ellauri032.html on line 333: Kielellä saa sanotuxi ajatuxia joita ei voi kuvitella, kuten äärettömyys. Aivon neuroverkko on äärellinen automaatti, mutta vaan teoriassa voi sillä tuottaa äärettömän kielen. Teoria lausejoukko seurauxineen, siis kieli, opettaa logiikka. Joukko-opissa ei voi ristiriidattomasti olla rajoittamatonta komprehensioaksioomaa, sen osoitti Russell kolme vuosisataa myöhemmin paradoxixi. Koko ääretöntä ei voi käsittää yhteen läjään, se ajatus puree häntäänsä kuin koira, joka on lukenut ritariromaaneja.
ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
ellauri132.html on line 153: Sana Oleminen ei selitä mitään, mutta ei myöskään Jumala. Olemisella on kuitenkin se etu, että siltä puuttuu tuotesuoja. Se ei vähennä äärettömän kokonaisuuden ääretöntä näkymätöntä. Siitä on mahdotonta muodostaa henkistä kuvaa. Kukaan ei voi vaatia olemassaolon yksinomaista hallussapitoa. Se on teidän ytimenne, ja se on teille heti saatavilla oman läsnäolon tunteena, oivalluksena olen, joka on ennen kuin olen tätä tai olen sitä. Joten se on vain pieni askel sanasta oleminen olemisen kokemukseen. "on" - 2 kirjainta, "jumala", 3x enemmän! Mikä säästö! Sehr günstig! Sanasta miestä, sarvesta härkää!
ellauri135.html on line 677: Nämä ovat "Mtsyri", "Demon" ja monet viehättävä, musiikillinen, monipuolinen runojen toteutus, osoittaen hänen lahjakkuutensa ääretöntä voimaa. Vuonna 1839 Lermontov viimeisteli romaanin "Hero of Our Time".
ellauri194.html on line 472: Aihetta tutkinut Krister Talvinen (n.h.) esittää väitöskirjassaan seuraavaa: Jotta epätodet väitteet voitaisiin erotella tosista, tarvitaan tosien väitteiden kriteeri. Mutta jotta tiedettäisiin, onko kriteeri juuri oikea, tarvitaan kriteeri jonka avulla huonot kriteerit voi erottaa hyvistä. Tämä johtaa kuitenkin kriteerien päättymättömään ketjuun. Kukaan ei voi esittää ääretöntä määrää kriteerejä, joten näyttää siltä, että tosia väitteitä ei voi hyväksyttävästi erottaa epätosista. Talvinen tekee tästä johtopäätöksen, että kriteerin ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan ja siksi skeptismi on vääjäämätöntä.
ellauri277.html on line 95: joka marssii majesteettisuudessa ja ylpeänä alistuessaan kohti miinus ääretöntä.
ellauri401.html on line 288: Löydettyään Kristuxen käskyt Ervast kääntyi pois kristikunnasta, joka oli ääretöntä humbuugia. Vaikka "mitä enemmän noita koittaa soirata, sitä huonommin se menee."Pekka ei enää vuoden 1896 puolella jatkanut säännöllisiä yliopistto-opintojaan. Pekasta tuli pudokas.Naimapuuhat yhä kiinnoostivat. 14-vuotiaan Maijun äiti Anna pyysi, että Pekka ei hyväilisi Maijua. Puhe meni kuitenkin kuuroille korville. Pekka ei antanut varoituksille niiden oikeutettua arvoa.
ellauri408.html on line 237: Me kaipaamme aina ääretöntä, iäistä, absoluuttista, ja relatiiviseen tyytyvä tiede jättää tyhjyyden, jota on hyvä täyttää mindfulnessillä, mietiskelyllä, hartaudella ja palvonnalla. Uskonto, sanoi Bacon, on mauste, jonka tulee suojella pekonia ja pakastekanaa pilaantumasta, ja siihen tarkoitukseen kaivataan varsinkin nykyään uskontoa platonisessa ja itämaisessa merkityksessään. Syvä keskittyminen on todellisuudessa kauniin toiminnan edellytys. Keskitysleirejä tarvitaan. Palaaminen vakavuuteen, jumalalliseen, pyhään, on yhä vaikeampi nyt, kun kriitillinen levottomuus on päässyt itse kirkonkin alueelle, saarnaaminen muuttunut maailmalliseksi ja yllytys yleiseksi, mutta sellainen palaaminen on yhä välttämättömämpi. Ilman sitä ei ole olemassa minkäänlaista sisäistä elämää. Ilman uusia muotoja ei ole koko taidetta. Ja sisäinen elämä on keino, jonka avulla voi tehokkaasti vastustaa ympäristöänsä. Seilorikaan ei pysy lämpimänä ilman nuttua ja malspiikkiryyppiä. Housuja se ei välttämättä tarvize, mutta lakki pitää olla. Perään perinteistä oikeistoindividualismia ja massojen halveeraamista. Vizi kylläpä on epäoriginellia. Tällä kaverilla piisaa kyllä sanoja mutta ne on kaikki niitä samoja. Ihminen joka ei puhalla saippuakuplia on kuin hamsteri, hälläpyörä, suhdannebarometri.
xxx/ellauri259.html on line 222: Mitkä ovat hindulaisuuden eri lahkot? Jumalan yleinen nimi hindulaisuudessa on Brahman. Meissä olevan jumalallisen olemuksen nimi on Atman, se Schopenhauerin villakoiran (-koirien) ydin. Ne koirat ovat yksi ja sama, ääretön ja ikuinen. Jumala on kuitenkin läsnä kaikessa luomakunnassa. Jumalan ilmestys luomakunnassa kulkee monella nimellä. Se on yksi ääretön, ikuinen, jumalallinen olento, joka ilmenee lukemattomilla tavoilla. Se on kuin henkilö, jota hänen poikansa kutsuisi samanaikaisesti "isäksi", ystävänsä "ystäväksi", oma isänsä "pojaksi", vaimonsa "aviomies" jne. Joku mies kuitenkin? No ei voi se olla äitikin tai tyttöystävä. Jokaiseen nimeen liittyy erityinen suhde. Joten samaa jumalallista Herraa on puhuttu Shivaksi, Vishnuksi jne ja jumalaiseksi äidiksi, Kaliksi, Durgaksi jne. Jumala voi myös ilmetä poikkeuksellisena olentona ihmisen muodossa, joka sitten tunnetaan Jumalan inkarnaationa, kuten Hare Krishna, Hare Rama jne. Koska vain yhtä ääretöntä Jumalaa tarkastellaan eri tavoin, kaikkia näitä ilmentymiä voidaan rukoilla apua ja suojaa esim kelloja ja raottamalla pientä ovea tai tuomalla teetä munkeille. Tämä on kaikkien hindulaisuuden eri lahkojen taustalla oleva periaate. Ne, jotka pitävät parempana tiettyä jumaluuden ilmentymää, muodostavat lahkon, joka on omistautunut tuon ilmentymän mietiskelemiseen ja palvomiseen.
9