ellauri018.html on line 1176: Antakaa orpolasten tulla tyköni. Äiskät helkkariin.
ellauri024.html on line 343: Äiskällä oli kyllä hyviä sanoja, kuten "juuttaan halavatut! persetti rallaa!" tai "antaa vaan mennä kuin pissi lautaa pitkin". Äidiltä Arska oppi kiroileman kovasti. Äiskä oli oikeistolainen. Näköelimistä tuli usein vettä, sillä se manipuloi miessakkiaan. Kitupiikki. "Nyt suap pankkikirja olla vähän aekoo rauhassa!" Pirkkotyyppisiä vizejä: "Sanokeepa kolomitavuinen sana! - Kelekka! - Oeekeen!". Pirkon versiossa se oli "Kolome!" Ranskan lehtorin ovessa on vastaava koululaiskasku "- Nommez deux pronoms! - Qui? Moi? - Tres bien!"
ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea.
ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.
ellauri053.html on line 922: Äiskän pikku Krishna.
ellauri055.html on line 978: Äiskä oli suustaan etevä ja viinaan menevä. Muutakin oli Empun kanssa yhteistä kuin peitto. Äidin poika olen joka suhteessa, sanoi Emppu vielä taatana. Iskä oli tärkeilevä saatana. Maalaismainen persu. Emppu oli väliin sitä väliin tätä.
ellauri058.html on line 188: Äiskä oli iskää nuorempi ja iloluontoinen. Niillä oli alivuokralaisena nuori sähköttäjä jota äiskän teki mieli bylsiä. Iskä vaan murahteli ja supisi salaa autistipojallensa jumalasta kiikkustuolissa. Ei ihme että äiskä kävi kuumana. Sit iskä sai ne kiinni kamarista ize teossa ja läähätti vihaisena. Topi heräs siihen ja pelästy. Iskä rauhoitteli sitä aa aa lullaa. Seuraavana päivänä iskä oli taas töissä ja äiskä hyräili tyydytettynä. Sellaista menoa työläiskorttelissa. Ei ihme että pojastakin tuli autisti.
ellauri061.html on line 648: H. saa pari osumaa Lareen ja kinkku alkaa hätäpäissä tarjoilla sille myrkkykuppia. Äiskä juo siitä epähuomiossa ja kuukahtaa.
ellauri072.html on line 471: Joo mun työgipotez on et tää on Wallun autobio silppurin läpi käytettynä. Autistin autofiktio. Äiskä likisti sen kipeäxi ja Mies ize eli HänMies pelotteli. Kukapa ei pelkäisi HiiMäntä.
ellauri077.html on line 60: Sana Telemachria on Wallun oma keximä, väännös Odysseian 3 ekan luvun nimestä Telemakhia, ja selvä vinkki että tää kirja on Wallun omaa meriseikkailua huumeiden ulapalla mahdollisesti poissaolevaa tai moraalisesti suspektia isää ezimässä (Äiskän istuessa kotona kuin tatti). Tommosta sanaa *makhria ei kreikassa olekaan. Makria tarkoittaisi pituutta. Wallu ei ollut mikään gresisiti. Telemetria (jota sanaa Orin luulee Halin tarkoittavan) on etämittausta.
ellauri080.html on line 838: Wallun hernekeittoesimerkki on Raamatusta. Siellä Eesau myy esikoisosansa hernekeitosta. Rahantuntevampi Jaakob pääsee joholle. Äiskä auttaa sitä kusetuxessa.
ellauri082.html on line 706: Äiskäpäiskä ja muut naisraiskat
ellauri106.html on line 190: Phillussa oli ylimielisyyden henkeä joka ei lähtenyt edes Dale Carnegien kirjalla. Phillu tosiaan teki kandin kuten Nathan farmiliigassa, tosin Bucknellissa, ent Lewisburgin opistossa Pennissä, ei Vermontissa. Äiskänkieltä ja kirjallisuutta sekin luki ja oli niin olevinaan nero. Tässä vaiheessa Phillu sai tartunnan Thomas Wolfesta. Tokko sukua lihavalle yxityisezivälle Nero Wolfelle. Phillussa oli kyllä sen apumiestä Archieta ulkonäön puolesta. Tom Wolfen iskä oli hautakivien toimitusmies.
ellauri107.html on line 587: siltă, kuin hän olisi toivonut minun haluavan. Minkälainen šokki se oli! Äiskä ei halunnut tulla mun bileisiin! Se oli ollut mun kaikilla McDonalds syntymäpäivillä! Bar mitzwahixi se oli antanut mulle sen matkakirjoituskoneen jonka Maureen panttasi! Ja nyt tämä!
ellauri110.html on line 728: Äiskäkirja sai taas tykkäyxiä. Ilmeisesti Hande on parhaimmillaan fanifiktiossa.
ellauri197.html on line 655: Palataanko tässä Pauliinan mökkiin, Katariinan kammariin, jossa lima lensi kattoon asti?. No ei, Bysshe on sittenkin sen lemppari. Olikohan tämmöstä Paulinea ollenkaan. Äiskä ja Bysshe varmaan riittivät byssötyxen aiheixi.
ellauri216.html on line 823: Epilogi. Olen muka takas Vasiljevossa. Äiskä tulee ovelle ikoni sylissä. Äiti! Äidin perästä tulee isä Tulasta peili sylissä. Nyt riittää, suljen tämän viidakon.
ellauri236.html on line 360: Sen äisky Ma Grisson päätti tehdä siitä tiiminvetäjän. Se otti sen työhönperehdyttämisen huolexeen. Ennen konnantyötä äisky teetti sillä mielikuvaharjoituxia, se oli kuin opettaisi apinalle konsteja. Kunse oli saanut ohjeet sille taotuxi päähän, se ei unohtanut. Äiskä kokos sille tiimin desperaadoja.
ellauri330.html on line 285: Rafael Koskimiehen perhe muutti Helsinkiin nykyiselle Lönnrotinkadulle (ent. Antinkatu 22) ja pani Rafun Helsingin Suomalaiseen normaalilyseoonl, isä Aukustista tultua norssin suomen ja ruozin lehtori. Äiskä Bergroth puhui iskän kanssa kotona ruåzia. Helsingin yliopistoon hän kirjautui sisään vuonna 1916. Filosofian kandidaatti 1920, filosofian lisensiaatti 1923 ja filosofian tohtori 1927, Helsingin yliopisto. Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori 1939 – 1961, Helsingin yliopisto.
xxx/ellauri084.html on line 629: Wallu inhos äiskää mutta oli siinä lähtemättömästi kiinni kuin kärpänen kärpäsrullassa. Sen utopiassa äiskän kotivaltiosta Mainesta oli tehty jättimäinen roskis ja irrotettu liitosta. Äiskä petti iskähölmöä kaikenlaisten hiippareiden kanssa jopa perheen Volvo-autossa. Kokolattiamattoon tuli rystysjälkiä.
xxx/ellauri084.html on line 671: Toinen oli outo vammanen. 3. sta tuli hysteerinen. Mixne vanhemmat oli niin pitkiä? No Wallu oli lyhkönen. Wallun kullilla ei ollut nimeä. Sen vanhemmat oli aivan sekoja, Wallun mielestä. "Kujalla" ei sanottu kyllä Sally Jeanin lapsuudessa. Ei edes "ulalla". Ehkä "mezässä". Niiden "Hei äiskä" on totaalisen dissosioitunut. Aivan Riku-tonniston manipulaattori. Selviää puhumalla kaikesta. Valhepussi. Vilijonkka kolmine eripituisine poikineen. Rikun pojat on kaikki pieniä kuin isänsä. Muttei yhtä vikkeliä. Niklas on sentään kuin baarikaappi. Perinyt sen äidiltä. Äiskän koira oli Samuel Johnson, se Tourette. Wallu raahasi sen auton perässä jauhelihaxi.
xxx/ellauri104.html on line 1232: Seppo Heinola: Kuulehan Kettunen, Genesiksessä Adam oli ensin, m u t t a tämä adam ei ollut vielä varsinainen mies! Adam on yleisnimi merkiten ihminen ja sana tulee kirjaimesta a ja sanasta dam eli naiset, kuten vessanovissa kaxikielisessä osassa maatamme: Damer/Herrar. Heprelaiset viisat selittävätkin tämän adamin olleen vielä kaksineuvoisen ja hänet sukupuolikorjatiin ensin kohtuiseksi eli chavvaksi ja tämä kohtu synnytti ensimäisen oikean miehen jolla oli penis ja tämä mies oli KaJn, jonka nimessä penistä edustaa kirjain JOD joka oli penis-symboli heprealaisille. Se on aakkoston pienin kirjain. Ilmankos Eeva sitten sanookin Kainista: ”Olen mitannut miehen jod-elämän. Ei ollut pitkä." Jod-hovan, jehovan, huomaatteko. Äiskää sai Kainkin bylsiä, kun ei ollut muita eevoja; Abelin oli liian ahas ja Aatami ei huolinut.
xxx/ellauri134.html on line 277: Rapu (tai syöpä) on kardinaalivesimerkki, se joka välittää meidän tunteista ja haluu et kaikki on mielissään. Se on Hoiturin / Äiskän arkkimätkähdys. Ne rakastaa niiden kotia ja perhettä enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa, niinkuin Riitta Roth. Ne on mielikuvituxellisia, teräviä, suojelevia ja sympaattisia. Toisaalta, ne on oikukkaita ja liian tunteelisia eikä osaa päästää irti.
xxx/ellauri179.html on line 277: She was Ernest Hemingway's mother. Huomaa keskimmäinen nimi! Pikku Ernestosta oli määrä tulla Ernestine, mutta vitun kakara syntyikin pipu housuissa! Äiskä haisee narsistilta mailien päähän. Sillä oli selkeästi perheessä housut jalassa. Ernest Hemingway had a difficult relationship with his mother, beginning in his teen years. She asserted her authority over every Hemingway family member, including her husband. She put many demands on her children, insisting they participate in activities that were important to her.
xxx/ellauri186.html on line 160: Senecan isä oli nihti ja äiti Helvia. Sen 40 ekasta vuodesta tiedetään yhtä vähän kuin Jeesuxesta. Se oli yhtä espanjalainen kuin mä oon Urjalasta. Nuorempana sillä oli astma sekä tubi jota täti paranteli Ebyktissä. Äiskä oli hävinnyt kuvasta.
28