ellauri043.html on line 4678: Leikkaamaton tukka verhoo sen kiireestä kantapäähän. Se roiskii niin paljon kyyneliä että siihen sattuu varmasti enemmän kuin muihin, se on erilainen kuin muut, siihen ottaa ääreist yli-inhimillisen kovasti.
ellauri060.html on line 1122: Aloin lukea Mihail Sholokhovin novellettaa Ihmiskohtalo. Siitä päätellen Miihkali on ääreist klisheinen sotasetämies. Tämmösiä kotirintamamieskirjoja kirjoitettiin sodan jälkeen tuhansia. Miihkalille niistä tuli vuonna 1965 noobeli. Taisi olla Khrustjsjovin suojasäiden antia. Turhaan nuolivat, kohta linja yleisliitossa taas koveni, ja Njeuvostoliiton juna pyhästyi tyyten pistoraiteelle Leonid Breshnevin dementian aikana.
ellauri065.html on line 699: ettei sillä ole mitään omaa sanottavaa. Kaik on pelkkää Pynchon-coveria, netin kaiutusta, b-luokan filmikamaa, politiikkaklisheitä ja teinimeemejä, aakkossoppaa, väsymättömästi piissejä ja tägejä. Tän se sitten sanookin ääreist monisanaisesti lukemattomilla eri tavoilla. No mä oon kyllä tätä nyt ihan tavattomasti lukenut. Jokaikisen hämärän linkin olen klikannut. Ei tää ole romaani, tää on paperinen ylilauta. Tässä ei ole yhtään ihmistä, on vain puolituisia, pahvisia tuhatjalkasia ja puisevia liskoja. Nukkehallituxen naruja vetää aina se yx ja sama verijuotikas, kylmä imukala. Pynchonin ja Foster Wallacen imitaatiota puskadivarissa. Kaikki lainattua kuin Roope Ankan vaihtorottakonsiliolla. Loputonta läppää.
ellauri066.html on line 318: Tompan novelleissa piisaa sofistikoitua koomillista sanaleikkiä, tietysti, mutta tekijä, älyttömän mätystyxen ystävänä, tykkää vulgääreistä vizeistä, naurettavista läpistä, nurinkurisista akronyymeistä, syntaxipastissista, hopomaisista nimistä, esim Pentti Pakana, Herpertti Rei'ikäs, Oidipa Massa, Leo Pyöriä, Viki Kirsikkakokis, Väpi Nurja, ja Tri Tarjoilupöytä. Kipparikallemainen seilori nimeltä Porsas Bodaaja esiintyy useassa kirjassa (no sehän on yxi piipunrassimaisen Pynchonin monista wannabe alter egoista), tai joku sen lukuisista puritaani-esi-isistä. Ihan varmasti sua naurattaa itäintialainen peräaukkolääkäri nimeltä Pokemon. Mua nauratti eniten limainen hahmo nimeltä Viv Epperdew. En mä oikeastaan tiedä mixi, mut mä vaan repesin ja hajosin.
ellauri070.html on line 300: Tein tässä kirjottaessa taas kerran sen havainnon, että mulle alkaa selvitä tollaisen ääreist komplexin ja runollisen textin merkitys vasta kun mä kirjotan siitä. Tän briiffauxen alussa mulla oli vähintään tollanen "horror vacui" fiilis, tyhjyyden pelko. Onko tässä yhtää mitään järkeä? Mut nytmä huomaan pelkkiä uusia linkkejä.
ellauri077.html on line 229: Tää ajatus tuli mieleen tässä vaiheessa näitä paasauxia. Mun perusväite on, että apinakööriä ajaa moraalisesti sama kolmikko kuin pikkulintuja, eli EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Silti näitä apinoita on lähes 10 miljardia erilaista! No tää on just fraktaalista. Kun tää ääreist simppeli motiivikolmikko riittävästi kertautuu komplexissa ympäristössä, sekin näyttää monimutkaistuvan rajatta. Muzilti ne on vaan noi kolme: EAT, FUCK, KILL.
ellauri092.html on line 461: Erkki Kurki-Suonio toimi Helsingin Johanneksen seurakunnan kirkkoherrana 1952–70, jolloin hän jäi eläkkeelle. Sekin oli ääreist väpelön näköinen mutta silti aika tiukkis hihhuli. Se avioitui 1925 kansakoulunopettaja Sylvi Rankin kanssa. Perheeseen syntyivät lapset Jaakko, Kerttu, Ilmari, Pirkko, Annikki ja Sirkka.
ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri133.html on line 206: Ei vittu ei nää ohjeet aja takaa muuta kun ääreist moukkamaista alaluokan puhetyyliä. Sellasta nyt pitäs kynäillä. Kert ei laahus muuta ymmärrä. Muu olis vitun hienostelua. No mulze kyllä onnistuu. Kylä lähtee!
ellauri197.html on line 370: Those, like so many spheres, but one heaven make, Niistä, kuten sfääreistä, syntyy vain 1 taivas,
ellauri216.html on line 665: Hariton näkee yöllä silmät harittaen väkeviä unia, joissa se imee maitoa Glafiran mehukkaita tisseistä. Ei hemmetti, luostarointi oli virhe, juuri tätähän mä olin vailla! Glafiran liukkaus on tuskin ehtinyt kuivahtaa talkixi Haritonin siittimeen niin se jo suunnittelee karkaamista Vilnaan. Tunnen oloni taivaallisexi, ja kohta on taas kivaa. Ei tarvi odottaa kiven taaxe asti. Kirkon hernekeittokin maistuu ääreist pahalta.
ellauri223.html on line 38: Netissä näytettävät kuvat tulevaisuuden utopioista on tosi dystooppisia. Kaikki on aivan ääreist urbaaneja betoni- lasi- ja muovierämaita mitä jossain voi enintään pilkistää jotain windowsnurmikkoa, ja taivaskin on täynnä jotain pörriäisiä sun muita dröönejä. Miten kukaan voi edes ajatella että siinä oltaisiin menossa johkin parempaan? Tulee hakematta mieleen Netflix-sarja pahansisuisista ämmistä, jotka koittaa panna hanttiin Gileadin ukoille.
ellauri238.html on line 748: Lerppu käänti jonkun verran Herberttiä englannista. Ei se muistanut sen etunimestäkään kuin 2 ekaa kirjainta. Tyhmä Pena on maalta kotoisin ja luulee että Zbigniew on Herbertin sukunimi. Sen miällestä Herbertin runot olivat kivoja, salamielisiä, vaikka ne ovat tosiasiassa ääreist puisevia. Penalla on Jeesuxen darratuskat perjantaina kun raflat ovat kiinni 3 päivää pääsiäisenä. Puolalaista poliittista satiiria, haha. Puolalainen käänsi paperia. Toisellakin puolella luki: puolalaiset ovat tyhmiä. Käännä. Puolalainen käänsi paperia.
ellauri245.html on line 770: Altman oli kiinnostuneempi tunnelmista ja atmosfääreistä kuin rakenteista. Hän käsitteli useimmissa elokuvissaan yhdysvaltalaisuuden ytimeen kuuluvia aiheita, mutta hän osasi vältellä kliseemäisyyttä tai pyrki murtamaan kliseitä. Hänen ohjaustapaansa kuului improvisointi, joten hän saattoi ajoittain irrottautua käsikirjoituksesta.
ellauri257.html on line 575: Lodge was a friend of Arthur Conan Doyle, who also lost a son in World War I and was a Spiritualist. Anglosaxarna har en svaghet för den här sortens idioti. Dom är rädda för döden, stackars kräkar. Singerin amerikanjuutalaiset ovat ääreist klicheisiä. Ne pitää Amerikasta koska jenkit arvostaa bisnestä eivätkä sixi vainoa rahantuntevia juutalaisia.
ellauri318.html on line 365: Kriminologian prof. Leif GW Perssonin krimi alkaa ääreist klischeisesti sillä että kiireisen Lisa Mattein tytär-ja-äiti hemmottelupäivä tyssää jo kotiovelle työpuhelimen pirinään. Jotain on tapahtunut eikä koko sveduissa ole ketään toista joka voisi tuurata kiireistä operatiivista supojohtajaa Lisa Matteita. Montakohan ziljoonaa kertaa tämäkin kohtaus on jo näytetty? Selluloidi on jo ihan rakeinen. I-KÄ-VYS-TYT-TÄVÄÄ! Vittu soittakaa Lefalle, eixe vois hoitaa tän?
ellauri325.html on line 412: Jermu oli ääreist vulgääri. Jermu kehui juuri samanlaista viihdytyskiertuetta jolle kunniaprofessori yllä repi pelisorzinsa. Kyllä se on ollut naisenpylly jota sotajermuilla ennen kaikkea on ollut ikävä. Lujasti sapuskaa ja päälle pillua, kyllä se aina tappamisen voittaa.
ellauri345.html on line 396: Tämä tuo Ottilien hahmon esiin. Tässä romaani näyttää näkyvämmin kasvavan myyttisen maailman ulkopuolelle. Sillä vaikka hän joutuisikin pimeiden voimien uhriksi, hänen syyttömyytensä määrää hänet tähän kauheaan kohtaloon vanhan vaatimuksen mukaisesti, että uhri on moitteeton. Vaikka tämän tytön figuuri ei edusta siveyttä, siinä määrin kuin se voi johtua henkisyydestä - pikemminkin tällainen koskemattomuus Lucianessa on melkein moite - hänen täysin luonnollinen käytöksensä täydellisestä passiivisuudestaan huolimatta tekee Ottilien eroottisista puolisfääreistä juuri sopivat, tämä syrjäinen syrjäisyyteen asti. Wernerin sonetti sanoo sen myös tunkeilevalla tavallaan: Mikään tietoisuus ei suojele tämän lapsen siveyttä. Mutta eikö heidän ansionsa ole vain niin paljon suurempi?
ellauri355.html on line 227: Veriroiskeisia terveisiä taas anglosfääristä! Tällä kertaa ruumiita pilkkovat Britannian parhaat voimat. Herttaisten 60-luvun sarjojen aseettomat bobbyt kumipamppuineen ovat korvautuneet arpisilla julmailmeisillä NCA terroristijahtinaisilla jotka ei välitä tavallisista ruumiista vaan yxinomaan puntabiljonääreistä. Anglosfäärin tuloerot paistaa joka nurkasta. Mutta konnat ei loppupeleissä ole tietystikään anglosaxibiljönäärejä, vaan italian mafiosoja tai ilkeitä kiinalaisia viirusilmiä. Hyvixet ei enää ole lasilabroissan turvassa, vaan pahixet tulevat ihan silmille, häkkeröityvät kaikille digialustoille, pörräävät siiratiimin yllä drööneillä ja uhkailevat listiä hyvisten lähiomaiset. Puhasta klaanitouhua. Hyvixet ja pahixet on vaan 2 klaania, joita johtavat yhtä kasvottomat törkimöt. Eläinparat (rotat, siat) syövät hätäpäissään silvottuja ruumiita. Kenen mielestä tää on ihanaa? No jos oma elämä on ihan kuralla, ehkä tääkin stten vähän lohduttaa. Niinkuin lohduttavat sotkuiset tazkat tai seiniin yösydännä ruiskitut graffitit.
ellauri395.html on line 1241: No eipä tästä tämän enempää. Pelkillä sanoilla ei juuri kuuhun mennä. Sitäpaizi kekä täällä alennetaan, se ylennetään kiven takana, joten turhaan valittavat, ikuisuuskazannossa ne ovat ääreist paljon joholla.
ellauri395.html on line 1278: Kazoin vähän alkua. Se näyttää olevan ääreist puiseva kökösti ohjattu ja näytelty Star Trek jäljitelmä: kasa kakaroita seisoo komentosillalla ja suoltaa vaivoin ulkoa opittua avaruussotajargongia. Hilpeintä on että vanha  testamentti toimii huippusalaisena manuaalina. We need to pray. Uzbekistanissa kristianismi on laitonta. Harryilla voi uzbekkien lakia rikkoa kazomalla raamattua hologrammina. Uzbekeista islamisteja on 90 prosenttia (enimmäkseen sunneja) ja ortodokseja 5 prosenttia, muita uskontoja harjoittaa 5 prosenttia, loput 5% ovat ateisteja. Ne ovat kaikki vankilassa ilman hyvää lukemista.
ellauri421.html on line 56: Mistä nuorten miesten kasvanut hengellisyys ja usko Jumalaan nousee? Mixi niillä on tazkoja ja puolustustahtoa? Kiltin ja söpön näköinen autistinen Greta Thunberg minnihiirikorvakuulokkeissa sanoo suorat sanat haastatteluneekerille jälleen kerran: ilmastokriisi johtuu kapitalismista. Kasvit elukat ja kyykytetyt pystyapinat kaikki kärsii samasta syystä, eli Elon Muskista, Jeff Bezosista ja muista ziljonääreistä ja koko systeemistä joka kelluttaa pintaan näitä kökkäreitä. Rakkineita sähköautoja ja tissitöntä  riistoanttilaa. Ne kaikki täytyis ottaa hengiltä ja lopettaa kokonaan tää vitun Teollisuus ja Talous. Paizi että on jo liian myöhäistä.
xxx/ellauri068.html on line 203: Huolimatta maailmankansalaisen kulttuurisesta hienostuneisuudessta Borges paneutui 1920-luvun runotuotannossaan myös argentiinalaisuuteen, erityisesti Buenos Airesin ilmapiiriin, jota hän pyrki kuvaamaan muun muassa runoteoksessaan Fervor de Buenos Aires ('Buenos Airesin kiihko'). Häntä kiehtoi myös kotimaan populaarikulttuuri (tango) ja slangi: hän laati sanakirjan argentiinalaisesta alamaailman slangista, lunfardosta. (Sitäkin lie Tomppa selannut, ks. s. 496. Onkohan tää Squalidozzi hahmo ize asiassa Borges?) Kirjastonhoitajalle epätyypillisenä lienee pidettävä myös hänen kiinnostustaan alamaailman puukkomiesten urotekoihin: eräissä hänen novelleistaan ovat aiheena myös katuväkivalta ja puukkomurhat, vaikka ne ovatkin kaukana niistä universaaleista, symbolisista ja ylevistä sfääreistä, joissa tyypillisen borgesilaisen tarinan tai esseen oletetaan yleensä liikkuvan.
xxx/ellauri121.html on line 352: Janine on samanlainen vetelys kuin leffassa muttei silmätön. Ollaan puolessa välissä. Moira on karannut. Ei ole kerrottu eze oli Junebugin petikaveri. Sikäli kun muistan; kirja ja sarja menee vähän sekasin. Leffassa on ääreist paljon enempi bylsintää kuin kirjassa, muuten kazelijat herpaantuis."Alahuulellani helmeilee jo hiki kun odotan väistämätöntä munaa." Mitä! Tuleeko nyt bylsintäkohtaus? Naah, pelkkää boredomia.
xxx/ellauri176.html on line 445: Han ei voinut enäa sulkea silmään totuudelta: mitään ei ollut enää tehtävissä, ei mitään, kaikki oli maan tasalla. Porvarit popsivat lounastarpeitaan paperikääreistä niin kuin esikaupungin työläiset ja kyykkivät pesislippalakit päässä, muovikantiset Starbucks-pahvimukit käsissä kirkon mahtavissa raunioissa, joista oli tullut suosittu kohtaamispaikka, rojuröykkiö, jota herkeämättä pilkattiin mauttomilla vitseillä ja siivottomilla sukkeluuksilla.
xxx/ellauri208.html on line 142: ääreist puisevia. Kökköjä
xxx/ellauri286.html on line 401: “Elefantilla ei ole siipiä – ookoo. Se ei voi uida vedessä – ookoo.(Paizi pitäväthän ne vedestä, kz kuva!) Mutta kumpikaan näistä määreistä ei kerro sitä, mikä elefantti on! Se on iso paxunahkainen maanisäkäs jolla on lepsut korvat, kärsä, pitkät hampaat ja iso kengännumero.“
xxx/ellauri298.html on line 400: Aika samanlaisia vaiheita koetaan kun mällipussia viedään vasta sisälle: 1. alkuyhteys wannabe äidin kanssa (toiveikasta, jännää kuin kuorisi karkkia kääreistä, vällykäärme liikahtelee lupaavasti housuissa), 2. Misu vastustajana. Erektio alkanut mutta häpyhuulet eivät vielä auki. Kovaa ähräystä, kun jättiläiskäärmettä koittaa saada hollille. 3. Yhteinen kamppailu. Vagina on auennut. Fantasioita raketinlaukaisusta ja tunneliin syöxyvästä junasta, asteittain kiihtyvää pumppuliikettä. Raiskauksia, lähitaistelua elämästä tai kuolemasta. 4. Ruiskahdus. Kun ollaan kahvaa myöten sisällä ja siemenpumppu käynnistyy, vapauden, pelastumisen, rakkauden ja armon elämyksiä.
xxx/ellauri415.html on line 858:
29