Jokainen numero on itsenäinen seikkailu!

AL CAPONE

GANGSTERIKUNINGAS

Psalttaria

Motto

Sano ny mikä HELVETTI sulla oikein on
(Ismo Laitela / dona Carita)

Scriptures out of church are blasphemies.
(Don Juan XIII)

Maan alhon parhaat, neropatit oivat
profeetan siipiratsun satuloivat,
ja taivaan korkeimmatkin kukkulat
he sillä valtaavansa arvioivat.

He pajattavat lempiteemojaan
kuin nauhaa selostavat aatteitaan,
jumalasta paljon puhuvat,
muttei tiedä paljon paskaakaan.

Eläjät entisaikain ammoisten
ja vaeltajat vastaisten päivien
jokainen vuorollaan pois häipyi, häipyy,
Viime matka kaikille on yhteinen.

Kuningaskuntaan maan, taivaaseen,
ei jäädä ikuisesta ikuiseen.
On pakko meidän mennä niinkuin heidän,
ja meitä seuraavat loput hiljalleen.

Dervissin oloasu, moskeijan soppi
jos evätään ja Muhammedin oppi,
niin meitä tyydyttää ihan yhtä hyvin
kirkonkellot, ristinmerkki, rippikoppi.
(Omar Khaijam)

On tullut aika, mursu virkkoi,
puhua monista asioista.
On puheen aihe oikeus ja vääryys,
ja totuus, velvollisuus, usko, rauha,
Ja taivaan tuomio,
laivat, kengät, sinetit,
ja kaalit, kuninkaat,
Ja miks on meri kiehuva,
onks sika siivekäs.
The time has come, the walrus said,
to talk of many things,
to speak much of right and wrong,
of justice, religion, truth, and peace,
And judgement from above,
Of ships and shoes and sealing wax
and cabbages and kings,
and why the sea is boiling hot, and
whether pigs have wings.
(Milton / Carroll)

Mitä ihmettä

Herra Jeesus lähti kerran
kävelylle järvenselälle.
Hauska nähdä sua taas,
huikkas Jeesuxelle sokea.
Mitä kuuluu, kysyi mykkä.
Kiitos kysymästä kuuro vastas,
eipä ihmeitä. Tässähän tää menee,
puuttui rampa puheeseen.
Pitaaliset tarjos käsipäivää
ja teki sormin merkkejä.
Halvaantunut heilui mukana.
Sikakivaa huusi riivaajat ja
uivat sikaa järvenselällä.
Kuolleet kurkistivat kiven takaa.
Mikä ihme teitä riivaa kaikkia,
kysyi Jeesus, eikä vähän ihmeissään.

Ehtoota

Hyvää iltaa
Mä oon Jeesus
Teidän edeskäypänne
Tänä iltana.
Kuvailen nyt
illan menyyn.

Alkupalaksi
tää luu
Kyljestä otettu.
Tää on vesi
Viiniksi muutettu.
Elämän leipä
Siunattu ja muristu.
Kaksi kalaa
Kuumassa paistettu.
Lihaksi tulee sana
hyvin riippunut
Edestänne annettu.
Jälkiruuaksi
Paratiisiomena
Tai paahtovanukas
Saa valita.

Vielä keittiöstä
Luojan terveiset:
Olkaa hiljaa
Ja huutakaa
Eihän täällä kuule
omia ajatuksiaan.

Kiitos Jeesus
Sulle ruuasta!
Kuuluu keittiöstä
tiskien kilinä,
iloinen ääni:
Kiitos kiittämästä!
Kiva että maistui.

Selfie

Palveluhenkinen on sapiens,
niin hartaasti se tahtoo palvoa
jotakin, oikeastaan aika sama mitä,
et itestä näpätyt tai luontokuvat kelpaa:
kultainen vasikka, maalattu
ikkuna, pahvikuva elviksen,
muslimien musta kivi, kuu, maa,
taivas, aurinko, meri, you name it.

Keräilijälle kelpas kaikki luonnossa,
pyhä oli joka marja, pähkinä ja pöppiäinen,
Joku niistä meidän puolella, oma toteemi.
Maanviljelijä karsi lajirunsautta ja
järjesti herrat nokintajärjestykseen,
jakoi niille isommat vastuualueet,
kullekin osoitti oman tiiminsä ja tehtävän.
Aavikon nomadeille riitti yksi henki,
autiomaan taivaan isä äkkipikainen.
Loput on sen klooneja tai apupoikia.

Ihan mikä tahansa on parempi
kuin ei mitään. Melkeinpä ei mikään,
käyttäjäprofiili ilman kuvaa, mä vaan olen,
on paimentolaisten peukuttama jumala,
mielestään ainoa ja oikea. Älä hyväksy
musta valokopioita, älä väärennöksiä.

Vitsikästä tässä on, että jos jumalia
on tosiaan vaan yksi, niin sithä Jehova ja Allah
on sama hemmo, mutatis mutandis. Vaan kerropa
tää telttaväelle, turpiin tulee joka puolelta.

Ei kuvia kiitos, sanoo tää palvottava,
emme suvaitse paparazzeja, ei kameroita.
No siinä politiikassa on se hyvä puoli,
et sen saa sitten itse kukin palvoja
kuvitella omaksi kuvakseen.

Ei tarvi olla joulupukin näköinen,
olkoon vaikka pulu, siis kyyhkynen,
tai kolmiosta tuijottava silmä,
kaiken havaitseva tutka Mordorin.
Käytökseltä on kyllä hyvin käreän
vanhan äijän oloinen tää kaveri,
oli selfiessä se sitten vaikka mitä.

Onneks sillä on tää nuorempi
avataari siisteine leukapartoineen
johon hartaat naiset voivat kiintyä,
siitä nähdä märkiäkin unia.
Miehet ei voi näitä jumalia rakastaa
silleen, elleivät ole homoja, mutta
voivat sankareihinsa kyllä samastua,
näytellä uhria tai silverbäkkiä.

Everybody wants to kill you, fuck you,
or be you, kuten sanoi stailari
saatuansa työnsä päätökseen
kuvauksiin lähtevälle paskanärhelle.
Jokainen meistä haluis jumalaksi
jumalan paikalle, ees suurvisiiriksi.
Ollaan nöyristeleviä ahmed ahneita.

Ei kukaan, se on vakavasti otettuna
pelottavin vastaus: yksin pitää mennä
sapiensin nukkumaan, seinää rukoilla,
peiton alla imee omaa munaa, tietämättä
kuka odottaa sängyn vieressä kun herää.
Jos kukaan. Jos nimittäin herää.

Apina palvoo apinoiden pesää. Se pyytää siltä,
ettei sen tarvis elää eikä kuolla yksin.
Pitää teeveen päällä kuvalehdestä leikattua
ryhmävalokuvaa. Siitäkin on vähän seuraa.

Karmistus

Kohtalon pyörä karmasee,
kauhistaa kuoppa ärvöttävä.
Siks ovat monet silmät ristissä,
Muslimien mustan kiven allah,
Rapussa todistavat jehovasta,
tai raottavat hare haren ovea.
Hakevat, huutelevat apuuva
joltain korkeammalta taholta.
Mä menettelen kuin lordi Byron:
pysyttelen Darwinin osoittamalla
mulle tällä tukevalla alaoksalla.
Täältä ei niin korkealta lankea.
Esi-isät, madot mua luo kutsuvat.
Kumppanit luotettavat, matalat.

Öö. Aina sama tematiikka

Psalttarista paistaa
se selvästi kuin pläkki:

Telttailijain uskonto puhuu kostosta,
erääntyvien saatavien perinnästä,
vanhain kalavelkain maksusta,
tai sitten niiden saneerauksesta,
anteeks annosta eli armosta,
mulle ja kavereille vaan tietysti.
Anteeksi, se on ilmaiseksi saamista.
Israelin poikaa rahantuntevaa
tämä näkökohta kiinnostaa.
In god we trust
all others must pay cash.

Niin kannattavasta kaupasta myös
kannattaa kiittää jo etukäteen.
Kiittäminen myös on ilmaista.
Sitoumukset paperittomat,
nöyrät sanat ei oo kalliita,
kunhan vuohta ei tarvi uhrata.

Verikosto näyttää kiinnostavan
myös Nälkäpelin pelaajia nuoria.
Vaikka jumalan on siellä
korvannut pelinohjaaja.
Ole hywä, rukoillaan (tai vaaditaan):
Ole hyvänahkainen meille hyville,
vedä lättyyn noille pahoille.
Sepä pontena on virressä,
Siinä psalmien on sanoma.

Kosto, tasoihin pääsy, sit joholle,
quid pro quo, tit for tat,
Silmä silmästä, hammas hampaasta
on neandertaalin 2 pelaajan
nollasummapelin sääntö 1.
Se on vanhanaikaista.
Neandertaali oli vanhan liiton miehiä.
Pensasneuvostoliittolainen.
Punaleima emmentaali,
orpo reikäjuusto itkevä.

Heimoveljillä on kosto ja sovinto.
Sovinto on koston vastakohta,
Kahden osapuolen välinen sopimus.
Päästä maksetaan käypä hinta, esim perse.
Uskonnossa koston korvaa rangaistus
ja sovinnon tilalla on armo ylhäältä.
Mihi vindictam. Kost jumala.
Kosto on kahden kauppa, kolmas rankasee.
Takaisinmaksun hoitaa viranomainen.
Erotuomari tai oikeutettu sota.

Älä kosta, käännä toinen takaposki.
Ei sulla ole enää vihulaisia,
Kaik on sun lähimmäisiä.
Paitsi pahikset
Noi isikset.

Ei ne anna meille öljyä
sikahalvalla, tai anteeksi.
Ne nitistetään joukolla.
Vedetään niille turpaan
niin ettei ne kotiin löydä,
eikä niiden pennutkaan.
Kiwiin me ne paiskataan
piscuiset.

Jokainen muu on länsinaapuri
Tällä itään pyörivällä pallolla.
Globaali kauppakumppani,
tuntematon suure tuttu.
Tappelun korvaa kilpailu.
Ännän hengen nälkäpeli.
Joukkuehenki, tiimityö.
Videopeli, penkkiurheilu.

Voitto ei ole tärkeintä
Vaan iso palkinto.
Something for nothing.
Ilmainen lounas, free lunch.
Anteeksi. Sori siitä.
Ei millään pahalla.

Dont get mad, get even.
May the better player win.
Ollaan gentlemanneja.
Tää on uusi liitto.
Tää on win-win tilanne.
Sapiens on uuden liiton apina
Pareton periaatteen mies
lainkuuliainen termiitti.

Tää toimi jotenkuten kasvun aikana.
Ei ole ihan pakko ottaa toisen kädestä
(Paitsi et se on kivaa, ja darwinistista).
Kun on win-win, ollaan kiltimpiä.
Kun tulee lama, kukoistus lakastuu,
palataan jäsentenväliseen otteluun.

Nälkäkurki osa 3 Paskanärhi

Ymmärrän yhtäkkiä mitä armeija pitää suurimpana heikkoutenani. Se ilmeni jo ensimmäisessä Nälkäpelissä. Minä en pysty vastaanottamaan käskyjä. Heittäydyn maahan niin rajusti ja nopeasti, että saan kaivaa kivensiruja poskestani. Joku sotilas onnittelee minua, leimaa käteeni joukkueeni numeron 451 ja käskee ilmoittautua komentajalle. Onnistuminen tuntuu huimaavalta. Minua ei ole ainoastaan kelpuutettu mukaan, vaan pääsen Boggsin alaiseksi.

Слава богу! Hospoti pomiloi. Herran sotilaaksi. Slave unto God. Tähtiryhmään. Sodan televisiokasvoksi. Holygrammiin.

Tämä sota käydään kaduilla, toivottavasti niin, että yhdyskuntarakenne säilyy, ja mahdollisimman vähän ihmishenkiä menetetään. Kolmen päivän jälkeen kaikki ryhmässämme ovat pitkästyneitä.

Niin lukijatkin, kun ei kuvailla riittävästi ruumiita. Psalmeissa on äksöniä enemmän, verisiä siinejä. CNN:n uutisista puhumattakaan.

Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)

Ei hitto, ei tää apinan pää tästä mihkään muutu. Aina samaa juonta sahaa ankat, oo-oo. Ja miten voiskaan olla muuten, apinan liskoaivot näät ohjaa toimintaa. Aina se vaan menee jakeluun. Aina se on yhtä mukavoo.

Omalaatusia ajan merkkejä Nälkäkurjessa on invertti narsismi, et näkee ittensä koko aika kameran ja muiden silmissä: näytin siltä ja siltä. Sillä oudolla suomalaisella homolla (Miki Liukkonen: O) oli tätä samaa. Hurjasti sivuja siitä miten mun stailistit stailaa mua miehissä ja mitä mul on päällä. Mä katon itteeni videosta ja kuvista. Otan selfieitä. Calle ei edes kattonut itteänsä peiliin, vaik ois ehkä pitänyt. Never underestimate the power of the eye of Sarnath, I mean my stylist.

Sit herkuttelu pipeillä, pää kädessä joka seikkailun jälkeen, fataaleja vammoja, jotka kaikki korjataan mirakulöösisti. Lääkkeitä ja huumeita vedetään niin vitusti. Hyvikset kaikki paranee, pahikset ja tarpeettomat statistit kuolee yhtä rumasti kuin ennenkin.

Ja sit on tää ihastus koneisiin laitteisiin vempeleisiin roboihin ja geenimanipuloituihin mutantteihin. Nää varsinkin on ajan merkkejä. Ne näkyy myös lasten videoissa. Niis jumalat on korvattu julmilla vehkeillä, tottelevaisilla roboteilla, söpöillä mutanttieläimillä joilla on bioniset jäsenet. (Miten niin korvattu? Sitähän ne jumalat on aina ollu, eri elukoita, superheroja.) Paw Patrol on ihan pahimmasta päästä koneuskontoa, apinan johtama koirapartio muuttuu koneiksi.

Pahin on Disney. Kun Mikille, Hessulle ja puhevikaiselle Akulle heiloineen tulee mikä vaan tenkkapoo, ne huutaa heti avuksensa jotain taivaasta laskeutuvaa tombolaa, elektromekaanista tai digitaalista deus ex machinaa:

Tuuuuutingggen...

(Amerikax ehkä Mousketoo-oo-ools?) josta saa valita ongelmiin sopivia powertools. Muikean hiiren, kaakattavan ankan, tollon neekerikoiran (aina saman aapan, vaikka muita eläimiä halventavissa valepuvuissa) ainoax tehtäväx jää painaa nappia, rakentaa ohjeen mukaan tekolinnuille tekolin-lin-lin- lintulautoja muovipelikorteista, muovipilleistä tai ihan vaan muovista. Tvii, tvii! Tvi helvete.

Ohjelmaa napittavan lapsen rooli leikeissä rajoittuu videonapin paineluun tyhmätoosan edessä. Vauhti ja meteli koko ajan täysillä ettei tarkkaavaisuus ehtis herpaantua, muksu kotikatsomossa äänestää pikku sormella ja vaihtaa levyy kilpailijan tuotteeseen. Joka ei kyllä ole yhtään erilainen, eri on vaan logo.

Videopelit opasti meidän lapset päätetyöhön. Nää lopun ajan hirvitykset valmistaa niiden lapsia kattoon päältä kun koneet tekee työt, köyhä väki mättää pizzaa ja toljottaa sirkushuveja. Eletään digitaaliaikaa. Pehmeä sormi painaa näennäistä nappia.

30. Långben bygger ett fågelhus (Goofy the Home Maker)
Långben ska bygga en holk till lilla fågel Röd och hans mamma. Först försöker Långben bygga den av spelkort, sen av sugrör, innan han till slut hittar ett byggnadsmaterial som är tillräckligt starkt att stå emot luftdraget från Svarte Petters många blåsiga fritidsaktiviteter.
På DVD i Musses klubbhus: Musses & Kalles bondgård
På SVT2 den 8 mars och 9 augusti 2009
Regi: Vic Cook, Donovan Cook
Manus: Mark Seidenberg

Marisen kuin profeetta Miika, heitän uhkailuja voimattomia:

Minä teen Samarian kiviraunioksi kedolla, joka pannaan viinamäen ympäri, ja vieritän hänen kivensä laaksoon, ja särjen perustukseen asti maahan.

Kaikki heidän epäjumalansa pitää rikottaman, ja kaikki heidän palkkansa tulella poltettaman, ja minä hävitän kaikki heidän kuvansa; sillä he ovat porton palkasta kootut; sentähden pitää heidän jälleen porton palkaksi tuleman.

Sitä minun täytyy valittaa ja parkua, minun täytyy riisuttuna ja alasti käydä; minun pitää valittaman niinkuin lohikärmeet ja murehtiman niinkuin nälkäkurki.

SItä minun täyty walitta ja parcua/ minun täyty alasti ja paljasna käydä/ minun pitä walittaman nijncuin Drakit/ ja murehtiman nijncuin Strutzit.

Psalttari Soundboard

Psalttarista kootussa potpurrissa
tässä heti alempana seuraavassa
piru asian on ollut ajaja.
Aiheittain on koottu rivejä,
saatu niistä kokonaisuus epäsiveä,
mutta hupaisa. Jospa vaicka
joca taivas asu naura heitä.

𝕶𝖔𝖎𝖗𝖆𝖒𝖆̈𝖊𝖓 𝖜𝖎𝖗𝖋𝖎𝖆̈

Mikä on ihminen
ettäs händä muistat?
caicki olet sinä hänen
jalcains ala heittänyt.
Lambat ja caicki carjat
ja myös medzän eläimet.
Linnut taiwan alda
ja calat meres
ja mitä meres waelda.

HERran äni saatta peurat poikiman
ja paljasta medzät.
HERran äni särke Cedrit
ja HERra särke Cedrit Libanonis.
Hän hyppäyttä heitä nijncuin wasican
sekä Libanonin että Sirionin
nijncuin nuoren yxisarwisen.

Pelasta minun ainocaisen coirilda
ja päästä minun yxisarwillisista.

Waan ei ihminen taida pysyä cunniasa
mutta loppu nijncuin eläimetkin.

Suuret mullit owat minun pijrittänet
lihawat härjät kiersit minun ymbärins.

Minä olen caattu ulos nijncuin wesi
ja minun luuni owat caicki hajotetut

Minun woiman on cuiwettu nijncuin cruusin muru
ja minun kielen tarttu suuni lakeen
ja sinä panet minun cuoleman tomuun.

Sillä coirat owat minun pijrittänet
ja heittäwät minun hamestani arpa.

Mutta ihmiset ei cuitengan mitän ole
ja Sangarit myös puuttuwat
he painawat wähemmän cuin ei mitän
nijn monda cuin heitä on.
Älkät uscaldaco wääryteen ja wäkiwaldaan
älkät turwatco nijhin jotca ei mitän ole
Älkät uscaldaco päämiehijn
ihmiset he owat
ei he woi mitän autta.
jos te rickaxi tuletta
nijn älkät nijstä lucua pitäkö.

He macawat helwetis nijncuin lambat
cuolema heitä calua
heidän öyckäyxens pitä huckuman
ja heidän täyty jäädä helwettijn.

Cosca hän turilat heidän secaans lähetti
jotca heitä söit
ja sammacot cuin heitä hucutit.

Turilat owat puolittain matelewaiset
ja maalliset piscuiset eläimet nijncuin hijret
Rotat
Myrät
Sisaliscot
Muuraaiset
ja muut pahat ja häijyt madot.
Puolittain lendäwäiset nijncuin Parmat
Wapsaiset
Sääsket
hyttyiset
Kimalaiset
Castiset ja caickinais Kärwäiset
Puolittain molemmista
cuin owat: Hämmähäkit
Lutet
Täit
Coit
ja muut wahingoliset Turilat.

Ja andoi heidän tulons ruohomadoille
ja heidän kylwöns etanoille.

Cosca hän rakehilla heidän wijnapuuns löi
ja heidän medzäficunans jääteellä.
Cosca hän löi heidän carjans rakehilla
ja heidän laumans pitkäisen tulella.
Cosca hän hirmuises wihasans
lähetti heidän secaans pahat engelit
ja andoi heitä raadella
cadotta ja wahingoitta.
Hän päästi wihans heidän secaans
ja ei säästänyt heidän sielujans cuolemasta
ja heidän eläimens rutolla cuoletti.

Hän hajotta Canssat jotca mielelläns sotiwat.
Heidän täyty maan ala mennä.
Heidän pitä mieckaan langeman
ja ketuille osaxi tuleman.

Joca taiwan pilwillä peittä
ja anda saten maan päällä
joca ruohot wuorilla caswatta.
Joca eläinden anda heidän ruocans
ja Carnen pojille

Ei hän racasta wäkewitä hewoisita
eikä hänelle kelpa miehen sääriluut.

Hän anda lumen nijncuin willan
hän hajotta härmän nijncuin tuhwan.
Hän heittä rakens nijncuin palat
cuca hänen packaisens edes kestä?
Hän sano
nijn se sula
hän anda tuulens puhalda
nijn se suojene.

Nuhtele peto ruogos
härkäin laumat wasickains seas
jotca waatiwat rahan tähden:

Ärjäise kaislikon pedolle,
kurita kansoja, härkien laumaa, sonnivasikoita!
Polje maahan ne, jotka himoitsevat meidän hopeaamme.

𝖂𝖆𝖎𝖓𝖔𝖍𝖆𝖗𝖍𝖔𝖏𝖆

Minun wiholliseni puhuit pahoja minua wastan:
cosca hän cuolle? ja hänen nimens cadonne?
Ja cuin he tulewat cadzeleman
nijn ei he tee sitä sydämestäns waan jotakin edziwät
jota he laittaisit
nijn he menewät pois ja sitä panettelewat.
Caicki jotca minua wihawat
cuiscuttelewat keskenäns minua wastan
ja ajattelewat paha minua wastan.

Minä käyn kymäräs ja cumarruxis
yli päiwä minä käyn murehisani.
Sillä minun cupeni peräti cuiwettuwat
ja ei ole mitän terweyttä minun ruumisani.
Minä olen ylön paljo runneldu ja lyöty ricki
minä myrisen minun sydämeni kiwusta.
Minun sydämen wärise minun woiman on minusta luopunut
ja minun silmäni walkeus ei ole minun tykönäni.
Minun ystäwäni ja langoni owat cohdastans minua wastan
ja cadzowat minun waiwani
ja minun lähimmäiseni cauwas astuwat.
Jotca minun sieluani wäijywät
he wirittelewät minun eteeni
ja jotca minulle paha suowat
he neuwo pitäwät cuinga he wahingoitzisit
ja sulilla juonilla he kiertäwät ymbäri.
Mutta minun täyty olla nijncuin cuuroin
ja ei mitän cuuleman
ja nijncuin mykän
joca ei awaja suutans.
Ja minun täyty olla nijncuin se joca ei mitän cuule
ja jonga suusa ei ole wastausta.
Sillä minä olen tehty kärsimän
ja minun kipun on alati minun edesäni.

Minä olen muucalaisexi welijlleni tullut
ja oudoxi äitini lapsille.
Sillä sinun huones kijwaus syö minua
ja heidän pilckans jotca sinua pilckaisit
langeisit minun päälleni.
MInä itkin ja paastoisin hartast
ja minä pilcattin päälisexi.
Ja minä puin säkin päälleni
waan he sijttekin leickiä teit.
Jotca portisa istuwat
ne minusta jaarittelewat
ja juodesans he minusta weisawat.

Pilcka särke minun sydämen
ja waiwa minua:
minä odotan jos jocu armahtais
ja ei ole kengän
lohduttaja
waan en minä ketän löydä.

He ajattelewat coirutta
ja sala sen pitäwät
he owat pahan elkiset
ja pitäwät cawalat juonet.

Ja he annoit minulle sappe syödäxeni
ja etickata juodaxeni
minun suurimmas janosani.

Heidän pöytäns olcon heille paulaxi
sekä costoxi että langemisexi.
Tulcon heidän silmäns pimiäxi
ettei he näkis.

Ja salli heidän landens aina horjua.

Teillä kaikki aina heiluu.
Meillä ei mikään heilu.
(Niklas Roth)
Olcon heidän asumisens kylmillä
ja ei kengän olco
joca heidän majasans asuis.

Mutta Jumala ambu heitä äkist
nijn että heidän pitä kiwistämän.

Wuodata närkästyxes heidän päällens
ja sinun hirmuinen wihas käsittäkön heitä.

Pyhi heitä eläwitten kirjasta
ettei he kirjoitettais wanhurscasten cansa.

𝕬𝖓𝖙𝖊𝖐𝖋𝖎

MInä pargun HERran tygö minun änelläni
ja rucoilen HERra minun huudollani.

Minä wuodatan minun puheni hänen edesäns
ja osotan hänelle minun hätäni.

Sinun julmudes tule minun päälleni
sinun pelcos likistä minua.
nijn myös minun munascuuni
owat minua yöllä curittanet.

Käännä sinun rangaistuxes pois minusta:
sillä minä olen näändynyt sinun kätes piexemisestä.

Sillä minun sielun on surkiutta täynäns
ja minun elämän on juuri liki Helwettiä.

Kirwet näkywät wälckywän ylhällä
nijncuin medzäs hacataisin.
Ja hackawat ricki caicki hänen snickarin caunistuxen
sekä keihäillä että kirweillä.

Meidän luum owat hajotetut haman helwettijn
nijncuin jocu maan repis ja caiwais.

Mutta sinä HERra Jumala olet armollinen ja laupias
kärsiwäinen ja sangen hywä ja waca.

JUmala älä nijn ratki waickene
ja älä caiketi nijn hiljainen ole
Jumala älä sitä nijn kärsi.

Mixis minun hyljäisit?
minä pargun waan minun apun on caucana.
Päiwällä minä huudan
ja et sinä wasta
ja en myös yöllä waickene.
Minä olen mato ja en ihminen.

Tahdotcos sijs ijancaickisest olla wihainen meidän päällem
Jotca käywät itcun laxon läpidze
ja tekewät siellä caiwoja?

Täällä alhalla maan päällä huudan minä sinua
cosca minun sydämen ahdistuxes on
wie minua sijs corkialle calliolle.

JUmala auta minua:
sillä wedet käywät haman minun sieluni asti.
Minä wajon sywään mutaan
josa ei pohja ole
minä olen tullut sywijn wesijn
ja wirta upotta minun.
Minä wäsyin huutamisest
minun curckun cuiwettu
minun näkyn waipu
että minä nijncauwan Jumalata odotan.
Nijtä on enämbi cuin minun pääsäni hiuxia
jotca ilman syytä minua wihawat.
Jotca syyttömäst minun wiholliseni owat
ja minua hucuttawat
owat wäkewät
nijtä täyty minun maxa
joita en minä ryöwännyt.
Jumala sinäpä tiedät minun tyhmydeni
ja minun ricoxeni ei ole sinulle salatut.
Cadzo minä olen syndisest siemenest syndynyt
ja minun äitin on synnisä minun sijttänyt.

Pelasta minua logasta
etten minä wajois
että minä pelastettaisin wihollisistani
ja sywistä wesistä.
Ettei wuo minua upotais
ja sywydet minua lainois
eikä caiwon suu suljetais minun päälleni.
Puhdista minua Isopilla että minä puhdistuisin
pese minua että minä lumiwalkiaxi tulisin.
Ja älä peitä caswoas palwelialdas:
sillä minä ahdistetan
cuuldele minua nopiast.

𝕺𝖑𝖊 𝖍𝖞𝖜𝖆̈

Jumala joscas tappaisit jumalattomat
ja wericoirat minusta poickeisit.

Älä callista minun sydändäni mihingän pahuteen
pitämän jumalatoinda meno pahointekiäin cansa
etten minä söis nijstä jotca heille kelpawat.

Wanhurscas lyökän minua ystäwällises
ja laittacan minua
se teke minun aiwa hywä
nijncuin Balsam minun pääni päällä.

Heidän opettajans sysättäkön kiween
nijn sijtte cuullan minun opetuxen suloisexi.

HERRA Jumala jonga costot owat
Jumala jonga costot owat
selkiäst idzes näytä.
Corgota sinuas sinä mailman Duomari
maxa coreille mitä he ansainnet owat.
HERra
cuinga cauwan jumalattomat
HERra cuinga cauwan jumalattomat coreilewat?
Ja nijn ylpiäst puhuwat
ja caicki pahantekiät heitäns nijn kerscawat?
HERra
he polkewat alas sinun Canssa
ja sinun perimistäs he waiwawat.

Joca corwan on istuttanut eikö hän cuule?
eli joca silmän loi eikö hän näe?
Joca pacanoita curitta eikö hän rangaise?

Ellei HERra minua auttais
nijn minun sielun macais lähes hiljaisudes.

Jumala tee heitä nijncuin tuulispää
nijncuin corsi tuulen edesä.
Nijncuin culo joca medzän poltta
ja nijncuin liecki joca mäet sytyttä.
Waino juuri nijn heitä tuulispäälläs
ja hämmästytä heitä tuiscullas.

Caicki minun wiholliseni häpiän saawat
ja suurest peljätetän
käändäwät heidäns tacaperiin
ja nopiast häwäistän.

Sinä teet minulle sian käydäxeni
ettei minun candapääni liwistyis.
Minä ajan wihollisiani taca
ja käsitän heitä
ja en palaja ennencuin minä heitä hucutan.
Minä rundelen heitä
ja ei he taida seiso minua wastan
heidän täyty caatua minun jalcaini ala.

He owat cukistetut ja langennet
mutta me pystyällä seisomma.

Sinä panet heitä nijncuin cuumaan pädzijn
sinun wihas aicana HERra niele heitä wihasan
tuli syö heitä.
Heidän hedelmäns sinä cadotat maan pääldä
ja heidän siemenens ihmisten lapsista.
Sillä sinä teet heitä olcapääxi
että heidän pitä aina candaman ja paha kärsimän

Mutta Jumala särke hänen wihollisens päät
heidän päänlakeins cansa
jotca pysywät heidän synnisäns.

Sentähden sinun jalcas tule
painetuxi sinun wihollises weresä
ja sinun coiras sen nuole.

Mixis nyt sysät meitä pois
ja häwäiset meitä
ja et lähde meidän jouckom cansa?
Sinä palautat meitä wihollistem edesä
että ne raatelisit meitä
jotca wihawat meitä.
Sinä annat meitä syötä nijncuin lambaita.
Sinä myit Canssas ilman hinnata
ja et mitän sijtä ottanut.
Sinä panet meitä häpiäxi meidän läsnäasuwaisillem
pilcaxi ja nauroxi
jotca meidän ymbärilläm owat.
Jocapäiwä on minun häwäistyxen minun edesäni
ja minun caswon on täynäns häpiätä.
Että minun pitä pilckureita ja laittaita cuuleman
ja wiholliset ja tylyt costajat näkemän.

Herä HERra mixis macat? walwo
ja älä meitä sysä pois caiketickan.

Että wihollinen nijn huuta
ja jumalatoin ahdista:
sillä he tahtowat minua wahingoitta
ja owat minulle sangen wihaiset.
Minun sydämen wapise minusa
ja cuoleman pelco tule minulle.
Pelco ja wapistus tulit minun päälleni
ja cauhistus sattui minuun.

Minä sanoin: josca minulla olisit sijwet nijncuin mettisellä
että minä lennäisin
ja joscus lewäisin.
Cadzo nijn minä cauwas pakenisin
ja olisin corwesa. Sela.
Minä riennäisin että minä pääsisin
sijtä tuulen puuscasta ja tuulispäästä.

Secoita HERra ja turmele heidän kielens:
sillä minä näen wääryden ja rijdan Caupungisa.
Wäärys siellä hallidze
walhe ja petos ei luowu heidän polguildans.
Ne käywät päiwällä ja yöllä ymbäri heidän muurins
sijnä on waiwa ja työ.

Jos minun wihollisen häwäisis minua
kyllä minä sitä kärsisin
ja jos minun cadehtian minua äikistelis
nijn minä lymyisin hänen edestäns.

Waan nyt sinä olet minun cumpanin
minun haldian
ja minun tuttawan.
Me cuin ystäwälisest toinen toisemme cansa olim keskenäm
me waelsim ynnä Jumalan huonesa.

Riendäkön cuolema heidän päällens
ja mengän eläwänä alas helwettijn
sillä sula pahus on heidän joucosans.
Heidän suuns on liuckambi cuin woi
ja pitäwät cuitengin sodan mielesäns
heidän sanans owat silemmät cuin öljy
ja owat cuitengin paljat miecat.

Mutta sinä Jumala syöxät heitä sijhen sywään cuoppaan
murhamiehet ja pettäjät ei tule puoli ikääns.

Minun wiholliseni sullowat minua alas jocapäiwä:
sillä moni soti ylpiäst minua wastan.
Cosca minä pelkän
nijn minä toiwon sinuun.

Jumala särje heidän hambans heidän suuhuns
murenna HERra nuoren Lejonin syömähambat.
Wanhurscas iloidze cosca hän sencaltaisen coston näke
ja pese jalcans jumalattoman weresä.

Sinä häwitetty tytär Babel
autuas on se joca sinulle costa
nijncuin sinä meille tehnyt olet.
Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta
ja paisca kiwijn.
Sinä cuin maan lijcuttanut ja halaisnut olet
paranna hänen racons
joca nijn haljennut on.

Ulwocan taas ehtona nijncuin coirat
ja samotcan ymbäri Caupungin.
Anna heidän juosta sinne ja tänne ruan tähden
ja ulwocan cosca ei he rawituxi tule.
Mutta sinä HERra naureskelet heitä
ja pilckat caickia pacanoita.

JUmala sinä cuin meitä lyckäisit pois
ja hajotit ja olit wihainen
wahwista taas meitä.

Sillä sinä olet sinun Canssalles cowutta osottanut
sinä juotit meitä wijnalla combistuaxem.

Peitä minua pahain cocouxist
pahaintekiäin kimbusta.

Ajettacon tacaperin ja tulcon häwäistyxi
jotca minulle paha suowat.
Että he jällens häpiään tulisit
jotca minua pitittäwät.

Mutta minä olin pian jalgoillani horjunut
minun askeleni olisit lähes liucastunet.
Sillä minä närkästyin öyckäristä
että minä näin jumalattomat menestywän.
Sillä ei he ole misän cuoleman hädäs
waan he owat wahwana
ja heidän woimans pysy wahwana.

Cadzo
ne owat jumalattomat
he owat onnelliset mailmasa
ja ricastuwat.

Pidäiskö sijs sen turhan oleman
että minun sydämen nuhdetoinna elä
ja minä pesen wiattomudes minun käteni?
Ja ruoskitan jocapäiwä
ja minun rangaistuxen on joca amulla käsis?
Minä olisin lähes nijn sanonut cuin hekin
mutta cadzo
nijn minä olisin duominnut caicki sinun lapses
jotca ikänäns ollet owat.
Minä ajattelin sitä tutkia
mutta se oli minulle ylön rascas.
Sijhenasti cuin minä menin Jumalan Pyhään
ja astaitzisin heidän loppuns:

Mutta sinä asetit heitä liuckalle
ja syöxit heitä pohjaan.
Cuinga he nijn pian huckuwat
he huckuwat ja saawat cauhian lopun.
Nijncuin uni cosca jocu herä
nijnpäs HERra teet heidän cuwans
Caupungis ylöncadzotuxi.

Waan se carwastele minun sydämesäni
ja se pistä minun munascuitani.
Että minun pitä tyhmän oleman
ja ei mitän tietämän
ja minun täyty olla nijncuin naudan sinun edesäs.

JUmala mixis meitä nijn ratki poissyöxät?
ja olet nijn hirmuisesta wihainen
sinun laituimes lambaille.

Nijn muista sijs että wihollinen häwäise HERra
ja hullu Canssa laittawat sinun nimes.
Älä sijs anna pedolle mettises sielua
ja älä nijn ratki unohda sinun köyhiä eläimitäs.
Älä anna huonon mennä pois häpiällä:
sillä köyhät ja radolliset kijttäwät sinun nimes.

Nouse Jumala ja aja asias
muista nijtä häwäistyxiä
jotca sinulle jocapäiwä hulluilda tapahtuwat.

Minä sanoin Öyckäreille: älkät nijn kerscatco
ja jumalattomille: älkät wallan päälle haastaco.
Älkät nijn paljo haastaco teidän waldan päälle
älkät puhuco nijn niscurist.
Sillä Jumala on Duomari
oca tämän alenda ja toisen ylendä.
Sillä HERran kädes on malja täynäns
wäkewällä wijnalla täytetty
ja sijtä hän pane sisälle
waan caickein jumalattomain täyty juoda
ja rahgangin ryypätä ulos.

Sinä olet kirckambi ja wäkewämbi cuin ryöstöwuoret.
Coriat pitä ryöstettämän ja nuckuman
ja caicki sotamiehet täyty käsistäns herwottomaxi tulla.
Sinun rangaistuxestas Jacobin Jumala uneen wajo orhi ja ratas.
Sinä olet hirmullinen cuca woi seiso sinun edesäs
coscas wihastut?

Coscas duomion annat cuulua taiwast
nijn maa wapise ja waickene.
Cosca ihmiset kiucuidzewat sinua wastan
nijn sinä woitat cunnian
ja cuin he wielä enä kiucuidzewat
nijn sinä myös wielä olet.

Mutta joca taiwas asu
naura heitä
ja HERra pilcka heitä.
Kerran hän puhu heille wihoisans
ja hirmuisudesans peljättä heitä.

Ja löi wihollistans peräwierin
ja pani ijancaickisen häpiän heidän päällens.

Pahus
josta wiholliseni neuwo pitäwät
langetcon heidän pääns päälle.
Hän warista heidän päällens leimauxet
hän lyö heitä tulella alas sywähän maahan
ettei he ikänäns nouse.

Luwatcat ja andacat teidän HERrallen Jumalalle
caicki jotca hänen ymbärilläns oletta
wiekät lahjoja hirmulliselle.
Joca päämiehildä otta rohkeuden
ja on hirmullinen maan Cuningaille.

Ja HERra heräis nijncuin jocu macawainen
nijncuin jocu wäkewä rämäjä wijnan juopumisest.

Ja teloita minun wiholliseni sinun hywydes tähden
Sillä minä olen sinun palwelias.

Täsä Psalmis on opetus ja lohdutus yhteistä pahennusta wastan
joca jumalisia paljon waiwa ja ahdista täsä mailmasa
nimittäin
että jumalattomille ja pahoille caicki menestywät
waan jumalisille tapahtu sitä wastan.

Mutta wijmein leicki käändy:
sillä jumalattomat pitä huckuman ja saaman lopun cauhistuxella.
mutta HERra on hywäin lohdutus ja osa.

𝕶𝖎𝖏𝖙𝖔𝖋

Kijttäkät HERra maan päällä
te Walascalat ja caicki sywydet.

Sinä musersit walascalain päät
ja annat ne Canssalle ruaxi medzän corwesa.

Sinä särjet hahdet meresä itätuulella.

Cuitengin sano HERra: minä haen muutamat lihawista
meren sywydestä minä muutamita haen.

Ja hän weti minun ulos sijtä hirmuisesta haudasta
ja pascaisesta logasta.

Tuli
raket
lumi ja sumu
ja tuulispää
jotca hänen sanans toimittawat

Wuoret ja caicki cuckulat
hedelmälliset puut ja caicki Cedrit.
Pedot ja caicki eläimet
madot ja sijwilliset linnut
Caicki joilla hengi on
Joca hänen Canssans sarwen corgotta.

Te Cuningat maan päällä ja caicki Canssat
päämiehet ja caicki Duomarit maan päällä
Nuorucaiset ja neidzet
wanhat nuorten cansa
Pitä kijttämän HERran nime.

Heidän pitä dantzis hänen nimens kijttämän
trumbuilla ja candeleilla pitä heidän soittaman.
Kijttäkät händä kilisewillä culcuisilla
kijttäkät händä cumisewilla Cymbaleilla.

Ottacat Psalmit ja tuocat trumbut
iloiset candelet ja Psaltari. Laulajat käywät edellä
ja sijtte leicarit pijcain seas
jotca trumpuja lyöwät.

CAicki Canssat paucuttacat käsiän
ja ihastucat Jumalalle
iloisella änellä. Sillä HERra
caickein corkein on hirmuinen
suuri Cuningas coco maan päällä.

HERra on Cuningas
että Canssat wapisewat:
hän istu Cherubimin päällä
sentähden lijcku mailma.

Nijn tule seijäs cusa syngiä on.

Corgottacat HERra meidän Jumalatam
ja cumartacat hänen pyhällä wuorellans.
hämbä meidän teki
ja en me idze meitäm
Sillä HERra on suloinen.

Sillä HERra on corkia
ja cadzele nöyriä
ja ylpiät tunde cauca.

Jumala astui ihastuxella ylös
ja HERra helisewällä Basunalla.

Jumala on pacanoitten Cuningas
Jumala istu pyhäsä istuimesans.
Jumala on sangen wäkewä pyhäins cocouxisa.

Jumalan mäki on hedelmälinen mäki
suuri ja hedelmälinen mäki.
Jumalan rattaita on monda tuhatta kerta tuhat.

Sinä edziskelet maan ja liotat sen
ja teet sen ylön rickaxi
Jumalan wirta on wettä täynäns
sinä caswatat heidän jywäns
ettäs näin maan walmistat.
Sinä juotat hänen wacons
ja castat hänen kyndöns
satella sinä ne pehmität
ja siunat hänen laihons.
Sinä caunistat wuoden hywydelläs
ja sinun askeles tiuckuwat raswasta.
Corwen asuwaiset owat myös lihawat että he tiuckuwat
ja cuckulat owat ymbärins iloisans.
Laitumet owat lauma täynäns
ja laxos on tihkiäldä jywiä
nijn että sijtä ihastutan ja lauletan.

Lihawat polttouhrit minä teen sinulle poldetuista oinaista
minä uhran sinulle naudat cauristen cansa. Sela.

Hän muistacon caicki sinun ruocauhris
ja sinun polttouhris olcon lihawat. Sela.

Hän andacon sinulle mitä sinun sydämes ano
ja päättäkön caicki aiwoituxes.

Minä kijtän Jumalan nime weisulla
ja ylistän sangen händä kijtoxella.
Se kelpa parammin HERralle
cuin härkä taicka mulli
jolla owat sarwet ja sorcat.
Sillä HERra cuule köyhiä
ja ei hän fangians cadzo ylön.

Sillä ei sinulle kelpa uhri
muutoin minä sen mielelläni annaisin
ja ei polttouhri sinulle ensingän kelpa.
Ne uhrit jotca Jumalalle kelpawat
owat murhellinen hengi
ahdistettua ja särjettyä sydändä et sinä Jumala hyljä.
Kelwatcon minun rucouxen sinun edesäs nijncuin sawuuhri
minun käteni ylönnys nijncuin ehtouhri.

Se wähä cuin wanhurscalla on on parambi
cuin monen jumalattoman suuret tawarat.

Jumalatoin otta lainan ja ei maxa
mutta hurscas on laupias ja runsas.

Sillä sinä Jumala cuulet minun lupauxeni
ja maxat hywästi nijlle jotca nimeäs pelkäwät.

Jumala joca yxinäisten anda huonen täynäns lapsia
joca fangit wie ulos oikialla ajalla
ja anda eripuraiset cuiwasa asua.

𝖂𝖆𝖓𝖍𝖚𝖋

Minä ajattelen wanhoja aicoja endisitä wuosia.

Minä muistelen endisitä aicoja

Minä awan suuni sananlascuun
ja wanhat tapauxet mainidzen.

Älä minua heitä pois minun wanhudesani
älä minua hyljä
cosca minä heicoxi tulen.

Ja minun wanhudesani ja harmaxi tulduani
älä Jumala minua hyljä
sijhenasti cuin minä ilmoitan
sinun käsiwartes lasten lapsille.
Lasten lapset pitä sinun töitäs ylistämän
ja sinun woimastas puhuman.

Se on turha että te warhain nouset
ja hiljain maata menet
ja suurella työllä elatuxen walmistatte:
sillä hän anda ystäwillens heidän maatesans.

Cadzo
lapset owat HERran lahja
ja ruumin hedelmä on ando.
Cuin nuolet wäkewän kädesä
nijn owat nuorucaiset.
Autuas on se jonga wijni on nijtä täynäns
ei ne häwäistä
cosca heillä wihollistens cansa portisa tekemist on.

Sinun emändäs on nijncuin hedelmällinen wijnapuu
sinun huones louckaita ymbäri
sinun lapses nijncuin öljyn wesat
sinun pöytäs ymbärillä.

Cadzos
näin se mies siunatan
joca HERra pelkä.
Ja saat nähdä sinun lastes lapset.

Amen.

Jopi parjaa

Jopi oli upporikas: sillä oli 7 poikaa, 3 tytärtä, 7000 lammasta, 3000 kameelia, 500 paria härkiä, 500 aasia, ja myös sangen paljon perhettä. Vaimokin sillä oli, ainakin 1, kuten myöhemmin selwiää, mutta tässä omaisuusluettelossa ei sitä mainita. Kylla Jopi elamassa parjaa, profetioi Sirkka tati briteistä ääkkösittömällä koneella.

Sit käy köpelösti: jehowa ja saatana lyö wetoa, kirooko jopi jumalan, jos siltä viedään kaikki. (Jopilta ei kysytä, se on pelkkä pelinappula.) Jumala panee rahat likoon jopin puolesta, on se sen verran luottokaveri. Saatana saa wapaat kädet, paizi jopia ei tapeta. Ei kiusallakaan.

Ensin saatana wie siltä mammonan ml perheen, ja kun se ei tehoa, vielä terweyden, siitä tulee ihan rupinen. Waimo sille jää. Tosi hirweää.

Mix mix mix? Mix just minä? Mixei kukaan muu? Woi nössö sentään. Mähän olin kiltti! Hei jehowa, jotain rajaa, huutaa jopi huusin herraa.

Tämä on teodikean ongelma. Eli mix hyville voi käydä kehnosti, ja pahat senkun porskuttaa? Tää on teologian perusongelmia, lukuisien muiden ohessa. Taas kerran orawat nähtäwästi puhuu ristiin, waikka ristiä ei ollut teologisessa mielessä wielä edes kexitty.

Jopin kirjassa on kaikki perinteiset vastauxet ongelmaan.

  1. mä tai joku muu on ollut tuhma, ja saa nyt ansaitusti sapiskaa
  2. pelissä joku muu pelaa mustilla, vaik saatana (manikealaisuus)
  3. jumalan peli on liian nerokasta meille, ei me voida sitä tajuta
  4. ei kuulu sulle ruipelo, älä kysele vaan tottele (job)

    paitsi ehkä ilmeisimpiä:

  5. jumala ei kannusta meitä vaan naapurin filistealaisia
  6. se ei piittaa kummastakaan, koska se on oikeasti kana
  7. se ei ole puolueellinen, vaan pelaa elukoilla pasianssia
  8. tai mikä pahinta: koko ukkeli on kexintöä, ei sitä olekaan,
    se on levitoijien ja muun herrasväen sumutusta, iso kusetus.

Neljä kivaa kaveria on rupisella jopilla. Kolme besserwisseriä plus yx nuori nenäkäs.

Elifas lohduttaa: wiha tappaa tyhmän, ja ryöwärit ahmaavat hänen kalunsa. Jopi, olet munaton.
Solifer tulee naemasta ja surkuttelee jopia: Mutta mies tyhjäpäinen, on tyhmä: metsä-aasin varsana syntyy tänne ihminen. Jopi, olet aasi.
Högt Bildad har ytterligare en idé: Månne domarn förvränger rätten med beråd? Det kan vara kärt för honom att förtrycka dej. Job, du är dum.

Job kärmistyy. Hurskasta ja vakaata pilkataan! Wanhoilla on taito, ja pitkä-ikäisillä ymmärrys. Paizi dementeillä. Se ihan suutahtaa. Jospa woisitte juuri olla ääneti! En ole halwempi teitä, waikka rupisempi. Sen waan tiedän, että hurskas olen.

Jopilla on selkeitäkin hetkiä. Se sanoo mm.

Päiväni ovat lentäneet pois nopeammin kuin syöstävä, ja kuluneet ilman toivoa. Pilvi raukee ja menee pois: samoin se, joka menee alas hautaan, ei nouse sieltä ylös. Eikä palaja jälleen huoneeseensa, ei hänen sijansa häntä enää tunne.

Päiväni ovat menneet nopeammin kuin juoxija; ne ovat paenneet, eivätkä mitään hyvää nähneet. Ne ovat menneet pois kuin joutuva haaxi; kuin kotka lentää ruualle.

Oishan se kivaa, jos vois vesoa kannosta uudestaan kuin puu, sit ei niin harmittaisi, et nykyinen elinkautinen on näin paska. Mut kun ei niin ei. Tästä lähtee kuitenkin se toisen yrityxen aate kehittymään:

Kun ihminen kuolee, tuleeko hän enää eläväxi? Silloin minä odottaisin kaiket sotani päivät, siksi kuin muutteeni tulisi. Sinä kuzuisit minua, ja minä wastaisin sinulle, ja sinä armahtaisit kätteni töitä.

Mut jopi ei ole tyhmä, se huomaa catch-22:n: ei riitä vaihtoehtoinen elämä, sen pitäis olla jatkoa tähän edelliseen, muuten se on yhtä tyhjän kaa. Owatko hänen lapsensa kunniassa, sitä ei hän tiedä; wai ovatko he ylenkazeessa, sitä hän ei ymmärrä. Buddhalaiset älkööt waiwautuko.

Hizi jopi, onko oltawa niin izekäs? Anna lasten olla lapsia, ja elää oma elinkautisensa, ei se sulle enää kuulu. Onhan nekin vesoja, eikä puukaan tiedä, menestyykö ne.

Tosin jopin lapset on jo listitty, et revi siitä. Mut onhan sillä vaimo. Ai jaa, jopihan on munaton, tai ainaskin, munat rupiset. Sittenhän on game over. Mut äläpäs nuolaise ennenkuin tipahtaa, tätä on monta episodia vielä jälellä.

Riitely kavereiden kanssa jatkuu. Viehän se ajatukset hetkexi pois kutinasta.

Elifas sanoo et jopi puhuu vazasta ja ruskealla tuulella. Elefantti on viisaampi kuin jopi, sen isä on vahvempi ja harmaampi kuin jopin isä. Älä jopi uhkaile siinä kepillä: wäkiwaltaisella on paska loppu, häwittäjät tulee hänen päällensä, ja heidän wazansa walmistaa petoxen. Kananmunanhaisewan.

Job: Te olette kaicki häijyt lohduttajat! Eikö loppua tule näille puheille? Ja jumala, jos olet kuulolla, sinä olet tehnyt minut ryppyisexi ja laihaxi. Ei kiwaa. Ompelin säkin nahan päälle, sarwikin on tomussa. Hauta odottaa, siellä saan kohta pimeässä maata. Mun isäni on mätä, ja äiti, siskot matoja. Mullassa on mulla seuraa.

Bildad: Allt det här beträffar bara ogudaktiga. Hans minne dör bort utur landet, han får inga gatunamn, han får ej barn och blomma bland sitt folk.

No sehän se, pitäis jatkaa sekä geenejä että meemejä. Job, du er ikke godaktig av alt at dømme.

Lukuun 19 mennessä kaverit on jo 10x pilkanneet jopia, jopin laskun mukaan. Pöyhistelijät. Jopi on ihan yxin. Ei parjaa enaa elamassa. Se ei ole tyydyttäwää, lähimmäiset wälttäwät, ja ystävät on heikon unohtaneet (paitsi te paskiaiset). Huonekuntaiset ja piiat pitää vieraana. Huusin Eeditiä, eikä hän wastannut minulle, minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani, tai konkkaa ize keittiöön. Waimo wieroo pahanhajuista henkeäni, ja minun täytyy palvella lapsiani.

Mitä lapsia? Eix ne just tapettu? Ilmeisesti jotain jäi, kerta nuoret lapset kazowat ylen (ja kai antawat), ja puhuu vastaan.

Toista oli ennen (luku 29): pesin izeni rieskalla, kallio vuodatti minulle öljypuroja kuin saudisheikeille. Koska menin kaupungin porteille ja annoin valmistaa istuimeni kujille, niin nuoret pakenivat piiloon, ja wanhat nousi seisomaan; ylimmäiset lakkasivat puhumasta ja panivat kätensä suunsa päälle, ruhtinasten ääni salpausi ja heidän kielensä tarttui suun lakeen. Olin oikea silverbäkki. Nyt bäkissä on pelkkää rupea.

No, jopi uskoo et se pääsee vielä nahastaan ja lihasta ja näkee loppupeleissä omin silmin jumalan. (Silmät vaan siis jää? Mites se ruumiin ylösnousemus, hei kristityt?) Tää kohta on painettu lihavalla kuvaraamatussa, kert täs on tää ylösnousuidea eka kertaa mustaa valkoisella, vaikka ollaan vielä vanhan liiton miehiä. Tän hokas ehkä ekax Hipon Agustin, tuo katolisen kirkon behemotti, hippopotamus sen sohwassa.

20 Soofar naemasta päästyään sättii taas jumalattomia. (Hauska tietää: Yönäkö tarkoitti ennen unta, ei ajokorttiin vaadittavaa kykyä.) Sofar sogood, mut mixihän, tää on ihan pointin vierestä. Ei jopi sitä tahdo kuulla. Tosi pahanilkisesti kuvailee, kuinka köpelösti uskottoman käy. Tässä genressä on jutkut hyviä. Jopilla on samanlaisia. Kuitenkin se kehtaa kehuskella 31:29, että se ei muka iloize wihollisen onnettomuudesta. Hahaa. Uskokoon ken haluaa.

21 Jopi päinvastoin ihmettelee, mix jumalattomilla käy niin hyvä viuhka. Siemenet ei varise niiltä ohi maalin eikä niiden sonneilta, sikiöitä tulee pirusti ja lehmät ei luo vasikkaa (saa keskenmenoa). Lapsia on kuin lampaita, ja ne hyppäävät. Ne kuolevatkin kivutta.

Vilautetaan kristittyjen loppuratkaisua: veri punnitaan vasta kuoleman jälkeisissä loppupeleissä, ei täällä maan päällisissä alkuerissä. Kristityistä se on ainoo keino saada tolkku teodikeasta. Peli ei ole vielä pelattu, odottakaahan jumalattomat! Hyppikää te täällä, me päästään palkinnoille pilvilampaina. Ja teille käy siellä niin maan huonosti! Se on vaan reilua. On yllettävä tasoihin, ja joholle.

22 Veli Elefantti muistuttelee ikäwästi jopia, ettei se nyt ihan niin synnitön ole ollut. Tulihan sitä tehdyksi yhtä ja toista pikku wääryyttä: otti pantin weljeltä ilman syytä, riisu waatteen alastomalta (no ei se sitten ihan naku ollut), ei antanut wäsyneelle wettä juoda, kielsi isowaiselta leiwän, suosi isoisia, ajoi lesket tyköänsä pussit tyhjinä ja taittoi orpoin käsiwarret. Aika paska jutku saituri ize asiassa, jos tää on kaikki totta.

"Hän täyttää aiwotuxensa minusta, ja sellaisia on hänellä paljo." Luin tän eka kuin piru raamattua, ajattelin onpa hyvä oivallus: jumalan aivotuxet on peräisin jobin päästä. Mut ei, se oli kerettiläinen ajatus, kyse oli jopia koskevista suunnitelmista, joita jumalalla on varastossa aika liuta.

24 Ei tää nyt vielä ihan selvää pässinlihaa ole jopille, kyllä se vielä ihmelettää maailman menoa, mix kaikenlaiset konnat menestyy, ja kiltit kuten jopi raapii rupia. Sattuvia kielikuvia:

salawuoteisen silmät wartioizevat hämärää ja sanoo: ei minua yxikään silmä näe, ja panee peiton silmillensä.

Vähän se koittaa vihjailla siihenkin suuntaan, että puntit tasottuu pitkässä juoxussa, joko six että isäin synnit tosiaan maxatetaan jälkeläisillä myöhemmissä polvissa Darwinin kukkarosta, tai sitten vaan suurten lukujen lain voimasta, geenilotto arpoo kaikille ituradoille tasaisesti voittonumeroita:

He owat wähän aikaa korotetut, mutta sitte menewät tyhjiin ja kukistuwat ja häwiäwät niinkuin kaikki muukin: ja niinkuin oas tähkäpäässä he lakastuvat. Eikö niin ole? Kuka soimaa minua walhettelijaxi, ja tekee sanani tyhjäxi?

Bildad har ganska lite at säja, kanske därför att han hör till den svenskatalande minoriteten. Han syftar till ärkesynden, men tiden är inte mör för den, ty det finns ingen frälsare på sikt än så länge. Job poängterar att hans bidrag inte är till någon hjälp.

Sitä vähän ihmettelen, että onx jopin ja sen kavereiden välillä jotain teologista nokkapokkaa? Tällainen maallikko ei kyllä huomaa mitään eroa. Samaa paskaa kuulostavat jauhavan koko porukka. Kättä päähän ajatus on elintärkeä: jos ei jengi usko, että pahat teot palkitaan peppusaunalla hurskaan kääriessä voitot, ei mistään tule mitään, ei tarvittaisi koko uskontoa. Se että se ei näytä oikein toimivan, on ongelman ydin, ja sitä nää naavaparrat koittaa nyt selitellä parhain päin.

Jotain vikaa niissä täytyy olla, kerta lopussa jopi saa lampaankyljyxet ja naudanlihapihwit, ja muut artistit saawat maxaa lystin. (spoilerivaroitus)

Jopin kirjassa on paljolti samoja matskuja kuin sananlaskuissa ja psalttarissa. Onkohan ne kirjoitettu samoihin aikoihin. Ainaskin samaa Ketuvim osastoa. Fiktiota. Jahwen kirjaston wiisausosastoa, itseapua. Vähänkun Paolo Coelho, pykälää vähemmän sitovaa kuin virallinen ilmoitus.

29 Jopi voi ite totistaa, et se oli tosi kiltti ennen: se ilahutti leskein sydämiä, ja puki hurskauden päällensä kuin hameen. Se oli sokean silmä ja ontuvan jalka. Nyt sillä on ne.

Ihan oikein sille, sanois Luukasa, se kommari. Vähän tasoitusta sentään. 7000 kamelia ei mee noin vaan perseensilmästä. Mut tää ei ole teodikeaa, se on ihan eri asia. Jahwe ei arwosta tasa-arwoa, se on sille osa ongelmaa, eikä ratkaisu. Parempien pitäiskin saada hankittua hajurako pahoihin.

Jopi oli köyhäin isä (uskotaan, varmaan useiden), ja tuntemattoman asian se tutki witusti. Eikun wisusti, lukivirhe. (Tutun kuwaraamattu on fraktuuraa.) Se särki wäärän syömähampaat ja otti saaliin hänen hampaistansa. Varmaan otti kultahampaat talteen HY:n tavalla. Minä naurahdin alaisten puoleen, kun ne oli epätoivoiset, eiwätkä he koskaan pimentäneet iloisia kaswojani. Minun sanani jälkeen ei yxikään enää puhunut. Ugh. Olen puhunut. Näitä näki yliopistollakin. Nilkkejä.

30 Vali vali. Nyt minua nuoremmat naurawat minua, joitten isiä en minä olisi pannut edes laumani koirain sekaan. Jobin sukulaisistako on puhe? Jotka kiljuvat pensasten keskellä syöden saviheiniä ja kinsteripensaan juuria. Jopista on tullut niiden juttu, ne sylkevät sen silmiin. Oikealla puolellani nousee kakaroita, jotka pyytävät minua kompastumaan. Nakertajani eivät saa lepoa. Hän on wyöttänyt minut kuin hameeni päänlävellä. Olen käärmeitten weli, räähkälintuin kumppani.

Luvussa 31 jopi puhuu panopuuhista. Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten kazoisi neitseen puoleen. Vaan liekö pitänyt se välipuhe. No ainakaan ne ei kazo enää muhun, kun oon näin rupinen. No jos oiskin joskus käynyt hullusti, ja sydämeni lähti waimon perään, ja wäijyin lähimmäisen owella, niin jauhakoon waimoni vastaavasti toiselle ja muut maatkoot hänet. Wuoroinhan sitä wieraissa käydään, saadaan toinen toisiltamme. Mitä pahaa siinä muuten on jos waimo ei oo warattu, kohdustahan me ollaan molemmat, se on vaan kohtuullista. Oisinko kieltänyt tarwitsewaisilta mitä he pyytävät? Oisinko antanut leskein silmäin hiweltyä, hiwelemättä myös takapuolia? Exs se ole ookoo et orwon lanne on mua siunannut, kun se sai lämmitellä mun lammasnahoissa? Hoitelin sen kuin omat sukulaiseni.

Jopi kehuu vielä pitkästikin izeään, kunnes sen sanat loppuvat.

32 Sitten puheeseen puuttuu jolppi El Luihu, Barbapapan poika bussista, joka on ollut hiljaa kun arvokkaammat puhuvat, mutta kihissyt kiukusta. Ajatteli, puhukoot wuohet, wanhuus osoittakoon taitonsa. Mut nyt riitti.

Puheenwuoro! huutaa El Luihu. Se on niin täynnä sanoja, että henki ahdistaa sen vazaa. Kohta paukahtaa, perästä kuuluu kuin uudesta leilistä. No El Luihun idea on, et voishan joku enkeli, yxi tuhansista, tulla wälimiehexi, ja maxaa ihmisten puolesta. Eli siis tää syntipukkiajatus, johka kristityt sitten panosti, ja edelleen jalosti. Mut tää on vaan heitto, ei sitä työstetä.

El Luihu terottaa taas, että wika ei voi olla jumalassa, se ei tee wirheitä, määritelmän mukaan. Se on aina oikeassa, se on asiakas, jolle me tuotetaan palveluita. Ei kannata waltaherroille öykkäröidä, ne on oikeassa, koska oikeus on ne ize. Ei korkeinta oikeutta voi haastaa enää minnekkään, paizi ehkä EU-tuomioistuimeen, mut meillä jutkuilla ei sellaista ole. Ei tää ole mikään Montesquieun vallan kolmijakomesta, vaan kaikki oikeudet on yhdellä ja samalla diktaattorilla. Hänen viimeinen sanansa on laki.

Ja (sanoo El Luihu) turhaan kiroot jumalaa, ei siihen satu. Ei sitä kiusaa paskan vertaa jos sa valitat, se tekee niinkuin sitä lystää. Sille on ihan sama onko sulla kivaa vaiko ei. Toiset ihmiset voi siitä välittää, välitä säkin siis niistä. Tää jumalasoopa on vaan silmiin saippuaa, turhaa koruompelua. (No ei El Luihu ihan tä sanonut, kuhan tulkkasin.)

36 Wenaa wähä, jatkaa El Luihu. Sillä on vielä jotain sanomista. Leili ei ole tyhjä, vielä riittää paukkuja. Ei siellä enää kyllä ole yhtään uutta pointtia, niitä entisiä se tolkuttaa toisilla sanoilla, eli kohtia 1 ja 2 teodikean lyhyellä listalla. Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä. No voishan tässä olla se pointti, ettei termiittiapinat ole missään erikoisasemassa, kert jumalalla on niin paljon duunia. Siis deistinen pelitapa 6.

Mut ei vaitiskaan, ei voi olla, israelin pojat on sen suosikkeja, se on sanottu tuhannesti toisaalla?

38 Mut jes! nyt tulee stooriin uutta puhtia, itse jehova astahtaa lavalle. Ja herra wastasi jopille tuulispäästä: kuka on se joka pimentää minun neuvoni taitamattomalla puheella? Jee, nyt tulee sananselitys suoraan hevosen suusta, ollaanpas tarkkana.

Se panee jopin ensin pääsykuulusteluun kuin Julien isä, se potkupalloparooni. Osaatkos vastata näihin laudaturtason tenttikysymyxiin: Minkä päällä seisoo maailma? Äläkä sano että noiden neljän elefantin, sillä et tästä selviä. Millainen on delfiinin vaakuna? Et tiedä? olet rotinkainen, tai rotinkainen on sua opettanut.

Itte asiassa aika moneen jehovan tenttikysymyxistä termiittiapinalla on tänään jonkinlainen vastaus, ei ehkä täydet viisi pistettä, mut läpimenoon riittävät. Oletko tullut lumen warapesille? No onhan se, se on melkein sulattanut ne. Taidatko korottaa äänesi pilviin, että weden paljous sut peittäisi? Taidatko lähettää pitkäisen leimauxet matkaan ja sanomaan sinulle: tässä olemme? Joo sitähän tässä ollaan tekemässä, pilvet on täynnä viestisatelliitteja, lasertykit leimahtelee, ja vesi nousee. Kuka on niin taitawa, että hän pilwet taitaa lukea? No termiittiapinat, ilmastoennusteet on ikävänkin selviä.

Taidatko ajaa jalopeuralle saaliinsa? Ja rawita nuoret jalopeurat? Helppo, niistä taitaa enemmistö olla eläintarhoissa, loput on ammuttu ja syöty, tai ripustettu seinälle. Kuka walmistaa kaarneelle ruuan? Taas termiittiapinat, niiden roskixista ne ryöstää nakkeja. Tiedätkö koska mezäwuohet poikiwat, tahi oletko hawainnut peurain synnytyskipuja? Tottakai, luontovideoista ne voi kattoa, tai netistä. Mut nää ihmeellinen luonto-kysymyxet on enempi retorisia. Yxisarwisen valjastus jää auki, se on yhtä sadunomainen kuin jehowa. Kummastakaan ei ole varmaa ewidenssiä.

Eikä kaikki tää nippelitieto oo tehnyt apinasta yhtään viisaampaa. Kamalampaa tuhoa se vaan sillä aikaansaa. Eli mitä koitti tuulispää tällä todistaa? Taisi olla pelkkää tuulenpiexäntää.

Jopin suun nää kysymyxet sentään tukkivat. Ei tuu kysyneexi wastaan, osaako jehowa luoda niin ison kiwen, ettei se jaxa nostaa sitä. Parempi ehkä ettei kysy. Wois pienempikin kiwi jopin litsata.

Seuraawat kysymykset tuulispäästä käsin saattaa waikuttaa wähän epixiltä: Onx sulla yhtä paljon habaa kuin mulla? Onko sinulla käsiwarsi niinkuin jumalalla? ja taidatko yhdenkaltaisella äänellä jylistää hänen kanssansa? Pitäisikö sinun minun tuomioni tyhjäxi tekemän, ja minua wääräxi soimaaman, ollaxesi ize wanhurskaana? Sinun ja minkä armeijan? Mut näinhän se just on: tasapäinen oikeus on vaan tasaväkisten oikeutta, sillä oikeus on aina wahwimman. Ei se ole mikään ajatuswirhe, niin se nimenomaan on. Tää on wiiden pisteen wastaus 4 Jobin kirjassa.

40 Tässä kohen marssitetaan esiin Behemot, kuvaraamatussa wirtahepo, jolla oli valtavan kokoinen kalu. Näytä dorkalle palaa, niin se hiljenee. Pystytkös sille panemaan päihin? No, wirtahewosetkin wiruu eläintarhassa. Walaat olis wielä isompia, ja niiden kalu apinan kokoinen, mut nekin on melkein tapettu. Ja krokodiileista tehdään kenkiä.

41. Herra puhuu jobille laweammalta krokodiilista. Tää krokodiili on alkutextissä nimeltään Lewiathan. Vähän kuin Moby Dickin valkoinen valas, albiino kaskelotti, hammasvalas. Se oli ilkeä. Vastusti pidätystä. Söi Ahabilta keskijalan, dick suussa hammasteli sille. Kapu jahtas sitä purjelaivalla kuin porsasta. Nyt ei Dickillä olis enää mitään mahkuja japsulaisen valaskonttilaivan kyljessä. GPS paljastas hetkessä sen sijainnin. Mun tutkit herra tarkasti. Varustat parasta ennen leimalla kuin Wagner wanhemman, Viivin sian isävainajan.

Pitäskö tässä pelätä? Must alkaa tuntua, ettei tää tuulispää tule ihan ratki taivaasta, vaan ehkä äskeisen El Luihun leilistä. Sen werran kämästä on pölinää. Tolkien-leffoissakin on paremmat efektit. Tää on kyllä aika säälittävää. No, kun tää kyhättiin 2500v sitten, ei digiefekteistä ollut tietoa. Pelästyttiin vähemmästäkin. Vaik efektiivisesti pelottavin eläin oli jo silloin tiedossa, sama siis kuin nyt.

No jopia se pelottaa, jopi kauhistuu, ja katuu puheitaan. Se tuhisee nyt tomussa, ja pyytää lisäinfoa. Elifas et co. saa ansaitusti tuulispäältä satikutia. Vähän hämäräxi jää, mitä ne sanoi väärin. Ehkä ne vaan ei työntäneet kärsää tomuun yhtä syvälle kun Jopi, ei tehneet yhtä perusteellista jopia. Rangaistuxexi ne saa uhrata seizemän mullia ja saman werran oinaita, ja suosikkipoika jopi saa ne grillata (plus parhaat palat).

Niinkuin jokaisessa hyvässä sadussa, jopin onni kääntyi nyt, kun se oli rukoillut (eli aterioinut) näin kaverien puolesta. Kaikki sukulaiset tuli paukuttamaan ruvettomaan selkään, niistä jokainen toi muassaan yhden rahan ja yhden kultarenkaan, arvo yht. (ei sanottu). Jopi sai kaiken kaxinkertaisesti takaisin, eli

14000 lammasta
6000 kameelia
1000 paria härkiä
1000 aasintammaa

Poikia ja tyttäriä tulee uudet 7 ja 3. Ei sentään 14 ja 6. Tarina ei kerro onko waimoja nyt 2. Jos ei, naisparka. Tyttöjen nimet oli Jemina, Ketsia, ja Kerenhapuk. Kaksi ensimmäistä nimeä on tawallisia etenkin mustilla, kolmas harwinaisempi. Kuka nyt haluaisi olla Kerenhapuk. Puritaaneilla oli Kerenhapukkeja, vaikka ne pahexuivat meikkiä. (Nimen merkitys on meikkilaatikko). Poldarkissa oli sen niminen vähän huorahtava mustalainen tyttö.

Nimi job tarkoittaa takaa-ajettu. Vaikea on sieltä ajella jos on perse ruvella. Job antoi tytöillekin perinnön, mikä oli epätavallista. Se eli 140-vuotiaaxi. Meni tovi perintöä odotellessa.

P.S. Kaikki nää pointit ja lisää löytyy Wikipediasta ja bible netistä. Tätä tarinaa on jauhettu todella paljon. Ks myös leffa!

Aiheesta lisää: Gregorius Magnuxen magnum opus Magna moralia on 35-osainen kommentaari tähän. Good job Greg! Kurkkasin sitä. Greg märehtii textin jokaikistä sanaa kuin lehmä kustakin neljästä mahasta noussutta märepalaa. Ensin historiallisesti, sitten allegorisesti, sitten moraalisesti. Järisyttävää pilkunnussintaa. Siihen tiedemiesten aika silloin meni. Nyt tähän.

  Buldoggi maata nokki niinkuin joku kana.
  Susikoira moitti sitä hyvin vakavana:
  "Mitäs siinä pyllistelet niinkuin puiston pulu,
  eikö muka rotukoiran aika muuten kulu?"
  Buldoggi irvisteli "Toki hyvä veli,
  minulta vaan tippui maahan hieno monokkeli."
  (Lehtevä mies)

San Moralesin tykit

Moraalissa on kyse meemeistä. Meemiä on kaikki se sälä, millä nää apinat säilyy hengisä kun meno on vaikeaa, kun ei olla puussa turvassa, pähkinöitä poskessa. Pesää sillää suojellaan, reviiriä, omistuxia, eikä geeniperintöä. Six moraalia on eniten ihmisillä, jotka omistaakin eniten. San Moralesin tykit paukkuu reviirien rajoilla.

Verimuurahaisten kuningatar menee mustiaisten pesään ja tappaa mustan kuningattaren. Mustiaiset palvelee vierasta herratarta kuten omaansa, kiltteinä lastenhoitajina kasvattaa sille jälkikasvua. Pesä on pääasia, sille ollaan mutiaiset lojaaleja.

Näin on termiittiapinoillakin. Lait kuten Moosexen 20 - oops - 10 kpl suojaa omistajan oikeuxia ja yhteiskuntajärjestystä. Muunlaista moraalia ei olekaan. Oman geenipuulin suosinta on alkeellista klaaniajattelua, korruptiota, nepotismia. Se on tehtävä salassa, oikea käsi ei saa nähdä kun vasen panee möngöt suvun taskuun. Moraali on säätyläisten salaliitto, kurkojen kartelli, korttitalo kuvakorteille, hiljainen sopimus josta ei saa lipsua, tai alkaa taas verikosto pyöriä.

Epsanjalaisessa saippuassa nilkkimäinen Agustin peukuttaa säätyä, sen pirkkomainen aatelinen rouva sukua, sen poika hulttio kavereita, naisia ja maatilaa, kuikelo tasavaltalainen naisasianainen samaa sukupuolta, mukiloitu nahkalippis puoluetta, jalkapuoli solttu isänmaata, huonosti saxaxi laulava kapakkalintu pimpsaa ja/tai rahaa. Botoxihuuli mirri Mersu ja nousukasmainen Aleksandra kilpailee piipunrassin aatelispojan kikkelistä. Jyrsijännäköinen palvelustyttö haikailee munaa kurjenoloiselta apupojalta. Tää on moraliteetti. Klisheinen pukudraama. Kaikki on ilmeitä myöten rutiinia. Koko porukka on ällöjä. Just tätä onkin moraali. Hyviä tapoja. Meemejä. Bienseance. Raaputa sitä vähän, näät apinoiden irvistyksiä.

Säädyn puolustus on säädyllistä, maan puolustus patrioottista, omaisuuden yritteliäisyyttä. Kaikki hienoja asioita, korkeeta moraalia. Juu niinhän se tietty on. Elementaarista, rakas Watson.

Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten parta-Kalle tähdensi.

La Republica

Revako vai reviiri,
kalu vaiko kapiot?
kives- vaiko rahapussi,
pyllykö vai pellot?
Moraalinen kysymys.

Sitä pohtii Agustin,
sitä kelaa Leocadia.
Se vaivaa Fernandoa,
vaan ei Mersua. Se tietää.
Sen tajuu jopa Beatrix,
perheen tyhmin kana.

Väkiviinaetikkaa

Tervetuloa I LOVE ME messuille. Hemmottele izeäsi. Vedä heti käteen. Izeruoskinta on out, se oli yläluokan viesti rupusakille. Tää on keskiluokan viesti izelleen, kauppiaalta kuluttajalle. Viinietikkaa omaan perseeseen, looking out for numbers one and two.

Mut mitä on etikka? Pesän etu, ei oma etu, se ois itsekästä. Tästä lähetään, muuten ei voi moraalista puhua. Looking out for number one on moraalin vastakohta, lähtökohta jenkkimulkeroiden ym pahisten.

Mut mikä pesä? Minkä yksikön itsekäs etu on se oikea? Siihen on eri aikoina ollut eri kannanottoja. Neandertaalille se lie ollut omat geenit, lisääntymisyksikkö joku aika pieni, oma toteemi. Jutkuille se oli jaakon poikain geenipooli, beth israel. Jesse globalisaatiota peukutti, kaikki saman lajin apinat on lähimmäisiä. Neandertaalithan oli jo ajat sitten sukupuuttoon tapettu.

Mut miksi pysähtyä tähän? Eks pesä voisi olla koko tän pallon väki, ikään, sukupuoleen, lajiin katsomatta? Loppuis tää häikäilemätön pallon riisto itsekkään ihmislajin eduksi. Tule elukoiden jeesus ja pelasta pallo, vapahda pöppiäiset ihmispaholaisen vallasta!

Mulle tärkeimmät on omat geenit, neandertaalimaisesti. Omasta itiöemästä en juuri piittaa, en ole siitä koskaan kauheesti tykännyt. En myöskään pidä ihmiskunnasta yhtenä kokonaisuutena, se on inhottavasti kihisevä pesä pallon loisia. Ihmiset yksitellen on pääsääntöisesti kivoja. Mut massoissa tyhmyys tiivistyy. Kai suurin yhteinen perintötekijä on noin nolla. Paradoksaalista.

Musta on siis nimenomaan johdonmukaista lisääntyä itse, iloita lapsista ja lapsenlapsista, ja samalla toivoa, että muut nää termiittiapinat lakkais sikiämästä niin maan silmittömästi. Se on johdonmukaista ja ristiriidatonta darwinismia, ei siinä missään kohtaa sanota pee ja ei pee. Se on ristiriidassa vaan jessen opin kaa, kultaisen säännön, et kaikki ja vaan ihmiset ois samalla viivalla. Mut jesse onkin musta perseestä noin kokonaisuutena, vaik onhan sillä hyviäkin pointteja.

Kultainen sääntökin paljastuu katinkullaksi, kun oivaltaa sen sovellusalan: varo nuijimasta naapuria, jos se voi seuraavassa erässä pamputtaa sua. Lähimmäinen on se joka pärjää sulle. Muista ei ole väliä, esim elukoita saa tappaa ja syödä vapaasti, ja vihulaisia.

Heikkous (jos se nyt on heikkous etiikalle, joka on vaan toive, ei toimintaohje) tässä mun (ja miljoonien muiden) moraalissa on et se ei voi olla mikään kantin kategorinen imperatiivi. Mut Kant olikin täys ääliö, anaalinen harppisaku. Jos kaikki seisoskelee kadunkulmissa, ei kukaan pääse kulkemaan. Kun kaikki koittaa lisääntyä yhtä aikaa, maa täyttyy. Mut minkäs teet, en mäkään haluu uhrautua muiden puolesta, katella vierestä kun muut porskuttaa. Sotaa tää on, ja isompi sota tulee, kun resut loppuu. Darwinista se on ihan ookoo. Taistellaan olemassaolosta, hymysuin tai hampaat irvessä, ihan sama.

No mullon kolme lasta, kaks lastenlasta toistaseks, ei sillä kuuhun mennä. Kulutus vähenee pakosta eläkkeellä, en osta vaatteita, korjaan vanhoja, lajittelen jätteitä, en matkustele, inhoon lentämistä. Tämmöstä pientä voin tehdä oman osan, jos muutkin tekee. Mut en aio mennä apoptoosiin, itteäni ristiin naulita, omista joukoista nyt puhumattakaan, ihmiskunnan puolesta.

𝕾𝖆𝖗𝖜𝖎𝖆𝖎𝖋𝖊𝖓 𝖋𝖆𝖑𝖆𝖎𝖋𝖚𝖚𝖋

Hänen händäns ojendu nijncuin Cedripuu
ja hänen salaisen caluns suonet owat nijncuin puun oxat.

When many people hear that unicorns are mentioned in the Bible, they imagine the mythical unicorn with a flowing mane and a sparkling horn. But, that image of the unicorn is only fantasy. Unicorns are mentioned in the Bible – in fact, they are mentioned in the Bible in nine times. But, before you rush off to check it out for yourself you need to know that the word unicorn only occurs the in the Authorized King James Version of the Bible, which means if you have a modern Bible, another word has probably been substituted for unicorn to distinguish the unicorns mentioned in the Bible from the mythical ones.

To think of the biblical unicorn as a fantasy animal is to demean God’s Word, which is true in every detail.

About the Author Eric Hovind

Eric Hovind grew up immersed in the world of apologetics. He lives in Pensacola, Florida with his wife Tanya and three children and remains excited about the tremendous opportunity to lead an apologetics ministry in the war against evolution and humanism. Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta ja paisca kiwijn. Loppuu se evoluutio sun osalta.

We understand. You're not here for the ads, but seeking your soul's salvation. Wrong, friend, ads are just what you are here for, and for our remuneration. Ads help us keep the lights on and provide great Christian content for free. You have some software that's blocking ads turned on, so if you could please choose one of the following donations to keep supporting BibleStudyTools we'd really appreciate it. So will Google, our redeemer. And watch those ads too, and buy the stuff, it's our livelihood. Take it from us, it's morally good, God likes it. Kijtof.

Viimeiset rienaukset

Paa valitus

Tuppikulli Saavali
ympäriinsä leikattu
juutalainen romaani
yhden kirjan oppinut
kristittyjä vainosi.
Tarsoksesta reissussa
Damaskokseen matkalla
joutui pahaan kolariin
Riston rekka sokaisi
taivaan valo häikäisi.
Sanoi kuski Paavalille
kaadu tai mä kaadan sut
en siedä äkkiliikkeitä.
On uusi diili syntynyt
virran suunta kääntynyt
oot dumbass kosken tiellä.
Jos ei diili käy, paa valitus.
Osote on entinen, mut varotus:
Faija on kyl täysillä
mukana mun jutussa.

Herra näön palautti
Onanias eheytti.
Kaappihomo Paavali
teki lehmänkäännöksen
on tumputtaja entinen.
Vaan tulkinta on ahdas sen
Ei suosi reikää väljempää
pano käy kun palaa jää.
Ilman paavin aamenta
se älköön käykö siellä ja
mieluummin ei sittenkään.
Naiset vaiti lehterille
papit nupit ahterille
lasten imeväisten tykö.

Gangsterikuningas

Totisesti totisesti minä sanon teille
irvien ja lärvien lällätätte meille.
johan nyt on markkinat mut
huomenna vihan päivä.
Annas olla ootas vaan
kun kerron isille.
Kohta hymy hyytyy
mun isi voittaa sun.
Jumalako kuollut
no se on puppua.
Nietsche se on kuollut
sanoo jumala.

Takapihan pakkasessa
kissan perästä
Risto heitti henkensä
koiran edestä.
Laama verta luovutti
huusi Eelis setää.
Katsomossa kohahti
kansa repesi
katto silmät ristissä
konnakolmikkoa.
Jengi huusi kato
se on Mauno Mato!
Tikka nauroi pilkkasuu
se on täytetty.

Mitään Jumalaa
sun ei tarvii rukoilla
ei oo muuta jumalaa
kuin Huda Huda.

No sehän pian nähdään
ken nauraa viimeksi.
kiristyykö hampaat
vai soiko kitara
Nousneeko mullasta
Berner kumikana.

Hudaan tulee, kosto elää
Väkivaltaan loppuu vittuilu
Viimeistään tuomiolla siis
Näkemiin!

-- Lähetetty mun Galaxy -älypuhelimesta.

Gloria mundi

On upeaa
olla hetki jumaloituna
yleisön edessä
katsomosta katsovat
silmät naulittuina sinuun
kunniasi kukkulalla
seppelöitynä
antavat ison käden
läpyttävät nousten seisomaan
orjat kuin tuli tappurassa
kuorossa huutaa ylistystä
osoittaa sulle suosiota
kiität yleisöä nöyrästi
kädet levällä
muut esiintyjät
taempana rivissä
tekee kumarruksia
käsi kädessä.

Brianin elämä
on päättynyt.
Alkaa iänikuinen
kalvoshow.
Kaksi vuosituhatta
julkkiselämää.
Paha yskä
yhä pahenee.

Shakespearen päivinä
julkkis oli nine days wonder.
Varttitunti töllössä
riitti Warholin aikana.

Netissä huomiota saa
kahdeksan sekunnin pätkissä.
Se on lyhyempi aika kuin
kultakalan attention span.

Julkisuuden tuottavuuus
katsojaminuuteissa on
kiitos digitalisaation
miljoonakertaistunut.

Joutukaa meemit, on aikamme kallis.
Sekkanne virtana vierivät pois.
Turhaan ei aikaamme tuhlata tarvis
kohta jo päättynyt ikkuna lie.

Bright side of life

Some things in life are bad
They can really make you mad
Other things just make you swear and curse.
When you're chewing on life's gristle
Don't grumble, give a whistle
And this'll help things turn out for the best.

And always look on the bright side of life,
Always look on the light side of life.

If life seems jolly rotten
There's something you've forgotten
And that's to laugh and smile and dance and sing.
When you're feeling in the dumps
Don't be silly chumps
Just purse your lips and whistle - that's the thing.

For life is quite absurd
And death's the final word
You must always face the curtain with a bow.
Forget about your sin -
give the audience a grin
Enjoy it - it's your last chance anyhow.

So always look on the bright side of death
Just before you draw your terminal breath
Life's a piece of shit
When you look at it
Life's a laugh and death's a joke, it's true.
You'll see it's all a show
Keep 'em laughing as you go
Just remember that the last laugh is on you.

Come on guys, cheer up!
Worse things happen at sea, you know.
Always look on the bright side of life
I mean - what have you got to lose?
You know, you come from nothing -
you're going back to nothing.
What have you lost? Nothing!

Always look on the right side of life.

De profundis

Syvyydestä avuksi huusin herraa.
Psalmi 130 alkaa näillä sanoilla.
Osoite on oikea, on huusin herra syvältä.
Sieltä se tuskin ylös kammertautuu,
Ihan noin huutamalla, sun käskystä.
On sillä parempaakin tekemistä,
Onkia isompia vedessä, madot koukussa.

Varo: tulija voi olla väärä kaveri,
Samoilta huudeilta voi huutoon vastata
se vihtahousuinen, vuohenjalkainen,
jolla on päässä sarvet, hiilihanko kädessä.

Onko se hyvä asia vai paha,
Vähän kai riippuu siitä mihin hommaan
Sä olet avustajan tarpeessa.
Kaipaatko viihdettä vai lämmitystä,
vanhuuden lepoa vai menoon jännitystä.

Iäistä rauhaa ootko vailla
vai mammonaa ja mainetta.
Haetko lievitystä kuolonpelkoon
vaiko kuolettavaan ikävään.

Huusin herra pitää virheistä
tukkimiehen kirjanpitoa.
mutta voi se niiltä silmän ummistaa
- siks just siitä tykätään ja pelätään.
Se tarjoo sekä jännitystä että rauhaa.

Tuskantunnustus

Niin on lada meitä rakastanut, että puhkaisi ainoan ehjän renkaansa, jottei yksikään, joka ladalla ajaisi, hermostuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen hermoromahdus.
Minä uskon ladaan, autoon nelioviseen, tuskan ja kiroamisen syyhyn.
Ja lada samaraan, ladan ainoaan kopioon, meidän autoomme. Joka ideoitiin venäjällä, syntyi ladatehtaasta, kärsi mitsubishin aikana, renkaat tyhjennettiin, sammui, ja työnnettiin, liukui alas mäkeä, nousi maanantaina kuopasta, ajoi ylös mäkeä (!), on parkkeerattuna ladan, auton kaikkiosaavan oikealle puolelle, ja on sieltä tuleva huoltoon maahantuojalle.
Ja pyhään bensiiniin, ladan polttoaineeseen, 92 oktaaniseen, pakoputken irtoamiseen, ojaan ajoon sekä iankaikkiseen tuskailuun.

Jäätävätä satoa

Sain tän banaanikirjaston pokkarin isosiskolta. Kirjan juoni ja moraali on seuraava. Läpimätä mutta sentimentaalinen lakimies Charlie huijaa kaverinsa kanssa mafiosoa, ansaitsee hirmu läjän massia sen selän takana. Tarkoitus on lähtä karkuun jouluaattona. Suunnitelma komplisoituu, Charlie "joutuu" tappamaan lähes kaikki muut juonessa olijat, paitsi tyhmää pornoklubin pokea, joka katuu katkottuaan ilkeeltä juipilta kaikki sormet. Poke joutui lapsenvahdix kun sen äiti ja isäpuoli lähti matkailuautolla katolisten jouluhuvipuistoretkelle.

Monien huvittavien kommellusten jälkeen Charlie pääsee matkaan rahoineen kohti onnea, mutta kääntyy auttaman tien päällä kahta vanhusta, joilta pääsi karavaanarista pensa loppumaan. Joulumielestänsä tyytyväisenä se jää tienviereen vielä kuselle. Hölmö kuskivanhus peruuttaa epähuomiossa sen ylize. Vanhuxet on pahoillaan, kunnes löytää Charlien autosta sen miljoonat. Hyvillään ne pakkaa ruumiin pressuun ja jatkaa matkaa joulupyhiin vaelluxelle.

Mitä tästä opimme? Jos tahdot ykköspersoonasi asian sä olla ajaja, älä lipsu, pysy kovana. Altruismista voi tulla yxinomaan lisäharmeja. Aika samanlainen näyttää olevan epsanjalaisen aippuan Republica filosofia.

Konnien sielunelämä on hullua. Ne nitistää toisia konnia, mut niille sillon väliä miten ne nitistää ne, hukuttaako elävältä vaiko ampuu ensin. Ne on katolisia ja höpöttää rukouxia vielä laatikossa matkalla järveen, muttei siedä joululauluja. Lapset on sentään kasvatettava katolisixi, muu ei tule kuuloonkaan.

Kun on konna niin täytyy olla konna loppuun saakka. Tappaa kaikki kaverit. Ei voi luottaa kehenkään. Kun ei ole ite kiltti, eli luotettava. Kai se kiltteys on sit just tätä, luotettavuutta. Sodassakin on pelisäännöt, kuka saa tappaa kenkä ja millä keinolla. Säännöllinen sotaväki tappaa siviileitä kiltisti, muistaa pyytää jälkikäteen anteeksi, terroristit tappaa ittensäkin tuhmasti.

Ei tässä ole mitään outoa, kidutus ja tappaminen on ihan ok, kunhan siinä noudatetaan sovittuja tapoja. Sekin on vaan osa termiittiapinoiden arkipäivää. Kuin myös sen kauhistelu, varsinkin kun uhrien joukossa on meikäläisiä. "Uhreissa ei tiettävästi ollut suomalaisia." Puh, läheltä piti, olihan siellä kai jokunen muu pohjoismaalainen. Hirviöitä!

Kuten Hararikin älysi, usko on taivastoivon takaamaa luottoa. Uskon et sä et puukota mua selkään, koska me molemmat uskotaan samaan katolliseen jumalia, aaveisiin ja mariaan, jotka maksaa laskut, kuittailee konnienkin petoxet. Tästä vitsaili Tarantinokin Pulp Fictionissa. Samaa pulppia on tää Phillipsin Jäätävätä satoa.

Pikku rumpalipoika

- Että minua haluttaisi saada tuo perkeleen rumpalipoika kouriini, baarimies sanoi. Vääntäisin siltä niskat nurin. Param pa pam pam.
- Et pidä sitä kaikkien aikojen parhaana joululauluna?
- Mikään niistä ei ole sellaista paskaa kuin Pikkuinen rumpalipoika. Ihmiset kuulevat sitä kaiken päivää radiossa, marketissa, ostarissa, ja kun he sitten tulevat baariin, niin eivät ne halua kuulla sitä samaa skeidaa yhtään enempää. Etenkään mitään pikku helvetin rumpalipoikaa.
- Katso vähän mitä puhut, Les, tässä on nyt kyse raamatusta, saatana.
Les huokaisi.
- Ei pikku rumpalipoika ole raamatussa, Tommy.
- Mitä helvettiä sinunlaisesi ateisti tietää siitä, mitä on raamatussa?
-Sen minä nyt kuitenkin tiedän, että Pikku rumpalipoika on piirretty, jonka ne näyttää telkussa joka joulu, eikä se ikinä ollut missään raamatussa.

"The Little Drummer Boy" (originally known as "Carol of the Drum") is a popular Christmas song written by the American classical music composer and teacher Katherine Kennicott Davis in 1941 based upon a traditional Czech song, Tluče bubeníček. First recorded in 1951 by the Trapp Family Singers, the song was further popularized by a 1958 recording by the Harry Simeone Chorale; the Simeone version was re-released successfully for several years and the song has been recorded many times since.

Tluče bubeníček, tluče na buben,
a svolává hochy, hoši, pojďte ven,
zahrajem si na vojáky, máme flinty a bodáky,
hola,hola hej, nikdo nemeškej!

Beat the drummer, beat the drum,
and call the boys, boys, come out,
play soldiers, we have flints and bayonets,
hola, hey hey, nobody misses!

Jéje bubínek... (Ouch, eardrums)

Lähetetty Samsung Galaxy -älypuhelimesta.

Loppuarvostelu

Vitun järkyttävän moukkamaista tää moraalipaska.
Kas näin hommat menee oikeesti, kruusi murenee:
Darwinistinen on kivaa, kiva darwinistista.
Loppu on ympäristöä, adaptaatiota siihen,
tai sen puutetta, kun kiva ei ole hyvää.
Apinan kiva on myös hyvä puussa, missä ei oo
liikaa suolaa eikä sokeria, eikä viinaa.
Siellä on viisasta maksimoida niitä.
Rousseau oli oikeassa (jos se ajatteli niin)
et ihminen on pohjaltaan hyvä vaan luonnossa,
siis siihen adaptoitunut. Se oli hyvä veikko puussa,
sen on paha olla maassa. Se putoo maalisankoon,
siitä tulee sininen ja tälläinen ilkeä,
kuten tuli turtselien silppurista.
Se kekkaa moraalin paikataxeen puutetta,
peittää genitaalit housuilla työaikana.
Sopeutumattomuutta korjaa pelisäännöillä.
Se on nyt paha luontojaan, kun jauhaa jyviä,
eikä sille mieluisat asiat ole enää hyviä.
Kehitysopin löi kanveesiin talouskehitys,
suljetun yinyang käyrän Napierin erektio.
Päivittäisten huolten sijasta apina ui syvällä,
tähtää etäälle, kvartaalin päähän, ei näe eteensä,
tappaa, syö ja pilaa kaiken minkä näkee,
ei kierrä ympyrää kuin maa ja hyvät eläimet,
vaan menee eteenpäin, kohti tuhon reunaa.
Etsii lopullista onnea, ei sitä löydä, sokea,
koska onnea on yhtä monta kuin menetyksiä.
Pieniä onnen hetkiä, pikku menetyxiä.
Moraalin on määrä vaimentaa nää vaiston impulssit.
Tuli syntiinlankeemus kun aappa putos puusta.
Siitä kaikki harmit alkoi koko pallolle.

Näin mä ajattelen päätä selväksi
sileäksi sykkyräistä mietevyyhteä
ennen mun alzheimervalkuaisen
lopullista laskostumista.

FINIS

Y Asi Finaliza Esta Historia.

Eli tähän päättyy tämä tarina.
Mutta ensi numerossa
El Lauri ja kenraali ratsastavat jälleen vaarojen teillä -
te mukana!

vade retro dacapo