuskannan edustaja jonkin määrätyn kehityskauden (luomiskauden) kuluessa. Siitä, jolloin Visvasatu Manu, meidän kantaisiemme jumalallinen ajatus ilmestyi, on salaisten laskelmien mukaan kulunut noin 18 618 732 vuotta. (Salainen oppi, kirj. H. P. B.) Tässä luvussa sakemannit innostuvat siteeraamaan maiseri Ekkeharttia tosi lujasti. Tää paasaus kertoo siten väh. yhtä paljon Ekkehartista kuin Manusta.
          ellauri142.html on line 505: Maisteri Ekkehartin harhaoppi oli, et me apinat ollaan joka iikka jotain jumalan poikia, ainoa ero Jee-suxeen on et me ei jääty isän kanssa asumaan. Tätä paavikaan ei voinut pureximatta niellä. Tarkoitus on lohduttaa laahusta, ei antaa sille uber suuria luuloja. Ekkeharttia ei keritty saada poltetuxi ennenkuin se kuoli omia aikojaan. Se oli vähän liian iso herra heitettäväxi suoraa päätä nuotioon. Tässä asiassa Maisteri oli ize asiassa indoeuroviisun linjoilla.
          ellauri142.html on line 509: Joo täähän se pointti on: meille on annettu aikaa kehittää uusi pää, tai paremminkin ruuvata jumalan luoma varapää paikalleen kuin Pelle Pelottoman pikku apulaisella kärähtäneen sijalle. Älkää vaivautuko ajattelemaan, me on ajateltu kaikki valmiixi teidän puolesta. Esim kastilaitos kastikkaille ja kastikkeettomille. Mixi et varoittanut vasemmalta tulevasta kuorma-autosta? Ethän kysynyt. Välikappale ei toimi omasta tahdostaan; mutta mestarin tahto ilmenee välikappaleen avulla. Tää on taas puhtaaxivijeltyä totalitarismia. En mä mitään tehnyt, tottelin vaan Herr Führeriä.
          ellauri142.html on line 513: Monet pidättävät hengitystänsä, monet pidättäytyvät ja uhraavat runkkua. Niin löytyy siis monenlaisia uhreja. Vaikka en kyllä ihan ymmärrä mitä jumala tekee runkulla, paizi nimenomaan lisää apinoita. On vaikea nähdä mixi apinat on muille eläimille niin vihamielisiä. Tainojaa, ehkä se on vaan darwinistista.
          ellauri142.html on line 532: ”Jumala on yhtä tyhjän kanssa, ja sen tähden sitä kutsutaan tyhjäksi (vaikka se on itse jumala), sillä jumala on käsittämätön ja sanoilla selittämätön.” (J. Böhme, Teosofisia kysymyksiä, II, 13.) Jahven nimi izelleen oli "minä olen", voiko enää paljon sitä narsistisemmaxi tulla. Jos jumalaa voisimme pelkästään ihmisjärjen kannalta käsittää, hän ei olisi mikään jumala. Ainoastaan jumala voi itsensä käsittää jumalana. Adhyatma merkitsee korkeinta maailmansielua (itsetajuntaa).
          ellauri142.html on line 533: Adhiyajna, Korkein Uhri, uhraa oman itsensä omalle itsellensä: se on apinalle pimeydessä paistava tähti, jonka kautta apina jälleen saattaa tuntea selkärankansa ja tulla kotivaloksi. Vapiti-vapiti-vap. Pimeys (apina) ei voi tuntea valoa; valon pitää ensin poistaa pimeys, ennen kuin se (ihmisapina) voi valoksi tulla. Aina tätä samaa vitun paskanjauhantaa. Mikähän käämi se on apinan päässä joka näitä aina suoltaa?
          ellauri142.html on line 546: Bhakti? Hei päästäskö nyt vähitellen sexiaiheisiin? Tää alkaa olla aika haukotuttavaa. No melkein ollaan jo puolessavälissä. Tetlathi de kradie, kai kynteron allo pot'etles.
          ellauri142.html on line 548: ”Suurista ja pyhistä asioista pitää puhua ainoastaan korkeassa ja jalossa mielessä eli majesteetillisessä sieluntilassa.” (Eckhart) Vähän vaikeeta se on kun joku koko ajan vieressä päästää pahanhajuisia puuppia.
          ellauri142.html on line 553: "Kaikki pyrkii monenkaltaisuudesta ykseyteen. Siksi juoksevat pilvet, siksi himoitsee apina ja juhta.” (Eckhart) Tää ei nyt mene ihan Darwinin opin mukaan, missä bylsintä on paremminkin keino lisätä diversiteettiä kuin vähentää sitä.
          ellauri142.html on line 555: Se on TAT, jonka kädet ja jalat, silmät, pää ja kasvot ovat kaikkialla. Kuulostaa vähän Donald Trumpilta. Kaikkialla itäeurooppalaisen blondin hameen alla nimittäin. Parabrâhman Brahmân yläpuolella, takana oleva (Para, takana); tuo nimittämätön, mittaamaton, punnitsematon; juureton juuri ja syytön syy. Kaiken olemassa olevan perusta. Sama kuin TAT, kaikkeuden lähde. Sanalla Brahmâ on kahdenlainen merkitys. Yksi on Brahmâ, hengitys, toinen Brahmâ, tuo luova, kehittävä miehis-naisellinen voima maailmankaikkeudessa. Tätä pitää ihan sisäisesti miettiä, ennen kuin käsittää tuon eron. — Suomentaja. Se on serveri, se on serveri, tuo mainio makkaramies. Hän siittää ja Hän hävittää. Kaikilla eläimillä on hissinnappi, joka sanoo ’ylös’ ja ’alas’; Jumalalla sitä ei ole. (Eckhart)
          ellauri142.html on line 560: Minä annan lämmön; Minä pidätän ja päästän sateen. Minä olen kuolemattomuus sekä kuolema, Minä olen Sat (oleminen) sekä Asat (olemattomuus). Minä olen vähän kaikkea, paizi nippu puuppia. Definitiivisesti en ole nippu puuppia, make a note of that.
          ellauri142.html on line 565: Aineeksi kutsutaan sitä syytä, josta johtuu syiden ja seurausten synty. Hengeksi kutsutaan sitä syytä, joka aiheuttaa ilon ja surun tuntemisen. Kannattas varmaan vetää henkeä välillä. Korkein Herra on katselija, sisäänpäästäjä, ylläpitäjä, omistaja; häntä kutsutaan myös karkeimmaksi vizixi, aikuiseksi. Hän on koko luonnon maailmansielu (Paramatma), siittävä, hedelmälliseksi tekevä voima. Alettasko nyt vihdoinkin vähitellen päästä vyön alle? Niin usein kuin joku olento, liikkuvainen tai liikkumaton, syntyy, oi paras inkkareista, se tapahtuu ominaisuuden (aineen) ja ominaisuuden tuntijan (hengen) yhtymisen johdosta. Joomä tiedän, aine on tietysti taas se naaras ja se konnoissööri on koiraspuolinen. No ei tässä joogassa sittenkään päästy vielä vaaka-asentoon. Odotetaan parempaa. Vielähän näitä on jonossa toinen mokoma.
          ellauri142.html on line 574: Tässä luvussa on paljon tota narsismia, et mähän oon izekin joku Jumala. Kaiken alkuperusta. Siitä ei ole epäilystä. ”Siinä ei auta mikään etsiminen, tutkiminen ja tiedusteleminen, sillä jokaisen henki näkee ainoastaan oman sisimpänsä, sekä siinä sen, mikä häntä innostaa.” (Jakob Böhme, Sendbriefe, 11. 3.) Jumala ei rakasta muuta kuin itseään. (Eckhart)
          ellauri142.html on line 578: Nämä ovat (give or take a few) muuttumattoman, sisäolennon (inessiivi) Minusta johtuneet hyveet. Täh? Onko suru ja syntymäkin nyt jotain hyveitä? Entäs siittäminen? Ainaskin se tuntuu juuri sillä hetkellä tosi hyvältä. Bylsimisessä muuttuu
          ellauri142.html on line 588: Kerrataampas mainospuheen kyseenalaisia kohtia. 1) älä sano mulle ole hyvä, vaan yxinomaan kiitos anteexi. Don't call us, we'll call you. 2) Pienikin on uhri kelpaa kun se annetaan mulle auliisti. Isompi on tietty parempi. 3) Vähäisinkin paskaduuni on mulle arvokas kunhan motivaatio on kunnossa. 4) Paras lahja on kun uhraa izensä. Jäämme kyllä jälkikäteen kiittelemään sun seulaxi ammuttua tomumajaasi, sen lupaamme.
          ellauri142.html on line 643: Päistikkaan he syöksyvät ammottaviin kitoihisi, joiden julmat hampaat ovat kauheat nähdä. Muutamat tarttuvat inhottavasti hampaittesi väliin ja heidän päänsä murskaksi jauhautuvat.
          ellauri142.html on line 651: Niin kuin ennen näin Sinut, tahtoisin Sinut nähdä, kypärä päässä, staka ja kiekko kädessä. Nelikäsivartinen Luoja, ilmenny minulle jälleen, oi Herra! Tuhatkäsivartinen, laskematon muodoissasi. Kädellisten Jumala, pullista 2K habaasi! Näytä dorkalle palaa!
          ellauri142.html on line 655: Krishna: Äskennäkemääsi muotoani on vaikea nähdä. Jumalatkin haluavat alituisesti sen nähdä, mut emmä näytä. Sulla kävi käsittämättömän hyvä tuuri, Barbapapa.
          ellauri142.html on line 660: Kun nyt tuli puheexi, niin voisi tähän väliin vähän kerrata teologian luonnonhistoriaa. Alotetaan elukoista, kuten serkkuapinat, joilla ei tiettävästi ole minkäänlaista henkiolioiden palvontaa. Nää ns. älyttömät luontokappaleet jahtaavat ja pakenee vain toisiaan, ja bylsivät toisia samanlaisia milloin luvan saavat. Siinä kaikki, ja näyttävätpä olleen enimmäxeen aika tyytyväisiä, ennenkuin tää herra-apina tuli ja otti lähes kaikki villit elukoista hengiltä ja loput ruokakomeroonsa elinkautisvangixi.
          ellauri142.html on line 662: Ruokahalun ja mielikuvituksen kasvaessa nää lahjakkaammat pitkäkäsivartiset alkoi kummastella, miten jotkut eläinkolleegoistakin näyttää puikkivan omin päin, lähtee vasemmalle kun karvakäsi läiskähtää oikealle, pakenee ja kexii jäyniä. Niillä on siis joku pieni apina ohjaxissa siellä sisällä! Avataanpa ja kazotaan! No mitäs nyt, se lakkasikin liikkumasta. Ilmeisesti jotain ehti sieltä pois jo lennähtää? Eikä se hengitäkään enää? No sehän oli size henki joka karkasi! Tätä teoriaa sietää yleistää: kaikilla kappaleilla on samanlainen henki piilossa, kivillä ja kilpikonnilla vaan laiskempi. Jotkut niistä on aika pelottavia, esim toi ukkonen, paras koittaa olla sille mielixi. Sarrikua, misuri sykkä mua? Olisko se kesympi jos tarjoisin sille muovoja? Niin oikeastaan nää luontokappaleiden henget on aika lailla kuin sukulaiset kotona, jotkut kiltimpiä, jotkut ilkeämpiä, jotkut aivan perkeleitä, vihulaisia. Nekin leppyvät kun saavat lammasta.
          ellauri142.html on line 664: Näistä luonnonhengistä lähti vähitellen liikkeelle iso liuta meemejä, joille pitkäkäsivartinen toi eteen herkkuja (jotka se, tai hommaan erikoistuneet nilkit kyllä popsi ize vaivihkaa suihinsa). Eri heimot otti izellensä suojeluxia eli toteemeja, jotka muka jelppi niitä enemmän kuin muita paviaaneja. Indoeurooppalaisten vaunukansalla tämmöset toisiaan vastaan nujakoivat heimojumalat oli jo hyvin handussa. Eikä ne minnekkään ole edes kadonneet, samanlaiset maskotit on kova sana esim. sodissa ja muissa urheilujuhlissa.
          ellauri142.html on line 666: Vaan ei se enää piisaa klaanitasolla! Klaanissa on yksi aaprahammi, patriarkka, jota porukoiden pitää kumarrella joukolla. Tää innovaatio tuli varmaan nomadeilta, telttakansalta, joilla muuta luontoa ei liiemmältä ympärillä ollutkaan, noita lampaita hemmetisti ja tuulenpuhureita vaan, jotka puhuroivat "mää oon" taikka vaihtoehtoisesti määki että pää. Mää oon tästä lähin ainoa, älä helvetissä ota muita jumalia! Lytättyjen naapureiden jumalista saa kätevästi lisää perkeleitä, niinkuin mezäsuomalaisten perkunas. Klaanin tehtäväxi tuli tehdä loppu verikostosta, joka toimi kuin junan vessa vielä puskajusseilla, mutta aseistuxen parannuttua kävi klaanijohtajille kalliixi. Eliskä äläpä lähde juippi enää kostoretkelle, käännä toinen poski ja anna klaanipääliköiden hoitaa riita-asia.
          ellauri142.html on line 701: Joo kylnää kaikki setämiehet arvelee että ne on tähtiroolissa tässä siitoxessa, ja et kohtu on vaan munateline.
          ellauri142.html on line 705: Tiedä, että rajas, himoluonne, on kahlehtimisen lähde ja elämisen halun jano, oi Kaunteya, se sitoo ruumiissa asujan toimintojen siteillä.
          ellauri142.html on line 707: ”Kun sielu on ruumiista erillään, sillä yhtä vähän on järkeä kuin tahtoakin,
          ellauri142.html on line 716: Jos hän eroaa ruumiista, silloin kun rajaus on hänen luonteensa päävaltiaana, hän syntyy uudelleen tähän maailmaan sellaisista vanhemmista, joiden teot heitä sitovat; ja kun hän ottaa elämältä jäähyväiset silloin kun tamas hänen luonteessaan pitää herruutta, hän syntyy vähämielisten vanhempien kohdusta. Siinä taas kunnon nazimeemejä.
          ellauri142.html on line 742: ("Kuule nyt, haluatko sinä nähdä vittua vai etkö sinä halua nähdä vittua? Minä haluan. Haluan. Tuolla sisällä on kuule huora kundi, ja se nussii verhoa pillu paljaana." Sietämättömyyden verho.)
          ellauri142.html on line 744: Sanotaan että pyhän hattivattipuun juuret ovat taivaassa ja sen oksat laajenevat maan yli; sen lehdet ovat hymnit. Behemotin munan suonet on paxut kuin puun juuria. Se joka ymmärtää tämän vertauksen, ja tuntee tämän ”puun”, tuntee myös Vedon lyönteihin kätketyn merkityksen. Pyhä banjopuu eli Ash (saarni) on kokonaisuudessaan niin kuin yksityiskohdissaankin ”elämän puu”, ts. homolajissa samoin kuin yksityisessä apinassa. Sen pähkinä on itsetajuntaan kypsynyt yksilöllinen silfverbäk.
          ellauri142.html on line 747: salasanaa muuttaa . Tuo "puu" pitää katkaista miekalla, niin voi löytää sen paikan, josta sen saavuttaneet eivät koskaan enää palaa: nimittäin tuon alkuperäisen lähteen, jonne jonnen elämän virta ruiskahtaa. (Pst. Niillä kaikilla on pillu, heti kuteen alla.)
          ellauri142.html on line 757: UUTISVÄLÄYS: Polakit on käsittämättömiä kusipäitä, setämieslinjan pahimpia edustajia. Saatanallisia paavin palvojia. Paavikin pelkää niitä. Elämän tulena ne tunkeutuu hengittäviin ruumiisiin, tekohengitykseen yhdistyneenä ne valmistaa vaan yhdenlaista makkaraa. Epäsikiöiden äitien sydämet pysähtyvät leikkaussaliin vietäessä. I am levitating now.
          ellauri142.html on line 768: No niinpä just, tähän hän tällä nimenomaan pyritään. Yxi pörisevä pesä, yxi kuningatar, josta tulee yxi feromonin haju.
          ellauri142.html on line 772: Sellaista heeboa ei voi asettaa minkäänlaisen mahdin alaiseksi. Hän on jumala oman pehmustetun kopin piirissä, ja sen tähden, että hän on yhtä hallitsevan maailmankaikkeuden voiman kaveri, hänen voimansa ulottuu yhtä laajalle kuin senkin voima. Hän on Jeesus Kristus, ainakin jompikumpi niistä.
          ellauri142.html on line 795: No tulihan se sieltä: Demoniset olennot eivät löydä edes omaa persettään, heissä ei löydy puhtautta, ei oikeutta eikä totuutta. He sanovat: ”maailmassa on olemassa yhtä vähän totuutta, oikeutta kuin jumaluuden olemustakin, ja maailma on syntynyt sattumien leikin johdosta ja on olemassa ainoastaan nautintoja varten”. (No ei, kärsimyxiä varten myös. Ei kärsimyxiä, ei nautintoja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.)
          ellauri142.html on line 797: Tätä näkökantaansa seuraten ovat nuo tietämättömät, joiden ymmärrys (buddhi, yleisvalaistus) on vähäinen ja toiminta välinpitämätön, ihmiskunnan vihollisia ja pahennusten synnyttäjiä maailmassa. Siihen kuuluvat niin hyvin sellaiset ”filosofit”, (materialismi ja rationalismi), jotka koettavat vastustaa ja kieltää tällästä korkeampaa henkistä tuntemusta, kuin myös paavilaisuus, jonka uskonto perustuu itserakkaudelle ja pelolle; sen tähden sille on paavin oma ja kirkon etu elämän korkein päämaali (Hahaa, touché, vastapaavit).
          ellauri142.html on line 801: itse aine on, siitä ei ole kukaan varma, ei ainakaan niin varma kuin me huuhaamiehet. Kaikki materialistien teoriat, opinkaavat päättyvät ristiriitaisuuteen. Nää meidän jutut sensijaan on selvää pässinlihaa. Meidän lihatiskiltä saa vähän kaikkea, peetä ja ei-peetä ja kaikkea siltä väliltä. Ex absurdo sequitur quodlibet. Credo quia absurdum.
          ellauri142.html on line 818: Tähän kohtaan sopii soittaa Susannan mielimusiikkia:
          ellauri142.html on line 828: Usko myy. Onse kumma et kaikilla apinoilla näyttää olevan synnynnäisenä tollanen uskonvakaus, joka tarkoittaa lujaa joskin perusteetonta luottamusta siihen mikä ei näy. Sellasta toki tarvitaan, se on luottotoiminnan perusedellytys, ja sen varassa suljemme jääkaapin oven luottavaisina, ettei valo jää palamaan. Tai että kaikilla naisilla piilee pillu tuolla kuteen alla. Kokeilkaa, ette pety, epäilevät tuomaat. Sinne vaan tuikkaamaan sormella. Kempiläistä ei vois vähempää kiinnostaa.
          ellauri142.html on line 830: Nordenskjöldinkadun kulmassa on lappu: Usko Jeesusta. Siis ei Jeesuxeen. Ristiretkeläisten viisukäännöxessäkin seisoo: Mitä ihminen todella rakastaa, sitä hän on ja sitä hän uskoo. Sitä. Vähän oudolta toi kuulostaa. Illatiivi on vähän kuin jäätä koittavalla, varaamista stakaan ja luottamista onneensa. Partitiivi on tällänen "usko pois", usko minua joka tässä juuri olen koijaamassa sinua. Apinaa koijataan, laulaa harakoixi pukeutuneet Kummelit.
          ellauri142.html on line 839: Ei vaitiskaan, jakshat on jotain meemihyvixiä ja rakshasat vastaavia pahixia. Tollasia julkkixia, Kim Kardashianeja ja Kanye Westejä. Kyltäs on paljon järkeä, herrasväen herrat on tollasia läpinäkyviä arvoja, keskiluokalla ne on jotain urheilijayrittäjiä, supermiehiä ja hämähäkkinaisia, laahuxella vaan hautakiviä ja kossupullon henkiä.
          ellauri142.html on line 854: Vielä vähän ohjeita charitystä. Jos velvollisuuden tunnosta, oikealla paikalla ja oikealla ajalla annetaan almu jollekin arvokkaalle, joka sitä ei juuri nyt jaksa palkita, tämä teko kuuluu puhtauden ominaisuuksiin. Jos annetaan lahja vastalahjan saamisen toivossa tai toivossa saada tulevaisuudessa siitä voittoa, tai annetaan almu vastenmielisesti, tämä antaminen johtuu himosta. Mutta jos hävyttömällä tavalla, epäkunnioittavasti, epäpuhtaalla paikalla ja sopimattomalla ajalla annetaan almu arvottomalle - se toiminta on pimeyttä. Vittu arvottomat ansaizee mitään saada, menkööt mezään haravoimaan ja keräilemään risuja.
          ellauri142.html on line 860: On kolmenlaista luovuttamista: latvakakkosten jotka ei enää vois vähempää välittää, nilkkiportaan jotka haluu jotain parempaa tilalle, ja laahuxen joka vaan ei viiti vaivautua. Arvaapa 2 karvaa, mikä niistä on parasta? Väärin, voittaja oli latvakakkonen.
          ellauri142.html on line 866: Se, joka jotakin laiminlyö tai jostakin luopuu sen tähden, että
          ellauri142.html on line 873: Siinä ominaisuudessa ei ollut Petteri, joka vastasi mun mixi-kysymyxiin loppupeleissä: koska se on kivaa. Tai hmm, tässähän se kompa taas kerran on: eikös tommonen kieltäytyminen kuitenkin ole näistä heppuleista vähän kivaa? Vai pitääkö sen olla ikävää? No ainakin samantekevää.
          ellauri142.html on line 875: Sen tähden sanoo Johannes Scheffler (siis tää takinkääntäjä Silesius): ”Kuinka voi sinulla, oi ihminen, vielä jotakin vaatimusta olla? Itseesihän suljet jumalan ja koko maailman.” "Siinä, ettet rakasta ketään yhtä apinaa, teet oikein ja hyvin. Koko apinakööriä pitää rakastaa en masse, ikäänkuin kazellen yxityisten apinoiden päiden ylize."
          ellauri142.html on line 905: Mitähän järkeä tossakaan viiden kohdan ohjelmassa oli. Na, weitermachen.
          ellauri142.html on line 907: Tunteminen, tunnettava ja tunteva ovat kolme toiminnan syytä; välikappale, toiminta ja toimija; nämä kolme yhdessä ovat tekemisen elementit. Mut mit vit, näitähän on yxin tein 6, eikä 5? Ja hei, mitä toimija on ellei ruumis plus se jumalallinen osa? Ei tää kyllä nyt oikein pelitä.
          ellauri142.html on line 957: ”Sen tähden on jumala asettanut synnin juuri niille, jotka hän on kutsunut
          ellauri142.html on line 969: Typerä argumentti, kyllähän mä haluun tehdä syntiä. Vähintäänkin se näyttää tahtovan, että mä tahdon tehdä syntiä. Se ikäänkuin testaa mua, Piki sanoisi. Kazotaan kuinka jätkän käy. Vaik tiedänhän me sen tosin edeltä. Huooh, kyltää on sitten ikävystyttävää. Pelkkiä spoilereita koko aika.
          ellauri142.html on line 980: Kuule vielä kerran Minun korkeimpia, salatuimpia sanojani. Sinä olet Minulle hyvin rakas, ja sen tähden tahdon sanoa, mikä sinulle on autuudeksi. Vihi sydämesi (manas) Minulle kultaseni. Rukoile Minua. Uhraa itsesi Minulle. Aseta oma tahtosi Minun tahtooni. Siten sinä tulet Minun luokseni. Tämän lupaan sinulle, sillä sinä olet Minulle rakas. Jätä kaikki äärimmäisyydet (dharma). Tule ainoastaan Minun luokseni, ainoaan pakopaikkaasi. Älä sure, Minä tahdon pelastaa sinut kaikesta synnistä.
          ellauri142.html on line 986: Bosambo oli armoton kelmeri ja valehtelija, mutta sai Sandin myötätunnon puolelleen. Kun Sandi siirsi kapinoivan päällikön Kahleiden Kylään, niin Bosambolle aukesi heimopäällikön paikka ja Sandi tuki Bosambon valintaa ehkä lähinnä siksi, että Bosambo oli selvästi älykkäämpi ja myötämielisempi Sandin Englannista tuomille laeille kuin muut siirtomaan asukkaat. Kun Sandi joutuu pulaan, tiukassa paikassa luotettava ja rohkea Bosambo pelastaa tämän. Kirjat ovat peittelemättömän rasistisia ja kolonialistisia imperiumin ylistyksiä, silti edelleen varsin luettavia ja viihdyttäviä brittihuumorin perinneherkkuja kirjoittajan ansiokkaan kielen- ja komiikantajun ansiosta.
          ellauri142.html on line 998: todistavat tätä; näinä aikoina on jokaisella käsitteellä oma emoji. Erittäinkin ovat nämä symbolit hyvin yleiset uskonnoissa. Suosittuja kuvioita ovat ympyrä, kolmio, risti, viisikärkinen tähti ja kirkkovene.
          ellauri142.html on line 1000: Teosofisen Seuran merkki on tähän painettu. Ottakaamme siis
          ellauri142.html on line 1014: Tunnuslause on jossain käänteessä päivitetty. Vanhassa sinetissä luki "Totuus on korkein uskonto". Kuvion synty johtuu siitä sinetistä, jota yksi Seuran perustajista, H. P. Blavatsky, käytti ennen Teosofisen Seuran perustamista. Se muodosti kuusikärkisen tähden, jota ympäröi käärme; kuviossa oli rouva Blavatskyn nimikirjaimet, ansaintalogiikka ristin asemesta, ja kreivillinen kruunu Veda-sanan paikalla. (Crux ansata on Ankh-Morporkista tuttu faaraoiden käsipuhelin, risti jossa on rengasmainen pidinnin.)
          ellauri142.html on line 1016: Kaikki ilmennys maailmassa on kolmenlaista, ellei se sitten ole 1-2-tai 4-laista. Sitä isompia numeroita ei laahus ymmärrä. Israelin tähteä kutsutaan Euroopassa ”Salomonin sinetiksi;” Intiassa ”Vishnun merkiksi”. Niin kuin Eliphas Lévi sanoisi (ja sanoikin): ”Jos kiusaajan kilpi ei vastustaisi arkkienkeli Mikaelin keihästä, niin enkelin voima katoaisi tyhjään avaruuteen; silloin Mikaelin jalka ei pitäisi kiusaajan voimaa alamaisuudessa, ja kiusaajakin singahtaisi eetteriin."
          ellauri142.html on line 1030: luetella. (Ks. lähemmin H. P. Blavatsky, Salainen oppi, II osa, sivu 114.)
          ellauri142.html on line 1039: Aikuisen voiman lehdessä 11/21 oli uutta tietoa paskan elämän oireyhtymästä. Sen tärkein tekijä on laissez-faire kapitalismin keskeinen credo, toi "maaginen vapaaehtoisuus" (Magical voluntarism). Termin lanseeraaja David Small oli hyvä joskin pieni mies. Taavi-eno kuoli 76-vuotiaana 2014. Vaikka britti olikin, se oli aivan oikeilla jäljillä. Amerikkalaisten ylläpitämä Wikipedia tuomizee (tai vähintäinkin leimaa) sen näkemyxet nimellä "a social materialist explanation of psychological distress". Tää "maaginen vapaaehtoisuus" on toi seppoilu, eli existentialistinen uskomus että jokaisella yxilöllä on voima luoda izestään mitä haluaa. No sehän on aivan ilmiselvää potaskaa. Sitä hanakammin sitä tarjotaan kaikessa jenkkiviihteessä, kz. esim. Emily in Paris. Fisherin mukaan "masennus on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maaginen vapaaehtoisuus tulee mahdollisen rajalle." Sillä rajalla kävi Eskikin, kun sen tieteellinen uskottavuus upposi, mutta aika äkkiä se osas rationalisoida asian ja asemoida izensä uudestaan nyt "käytännön filosofixi", lue motivaatiopuhujaxi. Pastorixihan se oli pienenä aikonutkin. Haaveet toteutuivat! Höpsismi toimii sittenkin!
          ellauri142.html on line 1041: Niin ikään Britanniassa (kuinkas muuten, puhutaanhan The Witchin ja kloorikanan isänmaasta) on lanseerattu tähän läheisesti liittyvä termi "shit life syndrome": köyhyyden aiheuttama noidankehä, missä pätkätyöläisyys, koulutuxen puute, matalapalkkaisuus, slummiutuminen, epäterveelliset elintavat ja terveydenhuollon puute aiheuttavat psyykkistä taakkaa ja arvottomuuden tunnetta, ja yhdessä pudottavaet eliniän odotetta jopa parilla kymmenellä vuodella. (No sehän hienoa, sanoo kasan päällimmäiset ja taputtavat tuskin kuuluvasti karvaisia, hyvin kammattuja käsiään. Sittenhän neuroleptit menee hyvin kaupaxi, ja hoitovaje pienenee kiitos Jumalan ja luonnollisen poistuman.)
          ellauri143.html on line 69: Varṇāśrama (varna-ashrama "väri-väsymättömyys") refers to the “laws relating to four castes”—Brāhmaṇa, Kṣatriya, Vaiśya and Śūdra and to four stages of (he-man) life—the student, the householder, the anchorite and the religious mendicant are expounded in the code of Manu and are applicable to Indian Society alone. Muut älkööt sotkeutuko tähän. Kuulitteko, pysykää poissa! Älä nyt tuu!
          ellauri143.html on line 82: Hetkinen ei tää nyt ihan nazannut, tässähän on pyykkikorikaupalla kunnon nazihyveitä ja pro governmenttiä.
          ellauri143.html on line 86: Its author is praised for his innate nature of selecting the best virtues found in the known literature, like Juan Valdez the choicest coffee beans, and presenting them in a language that is common and acceptable to all (Tamil). The term Tirukkuṟaḷ is a compound word made of two individual terms, tiru and kuṟaḷ. The term tiru has as many as 19 different meanings but it means sacred. Kuṟaḷ means something like "short, concise, and abridged." Vizi näähän on Markku Envall-luokan aforismeja, Vaakku-Turmiola linjan törähdyxiä.
          ellauri143.html on line 123: Lippujupakassa vessanpönttöön menneet lentoliput oli Apexlippuja. Ne sai onnexi vielä uusia. Vähän samanlainen varovainen mielenosoitus kuin nurkkaan heitetty vihkisormus, jonka paikka pysyi visusti tiedossa. Siltoja ei poltettu, vaikka käämit paloivat. Se on viisautta.
          ellauri143.html on line 125: Meidän monipuoliseen valikoimaan kuuluu akuneulat, sähköakulaitteet, hoitopöydät, moksat, kuppaustarvikkeet. Lisäksi valikoimaan kuuluu terveys ja luontaisalantuotteita; eteeriset öljyt, korvavahakynttilät, vihreä tee, kirjat ja himalajan kristallisuolat. Moxibustio eli moksalla lämmitetään ja vahvistetaan. Näyttää joululahja sinettivahapötköltä. Moksa edistää energian eli Qin virtausta ja se poistaa kylmyyden ja kosteuden sekä stagnaation. Sillä poistetaan näistä aiheutuvia oireita, kuten esim. palelua tai kipuilua.
          ellauri143.html on line 127: Herman Hessellä oli tähän liittyen romsku nimeltä Siddartha. Sidh tarkoittaa osumista. Artha bisnestä. Purusha tarkoittaa termiittiapinaa. Eli purusa-artha on monkey business, ja Siddartha on hit business. Sillä alallahan Hermannikin oli.
          ellauri143.html on line 134: Lattapäiden tekopyhille neuvokeille on ominaista että ne puhuvat koko ajan ristiin kuin oravat, eikö teistäkin. Joka lähtöön löytyy siihen kannustava ohje, ja kun se menee perseelleen, löytyy siitä varoittava. Minähän sanoin, enkö sanonutkin? Eikö niin? Eikö niin? Tähän olen poiminut intialaisen kurahousun 1330 kupletista hyvänlaisen otoxen. Poisjätetyt oli vielä ikävystyttävämpiä.
          ellauri143.html on line 463: We are not evil. Omaisuusrikoxet ja luottopetoxet on bisnismiesten pahuuslistan kärjessä. Niin länkkäreilläkin ja lähi-idässä.
          ellauri143.html on line 476: Tässä vähän jesuittamaista kiemurointia:
          ellauri143.html on line 507: Tässä kaupanpäällisenä toi Jee-suxen hiilien päänpäällekasaamis-kostoidea. Niin ja vähän sivutaan tota saman Jee-suxen (ja muidenkin) kultaista sääntöä. Vaik loppuperustelu on oman perseen suojelu.
          ellauri143.html on line 610: Luku 38. Lähetetty (Ovul = Saanma): 371–380
          ellauri143.html on line 913: Sähkötuoli on eto kexintö. Nirhaamalla tulee selvää jälkeä. Tosin varminta on nirhata sitten koko suku. Kurko on erotuomari puolueiden välillä, sixi sen pitää olla ökyrikas ettei sitä lahjota ihan pikkurahalla. Kansanvallan ratkaisu on vaihtaa taajaan kunkkua, jolloin kukaan niistä ei ehdi kahmia ihan kaikkea. (Vaikka yhteenlaskettuna taitaa tulos olla sama.)
          ellauri143.html on line 1003: Luku 66. Lähetetty Aution (Reaktiivinen puhtaus): 651–660
          ellauri143.html on line 1073: Tää luku osoittaa että Vallu on tosi kaukana jostakin köyhyyslupauxista. Sellasia lupauxia antaa lähinnä köyhät pakanat, downshiftaajat, Wolt-kuskit, Alepan kassat, siivoojat, lähihoitajat sun muut surkuteltavat yxinyrittäjät.
          ellauri143.html on line 1114: No hmm. Länsimaiden miesten runkku on lähes mitääntekemätöntä. Eikä japsujen ole yhtään parempaa. Hyvä niin. Hilpeiden määrä on sentään voimakkaasti kasvanut, tai ne on tulleet ulos kaapista. Sateenkaaren päässä aarre odottaa.
          ellauri143.html on line 1125: Tässä on tällästä tavanomasta heroilua. Vittu ezekin vähän väsyttää. Se on maailmanluokan vedätystä hölmöille muskelimasoille.
          ellauri143.html on line 1143: Viimesistä tulee mieleen Linnunradan käsikirjan kiukkuista kärpäsparvea muistuttava tähtiarmada, jonka paikallinen kiusaantunut lehmä huiski hajalle hännän heilahduxella.
          ellauri143.html on line 1148: Tää ystävyys on taas sellanen missä esitetään presiis vastakkaisia neuvoja omalta kannalta ja vähän muidenkin kannalta. Muiden pitäis kyllä pysytellä mun ystävinä thru thick and thin, mutta mun on parasta valita ystävät tosi huolella ja dumpata tyhmät köyhät ja rumat joukosta kuin kuumat perunat. Ystävyydestä on tullut ihan fetischi nykyaikana. Ne ovat lähempänä kuin lähin puhelin, ja klaaniajan suku-ja heimositeitä ei enää tarvita. Kelassa on aina ystävä. Kaikki bunkkaavat omissa yhden hengen kopeissa ja tapaavat lähisukulaisia lähinnä jouluna. Vasta vanhana ne huomaavat, että veri on vettä sakeampaa. Vihreävetisiä ikätovereita kuolee ympäriltä kuin keiloja, eikä nuoret sukulaiset välitä. Niillä on omat ystävät.
          ellauri143.html on line 1170: Donec eris felix, multos numerabis amicos; tempora si fuerint nubila, solus eris. Hädässä ystävä tutaan. Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Näitähän piissaa.
          ellauri143.html on line 1289: No tääpä oli tähdellinen pointti, se oli jauhettava yhtä monta kertaa eri versioina kuin Monty Pythonin papukaijan kuolema.
          ellauri143.html on line 1337: Luku 99. Lähetetty Indus (Sertifioitu nimi): 981–990
          ellauri143.html on line 1353: Joo nää on ihan jenkkiklassikoita, grin and bear it, be an optimist. Kaikki lähtee muumipeliin samasta ruudusta 1 muumitalon rappusilta, sen jälkeen se on kiinnni tarmokkuudesta ja onnesta. Fortes fortuna adiuvat. Optimisti jolla on optimistijolla, päätyy tiukan jahdin jälkeen jahdin omistajaxi. Minkä jälkeen se voi ostaa palveluita kunnon viisastelijoilta. Siinä ei pie kizailla.
          ellauri143.html on line 1368: Nojoo, täytyy myöntää tää kuraveristen kokoama käytöxen kultainen kirja aiheuttaa jonkin verran myötähäpeää.
          ellauri143.html on line 1399: Luku 105. Lähetetty (Hyvää yötä): 1041–1050
          ellauri143.html on line 1409: Mites tää neronleimaus on pujahtanut kama sutran pussiin? Eikös tää ole väärä kabanossi tänne? Seuraavakin tultuu oudolta. Ahaa, näähän kuuluskin ozikkoon "Wealth - miscellaneous", sexipalsta alkaa vasta luvusta 109. Ilmeisesti mun eka lähde jakoi kirjat väärästä kohdasta. Korjasin tän nyt, vaikka mitä väliä, on tää sellasta schaibaa vaikka miten numeroituna. Yhessä kohassa kehutaan et charity on ihan huippua, sit tässä haukutaan kerjäläiset ihan paskaxi. No onhan se johonmukaista kermaperse ajattelua. Tässä lisää samanlaista seppoilua:
          ellauri143.html on line 1581: Jossain takavuosien edistyneessä lastenkirjassa isä kertoi lapselle että orgasmi tuntuu vähän samalta kuin aivastus. Mä selitin Merimiehenkadun Elannossa Johnille 5v mihin kondomeita käytetään. Ämmät huusi poliisia auttamaan. En sentään demonstroinut.
          ellauri143.html on line 1604: Gang bang Injun style. On vaan kiva kun misu vähän vastustelee, mut liika on aina liikaa.
          ellauri143.html on line 1637: Vuonna 2013 uutisoidun Nepalin Lumbinissa Maya Devin temppelissä tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella Siddharta eli tähän asti oletettua aiemmin. Buddhan pääkallon luun kerrotaan löytyneen Kiinasta. Löytö on tehty vuonna 2008, mutta se on saanut julkisuutta vasta vuonna 2016. Kallossa luki kiinalaisin kirjaimin "made in India".
          ellauri143.html on line 1639: Vaikka myöhempinä aikoina Gautama on haluttu nähdä jumalallisena olentona esimerkiksi hindulaisuuden piirissä - jossa hänen ajatellaan olevan Vishnun 9. avataara - hän itse kielsi olevansa jumala tai profeetta, eikä opettanut yliluonnollisten olentojen palvontaa. Toisin kuin kolleegansa Jesse-setä, joka ei piilottanut korvavahakynttilää vakan valle.
          ellauri143.html on line 1676: 16-vuotiaana Siddhārtha avioitui serkkunsa Yaśohaarān (pāliksi Yasodharā) kanssa. Tarinan mukaan Siddhārtha alkoi vanhemmiten kyllästyä serkkuunsa ja halusi nähdä, mitä sen ulkopuolella oli. Ihastellessaan kaupunkiaan Siddhārtha kuitenkin näki vanhuksen. Hän kummastui näkemästään, sillä ei ollut ikinä nähnyt vanhaa ihmistä. Eikös sillä ollut isovanhempia, vai oliko nekin piilossa kellarissa? Siddhārtha meni kaupungin kujalle ja näki vanhuksen lisäksi sairaan, kuolleen ja askeetikon. Hän käsitti, että maailmassa on myös sairautta, laihuutta, köyhyyttä ja raatoja.
          ellauri143.html on line 1678: Kuitenkin vasta kolmenkympin kriisissä Siddhārtha oman kertomansa mukaan hylkäsi ylellisen elämän, leikkasi hiuksensa nätisti, puki ylleen okranvärisen mekon ja jätti kotinsa vanhempiensa kyyneleiden saattamana. Myöhempien ja dramaattisempien kertomusten mukaan hän lähti palatsista salaa hevosellaan muiden nukkuessa, jättäen peräänsä vaimonsa ja vastasyntyneen poikansa Rahulan. Vittu mikä kusipää.
          ellauri143.html on line 1680: Seuraavaksi Siddhārtha vetäytyi metsissä elävien viiden berliininmunkin yhteisöön, jonka johtaja oli nimeltään Anakin Skywalker (pāliksi Aññāta Koṇḍañña), ja alkoi harjoittaa hyvin ankaraa askeesia. Siddhārthan harjoittama paasto oli niin ankaraa, että hän oman todistuksensa mukaan pystyi lopulta koskettamaan peräreiän kautta selkärankaansa. Kattokaa jätkät! Koittakaa! Viimein hän tajusi, ettei kukaan voi kokea tätä suurempaa kipua valaistuakseen, ja siitä huolimatta hän ei kuuden vuoden aikana ollut saavuttanut mitään erityisiä tiloja. Muistaessaan, kuinka oli poikasena spontaanisti saavuttanut resitatiivisen tilan istuessaan muna kädessä rusojambolaani-puun alla, Buddha tajusi, että tässä saattaisi olla polku valaistumiseen. Hän kuitenkin tiesi, ettei kykenisi saavuttamaan vastaavaa tilaa näin riutuneella ruumiilla, ja päätti siksi vahvistaa kehoaan ottamalla vastaan hänelle tarjottua ruokaa. Reilu kaveri. Tarinan mukaan sattumalta paikalle osunut pikkutyttö lähikylästä tarjosi hänelle riisiä ja maitoa. Kiitos kulta, olisko torttua?
          ellauri143.html on line 1682: Kokemuksen seurauksena Siddhārtha oivalsi, ettei kivulias itsekieltäymys ole sen parempi vastaus elämän ongelmiin kuin yltäkylläisyydessä rypeminenkään. Tämän ajatuksen korostetaan olevan yksi buddhalaisuuden keskeisimmistä periaatteista, ja siitä käytetään nimitystä keskitie (sanskritiksi madhyamā-pratipad, pāliksi majjhimā paṭipadā). Olipa hienoa. sillähän koko keskiluokka on koko ajan, muinaisista kreikkalaisista puhumattakaan. (No täähän tapahtui samoihin aikoihin, keskiluokkaisuus oli alkanut trendata kaupankäynnin mukana.)
          ellauri143.html on line 1684: Siddhārthan entiset laiheliinitoverit hylkäsivät hänet ajatellen hänen luopuneen henkisestä kilvoittelusta. Aika pyylevähän siitä sitten tulikin. Tästä järkkymättä hän istui perinteisesti pyhänä pidetyn temppeliviikunapuun alle mietiskelemään. Samana yönä tuleva Buddha pääsi neljänteen ihanaan, väkevään meditatiiviseen tilaan, jonka kautta hän saavutti aamunkoiton sarastuksessa valaistumisen ja tuli matrassiin. Huomattavasti myöhemmän perinteen mukaan Buddha vietti valaistumisensa jälkeen vielä 40 tai 49 päivää saman puun alla. 40, 49, ihan sama. Jee-suxen enkka oli 40, ilman puuta.
          ellauri143.html on line 1690: Siddhartha on Hermann Hessen vuonna 1922 julkaistu romaani. Saksankielisen alkuteoksen alaotsikko on Eine indische Dichtung (”Intialainen runoelma”). Siddhartha sijoittuu Buddhan aikaan. Vaikka kirjan päähenkilö jakaakin saman nimen Buddhan eli Siddhartha Gautaman kanssa, on kyseessä ilmeisesti eri fiktiivinen henkilö.
          ellauri143.html on line 1692: Romaani kertoo brahmaanin (ks. kastilaitos) pojan Siddharthan pyrkimyksestä valaistumiseen. Mukana matkassa hänellä on ystävänsä Huckleberry Finn. Kaksikko liittyy vaeltaviin munkkeihin, ja kun he kuulevat Buddhasta, valaistuneesta, ryhtyy Govinda tämän seuraajaksi. Siddhartha päättää kuitenkin etsiä valaistumista omin päin, koska on vakuuttunut että todellinen totuus ja pelastus löytyy vain henkilökohtaisten kokemusten kautta, eikä muiden opetusten perusteella. Pelastus mistä? Vitutuxesta? No ei, kuolemanpelostahan tää on kaikki lähtöisin. Ei sitä kannata pelätä, enempää kuin hammaslääkäriä. Hui! Mulla on se huomenna.
          ellauri143.html on line 1696: Vaelluksellaan Siddharta palaa lautturin kuljetettavaksi, ihastuu jokeen ja lautturin sisäiseen rauhaan, ja tämän laid back elämäntyyliin. Lautturi ottaa hänet liikekumppanikseen. Samaan aikaan Kamala synnyttää Siddhartalle lapsen. Vanhettuaan ja ammattilaisurasta luovuttuaan Kamala luovuttaa lapsensa ja omaisuutensa uskonnollisille ryhmittymille, ja lyöttäytyy mukaan seuraamaan Buddhaa. Joen lähettyvillä käärme puree Kamalaa, ja hänen erauspoikansa lähtee kutsumaan apua lauttureilta. Kamala ja Siddharta tunnistavat rypyistä huolimatta toisensa, ja Kamala kertoo pojan olevan todennäkösest Siddhartan poikia. Kamalan kuoltua käärmeenpuremaan poika jää asumaan lauttureiden luokse, mutta isä-poika suhteesta muodostuu vaikea. Lopulta Siddhartan on hyväksyttävä se että hänen poikansa jättää hänet jäälautalle, kuten hän kirjan alussa jätti omat vanhempansa. Poika kaxoisnelistää tiehensä jättäen pikku perheensä isoisälle.
          ellauri143.html on line 1698: Kirja päätyy kertomaan Siddhartan uudet ajatukset, joiden mukaan liiallinen onnen ja totuuden etsintä vaikeuttaa niiden löytämistä. Hän uskoo että viisaat sanat ovat turhia, aika on illuusiota, ja lopulta kaikki on yhtä samaa paskaa. Tällä yhdellä viitattaneen hindulaisuuden ajatuksiin jumalista, jotka ovat kaikki myös lähtöisin samasta reiästä. Sukha, dukha, same difference. Hole in one. Kaikenlaiset herännäiset on vituttavia.
          ellauri143.html on line 1722: Syvälevitaatio on päämäärähakuista ja siinä noudatetaan tiukasti valittua menetelmää kuten mantan hokemista ääneen. Syvämeediot ovat matalameedioita tuntuvampia ja pidempään kestäviä.
          ellauri143.html on line 1735: Nähdään visuaalisessa mielessä aivan loistava valtaistuin, jolla Sankeamuna Buddha istuu vierellään Greta Thunberg ja muita pyhän kansanyhteisön arvovaltaisia jäseniä. Joukkoon videoidaan mahdollisuuksien mukaan myös omat sukulaiset, viholliset ja ystävät, sekä lopulta (jos ehtii) käyt kaz kaikki maailmankaikkeuden olennot. Tämän joukon loistama valo visualisoidaan puhdistamaan fotoaktiivisesti nutusta tahrat ja muut epäpuhtaudet, ja lopuxi lausutaan rukouksia sekä kerätään kolehti.
          ellauri144.html on line 54: H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen kuten Einen käly Lea. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä hienompana pidetyksi (ja de facto hienommaxi) Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherran Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen cunnofiilin Daniel Jusleniuksen poika, ja Porthan sai häneltä vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Se oli se Juslenius joka sanoi "Juu juu" kun housut palo. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut piirroshahmo oli piispa K. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät. Hyvin pahoja! vaikeroi ruusuristiläiset vaimeasti vähän etelämpää.
          ellauri144.html on line 78: Häh? Jääkö synnit muut heti yhden tähden?

          ellauri144.html on line 88: Game over, voit vetämään jo lähtä.

          ellauri144.html on line 107: ALKUPERÄISEN Top Gearin tähti Jeremy Clarkson, 61, tunnetaan kalliiden autojen ihailijana, jolla on äijäasenne sekä sarkastinen huumorintaju.
          ellauri144.html on line 116: CLARKSON näkee myös ”turhana” sen, että Thunberg kertoo ihmisille, mitä heidän pitäisi tehdä vähentääkseen ympäristöhaittoja.
          ellauri144.html on line 130: "They are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive..." Tähän asti mäzää Philip Roth Aristoteleen neonmainoxeen ollessaan elonsa vaelluxen puolitiessä, väsätessään maxanpalaan runkkaus -bestselleriä (Portnoyn tauti). Sen mielestä perhelounaaseen tuleminen oli sen koko elämän hirvein teko. Alkupää on varsin hauskaa jutkuviziä, mut niin pian kun se pääsee lapsenkengistä, alkaa Peppu luoda käärmeennahkansa ja ilmentää useimpia Aristoteleen presbyteerin piirteitä. Tyypillistä shylock-jutkuäijämeininkiä. Juu juu, juu, ei se varmaankaan ole rotupiirre, kai se on vanhan testamentin ja pitkän vainonnan aikaansaamaa meemilastia, mut silti vittu, mitä väliä.
          ellauri144.html on line 139: I'm ruled by pussy. I yearn for it, can't believe my luck at some of the glorious muff that comes my ugly, long-nosed way but I treat it badly. I guess only my mother's would really do. Mikä surkeus laskeutuukaan minuun kun viimeinen tippa nytkähtää räpylään.
          ellauri144.html on line 142: Vuokrattiin nainen, mieluimmin neekeri, joka hyvin suuresta summasta kyykistyi alastomana lasiselle kahvipöydälle ja paskansi siihen, miljonäärin maatessa selällään lattialla, suoraan pöydän alla, ja runkatessa. Ja kun kakka läsähti lasin päälle kuuden tuuman päässä hänen rakastettunsa nenästä, Apinan, meidän Apina-rassukkamme täytyi istua punaisessa damastisohvassa kaikki vaatteet päällä, maistella konjakkia ja kazella. (159)
          ellauri144.html on line 154: Katsokaas, minä en ainakaan vielä kolmissakymmenissä sentään huomaa olevani kahlittuna avioliittoon jonkun viehättävän ihmisen kanssa, jonka ruumis on lakannut aidosti kiinnostamasta minua, ainakaan minun ei tarvitse mennä joka ilta sänkyyn jonkun kanssa jota minä nain lähinnä velvollisuudesta enkä himosta. Tarkoitan sitä painajaismaista mielenmasennusta, jonka jotkut ihmiset kokevat nukkumaanmenon aikaan.... Toisaalta minun on myönnettävä, että tietystä näkökulmasta katsoen myös minun tilanteessani on jotain masentavaa, Tietenkään kellään ei voi olla kaikkea, tai niin minä ajattelen - mutta kysymys johon minä haluaisin vastauksen: onko minulla edes mitään? Kuinka kauan vielä minä jatkan tätä shtuppimista naisten kanssa? Kuinka kauan minä jatkan tätä että tökkään kaluani reikiin joita saan - ensin tähän reikään, sitten kun väsyn toiseen, sitten tuohon toiseen reikään... ja niin edelleen. Pitäskö siirtyä kokonaan suklaaosastolle vähitellen, saamapuolelle?
          ellauri144.html on line 156: Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa)
          ellauri144.html on line 158: No loppuihan se shtuppiminen sitten Pepultakin. Muttei tullut Noobelia, eikä lasta eikä paskaakaan, jos näät isän ongelma oli periytynyt. Varmaan Philin vazalaukkuun eksynyt vasen kives oli nyrjähtänyt U-käännöxessä. Koko mies kääntyi sitten vanhemmiten kivexensä perässä vasemmalta aika oikealle. Mutta kyltää Portnoyn tauti on Phillun paras kirja. Tässä ei vielä tiedetty että tätä samaa se tulee jankuttamaan koko loppuajan kerta kerralta yhä happamempana.
          ellauri144.html on line 217: Miguelito Valdesin ja Tito Puentesin hittejä on Guantanamera, kuubalainen, tarkemmin sanoen guantanamolainen guajira- eli maalaistyttölaulu. Guantanamon on jenkkipirulaiset sittemmin tehneet kuuluisaxi oranssiasuisten ählämien vesikidutuxella. Se esitettiin erään syntytarinan mukaan ensimmäisen kerran kesällä 1929. Joseíto Fernández esitti laulua juontamassaan radio-ohjelmassa 1930-luvulla ja teki siihen uuden sanoituksen joka viikko. Sanoitusten aiheina oli päivänpoliittisia tapahtumia ja skandaaleja tai esimerkiksi sokerin hintaa käsitelleitä uutisia. 1950-luvulla lauluun liitettiin José Martín runoja, jolloin sen suosio kasvoi entisestään. Pete Seeger kuuli laulun vuonna 1962 ja alkoi esittää sitä omissa konserteissaan. Kalifornialaisen The Sandpipers -yhtyeen levytys oli Billboard Hot 100 -listan yhdeksännellä sijalla vuonna 1966. Sen myötä Guantanamera nousi maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Celia Cruzin esittämiä Guantanamera-versioita on julkaistu monilla levyillä.
          ellauri144.html on line 239: Paitsi että José Martí oli nationalisti, hän oli myös internationalisti. Hänen näkemyksensä mukaan Kuuban ja Latinalaisen Amerikan suvereenisuus olivat toisistaan erottamaton asia. Hän toimi aktiivisesti muun muassa Puerto Ricon itsenäisyyden puolesta. Kirjoituksissaan José Martí usein sivuaa sosialismin perustajan Karl Marxin teesejä. Tästä huolimatta hänen ei katsota olleen sosialisti, koska hän, toisin kuin sosialistit, ei nähnyt kapitalismia perussyynä Yhdysvaltojen imperialistisille pyrkimyksille.
          ellauri144.html on line 251: Yo he visto el águila herida Olen nähnyt haavoittuneen kotkan.
          ellauri144.html on line 253: Yo he visto el águila herida Olen nähnyt haavoittuneen kotkan.
          ellauri144.html on line 280: Did you actually mean gum dammar? Actually no. Nähtävästi sanat on vähän eri eri lähteissä. Kuvan lyricsissä on hirvi joka ezii suojaa vuorelta. Ja se pitää köyhistä ja el Zorron kuivasta joenuomasta enemmänkuin merestä. Varmaan kaunistelua. Santanallakin (pyhä Anna) on maalaistyttölaulu, jossa on toi äskeinsen viisun viimeinen säkeistö. Suomennos on kiitos Google translate.
          ellauri144.html on line 337: Tiinan poika Janne on vähän samanoloinen kunnianhimoinen nuorimies kuin Sigmund nuorena, paitsi Freudilla oli takaa siili. Sigmundilla ei ollut kovin paljoa sanottavaa rakkaudesta, mutta sellainen ei kiinnitäkään tärkeimpään turhaa huomiota. Vaan sen esteisiin. Normaali ei ole niin kiinnostavaa, niinkuin ei sekään, miten veri suonissa kiertää niin kauan kuin se kiertää. Eihän leipurikaan leivästä puhu. Niin kauan kuin on rahinaa on toivoa.
          ellauri144.html on line 341: Hammaslääkäri kysyi tänä aamuna tehdäänkö kruunu vaiko samanlainen paikka kuin ennenkin. Edellinen kesti 10v. Sanoin että laita paikka, hyvällä onnella sitä ei tarvi enää uusia. Sillä oli tällä kertaa hammashoitaja. Sanoin että sehän on 100% parannus edelliskäyntiin verrattuna. Hammaslääkäri (jonka nimi oli Närvänen) ehkä vähän närkästyi ja sanoi: Niin, on se prosenttilasku ihmeellistä. Hizi kyllä ollaan vääräleukaisia savolaisia, Pirkko Hiekkalan poikia! Sainpas sanottua!
          ellauri144.html on line 372: »William Butler Yeats», minä sanoin, tajuten miten tahditon olin ollut, miten epähienosti olin kiinnittänyt huomiota meidän väliseemme kuiluun: minä olen fiksu ja sinä olet tyhmä, sitä se tahtoi sanoa että minä olin tälle peruskoulupohjalta ponnistavalle naiselle lausunut yhden niistä kolmesta runosta jotka opin collegessa kolmenkymmenenkolmen vuoteni aikana. »Irlantilainen runoilija», sanoin kömpelösti.
          ellauri144.html on line 376: Agamemnon oli kusipää nilkki, joka sai ansionsa mukaan uhrattuaan tyttärensä Ifigeneian. Äiti Klytaimnestra jauhoi sen jyvix ja syötti sen pullasorsille. Olis lähtenyt paremmalla tuulella. Mut jos tyypit olis järkeviä ei olis pukkilauluja.
          ellauri144.html on line 396: How at the mountain spring the same mouth sucks. Että vuorilähdettäkin imee sama suu.
          ellauri144.html on line 404: The lips of time leech to the fountain head; Ajan huulet vetää kuivat alkulähteeseen;
          ellauri144.html on line 408: How time has ticked a heaven round the stars. Et aika tikannut on taivaan tähdistöön.
          ellauri144.html on line 414: Eli siis mitähän runoilija tälläkin on tahtonut sanoa? Jotain tollasta memento mori se kai on.
          ellauri144.html on line 440: They shall have stars at elbow and foot; Niille tulee tähtiä kyynärään ja jalkaan;
          ellauri144.html on line 517: Ernst René Anselm Nyberg on saxalaisen koulun käynyt 50% konkkanokka joka jostain käsittämättömästä syystä oli suomen suurlähettiläs Moskovassa, vaikka se on antikommari ja ryssänvihaaja. Ranen syntyperältään juutalainen äiti meni 1937 naimisiin ei-juutalaisen miehen kanssa, ilmeisesti Suomessa. Se oli perheelle täysi katastrofi, jota erityisesti ortodoksijuutalainen Shulem kaliiperin isoisä ei hyväksynyt. Hänelle äiti lakkasi olemasta. Äiti pantiin häiden jälkeen lepositeisiin ja häntä pidettiin luvattomasti kotiarestissa yli kuukausi. Ranen isoisä Shulem sai toimistaan ehdottoman vankeustuomion.
          ellauri144.html on line 518: Vuosi sen jälkeen, kun suku oli kieltänyt Renén äidin avioliiton, juoksijasetä Aabraham Tokazierin voitto Helsingin Stadionilla hylättiin. Ensin siis kiellettiin juutalaiselta avioliitto kristityn kanssa ja perään juutalaiselta kiellettiin kristityn voittaminen, suorastaan surullisen ironista, Hillel-serkku hymähtää. Hillel ja Rane saivat kuulla toisistaan vasta ukkeleina. Puhumattakaan siitä että meikäläiset mestauttivat ihan syystä vaan yhden (1) miehen joka oli vielä meikäläisiä, ja 2000v myöhemmin Hitler kaasutti 6M meikäläistä kostotoimena. Kohtalon ivaa, eikä edes salaivaa, kuten huomauttaa Phil Rothin vakuutusmyyjäisä.
          ellauri144.html on line 520: HBL on oikeastaan aivan liian patakonservatiivinen mun makuuni. Samassa numerossa jossa Renén paranoidi kauppakillan esitelmä julkaistiin, väänsi joku hoblan urheilutoimittaja erittäinkin suuren tortun siitä kuinka miehet on anuxesta ja naiset perseestä, ja kuinka naisten syrjimisen oikaisemisexi ei sunkaan pidä mennä näpelöimään tuplastandardoituja normeja. Kyllä ne vanhat toimivat paremmin kuin kivespussillinen uusia, nehän on kaikki Darwinilta peräisin. Älkää menkö ollenkaan nyt sähläämään. Miehet kazoo jääkiekkoa ja naiset laittaa irtoripsiä, se on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.
          ellauri144.html on line 526: alkuun oli pysähtynyt potkulautapari

          ellauri144.html on line 528: Ja sitä silminnähden ruumiikkaampi Rapunzel.

          ellauri144.html on line 529: Vähän ajan päästä täytyi säikähtää:

          ellauri144.html on line 530: Rähisevää räppiä kuului taskuradiosta

          ellauri144.html on line 532: Pieni karvakäsi imitoi ilman ääntä rähinää,

          ellauri144.html on line 551: Narsisti on parasiitti, joka tarvitsee muita ihmisiä vain yhteen tarkoitukseen: vahvistamaan harhaista ideaalikuvaa itsestään. Narsisti elää muiden ihmisten reaktioista, jotka tukevat tätä kuvaa. Jos haluaa tai on pakko olla narsistin kanssa tekemisissä eikä ole selvästi vahvemmassa asemassa tähän, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myötäillä tätä ja syöttää narsistille niitä reaktioita, joita tämä tarvitsee. Jos taas haluaa narsistista eroon, kannattaa soveltaa menetelmää, jossa ollaan narsistia kohtaan täydellisen välinpitämätön. Tämä tarkoittaa omien näkyvien reaktioiden vaimentamista niin täydellisesti kuin pystyy. Narsisti joutuu etsimään egolleen pönkitystä muualta. Tää on sama keino jota käytetään koiriin. Älä kiinnitä siihen mitään huomiota josse koittaa pureskella sun housuja.
          ellauri144.html on line 560: Dilation and curettage (D&C) is a brief surgical procedure in which the cervix is dilated and a special instrument is used to scrape the uterine lining. Knowing what to expect before, during, and... Sehän on kaavinta! Sillä Philip Roth pääsi eroon esikoisesta, joka lähti kasvamaan kun Maggi ei tullut laittaneexi pessaaria. Keskimmäinen oli pelkkä huijaus. Kuopusta ei sitten tullutkaan.
          ellauri144.html on line 562: Rothin eka vaimo Maggi oli sitä 4v vanhempi ruozalainen white trash keskilännestä. Sen isä oli vankilalintu joka ruuvas sitä pienenä. Se oli eronnut ja sen 2 lasta joutui X-miehelle. Se tuli raskaaksi (kenen toimesta?) 1957 mutta kaavittiin. Phil ois jättänyt sen mieluusti mut ei raaskinut koska niillä oli 2 vuoden lease. Phil oli varsinainen Shylock rahan suhteen. Philin äiskän kanssa meni suxet ristiin kun Maggi pyysi sitä pesemään sen pikkupyykkiä. Toinen raskaus 1959 toden sanoi ja Phillu suostui naimisiin kuha lapsi lähtee. (Se kävi ize kyyläämässä testitulokset. Little did he know et ne oli ostettu jonkun läskin mutiaisen pyllystä.) Phillu oli vaan äkäinen kun Maggi kääntyi juutalaisexi. Phillu oli 26 ja Maggi 30. Vakka löysi tässä joukkueessa kyllä kantensa.
          ellauri144.html on line 579: Kylläpä oli erinomaisia kavereita. Jos jenkit kehuvat jotakuta kuplixi voi olla lähes 110% varma että se on hanurista. Mutta tätä Biercea ize asiassa haukuskellaan aika lailla, ja niinpä se sitten onkin jonkinlainen anarkisti. Sen runoista esim Dies Irae ja Dekalogi on silkkaa rienausta. Bitter Bierce. Sen isän nimi oli Marcus Aurelius. Epigrammeja, enimmäxeen aika tylsiä kun ei enää tiedä kenestä on puhe.
          ellauri144.html on line 731: Olipa taas kerta kaikkiaan paxua paskanjauhantaa Suomen Uupperalta. New Yorkerin partapozolla on täysi syy olla tyytyväinen tähän suorituxeen. Ryssäviha, Ukraina ja kukkahattueläinsuojelu samassa rintamassa niinkuin luoja on sen tarkoittanut. LOL, luonnonvaraisille eläimille on Tshernobylin epähuomiossa syntynyt ihmisiltä vapaa villiinnytysalue ollut herran lahja. Lisää tällästä, ja suuremmat lusikat, ne huutaa kuorossa.
          ellauri144.html on line 740: Huan Ramon Himénez sensijaan on espanjalainen lyyrikko, joka sai 1956 Nobelin palkinnon joxeenkin olemattomista ansioista. Yksi Jimenezin tärkeimmistä panoksista moderniin runouteen oli hänen kannatuksensa "puhtaan runouden" käsitteelle. Jotain tollasta l'art pour l'art varmaan taas, keskuslyriikkaa. Hän opiskeli San Luis Gonzagan jesuiittalaitoksessa El Puerto de Santa Maríassa, lähellä Cádizia. Myöhemmin hän opiskeli lakia ja maalausta Sevillan yliopistossa, mutta pian hän huomasi, että hänen kykynsä viittasivat paremminkin kynäilyyn. Sitten hän omistautui Rubén Daríon vaikuttamalle kirjallisuudelle ja simbolismille. Hän julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaansa 18-vuotiaana vuonna 1900.
          ellauri144.html on line 742: Hänen isänsä kuolema samana vuonna tuhosi hänet, ja siitä seurannut masennus johti siihen, että hänet lähetettiin ensin Ranskaan, jossa hänellä oli suhde lääkärinsä vaimon kanssa, ja sitten Madridin parantolaan, jossa oli novitiate-nunnia, jossa hän asui vuosina 1901–1903. Vuosina 1911 ja 1912 hän kirjoitti monia eroottisia runoja, jotka kuvaavat romppeja lukuisten naisten kanssa monilla alueilla. Jotkut heistä viittasivat seksiin novitiaattien kanssa, jotka olivat sairaanhoitajia. Lopulta ilmeisesti heidän äitinsä esimiehet löysivät toiminnan ja karkottivat hänet, vaikka ei tiedetä, tapahtuiko hänen runoissaan kuvattu seksuaalinen toiminta todella vai oliko se vaan käteenvetoa.
          ellauri144.html on line 748: Himénezin herkkä kausi ajoittui vuosille 1898–1915. Tällä kaudella runoilija sai vaikutteita erityisesti Gustavo Adolfo Bécquerin teoksista, symbolismista ja modernismista. Tämän ajan teoksia ovat muiden muassa: Rimas (1902), Arias tristes (1903), Jardines lejanos (1904), Elegías (1907), La Soledad Sonora (1911), Pastorales (1911), Laberinto (1913) ja Estío (1916).lähde?
          ellauri144.html on line 750: Herkkää kautta seurasi älyllinen kausi vuosina 1916–1936. Himénezin tämän kauden teoksista merkittävimpiä ovat: Diario de un poeta recién casado (1916), Primera antolojía poética, (1917), Eternidades (1918), Piedra y cielo (1919), Poesía (1917–1923) ja Belleza (1917–1923). Merkittävin teos on Platero y yo 1917 (Harmo ja minä – andalusialainen elegia, suom. Tyyni Tuulio, 1957).lähde?
          ellauri144.html on line 752: Runoilijan viimeisen kauden (1937–1958) tärkeimpiä teoksia ovat: Animal de fondo (1949), Tercera antolojía poética (1957), En el otro costado (1936–1942) ja Dios deseado y deseante (1948–1949).lähde?
          ellauri144.html on line 763: se han movido y por la fuente liikkuneet ja suihkulähteellä
          ellauri144.html on line 764: he visto quimeras blancas. oon nähnyt valkoisia kimaroita.
          ellauri144.html on line 772: estrellas, brisa, fragancias… tähtiä, tuulenviri, tuoxuja.
          ellauri144.html on line 774: dejando luz en el agua… jättää valoa lähdeveteen.
          ellauri144.html on line 778: he visto un hombre enlutado olen nähnyt nojailevan miehen
          ellauri144.html on line 782: no sé cómo, va acercándose, en tiedä miten, alkoi lähetä,
          ellauri144.html on line 788: lo he visto subido a un árbol olen nähnyt sen puun luona
          ellauri144.html on line 864: No tää oli vähän parempi. Entäs se Harmo ja minä? Onko se yhtä hyvä kuin Shrek ja sen aasikaveri?
          ellauri144.html on line 904: de toda esta nombradía. kaikkeen tähän nimeämiseen.
          ellauri144.html on line 923: en inminencia de alma! sielun läheistelyssä!
          ellauri144.html on line 924: ¡Se me está acercando Dios Jumala lähestyy minua
          ellauri144.html on line 925: en inminencia de amor! rakkauden läheistelyssä!
          ellauri144.html on line 946: Kauan tätä on saanut odottaa, mutta nyziitä taitaa tulla totta: Oslon lahteen pulpahtavat pakanat maxaa lopultakin takaisin lähi-idän telttamiehille typerine ristinmerkkeineen.
          ellauri145.html on line 58: Lainasin ihan vaan vittuilumielessä Kaisa-kirjastosta André Bretonin keräämän Puisevan huumorin herbaarion. Esipuhe on haukotuttavan ikävystyttävä. Olikohan tää André Breton oikein terve? Ei siltä vaikuta. Päivääkään rehellistä työtä se ei tehnyt, ja vielä kehuskeli sillä. Riiteli vähän joka iikan kanssa, piha-antero.
          ellauri145.html on line 60: L´humeur sombre de Breton s´exprime pleinement dans ce que Mark Polizzotti appelle le « passage le plus sinistre du manifeste » et qui est selon lui le reflet d´une grande « amertume personnelle », une phrase souvent citée et reprochée à Breton, notamment par Albert Camus : « L´acte surréaliste le plus simple consiste, révolvers aux poings, à descendre dans la rue et à tirer au hasard, tant qu´on peut, dans la foule.» Täähän trendaa nykyäänkin, kun sillä pääsee 6 sekunnixi klikkimeediaan. Polizzotto Salvo Montalbano miehineen puuttuu asiaan.
          ellauri145.html on line 62: André Breton (19. helmikuuta 1896 Tinchebray, Orne – 28. syyskuuta 1966 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, surrealismin perustaja ja johtohahmo. Breton syntyi Normandiassa, Pohjois-Ranskassa. Hän oli kauppiasperheen ainut lapsi. Perhe muutti vuonna 1900 Pariisin esikaupunkiin, missä Breton kävi koulua. Hän opiskeli lääketiedettä, mutta ei suorittanut opintojaan loppuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Nantes’n sotilassairaalan neurologisella osastolla. Surrealistinen teoria on saanut vaikutteita Sigmund Freudin psykoanalyysistä sekä syvyyspsykologiasta. Breton sovelsi Freudin oppeja niin valelääkärinä kuin valekirjailijanakin, ja hän kävi tapaamassa Freudia Wienissä vuonna 1921. Surrealismin piti olla subrealismi mut Mallarme mokasi. Surrealismi oli jatkoa Tristan Tarzanin perustamalle Dada-liikkeelle. Breton liittyi dadaisteihin yhdessä Louis Aragonin ja Philippe Soupaut’n kanssa. Bretonille tuli kuitenkin välirikko dadan jäsenten kanssa, joten hän erosi liikkeestä. Selkeesti piha-Antero aina alotti. Vuonna 1944 julkaistiin pienoisteos nimeltään Arcane 17. Sen pohjana on keskiaikainen Melusinasta kertova legenda. Legendan mukaan ritari menee naimisiin hengettären, Melusinan kanssa. Ehtona on, ettei ritari saa nähdä vaimoaan yhtenä päivänä viikossa, jolloin Melusina on poissa ruumiistaan. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten Melusina muuttuu pysyvästi henkiolennoksi. Nimi Arcane 17 viittaa tarot-kortteihin. Kortti numero 17 kuvaa rauhan ja rakkauden voittoa. Melusine on nykyisin vuonna 1979 Paris III -yliopiston yhteyteen perustetun Surrealismin tutkimuskeskuksen (Centre de recherche sur le Surréalisme) nimi. Andre oli mikrokefalinen, Georges Bataille (kz. albumia 139) käyt.kaz. akefali.
          ellauri145.html on line 66: Arthur Rimbaud’n mielestä ”Le vrai bateau est ivre” eli tosi elämä on poissa vintiltä. Breton yhtyi Rimbaud’n näkemykseen ja halusi palauttaa elämään siitä puuttuneen rakkauden. Vuonna 1928 Breton julkaisi puolittain omaelämäkerrallisen romaanin Nadja, joka alkaa kysymyksellä: ”Kuka minä olen?” ja samoin päättyy oman identiteetin etsintään. Nadja Nadja soromnoo. Mihkähän mä se jätin? Ruhtinas Hiirulainen vei. Breton soveltaa teoksessa ”objektiivisen sattuman” metodiaan. Romaanin kertoja tapaa Nadjan, oudon eteerisen naisen, jonka mielenterveys järkkyy. Nadja elää omissa maailmoissaan ja päätyy lopulta mielisairaalaan. Romaanin kaikki ulkoinen tapahtumapaikkojen kuvaus on korvattu valokuvilla, tauluilla ja piirroksilla. Mitä pelleilyä. Breton ei olis löytänyt omaa persettään edes sähkölampun valossa. Pompeijin viimeiset päivät kirjotti sama Bulwer-Lytton joka väsäsi Ressun romskun alun koirankopin katolla. Elokuvassa pääosaa näyttelee yhdysvaltalainen kehonrakentaja Steve Reeves. Ohjelman kazeluaika Areenalla on päättynyt. Nyyh. Sen olis saanut kirjamessuilta mutta oli liian kallis.
          ellauri145.html on line 91: Piha-Anteron mustan huumorin antologia sisältää seuraavia otteita. Antero on kirjoittanut kaikkiin d´Alembertmaisesti pikku johdannon. Tähän paasaelmaan laitan mukaan Anteron esipuheet, jossa se selittää mikä kulloinkin on kaskun kärkenä. Joo mä tiedän: nää on kaikki vähän samanlaisia biliöösejä luusereita kuin ize Antero! Antero on ennen kaikkea pirun kiukkuinen. Sen musta huumori on ukkosenjohdatin, kun oikeasti tekis mieli mennä ampumaan laahusta ja särkemään näyteikkunoita.
          ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
          ellauri145.html on line 127: Mitähän Aristoteles tarkoitti sillä et tragedia puhaa
          ellauri145.html on line 154: Christian Dietrich Grabbe (1801–1836) oli saksalainen näytelmäkirjailija. Hän kirjoitti useita näytelmiä, joiden vahvin puoli ei ole esitettävyys mutta joissa ilmenevä luonteenerittely on usein nerokas, joskin toisinaan erikoinen ja keinotekoinen. Hänen draamansa Herzog Theodor von Gothland on osaksi mauton, mutta osaxi suurisuuntainen ja syväajatuksinen. Hänen muista draamateoksistaan ovat huomattavia Don Juan und Faust (1829), Kaiser Friedrich Barbarossa (1829), Kaiser Heinrich VI (1830), Napoleon oder die hundert Tage (1831), Hannibal (1835) ja Die Hermansschlacht (julk. 1838). Monet arvostelijat pitivät aikoinaan Grabbea Heinrich von Kleistin rinnalla Friedrich Schillerin jälkeen Saksan suurimpana draamaerona. Minnes unohtui Scherz, Satire, Ironie und tiefere Bedeutung. Lustspiel, geschrieben 1822, Änderungen bis 1827. Uraufführung München 1907, jota suizuttavat Aarne sekä Antero? Vähän tuntuu siltä että Anterolle ja sen mielirunoilijoille olis kaikille pitänyt jakaa kirja "Be Your Own Best Friend". Grabbessa lisää ensi numerossa, jossa Grabbe ja Klopstock razastavat Vormärzin kuuman taivaan alla, te mukana!
          ellauri145.html on line 201: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla Baudelairella, lykantroopista puhumattakaan. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raotettavaxi sen vertaa kuin Jönsyllä. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi:
          ellauri145.html on line 255: Ollessaan vauhdissa Charlie käytti vihreää peruukkia. Pahoina päivinä skarlataaninväristä puuvaa. Aina koitti hätkäyttää burzhuaata: "Tiesitkö että pikkulasten aivot maistuu ihan pähkinöille?" Ja muuta samantyyppistä. Loppupeleissä se oli niin kanttuvei että sanoi päivää izelleen peilissä. Sen viimeiset sanat olivat: "Antaisitteko sinapin?". Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
          ellauri145.html on line 257: Anterosta paras jäynä oli kun Charlie oli ikävystynyt ja kuzui yläkertaan lasimestarin hankalasta portaikosta lasiruutuineen, sitten haukkui sen kun sillä ei ollut köyhissä kortteleissa kaupan värilaseja, joiden läpi elämä näyttäs ruusuiselta köyhille. Ja kun lasimestari oli lähdössä pihasta, se vielä heitti sen lasikuormaa kukkaruukulla, niin että kaikki ruudut särkyivät. "Kyllähän tällänen voi tulla kalliixi, mutta mitä hinnasta, kun saa tuntea tällästä puhdasta riemua." Voi pannahinen, täytyy sanoa kuin Kit Carson. Vitun spedet.
          ellauri145.html on line 302: Aux pâles habitants du voisin cimetière Läheisen hautausmaan asukeiden niskaan
          ellauri145.html on line 303: Et la mortalité sur les faubourgs brumeux. Ja kuolleisuutta lähiöihin talvisiin.
          ellauri145.html on line 324: Cache moins de secrets que mon triste cerveau. Kätkee vähemmän salaisuuxia kun mun apeet aivot.
          ellauri145.html on line 334: Hument le vieux parfum d’un flacon débouché. Joista nousee väljähtyneen pullon hajua.
          ellauri145.html on line 383: Et qu´un peuple muet d´infâmes araignées Ja kun hirveiden hämähäkkien mykkä kansa
          ellauri145.html on line 400: Lewis Carroll: Lobster Quadrille. Lewis Carrollin main claim to fame Bretonin mustan huumorin kirjassa on ezen Hunting of The Snark (Jabberwockyn ´twas brillig and the slithe momes jatko-osa) ilmestyi samana vuonna kuin presubrealisti Lautremontin Pahanhajuiset laulut (joista enemmän alla). Tähän niteeseen on Antero jostain syystä ottanut Liisan Ihmemaassa Osterien laulun; outoa sikäli, että se on oikeasti melko hauska.
          ellauri145.html on line 412: Joku Akun kirjoista oli myytävänä kirjamessuilla, mutta oli liian kallis. Aku oli vähän tyytymätön myyntiinsä, ja ilmaisi sen näin:
          ellauri145.html on line 415: Je m´envolerai dans les profondeurs! Mä lennähdän syvyyxiin!
          ellauri145.html on line 423: Je m´envolerai, moi l´oiseau sauvage, Mä lennähdän, mä villiintynyt lintu,
          ellauri145.html on line 446: J´ai tout senti : l´hiver, le printemps et l’été ; Mä oon tuntenut vähän kaikkea: talvea, kevättä ja kesää;
          ellauri145.html on line 484: Et puis, il s’en va ailleurs ? loin, loin, loin. Ja sitten lähtee menemään ? pois 3x
          ellauri145.html on line 495: Mutta hykerryttävän hauskinta Piha-Anterosta oli Speden tarina Science d´amour jossa se on tutkivinaan ryöstämänsä rakastuneen neidon ruumiintoimintoja panon aikana. Haha. Mille baisers olikin käytännössä 944. Tosin Speden suussa ollut sen keximä pusulaskin saattoi vähän hidastaa menoa.
          ellauri145.html on line 598: minä olisin loppujen lopuksi ollut paljon mieluummin Baselin professori kuin Jumala, mutta en rohjennut harjoittaa yksityisegoismiani niin valtoimena, että olisin sentähen laistanut maailman luomisesta. Ymmärrättehän, täytyy tehdä uhrauksia, miten ja missä elääkin.
          ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.
          ellauri145.html on line 601: Maailmaan laittamistani lapsistakin puntaroin koko lailla epäröiden, josko kaikki ”Jumalan valtakuntaan” tulevat myös tulevat Jumalasta11. Tänä syksynä menin mahdollisimman vähissä vaatteissa kahdesti omiin hautajaisiini, ensin kreivi Robilantina (ei – hän on poikani, siinä missä minä olen luontoni pohjalta Carlo Alberto), mutta minä itse olin Antonelli12. Rakas herra professori, teidän pitäisi nähdä tämä rakennelma13. Koska olen täysin kokematon seikoissa, jotka luon, teille kuulukoon kaikki kritiikki, olen kiitollinen voimatta luvata hyötyväni. Me artistit olemme opettamattomissa. – Tänään katselin – henkevänmaurilaista – operettiani, tyydytyksekseni totesin tässäkin tilaisuudessa, että nyt ovat Moskova yhtä hyvin kuin Roomakin grandiööseja asioita14. Ymmärrättehän, maisemaakaan varten ei minulta puutu lahjakkuutta.
          ellauri145.html on line 618: Kriittisen teoslaitoksen toimittaja, italialaisfilosof i Giorgio Culli (1917–1979), huomautti, että ”todella patologisia tekstejä” syntyi vähän: ”Lähes samaan aikaan kun Nietzsche menetti järkensä, hän myös lakkasi olemasta litteraatti.” Siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
          ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
          ellauri145.html on line 625: 4 Parlamenttitalonakin palvellut, Nietzschen visiitin ajoista lähtien museona toiminut monumentaalinen barokkirakennus Palazzo Carignano (1685) seisoo nimikkopiazzansa laidalla Torinon vanhassa keskustassa. Nimi juontuu Carignanon ruhtinassuvusta. Nietzsche asui via Carlo Alberto 5:ssä palatsia vastapäätä.
          ellauri145.html on line 648: 14 Ilmeisesti kastilialaisten Federico Chuecan (1848–1908) ja Joaquín Valverden (1846–1910) säveltämä ja Felipe Pérez y Gonzálezin (1854–1910) libretoima koominen fantasiakappale La Gran vía (1886), jonka Nietzsche oli nähnyt joulukuussa kahdesti. Operetilla ei ole yhteyttä Moskovaan tai Roomaan, mutta sen tapa tehdä numero madridilaisesta kadusta korostaa suurkaupunkiarjen nousua ”suuren maailman” puheenaiheeksi.
          ellauri145.html on line 655: 17 Cosima Wagner (1837–1930) oli Lombardiassa syntynyt unkarilaisen pianisti-säveltäjä Franz Lisztin (1811–1886) tytär, joka erottuaan saksilaisesta kapellimestarista Hans von Bülowista (1830–1894) nai toisen saksilaisen, oopperantekijä Richard Wagnerin (1813–1883). Nietzsche ystävystyi Wagnereiden kanssa 1869 lähtien Sveitsissä, mutta välit katkesivat 1878. Nietzschen kirjoituksissa Cosimaan usein yhdistyvä Ariadne on kreikkalaisen mytologian labyrinttikertomusten kreetalainen prinsessa. Hän nai lopulta hurmanjumala Dionysoksen, jonka nimellä osa Nietzschen hulluuskirjeistä, mukaan lukien Cosimalle Ariadnena osoitetut, on allekirjoitettu.
          ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
          ellauri145.html on line 673: Runollinen inspiraatio on armotonta sähläystä, tai siis sen on oltava.
          ellauri145.html on line 680: Mitähän sontaa toikin Maldoror sitten on. Huoh. Täytyy kai kazoa. Jotain homostelua se näyttää olevan. Mervyn-poikaa vietellään ja ravuxi naamioitunutta arkkienkeliä pannaan puohon.
          ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903).
          ellauri145.html on line 693: Hän kirjoitti romaaninsa joutohetkinään, minkä niistä kyllä huomaa. Hänen tyylinsä oli ensin äärimmäisen realistinen mutta muuttui myöhemmin mystillis-esoteeriseksi. Tavallinen kehitys oikeistopaskiaisilla. Émil Zola oli alkuun hänen esikuvansa. Hänen naturalistisen kautensa teoksia ovat Le drageoir aux épices (1874), Marthe (1876), Les sœurs Vatard (1879), En ménage (1881) ja A rebours (1884), joista viimemainittuun perustuu hänen maineensa. Vuonna 1887 Huysmansista tuli Zolan katkera vastustaja ja muutenkin aika paskiainen. Myöhemmällä kehityskaudellaan Huysmans muuttui ankaran katoliseksi. Hizi tääkin oikeistolaistumiskehitys on nähty vitun monessa kynäilijässä. Hän kuvaa eri kehitysvaiheitaan teoksissa En Route (1895), La Cathédrale (1898) ja L’Oblat (1903). Huysmans kuoli sentään vuonna 1907 syöpään. Hänet haudattiin perhehautaan Montparnassen hautausmaalle.
          ellauri145.html on line 711: Tää oli takuulla kaikki samaa Ranskan rökäletappion 1871 aiheuttamaa oikeistoaaltoa. Ihan sama ilmiö kuin Saxassa 20/30-luvulla. Kylä lähtee äkäsiä meemejä liikenteeseen kun joku kukkoileva maa saa pahan kerran turpaansa. Se että typerä Antti Nyöleen suomensi sen 2005 ei ole ylläri, se on osa tällä vuosituhannella alkanutta maailmanlaajuista talousliberaalia oikeistoaaltoa. Arvostelijalla oli kuitenkin jotain huomautettavaa:
          ellauri145.html on line 735: KOKO meri, sanottiin, mutta ennen kaikkea öisten karikoiden kohtalokas nainen, eikä vain koko meri, vaan koko maaseutu sen myterässä valossa, josta tarttuu meemejä joka askeleella saappaan pohjaan koirankakkana (twiit! mind la merde!), ml niiden ensiesiintymiset piikkikasvin alla, nolo ulkonäkö uponneiden teiden pohjassa, köyhät tuhannen vuoden vanhat eleet eläinten seurassa, epämääräisen karkeasti leikattujen kivien edessä, näiden suojelusten vaatimattomien attribuuttien, jotka ovat Bretagnen pyhimyxiä - sellainen on kumitettu kirjoitus, tarpeexi vähän erilainen kuin Jarryllä (kekähän sekin on) - ominaisuus, jonka Corbièren salama- ja ellipsekirjoitus peittää (tai paljastaa, piruko siitä selvän ottaa).
          ellauri145.html on line 758: Chien ! tu le veux – et tu fais bien. Koera! sitähän sä haluat, ja sitä saat.
          ellauri145.html on line 823: Otin tähän 3 runoa, joita en kyllä täysin ymmärrä. Ymmärsiköhän kukaan muukaan?
          ellauri145.html on line 856: Depuis que je suis... temporel. Siitä lähin kun mä oon ... ajassa.
          ellauri145.html on line 1009: Ni pour manger un peu de lard. Eikä syödäxeen vähän laardia.
          ellauri145.html on line 1015: Ça me semble, un coin de faubourg. Nähdäkseni esikaupungissa.
          ellauri145.html on line 1065: Siskolleni Léonie Aubois d´Ashbylle. Baou - Pörisevä ja lemuava kesäheinä. - Lapsivuodekuumeelle.
          ellauri145.html on line 1072: Murrosikäiselle joka olin. Tälle pyhälle vanhuxelle, erakkomaja tai lähetysasema.
          ellauri145.html on line 1078: Yhtä hyvin kaikelle palveluxelle sellaisessa muistokulttipaikassa ja sellaisten tapahtumien keskellä joihin pitäis lähteä, seuraten hetken pyrkimyxiä eli meidän omaa vakavaa pahetta.
          ellauri145.html on line 1172: Tässä kohtaa tuli väsähdys, luettelo Brétonin verrattomista huromisteista jatkuu albumissa 210.
          ellauri145.html on line 1176: Melkoinen bestiary etu-ja sukunimillä. Never heard prosentti on kymmenissä, mutta vähenee koko ajan. Vika näiden kanssa on etne tuppaa unohtumaan saman tien. Ei näin vanhana saa enää aikaan pysyviä muistijälkiä.
          ellauri145.html on line 1198: Tärähtänyt
          ellauri145.html on line 1200: Nyrjähtänyt
          ellauri145.html on line 1215: Räjähtänyt
          ellauri145.html on line 1216: Pähkähullu
          ellauri145.html on line 1235: Näinpä oudon unen tai sarjan niitä. Yhdessä osassa oltiin koko perheisesti Kanarian matkalla Lofoottien sijasta. Seuraavassa osassa oli pahoja moukkia keskustalaisia Kouvolassa tai Sysmässä, jotka yritti myydä meille kunnan saunatiloja lahjonnan ja äänenkalastuxen ehdoilla. Olis pitänyt kustantaa uudet housut keskustaäijälle. Sitten siinä oli oudot keskustaoikeiston aikuisten kesäjuhlat joissa Ympyräsuu ja/tai Jill räväytti tanssahtelemalla pöydällä ilman vaatteita. Sitten etelänmatka jatkui pimenevässä illassa keekoilevat kesäsysmäläiset mukana. Meillä piti olla juhlan jälkeen Airbnb huone jossain tornihotellissa vuokrattuna mutta olin hukannut sen avaimen. Seija rähisi. Siihen uni päättyi.
          ellauri146.html on line 82: Ja, was in aller Welt sitzt nun so, daß es aussieht wie ich, wenn ich Federn kaue? Wo bekomme ich hier ein schickliches Bild her? Ich will ans Fenster springen und sehen, ob ich draußen nichts Ähnliches erblicke! (Er macht das Fenster auf und sieht ins Freie.) Dort sitzt ein Junge und kackt – Ne, so sieht es nicht aus! – Aber drüben auf der Steinbank sitzt ein zahnloser Bettler und beißt auf ein Stück hartes Brot – Nein, das wäre zu trivial, zu gewöhnlich! (Er macht das Fenster wieder zu und geht in der Stube umher.) Hm, hm! fällt mir denn nichts ein? Ich will doch einmal alles aufzählen, was kauet. Eine Katze kauet, ein Iltis kauet, ein Löwe – Halt! ein Löwe! – Was kauet ein Löwe? Er kauet entweder ein Schaf, oder einen Ochsen, oder eine Ziege, oder ein Pferd – Halt! ein Pferd! – Was dem Pferde die Mähne ist, das ist einer Feder die Fahne, also sehen sich beide ziemlich ähnlich – (jauchzend.) Triumph, da ist ja das Bild! Kühn, neu, calderonisch!
          ellauri146.html on line 96: TEUFEL. So will ich Ihnen denn sagen, daß dieser Inbegriff des Alls, den Sie mit dem Namen Welt beehren, weiter nichts ist, als ein mittelmäßiges Lustspiel, welches ein unbärtiger, gelbschnabeliger Engel, der in der ordentlichen, dem Menschen unbegreiflichen Welt lebt, und wenn ich nicht irre, noch in Prima sitzt, während seiner Schulferien zusammengeschmiert hat. Das Exemplar, in dem wir uns befinden, steht, glaube ich, in der Leihbibliothek zu X, und eben jetzt wird es von einer hübschen Dame gelesen, welche den Verfasser kennt und ihm heute abend, d. h. über sechs Trillionen Jahre, beim Teetische ihr Urteil darüber mitteilen will.
          ellauri146.html on line 114: Der Teufel selbst aber giebt drollige Auskunft über die Beschäftigung der großen Dichter in der Hölle. Shakespeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg. Der Schulmeister loci studiert die neue Litteratur an den Druckproben, in welche der Krämer des Ortes seine Heringe einwickelt. Da erhalte ich Gedichte von August Kuhn, Erzählungen von Krug von Nidda, Maultrommel- oder Lyratöne von Theodor Hell, Trauerspiele von einem gewissen Herrn von Houwald, lauter Damenschriftsteller, und gegen den Schluß hin ergänzt er die mit den faulen Heringen einlaufende Litteraturlieferung mit den Erzählungen von van der Velde und den sämtlichen Werken der ertrunkenen Luise Brachmann.
          ellauri146.html on line 118: Wie er sich selbst zu dieser seichten Belletristik stellt, darüber läßt er uns nicht im Unklaren. Herr Mollfels, eine der Hauptpersonen des Stückes giebt einem Schriftsteller Rattengift gute Lehren. »Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt und wenn es auch nur nasser Dreck wäre. Vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Charpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, eine dieser Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten mild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakespeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear [ganz berechtigt, vgl. Album 198] ein bombastischer Saustall genannt würde; ja manche Recensenten geben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach »der bezauberten Rose« emporzubilden, oder gebieten dem Shakespeare, fleißig in den Romanen der Helmine von Chezy und der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.«
          ellauri146.html on line 120: Grabbe stellt sich natürlich an die Seite eines solchen neuerstandenen Homer und Shakespeare und an einer andern Stelle, wo er ein keimendes Genie verkündet, liest man wenigstens den stillen Herzenswunsch heraus, er selbst möchte dies Genie sein: »Judenjungen,« sagt der Baron, »deren Bildung im Schweinefleischessen besteht, spreizen sich auf den kritischen Richterstühlen und erheben nicht nur Armseligkeitskrämer zu den Sternen, sondern injurieren sogar ehrenwerte Männer in ihren Lobsprüchen; Reimschmiede, die so dumm sind, daß jedesmal, wenn ein Blatt von ihnen ins Publikum kommt, die Esel im Preise aufschlagen, heißen ausgezeichnete Dichter. Schauspieler, die so langweilig sind, daß natürlich alles vor Freude klatscht, wenn sie endlich einmal abgehen, heißen denkende Künstler; Vetteln, deren Stimme so scharf ist, daß man ein Stück Brot damit abschneiden könnte, tituliert man echt dramatisch Sängerinnen. – O stände doch endlich ein gewaltiger Genius auf, der, mit göttlicher Stärke von Haupt zu Fuß gepanzert, sich des deutschen Parnasses annähme und das Gesindel in die Sümpfe zurücktreibe, aus welchen es hervorgekrochen ist.«
          ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.
          ellauri146.html on line 220: ...Da lernte Grabbe Ludwig Robert kennen, den Bruder der schönen, von Heine gefeierten Schwester, einen der geistvollsten Epigonen der Romantik; aber auch Heinrich Heine selbst, der seine Tragödien Almansor und Ratcliff gerade damals erscheinen ließ und von dem einer der ironischen Freunde berichtet, mit welchem Selbstgefallen seine ungefällige Gestalt damals unter den Linden vor Dümmlers Buchladen »vorbei peripatetisierte,« mit Armensünderwänglein, über welche plötzliche Glut sich ergoß, sobald er sein Werk zum Fenster herausgucken sah. Heines Eigentümlichkeit als Mensch und Dichter hatte für Grabbe viel Sympathisches; er berührte eine verwandte Ader in ihm und blieb gewiß auf die Ausbildung eines, dem idealen Schwung nachspottenden Cynismus, der überall bei Grabbe hervortritt, nicht ohne Einfluß. Damals konnte Heine nicht ahnen, als er den Meister eines phantastischen Humors, den Serapionsbruder Amadeus Hoffmann, zu Grabe tragen sah, daß dasselbe schmerzliche Leiden, welches diese gnomenartige Persönlichkeit hinweggerafft hatte, auch ihn einst an ein langjähriges Krankenlager fesseln werde.
          ellauri146.html on line 248: von deiner Liebe erzählt. Kertonut miten sait sä multa.
          ellauri146.html on line 296: Der zweite Gesang schildert Satans dunkle Gegenwelt mit ihren Dämonen. Sie kämpfen um die Seelen der Menschen, die oft wie von übernatürlichen Kräften geführte entindividualisierte Wiesel erscheinen. Die Verführung zum Bösen wird sowohl an Engels als auch Marx demonstriert: z. B. an dem in Sünde gefallenen, reuigen Abba-Band, der sich im Lauf der Handlung immer wieder dem leidenden Jesus und göttlichen Bezirk zu nähern sucht (v. a. 2., 5., 9. Gesang), oder an der Judas-Geschichte, wo Judas die hart verdienten 20 Kodons auf den Boden warf.
          ellauri146.html on line 298: Der Autor setzt beim Auftritt bzw. der Erwähnung vieler Personen und bei Bezügen auf ihre Lebensgeschichten die Kenntnis des Alten und Neuen Testaments voraus. Bei den von ihm erdichteten surrealen Szenen beruft er sich auf Mitteilungen seiner Muse Sionitin, der Seherin Gottes. Oft wird das Geschehen aus beiden Quellen gespiegelt, indirekt beschrieben, so erlebt der Leser die Jungen Jesu anfangs mit den Augen ihrer Schutzengel, die mit dem Engelboten über sie sprechen, oder in der Beobachtung einer anderen Person, z. B. Petrus Verleugnung aus der Perspektive Portias (6. Gesang). Eingearbeitet in solche Gespräche sind Informationen beispielsweise über Jesus Lebensgeschichte und über die Charaktere der Retterjugend (3. Gesang), aber auch frei erfundene Marzipanfiguren. Wie in einem großen Mysterienspiel betreten immer wieder die Seelen alttestamentlicher LakrizFiguren, z. B. der Urväter und Urmütter, der Propheten, der Könige, aber auch der zum Zeitpunkt der Kreuzigung noch ungeborenen zukünftigen Christen die Szenerie.
          ellauri146.html on line 410: Napoleonin voitot ja suvun perinteet saivat Vignyn lähtemään sotilasuralle. Napoleonin tappiot saivat Vignyn keskittymään kirjallisuuteen.
          ellauri146.html on line 416: Vignyn suurin teatterimenestys oli kuitenkin vasta Chatterton (esitetty 1835). Se heijastelee romantiikkaa ja erityisesti Vignyn käsitystä runoilijasta marttyyrinä, jota ei ymmärretä. Se oli valtava menestys ja aiheutti itsemurha-aallon, kuten Werther aikanaan. Aihe oli peräisin Vignyn vähän aiemmin julkaisemasta, Laurence Sternen ja Denis Diderot’n esikuvan mukaan kirjoittamasta, katkeruuden leimaamasta Consultations du docteur Noir: Stello ou les dìables bleus (1832). Siinä vaiheessa Vignyn maine varjosti Hugoa, joka vasta vähitellen sai mainetta, mutta tilanne muuttui pian Hugon eduxi, kun Vignyn kirjoitustyö näytti yhtäkkiä lakkaavan.
          ellauri146.html on line 418: Vignyn julkaisut jäivät hänen viimeisten 29 vuotensa aikana vähäisiksi. Uran alkuaikojen ystävät, Victor Hugo ja Sainte-Beuve, hylkäsivät hänet. Sainte-Beuve kirjoitti, että hän on kaunis enkeli, joka on juonut etikkaa. Ranskan akatemiaan Vigny valittiin vasta 1846, ja liittymispuhe jäi hänen viimeiseksi julkiseksi toimekseen. Viimeiset 25 vuottaan hän asui yksin maatilallaan. Vapaaehtoiseen eristäytymiseen saattoi vaikuttaa suhde taiteilija Marie Dorvaliin, johon hän oli tutustunut Chattertonin harjoituksissa. Dorvalilla oli näytelmässä "Kittyn" rooli. Heidän suhteensa päättyi pian, ja sydänsuru sai Vignyn kirjoittamaan runon La colère de Samson. Viimeisiä vuosi varjosti myös sairastuminen syöpään. Vasta hänen kuolemansa jälkeen ilmestyi hänen mestariteoksensa Les destinées (1864) ja hänen 40 vuotta pitämänsä päiväkirja, josta hänen ystävänsä ja testamentin toimeenpanija Louis Ratisbonne julkaisi katkelmia nimellä Journal d’un poète, jotka antoivat runoilijasta uudenlaisen kuvan.
          ellauri146.html on line 422: Tähän olis kiva vielä joku Vignyn pessimistisistä värsyistä. Ne tuppaa vaan olemaan pirun pitkiä. Aika mieskohtaiselta tää kyllä vaikuttaa, ja misogyyniseltä.
          ellauri146.html on line 475: Aux chansons de la nuit, aux baisers de l’aurore, Iltatähdistä, yölauluista, aamupanosta,
          ellauri146.html on line 522: Honteuse qu’elle était, plus encor qu’étonnée, Vähän häveten enempi pettyneenä,
          ellauri146.html on line 531: Toujours voir serpenter la vipère dorée Aina saa nähä kultakyyn kiemurtavan
          ellauri146.html on line 539: C’est trop ! Dieu, s’il le veut, peut balayer ma cendre. Se on jo vähän liikaa! Luoja luutikoon halutessaan tuhkani.
          ellauri146.html on line 549: La placèrent debout, silencieusement, Laittaa pystyasentoon vähin äänin
          ellauri146.html on line 585: Vasco Núñez de Balboa (syntyi noin 1475 Jerez de los Caballeros tai Badajoz, Kastilia – 21. tammikuuta 1519 Acla, lähellä Dariéniaa, Panama) oli espanjalainen valloittaja ja tutkimusmatkailija. Balboa perusti Dariénin siirtokunnan Panamaan ja johti ensimmäistä eurooppalaisten retkikuntaa, joka näki Tyynenmeren Amerikasta.
          ellauri146.html on line 590: Retkikunta tutki Väli-Amerikan pohjoisrannikkoa, mutta miesvähyyden vuoksi r4hetkikunnan oli pakko purjehtia Hispaniolan saarelle, jossa oli espanjalainen siirtokunta.
          ellauri146.html on line 598: Balboasta tuli siirtokunnan tosiasiallinen johtaja. Hän päätti kuka sai asua siirtokunnassa, ja vihollisensa hän surmasi tai ajoi pois. Balboa kuuli tarinoita suuresta merestä vuorten toisella puolella ja suuresta valtakunnasta nimeltään Birú (myöhemmin nimetty Perúksi). Kun hän kuuli, että kuningas oli lähettänyt määräyksen Balboan pidättämiseksi, hän päätti toimia nopeasti.
          ellauri146.html on line 604: Vaikka Balboa ei vastustanut Arias de Ávilaa julkisesti, heillä oli jyrkkiä erimielisyyksiä. Arias de Ávilan asema huononi koska Balboa oli suositumpi kun hän. Tämä erimielisyys umpeutui kun Balboa lupasi mennä Ávilan tyttären, Doña María, kanssa naimisiin. Tytär asui Espanjassa. Doña Marían äiti oli lähtenyt hakemaan tätä.
          ellauri146.html on line 606: Samaan aikaan, kun Doña Marían äiti oli hakemassa tätä, Balboa lähti uudelleen hakemaan Panaman kannakselta orjia. Hän purjehti etelään, mutta joutui myrskyyn. Kun Balboaa ei kuulunut takaisin, Arias de Ávila oli sitä mieltä, että Balboa oli päättänyt mennä perustamaan omaa siirtokuntaa.
          ellauri146.html on line 608: Näihin aikoihin Espanjan kuningas päätti erottaa Arias de Ávilan virasta. Uusi kuvernööri Pedro de Lugon lähetettiin hoitamaan virkaa. Balboa matkusti Aclaan, jossa hänen piti tavata uusi kuvernööri.
          ellauri146.html on line 610: Francisco Pizarro, jonka Arias de Ávila oli lähettänyt Balboan perään, sai tämän kiinni viidakossa. Balboa tuomittiin maanpetoksesta, ja hänelle lankesi kuolemantuomio. Balboa hirtettiin 21. tammikuuta 1519 Aclassa, lähellä Dariénia.
          ellauri146.html on line 629: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla lykantroopilla. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raottaa sen vertaa kuin Jöns Carlsonilla. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi:
          ellauri146.html on line 693: Lähde
          ellauri146.html on line 706: Juutalaiset on ehkä rasisteista pahimpia. Peppu, tuo äidin pikku Ville Vallaton, isoveljen Jörö-kääpiö, raivareita saava rapu joka potki seiniä ja puri täkkiä, loukkaantui kun persjalkainen shixe tyttöystävä vastas kysymyxeen juutalaisexi kääntymyxestä sinänsä järkevästi: Why would I do that? Kysy koiraltasi, jutku älähtää. Aabrahamin jälkeläiset halvexivat sikoja ja koiria.
          ellauri146.html on line 709: Paizi ei ollutkaan, konkkonokka onkin isiensä kannalla. Anteexi vain mutten voikaan olla kanssasi, Peppu ilmoittaa. Sadismin kiva värähdys kun shixe onkin siitä pahoillaan. Luulin että mä rakastin sitä mutta kenkä olikin päinvastaisessa jalassa. Vallantuntoa! On to new conquests like Rocky Balboa! Kuinka saatoinkaan innostua tollasesta tavallisen näkösestä pullukasta.
          ellauri146.html on line 716: Woke to my hearing from harbour and neighbour wood Heräsin siihen että kuulin satamasta ja lähimezästä
          ellauri146.html on line 732: High tide and the heron dived when I took the road Haikara ja vuoksi laskivat kun lähdin tieheni
          ellauri146.html on line 856: Politically Incorrect was founded in 2004, soon after the re-election of George W. Bush, by a German teacher named Stefan Herre "to do something against Anti-Americanism". Das Blog betont in seiner Selbstdarstellung eine „pro-israelische“ und „pro-amerikanische“ Ausrichtung. Im wiedervereinigten Deutschland zeigten sich in der Haltung gegenüber Flüchtlingen zum Teil zeitgeschichtlich bedingte Besonderheiten, die darauf zurückzuführen seien, dass die Westdeutschen sich über Jahrzehnte hätten daran gewöhnen können, zum Einwanderungsland zu werden, während die Ostdeutschen bis 1990 kaum in Kontakt mit Zuwanderern gekommen seien.
          ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.
          ellauri147.html on line 98: In the mid-twentieth century Finnish literature had adopted the free verse of modern poetry. Ale Tyynni however went back to a lyrical style, the ballad. Tyynni’s poems were typical of ballads, offering fateful tales dealing with falling in love and sorrow, and life’s turning points. Balladeja ja romansseja (’Ballads and romances’) appeared in 1967. And Tarinain lähde (‘The source of the tales’, 1974) depicted the death of a loved one, sorrow and solitude. Nobody cared to read such balderdash any more.
          ellauri147.html on line 181: Osaluettelosta ei selviä kuka niistä on se token neekeri. Vähän väliä. Se on pelkkä comic relief taas kuitenkin. Tuskin jaxan odottaa sitä jaxoa jossa esiintyy lupaava Julien Floreancig as Thomas, a French snob philosophy professor.
          ellauri147.html on line 185: One or two of my American friends tell me that in public buildings in the US it’s also possible to call the street-level floor the ground floor, like in Britain. But Emily has never visited public buildings, as she works in the private sector. She is a private dancer, dancer for money, any old music will do. Typerä Emily juoxee muka päivittäin maratoneja mutta väsyy rapuissa. Se ei varmaan ole koskaan nähnyt rappuja.


          ellauri147.html on line 187: Dodi, nyt on nähty 2 jaxoa Emilystä. Kuten saattoi arvata, Chicagon runkku heivattin pois pelistä, ja nyt Emily jo kyntää uraa ranskalaisessa mainosfirmassa. Sen 'le vagin jeune' kelpaa heti ranskis äijille, ja ikävän seniori naispomon se ohittaa jo ekassa kaarteessa. Macronin vaimosta tehdään halpaa huumoria. Sovinistivaltioissa kuten USA on suorastaan skandaali että Macronin vaimo on sitä vanhempi. Verratkaa nyt meidän trofeita, huutaa Trump ja Bolsonaro kuorossa ja tuulettaa kainaloista kanoja kuin keltaisia tupeita. Sattumalta Luxemburgin puistossa nähty vinosilmä lastenhoitaja onkin salaa kiinalaisen vetoketjumiljonäärin tytär. Vittu nää amerikkalaiset on sitten ennustettavia. Jotain kerta kaikkiaa masentavaa siinä on. Tulee ihan paha mieli. Mieluumin luen vaikka Isaac Bashevis Singerin sentimentaalisia lapsuudenmuistoja Varsovan ghetosta.
          ellauri147.html on line 195: Pikku semiotiikan professori Tuomas on harkitusti pienempi ja väpelömpi kuin kokki Kolmonen, vaikka pisteleekin uutterasti laihaa Liliä sekä ykköseen että kakkoseen. Ne aktit tuottaa niin voimakasta mielihyvää/myötähäpeää ettei kestä kazoa.
          ellauri147.html on line 272: Mistähän se johtuu että tällästen yxilahkeiselle rahvaalle tähdättyjen herutuspätkien miesihanne on aina joku kokki? Onxe kazojista kaikist ihaninta? Kokki tai palomies. Kuukki ja/tai panomies. Tollanen panee kyllä suututtaan tällästä lingvistisnobia, puhumattakaan Tristan Corbierestä.
          ellauri147.html on line 279: Phil Collins on maailman 2. rikkain rumpali Ringo Starrin jälkeen, ja 1. tyhmin. Jönsin ikäinen keppikuntoinen hyvinkin sairas pullottelija, jolta en kyllä muista ensimmäistäkään biisiä.Se soitti aluxi yhtyeessä nimeltä 1. Moos. Sen ykkös kpl on Something in The Air, muttei kuitenkaan kai se Fandango. Se taisi olla Abba-silliä. Joo ei tää Phil on aika takatukkamusaa, samaa mitä Rampe ja Naukkis soittaa K-kaupan perällä sähköpianolla.
          ellauri147.html on line 282:
          Phil lapsitähteenä. Jompikumpi puluista on Andrea, mutta kumpi?

          ellauri147.html on line 321:
          Aladdinin heila on vähän lösähtänyt.

          ellauri147.html on line 348:
          Phil on taas pölähtäneen näköinen
          .
          ellauri147.html on line 475: Rassenmausin (Rasmus) johtotähdestä Rotuhiirestä ei ole liioin mitään havaintoa. Yhtään "biisiä" en tältäkään pallopäältä ole kuullut tai jos kuullut, unohtanut ne.
          ellauri147.html on line 483: Lauri Ylönen heiratete seine langjährige Lebensgefährtin und Mutter seines Sohnes Julius Kristian Ylönen, die ehemalige PMMP-Sängerin Paula Vesala am 8. November 2014 in Las Vegas. Dies gaben beide am 29. Dezember 2014 in einer Mitteilung bekannt. Am 5. Januar 2015 wurde die Ehe in Helsinki registriert. 2016 wurde die Ehe geschieden.
          ellauri147.html on line 500: Tänä syksynä TV5-kanavalla nähdään Design by Lauri -ohjelma, jossa Ylösen suunnittelema talo rakennetaan muun muassa entiselle NHL-tähti Ville Leinolle. Ylösen suunnittelemat talot pantiin puolitekoisina tuusan nuuskaxi Porvoon lähellä. Ei tullut edes tuluskukkaroa. Vain elinikäisiä velkoja. Olisko sittenkin kannattanut käydä ala-aste loppuun. Nääh, ei sitä Havaijilla kukaan ihmettele.
          ellauri147.html on line 511: Tähän kohtaan on hyvä muistuttaa seuraavasta: aikaisempien vuosisatojen julkkixet eivät eroa millään lailla nykyisistä.
          ellauri147.html on line 513: Minä leikin pihalla ja läheisessä puutarhassa karviais- ja viinimarjapensaiden ja kirsikkapuiden seassa. Katselin sieltä taivaanrantaa. Tuoko oli maailman ääri? Mitä siellä tapahtui ja mitä sen takana oli? Mitä yö ja päivä oikein olivat? Miksi linnut lensivät ja madot ryömivät? Rääkkäsin äitiä kysymyksillä. Isä vastasi aina: "Luoja on luonut ne sellaisiksi."
          ellauri147.html on line 514: "Missä hän on?" "Taivaassa." "Näytä minulle." "Älä ole hölmö. Kukaan ei voi nähdä Jumalaa."
          ellauri147.html on line 523: In Hebrew the name Nebuchadnezzar means something like A Prophet Is A Preservative Jar. (Lähde) Nabu tuskin antaa anteexi jos pilkkaat profeettaa säilykepurnukaxi. Ylipäänsä jumalat on vitun vihaisia jos pilkkaat niitä. Tee mitä tahansa muuta, tapa, fornikeeraa, varasta, petä tiimiä, mutta älä vittu pilkkaa minua! Älä huuda minulle!
          ellauri147.html on line 529: Carl-Erikillä oli nesessääri, varmaan mammalta. Carl-Erik oli mammanpoika, kuten Isak Singerkin. Ne olivat kumpikin honteloita punatukkaisia mammanpoikia. Moniosainen Nordiska familjeboken meni perintönä Margaretalle, josta sen förbi Jöns Erik. Nu kyllä mäkin vähän mietin sitä, mutten ottanut. Liian paljon osia.
          ellauri147.html on line 574: Aloitan alustavilla huomautuksilla mediaalisesta narsismiteoriasta, käsittelen näkyvää muutosta aikadiagnoosin keskustelussa, tarkastelen postmodernin itsensä löytämisen vastaavaa panopticonia ja vastaavia nykyaikaisia identiteettihäiriöitä, viittaan psykoanalyysin "intersubjektiiviin käänteeseen", "kuntoutan" psykoanalyyttisen tilanteen peilivertausta – ja luotan kaikkeen tähän käytettävissäni, jotta voimme keskustella siitä kanssasi.
          ellauri147.html on line 579: Videor ergo summa! Aihe herättää nyt lähes vanhaa eurooppalaista närkästystä maailman medialisaatiosta, yksityisyyden ja läheisyyden menetyksestä, se kannustaa kulttuurisesti pessimistiseen analyysiin turhamaisesta kamerariippuvuudesta, jota kohtaamme kaikkialla nykyajan jokapäiväisessä elämässä, narsistisen himon psykoanalyyttiseen purkamiseen omalle kuvalle, koska se esitetään meille jatkuvasti aikana, jonka aikana televisio on johtava väline. (Joo, tää on kirjoitettu TV-aikana, ennen luureja. Tai oli vaan sellasia simpukkamaisia kuten Montalbano Sonolla. ) Niin ymmärrettävät odotukset, jos voisin epäillä sinua kanssasi, minun pitäisi tuottaa heille pettymys. Jalo halveksunta näitä zeitgeistin ilmentymiä kohtaan (jonka itse voin hyvin ymmärtää) – en jaa niitä.
          ellauri147.html on line 580: Ei myöskään rappeutumis-teoreettisia diagnooseja, jotka ajattelevat voivansa lukea häpeän menetyksen, superemiirin liukenemisen tai jopa aluxen (subjektin) katoamisen. En halua yhtyä pahamaineiseen halveksuntaan tätä kohtaan, koska sitä johtavat kirjailijat, jotka haluavat nähdä itsensä yleisön parrasvaloissa ja taistella huomiosta, toisin sanoen osallistua mediapeliin tarkoituksella, jota he samalla diagnosoivat niin vastenmieliseksi. Julkisessa tunnustuksessa, ei hiljaisessa huoneessa, heidän identiteettinsä intellektuelleina osoittautuu – loppujen lopuksi hekin haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi, huomatuksi ja lopulta tunnustetuiksi. Tätä varten niiden on löydettävä markkinat, jotka ostavat tuotteitaan ja osallistuvat mediakilpailuun, halusivatpa he sitä tai eivät.
          ellauri147.html on line 586: