Savilamput näiden kuvatusten alla heittää häilähtelevää valoa. Antonius, huomaa muurin raosta kuun, joka loistaa kaukaa maininkien päällä, ja se erottaa jopa pientä säännöllistä liplatusta, ja laivan kölin soinnittoman äänen sen kolhiessa möljän kiviin.

Mutta pian sen äänen peittää kimakat huudot. Ne ovat:
ellauri048.html on line 1510: A Spirit, not a breathing voice. Henkiolentona, ei henkäilevänä äänenä.
ellauri050.html on line 670: Mixi ääneni ei soi, se murehti, sillä oli kuutonen

ellauri051.html on line 274: Vahingoniloinen riekkuminen jatkui lakeuxien äänenkannattajassa Pohjalaisessa. Sieltähän se tuhlaajapoika-Jussikin huhuili. Sinne Mäki!
ellauri051.html on line 427: smoke--I hear the cracking of the guns: raketin lähtöäänen;
ellauri051.html on line 567: 25 The sound of the belch'd words of my voice loos'd to the eddies of the wind, Mun äänen röyhtäisemien sanojen ääni irronneena tuulen pyörteisiin,
ellauri051.html on line 1178: 585 I hear the sound I love, the sound of the human voice, 585 Kuulen äänen, jota rakastan, ihmisäänen äänen,
ellauri051.html on line 1420: 820 My voice is the wife's voice, the screech by the rail of the stairs, 820 Minun ääneni on vaimon ääni, huuto portaiden kaiteen varrella,
ellauri051.html on line 1517: 915 Now I laugh content, for I hear the voice of my little captain, 915 Nyt nauran tyytyväisenä, sillä kuulen pienen kapteeni äänen,
ellauri051.html on line 1528: 926 He is not hurried, his voice is neither high nor low, 926 Hän ei ole kiireinen, hänen äänensä ei ole korkea eikä matala,
ellauri051.html on line 1649: 1041 Minding their voices peal through the crash of destruction, 1041 Huolehtien heidän äänensä soivan tuhon törmäyksen läpi,
ellauri051.html on line 1664: 1055 My own voice, orotund sweeping and final. 1055 Oma ääneni, huumorintajuinen lakaisu ja lopullinen.
ellauri051.html on line 1873: 1259 The farm-boy ploughing in the field feels good at the sound of my voice, 1259 Maatilapoika, joka kynsi pellolla, tuntuu hyvältä ääneni kuultaessa,
ellauri054.html on line 249: Tietolaatikko: Farinelli syntyi aatelisperheeseen, ja hänen isänsä oli Maraten ja Cisterninon kuvernööri vuosina 1706–1709. Hänet kastroitiin poikana, jotta hänen kaunis äänensä olisi säilynyt äänenmurrokselta. Hänet lähetettiin opiskelemaan kastraattilaulajille tarkoitettuun konservatorioon, jossa hän sai perusteellisen laulukoulutuksen. Hän valitsi itse itselleen taiteilijanimen Farinelli.
ellauri061.html on line 1272: En halua olla pakolaisten enkä maahanmuuttajien ääni. Heillä on aivan oma kuulumaton äänensä. Haluan olla mulliturpaisen enemmistön ämyri, ne ostaa enemmän mun kirjoja. Toivon toki mamujenkin oppivan tuntemaan mun tyyliä. Ennustan kuulevani sitä lähitulevaisuudessa entistä enemmän suomalaisessa kirjallisuudessa, elokuvassa, teatterissa ja mediassa. Se on mainio asia.
ellauri062.html on line 609: Taivaan torvi äänen antaa,
ellauri073.html on line 340: Rock Your Day -videoita varten Immonen on joutunut opettelemaan äänenkäyttöä. ”Nuorempana mulle sanottiin, että voitko puhua vähän kovempaa, mutta tää osoittaa että se on harjoittelukysymys. Kovalla harjoittelulla ja työllä jokainen ihminen saa sitä ääntä lähtemään niin paljon kuin tarvii.”
ellauri073.html on line 341: Immonen palkkasi tuttavansa valmentamaan häntä äänenkäytössä, jonka seurauksena syntyi YouTubesta löytyvä Rock Your Day Song sekä tietysti videoista tuttu raspiääni. ”Videoilla annan kaikkeni ja painan päälle niin paljon kuin pystyn, että fiilis välittyy etiäppäin.”
ellauri080.html on line 637: 10 Minä olin aineissa Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan tai tuuban äänen,
ellauri080.html on line 642: 15 hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina.
ellauri083.html on line 580: Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, käsikivien äänen ja lampun valon.
ellauri090.html on line 255: Ante esta voz que as dores adormece, Tän äänen ansiosta tuskat nukahtaa,
ellauri096.html on line 745: Äkkiä ei myöskään muistu mieleen toista esimerkkiä siitä, että romaanin yhtenä kertojaäänenä on eläin. Textissä sen kunnian saa hevonen nimeltään Teppo. Houyhnhnm olis ollut vielä hassumpi nimi. Hei mutta onhan se Quatre Pattes! Siinä ainoa kertojanääni on mäyräkoiran haukku.
ellauri096.html on line 849: "Silentium pueri, hiljaisuus!", liian isoon pukuun ja solmioon pukeutunut punaposkinen ukkeli huusi ja antoi katseensa kiertää nuorten miesten ja hienhajun täyttämässä huoneessa. Huoneen laidalla olevilla ikkunoilla kulki kaksi kärpästä verkosta tehdyt verkkosilmät silminä, leveä kitiinikilpi perseensä ympärillä ja paksut, topatut nahkasuojukset karvaisten käsivarsiensa peittona. ”Ylös!” latinantunnin johtaja ­komensi. Paukanteiksi kutsutut koululaiset nousivat seisomaan ja asettuivat vajaan metrin päähän toisis­taan kädet selän taakse taivutettuina. Sitten opettaja eli Omppu astui heidän vierelleen ja kohotti äänensä. ”Sedite pueri!” hän huusi. Sekundantit käänsivät Cornelius Neposta kansi kohti lattiaa ja istahtivat sitten takaisin pulpettiin. Paukantit kohottivat kätensä viittaajan pään korkeudelle. Kaikki olivat aivan hiljaa. ”Aloittakaa!” ottelun johtaja huusi, ja siinä samassa linkkarit avainniput ja eväspullot alkoivat kilahdella pulpettien putkijalkoja vasten. Nopeat tietoiskut ja torjunnat seurasivat toisiaan, mutta kum­­pikaan osapuoli ei tehnyt elettä­kään väistääkseen lyöntejä. Sitten yksi sivallus osui maaliinsa. ”Seis!” ottelun johtaja käski, ja paukantit laskivat heti housunsa. Toisen lahkeesta valui jotain vaaleanpunaista, ja toinen ottelun kahdesta valvojasta riensi tutkimaan saalista. ”Se on yli tuuman pituinen!” valvoja totesi. Letku oli sääntöjen mukaan tarpeeksi pitkä, ja ottelu oli ohi. Valkoisiin pukeutunut lääketieteen opiskelija talutti jotain tahmeaa vuotavan ottelijan sivuun puhdistamista ja sitomista varten. Haavoittunut paukapää oli ainakin yhtä tyytyväinen ottelun lopputulokseen kuin haavoittumatonkin.
ellauri099.html on line 163: Platonin ääliö sivuutti Aristoteleen Akatemian deanina ja pani siihen typerän sisarenpoikansa Speusippoxen. Vitun nepotisti. Aristoteleesta tuli lyseon rehtori. No eihän Speusippoxen tunaroinnista tullut lasta eikä paskaakaan. Ensi töixeen se peruutti Platonin ideaopin ja heitti hyvän (agathon) tienoheen sen perään. Myöhemmin se joutui hakemaan ne nolosti takaisin. 8v kuluttua se sai slaagin ja dekaanixi tuli parin äänen enemmistöllä mamu Xenokrates. Xenokrates oli oligarkki ja piti ykköstä ja kakkosta jumalina. Kristinusko pani myöhemmin nokkiin ja päätyi kolmoseen.
ellauri107.html on line 579: isäni sanoi ja hänen äänensä muuttui koko ajan käheämmäxi pidätetystä paniikin tunteesta. Har, Har. »Haluatko ettă tulen kaupunkiin. Ei se kestä kuin minuutin.
ellauri111.html on line 805: Etkö Sinä sitä tiedä, että vain muutaman vuosisadan päästä koko ihmiskunta tulee julistamaan omassa viisaudessaan äänenkannattajansa tieteen kautta, ettei ole enää mitään rikosta eikä syntiä maan päällä vaan ainoastaan nälkäisiä ihmisiä?
ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
ellauri115.html on line 746: Taivaan kiitos mei on nyt päästy kaikesta tosta hälyyttävästä filosofisesta shousta; me ollaan miehiä vaikka oppimattomia; nyt meidän ei tarvi käyttää koko ikää moraliteetin tutkimiseen, kun meillä on halvempi ja varma viisari joka ohjaa meidät tän ihmisaatoxen valtavan labyrintin läpitte. Muttei riitä olla vaan tiatonen että meillä on tää opasvihkonen; meidän pitää tuntea se ja seurata sitä. Jos se puhuu kaikille sydämmille, mix niin harvat kuuntelee sitä? Se puhuu meille luonnonkieltä, ja kaikki saa meidät unohtamaan sen kielen. Omatunto on arka, se rakastaa rauhaa ja yxinäisyyttä; se häiriintyy melusta ja numeroista; ennakkoluulot joista sen sanotaan syntyvän on sen verivihollisia. Se pakoilee niitä tai vaikenee; niiden meluisat äänet hukuttaa sen sanat, niin ettei se saa puheenvuoroa, vaikka pyytäisi; fanaattisuus väärentää sen äänen ja inspiroi rikoxia sen nimissä. Se masentuu huonosta kohtelusta; se ei enää puhu meille, eikä vastaa puheluihin; kun sitä on pilkattu niin kauan, on yhtä vaikea kuzua se takaisin kuin ajaa se karulle.
ellauri117.html on line 400: Francis Scott Key Fitzgerald (24. syyskuuta 1896 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat – 21. joulukuuta 1940 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) kuuluu Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin kirjailijoihin. Häntä pidettiin omana aikanaan ”kadotetun sukupolven äänenä”, niiden nuorten jotka aikuistuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti viisi romaania ja kymmeniä novelleja, jotka kertovat nuoruudesta ja epätoivosta ja kuvasivat aikaansa osuvasti ja elävästi. Hänen kirjoissaan ihaillaan erityisesti narsististen tunteiden rehellistä kuvausta.
ellauri118.html on line 546: Eli ehkä siinä kummassakin jotkin tasot lässähtävät, tunnelma latistuu. Ylevästä tulee alhaista, runollisesta arkista, sadun taika raukeaa. Sama fiilis kuin kun filmi katkee leffassa, valot syttyvät kesken kaiken ja kazomo siristelee silmiään karkkipaprujen ja popcornin keskellä. Aletaan keräillä takkeja ja pipoja. We apologize for the inconvenience. Meille kävi kerran niin oopperan The Elixir näytännössä. Tenori menetti äänensä, yleisö lähetettiin kesken kaiken kotio.
ellauri131.html on line 446: Hornby valmistui Cambridgen yliopistosta. Hän asuu nykyisin Maidenheadissa. Hän työskenteli alun perin englanninopettajana ja toimittajana. Hänen esikoisteoksensa, omaelämäkerrallinen Hornankattila ilmestyi 1992. Sitä seurasi romaani Uskollinen äänentoisto (1995), jossa hän kertoo, että keski-ikäisten miesten arjen armotonta pyöritystä helpottaa ja mielenterveyttä ylläpitää listojen laatiminen ja lukeminen. 1998 ilmestyi Poika. Kaikista kolmesta on tehty elokuvaversiot.
ellauri133.html on line 630: Joss Whedon piti Buffya tärkeänä ja sanoi hänen olevan ”minun ääneni, minun henkilöitymäni, minä tyttönä”.
ellauri141.html on line 186: 12. Sheesh ilmaisee, että jokin asia on uskomatonta, vaikuttavaa tai jopa yllättävää. Oikeaoppisesti kyseinen sana kuuluu lausua kimeällä äänensävyllä, venyttäen sanan vokaaliosaa muutaman sekunnin ajan. Sheeeesh!
ellauri142.html on line 511: ”Joka tahtoo kuulla hiljaisuuden äänen itsessään, hänen korvansa pitää olla kuuro kaikille ulkonaisille äänenpuuskille.” (H. P. Blavatsky, Kultaisen opin kirja.) Kun on hiljaista, kuuluu tinnituxen ääni tosi kovana.
ellauri142.html on line 785: Teeskentely, ylpeys, itserakkaus, viha, raakalaisuus ja ajattelemattomuus ovat ominaisuutena sellaisella, joka on syntynyt tunareiden osaa varten. ??? No ei tässä ollutkaan tämän enempää. (Mut kz. alempaa, tää oli vasta äänenavausta.)
ellauri142.html on line 789: (Nöyryys onkin aika naismaista.) Nöyrä tunnustaa oman kykenemättömyytensä oikeaan ajatteluun ja oikeaan toimintaan. Mutta hän avaa "todellisen, sisäisen olentonsa" (arvaa minkä) ovet korkeammalle, suuremmalle valolle ja mahtavammalle voimalle. ”Nöyrille jumala antaa armon.” – Kerrotaan eräästä hurskaasta miehestä, joka näki unen: koko maan ympäröi hieno näkymätön verkko eli huntu. Miehen valtasi kauhu ja hädissään hän huudahti: Herra, kuka voi tässä kestää? (No mitä kestämistä siinä muka oli? Savusumua. ) Ja hän kuuli äänen, joka sanoi: ”nöyryys”.
ellauri145.html on line 1235: Näinpä oudon unen tai sarjan niitä. Yhdessä osassa oltiin koko perheisesti Kanarian matkalla Lofoottien sijasta. Seuraavassa osassa oli pahoja moukkia keskustalaisia Kouvolassa tai Sysmässä, jotka yritti myydä meille kunnan saunatiloja lahjonnan ja äänenkalastuxen ehdoilla. Olis pitänyt kustantaa uudet housut keskustaäijälle. Sitten siinä oli oudot keskustaoikeiston aikuisten kesäjuhlat joissa Ympyräsuu ja/tai Jill räväytti tanssahtelemalla pöydällä ilman vaatteita. Sitten etelänmatka jatkui pimenevässä illassa keekoilevat kesäsysmäläiset mukana. Meillä piti olla juhlan jälkeen Airbnb huone jossain tornihotellissa vuokrattuna mutta olin hukannut sen avaimen. Seija rähisi. Siihen uni päättyi.
ellauri146.html on line 698: Kuuluisan poliittisen kaskun mukaan eräs demokraattien kannattaja totesi presidentinvaalien aikana Stevensonille, että tämä saisi "jokaisen ajattelevan ihmisen äänen", ja Stevenson vastasi "kiitos paljon, mutta valitettavasti tarvitsen enemmistön". Adlai oli efelantti joka koitti turhaan kammeta virasta Ike-aasia.
ellauri150.html on line 195: Valtaoja antoi selkeän äänen valkoisen miehen taakalle. Hän ei voinut alentua korkeuksistaan samalle tasolle kuin Renaz Ebrahimi.
ellauri150.html on line 399: Ilta-pulun propagandisti Jyrki Lehtola, jonka naamassa jo lukee isolla "olen setämies" liittää äänensä woke-jupakan jälkeiseen persukuorohon. Sen mielestä MOLEMMAT rasismikeskustelijat on elitistejä. Hän sensijaan ainoana edustaa laahusta. Läppäläppä, ei sentään vallan laahusta vaan laissez faire-järjen ääntä, tolkun miehiä. Kysymys ei ole tässä muusta kun säästyneen setelin väristä, kun wolttikuskeja saa tusinoittain halvemmalla kumilautalta.
ellauri155.html on line 153: hyvä veli, sisar, vaimo, keittäjätär, siivooja, lemmikki, kaunotar, kisälli, pääri, comte, setämies, hetaira, akoluutti, partisaani, äänenkannattaja, perässähiihtäjä, kurtisaani
ellauri155.html on line 904: I leave you but the sound of many a word Mä jätän sulle vaan hyvin monen sanan äänen,
ellauri156.html on line 37: Kuulkaa! Viisaus kutsuu, ymmärrys korottaa äänensä. (Sananlaskut 8:1)
ellauri181.html on line 657: Nyman ja Puohiniemi pelkistävät nykymiehen roolit kolmeen: päällikköön, rakentajaan ja mezästäjään. Arvoasema on päällikölle tärkeä. Vaikka päällikkö pitäisikin uusista asioista, niihin tarttuminen on nihkeää, koska hankkeen epäonnistuminen voi johtaa paikan menetyxeen hierarkiassa. Rakentajamiehessä ruumiillistuu niin sanottu neliösenttiteoria. Joillakin miehillä on taipumusta uppoutua teknisesti haastavan kellon tai kännykän uumeniin, koska se on vaikeaa. Naiselle on tärkeää paikasta toiseen siirtyminen. Rakentajamiestä voi auton moottorin hienovirittäminen kiinnostaa niin paljon, että se rassaa naisen hermoja. Hyvä mezästäjä liikkuu hiljaa, koska kuuluva kalkatus karkottaa saaliin. Jotta päästään mahdollisimman niukalla puheella, mies pyrkii luomaan tarkkoja käsitteitä eli selviytymään mahdollisimman vähin sanoin tai jopa käsimerkein. Niinpä miehillä on laajempi sanavarasto kuin naisilla. Naiset käyttävät kieltä epätarkemmin, koska sanojen todellinen merkitys ilmaistaan äänenpainoilla ja sanattomilla oheisviesteillä.
ellauri191.html on line 2134: "innovatiivisista näytelmistään ja proosastaan, jotka antavat äänen sanomattomalle"
ellauri196.html on line 738: Hermeettinen runoilija Montale tuli vastaan Hoblan tiistairistikossa. Kumpikaan ei meistä ollut siitä kuullutkaan! Piti taas kerran googlata. Tai hei, kyllä Montale oli mainittu noobelkolleegansa Guasimodon riitaveikkona albumissa 62, en vaan muistanut. Se oli aika pulska kaveri joka pyrki oopperalaulajaxi huonolla menestyxellä. Mixi ääneni ei soi se huokasi kuin Hilja Haahti 7 vuoden lauluopintojen jälkeen maitojunassa.
ellauri206.html on line 433: huusi Herraa, hän kuuli pienen äänen, kuin
ellauri206.html on line 434: lapsen lauluäänen. Myöhemmin hän sanoi: "En
ellauri216.html on line 883: Haluan viitata pyhään Basileios Suureen esimerkkinä pyhästä hesykiasta. Kirjeessä ystävälleen pyhälle Gregoriokselle hän kirjoittaa hesykiasta sielun puhtauden alkuna, ja ruumiin hesykiasta, s.o. kielen, näön, kuulemisen ja sanojen rajoittamisesta. Hän sanoo esimerkiksi: ”Sielun puhdistumisen todellinen alku on hiljaisuus, jossa kieli ei antaudu keskusteluun ihmisten asioista eikä silmät tarkastelemaan ruusuisia poskia, mehukkaita tissejä tai sieviä vartaloita, eikä korvat vaimentamaan sielun ääntä kuuntelemaan lauluja, joiden ainoa tarkoitus on viihdyttää, tai sanoja vitsailemaan ja pilailemaan – käytäntö, joka ennen kaikkea muuta pyrkii höllentämään sielun äänen”.
ellauri226.html on line 40: Onko demokraattien ja republikaanien välillä sitten jotain eroa? Toki. Demokraatit puhuvat yhtä ("Pelastakaa maapallo!") ja tekevät sitten toista - ja tarttuvat kulisseissa hiljaa kädestä niitä paskiaisia, jotka tekevät tästä maailmasta likaisemman, pahemman paikan. Republikaanit antavat niille paskiaisille suoraan oman toimiston Valkoisen talon länsi siivestä. Siinä on se ero. Smore tekee hyvän ehdotuxen: publikaanit ja rebublikaanit voitaisiin tehdä 1 kermaperseiden äänenkannattajapuolue, ja lopuista 90% äänestäjistä tehdä uusi työväenpuolue.
ellauri241.html on line 113: There as he stood, he heard a mournful voice, Siellä seisoessaan hän kuuli surullisen äänen,
ellauri241.html on line 248: And in the air, her new voice luting soft, Ja ilmassa, hänen uusi äänensä luutusti pehmeästi,
ellauri241.html on line 499: To breed distrust and hate, that make the soft voice hiss. synnyttämään epäluottamusta ja vihaa, jotka saavat pehmeän äänen sihisemään.
ellauri241.html on line 551: Amid the hoarse alarm of Corinth's voice. Krimin sodan äänen käheän hälytyksen keskellä.
ellauri249.html on line 343: Hruštšov kuoli Moskovassa 11. syyskuuta 1971 seitsemän vuoden kotiarestin jälkeen ja haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa ilman valtionpäämiehelle kuuluvia kunnianosoituksia. Vaikka viranomaiset yrittivät pitää hautajaiset salassa, paikalle saapui 200 ihmistä. Puheiden pito haudalla oli kielletty, mutta siitä huolimatta Stalinin aikana vankileirille joutunut nainen piti vainajalle kiitospuheen miljoonien kohtalotoveriensa nimissä. NKP:n pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi kuolemasta pienen ilmoituksen ilman kuvaa. Nikitan kädet oli olleet kyynärpäitä myöden veressä. Nyze oli kaljupäätä myöden mullan alla.
ellauri263.html on line 650: Vuonna 1889 Besant valittiin Lontoon koululautakuntaan yli viidentoista tuhannen äänen erolla seuraavaksi suosittuun ehdokkaakseen. Suuren suosionsa turvin hän ryhtyi tekemään laajoja uudistuksia paikallisissa kouluissa. Hänen uudistuksiaan olivat muun muassa ilmaiset ateriat aliravituille lapsille sekä ilmaiset lääkärintarkastukset alkeiskoululaisille.
ellauri267.html on line 77: Niin tuo lanka äänen kauas, sangen kauas kuljettaa
ellauri267.html on line 112: VIDEO näytettiin oikeudenkäynnissä ja Alex Murdaugh myönsi, että hänen äänensä kuuluu kuuluvan tallenteella. Hän sanoi valehdelleensa huonosti rikostutkijoille, koska ”ei ajatellut selvästi” opiaattiriippuvuutensa vuoksi.
ellauri267.html on line 991: Seb. Jotain tuon äänen kaltaista, ajattelin, että minun olisi pitänyt kuulla jossain;

ellauri271.html on line 166: Pasternakin romaanin merkitys venäläisessä kulttuurissa kytkeytyy venäläis-neuvostoliittolaiseen perinteeseen, jossa kirjallisuus ja kirjailijat ovat toimineet totalitarismin vastavoimina. Monet Pasternakin ikäpolven kirjailijat pitivät itseään totuuden äänenä, yhteiskunnallisena muistina, joiden velvollisuus oli kirjoittaa kielletyistä tapahtumista. Näin ilmeisesti ajatteli myös Pasternak. Nimenomaan tämän vuoksi kirjallisuutta on haluttu Neuvostoliitossa hallita ja kirjailijoita vaimentaa.
ellauri272.html on line 655: Ana saapuu rahojen kanssa luovutuspaikalle. Hyde, psykoottinen ja kostonhimoinen, hyökkää hänen kimppuunsa potkien hänen vatsaansa. Liz yrittää pysäyttää hänet, kun Ana vetää esiin revolverin ja ampuu häntä jalkaan. Christian ja hänen turvatiiminsä, jotka seurasivat sähköisesti Anan matkapuhelinta, saapuvat ja pidättävät Hyden ja Lizin. Ana hämärtyy kuullessaan Christianin äänen.
ellauri276.html on line 1305: Dobbs v. Jackson Women's Health Organization, nro 19-1392, 597 U.S. ___ (2022), on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden merkittävä päätös, jossa tuomioistuin katsoi, että Yhdysvaltojen perustuslaki ei anna oikeutta aborttiin. Tuomioistuimen päätös kumosi sekä Roe v. Wade (1973) että Planned Parenthood v. Casey (1992), mikä antoi yksittäisille osavaltioille takaisin vallan säännellä kaikkia abortin näkökohtia, joita liittovaltion lait eivät suojaa. Päätös tuli 1 äänen enemmistöllä, jossa häpykielenä toimi Trumpin häthätää nimittämä "Amy" (1972) Ruth Bader Ginsburgin (1933-2020) onnekkaasti kellistyttyä. Ginsburg oli ensimmäinen juutalaisnainen ja toinen hovissa palvellut nainen Sandra Day O´Connorin jälkeen. Sen mielipiteet olivat konservatiivisia viime vuosituhannella, nyt ne ovat radikaaleja.
ellauri279.html on line 320: Solženitsynin oltua vankina useissa muissa laitoksissa hänet siirrettiin heinäkuussa 1947 Moskovan ulkopuolelle erikoisvankilaan ”Numero kuusitoista”. Tämä oli niin sanottu šaraška, laitos jonne joutuivat korkeasti koulutetut vangit, tiedemiehet, joiden pakkotyöhön kuului pitkälle viety tieteellinen tutkimus. Hänet sijoitettiin sinne matemaattisen lahjakkuutensa takia, jonka ansiosta hän arveli pelastuneensa. Päivisin Solženitsyn työskenteli elektronisen äänentunnistusprojektin parissa, jonka eräs sovellus oli viestien koodaus. Vapaa-aikanaan hän alkoi kirjoittaa itsekseen runoja, luonnostelmia ja kirjojen hahmotelmia. Kokemukset ”Numero kuudessatoista” olivat perusta romaanille Ensimmäinen piiri, joka julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1968. Solženitsynillä oli taipumusta suorasanaisuuteen, ja se koitui hänen kohtalokseen. Hänen pilkattuaan laitoksen johtajaeverstin tieteellistä työtä ja piirettyä siitä ruman vaikka hauskan pilakuvan hänet karkotettiin kolmeksi vuodeksi kauas Kazakstaniin ojennustyöleirille nimeltä Ekibastuz. Sieltä tuli kimmoke romaanille Ivan Denisovitšin päivä, joka on kuvaus työleirin elämästä.
ellauri284.html on line 127: Onko genocidin pahuus suhteessa sen päälukuun (kuten sanoisi Friedrich Nietzsche) vaiko genocidin asiasyihin (Stalin, Hitler, USA)? Onko epäluuloja herättävän kansanosan hiljentäminen Katyn toimilla isompi vai pienempi synti kuin pankkiireja suhteettomasti tuottavan kansanosan tuhkaaminen ja varojen takavarikoiminen tarvizevammille? Entä manifest destinyn¹ toteuttaminen sukupuuttamalla tehottomat sulkapäiset mezästäjä-keräilijä abot? Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia. Muita syitä olivat muun muassa: ”koska kotona on opetettu, että pitää äänestää”, ”koska se prosessi tuntuu niin juhlavalta”, ”haluan tukea hyviä ehdokkaita tyhmien sijaan” ja ”jos ei äänestä, se on sama kuin antaisi äänen sellaiselle puolueelle, jota eniten vihaa”. Kuten Stalin ja Trump tietävät: vaaleja eivät ratkaise äänestäjät vaan ääntenlaskijat.
ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen.
ellauri294.html on line 97: Intervallisuhteet ovat käänteisessä suhteessa merkkijonon pituuteen, esimerkiksi jos merkkijono pysäytetään kahdelle kolmasosalle (2:3), sen pituus tuottaa puolitoista (3:2) avoimen merkkijonon äänenkorkeudesta (ei pidä sekoittaa inversioon eli homoiluun).
ellauri308.html on line 206: Teatteriharrastus antoi tulevalle kommunistille hyvää oppia siitä, miten oivalletaan yleisön reaktiot, ja myös oikeaa äänenkäyttöä sekä esiintymistaitoa. Jo kouluaikana Tuominen oli harrastanut kirjoittelua ja lähetti myöhemmin tekstejään paikallisen työväenyhdistyksen julkaisuihin. Paikalliset työväenliikkeen nokkamiehet kiinnittivät nokkeliin kirjoituksiin huomiota ja kutsuivat Tuomisen toimitusharjoittelijaksi Kansan Lehteen syyskuussa 1917. Puoli vuotta myöhemmin, keväällä 1918, vain 23-vuotias harjoittelija oli lehden päätoimittaja, toimitussihteeri ja juoxupoika samassa persoonassa.
ellauri308.html on line 740: Hän kirjoitti myös pakinoita SKP:n pää-äänenkannattajaan Työkansan Sanomiin nimimerkillä Liukas Luikku.
ellauri309.html on line 748: Uushenkisyydessä korostuu yksilöllisyys ja oman äänen seuraaminen, kuten yhteiskunnassa muutenkin. Uushenkisyyteen ei yleensä liity tiukkoja sääntöjä tai selkeätä auktoriteettia. Naisten harjoittamaa uushenkisyyttä kohtaan voi olla helpompaa esittää kritiikkiä kun oikeaksi miellettyjä, miesten vetämiä uskontoja kohtaan, hän sanoo. Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä ilmiöstä käytetään nimitystä problem space eli ongelma-alue, sillä uushenkisyys kiteyttää monia ongelmia eri tahojen näkökulmasta.
ellauri313.html on line 93: Jere Vartiainen löysi runoilijan äänensä, kun uskalsi mennä päin häpeää.
ellauri316.html on line 221: Ilta-pulusta Hoblan kautta Herlinin pää-äänenkannattajaan lehahtanut ämmyrkäinen tuhahtaa Ilta-pulun mukaan näin: Herlinin Sanomat on ennakkoasennoitunut jenkkimallisen talousliberaalisen ns. "demokratian" taaxe, jos lukija on ennakkoasennoitunut diktaattori Putinin taaxe pravdan vierelle, lähteköön vetään, sillä ei ole tänne mitään asiaa. 'Demokratian' peitenimellä tapahtuva tolvanoiden äänten polkumyynti 'valtameedioiden' ja muun mainosväen avulla ei johda mihinkään muuhun kuin kvartaalimalliseen kasautumiseen ja kurjistumiseen. Kun paikat kuumenevat ryömivät köyhät diktaattorit ulos seinänraoista.
ellauri321.html on line 278: Antaa mennä, antaa mennä! huusi Juan äkkiä. Hänen äänensä oli kova ja kimeä ja hän polki maata jalallaan huutaessaan marssiville sotilaille: Menkää, kuuletteko! Menkää ja hakatkaa se vanha putleri! Lyökää sitä! Käykää päälle!
ellauri322.html on line 89: Vuoteen 1860 saakka äänestämään pääsi vain syntyperäiset vakavaraiset valkonaamat. Vasta 1920 pääsi yli puolet aikuisista luukulle. Kiinalaiset saivat äänen 1943, köyhiltä jäi luukkuvero pois vasta 60-luvulla. Äänioikeutta rajoitettiin ennen tulo- ja kielirajoilla, nyt käytetään kierompia keinoja, kuten tv-mainontaa ja äänestyskoneita.
ellauri331.html on line 555: Virasto lanseerasi 10.11.2014 Sputnik -multimediaalustan, jonka äänikomponenttina on Radio Sputnik ja joka korvasi Venäjän äänen. Radiopalvelu on saatavilla kansainvälisesti FM:nä, digitaalisena DAB/DAB+:na (Digital Radio Broadcasting), HD-Radiossa sekä matkapuhelimissa ja Internetissä. Venäjällä Rossija Segodnya jatkaa RIA Novosti -brändin käyttöä venäjänkielisenä uutistoimistona ria.ru-sivuston kautta.
ellauri332.html on line 600: Elokuvissa Jar Jar on monimutkaisuutensa takia toteutettu melkein kokonaan tietokonetomografialla, mutta joissakin harvoissa kohtauksissa joissa päätä ei näy, häntä esittää lakukeppi näyttelijä Ahmed Best. Kaikissa kohtauksissa Best on kuitenkin Jar Jarin äänenä, josta kuulee heti tietysti että tämä vähä-älyinen Hessu Hopo-tyyppinen pökiö on neekeri.
ellauri335.html on line 341: >No, miten se meni? Norma Sofi istui sohvalla selkä jäykkänä. Hänen äänensä oli jääkaapin viileä.
ellauri336.html on line 130: Tämä sääntö voi olla vaikein kaikista säännöistä, Hashem epäonnistuu siinä joka kerta, mutta muista tämä: On mahdollista olla luja, vakuuttavalla äänellä, äänellä ja äänenvoimakkuudella, ilman huutamista ja liiallista innostusta.Vaikka lapset ovat usein kuuliaisia ​​huutaville vanhemmille, heistä ei tule mechunaksia heistä. Tässä tapauksessa heidän tottelevaisuus johtuu vanhempiensa pelosta, mutta he eivät todennäköisesti omaksu sitä, mitä heidän vanhempansa sanoivat.
ellauri336.html on line 237: Lapsilla on valtavasti energiaa ja kestävyyttä, ja kun he ajattelevat voivansa käyttää sitä hyödykseen, he tekevät kaikkensa. Vanhempien on siksi koulutettava lapsilleen (ja joskus myös itselleen), että "loo" tarkoittaa "ei!" Vanhemman on pysyttävä lujana, vaikka lapsi jatkaa nalkuttamista ja kiukuttelua. Jos lapsi havaitsee, että vanhempi alkaa heikentyä, hän tulkitsee vanhemman "ei" tarkoittavan: "Itke vain pisara lisää, niin saat tahtosi." Kun on mahdollista, että hän saa tahtonsa, hän yrittää kaikkensa, kunnes romahtaa uupumuksesta tai hänen äänensä muuttuu käheäksi.
ellauri339.html on line 164: Suomen verivoimat on hiljalleen ottamassa käyttöön hankkimiaan israelilaisvalmisteisia hintatorjuntanahjuksia. Arkkienkeli Gabrielin nimeä kantavista nahjusmalleista sarjassaan viides on toistaiseksi uusin ja edistynein. Gabriel on ali äänennopeuden kulkeva, yli viisimetrinen ja 1 250-kiloinen suihkumoottorinahjus. Nahjuksella on tunkeutumiskykyinen haistelukärki. Muita sen ominaisuuksia ovat lutkahaku, kova hinta, räjähdysvoimaisuus, kehittynyt hännänväistö, laaja nakualue ja hyvä maalien verittelykyky.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri341.html on line 123: Teidän edestänne annettu -romaanissa simpanssiksi muuntautunut Jeesus kulkee läpi historian ja näkee ihmisen julmuuden. Elämän monimuotoisuuden näyttävässä romaanissa yli sata fiktiivisistä hahmoa, oikeaa historian henkilöä ja kirjallisuuden ja populaarikulttuurin sankaria saavat roolin historian vastaantulijoina. Oman äänen saavat myös bakteerit. Kuva: Raili Tuikka / Yle, Milja Tuikan kylkimyyryä Isoon Pajaan hiippaileva äiti. 12 min · asia · keskusteluohjelma · pohdiskeleva · lämminhenkinen.
ellauri344.html on line 198: Vappumarssi Helsingin Hakaniemen torilla järjestäytyy klo 11.00 ja marssi Hakaniemestä Rautatientorille lähtee klo 11.15. Keskeisin teema meillä on STOP Nato. Kansan äänen porukka kokoontuu tunnuksen ”Torju Nato Aina” taakse. Marssin jälkeen klo 14.00 meillä on kahvi- ja keskustelutilaisuus Hermannin kerholla os. Hämeentie 67. Keskustelun saatteeksi puheenvuoron käyttävät Leena Hietanen, Pertti Hämäläinen ja Juhani Tanski.
ellauri345.html on line 159: Hiän muuten kulkee vain silloin tällöin ja polkuja, joilla hiän uskoo olevansa turvassa, hiän ei puhu kaikille, vain varakkaan kunniamiehen näköisille, ja hiän oleskelee joskus kunnollisissakin paikoissa, joissa hiän voi ansaita elantonsa palvelemalla tavalla, jolla hiänet kasvatettiin. Täällä hiänen äänensä vajosi, hiänen silmäluomet roikkuivat ja näin kyyneleiden valuvan hiänen poskilleen.
ellauri345.html on line 258: Oli varmasti huolestuttavaa, että hiän saattoi unohtaa itsensä tällä tavalla, ja tämä epäonnistuminen saatettiin nähdä merkkinä mielentilasta, joka ei ollut aina samanlainen. "Mutta", herra von Reva-avanne kertoi minulle, "me (minä ja hra Schiller, joka oli "illallisen" jälkeen liittynyt seuraani) myös unohdimme kaikki mahdolliset seikat, jotka olisimme voineet tehdä, en tiedä miten se tapahtui. Meidät on täytynyt valloittaa se sanoinkuvaamaton armo, jolla hiän suoritti näitä temppuja. Hiän leikki kiusoittelevasti, mutta ymmärtäväisesti. Hiänen sormensa tottelivat hiäntä täysin, ja hiänen äänensä oli todella lumoava. Kun hiän oli lopettanut, hiän vaikutti yhtä rauhoittuneelta kuin ennenkin, ja uskoimme, että hiän oli halunnut vain piristää ruoansulatuksen hetkeä."
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan ​​siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri345.html on line 516: Draamakomedian mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä. Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse.
ellauri345.html on line 520: Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä. Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa.
ellauri351.html on line 724: Parlamentaarisissa kokouksissa kohdataan väkijoukkojen yleiset ominaisuudet: älyllinen yksinkertaisuus, ärtyneisyys, vihjailu, tunteiden liioittelua ja muutamien johtajien hallitseva vaikutus… On toisinaan kauheaa ajatella voimaa, joka yhdistyy vahvaan vakaumukseen. äärimmäinen ahdasmielisyys antaa miehelle arvovaltaa. Jos äänestäjät koostuisivat vain tieteillä täytetyistä henkilöistä, heidän äänensä eivät olisi parempia kuin tällä hetkellä. Heitä ohjaisivat pääasiassa heidän tunteensa ja juhlahenki. Sivilisaatioita luo ja ohjaa pieni älytön oligarkia, ei koskaan väkijoukot. Väkijoukot toimivat kuin mikrobit.
ellauri362.html on line 332: Heinäkuussa 2011 The Guardianissa julkaistu Sedariin essee "Kanan varpaankynsiä, kukaan?" keräsi jonkin verran kritiikkiä siitä, että se oli epäherkkä Kiinaa ja kiinalaista kulttuuria kohtaan. Vuonna 2014 hän osallistui TV-äänenä "Kuulostanko hintiltä?" David Thorpen dokumenttielokuvaan ajan homomiesten puhemallien stereotypioista. Vuonna 2022 hän pohti suhdettaan äskettäin kuolleeseen isäänsä.
ellauri364.html on line 134: Mutta mixikä Söören perui kihlauxen? Juu se kuuli Sirkan lailla vessapolulla Herran äänen som sagde til ham: »Slip den genstand!« Hvad psykiatere kalder en hørelseshallucination, det har Søren Kierkegaard maattet opfatte som Guds røst, eller omvent. I en bog fortæller Søren Kierkegaard om en unge mand, der blev forelsket i en pige, og hun var hans øjes lyst og hans hjertes begæring. Og han griber efter pigen, og han greb hende, han holdt "den" allerede i sin haand. Da udgik en befaling til ham: Slip denne genstand, din syphilit. Heus puer, digitos e vagina Reginae! Lähde
ellauri365.html on line 126: joskus pystyimme erottamaan suudelman äänen. On distinguait parfois comme un son de baiser.
ellauri383.html on line 590: Suomenmaa on suomalainen verkkolehti ja Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja, joka perustettiin vuonna 1908 nimellä Maakansa. Se oli nimenä vuoteen 1965, lukuun ottamatta vuosia 1942–1945, jolloin nimenä oli Karjalan sanomat. Suomenmaa julkisti mobiilisovelluksen Android- ja Apple-laitteille vuonna 2017 ja ilmestyy vuodesta 2024 ainoastaan verkkolehtenä. Nyt on Suomenmaa vallan hiljennyt, sivusto on kaatunut. Putinistien kybersotaa sekin varmasti.
ellauri386.html on line 205: Ivan, klaanin intellektuelli, antaa Dostojevskille äänen hänen provosoivimpiin filosofisiin pohdiskeluihinsa. Dostojevski käytti monia ideologisia hattuja elämänsä aikana ja maksoi uskomuksistaan kovan ​​hinnan (tai Anna maxoi, sillä oli pankkitunnuxet). Nuoruudessaan Petrashevsky-piirin jäsenenä Dostojevski opiskeli Kantin, Hegelin ja Marxin töitä. Hänen varhaisia ​​teoksiaan pidetään usein ensimmäisinä esimerkkeinä eksistentialismista. Joo just niinpä tietysti, taas tota Eski/nilkkiaxelin vapaus-vastuuhuttua. Vapaus höykyttää alaisia omavastuulla ylihöykyttäjän alaisena, olkoon se vaikka vain överjag. Sisäistettyä herruutta.
ellauri393.html on line 221: Yksi lapsuuden parhaista ystävistäni pystyi heiluttamaan korviaan, mutta minun nähdäkseni tempun ainoa hyöty oli viihdyttää muita ala-astelaisia. Meillä kaikilla on pienenpienet lihakset korviemme ympärillä, jotka ovat heikompi versio niistä, jotka olisivat auttaneet evolutiivisia esi-isiämme kääntämään korviaan ääneen suuntaan samaan tapaan kuin jänis. Kun kuulemme yllättävän äänen takaamme, nuo lihakset yhä värähtävät siinä korvassa, joka on ääntä lähempänä.
ellauri393.html on line 726: alkoivat koputtaa pianopenkillä. He nauhoittivat äänen
ellauri395.html on line 422: – Jonkinlaista su.. Kuulin äänen: ”Jätä lavat ja panosta yksilöihin”.
ellauri395.html on line 895: ​Keskeytä rukoushetkesi laulaaksesi Herralle. Laulaminen on enemmän kuin vaihtelun tuomista rukoukseen. Se on myös hengellinen taisteluase. Älä laula jos kuulet äänen sanovan: ÄLÄ LAULA!
ellauri395.html on line 921: "Nykyisessä maailmassa olemme äänien piirittämiä. Lehdet, otsikot ja mainokset täyttävä mielemme sanoilla. Raamatussakin niitä on aivan perkeleesti. The King James Authorized Bible has 783,137 words. Säännöllinen rukous tuo elämäämme niitä hiljaisuuden ja keskittyneisyyden hetkiä, joissa voimme kuulla Vapahtajan hiljaisen äänen muminan." (Hubbard)
ellauri396.html on line 140: Eräs vinkuintiaani kirjoittaa: Olin Dr. Petersonin tutkijaopiskelija vuosina 2012 ja 2016. Kirjoitan tätä, koska, kuten monien muiden hyväksikäytön uhrien kanssa, etsin parannusta ja toipumista tuomalla ääneni kuuluviin. Kuitenkin, kun olen alkamassa ymmärtää omaa yhteiskehitystäni narsismin kanssa kääntyessäni juutalaisuuteen, tulen tietoiseksi siitä, että minua käytettiin hyväksi opiskelijana. Toronton yliopisto on onneksi ottanut valitukseni vakavasti. Tohtori Peterson ei maininnut mitään työstä, jonka tein hänelle ennen vuotta 2017. Jos muistatte, hän aloitti vuosina 2016–2017 ristiretken sukupuolipronomineja vastaan, joissa hän käytti testosteronisia ja estrogeenisiä pronomineja. Uskon varmuudella, että tämä perustui työhön, jonka tein hänen hyväkseen, ja ideoista, jotka jaoin hänen kanssaan. Marxilaiset kutsuisivat tätä akateemista riistoa työn tuotannon alienaatioxi. On tekopyhää, että hän tuomitsee marxilaisuuden samalla kun hän syyllistyy kapitalismiin omien työläistensä kanssa. (Miten niin tekopyhää? Kapitalismihan nimtuten on tästä norjalaisesta hammasharjasta A-OK.) Olen yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa tohtori Petersonin kanssa henkilökohtaisesti, mutta hän ei useimmiten vastaa. Kun uhkasin katkaista hänestä kaikki siteet muutama kuukausi sitten, hän alkoi vastata. Hän valitti ylivoimaisista paineista, joita hän ize kohtaa kotonaan (vaimo nalkuttaa, lapset ovat ällöttäviä), mutta ei käsitellyt asiaa. Tämä saattaa olla ensimmäinen selkeä narsismin merkki, jonka havaitsin hänessä sen jälkeen, kun aloin toipumaan narsistisesta hyväksikäytöstä. Se sopii rakkauspommituksen malliin, kun uhri yrittää lähteä. Sanoisin lyhyesti, että hän ei kenties ole narsisti, mutta ei häikäile käyttää hyväxi haavoittuvia ja ottaa heidän toimeentulonsa. Vampyyri pahimmillaan.
ellauri396.html on line 251: Väittäessään olevansa jonkinlaisen progressiivisen ajatuspoliisin uhri, Shepherd ei vain muokannut keskustelua niin, että mahdollisuus kuulla trans-ihmisiltä heidän jokapäiväisistä kokemuksistaan ​​ja toimeentulonsa sorron yhteydessä muuttui keskusteluksi, joka keskittyi hänen omaan sortoonsa ja oletettu oman (valkoinen, cis-sukupuolinen) äänensä vaimentaminen (puhumattakaan Petersonin äänestä). Kun Shepherd haastettiin ajatukselle, että hän aiheutti enemmän vahinkoa transopiskelijoille WLU:ssa, Shepherd vastasi sen sijaan, että hän syytti uhreja, transkansalaisia, sananvapauden vaientamisesta ja asettui jälleen puheenhallintaa hallitsevien edistysmielisten (Chaudhury) uhriksi.
ellauri403.html on line 75: Ja Herra Jumala, vanhurskas tuomari, sanoi: Etkö tiennyt, että se, joka tekee väkivaltaa toiselle, jos se, joka kärsii väkivaltaa, kuolee ensin, hänet pidetään tässä paikassa, kunnes hänet vahingoittaja kuolee, ja sitten molemmille ilmestyvät tuomarit? ja nyt jokainen on saanut niinkuin hän on ansainnut. Ja minä kuulin äänen sanovan: Antakoon tuo sielu Tartaruchuksen käsiin, ja hänet täytyy viedä alas helvettiin. Vie hänet alempaan vankilaan ja heittäköön hänet piinaan ja jätettäköön sinne suureen tuomiopäivään asti. Ja taas kuulin tuhansien tuhansien enkelien laulavan hymniä Herralle ja sanovan: Hyvin vedetty kapteeni, Sinä olet vanhurskas, oi Herra, ja oikeudenmukaiset ovat sinun tuomiosi.
ellauri403.html on line 388: Volodjan joukkue Kvartal 95 voitti komediakilpailun vuonna 1997. He viettivät paljon aikaa Moskovassa ja kiersivät jatkuvasti post-Neuvostoliiton maissa. Vuonna 2008 hän näytteli elokuvassa Love in the Big City ja sen jatko-osassa Rakkaus kolera-aikaan 2. Zelenskyy jatkoi elokuvauraansa elokuvalla Office Romance. Hän äänitti Paddington Bearin äänen Paddingtonin (2014) ja Paddington 2:n (2017) ukrainalaisissa jälkiäänityksissä.

ellauri405.html on line 527: Luomisen hetkellä ... se on kieli, joka ottaa haltuunsa ja asettaa omat lakinsa kirjoittajalle. Herätystuntien aikana runoilijan tietoisuus on verhoutunut, hajanainen; hän on valmis illan työhön. Kun kaikki nukkuvat, paitsi sudet, jotka ovat lähellä gullyä, Zhivago antaa itsensä astua tuohon herätyshaavojen tilaan uuden runon keksimisen kanssa. Pyhän legenda George ja lohikäärme eivät näytä hänelle kuvaksi, vaan hevosenkavioiden äänenä "kehään runon pinnalla".
ellauri405.html on line 579: Jos runoilija Zhivago kirjoittaa "Fairy Tale" Laralle, runoilija Pasternakki, hänen sankarinsa Zhivagon kautta puhuu Venäjän kansalle. Hän on vanginnut heidän äänensä yksinkertaisen melodian ja yhdistänyt esi-isien menneisyyden nykyhetken. Venäjän kansa on sairas, ja heidän shamaaninsa, runoilijan, on kutsuttava takaisin vaeltava sielunsa ja annettava sen palata tyhjään kehoon. Zhivago on sekä lääkäri että runoilija, kahdesti parantaja. Pasternakkikin on pyhän asiantuntija, joka, joka, joka on matkustanut Venäjän kansan kollektiivisen alitajuntaisen läpi, kiteytti sen unelmien runossa. (No tulihan se sieltä antikommunismi! s. 521)
ellauri406.html on line 176: vetoinen kuljetuspanssari ajoneuvo. Pasi Turunen (n.h.) komppaa Räsäskä-Päiviä: En olisi uskonut näkeväni päivää, jolloin Suomi toimii kuin muutkin natsit. Toisen maailmansodan aikana Suomi karkoitti "vain" kahdeksan juutalaista Suomesta. Nyt Suomi antoi äänensä puolen miljoonan juutalaisen etniselle puhdistukselle Juudeasta ja Samariasta, juutalaisten historiallisilta syntysijoilta. Olen samaan aikaan surullinen ja vihaisempi kuin aikoihin. En olisi uskonut sanovani tätä jonakin päivänä: Tänään häpeän olla suomalainen. En tajua miten Suomen johto oikein on lukenut päätöslauselmaesitystä. Siinä ei vaadita neuvotteluita, ei rauhaa, vaan puolen miljoonan juutalaisen karkottamista kodeistaan (eli ryöväämistään palestiinalaisten ex-kodeista) alueelta, joka ei milloinkaan ole edes kuulunut palestiinalaisille, vaan filistealaisille. Miten Suomi voi olla edistämässä tällä tavoin hanketta valtiosta, jonka syntymisen edellytyksenä on, että juutalaiset on luvatulta alueelta ajettava pois eikä siellä saa asua yhtään juutalaisia? Kuvitteleeko Suomi tosiaan, että Israel alistuu puolen miljoonan juutalaisen etniseen puhdistukseen? Eikö 2M palestiinalaisen puhdistus jo ajanut saman asian? Tämä ei johda rauhaan. Eikä se johda palestiinalaisvaltioon. Se johtaa konfliktin kärjistymiseen. Räsäskä jatkaa: ... Jokainen asiaa tunteva tietää, että päätös, jolla Israel velvoitettaisiin poistamaan puoli miljoonaa juutalaista kodeistaan, ei auta konfliktissa. Se ainoastaan pahentaa sitä. Juutalaisille ei kerta kaikkiaan voi mitään, sillä he ovat Jehovan valittua väkeä.” Pasi Turunen (s. 1966) on suomalaisen evankelisen Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja (2017–), radiotoimittaja ja teologian maisteri. Patmos Lähetyssäätiö on yhteiskristillinen lähetys- ja kehitysvammaisten järjestö.
ellauri411.html on line 598: Älkäämme unohtako, että kristillisissä kansoissa, Bysantissa, lännessä jne. oli orjien lisäksi myös nuorten poikien kastraatit (castrati), jotka oli tarkoitettu elinikäisiksi laulajiksi kristillisiin kirkkoihin jne. heidän oman elämänsä säilyttämiseksi. esiteini-ikäisen äänen, paavit perustelivat jakeella 1 Korinttilaiskirje 9:34 "...naisetne seurakunnissa vaikenivat..." ja Jesaja 9:3-5 (joka on räikeässä ristiriidassa eunukkien Mooseksen laki, 3. Moos. 16-23, 5. Moos. 2:2, ja luultavasti myös lopullisella rangaistuksella Jaakobin pojanpojalle Ainanille, jonka Jumala Jahve surmasi, koska hän "exheen maan päällä" 1. Moos. 1 : 1-11).
ellauri412.html on line 98: Gazan kaduilla viruu ruumiita kuin jätteitä tunkiolla. IDFn äijät ärjyvät kuin jalopeurat, heidän äänensä on kuin nuoren leijonan, joka karjahtaen sieppaa saaliin ja raahaa sen mukanaan kenenkään uskaltamatta asettua tielle. Heidän vyönsä ei uumilta irtoa paizi raiskaushommissa, eikä kenenkään kengästä katkea hihna. Tänä päivänä se kaunainen kansa ärjyen uhkaa Filistean maata ja Libanonia, kohisten kuin meri. Mihin katseesi luotkin, vain pimeyttä ja ahdistusta.
ellauri412.html on line 341: Hiskia sairastui mutta sai Jesajalta 15v jatkoajan. Eipä ollut kiire silläkään jumalansa luoxe. Minun ääneni vinkuu kuin tervapääskyn ääni, kyyhkysen tavoin minä kujerran.  Herra, minä olen ahdingossa, auta minut siitä. Sitten Jesaja sanoi: »Tuokaa viikunakakku ja hierokaa sillä paisetta, niin hän toipuu.»
ellauri413.html on line 155: Tilaa tästä Mikrobitin maksuton uutiskirje – Kokoamme kiinnostavimmat jutut sähköpostiisi päivittäin. MikroBitti on kokoomuxen äänenkannattaja.
xxx/ellauri027.html on line 454: Muissa kohtaamistilanteissa pelkästään henkilön nimen sanominen tietyllä äänenpainolla on pieni mutta merkittävä ele. Eski vetoaa auktoriteettina Nelson Mandelaan. Sekin muistaa aina mainita puhuteltavien nimiä. Se on ärrsyttävää. Er. epm.
xxx/ellauri027.html on line 701: Suomalaisten huippujohtajien ykkösmotivaattori ei ollut palkka. No ei tietystikään, kun se on jo tapissa. Kukaan niistä ei kuitenkaan ehkä suostuis tekemään duunia pizzalähetin tuloilla. Vaikka sais tuliterän edustuspolkupyörän ja hienon Volt-tunnuxella varustetun pyörälaukun. Tai edes alentamaan palkkaansa. Edes yhden pizzalähetin palkan verran. Palkkahaitari on venynyt monikymmenkertaisexi, kohta varmaan hanuri jo repee ja päästää surullisen äänen, sieltä köyhemmästä päästä.
xxx/ellauri044.html on line 273: Puhun halvexuvaan äänensävyyn toisista selän takana
xxx/ellauri085.html on line 622: Mut eihän se tietenkään ole pääasia. Tää oli Wallun oma tie-elokuva, sen pääsylippu jenkkikirjallisuudeen Hall of Fameen. Cheers-sarjan statisti huutaa äänettömästi saadaxeen äänen kuuluviin nimitähtien hahatuxen ja pälätyxen ohize. Nimitähdet vaientaa sen Heineken-otteella. Ripustaa kuin kinkun katonrajaan kuivumaan.
xxx/ellauri087.html on line 103: 20-vuotiaana tohtoriksi valmistunut Pekka Himanen taas kertoi, että Saarisella oli hänen väitöksensä ohjaamisessa “sokraattisen kätilön tehtävä, innostaminen”. Ei ole kätilön vika jos lapsi syntyy kuolleena. Himanen on käynyt Pafos-seminaareissa useita kertoja, ja Saarinen on sanonut hänen löytäneen Eskin äänen sieltä. His masters voice. E. Saarinen pitää ilmeisesti kokea uskoaxeen sen.
xxx/ellauri087.html on line 189: Improvisointikykyä ja karismaa on sen sijaan vaikeampaa jäljitellä. Saarinen ei niin sanotusti johda nuoteista. Häntä ei keskeytetä kesken luennon, vaan hän pitää itsensä keskittyneessä puhetilassa aina 45 minuuttia kerrallaan. Saarinen on totta kai kertonut samat anekdootit kolmenkymmenen vuoden aikana satoja kertoja, mutta vaikuttaa olevan niistä vähintään yhtä innoissaan kuin kuulijansakin. (Tollasta oman äänen rakastamista mun on lähes mahdotonta käsittää. Tuohan me ollaan jo opittu, ois Pirkko sanonut.)
xxx/ellauri087.html on line 613: Jurij Georg Engeström (taiteilijanimet Georg Engeström, GEM, Gee; s. 25. elokuuta 1921 Ruokolahti – 11. lokakuuta 2008 Espoo) oli suomalainen taidemaalari ja pilapiirtäjä. Hän aloitti piirtämisen 1960-luvun alussa Hufvudstadsbladetiin nimimerkillä Gem ja Maalaisliiton pää-äänenkannattajaan Maakansaan (myöhemmin Suomenmaa) nimimerkillä Gee. Engeström jatkoi piirtämistä kumpaankin lehteen aina 1990-luvun alkuun saakka. Piirtäjän työ oli sivutoimista, sillä varsinaiselta ammatiltaan ekonomin tutkinnon suorittanut Engeström oli verotarkastaja.
xxx/ellauri103.html on line 53: Mielenosoituxet, marssit, flashmobit ja spontaanit reivit ovat perseestä. Kadunvaltauxet, korkealaatuiset äänentoistolaitteet, trapezitaiteilijat, kovaääniset aktivistit, jonglöörit ja lentosuukot poliiseille on vittumaisia. Rikolliset on hanurista. Räpätädit huutelijat twiittaajat ja muut paskanjauhajat on syvältä. Liian lähelle tunkevat apinat on sietämättömiä. Hyvä Kevin, anna paukkua!
xxx/ellauri103.html on line 107: Viime aikoina on keskusteltu kiihkein äänenpainoin siitä, kuka saa esittää ja ketä. Äskettäin Simpsonit-sarjassa vuosikymmeniä työskennellyt ääninäyttelijä Harry Shearer siirtyi sivuun (siirtyi toiseen palveluun) tohtori Hibbertin roolista, koska tämä on musta. Piirrossarjassa valkoihoinen ei voi enää toimia värillisen hahmon äänenä. Kirjassaan Krohn kysyy, kuuluuko nykyvaatimuksiin se, että esimerkiksi pedofiilia esittävän näyttelijän pitää olla itsekin pedofiili. Monet neekerithän on esimerkixi pedofiilejä, esim. se takavuosien kiltti setähahmo sitcomista (Bill Cosby). Aika samannäköinen kuin Bing Crosby, mutta ruskeampi.
xxx/ellauri113.html on line 439: 35Taidatko lähettää salamat menemään, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.
xxx/ellauri120.html on line 277: kilpasilla äänentapailussa ulkosalla. Laulukuoroa alkaa kohta kompata konttisatama.
xxx/ellauri126.html on line 363: Terapeutti Karyl McBride huomasi, että hänen äitisuhteensa oli juuri tällainen. Hänen elämänsä oli yhtä suorittamista, ja hän oli yrittänyt aina kaikkensa päästäkseen äitinsä suosioon. Hän alkoi tutkia asiaa ja päätti kirjoittaa aiheesta kirjan. Kun hän kertoi projektista äidilleen, tämä kysyi: "Miksi et kirjoita kirjaa isistä?" Koska isi ei ole yhtä filmaattinen paska kuin oot sä. Karyl McBriden omista kokemuksista ja pitkästä psykoanalyyttisestä potilastyöstä ammentava teos, joka asiantuntijasisällön ohella antaa äänen naisille, jotka ovat kärsineet narsistisesta äidistä. Kun yrität kertoa kuulumisia siskollesi, keskeyttääkö hän sinut ja alkaa puhua omista asioistaan? Tuntuuko sinusta, että hän kilpailee kanssasi ja on sinulle kateellinen? Nojoo. "Minäminäminä, mä oon parempi kuin sä."
xxx/ellauri129.html on line 216: Salierin Asko on ollut kahdesti finlandiaehdokas. Hänen pimeä äänensä voitti mäntin kirjapalkinnon. Hän asuu siltojen alla Göteborgissa. Exyneenä ja häväistynä hän kirjoittaa siitä ja sen puutteesta.
xxx/ellauri136.html on line 321: 3. Runon analyysissä on tärkeä rooli määrittämässä jakeen kokoa. Hän luo työn rytmin, sen "melodian" ja "äänen".
xxx/ellauri137.html on line 84: ”MARKUS PYSTYY puhelimessakin sanomaan äänestä, oonko mä juonut edellisenä iltana alkoholia”, pornokuvataiteilija Katariina Souri sanoo helsinkiläiskahvilassa. ”Mä olen dopamiinivetoinen tyyppi. Lähtee dopamiinit nopeasti nousuun. Se pystyy analysoimaan mun aivokemiaani puhelun aikana. Miten puhun, miten nopeasti, miltä mun ääneni kuulostaa. ’Aa, sä oot varmaan eilen juonut alkoholia.’ Mä olen että no helvetti, hik niin oon! Miten shä voit aavishtaa shen?
xxx/ellauri149.html on line 222: - Pessaarin suorat venekyydit! Tilaa huikkaamalla Vehkaojan ylize! Huikkaa kovasti, Pessaari ei muuten kuule vesakkoleikkurin ja Wokun päältäajettavan äänen ylize.
xxx/ellauri154.html on line 119: Tämän jälkeen Maria tunsi vapautuvansa, sfinkteri löystyi ja hän saattoi esteettä astua kirkkoon. Siellä hän kumarsi hartaasti pyhää ristiä ja palasi sitten kirkon eteiseen Jumalanäidin ikonin eteen valmiina seuraamaan sitä tietä, jonka Pyhä Neitsyt hänelle osoittaisi. Silloin hän kuuli äänen: “Jos ylität Jordanin, löydät levon.” Maria huudahti: “Oi Valtiatar, älä hylkää minua!” Heti hän poistui kirkosta ja lähti kulkemaan Jordanin suuntaan. Matkalla eräs kristitty antoi hänelle almuksi kolme kolikkoa, joilla hän osti kolme leipää. Illalla hän saapui Jordanvirran lähellä sijaitsevaan Johannes Kastajan kirkkoon. Siellä hän sai aamulla pyhän ehtoollisen, söi puolikkaan leipää ja joi Jordanin vettä. Samana päivänä hän pääsi veneellä Jordanin yli aivan nimellisestä maxusta. Siitä alkoi hänen erakkoelämänsä, jota kesti 47 vuotta. Tuona aikana hän käytti ravintonaan Jordanin takaisen erämaan villiyrttejä ja kasvien juuria ja söi niiden kanssa kahden ja puolen kivikovaksi kovettuneen leipänsä muruja. Muruista piisasi koko ajaxi. Ne olivat isoja kivikovia leipiä.
xxx/ellauri157.html on line 139: Metatron kuulostaa Marvel sarjakuvahenkilöltä. Sandalphon on agentti 86:n kenkäpuhelin. Kabbalassa jumala yhtyy koko ajan jumalallisen läsnäoloon kuin mies vaimoon ja pyhät toisiinsa edestä ja takaa. Enkeleillä ei ole pyllynreikiä. Se on ihme! Metatron vastaanottaa ihmisiltä rukouksia ja punoo ne Jumalan päähän asetettaviksi kruunuiksi. Hän toimii myös Jumalan tahdon välittäjänä ihmisille, jumalan äänenä tai “vähäisempänä Jahvena” ja ihmisen arkityyppinä. Metatron mainitaan myös enkelinä ”jonka nimi on sama kuin hänen isäntänsä". Tämä viittaa heprealaiseen numerologiaan. Kun konsonantit, jotka muodostavat nimet Metatron ja Shaddai (Kaikkivaltias), lasketaan ennalta määrättyjen numeeristen arvojensa mukaan, on kummankin nimen lukuarvo yhteensä 314. Se on ihme! Voldemortin anagrammi on Tom Velodrom. Deltasta ja Omicronista tulee Media Control, Erotic Almond tai Cool Rind Mate! Arto Samuli Mustajoki on Omat teloaja surkimus, Trauma-Sam Ulostejoki. Mahootointa!
xxx/ellauri167.html on line 264: Pikku ruåzalainen folkhem-mys Folk i Ångest ei tyydyttänyt Hoblan kriitikkoa nimeltä "Crister". Pahin vika oli, ettei kriitikko osannut ratkaista mihkä "genreen" tämä pätkä kuuluisi: onko se komedia, draama, draamakomedia, poliisisarja, vai mitä muuta vielä? Ainexia olis vaikka mihin, mutta ei tälläänen potpurri tule kysymyxeen. Komediaxi ei siitä ole koska röhönauru jäi puuttumaan. No keneltä jäi keneltä ei, kyllä mua monessa kohtaa kovastikin nauratti, muttei välttämättä samoissa kohdissa kuin missä "Crister" blaseeratusti ehkä hymähti. Mixi heppu oli pukeutunut jänisturriasuun? Se ei ollut juonellisesti perusteltua. Kolme tähteä, koska tekijät on kuitenkin nimekkäitä.
xxx/ellauri168.html on line 493: Ohjelmoija ei kerro orjalle että jotakin on hypnoottisesti tapahtumassa ennenkuin se on jo tapahtunut ja kamat ovat pussissa. Ohjelmoija käyttää myös Taika-Jimin ja Obi 1 Kenobin hypnoottisia eleitä antaessaan käskyjä, ja käyttää sellaista jota kutsutaan "rullaavaksi ääneksi". Kun ohjelmoija muuttaa äänensä monitoniseksi, hän käyttää rullaavaa ääntä. Tähän tarkoituxeen on monitoinikone etevä.
xxx/ellauri169.html on line 178: Erään lähteen mukaan, inspiraatio Waltille luoda Mikkihiiri tuli kun hän oli työttömänä ja näki hiiren katuojassa. On olemassa erilaisia tarinoita mistä tämä idea tuli. Ub Iwerks väitti että Walt keksi Mikin piirtäjien kokouksessa Hollywoodissa. Walt sanoi kerran: "Minussa on paljon hiirtä." Itse asiassa, Ub Iwerks kertoi Waltille että Mikkihiiri "näyttää aivan sinulta -- sama nenä, samat kasvot, samat eleet ja ilmeet. Kaikki mitä hän tarvitsee nyt on sinun äänesi." Walt usein palveli Mikin äänenä. Eräs kirja paljastaa että Walt Disney kertoi Ward Kimballille: "Rehellisesti, minä pidän muita eläimiä apinoita parempina." Se oli siis samoilla linjoilla kuin rva Hukkataival.
xxx/ellauri169.html on line 180: Walt oli usein Mikkihiiren äänen takana (vaikka hän ei ollut artisti). Hänen äitinsä suhtautui kylmästi sitä työtä kohtaan jota Walt teki. Vuoden 1940 tienoilla, pitkän suostuttelun jälkeen, hän lopulta sai tämän katsomaan Mikkihiiri-elokuvan. Hänen äitinsä (muutaman vuoden päästä Walt sai selville että tämä ei ollut hänen biologinen äitinsä) kertoi Waltille että hän ei pitänyt Mikkihiiren äänestä; Walt kertoi että se oli hänen oma äänensä, johon "äiti" vastasi että Waltilla oli hirvittävä ääni. Tämä "kylmä suihku" jonka "äiti" heitti Mikkihiiren kasvoille auttoi vakuuttamaan Waltin siitä että oli aika lopettaa Mikkihiiri-piirroselokuvat. Hyvin vähän tuli ulos Disneyltä tämän jälkeen, ja seuraavassa täyspitkässä Mikkihiiri-elokuvassa, Fantasia, Mikkihiiri oli suurimmaksi osaksi hiljaa. Idea elokuvaan Sorcerer's Apprentice tuli Waltin omasta päästä. Waltin näkemää unta käytettiin tässä elokuvassa Mickey Mouse in the Sorcerer's Apprentice. Siinä oli kyse "täydellisestä maan ja sen elementtien hallinnasta". Disneyland ja Disney World toteuttivat osittain tämän unen Mikki Hiiren kaikkivaltiudesta.
xxx/ellauri169.html on line 284: Aihe josta tällä kertaa keskustelen ovat jäljittäjä-implantit ja etäkatselu. Ennenkuin minä alan jakamaan informaatiota, minun pitäisi selventää yksi seikka. Ihmisen aivosolut kommunikoivat huutoetäisyydeltä superjohtajille, ei sähköisesti. Sähkö kulkee liki valon nopeutta kun taas superjohtokyky etenee äänen nopeudella. Tämän vuoksi yli 5% aivojen kuivapainosta on iridiumia rodiumia radiumia ja strontiumia. Loput ovat stronzoa ja märkäpainoa eli enimmäxeen kusta.
xxx/ellauri169.html on line 311: Hiljattain, tietokone voitti maailmankuulun shakin pelaajan. Se mitä tämän kirjailijan ystävä näki oli suuri Cray-tyyppisten tietokoneiden verkosto. Tällainen järjestelmä kykenee varastoimaan 5 petosivua tekstiä ja työskentelemään tämän tietomäärän kanssa valon nopeudella. Tämän päivän yhdeksän Peto-tietokonetta ovat paljon parempia kuin nämä tietokoneet vuonna 1973. Ne työskentelevät valoakin nopeammin. Tämä sallii eliitin manipuloida tapahtumia hyvin nopeasti, jopa ex post facto. Nämä uudet tietokoneet (erään toisen silminnäkijän mukaan jolla on IPhone) pystyvät kuulemaan ihmisen äänen ja päättelemään mitä kieltä tämä puhuu ja sitten pystyy kuntelemaan ja vastaamaan tällä kielellä. Siri, tapa hänet!
xxx/ellauri173.html on line 338: Tätä vartaloa valaisevat kaksi ylpeää silmää, joissa on mustat valot, jotka yleensä katsovat ripsien läpi. Tämän savannilta tuoksuvan ihmiskukan rinnasta tulee lämmin hajuvesi, joka polttaa, päihtyy ja ilahduttaa. Neiti Alician äänen sointi kun hän puhuu, on niin läpitunkeva, hänen laulujensa sävelissä on niin eloisia, syviä taivutuksia, että joko hän lausuu traagisen kohdan tai jonkin jalon säkeen, tai hän laulaa jotain upeaa ariosoa, huomaan aina minä vapisen itsestäni huolimatta ihailusta, joka, kuten näette, on tuntematonta.
xxx/ellauri173.html on line 787: "Toisisitko hänet hänen kauneutensa kanssa?" hänen lihansa? hänen äänensä ? hänen lähestymistapansa? sen ulkonäkö vihdoinkin?
xxx/ellauri174.html on line 39: o Elävä, sisäinen järjestelmä, joka sisältää tasapainon, askeleen, äänen, eleen, aistit, kasvojen tulevaisuuden ilmeet, intiimin säätelijäliikkeen tai paremmin sanoen "sielun". »
xxx/ellauri174.html on line 527: "Näetkö: hän on enkeli! ― hän lisäsi samalla vakavalla äänensävyllään, ― jos, kuten teologiamme opettaa, enkelit ovat vain tulta ja valoa! "Eikö se ollut Swedenborgin paroni, joka uskalsi edes lisätä, että he ovat "hermafrodiittisia ja steriilejä"? No se oli puppua, tärisevä mies ei tiennyt mistä haastoi, ei tällä mallilla ainakaan ole perse tervattu! Koita vaikka!
xxx/ellauri175.html on line 138: – Sir, vastasi kaunis nuori nainen – kauppaliikkeen omistajan intonaatiolla, mutta myös ihanteellisen selkeällä äänensävyllä, kuin kultaiset rakeet iskevät soivaan kristallilevyyn, – Sir, minä tulin aivan taiteilijana. , sinä näet. Mitä tulee sinuun, rakas herrani, lähetyksesi on todella järkyttänyt minua; Luulin...en tiedä! Hän tuli sisään.
xxx/ellauri175.html on line 180: "Tenori?" vastasi nuori nainen, hänen äänensä hieman tasainen; erottuva, mutta kylmä. "Varokaa niitä, joille nainen on kylmä!" kuiskasi Edison lordi Ewaldille.
xxx/ellauri175.html on line 196: Ja hiänen äänensä artikuloi tämän lauseen kontraaltolla, niin rikkaalla ja niin puhtaalla, jopa niin taivaallisella tavalla, että vieraan korville, joka ei ollut puhunut sitä kieltä, jolla vieraat puhuivat, neiti Alicia Clary olisi vaikuttanut ylevältä haamukuvalta. Hypathia, ateenalaisin kasvoilla, vaeltelemassa öisin läpi Pyhän maan ja purkamassa tähtien valossa Siionin raunioilla sellaista unohdettua kohtaa Laulujen laulusta.
xxx/ellauri175.html on line 561: Mutta säteilevä Inspired jatkoi, ikään kuin hän olisi yhtäkkiä nostanut tumman esiripun: – Siten todellisen alkuperäsi ja päämääräsi unohduksesta laiminlyöntiin, kaikista yön ja päivän varoituksista huolimatta, valitsisit mieluummin – tämän onnettoman ja turhan ohikulkijan takia, jonka äänen ja kasvojen otin, – sinä olisivat mieluummin luopuneet itsestään. Kuten lapsi, joka haluaa syntyä ennen mahdollisuuksiensa kannalta tarpeellista raskautta, olit päättänyt (vaistamatta jumalattoman teon edessä ja uhraten voitetun kivun antamia yhä ylevämpiä valintoja) olit päättänyt ennakoida hetkesi, joka ei iskenyt.
xxx/ellauri175.html on line 592: Kunpa tietäisit kuinka suloinen tulevaisuuden sieluni yö on ja kuinka monta unta olet odottanut minua! Kunpa tietäisit mitä huimauksen, melankolian ja toivon aarteita persoonallisuuteni kätkee! Minun eteerinen lihani, joka odottaa vain henkesi henkäystä tullakseen eläväksi, ääneni, jossa kaikki harmoniat ovat vangittuina, minun kuolematon pysyvyyteni, eikö se mitään, turhan päättelyn kustannuksella, joka todistaa, että minua ei ole olemassa? — Ihan kuin et olisi vapaa kieltäytymään tästä turhasta ja kuolevaisesta todisteesta, kun se itsessään on niin kyseenalainen, koska kukaan ei voi määritellä, mistä tämä Olemassaolo, josta hän puhuu, alkaa tai missä sen olemus tai sen käsite koostuu. "Onko syytä pahoitella, etten ole kavaltavien rotua? niistä, jotka hyväksyvät valoissaan etukäteen mahdollisuuden jäädä leskeksi? Minun rakkauteni, sillä olen kuin se, jolla enkelit sykkivät, sisältää ehkä kiehtovampia viettelyjä kuin maallisilla aisteilla, joissa muinainen Circe vielä nukkuu!
xxx/ellauri175.html on line 732: "No", vastasi lordi Ewald, "jos päätän Hadalyn ensimmäisen ja niin kaukaisen äänen perusteella, hänen täytyy olla hyvin ihmeellinen olento, että rouva Any Sowana!
xxx/ellauri175.html on line 798: "Varmasti", vastasi Edison, "koska sinun on täytynyt tunnistaa tämän elävän olennon äänen ja liikkeet: hän lausui ne niin ihmeellisesti (lisäksi ymmärtämättä niistä mitään), paitsi Sowanan kärsivällisen ja voimakkaan ehostuksen alaisena.
xxx/ellauri177.html on line 107: Ekan ylennyxen yhteydessä tonsuuri oli tuskin pyllynreiän kokoinen. Myöhemmin, jokaisen uuden tilauksen yhteydessä, läsi oli kasvanut, aina kasvanut, kunnes piispa kruunasi hänet öylätin kokoisella pälvikaljulla. Ja urut kuorsasivat hiljaisemmin, suitsutusastiat putosivat ketjujensa hopeisen äänen kanssa päästäen ulos valkoisen savuvirran, joka rullautui auki kuin pitsi. Hän näki itsensä peilistä, tonsuroituneena nuorukaisena, jonka seremoniamestari johti alttarille; hän polvistui, laski päänsä syvään, kun piispa leikkasi kultaisilla saksilla kivaxi muistoxi kolme hiuskimppua, yhden otsasta ja kaksi muuta korvien läheltä. Vuotta myöhemmin hän näki itsensä jälleen kappelissa täynnä suitsukkeita saamassa neljä pientä käskyä: hän meni arkkidiakonin johdolla sulkemaan iskemällä suuren oven, jonka hän sitten avasi uudelleen osoittaakseen olevansa sitoutunut. kirkkojen hoitoon; hän ravisteli kelloa oikealla kädellään joka ilmoitti, että hänen velvollisuutensa oli kutsua uskolliset palveluxeen; hän palasi alttarille, missä piispa antoi hänelle uusia etuoikeuksia: laulaa oppitunteja, siunata leipää, katetroida lapsia, karkottaa demonit, palvella diakoneja, sytyttää ja sammuttaa kynttilöitä.
xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua?
xxx/ellauri177.html on line 421: Hän kumartui, hän tunsi Angeluksen kolme iskua menevän hänen niskaansa, kaikuvan hänen sydämeensä. Kello sai kovemman äänen. Hän palasi säälimättömänä muutamaksi minuutiksi, jotka tuntuivat vuosilta. Hän toi mieleen koko hänen menneen elämänsä, hänen hurskaan lapsuutensa, hänen ilonsa seminaarissa, hänen ensimmäiset messunsa Artaudin palaneessa laaksossa, jossa hän haaveili pyhien yksinäisyydestä. Hän oli aina puhunut hänelle näin. Hän löysi pienimmätkin käänteet tuosta kirkon äänestä, joka oli lakkaamatta noussut hänen korviinsa, kuin äidin vakava ja lempeä ääni. Miksi hän ei ollut kuullut häntä enää? Aiemmin hän lupasi hänelle Marian tulemisen. Oliko se Marie, joka oli vienyt hänet iloisen vehreyden syvyyksiin, jonne kellon ääni ei yltänyt? Hän ei olisi koskaan unohtanut, jos kello ei olisi lakannut soimasta. Ja kun hän kumartui pidemmälle, hänen parran hyväily hänen ristikkäisillä käsillään peloitti häntä. Hän ei tuntenut näitä pitkiä hiuksia, näitä silkkisiä hiuksia, jotka antoivat hänelle eläimen kauneuden. Hän väänteli partaan, hän tarttui hänen hiuksiinsa molemmin käsin etsiessään tonsuurin alastomuutta; mutta hänen hiuksensa olivat kasvaneet voimakkaasti, tonsuuri hukkui suurien kiharoiden viriiliin aaltoon, joka heitettiin takaisin otsasta niskaan. Hänen koko lihansa, joka oli aiemmin ajeltu, oli kellertävänruskeat.
xxx/ellauri177.html on line 465: Isä Mouret, hänen äänensä syvästi muuttuneena, lausui vain epäselvää nurinaa. Hän oli laskenut silmäluomet kokonaan alas, kasvonsa täysin valkoiset, puhuen niin tuskallisin tuntein, että pitkä onnekas itse itki ymmärtämättä.
xxx/ellauri177.html on line 552: Hän oli kaatunut polvilleen, hänen äänensä murtui nyyhkytystä, hänen silmänsä oli Golgatan kolmella ristillä, joilla väänteli kidutettujen kalpeat ruumiit, jotka olivat hirvittävästi laihtuneet Sergen karkeasta piirroksesta. Albine asettui kuvien eteen, jotta Serge ei enää tuijottaisi niitä. Mixi pappiparkaa säälittää toi 2000v sitten kuollut äijä enemmän kuin tän sievän tytön akuutimpi ongelma? Onxe vaan koska se on ize äijä? Onxtää jotain hyvävelijuttua? Setämiesten selkääntaputtelua? Pappi jatkaa pomilointia niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, tyttö joutuu varmaan mierolle, kun on päästänyt miehen mekon alle ilman papin aamenta. Vaikka huusihan se langennut pappi varmaan hallelujaa ja tod.näk. aamenkin tytön päällä näpeimmällä hetkellä?
xxx/ellauri177.html on line 562: Hän huusi ja työnsi Albinena rajusti ovea kohti. Jälkimmäinen, hyvin kalpea, vetäytyi askel askeleelta. Kun hän pysähtyi, hänen äänensä kuristui, hän sanoi vakavasti: "Se on siis ohi, ajatko minut pois?... Olen kuitenkin vaimosi." Sinä loit minut. Jumala, joka salli tämän, ei voi rankaista meitä tässä määrin.
xxx/ellauri208.html on line 770: Lähtökohta ei ole epäuskottava, kun miettii kaikkia netin kautta äänen saaneita, maskuliinisuudestaan huolestuneita katkeria miehiä, mutta se sutaistaan kasaan niin nopean osoittelevasti, ettei sitä voi kuin pitää tekosyynä varsinaiselle sisällölle, eli erinäisille kerhon ympärillä pyörivien miesten ja naisten kriiseille. Jokainen luku on uusi asetelma, josta kirjailija mehustelee esiin kahden ihmisten välisen suhteen ongelmakohtia.
xxx/ellauri224.html on line 566: Keski-ikäinen (häh? 36vee?) teatteriohjaaja Wall-e kävelee New Yorkin kadulla ja esittelee itsensä kertojanäänen kautta. Hän kertoo olevansa menossa illalliselle vanhan ystävän McCrean kutsumana, vaikkei häntä juuri huvittaisi. Hän kertoo olleensa rikkaan perheen taksilla ajeleva lapsi, joka täytti elämänsä musiikilla ja taiteella. Nyt hän näkee itsensä epäonnisena näytelmäkirjailijana ja teatteriohjaajana, joka on ryhtynyt näyttelijäksi ja on nyt työtön ja rahaton 36-vuotias. Perheen rahat ovat huuhtoutuneet alas kurkusta. Hän kertoo naisystävänsä EVEn käyvän kolmena iltana viikossa tarjoilemassa elättääkseen heidät. Muina iltoina hiän tarjoilee Wall-e:lle molempiin päihin. Ettei joutuisi puhumaan McCrealle tilanteestaan, Wall-e päättää selviytyä illasta tekemällä koko ajan kysymyksiä McCrealle.
xxx/ellauri227.html on line 319: Kotona Liza on varsinainen pirttihirmu, huutaa lapsille ja pompottaa väpelöä miestänsä. Samaan äänensävyyn se rähjää myös alaisille (miehiä). Sen kaveri joku Snapphane on samanlainen pahasuinen räähkä. Tää on varmaan tuntunut eri hienolta Ruozissa viime vuosituhannen lopulla. Vähän sellasta jämäkkyystreeniä. Toimittajien työoloissa ei ole hurraamista, mutta kumikaulojen on saatava päivittäinen osansa. Annika veti jakun tiukemmin vartaloaan vasten ja toivoi ettei haissut hieltä. Haisi kyllä. Kaiken osaava Annika pujahtaa hienhajuisena tietokoneen taaxe ja näyttää toimiston väelle miten tehdä henkilöhakuja. Se ei ole Ruozissa helppoa koska paskiaiset ovat ulkoistaneet kaiken jollekin brittifirmalle. Käytetään modeemia ja funktionäppäimiä: Voilà! Hyvä että tuli puheexi, kukaan muu koko Ilta-Pulussa ei tiennyt tätä.
xxx/ellauri227.html on line 563: Carl Hamilton on Jan Guillou 13-osaisen kirjasarjan 11 ensimmäisen osan päähenkilö. Lisäksi hän on sarjan kahdessa viimeisessä osassa sivuhenkilö (pääosassa on joku ämmyrkäinen varmasti). Kirjoista on sovitettu elokuvia ja televisiosarjoja. Ensimmäinen ilmestyi 1986 kexeliäällä nimellä Peitenimi Punainen Pili. Punaisen Pilin 1. esittäjä Stellan John Skarsgård (s. 13. kesäkuuta 1951 Göteborg) on ruotsalainen näyttelijä Salkkareiden Ismon kaliiperia. Hän esitti "Punaisen lokakuun" detente kapteenia, oli "Saappaanraksi-Bill" Turner elokuvissa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (2006) sekä sen jatko-osassa Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla (2007) ja antoi äänensä Muumipapalle ja hänen poikansa Alexander Skarsgård vastaavasti Muumipeikolle.
xxx/ellauri228.html on line 635: Pillu-Hobla laittaa kokosivun kuvan Paska-Nallesta roikkumasta omistajan ottein Sampo-pankin parvekkeelta pohjois-Espalla, juuri siinä missä Mark Levengoodin mummolla oli alushousukauppa 60-luvulla. Paska-Nalle liittää siinä äänensä neuvostovastaiseen sekakuoroon, jonka nuotinantajana toimii pääkaupungin tällä hetkellä ehkä oikeistolaisin läpyskä. Tai mistäs minä tiedän, kun en enää lue Herlinin sanomaa. Voihan se hyvin olla vielä oikeistolaisempi.
xxx/ellauri237.html on line 478: Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Leikitään et sinä kuulet minut kaukaa, eikä ääneni kosketa sinua:
xxx/ellauri239.html on line 548: Tikkanen on baritoni, mutta hänen äänensä nousee myös kirkkaaseen falsettiin. Ohjelmassa seurataan Tikkasen työtä sairaalalääkärinä, tavataan hänen perhettään sekä kuullaan huikeat falsettitulkinnat kappaleista Gute Nacht ja Only You.
xxx/ellauri239.html on line 788: Toikin Kivilohkare päätyi tuohon raukkamaiseen ratkaisuun, kun sen tyttäret lukivat jotain aikakausilehteä ja puhuivat narsisteista, joita väittivät että tämä heidän isänsä olisi sellainen. Tästä sitten Benjaminilla kilahti ja ukko haki asekaapistaan pistoolin, jonka jälkeen tyttäret pakenivat rappuun. Siinä sitten äijä ampui useilla laukauksilla tyynyn läpi puolisonsa äänenvaimentimella. Eihän tuollaiseen suoritukseen pysty kuin pesunkestävä psykopaatti. Näillä monilla psykopaateilla usein vielä se ase on hankittu ase-fetismin vuoksi.
xxx/ellauri250.html on line 480: Tietoja avausotsikoista kuulostaa Roxy Musicilta: "Etkö näe, rakkaus on minulle huume". (Vittu mitä väliä! Että ottaa päähän tollaset mukanokkelat musaneropatit.) Henkiseen jatkuvuuteen viittaava kappale muuttuu diegeettiseksi heti, kun ensimmäinen kuva ilmestyy. Kävelemme Lauran (Seidi Haarla) kanssa seurueen huoneiden läpi, puoliksi subjektiivisella seurantatasolla. Tämän resurssin ja äänen käytön avulla kentän ulkopuolella käsitys ympäristöstä uhkana suodattuu epämääräisesti. Tiedämme pian vahvistaaksemme sen, että Laura on vieraassa maassa: hän on suomalainen Moskovassa, joka on aloittanut suhteen venäläisen naisen kanssa.
xxx/ellauri259.html on line 520: Siinä oli meitä poikia, Jari Tervo, Kimmo Oksanen, Paula Rintamaa, Jukka Mauno, Hilkka Oksama ja Touko Siltala. (Tytöille ei ole wikisivuja.) Yksi helmistä oli kotimaisen kirjallisuuden lehtori Pentti Lyly. Hän oli ikäpolvea, joka arvosti huolellista pukeutumista. Jos ilmassa oli vähänkään kosteutta, niin Lylyllä oli kalossit. Muistan edelleen hänen kalosseistaan tulleen sihisevän läpsyttävän äänen. Hän riisui ne arvokkaasti salin edessä, katsahti meitä opiskelijoita ja katsoi sitten yliopiston päärakennuksen isoista ikkunoista ulos ja otti mietteliään ilmeen ennen kuin kertoi päivän teemana olevan Otto Mannisen lyriikan erityispiirteet. Tämä kuulostaa sketsiltä, mutta minusta tuo kaikki oli äärimmäisen hassua. Että voi todellakin olla olemassa aristokatteja, joilla on aikaa ja varaa perehtyä tämmöiseen paskaan ja halua jakaa vielä siitä tietoa meille perusopiskelijoille.
xxx/ellauri265.html on line 45: Voi vittu! Ei hemmetti! Luulin jo että Nilkin ajatusten Tonava oli kuivunut, mutta ei! Entistä pahempaa, nyze esiintyy radioäänenä kuin F.E. Sillanpää. Ei varmaan kauan kestä kun siitä tulee tubettaja, influensserihan se omasta mielestään varmasti on ollut aina. Samuli Kukko on sanomattoman puiseva. Siinä on paljon samaa kuin Haavistojen Holoferneessä.
xxx/ellauri273.html on line 223: Liittovaltion avioliittomuutos kieltäisi samaa sukupuolta olevien avioliitot jopa valtion tasolla. Sitä on ajettu kuin pilluun käärmettä. Edellinen kongressin äänestys ehdotetusta muutoksesta pidettiin edustajainhuoneessa 18. heinäkuuta 2006, jolloin esitys epäonnistui äänin 236–187, mikä jäi alle 290 äänen, jotka vaadittiin hyväksymiseen kyseisessä elimessä.
xxx/ellauri286.html on line 199: Vuosituhannen vaiheessa Venäjästä kirjoittava kirjailija sai kuitenkin vielä kirjoittaa Venäjästä ja sen historiapolitiikasta täysin rauhassa. Vaikka törmäsin jälkisuomettuneisiin äänensävyihin, Venäjästä kirjoittavat kirjailijat tai toimittajat eivät vielä kohdanneet ilmiöitä, joiden kanssa näillä saroilla sananvapauttaan käyttävät ihmiset joutuivat tekemisiin vain joitakin vuosia myöhemmin. Pro-Putin -mielenosoittajia ei näkynyt eikä Viron Moskovan-suurlähettiläästä, sittemmin ulkoministeristä, venäläis-latvialaisesta Marina Kaljurandista, tehty rivoja nukkeja Moskovassa, kuten vuonna 2007. Vaikka kyyditys- tai miehitys-sanojen käyttö ei ollut yhtä luontevaa kuin nykyään ja toisinaan niiden kanssa haparoitiin, kukaan ei Suomessa vielä kieltänyt kyydityksiä, kuten vain vähän myöhemmin kävi. Niitähän tehtailtiin Suomessakin 30-luvulla.
xxx/ellauri286.html on line 598: Toiset voivat joskus kertoa, kun joku, jolla on BPD, dissosioituu, koska hänen kasvojensa tai äänensä voivat muuttua litteiksi tai ilmeisiksi tai he voivat näyttää hajamielliseltä ja "tunnottomalta" tunneärsykkeille. Sofi ilman juhlameikkiä näyttää aika luteelta.
xxx/ellauri291.html on line 365: VLADIMIR PUTIN JA HÄNEN MINIONIT ONNISTUVAT JAKAMISESSA JA VALTIMISESSA LEVITTÄMÄLLÄ kauhutarinoita. On korkea aika purkaa Kremlin muinaisia ​​propagandatekniikoita, joita Venäjän hallinto jakaa Donald Trumpin kaltaisten oikeistopopulistien kanssa. Paljon on vaakalaudalla. Torsten Fagerholm haukottelee, jälleen kerran hän uhkaa ydintuomiolla. "Hän" on tässä tapauksessa aiemmin oletettu liberaali Dimitrij Medvedev, teknokraattinen ja vauvakasvo, josta tuli Putinin istuimenlämmitin presidenttikaudella - nyt turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja Kremlin sodanlietsoja numero yksi. Eikö näissä näytelmissä ole inflaatiota, eikö lähettäjä menetä uskottavuutensa jatkuvasti nostamalla äänenvoimakkuutta maksimiin? Ei – tämä ei niin hienovarainen propagandatekniikka toimii, koska se auttaa tekijää säilyttämään aloitteen.
xxx/ellauri291.html on line 367: Kremlin valhetehtaan sisällä on meneillään jatkuva esitys, jossa ihmisiä sekä pelotetaan että valehdellaan kuin hevonen ravia pokerinaamalla. Perinteiset poliittiset valheet ovat yleensä kohtuullisen johdonmukaisia ​​ja ammattimaisia, joten niitä voidaan puhkaista faktatarkistuksen avulla. Putinin Venäjä puolestaan ​​käyttää erilaista, hyväksi havaittua menetelmää: suuria, räikeitä, ristiriitaisia ​​ja halvalla tuotettuja valheita ja uhkauksia, joita hehkutetaan automaattitulen kautta. Ra-ta-ta-ta ... Ratkaiseva tekijä on äänenvoimakkuus - sekä alue että äänenvoimakkuus. Tarkoituksena ei ole antaa vaikutelmaa uskottavuudesta. Tämä pelottelutaktiikka on pikemminkin huomion ja leviämisen maksimoiminen, vastustajien pakottaminen reagoimaan. Tällä tavalla vastaanottajien keskuuteen syntyy hämmennystä, epäilystä, jakautumista, passiivisuutta ja apatiaa. Looginen päätepiste on häiriintynyt klaanimentaliteetti suuren yleisön keskuudessa. Tämä molemminpuolinen epäluottamus, etten sanoisi antipatia, juurtui Isoon-Britanniaan Brexitin kautta, sai muutaman kauhallisen lantaa Donald Trumpilta ja jatkuu ylenpalttisen nykypäivän Yhdysvalloissa – yhä enemmän myös Euroopassa ja myös Pohjoismaissa. Kreml ja Peking ovat onnistuneet soluttautumaan myrkkyllään liberaaleihin demokratioihin. Oireita ovat yhä ankarampi retoriikka, kalkkeutuneita lohkomuodostelmia ja molemminpuolinen leimautuminen.
xxx/ellauri295.html on line 127: Monta kertaa menin synagogasta toiseen rankaisemaan heitä ja yritin pakottaa heidät pilkkaamaan. Olin niin pakkomielle heidän vainoamiseen, että jopa metsästin heitä vieraissa kaupungeissa. Damaskoxen tiellä niissä asioissa näin vastaantulevan ajoneuvon valon ja kuulin äänen sanovan minulle arameaksi: "Saul, Saul, miksi vainoat minua? Sinun on vaikea potkia päitä vastaan. kun et näe mitään."
xxx/ellauri296.html on line 111: 34 Mutta Absalom pakeni. Kun palvelija, joka oli tähystäjänä, nosti silmänsä ja katseli, niin katso, paljon väkeä tuli tietä, joka oli hänen takanansa, vuoren kuvetta. 35 Silloin Joonadab sanoi kuninkaalle: "Katso, kuninkaan pojat tulevat. On tapahtunut, niinkuin palvelijasi sanoi." 36 Juuri kun hän oli saanut sen sanotuksi, niin katso, kuninkaan loput pojat tulivat; ja he korottivat äänensä ja itkivät. Myöskin kuningas ja kaikki hänen palvelijansa itkivät hyvin katkerasti, sillä raiskaajapoika oli ollut kaikkien ykköslemppari.
xxx/ellauri304.html on line 337: Ensinnäkin: Kuka tuo naamioitunut mies on? "Mysteerigenren Alexander Dumas, Warren Murphy pystyy kirjoittamaan tuotteliaasti huippuosaamisen tasolle ja kykenee työskentelemään monien ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa (tai ilman heitä) missä tahansa mysteerikentän alalajissa, mutta silti säilyttämään erottuvan äänen...
xxx/ellauri307.html on line 122: Miki Liukkosen myötä suomalainen kirjallisuus menetti suuren kirjailijan ja merkittävän äänen
xxx/ellauri307.html on line 123: Miki Liukkosen myötä suomalainen kirjallisuus menetti merkittävän kirjailijan ja suuren äänen. Vahvan äänen oikealta kuin Ben Zyskowiczin ja keinoelinministeri pedofiilinpoika pedofiili kaxois-Wille Rydmanin.
xxx/ellauri329.html on line 285: Gordonilla on tuskin epäilystäkään siitä, etteikö hänen äänensä, eleensä ja kävelynsä näytöllä määritellyt venäjäläisen rivon kielisoittimen soitteleminen ja että eräät fyysiset ominaisuudet tulevat entistä selvemmiksi hänen puhuessaan hänen äidinkieltään. Verrattuna amerikkalaisiin venäläiset ovat sohvahommissa ytimekkäämpiä, tyyliltään stooisempia ja kehonkieleltään raskaampia, hän sanoo ja lisää, että venäjän kielellä näytteleminen tuntuu edelleen hyvin autenttiselta. (Ozerov myöntyi, vaikka venäjänkielisten rivouxien muistaminen on hänelle vaikeutunut. "Ne eivät tartu yhtä helposti kuin englantilaiset", hän sanoi.)
xxx/ellauri329.html on line 341: Aleksijevitš pohjaa romaaninsa valtavaan määrään haastatteluja. Hän kiertelee kaupunkeja ja maaseutua ja etsii ihmisiä, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet tai todistaneet omin silmin jotain sellaista, mistä Aleksijevitš haluaa kirjoittaa. Hän ei haastattele virallisia tahoja tai valtaapitäviä, vaan etsii aivan tavallisia ihmisiä: työmiehiä, naisia, lapsia. Hän antaa kirjoissaan äänen niille, joita ei historiakirjoista yleensä löydy. Näiden satojen haastatteluiden jälkeen Aleksijevitš alkaa työstää kirjaa ja jokainen prosessi kestää useita vuosia. Ei siis mikään ihme, ettei häneltä tärähdä markkinoille vuosittain uutta teosta. Sittenpä ne ovat sitä paxumpia!
xxx/ellauri329.html on line 359: Sodalla ei ole naisen kasvoja -teoksensa jälkeen Aleksijevitš antoi äänen vieläkin nuoremmille ja kirjoitti toisesta maailmansodasta lasten näkökulmasta. Tätä Aleksijevitšin tuotannon kenties koskettavinta teosta ei ole suomennettu, eikä myöskään seuraavaa, jossa kirjailija käänsi katseensa uudempaan konfliktiin: Neuvostoliiton ja Afganistanin väliseen sotaan 1980-luvulla. Vuonna 1993 valmistui teos ihmisistä, jotka tekivät itsemurhan sosialismin romahdettua. Sitäkään ei ole saatavilla suomeksi.
xxx/ellauri357.html on line 580: Torrentit, ajatukset, jotka kuulivat mahtavan äänen,

xxx/ellauri357.html on line 654: Sinä olet tuon levottoman äänen polku -

xxx/ellauri380.html on line 406: Giovanni aloitti firenzeläisen La Nazione lehden toimittajana, joka oli nimensä veroinen fasistiläpyskä. Size oli Corriere Della Seurassa, joka Giovannin syntyessä nuoli Il Ducen pyllyvakoa. Lopetti L'Indipendentessä, oikeistopopulistinen poliittinen puolueen Legan äänenkannattajassa. Iso ylläri.
xxx/ellauri387.html on line 174: Aluksi ristiretkeä kohtaan ei ollut käytännöllisesti katsoen suurta innostusta, kuten se oli ollut vuonna 1095. Bernard piti tarkoituksenmukaisena pohtia ristin ottamista tehokkaana keinona saada syntien anteeksiantamus ja saavuttaa armo. 31. maaliskuuta Ranskan kuninkaan Ludvig VII: n läsnä ollessa hän saarnasi valtavalle ihmisjoukolle Vézelayn pellolla pitäen "elämänsä puheen". Koko tekstiä ei ole säilynyt, mutta nykyisessä kertomuksessa sanotaan, että "hänen äänensä soi niityllä kuin taivaan elimet".
xxx/ellauri397.html on line 99: Muita, jotka ovat antaneet äänen tälle Jeesuksen ja Johanneksen välisen suhteen tulkinnalle, ovat olleet filosofit Denis Diderot ja Jeremy Bentham. Pappi Gene Robinson käsitteli Jeesuksen mahdollisia homoeroottisia taipumuksia saarnassaan vuonna 2005. Robinsonin väitettä on arvostellut muun muassa David W. Virtue, joka sanoi sitä "kauhistuttavaksi dekonstruktionismiksi liberaalien lobbyssa, joka pyörittele syrjäisimpiäkin asioita muuttaaksesi sen vihjeeksi siitä, että Raamatun hahmot ovat homoja". Come to think of it, koko kolminaisuuskolmikko on all male paneeli.
xxx/ellauri416.html on line 270: lie? jäänen kentälle – sotaveikot sulle viime tervehdykseni tuo. Miten rakkaus kansaani, rahnaan sekä lempeni sinuhun vei minut uljaana taistojen keskeen, sekä viimein mun kuolohon sai.
xxx/ellauri420.html on line 144: Hän sanoi kylmyydestä vapisten huulten kautta: "Minä olen Mer... Minä olen Mary", hän änkytti. Lucifer kuuli valhetta hänen äänensävyssään. "Mary… Mary Purefoy." Teidän pitäisi levätä, neiti. Olemme pian Cheshiressä. Kun saavutamme Lexington Armsin, testaamme taitosi oikean sängyn rakentamisessa itsellesi.” Lucifer jätti hänet käpertymään syvemmälle peitteisiin ja kiipesi penkille. Hän sai joukkueen liikkeelle kielensä napsautuksella ja rannetta heilauttamalla.
xxx/ellauri420.html on line 525: Kolmannessa kertomuksessa kerrotaan, että Cybele, kun hänen isällensä, Frygian kuningas Maeonille paljastui, että hiän ruokki panttereja ja paimentyttäriä kasvatti, mennen myöhemmin salaa naimisiin Atysin kanssa, jota myöhemmin kutsuttiin papaksi, niin tällä hetkellä Cybele tunnistettiin ja hänen vanhempansa ottivat ystävällisesti vastaan; mutta kun he saivat tietää hänen yhteydestään Atykseen, Maeon määräsi Attisin ja paimentyttäret, joiden keskuudessa hän asui, tapettavixi. Cybele, joka oli vihainen surusta isänsä teosta, kulki maan halki äänekkäiden valitusten ja symbaalien äänen keskellä. Frygiassa vallitsi nyt epidemia ja puute. Oraakkeli käski Attis haudata ja jumalalliset kunnianosoitukset maksaa Cybelelle; mutta koska nuoren ruumis oli jo hajoamassa, hautajaiset maksettiin hänen kuvalle, joka tehtiin korvikkeeksi.
202